Ulkoasiainministeriö LÄHETE HEL Kehityspoliittinen osasto KEO-20 Kuosmanen Taru

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö LÄHETE HEL738- Kehityspoliittinen osasto KEO- Kuosmanen Taru Viite UTP 8/8 vp Asia UTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN/Kehityspoliittisen ohjelman toteuttaminen pääyhteistyökumppanimaissa Ohessa toimitetaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle perustuslain 97 :n mukaisesti muistio, joka käsittelee kehityspoliittisen ohjelman toteuttamista pääyhteistyökumppanimaissa. Muistioon sisältyy liitteenä kunkin pääyhteistyökumppanimaan osalta taulukko, joka kuvaa suunniteltua määräahojen jakautumista sektorikohtaisesti. Osastopäällikkö Ritva Koukku-Ronde

2 Muistio UM/KEO UTP 8/8 vp Asia: UTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN; Kehityspoliittisen ohjelman toteuttaminen pääyhteistyökumppanimaissa Suomen pitkäaikaisissa yhteistyömaissa (Etiopia, Kenia, Mosambik, Nepal, Nicaragua, Sambia, Tansania ja Vietnam) kehitysyhteistyö pohjautuu kumppanimaiden omiin köyhyydenvähentämissuunnitelmiin ja tarpeisiin. Lokakuussa 7 hyväksytyn kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti Suomi tukee kehitystä, joka on taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävää. Huomioon otetaan mm. johdonmukaisuus, täydentävyys, vaikuttavuus, avun tuloksellisuus sekä läpileikkaavat teemat. Lisäksi suomalaiseen lisäarvoon kiinnitetään erityistä huomiota ohjelman toiminnallistamisessa. Kehitysyhteistyön tuloksellisuutta maatasolla edistetään ja pyritään entistä tiiviimpään yhteistyöhön muiden avunantajien kanssa. Suomi toimii useissa maissa eri sektorien avunantajaryhmien tai työryhmien puheenjohtajana. Tämä on erinomainen mahdollisuus vahvistaa vaikuttamista ja vaikuttavuutta, mutta vaatii henkilöresursseja ja priorisointia. Tavoitteena on käyttää joustavasti erilaisia instrumentteja tukemaan toisiaan pääsektoreilla. Kauppaa tukevan kehityksen (Aid for Trade) Suomen toimintasuunnitelmaa toteutetaan maatasolla. Ilmastonmuutos on merkittävä tulevaisuuden haaste ja otetaan huomioon maatason yhteistyön suunnittelussa. Myös vastaaminen ruokakriisiin on globaali haaste ja vaatii lisää panostusta mm. maaseudun ml. maatalouden kehittämiseen. Kahdenvälisen hankeja sektoriyhteistyön lisäksi kaikissa yhteistyömaissa toteutetaan lisäksi suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita sekä tuetaan paikallisen yhteistyön määrärahan kautta kansalaisyhteiskuntaa. Käytössä ovat myös muut kehitysyhteistyön instrumentit kuten Finnpartnership, instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumentti, yliopistojen vaihto-ohjelmat, kuntien kehitysyhteistyöinstrumentti jne. Osa Suomen avusta kanavoituu myös EU:n komission ja monenkeskisten toimijoiden ohjelmien kautta. Kehityspoliittisessa ohjelmassa todetaan, että pitkäaikaisissa yhteistyömaissa laaditaan osallistumissuunnitelma. Osallistumissuunnitelmat ovat UM:n päätöksenteon sisäinen ja jatkuvasti päivittyvä työkalu, jota käytetään hyödyksi laadittaessa maakohtaisten yhteistyöneuvotteluiden mandaattia. Mandaatti valmistellaan konsultatiivisesti ja sen pohjalta käydään kumppanimaan kanssa yhteistyöneuvottelut ja sovitaan tulevasta yhteistyöstä. Näin on toimittu esim. Tansanian maaneuvotteluiden valmistelussa syksyllä 8. Maakohtaiset yhteenvedot: Suomen kehitysyhteistyö Etiopiassa 8-13 Etiopia on YK:n vuoden 7 tilastojen mukaan maailman yhdeksänneksi köyhin valtio. Köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kasvun kestävyyden suurimpia haasteita ovat epätasaiset ja epäluotettavat hydrologiset olosuhteet, nopeasti kasvava väestö ja yhteiskunnallinen epävakaus. Etiopian arvioidaan olevan yksi ilmastonmuutoksen suurimmista kärsijöistä. Mahdollisina riskeinä nähdään maan sisäisen vakauden heikkeneminen esimerkiksi poliittisten jännitteiden seurauksena sekä huonot naapuruussuhteet Eritrean kanssa, jotka voivat pahimmillaan kärjistyä konfliktiksi.

3 Yhteistyötä jatketaan opetus- ja vesisektoreilla. Vesiohjelmaa laajennetaan kattamaan vesihuollon ja sanitaation ohella myös vesivarojen ja luonnonvarojen kestävä kehitys. Vesiohjelmasta tulee Suomen avun suurin sektori (n. 7% rahallisesta tuesta). Kantavana teemana on kestävän vesivarojen käytön kautta tukea Tana-Belesin valuma-alueella (Amhara ja Benishangul-Gumuz) elinkeinotoimintojen edellytysten parantumista. Tuella parannetaan Etiopian ja etiopialaisten mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimeliaisuuteen tinkimättä luonnontaloudellisesta kestävyydestä. Opetussektorin tuen tavoitteena on parantaa opetuksen laatua ja ulottaa koulutus kaikkiin väestöryhmiin huomioiden erityisesti tyttöjen ja erityistarpeisten lasten koulutus. Lisäksi selvitetään Suomen mahdollisuuksia tukea Etiopian tietoyhteiskuntakehitystä esimerkiksi tukemalla tietoyhteiskuntastrategioiden laatimista. Erilaisia tukimuotoja hyödynnetään aikaisempaa laajemmin. Yhteistyöinstrumenttien laaja-alaisella käytöllä voidaan lisätä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä sekä toisaalta turvata ohjelman jatkuvuus esimerkiksi poliittisesti epävakaassa tilanteessa. Suomen sektorivalinnat ja painotukset täydentävät suurten avunantajien painopisteitä Etiopiassa. Suomen kehitysyhteistyö Keniassa 8-1 Kenia on toipumassa vakavasta poliittis-etnisestä kriisistä, mikä tulee lähivuosina heijastumaan maan kanssa harjoitettavaan yhteistyöhön. Siksi on laadittu eri yhteistyövaihtoehtoja poliittisen kehityksen eri tilanteita varten. Todennäköisin vaihtoehto maan kehityskulussa on se, että maan poliittinen vakaus palautuu osittain, mutta reformien toteutus takkuaa. Ohjelmia toteutetaan Kenian hallituksen ja avunantajayhteisön sopiman yhteisen apustrategian puitteissa. Suomi toimii apuyhteisössä aktiivisena jäsenenä ollen deputy lead- ja lead-tehtävissä metsä- ja oikeus/hyvän hallinnon sektoreilla. Suomen pääyhteistyösektoreita ovat metsä, oikeus/hyvä hallinto ja kestävä aluekehitys. Metsäsektorin osuutta kasvatetaan selvästi enemmän ja jatkosuunnitelmissa otetaan huomioon erityisesti metsätalouden merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa. Oikeus- ja hallintosektorin ohjelmia kohdennetaan tukemaan Kofi Annanin sovittelun tuloksena syntynyttä reformiprosessia ja kriisin jälkihoitoon liittyviä prioriteetteja. Hyvään hallintoon, korruption vastaiseen taisteluun, ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen panostetaan entistä enemmän kaikessa toiminnassa. Kestävän aluekehityksen osalta pyritään edistämään vuosituhatjulistuksen päämääriä kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, sisältäen mm. aluehallinnon, maatalouden, metsän, vesihuollon ja uusiutuvien energialähteiden kehittämisen. MDG -tukihankkeen toteuttamista jatketaan ja vahvistetaan sen toimeenpanoa alueellisesti ja paikallisesti. Suomen kehitysyhteistyö Mosambikissa 8-13 Mosambikin talouskasvu on ollut vahvaa viimeisen vuosikymmenen aikana ja makrotalous on pysynyt vakaana. Ulkomainen apu on edesauttanut vahvaa talouskasvua ja palveluiden lisäämistä ja sitä kautta köyhyyden vähentymistä. Maa on kuitenkin toistaiseksi erittäin riippuvainen ulkoisesta avusta ja maan bruttokansantulo on yhä hyvin alhainen. Suomi jatkaa Mosambikissa ohjelmayhteistyötä opetus- ja maaseutukehityssektoreilla; terveyssektorin tuki on laskeva. Metsäsektoriin panostetaan selkeästi enemmän, sekä maataloussektorin ohjelman kautta että erillisellä hankkeella. Tietoyhteiskuntaan ja ICT -sektorin kehittämiseen vaikutetaan opetussektorin ohjelman lisäksi erillisellä merkittävällä kahdenvälisellä hankkeella.

4 Ohjelmatuella, ml. budjettituki, Suomi pyrkii vaikuttamaan julkisen taloushallinnon parantamiseen ja korruption vähentämiseen, luonnonvarojen kestävän käytön lisäämiseen, alueellisen ja sosiaalisen yhdenvertaisuuden lisäämiseen sekä kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksien edistämiseen. Suomalaista osaamista ja lisäarvoa tuodaan toimimalla aktiivisesti sektoreiden ja budjettituen avunantajaryhmissä, ml. budjettitukiavunantajaryhmän johtotroikan jäsenyys 8 ja puheenjohtajuus vuonna 9, sekä maaseutukehityssektorin johtotroikan jäsenyys vuonna 8 ja 9. Suomen kehitysyhteistyö Nepalissa 8 1 Nepal on hauras valtio, joka käy parhaillaan läpi merkittäviä rakenteellisia muutoksia. kymmenen kestäneen aseellisen konfliktin jälkeen käynnistynyt rauhanprosessi ja jälleenrakennus etenevät, mutta sisältävät moninaisia haasteita. Suomi tukee Nepalin transitiokauden (7-1) suunnitelmia. Suomi toimii luonnonvara- ja opetussektoreilla. Yhteistyön painopiste siirtyy luonnonvarasektorille, jossa yhteistyötä tehdään vesi- ja sanitaatio, ympäristö, metsä ja ilmastonmuutokseen liittyvien hankkeiden parissa. Suomi tavoittelee leaddonorin roolia vesisektorilla. Lisäksi Suomi jatkaa opetussektorin, Nepalin rauhanprosessin ja demokratiakehityksen sekä ihmisoikeuksien tukemista. Opetussektorilla uutena elementtinä Suomi tulee painottamaan ympäristötietouden ja ilmastonmuutokseen liittyvien kysymysten merkitystä Nepalin koulusektorin uudistuksessa sekä politiikkatason dialogissa. Tarkoituksena on hyödyntää nykyisten hankeja sektoriohjelmakanavien lisäksi uusia kahdenvälisiä kehitysyhteistyöinstrumentteja, kuten instituutioiden välinen yhteistyö. Läpileikkaavat teemat ovat integroituna hankkeisiin ja ohjelmiin. Suomi painottaa Nepalissa inkluusion toteutumista ja syrjäytyneiden ryhmien, erityisesti naisten, oikeuksien edistämistä. Hyvän hallinnon toteutumista tuetaan kaikissa kahdenvälisissä hankkeissa, vahvana fokuksena on paikallishallinnon kehittymisen edistäminen. Suomen kehitysyhteistyö Nicaraguassa 8-1 Nicaragua on varsin apuriippuvainen maa, mutta apu ei ole vähentänyt köyhyyttä. Uuden hallituksen sosiaalisten prioriteettien odotetaan kuitenkin vaikuttavan myönteisesti, sillä se on sitoutunut köyhyyden vähentämiseen. Köyhyyden ja suurien tuloerojen lisäksi ongelmia ovat vallan keskittyminen hallitsevalle poliittiselle ja taloudelliselle eliitille, heikot instituutiot, alhainen tuottavuusaste, korruptio, velkataakka, riippuvuus ulkomaisesta avusta ja energiapula.

5 Suomen kehitysyhteistyötä Nicaraguassa tullaan muuttamaan siten, että suorasta budjettituesta luovutaan ja tukea annetaan sektorituen ja hanketoiminnan kautta. Maaseutua kehitetään ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja tuetaan elinkeinojen monipuolistamista. Ympäristönsuojelullisesti kestävää metsätaloutta edistetään. Hallinnon kehittämiseen liittyviä ohjelmia uudistetaan ja toimintaa suunnataan julkishallinnon palvelujen saatavuuden parantamiseen, korruption vastaiseen toimintaan sekä hyvän hallinnon ja demokratian edistämiseen. Yhteistyön painopiste säilyy paikallishallinnossa, jonka kanssa yhteistyötä pyritään tekemään suoraan. Terveyssektorilla keskitytään palvelujen kattavuuden ja tason parantamiseen. Painopistettä siirretään äitiys- ja neuvolatoimintaan. Yhteistyössä tullaan hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti eri kehitysyhteistyöinstrumentteja ja painotetaan aikaisempaa enemmän uusien kahdenvälisten institutionaalisten ja yrityskumppanuuksien syntyä. Kehitysyhteistyön vastaanottamisen edellytyksiä seurataan tarkasti. Suomi osallistuu aktiivisesti sekä EU:n että kaikkien avunantajien yhteisiin koordinaatiojärjestelmiin. Suomen kehitysyhteistyö Sambiassa 8-11 Sambia on yksi eteläisen Afrikan vakaimmista demokratioista ja poliittisia riskejä pidetään pieninä. Sambian viimeisimmän vuosituhattavoitteita käsittelevän raportin mukaan viisi kymmenestä tavoitteesta on todennäköisesti ja kolme tavoitetta mahdollisesti saavutettavissa vuoteen 15 mennessä. Tätä pidetään kuitenkin optimistisena. Sambian avunantajat laativat vuonna Sambian yhteisen apustrategian koordinoidakseen tukensa Sambian kansallisen kehityssuunnitelman toteutukselle. Suomen sektorivalinnat luonnonvara- ja ympäristösektori, yksityisen sektorin kehittäminen ja maatalous ja maaseutukehitys, perustuvat arvioon Suomen lisäarvosta, suhteellisesta edusta ja täydentävyydestä muihin avunantajiin nähden. Ympäristö- ja luonnonvarasektorista tulee Suomen avun suurin sektori. Suomi toimii sektorin johtavana avunantajana Sambiassa. Sektoriohjelma panostaa erityisesti ympäristöasioiden valtavirtaistamiseen kaikessa päätöksenteossa. Metsäsektorin kehittäminen on keskeisellä sijalla ohjelmassa. Maataloussektorilla tuetaan maatalouden tuottavuutta ja maatalousyritystoiminnan kehittämistä. Kaupan kapasiteetteja ja yksityisen sektorin toimintaedellytysten parantamista tuetaan mm. osallistumalla yhteisrahoitteisiin yksityisen sektorin tukiohjelmiin. Budjettituella vaikutetaan läpileikkaavasti hallinnon kykyyn toteuttaa sektorikohtaiset ja talouden sekä hyvän hallinnon kehitystavoitteet. Sen ja sitä tukevien hallinnon kehittämisohjelmien avulla kasvatetaan julkishallinnon kapasiteetteja. Suomen kehitysyhteistyö Tansaniassa 8-11 Tansania on -luvun ajan ollut kehitysmaiden joukossa niin kutsuttu hyvä suoriutuja. Muutos on ollut myönteistä niin talouspolitiikan, köyhyyden vähentämisen, hallinnon uudistusten kuin yhteiskunnallisen kehityksenkin näkökulmasta, vaikkakin muutoksen vauhti ja tasa-arvoisuus ovat toisinaan jättäneet toivomisen varaa. Tansanian sisäinen yhteiskunnallinen ja poliittinen muutos on merkittävä ja on tällä hetkellä vaikea ennustaa mihin suuntaan demokratian, avoimuuden ja kotimaisen vastuullisuuden osalta edetään. Tansaniassa tehtävää kehitysyhteistyötä on suunniteltu vuoteen 1 asti kasvu- ja köyhyydenvähentämisohjelman mukaisesti. Tansanian korruptiotapaukset ovat johtaneet yhteistyön edellytysten uuteen tarkasteluun. Suomen rahoituksen tasolle on kaksi vaihtoehtoista linjausta, riippuen Tansanian tilanteen kehittymisestä. Tehokkuuden ja vaikuttavuuden vuoksi käytetään pääasiassa ohjelmayhteistyön keinoja. Suomen ja Tansanian välisessä kehitysyhteistyössä sovittiin yhteistyöneuvotteluissa temaattisiksi painopistealueiksi 1) metsä, ympäristö, maatalous ja bioenergia, ) aluekehitys sekä 3) budjettituki.

6 Suomen profiilia nostetaan metsän ja ympäristösektorin osalta. Suomi jatkaa korkealla profiililla Tansanian aluepoliittisten instrumenttien tukemista sekä temaattista vaikuttamista. Myös mahdollisuuksia laajemman yhteistyön aloittamiselle ICT- tai energia-alalla tullaan arvioimaan. Suomen kehitysyhteistyö Vietnamissa 8-1 Vietnam on saavuttanut merkittävää edistystä äärimmäisen köyhyyden vähentämisessä ja monissa muissa YK:n vuosituhattavoitteissa. Maan talouskehitys on voimakkaassa nousuvaiheessa. Vietnam on vahvasti kehittyvä kehitysmaatalous, jonka talouden kasvuvauhti on ollut viime vuosina Kiinan ohella Aasian nopeinta. Kestävän kehityksen näkökulmasta Vietnamilla on paljon haasteita edessään. Tällä hetkellä Suomen kehitysyhteistyö Vietnamissa keskittyy kolmelle eri sektorille; i) metsäsektori, ii) vesi-ja sanitaatiosektori, sekä iii) maaseudun kehittäminen. Tämän lisäksi Suomi antaa sektoritukea kansallisille köyhyysohjelmille. Ajatuksena on, että vuoden 1 lopussa yhteistyössä on kaksi keskeistä ohjelmallista teemaa: tietotalous- ja innovaatioyhteistyö sekä ympäristö ja ilmastonmuutos. Ensimmäinen innovaatioyhteistyön hanke käynnistyy alkuvuodesta 9. Suomi tulee jatkamaan yhteistyötä metsäsektorilla ja ilmastomuutokseen liittyvän yhteistyön sisällöstä päätetään yhteistyössä muiden avunantajien kanssa Vietnamin kansallisen ilmastonmuutosohjelman valmistuttua. Yhteistyötä koskevassa painotuksessa tapahtuvan muutoksen lisäksi yhteistyön kehittämisessä tullaan hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti eri kehitysyhteistyöinstrumentteja ja painottaen uusien kumppanuuksien syntyä. Tämän lisäksi Suomi tukee Vietnamin Yksi YK -prosessia ohjelmakaudella -1. Jatkotuesta kansalliselle köyhyysohjelmalle tullaan päättämään vuonna 9. Vietnamiin suunnattu kehitysyhteistyörahoitus laskee joustavasti niin, että rahoituksen taso ja päättyminen perustuvat kysyntään ja tarjontaan sekä yhteistyön menestyksellisyyteen. Maksatusten huipputaso tullaan saavuttamaan vuosina 9-1, minkä jälkeen kehitysyhteistyön taso tulee laskemaan.

7 Liite: Etiopian sektorikohtainen rahoitus Vesihuolto- ja sanitaatio Vesivarat/Luonnonvarat Opetus Kestävä Aluekehitys Muut Kenian sektorikohtainen rahoitus 5 Metsäsektori Vesisektori 3 Energiasektori Taloudellisesti kestävä kehitys Yhteiskunnallisesti kestävä kehitys Muut

8 Mosambikin sektorikohtainen rahoitus Budjettituki Opetussektorin sektoriohjelma Terveyssektorin sektoriohjelma Maaseudunkehitys Muu Nepalin sektorikohtainen rahoitus Vesisektori Metsäsektori Ympäristösektori Luonnonvarat Opetus Ihmisoikeussektori Muu

9 Nicaraguan sektorikohtainen rahoitus Budjettituki Maaseutu Terveys Hallinnon kehittäminen Sambian sektorikohtainen rahoitus Budjettituki Ympäristö- ja luonnonvarasektori Maatalous Yksityissektori Muut

10 Tansanian sektorikohtainen rahoitus Aluekehitys Yksi YK pilottiohjelma Paikallishallintouudistus Yleinen budjettituki Ympäristösektori Muut Vietnamin sektorikohtainen rahoitus 1, 1, 8,,,, Maaseudunkehitys Metsäsektori Vesisektori Ympäristö/ilmastonmuutos Muu,