Yliopistokirjastojen yhteinen SVY-hanke: Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma , toimintavuoden 2004 raportointi

Transkriptio

1 Yliopistokirjastojen yhteinen SVY-hanke: Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma , toimintavuoden 2004 raportointi Hankkeen nimi Koordinaatioyliopisto Verkostossa mukana olevat yliopistot Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma Helsingin yliopisto Suomen yliopistokirjastot 1. Taustaa Informaatiolukutaito Informaatiolukutaito tarkoittaa kykyä tunnistaa tiedontarve, hakea ja paikantaa tietoa, sekä löydetyn tiedon kriittistä ja eettistä arviointia ja käyttöä. Akateemisissa opinnoissa ja työelämässä hyvät tiedonhankinnan ja tietotekniikan taidot tehostavat ja nopeuttavat työskentelyä mutta myös edistävät tulosten laatua. OPM:n Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa pidetään tärkeänä, että kirjastot ovat informaatiolukutaidon osalta mukana yhteistyössä opetus- ja opiskelumenetelmien kehittämisessä, huolehtien näin omalta osaltaan siitä, että korkeakoulusta valmistuneilla on hyvä informaatiolukutaito (s. 55). Nykyisellään ylipistokirjastojen antama tiedonhankintataitojen opetus tavoittaa vain osan opiskelijoista ja on suurelta osin koordinoimatonta. Tilanne vaihtelee yliopistoittain ja oppiaineittain. Samalla kun joissakin yliopistoissa näiden taitojen opetus on minimaalista, joissakin yliopistoissa on edetty jo huomattavasti pidemmälle. Valtakunnallinen informaatiolukutaidon opintosuunnitelma hanke käynnistyi vuonna Keskeisiä tavoitteita hankkeessa ovat informaatiolukutaidon opintosuunnitelman laatiminen, tiedonhankinnan opetuksen kehittäminen sekä yliopistojen välisen verkoston luominen. Tavoitteena on myös edistää informaatiolukutaidon integroimista osaksi akateemisia opintoja. Aikaisemmat hankkeet Valtakunnallinen hanke on luontevaa jatkoa yliopistokirjastojen aikaisemmille informaatiolukutaitoon liittyville yhteistyöhankkeille, kuten Helsingin yliopiston Opiskelijakirjaston koordinoimille Informaatiolukutaidon hallinnan standardointi ja Tiedonhaun- ja hallinnan oppimateriaalit - avoin kehittäminen ja yhteinen käyttö hankkeille ( ja ) sekä Kuopion yliopiston kirjaston koordinoimalle TieDot, Tieteellisen tiedonhankinnan verkko-opetushanke Opiskelijakirjaston koordinoimissa hankkeissa on mm. käännetty informaatiolukutaidon amerikkalaiset osaamistavoitteet suomenja ruotsin kielille sekä kartoitettu yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoissa olevia tiedonhallinnan verkko-opetusmateriaaleja. Kartoituksen perusteella on koottu www-sivusto 1 Saatavissa

2 kirjastojen avoimista digitaalisista oppimateriaaleista tiedonhallintataitojen oppimateriaalien yhteiskäytön edistämiseksi. Lisäksi näiden oppimateriaalien sisällöistä on tehty ydinainesanalyysi. Kuopion yliopiston koordinoima TieDot-hanke on sen sijaan keskittynyt ensisijaisesti tuottamaan tieteenalakohtaisia tiedonhankinnan verkko-opetusmateriaaleja 7 yliopiston yhteishankkeena. 2. Hankeorganisaatio Suunnittelija FM Anne Lehto aloitti suunnittelijana hankkeessa Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmän nimitti Helsingin yliopiston rehtori ja siihen kuuluvat seuraavat jäsenet: - Puheenjohtaja Kaisa Sinikara, tieto- ja kirjastopalvelujohtaja, Helsingin yliopisto - Maija-Leena Huotari, professori, Helsingin yliopisto alkaen Johanna Tevaniemi, informaatikko, Tampereen yliopiston kirjasto, ( asti ylikirjastonhoitaja Mirja Iivonen) - Arja Juntunen, palvelupäällikkö, Kuopion yliopiston kirjasto alkaen Anne Buttler, koulutuspoliittinen sihteeri, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ( asti Eeva Kaunismaa) - Anne Nevgi, tutkijalehtori, Helsingin yliopisto - Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja, Kuopion yliopiston kirjasto - Janne Sariola, opetusteknologiapäällikkö, Helsingin yliopisto, - Eero Sormunen, professori, Tampereen yliopisto - Sihteeri Anne Lehto, suunnittelija, Helsingin yliopisto Ohjausryhmä piti vuoden 2004 aikana 3 kokousta, joista yksi kokous järjestettiin kolmipisteisenä videoneuvotteluna Helsingin, Kuopion ja Tampereen yliopistojen välillä. Yhdyshenkilöt yliopistokirjastoissa Verkostoitumisen tehostamiseksi pyydettiin yliopistokirjastoja hankkeen käynnistyttyä nimeämään informaatiolukutaidon yhdyshenkilö (IL-yhdyshenkilö). Yhdyshenkilöt edustavat 28 yliopisto- tai tiedekuntakirjastoa ja verkostolle on perustettu oma sähköpostilista: IL-yhdyshenkilo@helsinki.fi, listaa hallinnoi hankkeen suunnittelija Anne Lehto. Yhdyshenkilöt ovat toimineet paikallisina koordinaattoreina ja tiedon välittäjinä. 3. Hankkeen keskeisimmät tulokset ja miten niitä voisi hyödyntää laajemmin Yliopistokirjastojen tiedonhankinnan koulutuksen tilanne keväällä 2004 Taustatietojen keräämiseksi hankkeessa toteutettiin huhtikuussa 2004 kysely yliopistokirjastojen IL-yhdyshenkilöille kirjastojen tiedonhankinnan opetuksen tilanteen kartoittamiseksi. Kyselyssä saatiin myös tietoa siitä, miten yliopistokirjastot olivat osallistuneet yliopistonsa tutkintorakenneuudistustyöhön. Vastauksista koottu yhteenveto on saatavissa verkossa osoitteessa Yliopistokirjastojen vastauksista kävi ilmi, että hankkeelta toivottiin toisaalta yleisiä strategisia linjauksia ja tukea, toisaalta käytännön työvälineitä tiedonhankinnan opetukseen. Suositus yliopistoille informaatiolukutaidon huomioimiseksi uusissa tutkintorakenteissa Hankkeen käynnistys sijoittui ajankohtaan, jolloin yliopistojen tutkintorakenneuudistustyö kaksiportaista Bolognan mallin mukaista tutkintorakennetta varten oli jo melko pitkällä. 2

3 Oppiaineet olivat tehneet ydinainesanalyyseja. Informaatiolukutaito yhdessä TVT-taitojen kanssa mahdollistaa opintojen menestyksekkään suorittamisen mutta ei varsinaisesti ole minkään oppiaineen ydinainesta lukuun ottamatta ehkä informaatiotutkimusta. Näin ollen hankkeen ohjausryhmä piti tärkeänä, että yliopistojen tutkintorakenneuudistustyötä tekeviä tahoja muistutetaan informaatiolukutaidon merkityksestä yliopisto-opiskelussa ja laati suosituksen yliopistoille informaatiolukutaidon oppiainesten sisällyttämiseksi uusiin tutkintorakenteisiin. Opintosuunnitelmasuositus laadittiin määrittelemään informaatiolukutaidon keskeiset elementit ja kehittämään informaatiolukutaidon oppiainesten sisältöä yliopistoissa minimitasolla. Opintosuunnitelmasuosituksen sisällyttäminen kaikkien yliopistojen opintoihin edistäisi osaltaan tutkintojen vertailtavuutta ja opintosuoritusten siirrettävyyttä yliopistosta toiseen. Suositus muokattiin yliopistokirjastojen johtajien kommenttien pohjalta ja se lähetettiin alakohtaisille tutkintorakenneuudistuskoordinaattoreille Lisäksi suositus lähetettiin tiedoksi myös mm. yliopistokirjastojen johtajille, IL-yhdyshenkilöille, Suomen virtuaaliyliopistoon, HY:n opetuksesta vastaaville varadekaaneille, w5w-hankkeelle sekä OPM:n edustajille. Suoraa johtopäätöstä suosituksen vaikuttavuudesta yliopistoissa ei voida vetää, koska monet muutkin yliopistoissa meneillään olevat yhteistyöhankkeet ovat vaikuttaneet tiedonhankinnan opetuksen asemaan uusissa tutkintorakenteissa. Lisäksi monissa yliopistoissa ja tiedekunnissa tilanne uusien tutkintorakenteiden osalta on vielä joiltakin osin suunnitteilla. Kirjastot ovat olleet huolissaan resursseistaan tiedonhankinnan nykyistä kattavampaan opetukseen. Yliopistokirjastojen johtajilta marraskuussa saadun palautteen perusteella suurin osa vastanneista kirjastoista (11/13) oli sitä mieltä, että he olivat saaneet suosituksesta tukea yliopistonsa sisäisiä neuvotteluja varten. Käytännön toimeenpano on kuitenkin ratkaistava kunkin yliopiston sisällä, jossa myös neuvottelut resursoinnista käydään. Suositus käännätettiin myös ruotsiksi ja englanniksi. Yhteisen oppimateriaalitietokannan tuottamista ei ohjausryhmä pitänyt keskeisenä ensimmäisenä hankevuotena, koska toisaalta yhteisen oppimateriaalin määrä todettiin pieneksi, jotta tietokannan toteutus olisi järkevää. Toiminnan rationalisointia päällekkäisen työn välttämiseksi ei pidetty akuuttina toisaalta siksi, että yliopistokirjastot pitävät tärkeänä oppimateriaalin räätälöimistä omalle organisaatiolle sopivaksi. Toisaalta sopimuskäytäntöjen kirjo eri yliopistoissa sekä muilta hankkeilta saatu palaute (esim. TieDot-hanke sekä MatTaprojekti) tekivät osaltaan oppimateriaalivarannon yksioikoisen kehittämisen haasteelliseksi. Lisäksi yliopistoilla oli jo valmiiksi meneillään sekä valtakunnallisia (kuten TieDot-hanke) että paikallisia (esim. HY:n Akateemiset Verkkotaidot -hanke) projekteja oppimateriaalin tuottamiseksi. Lisäksi meneillään on digitaalisen oppimateriaalin hallinnointiin liittyviä hankkeita, jotka täytyy ottaa huomioon esimerkiksi metadataratkaisuissa, jotta oppimateriaalivarannosta olisi hyötyä myös pidemmällä aikajänteellä. Www-sivut Hankkeen suunnittelija laati www-sivut, jotka julkaistiin osoitteessa pääosin suomenkielisinä. Sivustolle on koottu aineistoja ja linkkejä tarjolla oleviin tiedonhankinnan oppimateriaaleihin sekä muuta hyödyllistä tietoa ja linkkejä kansainvälisiin informaatiolukutaidon sivustoihin erityisesti kirjastojen tiedonhankinnan kouluttajia varten. Sivustoa kannattaa markkinoida jatkossa entistä tehokkaammin. Tiedonhankinnan opettajien koulutuksen tukeminen Suunnittelija on ollut mukana suunnittelemassa HY:n tiedonhankinnan kouluttajien vertaisverkostona toimivan ns. opintorenkaan opinto-ohjelmaa, jossa lähtökohtana on ollut koulutusten laajempi hyödynnettävyys. Niinpä vierailijaluennot ovat olleet avoimia muidenkin kirjastojen henkilökunnalle ja ne on videoitu ja sijoitettu hankkeen www-sivulle 3

4 jossa ne ovat valtakunnallisen verkoston hyödynnettävissä. Tiedonhankinnan opettajien pedagogiset valmiudet Hankkeessa on nostettu esiin kirjaston kouluttajien pedagogisten taitojen merkitys. Opetuksen ja kirjastojen kouluttajien määrän todennäköisesti lisääntyessä, kasvaa tarve pedagogiseen koulutukseen edelleen nykyisestä. Tilanteen kartoittamiseksi on hankkeessa loppuvuodesta 2004 kerätty yhteen tietoja yliopistokirjastojen opetusta antavan henkilökunnan lukumäärästä sekä heidän pedagogisesta koulutustaustastaan. Vastaukset on saatu 26 yliopisto/tiedekuntakirjastosta noin 230 henkilön osalta. Vastausten perusteella voidaan todeta, että kirjastojen kouluttajilla on melko monipuolista pedagogista koulutusta. Kasvatustieteen arvosanoja on kolmasosalla. TieVie (5ov) tai sitä vastaavan ope.fi II-koulutuksen on suorittanut joka neljäs tiedonhankinnan opettaja, muutamat myös laajemman ohjaajatason (10 ov) koulutuksen. Lisäksi noin 5 % tiedonhankinnan opetusta antavasta kirjastohenkilökunnasta on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot ja opetusharjoittelun. Vastauksista käy yleisesti ilmi, että kouluttajina työskentelevät pitävät jatkuvaa kouluttautumista tärkeänä. Vain noin kolmanneksella ei ole mitään pedagogista koulutusta. Monissa vastauksissa korostettiin käytännön kokemuksen tuomia valmiuksia, pelkkä teoreettinen koulutus ei ole riittävä. Kooste kirjastohenkilöstön pedagogisesta koulutuksesta julkaistaan hankkeen verkkosivuilla. Kansainvälinen toiminta Eurooppalainen informaatiotaitoja edistävä EnIL-verkosto Hanke on tehnyt yhteistyötä Eurooppalaisen EnIL-verkoston kanssa. Syksyllä 2004, toteutettiin Suomen osalta kansainvälinen informaatiolukutaitoa mittaava verkkokysely. Kysely käännettiin hankkeessa suomeksi ja osittain hankkeen koordinoimana myös ruotsiksi Suomen ruotsinkielisten yliopistojen toimesta. Kyseessä oli pilottikysely, jonka tarkoituksena on antaa palautetta jatkotyöskentelyä varten. Yhteiset oppisisällöt eri Euroopan maissa myös tiedonhankintataitojen/informaatiolukutaidon osalta ovat tutkintojen vertailtavuuden edellytys. Kysely toteutettiin nyt ainakin 7 Euroopan maassa ja Suomesta siihen saatiin mennessä toiseksi eniten vastauksia Kreikan jälkeen eli yhteensä 272 suomenkielistä ja 37 ruotsinkielistä vastausta. Kyselyn tiedotus ja markkinointi yliopistoissa toteutettiin kirjastojen IL-yhdyshenkilöiden kautta. Varsinainen kyselylomake sijaitsi palvelimella Italiassa ja hankkeen suunnittelija toimi Suomen osalta kyselyn koordinaattorina. Kyselylomakkeen toiminnalliset virheet tulivat esiin kyselyn alkuvaiheessa palautteena HY:n tietojenkäsittelytieteen laitoksen opettajalta ja niistä raportoitiin Italiaan. Pohjoismainen Nordinfolit-yhteistyö Hanketta esiteltiin pohjoismaisen Nordinfolit-verkoston seminaarissa Växjössä Yhteistyö pohjoismaisen Nordinfolit-verkoston kanssa on jatkunut informaatiolukutaitoon liittyvän kesäkoulun suunnittelussa. 4. Millä toimenpiteillä hanke on tukenut Suomen virtuaaliyliopiston yhteistyötä ja virtuaaliyliopiston kehittämistä? Hanke oli mukana posteriesityksenä Valtakunnallisilla virtuaaliyliopistopäivillä Hankkeen suunnittelija on osallistunut useisiin Suomen virtuaaliyliopiston järjestämiin työseminaareihin, joissa on pohdittu mm. Suomen virtuaaliyliopiston tulevaisuutta, TieVie 2 Saatavissa: 4

5 koulutuksen jatkoa sekä JOO-opiskeluun liittyviä kysymyksiä. Hanke on yhtäältä omalta osaltaan välittänyt tietoa SVY:n toiminnasta ja palveluista yliopistokirjastoille ja toisaalta se on SVY:n järjestämissä tilaisuuksissa tuonut esiin yliopistokirjastojen näkökulmaa. Hanke on myös osallistunut käynnistyneeseen HY:n TVT-ajokorttiprojektiin, jossa tavoitteena on kehittää pedagogisesti hyvin suunniteltu pääosin verkossa toteutettava TVTopintokokonaisuus uusille opiskelijoille, jossa informaatiolukutaidon osuus (tiedonhankinnan perusteet) on mukana yhtenä moduulina. Valtakunnallisen hankkeen intressinä ei ole tuottaa aineistoja vain HY:n kirjastoja varten vaan sen tarkoitus on hyödyntää tuotettua aineistoa myös laajemmin valtakunnallisella tasolla sekä saada kokemusta erilaisten lähtötasotestien ja näyttökokeiden toiminnallisuudesta erityisesti tiedonhankinnan taitojen mittaamisessa. TVTajokorttiprojektissa käytetään sisällöntuotantotyökaluna HY:ssa kehitettyä ApuMattia, jonka osalta on esitetty kiinnostusta laajempaan hyödyntämiseen. ApuMatissa on käytössä Creative Commons-lisenssimalli. TVT-ajokortti on tulossa kaikkien HY:n 11 tiedekunnan opintoohjelmaan syksyllä 2005, joitakin ainelaitoksia lukuun ottamatta. 5. Rahoitus ja tuloslaskelma Hankkeen kulut Käytettävissä ollut hankemääräraha vuonna 2004 summa OPM:n myöntämä hankerahoitus * Hankemäärärahojen kohdentuminen Palkat ja palkkiot Muut kulut - koneet ja laitteet tarvikkeet matkat ja majoitus 3 086** - muut palvelut Yhteensä ** Jäljellä (siirtyy seuraavalle toimintavuodelle) ** * HY:n yleiskustannukset 5% vähennetty OPM:n myöntämästä alkuperäisestä summasta. **Arvio , kaikkia kuluja ei ole vielä laskutettu hankkeelta. 6. Yhteystiedot Hankkeen koordinointi: Helsingin yliopisto Vastuuhenkilö: tietopalvelujen kehitysjohtaja ( alkaen: tieto- ja kirjastopalvelujohtaja) Kaisa Sinikara puh , fax , sähköposti: kaisa.sinikara@helsinki.fi Yhteyshenkilö: suunnittelija Anne Lehto puh , fax , sähköposti: anne.ma.lehto@helsinki.fi 5

6 Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma hankkeen toimintasuunnitelma vuosille Hankkeen koordinointi: Helsingin yliopisto Vastuuhenkilö: tieto- ja kirjastopalvelujohtaja Kaisa Sinikara puh , fax , sähköposti: Yhteyshenkilö: suunnittelija Anne Lehto puh , fax , sähköposti: Hankkeen www-sivut: Suomenkieliset www-sivut: Ruotsinkieliset www-sivut: Englanninkieliset www-sivut: 1. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena toimintakaudella on tehostaa yliopistokirjastojen tiedonhankintataitojen opettajien verkostotoimintaa opetuksen kehittämiseksi, edistää tiedonhankintataitojen opetuksen integrointia oppiaineiden opetukseen, tukea kirjastojen opetusta antavan henkilökunnan pedagogista ja tietoteknistä koulutusta sekä luoda konkreettisia apuvälineitä yliopistokirjastojen tiedonhankintataitojen opetukseen. Yliopistoissa toiminnan arviointiin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Myös tiedonhankintataitojen/informaatiolukutaidon opetuksen tulee pystyä osoittamaan, mitä tuloksia sen avulla saavutetaan. Erityisesti oppimistulosten arviointiin tullaan kiinnittämään huomiota ja kehittämään osaamisen näyttämisen välineitä eri vaiheessa opintoja oleville opiskelijoille. Yhtenä tavoitteena on muodostaa verkostotyöskentelystä vakiintunut toimintatapa myös hankkeen päätyttyä. Suomen yliopistokirjastoilla on useita kehittämisryhmiä mutta tiedonhankinnan opettajien osalta ei verkostorakennetta ole ollut. 2. Toiminnan kuvaus ja vaiheistus Vuonna 2005 hankkeen kohderyhmäksi otetaan selkeämmin koko yliopistokirjastojen verkosto ja erityisesti yliopistokirjastoissa työskentelevät informaatiolukutaidon opettajat, joille tuotetaan yhteisiä palveluja. Työryhmätyöskentely Hanke käynnistää vuoden 2005 alusta kaksi arviointiin liittyvää työryhmää. 6

7 Toinen ryhmä kehittää yhteisiä mittareita tiedonhankinnan taitojen mittaamiseen opintojen eri vaiheisiin. Toinen ryhmä keskittyy kouluttajien pedagogisten ja verkkotaitojen vahvistamiseen sekä hyvien käytänteiden jakamisen ja opetuksen integroinnin edistämiseen. TYÖRYHMÄ 1) Osaamisen näyttämisen välineet Ryhmä laatii näyttökokeita eri vaiheessa opintoja olevien opiskelijoiden tietojen ja taitojen arvioimiseksi yliopistokirjastojen yhteiseen käyttöön. Tähän voi sisältyä esim. esitietojen mittaus, jolla opiskelija saa palautteen omasta lähtötasoosaamisestaan. Kirjastot voivat hyödyntää lähtötasotietoja siten, että koulutusresurssit voidaan paremmin kohdentaa niille, jotka ensisijaisesti tarvitsevat ohjausta. Varsinaisen näyttökokeen tai osaamisen näyttämisen tavoitteena on antaa palautetta oppimisesta sekä oppijalle itselleen että koulutuksen järjestäjälle (kirjastolle) ja laajemmin koko yliopistolle. Eri vaiheessa opintoja suoritettujen taitojen ja tietojen arvioinnin tulokset ovat erityisen keskeisiä tiedonhankinnan koulutuksen kehittämiselle. JÄSENET: 1. Pirkko Fagervik, Turun yliopiston kirjasto 2. Outi Klintrup, Oulun yliopiston kirjasto 3. Olli Mäkinen, Tritonian tiedekirjasto 4. Teodora Oker-Blom, Viikin tiedekirjasto 5. Virpi Palmgren, Teknillisen korkeakoulun kirjasto 6. Laura Parikka, Joensuun yliopiston kirjasto 7. Maarit Putous, Kuopion yliopiston kirjasto 8. Marcus Sandberg, Svenska handelshögskolans bibliotek 9. Teija Tuomi, Teatterikorkeakoulun kirjasto 10. Anne Lehto, sihteeri ylioppilaskuntien edustajat (1-2, mukana 2. tapaamisesta alkaen) TYÖRYHMÄ 2) Kirjastojen kouluttajien pedagogisten ja verkkotaitojen tukeminen Työryhmä keskittyy pedagogisten käytäntöjen kehittämiseen, integroimisen edistämiseen ja hyvien käytänteiden jakamiseen. Lähtökohtana on pedagogisten taitojen vahvistaminen suhteutettuna kirjastotyöhön. Pohdintaan voidaan ottaa mukaan myös opetuksen arviointi ja laatukysymykset. JÄSENET: 1. Eva Costiander-Huldén, Åbo Akademis bibliotek 2. Liisa Halttunen, Jyväskylän yliopiston kirjasto 3. Tua Hindersson-Söderholm, Svenska handelshögskolans bibliotek 4. Leena Järveläinen, Turun yliopiston kirjasto 5. Paula Kangasniemi, Lapin yliopiston kirjasto 6. Sari Koski, HY/oik.tdk.kirjasto (muissa tehtävissä tammi-maaliskuu) 7. Heikki Laitinen, Kuopion yliopiston kirjasto 8. Mari Lankinen, Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto 9. Anna Lind, MpKK kurssikirjasto 10. Eija Nevalainen, HY Opiskelijakirjasto 11. Päivi Seppä-Lassila, Turun kauppakorkeakoulu 12. Marja Talikka, Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjasto 13. Johanna Tevaniemi, Tampereen yliopiston kirjasto 14. Terttu Turunen, HY Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto 15. Anne Lehto, sihteeri ylioppilaskuntien edustajat (1-2, mukana 2. tapaamisesta alkaen) 7

8 Suunnittelija on mukana molempien ryhmien työskentelyssä. Ryhmien työskentely käynnistyy tammi-helmikuun vaihteessa pidettävillä starttipalavereilla, joissa ryhmät suunnittelevat tulevaa toimintaa ja konkretisoivat toiminnan tavoitteita. Ensimmäisessä palaverissa päätetään myös seminaarien ajankohdat ja perehdytään verkostotyöskentelyyn sekä jaetaan tehtäviä ryhmän jäsenten kesken. Työryhmien palavereissa maalis-huhtikuussa tehdään työskentelyn väliraportointi ja jatketaan seminaarien valmistelua. Käynnistysvaiheen työskentelyn perusteella työryhmät voivat tehdä ohjausryhmälle esityksen rekrytointisuunnitelmaksi tarvittavia osahankkeita varten. Esimerkiksi informaatiolukutaitoa mittaavan testin suunnittelu ja toteutus voidaan teettää osahankkeena aihetta kartoittaneen työryhmän esityksen perusteella. Toukokuussa tai mahdollisesti alkusyksystä järjestetään kummankin aihealueen yksipäiväinen seminaari tai vaihtoehtoisesti työryhmien yhteinen kaksipäiväinen seminaari, jolloin myös ryhmien välinen vuorovaikutus voi tehostua. Seminaarien kohderyhmänä on ensisijaisesti yliopistokirjastojen kouluttajina toimiva henkilökunta mutta ne ovat avoimia myös muille. Seminaarien ohjelma rakentuu ulkopuolisista asiantuntija-alustuksista sekä työpajatyöskentelystä. Työryhmän jäsenet voivat toimia työpajojen vetäjinä. Tavoitteena on verkostojen työskentelyn jatkaminen seminaarien jälkeen. Esimerkiksi yhteisten arviointimittareiden käytännön soveltuvuuden seuranta ja kehitystyö sekä hyvien käytänteiden jakamisen jatkaminen integroinnin vahvistamisesta ovat vielä hankkeen päätyttyäkin ajankohtaisia. Alakohtaisten kehittämisryhmien perustaminen Arviointiin ja tiedonhankinnan opetuksen laadun yleiseen kehittämiseen tähtäävien verkostojen työskentelyn käynnistyttyä on todennäköistä, että ilmenee tarvetta myös tieteenalakohtaiseen oppimateriaali- ja koulutusyhteistyöhön. Tavoitteena on muodostaa myöhemmin alakohtaisia tiedonhankinnan opetuksen ja oppimateriaalin kehittämisryhmiä. Hankkeen toiminnan painopiste on kuitenkin ensin peruskysymysten ratkaisuissa. Siirryttäessä tieteenalakohtaiseen problematiikkaan tarvitaan kontekstin mukaan tuomiseen konkreettiset operationaaliset keinot. Tavoitteena on verkostojen työskentelyn jatkaminen seminaarien jälkeen. Esimerkiksi yhteisten arviointimittareiden käytännön soveltuvuuden seuranta ja kehitystyö sekä hyvien käytänteiden jakamisen jatkaminen integroinnin vahvistamisesta ovat vielä hankkeen päätyttyäkin ajankohtaisia. Oppimateriaalitietokanta ja SVY-yhteistyö Hanke on mukana Suomen virtuaaliyliopiston ja yliopistokirjastojen oppimateriaalitietokannan kehittämisyhteistyössä. Hanke osallistuu valtakunnallisten virtuaaliyliopistopäivien maaliskuuta 2005 työpajan suunnitteluun ja toteutukseen. Www-sivujen kehittäminen Hankkeen www-sivustoa kehitetään edelleen kansalliseksi informaatiolukutaidon varannoksi. Työryhmille perustetaan omat sivut, joilla tiedotetaan ryhmien ajankohtaisista aiheista ja tehdään toimintaa läpinäkyväksi. Www-sivuston avulla luodaan näkyvyyttä kansalliselle toiminnalle myös suhteessa kansainväliseen informaatiolukutaitoa edistävään verkostoon. Yhteistyö muiden hankkeiden ja verkostojen kanssa Hanke tekee yhteistyötä edelleen muiden paikallisten, valtakunnallisten sekä kansainvälisten informaatiolukutaitoa sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä edistävien verkostojen kanssa ja seuraa alan kehitystä. 8

9 3. Hankeorganisaatio Suunnittelija FM Anne Lehto. Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat alkaen seuraavat jäsenet: - Puheenjohtaja Kaisa Sinikara, tieto- ja kirjastopalvelujohtaja, Helsingin yliopisto - Anne Buttler, koulutuspoliittinen sihteeri, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta - Maija-Leena Huotari, professori, Helsingin yliopisto - Arja Juntunen, palvelupäällikkö, Kuopion yliopiston kirjasto - Anne Nevgi, tutkijalehtori, Helsingin yliopisto - Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja, Kuopion yliopiston kirjasto - Janne Sariola, opetusteknologiapäällikkö, Helsingin yliopisto, - Eero Sormunen, professori, Tampereen yliopisto - Johanna Tevaniemi, informaatikko, Tampereen yliopiston kirjasto - Sihteeri Anne Lehto, suunnittelija, Helsingin yliopisto Yhdyshenkilöt yliopistokirjastoissa Yliopistokirjastojen nimeämät IL-yhdyshenkilöt jatkavat toimintaansa informaatiolukutaidon paikallisina koordinaattoreina ja tiedon välittäjinä. Yhdyshenkilöverkostossa on tapahtunut joitakin henkilövaihdoksia. Päivitetty lista jäsenistä löytyy hankkeen www-sivulta Verkoston sähköpostilistan IL-yhdyshenkilo@helsinki.fi käyttöä pyritään tehostamaan. Työryhmät vuonna 2005 Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma-hankkeen ohjausryhmä päätti kokouksessaan , että vuonna 2005 perustetaan kaksi valtakunnallista työryhmää. Toinen työryhmä keskittyy yhteisten informaatiolukutaidon arviointikäytäntöjen kehittämiseen ja toinen ryhmä kehittää informaatiolukutaidon opettajien koulutusta ja pedagogisia valmiuksia ja edistää informaatiolukutaitojen integrointia oppiaineisiin. Työryhmiin on ilmoittautunut mennessä yhteensä 23 henkilöä 18 eri tiedekunta- tai yliopistokirjastosta. Lisäksi muutama kirjasto on ilmoittanut informaatikkojen virkajärjestelyjen takia voivansa nimetä jäsenensä ryhmiin vasta myöhemmin keväällä. Ohjausryhmän kokouksessa sovittiin, että työryhmien jäseneksi tulevat myös ylioppilaskuntien edustajat, jotka nimetään myöhemmin. 4. Kytkentä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaan Koska kyseessä on Suomen yliopistokirjastojen yhteinen hanke, on sen kytkentä luontevinta tehdä yliopistokirjastojen johtajien yhteistyönä tekemään Suomen Yliopistokirjastojen verkoston strategiaan , jota laadittaessa on otettu huomioon koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian painopisteet. Tässä strategiassa mainitaan samaan tapaan kuin OPM:n Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa , että Tiedonhankinta- ja tiedonhallintataitojen opetuksella kirjastot omalta osaltaan huolehtivat siitä, että yliopistoista valmistuvilla on hyvä akateeminen informaatiolukutaito. Kirjastot tuottavat eri tieteenaloille tiedonhankinnan ja -hallinnan oppimateriaaleja. 3 Saatavissa: 9

10 5. Suunnitelma hankkeen seurannasta ja arvioinnista Suomen yliopistokirjastojen verkoston toimintaa koordinoi neuvosto, joka koostuu yliopistokirjastojen johtajista. Neuvosto osaltaan arvioi käynnistämiensä hankkeiden tuloksia ja merkitystä verkoston toiminnan kannalta. Neuvoston työvaliokunnan edustajat ovat mukana informaatiolukutaidon opintosuunnitelma -hankkeen ohjausryhmässä. Arvioinnin tueksi ja toiminnan kehittämiseksi kannattaa jatkossakin kerätä palautetta yliopistokirjastoilta. Myös työryhmien järjestämien seminaarien työpajoissa voidaan kerätä osallistujilta palautetta esimerkiksi työryhmien kehittämistä oppimistulosten arvioinnin mittareista. 6. Hankkeen budjetti Budjetti vuodelle 2005 Käytettävissä oleva hankemääräraha vuonna 2005 summa OPM:n myöntämä hankerahoitus * Vuodelta 2004 siirtyvä rahoitus ** Yhteensä ** Hankemäärärahojen käyttösuunnitelma Palkat ja palkkiot suunnittelijan palkka sivukuluineen osahankkeet Muut kulut - koneet ja laitteet tarvikkeet matkat ja majoitus koulutus asiantuntijapalvelut muut ostopalvelut Yhteensä * HY:n yleiskustannukset 5% vähennetty OPM:n myöntämästä alkuperäisestä summasta. **Arvio , kaikkia kuluja ei ole vielä laskutettu hankkeelta. Budjetti vuodelle 2006 Käytettävissä oleva hankemääräraha vuonna 2006 summa OPM:n myöntämä hankerahoitus * Yhteensä

11 Hankemäärärahojen käyttösuunnitelma Palkat ja palkkiot suunnittelijan palkka sivukuluineen ** Muut kulut - koneet ja laitteet tarvikkeet matkat koulutus asiantuntijapalvelut muut ostopalvelut Yhteensä *Arvio, jonka perustana vuoden 2005 myöntö vähennettynä HY:n yleiskustannusosuudella 5 %. Vuodelle 2006 myönnetyn hankemäärärahan virallista suunnitelmaa ei vielä kirjattu. **Arvio, perustuu vuodelle 2005 budjetoituun kustannukseen, johon lisätty 2 %. Hankkeen tarkempi budjetti vuodelle 2006 voidaan laatia sen jälkeen kun myönnetyn hankemäärärahan virallinen suunnitelma on kirjattu kirjanpitoon. Suurin menoerä on vuonna 2006 suunnittelijan palkka, jonka jälkeen kuluja aiheutuu mahdollisesta oppimateriaalituotannosta ja näihin liittyvistä ohjelmistoratkaisuista. Myös yliopistokirjastojen tiedonhankinnan kouluttajien kouluttautumista ja verkostotyöskentelyä pyritään edelleen tukemaan. 11