Yliopistokirjastojen yhteinen SVY-hanke: Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma , Toimintavuoden 2006 raportointi

Transkriptio

1 Yliopistokirjastojen yhteinen SVY-hanke: Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma , Toimintavuoden 2006 raportointi Hankkeen nimi Koordinaatioyliopistot Verkostossa mukana olevat yliopistot Koordinaattori/ vastuuhenkilö ja yhteystiedot Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma Helsingin, Tampereen ja Kuopion yliopisto Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kansalliskirjasto, Kuopion yliopisto, Lapin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu, Oulun yliopisto, Sibelius- Akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Teatterikorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Åbo Akademi tieto- ja kirjastopalvelujohtaja Kaisa Sinikara Yliopistonkatu 4 (PL 33) Helsingin yliopisto puh. (09) kaisa.sinikara@helsinki.fi tieto- ja kirjastopalvelujohtaja Heli Myllys heli.myllys@helsinki.fi suunnittelijat: Anne Lehto Aki Kangas aki.kangas@helsinki.fi

2 Hankkeen www-sivut Hankkeen alkamis- ja päättymispäivä Toteutettu hanke on verkostohanke

3 1 1. Tavoitteet ja kohderyhmä Johdanto Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa pidetään tärkeänä, että kirjastot ovat mukana opetus- ja opiskelumenetelmien kehittämisessä ja huolehtivat osaltaan siitä, että korkeakoulusta valmistuneilla on hyvä informaatiolukutaito. Hyvä informaatiolukutaito tehostaa ja nopeuttaa opiskelua sekä parantaa oppimisen ja työskentelyn laatua. Informaatiolukutaito on joukko taitoja, joihin kuuluu kyky tunnistaa tiedontarpeet, hakea ja paikantaa tietoa, arvioida tietoa kriittisesti, sekä käyttää tietoa tehokkaasti ja eettisesti. Yliopistokirjastot ovat perinteisesti järjestäneet tiedonhankinnan koulutusta opiskelijoille. Aiheeseen liittyen on toteutettu eri kehittämishankkeita, kuten Helsingin yliopiston Opiskelijakirjaston koordinoima Informaatiolukutaidon hallinnan standardointi , Tiedonhaun- ja hallinnan oppimateriaalit - avoin kehittäminen ja yhteinen käyttö sekä Kuopion yliopiston kirjaston koordinoima TieDot, Tieteellisen tiedonhankinnan verkkoopetushanke Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma hanke on ollut luonteva jatko aiemmalle kehitystyölle. Hankkeen tavoitteet Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma hankkeen käynnistyessä informaatiolukutaidon opetus vaihteli yliopistoittain, tiedekunnittain ja oppiaineittain. Lisäksi opetus tavoitti vain osan opiskelijoista. Yhteinen opintosuunnitelma ja kirjastojen välinen yhteistyöverkosto puuttuivat informaatiolukutaidon osalta. Hankkeen tavoitteet voi jakaa informaatiolukutaidon opetusta tukeviin hallinnollisiin asioihin, sekä käytännön opetusta tukeviin toimiin. Keskeisenä tavoitteena oli integroida informaatiolukutaidon opetus tiiviimmin yliopistoopintoihin. Lisäksi tavoitteina olivat informaatiolukutaidon keskeisten osa-alueiden kartoittaminen, informaatiolukutaidon opintosuunnitelman laatiminen, verkko-opetuksen kehittäminen sekä yliopistojen välisen verkoston luominen.

4 2 Kohderyhmä Hallinnon kannalta kohderyhmänä ovat olleet opetuksen suunnitteluun osallistuvat ja siitä vastaavat tahot. Yliopistokirjastoilla on ollut keskeinen sija viedä hankkeessa tehtyjä suunnitelmia eteenpäin omissa yliopistoissaan opintoasioista vastaaville, esimerkiksi tiedekuntien opintosuunnittelutyöryhmille. Keskeisenä kohderyhmänä ovat olleet myös kirjastoammattilaiset, jotka ovat hoitaneet opetusta käytännössä. Koska tavoitteena on ollut integroida informaatiolukutaidon opetus tiiviimmin osaksi yliopiston kursseja, on opetusta alettu antaa myös kirjastoammattilaisten ja yliopisto-opettajien yhteistyönä. Näissä tapauksissa kohderyhmänä on ollut myös opettajakunta. Vaikuttavuuden kannalta kohderyhmänä ovat olleet yliopisto-opiskelijat sekä yliopistojen henkilöstö, joille tarjottavaa informaatiolukutaidon opetusta on kehitetty hankkeen avulla. 2. Hankkeen seuranta ja arviointi Seuranta ja arviointi Hankkeen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista on tarkasteltu ohjausryhmän kokouksissa säännöllisesti. Myös yliopistokirjastojen yhdyshenkilöt ovat esittäneet arvioita ja kehittämisehdotuksia. Suunnittelija Anne Lehto toteutti hankkeen aikana kaksi kyselyä, joiden tarkoituksena oli selvittää valtakunnallista tiedonhankinnan opetuksen tilannetta yliopistoissa. Kyselyt oli suunnattu yliopistokirjastojen yhdyshenkilöille. Vuonna 2004 toteutetun kyselyn perusteella ilmeni, että informaatiolukutaidon opetus on useimmiten yliopistokirjastojen toteuttamaa, joko itsenäisenä jaksona tai muiden opintojen osana. Yksittäisiä esimerkkejä ainelaitosten järjestämästä opetuksesta tuli myös esiin. Loppuvuodesta 2005 toteutetusta kyselystä voi päätellä, että uusien tutkintovaatimusten myötä informaatiolukutaidon opetus oli murrosvaiheessa. Vastaajat totesivat, että opetuksen määrä ja muodot muuttuvat edelleen. Toimintamallien yhdenmukaistaminen ja yhteisten käytäntöjen jakaminen koettiin tärkeäksi. Toisaalta mainittiin, että opetus on tärkeää räätälöidä yhä paremmin vastaamaan kulloisenkin kohderyhmän tarpeita. Keskeisimmät tulokset vuonna 2006 Hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuonna 2006 neljä kertaa. Yhdyshenkilöt pitivät vuoden aikana kolme palaveria.

5 3 Hanke järjesti vuonna 2006 kolme seminaaria: - koulutusseminaarin 17.2., jossa aiheina olivat verkkopedagogiikka, tiedonhankintataitojen testaaminen sekä tutkijoiden informaatiolukutaito - pedagogisen koulutuspäivän kirjastojen kouluttajille - hankkeen päätösseminaarin 3.11., jossa aiheina olivat informaatiolukutaidon integrointi osaksi opetussuunnitelmia Hanketta esiteltiin ulkomailla Creating Knowledge seminaarissa Kööpenhaminassa sekä Information Literacy Between Theory and Practice seminaarissa Ljubljanassa, Sloveniassa. Hankkeen suunnittelija Anne Lehto toteutti kyselyn yliopistokirjastoille tiedonhankinnan opetuksesta. Raportti tiedonhankinnan opetuksen tilanteesta Suomen yliopistoissa valmistui syksyllä Yhteenveto koko hankekauden seminaareista, yhteistyöverkostoista, raporteista ja kokouksista on liitteenä. (Liite 1) Keskeiset tulokset koko hankekaudelta Keskeisiä, koko hankekauden tuloksia ovat informaatiolukutaidon opintosuunnitelmasuositus, osaamistasotestin kehittäminen (kysymyspatteristo), yhdyshenkilöverkoston muodostaminen, sekä informaatiolukutaidon www-sivujen luominen. Informaatiolukutaidon opintosuunnitelmasuosituksessa määritellään, kuinka informaatiolukutaidon opetus tulisi huomioida kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä. Opetus jakaantuu suosituksessa kolmeen tasoon: tiedonhankinnan perusteisiin sekä aine- ja syventäviin opintoihin. Tiedonhankinnan perusteet on suunnattu opintojen alkuvaiheeseen ja sisältö on mahdollista nivoa osaksi pakollisia yleisopintoja, kuten TVT-opintoja. Aineopintojen tasolla opetus ajoittuu proseminaari- tai kandidaatintutkielmaseminaariin ja syventävien opintojen tasolla graduseminaariin. Suosituksessa määritellään opetuksen sisältö eri tasoilla sekä kirjaston ja ainelaitosten vastuu opetuksen järjestämisestä. Hankkeessa toteutettiin laaja informaatiolukutaidon kysymyspatteristo, johon on koottu monivalintakysymyksiä informaatiolukutaidon eri osa-alueilta. Yliopistokirjastot voivat käyttää kysymyksiä opetuksen tukena ja laatia opiskelijoille osaamistasotestejä. Kysymyksiä on laadittu opintoja aloitteleville sekä aine- ja syventäviä opintoja suorittaville informaatiolukutaidon opintosuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti.

6 4 Kysymyspatteristo sijoitetaan kehitteillä olevaan Klaara-kysymyspankkiin (Moodleoppimisympäristö), jonka teknisestä toteutuksesta vastaa SVY. Periaatteina ovat kysymyspatteriston muokattavuus ja yhteiskäyttö: kirjastot voivat tallentaa laatimiaan kysymyksiä muiden käytettäväksi ja vastaavasti poimia kysymyksiä omiin tarpeisiinsa. Verkostoitumisen tehostamiseksi muodostettiin yhdyshenkilöverkosto, johon kuuluu jäseniä kaikista yliopistokirjastoista. Yhdyshenkilöt ovat toimineet paikallisina koordinaattoreina ja tiedonvälittäjinä. He ovat myös osallistuneet kysymyspatteriston laatimiseen sekä seminaarien ja koulutuspäivien järjestämiseen. Hankkeen www-sivut ovat osoitteessa Sivustolle on koottu tiedonhankinnan oppimateriaaleja, seminaariesityksiä sekä tiedotettu ajankohtaisista asioista. Hankkeen tuloksista ja informaatiolukutaidon kehitystyöstä ilmestyy Anne Nevgin toimittama ja Yliopistopainon kustantama julkaisu keväällä Hankkeen tavoitteet ja tulokset voi tiivistää seuraavasti: tavoite toteutus informaatiolukutaidon osaalueiden kartoitus ja opinto- Informaatiolukutaidon opintosuunnitelmasuositus suunnitelma informaatiolukutaidon integrointi Informaatiolukutaidon opintosuunnitelmasuositus, yliopisto-opetukseen kirjastoammattilaisten pedagogisten valmiuksien kehittäminen, Informaatiolukutaito -julkaisu verkko-opetuksen kehittäminen kysymyspatteristo, Klaara-kysymyspankki verkostoituminen yhdyshenkilöverkoston muodostaminen, työryhmät, www-sivut kansainvälinen yhteistyö kansainvälisiin verkostoihin ja seminaareihin osallistuminen Hankkeen vaikutus toimintatapojen muutokseen Vuonna 2005 toteutetussa kyselyssä yliopistokirjastoja pyydettiin arvioimaan hankkeessa laaditun informaatiolukutaidon opintosuunnitelmasuosituksen vaikuttavuutta. Lähes kaikki vastaajista totesivat, että suositus on ollut hyödyllinen. Monet ovat hyödyntäneet sitä opetussuunnitelmia laadittaessa. Suositus muodostaa rungon, jonka avulla on aiempaa helpompaa suunnitella ja kehittää opetusta. Informaatiolukutaidon opetustavoitteet on määritelty suosituksessa selkeästi ja havainnollisesti, joten aihetta on ollut helppo esitellä eri tahoille ja perustella sen tärkeyttä yliopisto-opintojen osana.

7 5 Yhdyshenkilöt ovat arvioineet, että koko hankkeella on ollut tärkeä merkitys informaatiolukutaidon edistämisessä. Tietoisuus informaatiolukutaidosta on lisääntynyt: aihe koetaan yliopistoissa tärkeäksi ja se on saanut lisää näkyvyyttä. Myös kirjastohenkilöstön pedagogisten taitojen edistäminen, verkostoituminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen on koettu positiivisena. 3. Hankkeen organisointi Hankeorganisaatio Hanketta on koordinoinut Helsingin yliopisto. Koordinointivastuu on ollut tieto- ja kirjastopalvelujohtaja Kaisa Sinikaralla. Heli Myllys toimi Kaisa Sinikaran sijaisena Hankkeen suunnittelijana toimi Anne Lehto ja Aki Kangas Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmän nimitti Helsingin yliopiston rehtori ja siihen kuuluivat: Anne Buttler, koulutuspoliittinen sihteeri, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, ( asti koulutuspoliittinen sihteeri Eeva Kaunismaa); varajäsen: psykol. yo., valtiot. yo. Jari Lipsanen Maija-Leena Huotari, professori, Oulun yliopisto Arja Juntunen, palvelupäällikkö, Kuopion yliopiston kirjasto Anne Nevgi, tutkijalehtori, Helsingin yliopisto Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja, Kuopion yliopiston kirjasto Kaisa Sinikara, tieto- ja kirjastopalvelujohtaja, Helsingin yliopisto ( Heli Myllys, Helsingin yliopiston tieto- ja kirjastopalvelujohtajan sijaisena) Eero Sormunen, professori, Tampereen yliopisto Johanna Tevaniemi, informaatikko, Tampereen yliopiston kirjasto, ( asti Mirja Iivonen, ylikirjastonhoitaja, Tampereen yliopiston kirjasto) Kari Tuononen, verkkopedagogiikan asiantuntija, Helsingin yliopisto, ( asti Janne Sariola, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto) Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi tieto- ja kirjastopalvelujohtaja Kaisa Sinikara ja kirjastonjohtaja Jarmo Saarti. Sihteerinä toimi hankkeen suunnittelija, saakka Anne Lehto ja alkaen Aki Kangas.

8 6 Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana 13 kertaa. Suurin osa ohjausryhmän kokouksista pidettiin videoneuvotteluina. Kokouksista käsitellyistä asioista ja päätöksistä tiedotettiin hankkeen www-sivuilla. Yhdyshenkilöverkosto Verkostoitumisen tehostamiseksi yliopistokirjastot nimesivät hankkeen alussa yhdyshenkilön omasta kirjastostaan. Yhdyshenkilöt edustavat 28:a yliopisto- ja tiedekuntakirjastoa. Yhteydenpitoa varten perustettiin sähköpostilista, Työryhmät Hankkeessa toimi kaksi valtakunnallista asiantuntija- ja vertaistyöryhmää, IL-mittari- ja ILPeda ryhmät. Ryhmät koostuivat yhdyshenkilöverkoston jäsenistä ja hankkeen suunnittelija toimi molemmissa ryhmissä. IL-mittariryhmä (10 jäsentä) toimi asiantuntijatukena vuonna 2005 käynnistyneessä yliopistokirjastojen yhteisen informaatiolukutaitoa mittaavan osaamistasotestin kehittämistyössä. Työryhmä kokoontui kuusi kertaa vuosina ILPeda -ryhmän (13 jäsentä, joista 1 oli opiskelijaedustaja) teemoina olivat kirjastojen kouluttajien pedagogisten taitojen vahvistaminen informaatiolukutaidon opetuksessa, hyvien käytänteiden jakaminen ja informaatiolukutaidon opetuksen integroinnin edistäminen muuhun yliopisto-opiskeluun. Työryhmä kokoontui neljä kertaa vuosina Strategiset lähtökohdat Hankeen tavoitteet ja toiminta ovat tukeneet Suomen virtuaaliyliopiston strategiaa: Opiskelun joustavuutta on tuettu vakiinnuttamalla informaatiolukutaidon opetusta yliopistoissa. Yliopistojen välistä opetusta on yhdenmukaistettu laatimalla informaatiolukutaidon suositus opintojen eri vaiheissa oleville opiskelijoille. Oppimateriaalien yhteistä tuotantoa ja käyttöä on edistetty luomalla yliopistokirjastojen yhteinen kysymyspatteristo ja osallistumalla Klaara-kysymyspankin kehittämiseen. Hanke on myös osallistunut kansainvälisiin informaatiolukutaidon verkostoihin, kuten pohjoismaiseen NordINFOLIT:iin ja eurooppalaiseen EnIL:iin. (ks. Liite 1, kohta Kansainvälinen yhteistyö).

9 7 5. Rahoitus ja hankkeen tuloslaskelma ( ) Hanke on toiminut opetusministeriön hankerahoituksella. Koko hankekaudella rahoitusta oli käytettävissä yhteensä euroa. Tästä kohdennettiin euroa vuodelle 2004, euroa vuodelle 2005 ja euroa vuodelle Summista on vähennetty Helsingin yliopiston perimät vuosittaiset yleiskustannukset 5 %. Taulukosta ilmenee yhteenvetona vuosittainen rahoitus ja sen käyttö. Tarkemmat vuosittaiset tuloslaskelmat ovat liitteessä 1. Vuosi Myönnöt euroa Opetusministeriön myöntämä hankerahoitus Edelliseltä vuodelta siirtynyt rahoitus Yhteensä Käytetty euroa Palkat ja palkkiot Muut kulut Yhteensä Jäljellä euroa Tulot yhteensä Menot yhteensä Jäljellä (Siirto seuraavalle vuodelle 2004 ja 2005)

10 8 6. Toiminta hankkeen päätyttyä Hankkeen aikana luotuja verkostoja ja aineistoja kehitetään hankeen päätyttyäkin. Www-sivujen päivityksestä ja yhdyshenkilöverkoston koordinoinnista vastaa vuonna 2007 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto. Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto osallistuu myös informaatiolukutaidon kehitystyön seuraamiseen sekä kansainvälisiin verkostoihin. Klaara-kysymyspankin kehittäminen jatkuu yhteistyössä SVY:n kanssa. Kehittämistä koordinoi yliopistokirjastojen osalta Vaasan tiedekirjasto Tritonia. Tehtäviin kuuluu osallistuminen kysymyspankin kehittämiseen, käyttäjäkoulutuksen organisointi ja tiedottaminen yhdessä SVY:n kanssa. Yhdyshenkilöt jatkavat informaatiolukutaidon koordinointia paikallisesti. Kansallisella tasolla on tarkoituksena muodostaa hankkeen ohjausryhmää vastaava kansallinen työryhmä Suomen yliopistokirjastojen neuvostoon.

11 9 Liite 1 Seminaarit, esitykset ja kokoukset Hankkeen järjestämät seminaarit Hankkeen päätösseminaari Seminaarin aiheena olivat informaatiolukutaidon integrointi osaksi yliopisto-opetusta, informaatiolukutaidon opetus käytännössä sekä hankkeen keskeisten tulosten esittely. Seminaarin pääpuhujana oli Christine Bruce, Queensland University of Technology, Brisbane, Australia. Lisäksi mukana oli useita kotimaisia esiintyjiä. Koulutuspäivä Pedagoginen koulutus kirjastojen tiedonhankinnan kouluttajille. Pääpuhujana Kirsten Larsen, Dansk BiblioteksCenter. Työryhmien koulutusseminaari Seminaarin aiheena olivat tiedonhankintataitojen testaaminen sekä tutkijoiden informaatiolukutaito NORDINFOlit kesäkoulu NORDINFOlit on pohjoismainen verkosto, joka tukee informaatiolukutaidon kehitystä Pohjoismaissa. Hanke osallistui pohjoismaisen informaatiolukutaidon kesäkoulun järjestämiseen yhteistyössä Helsingin yliopiston, Svenska handelshögskolanin, Teknillisen korkeakoulun ja Åbo Akademin kirjastojen kanssa. Kesäkoulun aiheina olivat informaatiolukutaidon integrointi opetussuunnitelmiin, verkostotyöskentely ja verkkopedagogiikka Taidolla tietoon seminaari , Tampereen yliopisto Seminaarin aiheena olivat informaatiolukutaidon osaamisen arviointi, opetuksen hyvät käytännöt sekä palvelujen tuotteistaminen Muut kotimaiset seminaarit Mittaamisen vaikeus. Suomen tieteellisen kirjastoseuran seminaari: Kokemukset jakoon informaatiolukutaidon kipupisteet, , Helsinki Informaatiolukutaidon opettaminen. Kirjastopedagogiikka - kirjastoammattilainen oppimisen ohjaajana, , Vaasa

12 10 Utbildning i informationskompetens. Bibliotekspedagogik utbildning för bibliteokspersonal, , Vaasa Kansallinen informaatiolukutaito, Kirjastopäivät , Tampere Studieplan för informationskompetens, Nordisk Musikbibliotekskonferens , Sibelius-Akatemia, Helsinki Kuinka ohjata opiskelijoita informaatiolukutaitoon? Virtuaaliyliopistopäivät workshop: Verkko-ohjausta opintopolun eri vaiheissa, Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma. Suomen yliopistokirjastojen neuvosto, , Helsinki Kirjastojen uudet haasteet organisaatioiden tiedonhallinnassa. Viestintätieteiden verkosto , Helsinki. Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma, hankkeen esittely, Helsingin yliopisto Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma uudessa tutkintojärjestelmässä: suositus yliopistoille. Kirjastot oppimisympäristönä uudessa tutkintojärjestelmässä , Helsingin yliopisto Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma hanke, TieDot hankkeen seminaari , Kuopio Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma, Ope.fi työpaja , Helsingin yliopisto Lisäksi hanke on esittäytynyt valtakunnallisilla virtuaaliyliopistopäivillä: , posterinäyttely , uusien SVY-hankkeiden yhteistyöpäivä Seminaarit ulkomailla 2nd Joint Conference of Special and Academic Libraries, , Ljubljana, Slovenia Sinikara, Kaisa: Information literacy between the theory and practice: experiences of the Finnish university libraries Saatavissa: Creating Knowledge IV -seminaari, , Kööpenhamina Juntunen, Arja; Lehto, Anne; Saarti, Jarmo; Tevaniemi, Johanna: Supporting information literacy learning in Finnish universities: standards, projects, educating online

13 11 Saatavissa: Den livslånge studenten seminaari Kungliga biblioteket, Tukholma Lehto, Anne: Studieplan för informationskompetens de finländska universitetsbibliotekens gemensamma projekt. NordINFOLIT -seminaari, , Växjö universitet, Ruotsi Huotari, Maija-Leena: Information literacy in the Finnish information studies curricula Lehto, Anne: Studieplan för informatioskompetens Saatavissa: Kansainväliset verkostot NordINFOLIT Pohjoismainen verkosto, joka tukee informaatiolukutaidon kehitystä Pohjoismaissa. NordINFOLIT järjestää seminaareja ja pohjoismaisen informaatiolukutaidon kesäkoulun joka vuosi. Verkoston tarkoituksena on yhdessä etsiä parhaita käytäntöjä ja jakaa kokemuksia informaatiolukutaidon edistämiseksi. European Network on Information Literacy - EnIL Eurooppalainen informaatiolukutaitoa edistävä verkosto, jossa on mukana 14 Euroopan unionin jäsenmaata. Syksyllä 2004 toteutettiin Suomen osalta kansainvälinen informaatiolukutaitoa mittaava verkkokysely. Suomessa ovat vierailleet ja hankkeeseen tutustuneet: Christine Bruce, Queensland University of Technology, Brisbane Sandy Duling, Castleton State College, Vermont Nina Johannsen, Freie Universität Berlin Erling Oelz, University of Montana Toshio Okamoto ryhmineen, University of Electro-Communications Graduate School of Information Systems, Tokio Marta Roca, Universitat Politècnica de Catalunya, Barcelona Simon Xalter, Eberhard Karls Universität, Tübingen Lisäksi yhteistyössä ovat olleet: Carla Basili, Ceris-CNR (Institute for Economic Research on Firms and Growth), Rooma Sheila Webber, University of Sheffield Raportit ja artikkelit

14 12 Lehto, Anne: Yliopistokirjastot ja tutkintorakenneuudistus: valtakunnallinen tiedonhankinnan opetuksen tilanne yliopistoissa uusien tutkintorakenteiden käyttöönoton jälkeen: yhteenveto kyselystä kirjastojen IL-yhdyshenkilöille vuodenvaihteessa Saatavissa: Lehto, Anne: Informaatiolukutaidon opintosuunnitelmalla lisää laatua ja vertailtavuutta tutkintoihin. Signum 2:2005 Saatavissa: Lehto, Anne: Yliopistokirjastot ja tutkintorakenneuudistus: valtakunnallinen tiedonhankinnan opetuksen tilanne yliopistoissa valmistauduttaessa uuteen tutkintorakenteeseen, yhteenveto kyselystä kirjastojen IL-yhdyshenkilöille huhtikuussa Saatavissa: Suositus yliopistoille informaatiolukutaidon oppiainesten sisällyttämiseksi uusiin tutkintorakenteisiin. Saatavissa: suomeksi ruotsiksi englanniksi Hankeorganisaation kokoukset ja palaverit Ohjausryhmän kokoukset: , , , , , , , , , , Työryhmien palaverit: IL-peda: , IL-mittariryhmä: , , , Työryhmien yhteiset palaverit: , Kokousten muistiot saatavissa:

15 13 Liite 2 Vuosittaiset tuloslaskelmat 2004 Käytettävissä ollut määräraha summa euroa OPM:n myöntämä hankerahoitus * Määrärahojen kohdentuminen Palkat ja palkkiot Muut kulut - koneet ja laitteet tarvikkeet matkat ja majoitus muut palvelut Yhteensä Jäljellä (siirtyy seuraavalle toimintavuodelle) *) HY:n yleiskustannukset 5% vähennetty OPM:n myöntämästä alkuperäisestä summasta Käytettävissä ollut määräraha summa euroa OPM:n myöntämä hankerahoitus * Vuodelta 2004 siirtynyt rahoitus Yhteensä Määrärahojen kohdentuminen Palkat ja palkkiot Muut kulut - muut vuokrat tarvikkeet 63 - matkat ja majoitus muut palvelut korot, kulukorvaukset ym Saldon siirto 2 864** Yhteensä Jäljellä (siirtyy seuraavalle toimintavuodelle) Saldon siirto 2 864** * HY:n yleiskustannukset 5% vähennetty OPM:n myöntämästä alkuperäisestä summasta. ** Vuodelta 2004 jäljelle jäänyt määräraha, 2864 euroa, ei olisi enää siirtynyt vuodelle 2006, joten

16 14 se käytettiin HY:n Kirjastopalvelujen koordinointiyksikön toimintamenoihin. Vastaava summa yksikön toimintamenoista käytetään hankkeen menoihin vuonna Käytettävissä ollut hankerahoitus summa euroa OPM:n myöntämä hankerahoitus * Vuodelta 2005 siirtynyt rahoitus Yhteensä Määrärahojen kohdentuminen summa euroa Palkat ja palkkiot Muut kulut Vuokrat ja tarvikkeet 778 Koulutus ja kokoukset Toimisto- ja muut palvelut 851 Matkat ja majoitus Korot, kulukorvaukset ym. 435 Yhteensä Jäljellä * HY:n yleiskustannukset 5% vähennetty OPM:n myöntämästä alkuperäisestä summasta.