Yliopistokirjastojen yhteinen SVY-hanke: Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma , toimintavuoden 2005 raportointi

Transkriptio

1 Yliopistokirjastojen yhteinen SVY-hanke: Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma , toimintavuoden 2005 raportointi Hankkeen nimi Koordinaatioyliopisto Verkostossa mukana olevat yliopistot Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma Helsingin yliopisto Suomen yliopistokirjastot 1. Taustaa OPM:n Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa pidetään tärkeänä, että kirjastot ovat informaatiolukutaidon osalta mukana yhteistyössä opetus- ja opiskelumenetelmien kehittämisessä huolehtien näin omalta osaltaan siitä, että korkeakouluista valmistuneilla on hyvä informaatiolukutaito (s. 55). Informaatiolukutaito tarkoittaa kykyä tunnistaa tiedontarve, hakea ja paikantaa tietoa, sekä löydetyn tiedon kriittistä ja eettistä arviointia ja käyttöä. Hyvä informaatiolukutaito sekä tehostaa ja nopeuttaa työskentelyä akateemisissa opinnoissa ja työelämässä että parantaa tulosten laatua. Informaatiolukutaito luo pohjan elinikäiselle oppimiselle. Kirjastot vastaavat informaatiolukutaidon kokonaisuudessa tiedonhankintataitojen opetuksesta. Yliopistokirjastojen verkostossa on jo pitkään tiedostettu, että kirjastojen antama tiedonhankintataitojen opetus tavoittaa vain osan opiskelijoista ja on suurelta osin koordinoimatonta. Tilanne vaihtelee yliopistoittain ja oppiaineittain. Samalla kun joissakin yliopistoissa näiden taitojen opetus on minimaalista, joissakin yliopistoissa on edetty jo huomattavasti pidemmälle. Valtakunnallinen informaatiolukutaidon opintosuunnitelma hanke käynnistyi Helsingin yliopiston koordinoimana vuonna Suunnittelija hankkeeseen palkattiin alkaen. Hankkeen tavoitteena on kehittää tiedonhankinnan opetusta yliopistojen välisenä verkostona ja edistää informaatiolukutaidon integroimista osaksi akateemisia opintoja. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisäksi ollut informaatiolukutaidon opintosuunnitelman laatiminen. Informaatiolukutaitoon liittyvien hankkeiden jatkumo yliopistokirjastoissa Valtakunnallinen hanke on luontevaa jatkoa yliopistokirjastojen aikaisemmille informaatiolukutaitoon liittyville yhteistyöhankkeille, kuten Helsingin yliopiston Opiskelijakirjaston koordinoimille Informaatiolukutaidon hallinnan standardointi ja 1 Saatavissa

2 Tiedonhaun- ja hallinnan oppimateriaalit - avoin kehittäminen ja yhteinen käyttö hankkeille ( ja ) sekä Kuopion yliopiston kirjaston koordinoimalle TieDot, Tieteellisen tiedonhankinnan verkko-opetushanke Opiskelijakirjaston koordinoimissa hankkeissa mm. käännettiin informaatiolukutaidon amerikkalaiset osaamistavoitteet suomen- ja ruotsin kielille sekä kartoitettiin yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoissa olevia tiedonhallinnan verkko-opetusmateriaaleja. Kartoituksen perusteella koottiin www-sivusto kirjastojen avoimista digitaalisista oppimateriaaleista tiedonhallintataitojen oppimateriaalien yhteiskäytön edistämiseksi. Kuopion yliopiston koordinoima TieDot-hanke sen sijaan keskittyi ensisijaisesti tuottamaan tieteenalakohtaisia tiedonhankinnan verkko-opetusmateriaaleja 7 yliopiston yhteishankkeena. 2. Hankeorganisaatio Suunnittelija FM Anne Lehto Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmässä toimivat vuonna 2005 seuraavat jäsenet: - Puheenjohtaja Kaisa Sinikara, tieto- ja kirjastopalvelujohtaja, Helsingin yliopisto - Maija-Leena Huotari, professori, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto - Johanna Tevaniemi, informaatikko, Tampereen yliopiston kirjasto - Arja Juntunen, palvelupäällikkö, Kuopion yliopiston kirjasto - Anne Buttler, koulutuspoliittinen sihteeri, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, varajäsen: Jari Lipsanen, psykol. yo., valtiot. yo., Helsingin yliopisto - Anne Nevgi, tutkijalehtori, Helsingin yliopisto - Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja, Kuopion yliopiston kirjasto - Janne Sariola, opetusteknologiapäällikkö, Helsingin yliopisto, - Eero Sormunen, professori, Tampereen yliopisto - Sihteeri Anne Lehto, suunnittelija, Helsingin yliopisto Ohjausryhmä piti vuoden 2005 aikana 4 kokousta, jotka kaikki toteutettiin videoneuvotteluina. Helsingin yliopisto huolehti videoneuvottelujen yhteisistä siltajärjestelyistä. Yhdyshenkilöt yliopistokirjastoissa Yliopistokirjastot nimesivät hankkeen alussa kukin informaatiolukutaidon yhdyshenkilönsä (ILyhdyshenkilö) toimimaan paikallisena tiedon välittäjänä ja informaatiolukutaidon koordinaattorina. Yhdyshenkilöt edustavat 28 yliopisto- tai tiedekuntakirjastoa ja verkostolla on oma sähköpostilista: IL-yhdyshenkilo@helsinki.fi, jota ylläpitää hankkeen suunnittelija Anne Lehto. Valtakunnalliset työryhmät Verkostoitumisen tehostamiseksi hanke käynnisti vuoden 2005 alusta kaksi tiedonhankinnan koulutusta kehittävää työryhmää, joiden työskentely käynnistyi kirjastojen kouluttajien keskuudesta nousseiden ajankohtaisten kehittämistarpeiden yhteisten ratkaisujen löytämiseksi. IL-mittariryhmä keskittyi tiedonhankintataitojen arviointikäytäntöjen kehittämiseen kun taas IL- PEDAryhmän teemoina olivat kouluttajien pedagogisten taitojen vahvistaminen sekä hyvien käytänteiden jakaminen ja opetuksen integroinnin edistäminen. Työryhmien kokoonpanot, tarkemmat teemat sekä palaverien muistiot löytyvät hankkeen verkkosivulta 2

3 3. Hankkeen keskeisimmät tulokset ja miten niitä voisi hyödyntää laajemmin Informaatiolukutaidon opetuksen integrointi yliopisto-opetukseen, tuki paikallistasolle Suositus yliopistoille informaatiolukutaidon huomioimiseksi uusissa tutkintorakenteissa Hanke käynnistyi vuonna 2004, jolloin yliopistojen tutkintorakenneuudistustyö kaksiportaista Bolognan mallin mukaista tutkintorakennetta varten oli jo melko pitkällä. Oppiaineet olivat tehneet ydinainesanalyyseja. Informaatiolukutaito yhdessä TVT-taitojen kanssa mahdollistaa opintojen menestyksekkään suorittamisen mutta ei varsinaisesti ole minkään oppiaineen ydinainesta lukuun ottamatta ehkä informaatiotutkimusta. Näin ollen hankkeen ohjausryhmä piti tärkeänä, että yliopistojen tutkintorakenneuudistustyötä tekeviä tahoja muistutetaan informaatiolukutaidon merkityksestä yliopisto-opiskelussa ja laati suosituksen yliopistoille informaatiolukutaidon oppiainesten sisällyttämiseksi uusiin tutkintorakenteisiin. Opintosuunnitelmasuositus laadittiin määrittelemään informaatiolukutaidon keskeiset elementit ja kehittämään informaatiolukutaidon oppiainesten sisältöä yliopistoissa minimitasolla. Opintosuunnitelmasuosituksen sisällyttäminen kaikkien yliopistojen opintoihin edistäisi osaltaan tutkintojen vertailtavuutta ja opintosuoritusten siirrettävyyttä yliopistosta toiseen. Suositus muokattiin yliopistokirjastojen johtajien kommenttien pohjalta ja se lähetettiin alakohtaisille tutkintorakenneuudistuskoordinaattoreille Lisäksi suositus lähetettiin tiedoksi myös mm. yliopistokirjastojen johtajille, IL-yhdyshenkilöille, Suomen virtuaaliyliopistoon, HY:n opetuksesta vastaaville varadekaaneille, w5w-hankkeelle sekä OPM:n edustajille. Suosituksen mukaisen opintosuunnitelman käytännön toimeenpano on ratkaistava kunkin yliopiston sisällä, jossa myös neuvottelut resursoinnista käydään. Hankkeessa on mietitty keinoja, joilla voidaan tukea suosituksen toteutumista paikallistasolla. Hanke on nostanut esiin yliopistokirjastojen kouluttajien pedagogisen koulutuksen merkityksen sekä kartoittanut yliopistokirjastojen kouluttajien muodollista pedagogista koulutusta. Yliopistokirjastojen kouluttajien vertaistyöryhmät ovat toimineet verkostoina, jotka ovat yhdessä järjestäneet mm. seminaarin Taidolla tietoon 2, jakaneet hyviä käytäntöjä sekä kehittäneet yhteisen materiaalin informaatiolukutaidon arviointia varten kouluttajien käyttöön. Kysymyspatteristo informaatiolukutaidon osaamistason mittaamiseen Hankkeessa toteutettiin vuonna 2005 osahankkeena laaja informaatiolukutaidon kysymyspatteristo, jonka avulla yliopistokirjastot voivat toteuttaa eri vaiheissa opintoja oleville opiskelijoille osaamistasotestejä. Kysymyspatteristo laadittiin yhteistyönä, jossa olivat mukana IL-mittariryhmän jäsenet. Materiaalin kokosi yhteen tehtävään kahden kuukauden ajaksi suunnittelijaksi nimitetty informaatikko Katri Rintamäki, joka työskenteli Vaasan Tiedekirjasto Tritoniassa. Osahankkeen suunnittelijan Katri Rintamäen ja HY:n kesken laadittiin sopimus aineiston käyttö- ja muokkausoikeuksista sekä näiden edelleen luovuttamisoikeuksista. Käyttöönottovaiheessa HY luovuttaa kysymyspatteriston yliopistokirjastojen käyttöön verkon välityksellä käyttäen Creative Commons Some rights reserved lisenssiä jossa määritellään mm. että teosta ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Käytetyn lisenssin ehdot täyttyvät ensimmäisessä käyttövaiheessa vain osittain, sillä kysymyspatteristo ei ole nykyisessä muodossaan loppukäyttäjälle suoraan tarkoitettu palvelu. Lisäksi tuotettu aineisto on ainakin ensimmäisessä 2 Saatavissa 3

4 vaiheessa jaettu vain yliopistokirjastoille. Creative Commons lisenssin käyttö tukee sitä näkemystä, jota aineiston tuottaminen yliopistokirjastojen yhteishankkeena julkisella rahoituksella edustaa. Yliopistotasolla kysymyspatteriston käyttö tullee painottumaan suljettuihin oppimisympäristöihin, kuten WebCT ja Moodle, jotka tarjoavat testi- ja tenttityökaluja. Kysymyspatteristo valmistui marraskuussa ja siitä tiedotettiin IL-yhdyshenkilöille joulukuussa, jolloin yliopistokirjastoille lähetettiin käyttäjätunnus ja salasana kysymyspatteristoon pääsyä varten. Myös ammattikorkeakouluista on tiedusteltu kysymyspatteriston käyttömahdollisuuksia. Kysymyspatteristoa pilotoitiin jo vuonna 2005 soveltaen Vaasan tiedekirjasto Tritoniassa noin 500 uudella opiskelijalla WebCT-oppimisympäristössä. Www-sivut Hankkeen ensimmäisenä vuonna julkaistua informaatiolukutaidon www-sivustoa kehitettiin edelleen. Sivustolle on koottu aineistoja ja linkkejä tarjolla oleviin tiedonhankinnan oppimateriaaleihin sekä muuta hyödyllistä tietoa ja linkkejä kansainvälisiin informaatiolukutaidon sivustoihin erityisesti kirjastojen tiedonhankinnan kouluttajia varten. Sivustolla julkaistiin mm. pohjoismaisen kesäkoulun aineistot sekä raportoitiin työryhmien työskentelystä. Lisäksi hankkeen esitelmät lisättiin vuoden 2005 osalta sivulle Päivitys tapahtuu takautuvasti vuoden 2004 osalta. Tiedonhankinnan opettajien koulutuksen tukeminen yhteistyö yli sektorirajojen Hanke jatkoi vuonna 2005 yhteistyötä Suomen tieteellisen kirjastoseuran (STKS) opintopalveluiden työryhmän kanssa. Hankkeen suunnittelija järjesti opintopalveluiden työryhmän kanssa yhteistyössä seminaarin Kokemukset jakoon informaatiolukutaidon kipupisteet joulukuussa. Seminaarissa olivat näkyvästi mukana myös ammattikorkeakoulukirjastot. Hanke on ollut myös mukana toteuttamassa kirjastonhoitajille suunnattua täydennyskoulutusta mm. toimimalla alustajana sekä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuksen että Vaasan tiedekirjasto Tritonian järjestämässä kirjastopedagogiikka ( bibliotekspedagogik) koulutuksessa. Lisäksi hankkeen suunnittelija on toiminut alustajana useissa muissakin kirjastoalan seminaareissa, kuten Erikoiskirjastopäivillä Säteilyturvakeskuksessa sekä valtakunnallisilla Kirjastopäivillä Tampereen yliopistossa. Osanottajat näissä koulutuksissa edustivat eri kirjastosektoreita, joten koulutukset palvelivat siten myös yliopistojen kolmatta tehtävää yhteiskunnallisena vaikuttajana. Yliopistokirjastojen tiedonhankinnan koulutuksen tilanne Hankkeen alussa huhtikuussa 2004 toteutettiin kysely yliopistokirjastojen IL-yhdyshenkilöille, jossa kartoitettiin yliopistokirjastojen antaman tiedonhankinnan opetuksen tilannetta. Kyselyssä saatiin myös tietoa siitä, miten yliopistokirjastot olivat osallistuneet yliopistonsa tutkintorakenneuudistustyöhön. Vastauksista koottu yhteenveto on saatavissa verkossa osoitteessa Uuden Bolognan mallin mukaisen kaksiportaisen tutkintorakenteen käyttöönoton jälkeen syksyllä 2005 yliopisto-opintojen rakenne on muuttunut lähes kaikilla tieteenaloilla. Hankkeen ohjausryhmä piti aiheellisena kartoittaa yliopistokirjastojen tiedonhankintataitojen/il opetuksen tilannetta uusien tutkintorakenteiden käyttöönoton jälkeen. Marraskuussa 2005 laadittiin uusi kattavampi kysely tiedonhankinnan opetuksen tilanteen kartoittamiseksi 3. Kyselyssä tiedusteltiin myös yliopistokirjastojen arvioita hankkeen laatiman informaatiolukutaitosuosituksen 3 Saatavissa 4

5 vaikuttavuudesta siirryttäessä uusiin Bolognan prosessin mukaisiin tutkintorakenteisiin. Kyselyn laajuuden vuoksi siihen vastaaminen vei yliopistokirjastoilta arvioitua kauemmin, joten tulosten yhteenveto ei ole vielä valmistunut. Kansainvälinen toiminta kehittämistyössä Hanke oli mukana toteuttamassa NordINFOLIT kesäkoulua Helsingin yliopistossa ja Gustavelundissa Tuusulassa. Mukana oli yhteensä 45 pohjoismaalaista kirjastonhoitajaa. Kesäkoulussa oli useita kansainvälisesti merkittäviä luennoitsijoita, joista Kirsti Lonka antoi osallistujille välineitä käytännön opetustilanteen organisointiin, Merete Mazzarella ohjasi osallistujia ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta ja Sirje Virkus esitteli informaatiolukutaitoon liittyvää Euroopanlaajuista tutkimushankettaan. Kesäkoulun järjestäjien keräämä palaute osallistujilta oli positiivista. Kesäkoulun aineistot löytyvät hankkeen verkkosivustolta Hankkeen esittely kesäkoulussa herätti kiinnostusta ruotsalaisissa kollegoissa siinä määrin, että hankkeelta pyydettiin alustus Kungliga bibliotekissa lokakuussa järjestettyyn valtakunnalliseen seminaariin Den livslånge studenten att följa kunskapsutvecklingen i en flexibel lärandemiljö 4,. Hanketta esiteltiin myös Pohjoismaisessa Musiikkikirjastoseminaarissa Sibelius Akatemiassa. Hanke on tehnyt yhteistyötä Eurooppalaisen EnIL-verkoston kanssa. Syksyllä 2004 toteutettiin Suomen osalta kansainvälinen informaatiolukutaitoa mittaava verkkokysely. Kysely käännettiin hankkeessa suomeksi ja osittain hankkeen koordinoimana myös ruotsiksi Suomen ruotsinkielisten yliopistojen toimesta. Kyseessä oli pilottikysely. Kyselyn tuloksia ei ole vielä julkaistu. Saksalainen stipendiaatti Simon Xalter Tübingenin yliopistosta perehtyi hankkeeseen ja tiedonhankinnan opetukseen Suomalaisissa yliopistokirjastoissa kolmen viikon ajan. Muun muassa espanjasta on raportoitu (kirjastonhoitaja Universitat Politècnica de Catalunya), että suomalaisten suosituksen mallia on käytetty pohjana laadittaessa yliopiston varten dokumentointia informaatiolukutaidon/ tiedonhankintataitojen opintojen sisällöistä. Roca vieraili Suomessa viime vuonna Teknillisen korkeakoulun kirjastossa ja tutustui myös valtakunnalliseen hankkeeseen. Kirjastonjohtaja Sandy Duling Vermontista ja professori Erling Oelz Montanan yliopistosta vierailivat Suomessa Fulbright-stipendiaatteina ja muun ohjelmansa ohella tutustuivat hankkeeseen. Suunnittelija Anne Lehto osallistui Hollannissa Tilburgin yliopiston Ticer-kurssin kirjastojen koulutusta käsittelevään osuuteen. Tilburgissa kouluttajana toimi mm. Sheila Webber Sheffieldin yliopistosta, joka on yksi informaatiolukutaidon johtavia kansainvälisiä tutkijoita. Sheila Webber ylläpitää informaatiolukutaidon kansainvälistä keskustelufoorumia, jossa hän on maininnut myös suomalaisen hankkeen 5. Hankkeen lyhyt tilannekatsaus toimitettiin myös USAn National Forum on Information Literacyn Sharon Weinerille, joka oli pyytänyt tietoja eri maiden projekteista. 4 Seminaarin ohjelma ja esitykset saatavissa 5 Ks. 5

6 4. Millä toimenpiteillä hanke on tukenut Suomen virtuaaliyliopiston yhteistyötä ja virtuaaliyliopiston kehittämistä? Hanke esitteli informaatiolukutaidon ohjausta Valtakunnallisilla virtuaaliyliopistopäivillä workshopissa Verkko-ohjausta opintopolun eri vaiheissa oli mukana virtuaaliyliopistopäivien pohjalta syntyneen digietiikkatyöryhmän toiminnassa mm. järjestämällä työryhmän palaverin Helsingin yliopistossa Hankkeen suunnittelija osallistui Suomen virtuaaliyliopiston järjestämille yhdyshenkilöpäiville Turussa ja Tampereella. Lisäksi hanke oli mukana HY:n virtuaaliyliopistohanketapaamisissa. Hanke on yhtäältä omalta osaltaan välittänyt tietoa SVY:n toiminnasta ja palveluista yliopistokirjastoille ja toisaalta se on SVY:n tilaisuuksissa tuonut esiin yliopistokirjastojen näkökulmaa. Hanke oli kevään 2005 edelleen mukana syksyllä 2004 käynnistyneessä HY:n TVTajokorttiprojektissa, jossa kehitettiin pedagogisesti hyvin suunniteltu pääosin verkossa toteutettava TVT-opintokokonaisuus uusille opiskelijoille. Valtakunnallinen hanke toimi projektissa asiantuntijana yhteistyössä HY:n kirjastojen kanssa, koska informaatiolukutaito (tiedonhankinnan perusteet) on mukana TVT-ajokortissa yhtenä moduulina. Hankkeen tavoitteena oli saada kokemusta erilaisten lähtötasotestien ja näyttökokeiden toiminnallisuudesta erityisesti tiedonhankinnan taitojen mittaamisessa. TVT-ajokortti tuli kaikkien HY:n 11 tiedekunnan opinto-ohjelmaan syksyllä 2005, joitakin ainelaitoksia lukuun ottamatta. Hanke on seurannut TVT-ajokorttiopetuksen käynnistymistä mutta ei ole ollut mukana opetuksen käytännön järjestelyissä. 5. Rahoitus ja tuloslaskelma Hankkeen kulut Käytettävissä ollut hankemääräraha vuonna 2005 summa OPM:n myöntämä hankerahoitus * Vuodelta 2004 siirtynyt rahoitus Yhteensä Hankemäärärahojen kohdentuminen Palkat ja palkkiot Muut kulut - muut vuokrat tarvikkeet 63 - matkat ja majoitus muut palvelut korot, kulukorvaukset ym Saldon siirto 2 864** Yhteensä Jäljellä (siirtyy seuraavalle toimintavuodelle) Saldon siirto 2 864** * HY:n yleiskustannukset 5% vähennetty OPM:n myöntämästä alkuperäisestä summasta. ** Vuodelta 2004 säästyneen tilin saldo ei olisi enää siirtynyt vuodelle 2006, joten se käytettiin loppuun HY:n kirjasto- ja tietopalvelujen koordinointiyksikön toimintamenoista maksetulla laskulla. Vastaava rahamäärä yksikön toimintamenoista vuonna 2006 käytetään hankkeen menoihin. 6

7 6. Yhteystiedot Hankkeen koordinointi: Helsingin yliopisto Vastuuhenkilö: tieto- ja kirjastopalvelujohtaja Kaisa Sinikara puh , fax , sähköposti: Yhteyshenkilö: suunnittelija Anne Lehto puh , fax , sähköposti: 7

8 Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma hankkeen toimintasuunnitelma vuodelle 2006 Hankkeen koordinointi: Helsingin yliopisto Vastuuhenkilö: tieto- ja kirjastopalvelujohtaja Kaisa Sinikara puh , fax , sähköposti: Yhteyshenkilö: suunnittelija Anne Lehto puh , fax , sähköposti: Hankkeen www-sivut: Suomenkieliset www-sivut: Ruotsinkieliset www-sivut: Englanninkieliset www-sivut: 1. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena toimintavuonna 2006 on edelleen tehostaa yliopistokirjastojen tiedonhankintataitojen opettajien verkostotoimintaa opetuksen kehittämiseksi, edistää tiedonhankintataitojen opetuksen integrointia oppiaineiden opetukseen, tukea kirjastojen opetusta antavan henkilökunnan pedagogista koulutusta sekä luoda konkreettisia apuvälineitä yliopistokirjastojen tiedonhankintataitojen opetukseen. Vuoden 2006 toiminnan yhdeksi painopistealueeksi otetaan opettajien ja tutkijoiden koulutus. Yliopistojen toiminnan ja tulosten arvioinnin yleistymisen myötä tulee myös tiedonhankintataitojen/informaatiolukutaidon opetuksen pystyä osoittamaan, mitä lisäarvoa sen avulla saavutetaan. Yliopistokirjastoissa on pitkään tiedostettu tarve opiskelijoiden informaatiolukutaidon/tiedonhankintataitojen taitotason arvioimiseen. Koska informaatiolukutaidon vaatimukset vaihtelevat eri tieteenaloilla ja opintojen eri vaiheissa, tarvitaan useampia vaihtoehtoja osaamistasotestin toteuttamiseen kuin yksi samansisältöinen testi. Hankkeessa on toteutettu vuonna 2005 osaprojektina sisältö yhteiseen informaatiolukutaidon osaamista mittaavaan kysymyspatteristoon. Kysymyspatteriston pedagogista käytettävyyttä pyritään parantamaan yhteistyössä työryhmien kanssa. Kysymyspatteriston sijoitus, koordinointi, jatkokehitys sekä ylläpidon suunnittelu ovat asioita, jotka hankkeessa on ratkaistava vuonna Hankkeen suunnittelijan vuonna 2004 kokoaman verkkosivuston jatkosijoitus ja mahdollinen ylläpito ovat ratkaistavia asioita vuonna 2006, sillä sivusto kokoaa aiheeseen liittyvää koti- ja ulkomaista aineistoa ja tiedotusta laajasti yliopistokirjastojen tueksi. Keskeisenä tavoitteena on myös tehdä verkostotyöskentelystä vakiintunut toimintatapa hankkeen päätyttyä. Suomen yliopistokirjastoilla on useita kehittämisryhmiä mutta tiedonhankinnan opettajien osalta ei verkostorakennetta ole ollut. Vuonna 2006 on ratkaistava yhteisen toiminnan jatkokehitys, miltä osin ja missä muodossa yliopistokirjastojen tiedonhankinnan opettajienverkostojen koordinointia voidaan jatkossa tehdä ja millä organisointimallilla. 8

9 2. Toiminnan kuvaus ja vaiheistus Kysymyspatteriston käytettävyyden lisääminen Kysymyspatteriston pilotointia jatketaan ja kokemuksista raportoidaan koko verkostolle. Kysymyspatteriston pedagogista käyttöä kehitetään. Hankkeessa vuoden 2005 alusta toimineet kaksi työryhmää (IL-PEDAryhmä ja IL-mittariryhmä) kokoontuvat helmikuussa koulutuspalaveriin, jossa esitellään mm. eri oppimisalustojen testi- ja tenttiominaisuuksia sekä muita ajankohtaisia aiheita sekä suunnitellaan vuoden toimintaa. Pedagoginen koulutus yliopistokirjastojen kouluttajille Hankkeen ohjausryhmässä sovittiin, että hanke järjestää valtakunnallisten IL- PEDAryhmän sekä IL-mittariryhmän jäsenille sekä kirjastojen IL-yhdyshenkilöille kahden päivän koulutuksen kesäkuun alussa. Kansainvälinen päätösseminaari syksyllä 2006 Ohjausryhmä päätti järjestää hankkeen päätösseminaarin loppusyksystä Seminaariin pyydetään sekä alan suomalaisia että kansainvälisiä asiantuntijoita. SVY-yhteistyö Hanke on aktiivisesti mukana Suomen virtuaaliyliopiston toiminnassa. Www-sivusto Hankkeen www-sivustoa ylläpidetään edelleen ja tehdään vaihtoehtoisia suunnitelmia sivuston jatkotoimenpiteistä. Toimintavuoden tilannetta tehdään edelleen sivuston kautta läpinäkyväksi. Www-sivuston avulla luodaan myös näkyvyyttä kansalliselle toiminnalle suhteessa kansainväliseen informaatiolukutaitoa edistävään verkostoon. Yhteistyö muiden hankkeiden ja verkostojen kanssa Hanke tekee yhteistyötä edelleen muiden paikallisten, valtakunnallisten sekä kansainvälisten informaatiolukutaitoa sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä edistävien verkostojen kanssa ja seuraa alan kehitystä. 3. Hankeorganisaatio Suunnittelija FM Anne Lehto. Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat alkaen seuraavat jäsenet: - Puheenjohtaja Kaisa Sinikara, tieto- ja kirjastopalvelujohtaja, Helsingin yliopisto - Anne Buttler, koulutuspoliittinen sihteeri, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta varajäsen: Jari Lipsanen, psykol. yo., valtiot. yo., Helsingin yliopisto - Maija-Leena Huotari, professori, Helsingin yliopisto - Arja Juntunen, palvelupäällikkö, Kuopion yliopiston kirjasto - Anne Nevgi, tutkijalehtori, Helsingin yliopisto - Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja, Kuopion yliopiston kirjasto - Eero Sormunen, professori, Tampereen yliopisto - Johanna Tevaniemi, informaatikko, Tampereen yliopiston kirjasto - Sihteeri Anne Lehto, suunnittelija, Helsingin yliopisto 9

10 Yhdyshenkilöt yliopistokirjastoissa Yliopistokirjastojen nimeämät IL-yhdyshenkilöt jatkavat toimintaansa informaatiolukutaidon paikallisina koordinaattoreina ja tiedon välittäjinä. Yhdyshenkilöverkostossa on tapahtunut joitakin henkilövaihdoksia. Päivitetty lista jäsenistä löytyy hankkeen www-sivulta Verkoston sähköpostilistan käyttöä pyritään tehostamaan. Työryhmät vuonna 2006 IL-mittariryhmä keskittyy edelleen yhteisten informaatiolukutaidon arviointikäytäntöjen kehittämiseen ja IL-PEDAryhmä kehittää informaatiolukutaidon opettajien koulutusta ja pedagogisia valmiuksia ja edistää informaatiolukutaitojen integrointia oppiaineisiin. Työryhmien toiminnasta raportoidaan osoitteessa 4. Kytkentä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaan Koska kyseessä on Suomen yliopistokirjastojen yhteinen hanke, on sen kytkentä luontevinta tehdä yliopistokirjastojen johtajien yhteistyönä tekemään Suomen Yliopistokirjastojen verkoston strategiaan , jota laadittaessa on otettu huomioon koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian painopisteet. Tässä strategiassa mainitaan samaan tapaan kuin OPM:n Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa , että Tiedonhankinta- ja tiedonhallintataitojen opetuksella kirjastot omalta osaltaan huolehtivat siitä, että yliopistoista valmistuvilla on hyvä akateeminen informaatiolukutaito. Kirjastot tuottavat eri tieteenaloille tiedonhankinnan ja -hallinnan oppimateriaaleja. 5. Suunnitelma hankkeen seurannasta ja arvioinnista Suomen yliopistokirjastojen verkoston toimintaa koordinoi neuvosto, joka koostuu yliopistokirjastojen johtajista. Neuvosto osaltaan arvioi käynnistämiensä hankkeiden tuloksia ja merkitystä verkoston toiminnan kannalta. Neuvoston työvaliokunnan edustajat ovat mukana informaatiolukutaidon opintosuunnitelma -hankkeen ohjausryhmässä. Arvioinnin tueksi ja toiminnan kehittämiseksi on jatkossakin syytä kerätä palautetta yliopistokirjastoilta. Myös työryhmien palaverien yhteydessä voidaan kerätä palautetta toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi. 6 Saatavissa: 10

11 6. Hankkeen budjetti Budjetti vuodelle 2006 Käytettävissä oleva hankemääräraha vuonna 2006 summa OPM:n myöntämä hankerahoitus Vuodelta 2005 siirtyvä rahoitus Saldosiirto 2 864* Yhteensä Hankemäärärahojen käyttösuunnitelma Palkat ja palkkiot suunnittelijan palkka sivukuluineen ** Muut kulut - koneet ja laitteet tarvikkeet matkat ja majoitus koulutus asiantuntijapalvelut vuokrat muut ostopalvelut Yhteensä *Vuodelta 2004 säästyneen tilin saldo ei olisi enää siirtynyt vuodelle 2006, joten se käytettiin loppuun HY:n kirjasto- ja tietopalvelujen koordinointiyksikön toimintamenoista maksetulla laskulla. Vastaava rahamäärä yksikön toimintamenoista vuonna 2006 käytetään hankkeen menoihin. **Arvio, perustuu vuodelle 2005 budjetoituun kustannukseen, johon lisätty 2 %. 11