Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2011 15.11.2012 1"

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit

2 Seutukompassi: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2011 TOIMINTAYMPÄRISTÖ KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA LIIKENNE MAANKÄYTTÖ SÄHKÖNKULUTUS RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIANTUOTANTO HANKINNAT, KULUTUS JA JÄTTEET YLEISET KEINOT ARVIOINTI: KEHITYKSEN SUUNTA JA TOIMENPITEIDEN RIITTÄVYYS SUHTEESSA PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEISIIN = TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN ON TÄLLÄ KEHITYKSELLÄ VAIKEAA JA EDELLYTTÄÄ SUURIA MUUTOKSIA = TOIMENPITEET OVAT OIKEANSUUNTAISIA, MUTTA TAVOITTEITA EI SAAVUTETA SOVITUSSA AIKATAULUSSA = KEHITYKSEN SUUNTA ON POSITIIVINEN SUHTEESSA ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN

3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärän toteutunut kehitys ja ennuste vuoteen Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Mitä indikaattori mittaa: Asukkaiden määrää pääkaupunkiseudulla. Sen avulla voidaan määritellä asukaskohtaiset päästöt. Mitä indikaattori kertoo: Väestömäärä pääkaupunkiseudulla on kasvanut ilmastostrategian vertailuvuodesta 1990 noin asukkaalla. Väestönkasvu lisää seudun kasvihuonekaasupäästöjä. Pääkaupunkiseudulla päästöt eivät ole kasvaneet samassa suhteessa kuin asukasmäärä, joten asukasta kohti lasketut päästöt ovat pienentyneet

4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärän toteutunut kehitys ja ennuste vuoteen 2030 Aineisto ja sen tuottaja: Tilastokeskus Seurantatiedon kokoaja: Aluesarjat/HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi/Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

6 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Työpaikkamäärän toteutunut kehitys ja ennuste vuoteen 2035 työpaikat (kpl) Mitä indikaattori mittaa: Työpaikkojen määrää pääkaupunkiseudulla. Työpaikkojen määrän muutos vaikuttaa välillisesti kasvihuonekaasupäästöihin mm. lisääntyneen liikkumisen ja sähkönkulutuksen kautta Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PKS yhteensä * Mitä indikaattori kertoo: Työpaikkojen määrä on kasvanut noin sadalla tuhannella vuodesta Vuosien talouskasvu näkyy myös työpaikkamäärän kasvuna

7 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

8 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Työpaikkamäärän toteutunut kehitys ja ennuste vuoteen 2035 Aineisto ja sen tuottaja: Tilastokeskus/HSL (HLJ 2011) Seurantatiedon kokoaja: Aluesarjat/HSY/HSL (HLJ 2011) Seurannan aikaväli: Vuosittain (takautuvasti) Esittämistapa: Diagrammi/Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

9 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Asuntokuntien määrän kehitys asuntokunnat (kpl) Mitä indikaattori mittaa: Asuntokuntien määrää pääkaupunkiseudulla. Asuntokuntien määrällä on välillisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja luonnonvaroihin. Mitä indikaattori kertoo: Asuntokuntien määrä on kasvanut noin asuntokunnalla vuodesta 1990 vuoteen Samaan aikaan väestö on kasvanut noin asukkaalla Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen

10 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Asuntokuntien määrän kehitys Aineisto ja sen tuottaja: Tilastokeskus Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Teksti/diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

11 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Asuntojen keskikoon kasvu ja asumisväljyyden kehitys Mitä indikaattori mittaa: Asuntojen keskikoon kasvua (h-m 2 /asunto) ja asumisväljyyden kehitystä (h-m 2 /henkilö). Mitä väljemmin asutaan, sen enemmän on lämmitettäviä neliöitä ja lämmityksen päästöjä. Tällä on taloudellisia vaikutuksia sekä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja luonnonvarojen käyttöön. Mitä indikaattori kertoo: Merkittävin kasvu on tapahtunut luvuilla ja erityisesti Espoossa ja Vantaalla. Trendi on ollut sen jälkeenkin kasvava. Helsingissä asuntojen keskikoon kasvu on ollut maltillisempaa. Asumisväljyys on kehittynyt samaa tahtia kaikissa kaupungeissa

12 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Asuntojen keskikoon kasvu ja asumisväljyyden kehitys Aineisto ja sen tuottaja: Tilastokeskus, Helsingin kaupungin tietokeskus Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Teksti/diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

13 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Bruttokansantuotteen kehitys Suomi BKT Pääkaupunkiseutu BKT PKS vuosimuutos 2000-luvun keskiarvo Mitä indikaattori mittaa: Bruttokansantuotteen (BKT) kehitystä ja talouskasvua pääkaupunkiseudulla. BKT kertoo välillisesti kulutuksesta ja sen aiheuttamista ilmastovaikutuksista; mitä korkeampi BKT, sen korkeampi kulutus. Mitä indikaattori kertoo: BKT on kasvanut vuoteen 2008 saakka. Tällöin käynnistynyt taantuma aiheutti seudun BKT:ssa noin 8 prosentin pudotuksen. Vuonna 2010 talous kääntyi jälleen kasvuun

14 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Bruttokansantuotteen kehitys Aineisto ja sen tuottaja: Tilastokeskus, Kaupunkitutkimus TA Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Teksti/diagrammi Aluetaso: Suomi, pääkaupunkiseutu

15 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yhteenveto: BKT, väestö, työpaikat, sukkulointi, khk-päästöt (indeksoitu v. 2000) Väestö Työpaikat BKT Kaukaa sukkulointi* Työmatkasukkulointi yht.** Khk-päästöt Mitä indikaattori mittaa: BKT:n, väestönkasvun, työpaikkamäärien, sukkuloinnin ja kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä 2000-luvulla, vuoteen 2000 indeksoituna. Mitä indikaattori kertoo: Väestömäärän kasvaa tasaisesti, kun taas työpaikkojen määrä ja erityisesti työmatkasukkulointi (lähialueelta ja kaukaa) korreloivat BKT:n muutoksiin. Kasvihuonekaasupäästöt sen sijaan ovat kääntyneet laskuun

16 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yhteenveto: BKT, väestö, työpaikat, sukkulointi, khk-päästöt (indeksoitu v. 2000) Aineisto ja sen tuottaja: Tilastokeskus, Kaupunkitutkimus TA Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Teksti/diagrammi Aluetaso: Suomi, pääkaupunkiseutu

17 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA Maailman hiilidioksidipäästöjen kehitys Hiilipäästöt (Gt/a) A1FI A2 B2 B1 A1T Toteutuneet päästöt Mitä indikaattori mittaa: Globaalien fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja sementin valmistuksesta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt gigatonneina hiiltä ja suhteutettuna IPCC:n päästöskenaarioihin. Mitä indikaattori kertoo: Globaalit hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet voimakkaasti 2000-luvulla. Ne ovat ylittäneet IPCC:n fossiili-intensiivisen A1FI-skenaarion, jonka mukaan maapallon lämpötila nousisi jopa 7 astetta tämän vuosisadan loppuun mennessä. Turvallisena rajana on pidetty 2 asteen lämpenemistä. Päästöjen kasvu on tällä hetkellä suurinta kehittyvissä väestöintensiivisissä maissa, kuten Kiinassa ja Intiassa

18 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA Maailman hiilidioksidipäästöjen kehitys Aineisto ja sen tuottaja: Boden et al. 2010; Nakicenovic et al Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Teksti/diagrammi Aluetaso: Globaali

19 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA EU-27:n KHK-päästöt (Mt CO2-ekv.) Euroopan kasvihuonekaasupäästöt Mitä indikaattori mittaa: Energiasektori Teollisuus Asuminen ja palvelut Liikenne Maatalous Jätteiden käsittely Ennakkotieto 2011 Tavoite 2020 Euroopan Unionin 27 jäsenvaltion yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain. Suomi on sitoutunut EU:n päästövähennystavoitteisiin. Mitä indikaattori kertoo: Euroopan tasolla kasvihuonekaasupäästöt ovat lähteneet hitaasti laskemaan vuodesta Useiden entisten itäblokin maiden päästöt pienenivät 1990-luvun alussa. Sittemmin päästöjä on vähentänyt muun muassa päästökaupan aloittaminen vuonna 2005 sekä ns. hiilivuoto, eli tuotannon siirtyminen EU:n ulkopuolelle. Vuoden 2008 loppupuolella alkanut taloustaantuma näkyy päästökehityksessä selvästi

20 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA Euroopan kasvihuonekaasupäästöt Aineisto ja sen tuottaja: EEA Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi/Kartta Aluetaso: Eurooppa

21 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA keskiarvo PKS Ateena Bologna Napoli Torino Venetsia Madrid Porto Ljubljana Pariisi Glasgow Stuttgart Frankfurt Hampuri Rotterdam Brysseli Tukholma Oslo Euroopan kaupunkiseutujen vertailu Mitä indikaattori mittaa: khk-päästöt (tco 2-ekv./as.) Kaupunkiseutu Kansallinen Eurooppalaisten kaupunkiseutujen kasvihuonekaasupäästöt tonneina per asukas. Mitä indikaattori kertoo: Vertailussa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat asukasta kohti 7,0 t CO2-ekv., joka on jonkin verran vähemmän kuin hankkeessa mukana olleiden kaupunkiseutujen keskiarvo. Eurooppalaisia kaupunkiseudut ovat rakenteellisesti hyvin erilaisia keskenään. Tukholman ja Oslon kaupunkiseutujen alhaiset päästöt johtuvat laajasta uusiutuvan energian käytöstä sähkön ja lämmön tuotannossa. Rotterdamissa sijaitsee useita öljynjalostamoja ja erittäin vilkas satama

22 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA Euroopan kaupunkiseutujen vertailu Aineisto ja sen tuottaja: University of Manchester & METREX 2009 Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Kertaluontoinen Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Eurooppa

23 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA khk-päästöt (Mt CO2-ekv.) Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain Mitä indikaattori mittaa: Energiasektori Teollisuusprosessit Maatalous Jätteiden käsittely Ennakkotieto 2011 Tulevaisuusselonteko 2050 EU:n tavoite 2020 Kioton sopimus 2012 Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosilta sekä ennakkotieto vuodelta Lähtötasona päästöjen vähentämiselle pidetään yleisesti vuotta Vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on vähentää 20 % kasvihuonekaasupäästöjä. Mitä indikaattori kertoo: Suomen kokonaispäästöt ovat vaihdelleet vuosittain sekä taloudellisen tilanteen että talvien sääolojen aiheuttamien vaihtelevien lämmitystarpeiden mukaan luvulla päästövähennyksiä ei olla onnistuttu saamaan aikaan riittävässä määrin, jotta -20 % tavoitteeseen päästäisiin

24 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain Aineisto ja sen tuottaja: Tilastokeskus Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Suomi

25 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA khk-päästöt (t CO 2-ekv./as.) Pääkaupunkiseudun khk-päästöjen kehitys suhteessa vähennystavoitteeseen Toteutuneet päästöt 5,5 t Ilmastostrategia 2030 tavoite 4,3 t Mitä indikaattori mittaa: Kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä suhteessa väkilukuun ja ilmastostrategian vähennystavoitteeseen. Laskennassa huomioidaan välittömät päästöt rakennusten, sähkönkulutuksen, liikenteen ja jätteiden osalta. Mitä indikaattori kertoo: Pääkaupunkiseudun asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2011 noin 21 % vuoden 1990 tasoa alempana, mutta kokonaispäästöt lähes samoissa kuin Ilmastostrategian tavoitteena on vähentää asukaskohtaisia päästöjä 39 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on todettu riittämättömäksi, koska asukasmäärä kasvaa ja näin ollen kokonaispäästöt eivät vähene riittävästi

26 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA Pääkaupunkiseudun khk-päästöjen kehitys suhteessa vähennystavoitteeseen Aineisto ja sen tuottaja: HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

27 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA KHK-päästöt (1000 t CO2-ekv.) Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitys sektoreittain Kaukolämpö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kulutussähkö Liikenne Teollisuus ja työkoneet Jätteiden käsittely Maatalous ei trenditasoitusta Mitä indikaattori mittaa: Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitys sektoreittain vuosilta 1990 ja Tarkastelussa on mukana viivadiagrammi kuvaamassa todellisia päästöjä ilman trenditasoitusta. Mitä indikaattori kertoo: Pääkaupunkiseudun kokonaispäästöt olivat 5,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.) vuonna Päästöt palasivat lähelle 1990-luvun tasoa. Kulutussähkön osuus on kasvanut sektoreista eniten, teollisuuden ja jätehuollon osuus puolestaan vähentynyt eniten. Kaukolämmön osuus on vähentynyt, mutta samaan aikaan sähkölämmityksen osuus on kasvanut

28 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitys sektoreittain Aineisto ja sen tuottaja: HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

29 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain Liikenne 23% Kulutussähkö 23% Teollisuus ja työkoneet 2% Jätehuolto 2% Kaukolämpö 39% Erillislämmitys 4% Sähkölämmitys 7% Mitä indikaattori mittaa: Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen osuudet kokonaispäästöistä sektoreittain vuodelta Mitä indikaattori kertoo: Rakennusten lämmityksen osuus kokonaispäästöistä on noin puolet, kulutussähkön ja liikenteen osuudet noin neljännes. Teollisuuden osuus pääkaupunkiseudulla on hyvin vähäinen. Jätehuollon osuutta on onnistuttu laskemaan 2 %:iin

30 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain Aineisto ja sen tuottaja: HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

31 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt kaupungeittain Mitä indikaattori mittaa: Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitys kaupungeittain vuosilta 1990 ja t CO2-ekv Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Mitä indikaattori kertoo: Kaupungeittain tarkasteltuna pieniä vuosimuutoksia voidaan havaita, mutta suhteelliset osuudet ovat pysyneet melko samoina. Helsingin päästöt vuodesta 1990 ovat laskeneet, muilla kaupungeilla nousseet. Samaan aikaan väkiluku seudulla on kasvanut merkittävästi

32 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain Aineisto ja sen tuottaja: HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

33 LIIKENNE khk-päästöt (1000 t CO2-ekv.) Liikenteen kokonaispäästöt ajoneuvoluokittain ja asukasta kohden Henkilöautot Pakettiautot Linja-autot Kuorma-autot Päästöt asukasta kohti Laivat ja veneet Raideliikenne 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 khk-päästöt (t CO2-ekv./as.) Mitä indikaattori mittaa: Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt kuvaavat liikenteen energiankulutuksesta syntyvien päästöjen määrää pääkaupunkiseudulla. Ilmastostrategian tavoitteena on asukasta kohti laskettuna 20 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä (1,2 t CO2- ekv./as.). Mitä indikaattori kertoo: Liikenteen päästöt ovat kasvaneet vuoteen 2007 asti, jonka jälkeen ovat lähteneet laskemaan. Henkilöautojen pienentynyt kulutus ja polttoaineisiin lisätty bio-osuus ovat vähentäneet jonkin verran päästöjä. Suurin osa liikenteen päästöistä syntyy henkilöautoliikenteestä. Myös laivapäästöt ovat merkittäviä. Asukaskohtaiset päästöt ovat vähentyneet noin 0,2 t CO2-ekv

34 LIIKENNE Liikenteen kokonaispäästöt ajoneuvoluokittain ja asukasta kohden Aineisto ja sen tuottaja: VTT Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

35 LIIKENNE (1000 t CO2-ekv.) Liikenteen kokonaispäästöt kaupungeittain Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Mitä indikaattori mittaa: Liikenteen khk-päästöt kuvaavat liikenteen energiankulutuksesta syntyvien päästöjen määrää pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Mitä indikaattori kertoo: Helsingin osuus on noin puolet liikenteen kokonaispäästöistä pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2010 liikenteen päästöt olivat Helsingissä 7 % prosenttia vuoden 1990 tasoa suuremmat, mutta Espoossa ja Vantaalla päästöt ovat kasvaneet noin neljänneksellä. Helsingissä satamatoiminta kasvattaa liikenteen päästöjä, ja tieliikenteen osuus on muuta pääkaupunkiseutua pienempi. Henkilöautojen määrä on kasvanut merkittävästi

36 LIIKENNE Liikenteen kokonaispäästöt kaupungeittain Aineisto ja sen tuottaja: VTT Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

37 LIIKENNE liikennesuorite (milj. km/vuosi) Tieliikenteen suorite kaikki Henkilöautot bensiini Henkilöautot diesel Pakettiautot Linja-autot Kuorma-autot Helsinki Vantaa Espoo Kauniainen Mitä indikaattori mittaa: Tieliikenteen suorite kertoo eri ajoneuvotyypeillä vuodessa ajetun matkan pääkaupunkiseudun rajojen sisäpuolella. Laskenta perustuu pääosin liikenneviraston liikennelaskentoihin. Suorite määritetään siten, että tiellä tietyssä aikayksikössä havaittu ajoneuvomäärä kerrotaan sillä tiejakson pituudella, jolla nämä autot liikkuvat Mitä indikaattori kertoo: Liikennesuorite on kasvanut noin 40 % vuoden 1990 lähtötasosta. Erityisesti henkilöautoilla liikutaan koko ajan enemmän. Kuorma-autojen osuus suoritteesta on vain 5 %, mutta tieliikenteen khk-päästöistä noin 20 %. Liikennesuoritteista nähdään myös dieselkäyttöisen henkilöautokannan merkittävä lisääntyminen viime vuosina, mikä on osaltaan pienentänyt autojen ominaispäästöjä

38 LIIKENNE Tieliikenteen suorite Aineisto ja sen tuottaja: VTT Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

39 LIIKENNE Asukkaiden kulkutapajakauma pääkaupunkiseudulla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Jalankulku 26,1 % Pyöräily 6,8 % Muu 1,9 % Joukkoliikenne 26,5 % Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen PKS YHT Henkilöauto 38,7 % Muu Jalankulku Pyörä Joukkoliikenne HA kuljettaja HA matkustaja

40 LIIKENNE Asukkaiden kulkutapajakauma pääkaupunkiseudulla Mitä indikaattori mittaa: Kulkutapajakauma mittaa liikennevälineiden ja liikkumismuotojen prosenttiosuuksia tehdyistä matkoista.. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta edullisia ovat mahdollisimman suuret kulkutapaosuudet jalankulussa, pyöräilyssä ja energiatehokkaassa joukkoliikenteessä. Kulkutapajakauman avulla voidaan tarkastella myös yhdyskunnan ekologista kestävyyttä. Kestävä liikkuminen edellyttää tehokasta ja kattavaa joukkoliikennettä, toimivia ja turvallisia kevyen liikenteen väyliä sekä eheää yhdyskuntarakennetta. Mitä indikaattori mittaa: Vuosien 2000 ja 2008 vertailussa joukkoliikenteen osuus liikkumisessa on laskenut 1,5 ja pyöräilyn osuus 1,1 prosenttiyksikköä. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn menettämät osuudet kulkutapajakaumassa näkyvät kasvuna henkilöautoilun, (+0,5 %-yks.) ja kävelyn osuudessa (+1,4 %-yks.) sekä muissa kulkutavoissa. Muihin kulkutapoihin lasketaan mm. paketti- ja kuorma-autot sekä moottoripyörät ja mopot. Kunnittaisessa tarkastelussa jalankulun lisääntyminen näkyy vielä selvemmin

41 LIIKENNE Asukkaiden kulkutapajakauma pääkaupunkiseudulla Aineisto ja sen tuottaja: HSL Seurantatiedon kokoaja: HSL Seurannan aikaväli: 5-8 vuotta Esittämistapa: Teksti/diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

42 LIIKENNE Joukkoliikenteen matkustajamäärä Milj. nousua/vuosi ,4 302,0 299,8 301,0 311,2 311,7 318,8 327, PKS yhteensä Nousua per as nousua per as. Mitä indikaattori mittaa: Indikaattori mittaa joukkoliikenteen matkustajamäärän muutoksia vuositasolla. Matkustajamäärä pääkaupunkiseudulla kertoo vuotuisen nousujen määrän eri joukkoliikennevälineisiin neljän kunnan alueella. Määrä sisältää raitiovaunun, metron, bussit (Helsingin, Espoon ja Vantaan sisäiset linjat ja seutuliikenne) sekä lähijunien osalta pääkaupunkiseudun nousut. Mukaan ei ole laskettu Suomenlinnan lautan nousuja. Mitä indikaattori kertoo: Nousujen kokonaismäärä on kasvanut noin 25 miljoonalla vuosina Samaan aikaan nousut asukasta kohden ovat kasvaneet vain vähän. Seudun asukasmäärä on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla

43 LIIKENNE Joukkoliikenteen matkustajamäärä Aineisto ja sen tuottaja: HSL Seurantatiedon kokoaja: HSL Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Teksti/diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

44 LIIKENNE Joukkoliikenteen lippujen hintakehitys Elinkustannusindeksi Elinkustannusindeksi Helsingin sisäinen lippu Espoon sisäinen lippu Vantaan sisäinen lippu Seutulippu (Helsinkiläiselle) 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Mitä indikaattori mittaa: Joukkolipun lippujen hintakehitys kuvaa joukkoliikenteen käytön kalleutta ja sen kehitystä vuodesta Hinnat on korjattu elinkustannusindeksillä. Mitä indikaattori kertoo: Joukkoliikenteen lippujen hinnat ovat nousseet hieman. Espoon ja Helsingin sisäiset liput ovat nousseet hieman vuodesta 1990, Vantaalla korotus on ollut hieman suurempi. Seutulipun hinta on kasvanut suhteessa eniten, noin 20 euroa elinkustannusindeksillä korjattuna

45 LIIKENNE Joukkoliikenteen lippujen hintakehitys Aineisto ja sen tuottaja: HSL Seurantatiedon kokoaja: HSL Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Teksti/diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

46 LIIKENNE Autoilun hinnan kehitys 260,0 240,0 220,0 Mitä indikaattori mittaa: Auton ja bensiinin hintojen kehitystä vuoteen 1990 indeksoituna. Indikaattori kuvaa autoilun edullisuutta ja kilpailukykyä eri kulkumuotojen välillä. Indeksi 1990= ,0 180,0 160,0 140,0 120,0 100, Bensiinin (95E, E10) hinta Auton hinta (Henkilöauton hankita) Mitä indikaattori kertoo: Bensiinin hinta on noussut merkittävästi vuodesta 1990, erityisesti vuoden 2003 jälkeen. Bensiinin hintakehitys kytkeytyy öljyn maailmanmarkkinahinnan muutoksiin. Henkilöauton indeksoitu hankintahinta on laskenut vuoden 2002 jälkeen ollen lähes vuoden 1990 tasolla

47 LIIKENNE Autoilun hintakehitys Aineisto ja sen tuottaja: HSL Seurantatiedon kokoaja: HSL Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Teksti/diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

48 LIIKENNE kpl Työsuhdematkaliput / etua saaneiden lukumäärä kaupungeittain Mitä indikaattori mittaa: Työsuhdelippujen/etua saaneiden lukumäärää kaupungeittain vuodesta 2008 eteenpäin. Indikaattori kuvaa julkisen liikenteen käytön määrää työmatkaliikenteessä. Mitä indikaattori kertoo: Työsuhdematkalippujen määrä on laskenut hieman tarkastelujaksolla Vuonna 2008 alkanut taloustaantuma on vaikuttanut myös työpaikkojen määrään Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa

49 LIIKENNE Työsuhdematkaliput / etua saaneiden lukumäärä kaupungeittain Aineisto ja sen tuottaja: HSL Seurantatiedon kokoaja: HSL Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Teksti/diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

50 LIIKENNE Autojen liityntäpysäköintipaikkojen määrän kehitys ja käyttöaste Liityntäpysäköintipaikat (kpl) Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Mitä indikaattori mittaa: Autojen liityntäpysäköintipaikkojen määrän kehitystä ja käyttöastetta prosentteina. Liityntäpysäköinti vähentää henkilöautoliikennettä ja mahdollistaa osittain vähäpäästöisen matkaketjun muodostamisen. Mitä indikaattori kertoo: Liityntäpysäköintipaikkojen määrää on lisätty kaikissa kaupungeissa viimeisten kymmenen vuoden aikana ja kappalemäärä on kasvanut noin 4500:sta lähes 6000:een. Käyttöaste on vaihdellut kaupungeissa 2000-luvulla ja on tällä hetkellä nousussa muualla, paitsi Espoossa. Kauniaisissa käyttöaste on korkein

51 LIIKENNE Autojen liityntäpysäköintipaikkojen määrän kehitys ja käyttöaste Aineisto ja sen tuottaja: HSL Seurantatiedon kokoaja: HSL Seurannan aikaväli: Joka toinen vuosi Esittämistapa: Teksti/diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

52 LIIKENNE Polkupyörien liityntäpysäköintipaikkojen määrän kehitys ja käyttöaste Mitä indikaattori mittaa: Pyörien liityntäpysäköintipaikkojen määrän kehitystä ja käyttöastetta prosentteina. Liityntäpysäköinti edistää polkupyörän käyttöä ja mahdollistaa osittain vähäpäästöisen matkaketjun muodostamisen Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Mitä indikaattori kertoo: Pyörien liityntäpysäköintipaikkojen määrä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana noin tuhannella paikalla. Kasvu on ollut voimakasta erityisesti Espoossa ja Vantaalla. Paikkojen käyttöaste (%) on vaihdellut viimeisten kymmenen vuoden aikana, trendi on ollut Kauniaisissa ja Helsingissä kasvava, Vantaalla laskeva. Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa

53 LIIKENNE Polkupyörien liityntäpysäköintipaikkojen määrän kehitys ja käyttöaste Aineisto ja sen tuottaja: HSL Seurantatiedon kokoaja: HSL Seurannan aikaväli: Joka toinen vuosi Esittämistapa: Teksti/diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

54 LIIKENNE Linja-autojen polttoainejakauma 100,0 90,0 80,0 5,8 6,7 6,2 5,8 Mitä indikaattori mittaa: Linja-autojen polttoainejakaumaa (%) eli käytettyjen polttoaineiden määriä kokonaismäärästä. Indikaattori kuvaa biopolttoaineiden osuutta ja sen kasvua. % 70,0 60,0 50,0 40,0 88,1 87,5 Mitä indikaattori kertoo: Biopolttoaineiden osuus on tällä hetkellä vasta reilu 10 % käytetyistä linja-autojen polttoaineista. 30,0 20,0 10,0 0, diesel maakaasu biodiesel

55 LIIKENNE Linja-autojen polttoainejakauma Aineisto ja sen tuottaja: HSL Seurantatiedon kokoaja: HSL Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Teksti/diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

56 LIIKENNE metriä per as. Pyörätieverkon pituus asukasta kohden 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Mitä indikaattori mittaa: Indikaattori kuvaa pyöräteiden määrää suhteessa kunnan asukasmäärään. Pyörätieverkkoon lasketaan erilliset pyörä- ja kävelytiet, puistojen raitit sekä ajoradan viereiset yhdistetyt kävely- ja pyörätiet sekä ulkoilureitit, mikäli ne kuuluvat pyöräilyn kannalta merkittävään reitistöön. Mukana ei ole kantakaupungin eikä esikaupunkialueen katujen jalkakäytäviä. Pyörätieverkon määrän lisäys kuvaa pyrkimystä edistää ympäristöystävällistä liikkumista. Kattava kevyen liikenteen verkko lisää vaihtoehtoja kulkumuodon valintaan. Helsinki Espoo Vantaa Mitä indikaattori kertoo: Pyöräteiden määrä (m/as) on kasvanut pääkaupunkiseudulla vuodesta 2004 lähtien, mistä lähtien tietoa on systemaattisesti kerätty. Helsingissä pyörätieverkon määrä on kasvanut noin 0,5 m/asukas vuodesta

57 LIIKENNE Pyörätieverkon pituus asukasta kohden Aineisto ja sen tuottaja: Espoo, Helsinki ja Vantaa Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

58 LIIKENNE kpl Henkilöautojen kokonaismäärä kaupungeittain Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Mitä indikaattori mittaa: Henkilöautojen kokonaismäärää kaupungeittain pääkaupunkiseudulla. Henkilöautojen määrän kasvu lisää välittömiä hiilidioksidipäästöjä ja muita ympäristöhaittoja kuten, melua, tilan tarvetta ja vaikutuksia ilmanlaatuun. Välillisesti autoistuminen kuluttaa luonnonvaroja ja energiaa autojen valmistuksessa. Mitä indikaattori kertoo: Henkilöautojen määrä on kasvanut noin autolla vuosien välisenä aikana. Suhteellinen kasvu on voimakkaampaa Espoossa ja Vantaalla, joissa autojen määrä on lähes kaksinkertaistunut. Samaan aikaan seudun asukasmäärä on kasvanut huomattavasti

59 LIIKENNE Henkilöautojen kokonaismäärä kaupungeittain Aineisto ja sen tuottaja: Trafi Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Kaupungeittain

60 LIIKENNE Henkilöautotiheys kaupungeittain henkilöautojen määrä/1000 as Mitä indikaattori mittaa: Henkilöautotiheys kuvaa henkilöautojen määrää per tuhat asukasta. Indikaattori kuvaa henkilöautoliikenteen kehitystä ja välillisesti liikenteen päästöjen kehitystä. Mitä indikaattori kertoo: Henkilöautotiheys on kasvanut luvulla kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa, mutta erityisesti Vantaalla ja Espoossa Vantaa Espoo Kauniainen Helsinki PKS keskiarvo

61 LIIKENNE Henkilöautotiheys kaupungeittain Aineisto ja sen tuottaja: Trafi Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Kaupungeittain

62 LIIKENNE Autoistumisaste kaupungeittain osuus asuntokunnista 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Ei autoa 1 auto 2 tai enemmän Mitä indikaattori mittaa: Autoistumisaste kuvaa autottomien, yhden ja kahden tai useamman auton asuntokuntien osuutta kaikista asuntokunnista. Mitä indikaattori kertoo: Kaupunkien välisiä eroja tarkasteltaessa havaitaan, että Helsingissä, jossa on tehokkain joukkoliikenne ja ehein yhdyskuntarakenne, on vähiten autottomia talouksia. Trenditarkastelussa autottomien asuntokuntien määrä on vähentynyt joka kunnassa ja kahden tai useamman auton omistavien autokuntien määrä on vastaavasti lisääntynyt. Tämä lisää liikenteen välillisiä ja välittömiä päästöjä

63 LIIKENNE Autoistumisaste kaupungeittain Aineisto ja sen tuottaja: Tilastokeskus/Suomen ympäristökeskus Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: 2-3 vuoden välein Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Kaupungeittain

64 MAANKÄYTTÖ

65 MAANKÄYTTÖ

66 MAANKÄYTTÖ

67 MAANKÄYTTÖ Aluetehokkuuden kehitys pääkaupunkiseudulla Mitä indikaattori mittaa? Aluetehokkuus mittaa rakennusten kerrosalaa suhteessa muuhun maankäyttöön eli kuvaa maankäytön tehokkuutta pääkaupunkiseudulla. Alue on tarkastelussa jaettu 250 x 250 m:n ruutuihin. Aluetehokkuus poikkeaa tonttitehokkuudesta siten, että mukana on koko maa-ala sisältäen viheralueet ja tiet. Aluetehokkuuden muutos on saatu tarkastelemalla vuosien 2010 ja 2000 erotusta aluetehokkuusluvuissa. Mitä indikaattori kertoo? Mitä suurempi on aluetehokkuus, sen ehyempi ja ekotehokkaampi on yhdyskuntarakenne. Aluetehokkuus on suurin Helsingin niemellä ja ratojen varsilla. Kartoista näkee kehityksen kymmenen vuoden ajalta. Aluetehokkuus on kasvanut tasaisesti koko pääkaupunkiseudulla eli yhdyskuntarakenne on kauttaaltaan tiivistynyt. Huomattavasti se on kasvanut mm. Matinkylässä, Leppävaarassa, Keilaniemessä, Tammisto-Pakkalan alueella, Arabianrannassa, Viikissä ja Vuosaaressa

68 MAANKÄYTTÖ Aluetehokkuuden kehitys pääkaupunkiseudulla Aineisto ja sen tuottaja: HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: 10 vuoden välein Esittämistapa: Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

69 MAANKÄYTTÖ

70 MAANKÄYTTÖ

71 MAANKÄYTTÖ

72 MAANKÄYTTÖ

73 MAANKÄYTTÖ

74 MAANKÄYTTÖ Asukas- ja työpaikkatiheyden kehitys Mitä indikaattori mittaa? Indikaattori mittaa yhdyskuntarakenteen tiivistymistä ja joukkoliikenteen järjestämisen mahdollisuuksia. YKRaineistosta lasketaan yhteen 250 x 250 m:n ruuduista asukkaat ja työpaikat, jolloin nähdään yhdyskuntarakenteen todellinen käyttö. Kehitystä voidaan hahmottaa tarkastelemalla aikasarjaa. Tuloksena olevat paikkatietoruudut luokitellaan alle 35 as+tp/ha, as+tp/ha ja yli 50 as+tp/ha, jotka ovat keskeisiä raja-arvoja joukkoliikenteen järjestämisen kannattavuuden näkökulmasta. Indikaattori ottaa huomioon seudun ennusteiden mukaan positiivisen väestönkasvun. Mitä indikaattori kertoo? Asukas- ja työpaikkatiheys kuvaa, että pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on tiivistynyt ydinalueilla ja pääliikenneväylien varsilla. Tiheys on kasvanut erityisesti 1990-luvulla, jolloin voimakkaasti ovat kasvaneet mm. Ruoholahti, Meilahti, Vuosaari, Herttoniemenranta, Tikkurila, Leppävaara ja Pohjois-Tapiola. Myös 2000-luvulla selkeää kasvua on nähtävissä, erityisesti Arabianrannassa, Viikissä, Tammisto-Pakkala-Aviapolis alueella sekä Matinkylässä. Ruututarkastelussa yli 50 asukkaan/ työpaikan ruudut ovat lisääntyneet noin 230:lla vuosien välisenä aikana

75 MAANKÄYTTÖ Asukas- ja työpaikkatiheyden kehitys Aineisto ja sen tuottaja: YKR/Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus 2012 Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: 10 vuoden välein Esittämistapa: Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

76 MAANKÄYTTÖ

77 MAANKÄYTTÖ

78 MAANKÄYTTÖ Raideliikenteen käyttäjäpotentiaali pääkaupunkiseudulla Mitä indikaattori mittaa? Raideliikenteen käyttäjäpotentiaali kuvaa asukas- ja työpaikkamäärää eli potentiaalisten junaa tai metroa käyttävien ihmisten määrää aseman läheisyydessä suhteessa pinta-alaan. Se saadaan laskemalla yhteen asukkaat ja työpaikat kultakin asemanseudulta ja jakamalla määrä pinta-alalla. Rajaukseksi on valittu 600 m, mitä pidetään kohtuullisena kävelymatkana juna-asemalle. Asukas- ja työpaikkatiheydet on jaoteltu viiteen eri luokkaan, joista voi päätellä, miten tehokkaassa käytössä kukin asemanseutu on. Mitä indikaattori kertoo? Kuvasarjassa on esitetty raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin kehittymistä vuosina 2000 ja Luokkaan erinomainen eli yli as-tp/km2 kuuluu kantakaupungin metroasemat sekä rautatieasema, yhteensä 6 asemaa. Ei muutosta 10 vuodessa. Luokkaan hyvä eli as-tp/km2 on Myyrmäen, Pasilan ja Ruoholahden lisäksi noussut kolme uutta asemaa: Leppävaara, Valimo, Vuosaari. Näissä sekä asukas- että työpaikkamäärät ovat kasvaneet. Luokkaan riittävä ovat nousseet Vantaankoski ja Käpylä

79 MAANKÄYTTÖ Raideliikenteen käyttäjäpotentiaali pääkaupunkiseudulla Aineisto ja sen tuottaja: HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: 10 vuoden välein Esittämistapa: Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

80 MAANKÄYTTÖ

81 MAANKÄYTTÖ

82 MAANKÄYTTÖ Raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin muutos tulevaisuudessa Mitä indikaattori mittaa? Raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin muutosta olemassa olevilla ja rakenteilla olevilla asemanseuduilla Kehäradan ja Länsimetron varrella. Muutostiedot on laadittu maankäytön suunnitelmista ja kaavoista saatujen asukas- ja työpaikkamäärien perusteella. Mitä indikaattori kertoo? Kaupungit ovat kaavoittaneet uutta kerrosalaa asemien läheisyyteen ja sekä olemassa olevia että uusia ratayhteyksiä hyödynnetään entistä tehokkaammin. Eniten mahdollisuuksia lisätä asukas- ja työpaikkamäärää on Espoossa rantaradan varrella. Vuoteen 2020 mennessä kahden uuden ratayhteyden, Kehäradan ja Länsimetron, käyttöönoton jälkeen raideliikenteen käyttäjäpotentiaali kasvaa, mikäli maankäytön suunnitelmat toteutuvat. Uusista asemista 8 kpl on jo nykyisellä asukas- ja työpaikkamäärällä luokassa riittävä

83 MAANKÄYTTÖ Raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin muutos tulevaisuudessa Aineisto ja sen tuottaja: HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Tarvittaessa Esittämistapa: Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

84 MAANKÄYTTÖ Sukkulointi pääkaupunkiseudulle

85 MAANKÄYTTÖ

86 MAANKÄYTTÖ Sukkulointi pääkaupunkiseudulle Mitä indikaattori mittaa? Sukkulointi eli pendelöinti kuvaa kuntarajan ylittävää työssäkäyntiä eli kunnan ulkopuolista työmatkaliikennettä. Mittarina on sukkuloijien prosentuaalinen osuus kunnan työllisistä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon. Sukkulointi kuvaa myös yhdyskuntarakennetta eli asutuksen ja työpaikkojen sijoittumista seudulla. Mitä indikaattori kertoo? Sukkulointietäisyys eli työmatkojen pituus on kasvanut vuodesta 1990 vuoteen 2009 huomattavasti. Pitkät työmatkat kasvattavat liikenteen päästöjä. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue ulottuu jo parin sadan kilometrin säteelle seudun keskuksesta. Pääkaupunkiseudulle suuntautuva työssäkäynti on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmenet. Työssäkäyntitilaston mukaan pääkaupunkiseudulla kävi vuoden 2009 lopussa työssä noin pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa. Näistä lähes 60 % (noin hlöä) tulee Helsingin seudun kehyskunnista. Työpaikkojen painopiste on Helsingissä ja sinne tullaan tasaisesti laajalta alueelta

87 MAANKÄYTTÖ Sukkulointi pääkaupunkiseudulle Aineisto ja sen tuottaja: Tilastokeskus/HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuoden välein (viimeisin tieto 2009) Esittämistapa: Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

88 SÄHKÖNKULUTUS sähkön kokonaiskulutus (GWh) Sähkön kokonaiskulutus sektoreittain ja asukasta kohti Kotitaloudet Palvelut ja julkinen sektori Teollisuus Sähkönkulutus asukasta kohti sähkönkulutus asukasta kohti (MWh) Mitä indikaattori mittaa: Sähkön kokonaiskulutus kuvaa seudulla vuoden aikana käytetyn kulutussähkön ja sähkölämmityksen kokonaismäärää gigawattitunteina sektoreittain jaoteltuna sekä asukasta kohden. Laskennassa käytetään valtakunnallista päästökerrointa, jonka vuosivaihteluja tasataan käyttämällä viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa. Mitä indikaattori kertoo: Sähkön kokonaiskulutus on kasvanut vuodesta 1990 merkittävästi, noin 3000 GWh, mutta vuonna 2011 kulutus on kääntynyt laskuun. Sähkönkulutus asukasta kohden on kasvanut noin 1,5 MWh eli noin 20 % vuodesta

89 SÄHKÖNKULUTUS Sähkön kokonaiskulutus sektoreittain ja asukasta kohti Aineisto ja sen tuottaja: HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

90 SÄHKÖNKULUTUS sähkön kokonaiskulutus (GWh) sähkönkulutus (GWh) Sähkönkulutus kaupungeittain HELSINKI VANTAA sähkönkulutus asukasta kohti (MWh) sähkönkulutus asukasta kohti (MWh) sähkön kokonaiskulutus (GWh) sähkön kokonaiskulutus (GWh) ESPOO KAUNIAINEN sähkönkulutus asukasta kohti (MWh) sähkönkulutus asukasta kohti (MWh) Kotitaloudet Teollisuus Palvelut ja julkinen sektori Sähkönkulutus asukasta kohti

91 SÄHKÖNKULUTUS Sähkönkulutus kaupungeittain Mitä indikaattori mittaa? Sähkönkulutus kaupungeittain kuvaa pääkaupunkiseudun kaupungeissa vuoden aikana käytetyn kulutussähkön ja sähkölämmityksen määrää sektoreittain. Toisella akselilla kuvataan sähkönkulutuksen muutos asukasta kohden. Kulutussähkön päästölaskennassa käytetään valtakunnallista päästökerrointa, jonka vuosivaihteluja tasataan käyttämällä viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa. Mitä indikaattori kertoo? Sähkönkulutus kaikissa kaupungeissa on kasvanut vuodesta 1990 merkittävästi, mutta kääntynyt vuonna 2011 laskuun. Suurinta kasvu on ollut Espoossa ja Vantaalla. Kasvua selittää sekä seudun kasvu ylipäänsä että sähkölaitteiden yleistyminen kotitalouksissa ja työpaikoilla. Sähkönkulutus asukasta kohden vaihtelee hieman kaupungeittain ollen korkein Vantaalla

92 SÄHKÖNKULUTUS Sähkönkulutus kaupungeittain Aineisto ja sen tuottaja: Espoo, Helsinki, Kaunainen, Vantaa ja HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

93 SÄHKÖNKULUTUS Sähkön ominaiskulutus kaupunkien kiinteistöissä kwh/m Mitä indikaattori mittaa: Sähkön ominaiskulutus (kwh/m 3 ) kuvaa kaupunkien omistamissa julkisissa rakennuksissa kulutetun sähkön määrän kehitystä vuosina Mitä indikaattori kertoo? Sähkönkulutus kuutiometriä kohden on pysynyt melko vakiona kaikissa kunnissa. Helsingin ja Vantaan osalta näkyy hienoista laskua vuosina Espoo Helsinki Vantaa PKS keskiarvo

94 SÄHKÖNKULUTUS Sähkön ominaiskulutus kaupunkien kiinteistöissä Aineisto ja sen tuottaja: Espoo, Helsinki, Vantaa ja HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Kaupungeittain

95 RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Asuntokannan ikä

96 RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Asuntokannan ikä Mitä indikaattori mittaa? Asuntokannan ikä kuvaa kunkin kaupunginosan asuntokannan pääasiallista rakennusvuosikymmentä eli miltä vuosikymmeneltä suurin osa alueen rakennuskannasta on (mediaani). Rakennusten ikä indikoi perusparannustarvetta ja rakennusten energiatehokkuutta. Mitä indikaattori kertoo? Paras energiatehokkuus on 2000-luvulla ja ennen 1940-lukua rakennetussa asuntokannassa. Hieman enemmän lämmitysenergiaa kuluu luvuilla ja 1990-luvulla rakennetuissa asunnoissa. Suurimmat perusparannustarpeet energiatehokkuuden kannalta ovat ja 70-luvun asunnoissa

97 RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Asuntokannan ikä Aineisto ja sen tuottaja: HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Kymmenen vuotta Esittämistapa: Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

98 RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten kerrosalan kehitys ja sen lämmitystapa polttoaineittain rakennusten kerrosala (milj. m 2 ) Kaukolämpö Sähkö Öljy Maalämpö Puu Muu Mitä indikaattori mittaa: Rakennusten kerrosalan kehitys kuvaa lämmitettävien neliöiden määrään kehitystä pääkaupunkiseudulla. Lämmitystapa kuvaa rakennusten pääasiallista lämmitysmuotoa. Eniten khk-päästöjä syntyy sähkö- ja öljylämmityksestä. Mitä indikaattori kertoo? Kaukolämmön osuus lämmitysmuotona on pysynyt samalla hieman alle 80 % tasolla vuodesta Sähkölämmityksen osuus on kasvanut hieman ja öljylämmityksen vähentynyt. Puun ja maalämmön osuus lämmitysmuotona on toistaiseksi vähäinen. Rakennusten kerrosala on kasvanut huomattavasti vuodesta

99 RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten lämmitystapa polttoaineittain Aineisto ja sen tuottaja: Tilastokeskus Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

100 RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten lämmitystapa kaupungeittain milj. kerrosneliömetriä Mitä indikaattori mittaa: Rakennusten lämmitystapaa kaupungeittain. Eniten khk-päästöjä syntyy sähkö- ja öljylämmityksestä. Kaukolämmön päästöt riippuvat käytettävästä polttoaineesta. Mitä indikaattori kertoo? Sähkö- ja öljylämmityksen suhteellinen osuus on Helsingissä muuta pääkaupunkiseutua pienempi. Muu HELSINKI ESPOO JA KAUNIAINEN VANTAA Kaukolämpö Kaukolämpö Kaukolämpö Öljy Öljy Öljy Sähkö Sähkö Sähkö ESPOO JA KAUNIAINEN

101 RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten lämmitystapa kaupungeittain Aineisto ja sen tuottaja: Tilastokeskus Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Kaupungeittain

102 RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Kaukolämmön kokonaiskulutus sektoreittain kulutus (GWh) Kotitaloudet Palvelut ja julkinen sektori Teollisuus Lämmitystarvekorjattu kulutus Mitä indikaattori mittaa: Kaukolämmön kulutus pääkaupunkiseudulla (GWh) sektoreittain. Kaukolämpö tuotetaan seudulla pääosin sähkön ja lämmön yhteistuotantona, ja erillisiä lämpökeskuksia käytetään tarpeen mukaan. Mitä indikaattori kertoo? Kaukolämmön kokonaiskulutus on pysynyt viimeisen vuosikymmenen lähes samana, vaikka lämmitettävän pinta-alan määrä on kasvanut. Vuosien aikana kulutus on kasvanut, mikä johtuu tavallista kylmemmistä talvista

103 RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Kaukolämmön kokonaiskulutus sektoreittain Aineisto ja sen tuottaja: Tilastokeskus Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Kaupungeittain

104 RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Kaukojäähdytyksen kulutus Kaukojäähdytyksen kulutus (GWh, kwh) Kokonaiskulutus (GWh) Kulutus per as. (kwh) Mitä indikaattori mittaa: Kaukojäähdytyksen kokonaiskulutusta ja kulutusta asukasta kohden. Kaukojäähdytystä on alettu käyttää rakennusten viilentämiseen vuodesta Sen tuotanto perustuu suurimmalta osin energiaan, joka muuten jäisi hyödyntämättä. Mitä indikaattori kertoo? Kaukojäähdytyksen kokonaiskulutus on kasvanut vuodesta 2003, jolloin käyttö aloitettiin, vuoteen 2010 yli 80 GWh:iin. Kaukojäähdytystä on lisätty erityisesti palvelu- ja toimistorakennuksissa. Vuosien kulutuksen kasvu johtuu sekä verkon laajenemisesta että poikkeuksellisen lämpimistä kesistä

105 RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Kaukojäähdytyksen kulutus Aineisto ja sen tuottaja: Helsingin Energia Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Kaupungeittain

106 RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Kaukolämmön kulutus kaupungeittain 8000 HELSINKI ESPOO kulutus (GWh) kulutus (GWh) VANTAA KAUNIAINEN kulutus (GWh) kulutus (GWh) Kotitaloudet Palvelut ja julkinen sektori Teollisuus Lämmitystarvekorjattu kulutus

107 RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Kaukolämmön kulutus kaupungeittain Mitä indikaattori mittaa? Kaukolämmön kulutusta (GWh) kaupungeittain ja sektoreittain. Kaukolämpö tuotetaan seudulla pääosin sähkön ja lämmön yhteistuotantona, ja erillisiä lämpökeskuksia käytetään tarpeen mukaan. Seudulla toimii kolme eri energiayhtiötä. Mitä indikaattori kertoo? Kaukolämmön kokonaiskulutus on pysynyt viimeisen vuosikymmenen lähes samana, vaikka lämmitettävän pinta-alan määrä on kasvanut. Vuoteen 1990 verrattuna kasvua näkyy erityisesti Espoossa ja Vantaalla. Kaupungit ovat kasvaneet merkittävästi 20 vuoden aikana. Vuosien poikkeuksellisen korkea kulutus johtuu tavallista kylmemmistä talvista

108 RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Lämmön ominaiskulutus kaupunkien kiinteistöissä kwh/m3 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Espoo Helsinki Vantaa PKS keskiarvo Mitä indikaattori mittaa: Lämmön ominaiskulutus eli lämmitysenergian kulutus kilowattitunteina lämmitettävää kuutiota kohti kuvaa julkisen sektorin rakennusten energiatehokkuutta. Tiedot on saatavana vuodesta 2004 alkaen. Mitä indikaattori kertoo? Pääkaupunkiseudun keskiarvoa tarkasteltaessa ominaiskulutus ei ole muuttunut merkittävästi, mutta julkinen rakennuskanta uusiutuu hitaasti ja toisaalta energiaremontteja on tehty vasta vähän. Selkein laskeva trendi näkyy Vantaalla, mutta lähtötaso on korkeampi kuin Helsingissä tai Espoossa

109 RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Lämmön ominaiskulutus kaupunkien kiinteistöissä Aineisto ja sen tuottaja: Espoo, Helsinki ja Vantaa Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Vuosittain Esittämistapa: Diagrammi Aluetaso: Kaupungeittain

110 ENERGIANTUOTANTO polttoaineet (GWh) Kaukolämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet Kivihiili Maakaasu Öljy Biokaasu Jätevesilämpö Mitä indikaattori mittaa: Kaukolämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet kuvaavat fossiilisten ja uusiutuvien polttoaineiden määriä ja suhteita. Yhteistuotannon polttoaineet on jaettu sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmällä. Tavoitteena on lisätä uusiutuvien osuutta merkittävästi. Mitä indikaattori kertoo? Kivihiilen määrää on vähennetty voimakkaasti ja maakaasun määrää lisätty samalla kun kokonaiskulutus on kasvanut, mikä on vähentänyt seudun khk-päästöjä. Uusiutuvia energialähteitä on otettu käyttöön 2000-luvulla (Ämmässuon kaatopaikkakaasu ja Katri Valan voimalan jätevesikaukolämpö)

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n seurantaa Kehitetty yhteistyössä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2012

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2012 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2012 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2012 TOIMINTAYMPÄRISTÖ KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA LIIKENNE MAANKÄYTTÖ SÄHKÖNKULUTUS RAKENNUKSET: LÄMMITYS,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030. Tulevaisuuden aluerakentaminen, Workshop 16.6.2008 Ryhmäpäällikkö Arja Salmi, Seutu- ja ympäristötieto

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030. Tulevaisuuden aluerakentaminen, Workshop 16.6.2008 Ryhmäpäällikkö Arja Salmi, Seutu- ja ympäristötieto Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Tulevaisuuden aluerakentaminen, Workshop 16.6.2008 Ryhmäpäällikkö Arja Salmi, Seutu- ja ympäristötieto Pääkaupunkiseutu kasvaa ja sen myötä kasvavat energiankulutus

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Väestö ja muuttoliike Työvoima, työllisyys Eräitä sosiaalisia ilmiöitä Kaupunkirakenne, liikenne Rakentaminen ja asuminen Ympäristö ja ilmasto Helsingin seudun keskeiset

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. avainindikaattorit. Pääkaupunkiseudun. ilmastoraportti

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. avainindikaattorit. Pääkaupunkiseudun. ilmastoraportti 1 Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster 3 4 avainindikaattorit 013 5 6 Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti 7 8 1 9 Sisällysluettelo Esipuhe 1.. Pääkaupunkiseudun kasvihuonepäästöt

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

HLJ 2011:n seurantaindikaattorit

HLJ 2011:n seurantaindikaattorit HLJ 2011:n seurantaindikaattorit 31.10.2013 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ 2011:n seuranta Toimintaympäristö, liikennejärjestelmän tila ja HLJ 2011:n kehittämisohjelma Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006 KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Väestö ja muuttoliike Työvoima, työllisyys Eräitä sosiaalisia ilmiöitä Kaupunkirakenne, liikenne Rakentaminen ja asuminen Ympäristö ja ilmasto Helsingin seudun keskeiset

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

UUDENMAAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990 2012

UUDENMAAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990 2012 UUDENMAAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990 2012 Uudenmaan liiton julkaisuja C 71-2014 Uudenmaan liiton julkaisuja C 71 2014 ISBN 978-952-448-383-4 (pdf) ISSN 1236-388X Ulkoasu: Milla Aalto Valokuvat: Tuula

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla Puhdasta raideliikennettä Tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan tehokas liikennejärjestelmä, joka liikuttaa suuria ihmisjoukkoja ympäristöä kuormittamatta. Helsingin

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Päästöjen kehitys 212 Helsingin

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Liikenteen energiatehokkuustoimet osana EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista: vaikutukset, kustannukset ja työnjako (VNK_ELLI)

Liikenteen energiatehokkuustoimet osana EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista: vaikutukset, kustannukset ja työnjako (VNK_ELLI) Liikenteen energiatehokkuustoimet osana EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista: vaikutukset, kustannukset ja työnjako (VNK_ELLI) Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, VTT Oy Juha Tervonen,

Lisätiedot