Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain"

Transkriptio

1 Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C , ISBN (nid.), (PDF), ISSN X) Johdanto Tämä liite on osa Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa vertailuvuosille 1990 ja Laskentaan liittyvä raportti on julkaistu Uudenmaan liiton julkaisusarjassa vuonna 2006 ja tämä liite on raportin verkkojulkaisun osa. Varsinaisessa raportissa on kuvattu Kasvener-mallin mukaiset päästöjen laskentaperusteet sekä raportoitu päästöjen kehitys seutukunnittain ja YTV-alueella. Lisäksi raportissa on pohdittu eri toimijoiden mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen sekä arvioitu päästöjen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä sekä kehitystä tulevaisuudessa. Tässä kuntakohtaisessa kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä kuvaavassa raportissa on tiedot kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä energiantuotannon, sähkönkulutuksen, rakennusten lämmityksen, liikenteen, teollisuuden ja työkoneiden, jätehuollon sekä maatalouden osalta. Raportissa ei käsitellä kasvihuonekaasupäästöjen nieluja, esim. metsäalueita. Kasvener-laskennassa on otettu huomioon kolmen tärkeimmän kasvihuonekaasun hiilidioksidin (CO 2 ), metaanin (CH 4 ) ja typpioksiduulin (N 2 O) päästöt. Tiedot päästöjen kehityksestä on tässä liitteessä esitetty kunnittain, Espoo ja Kauniainen on raportoitu yhdessä. Kasvener-mallia ja vertailuvuosien ominaispiirteitä on kuvattu tarkemmin varsinaisessa raportissa. Taulukoissa esitetyt teollisuusprosessit pitävät sisällään teollisuustuotannon prosesseissa syntyvät ei-energiaperäiset päästöt. Tällaista toimintaa on Uudellamaalla vain Hangossa ja Lohjalla. Muiden kuntien taulukoissa teollisuusprosesseja ei ole tästä syystä esitetty lainkaan. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 1

2 1 Helsinki Helsingissä asui henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 14 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat (taulukko 48), tosin hillitysti. Kulutusta vastaavat kokonaispäästöt kasvoivat 8 % tarkastelujaksolla , ja asukasta kohden päästöt jopa alenivat 6 %. Suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys ja sähkön käyttö. Liikenne muodostaa 15 % osuuden päästöistä. Teollisuuden ja jätehuollon merkitys päästöjen aiheuttajana on vähäinen. Energiantuotanto Helsinki tuottaa sähköä ja kaukolämpöä pääsääntöisesti yhdistettynä tuotantona kaukolämpövoimaloissa. Helsingin voimaloissa tuotettu sähkö kattaa nykyisin kaiken kaupungissa kulutetun sähkön. Helsingin energiantuotanto perustuu pääsääntöisesti maakaasun ja kivihiilen käyttöön, maakaasun osuus on selvästi lisääntynyt vuodesta 1990 vuoteen Sähkön- ja lämmöntuotannon aiheuttamat päästöt olivat noin 81 % Helsingin tuotantoa vastaavista päästöistä vuonna Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi 31 % Helsingin kulutusta vastaavista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Helsingissä kulutettiin yleissähköä vuonna GWh, kun vuonna 1990 määrä oli 3106 GWh, joten sähkönkulutus kasvoi noin 28 %. Sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat 26 % vuosina , joten sähkön ominaispäästöt hieman alenivat Helsingissä. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Helsingissä noin 48 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustuu pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattaa 91 % rakennusten lämmönkulutuksesta. Tarkaste- Taulukko 48. Helsingin energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 5514,0 * 2150,5 4,4 6983,0 * 2217,2 4,0 3 % -10 % Sähkölämmitys 211,0 * 87,2 0,2 320,0 * 130,3 0,2 49 % 31 % Erillislämmitys 390,0 494,0 127,9 0,3 404,0 475,0 119,7 0,2-6 % -18 % Muu sähkö 3106,0 * 1245,6 2,5 3985,0 * 1573,6 2,8 26 % 11 % Teollisuus ja työkoneet 376,2 627,0 176,8 0,4 499,8 833,0 227,7 0,4 29 % 13 % Liikenne * 2352,2 673,4 1,4 * 2597,5 776,1 1,4 15 % 1 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 246,5 0,5 * * 50,8 0,1-79 % -82 % Maatalous * * 2,4 0,0 * * 2,2 0,0-9 % -20 % YHTEENSÄ 4710,3 9,6 5097,5 9,1 8 % -5 % 2 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

3 lujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 27 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 3 %. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahva, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 52 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt kasvoivat samassa suhteessa. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 6 %, mutta rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt vähenivät 6 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 15 % osuuden Helsingin kulutusta vastaavista päästöistä. Tieliikenteen osuus kunnan päästöistä on moniin muihin kuntiin verrattuna pieni, koska merkittävä osa Helsingin liikennesuoritteesta tehdään joukkoliikennevälineillä. Vesiliikenteen osuus Helsingin liikenteen aiheuttamista päästöistä on suuri, noin 17 %, koska kaupungissa on monta vilkasta satamaa. Raideliikenteen dieselin ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt vastasivat noin 6 % Helsingin liikenteen päästöistä. Liikenteen päästöt kasvoivat noin 15 % vuosina , mikä oli pääsääntöisesti seurausta laivaliikenteen lisääntymisestä. Tieliikenteen päästöt kasvoivat 3 % vuosina Teollisuus ja työkoneet Helsingissä teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käytön merkitys on kasvihuonekaasupäästöjen kannalta vähäinen. Teollisuuden omien polttoaineiden käyttö muodosti noin 4 % Helsingin kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt kasvoivat 29 % vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käytti sähköä (sisältyy taulukossa 48 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön päästöt otetaan huomioon, niin Helsingin teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt alenivat tarkastelujaksolla , kun Helsingin teollisuuden sähkönkäyttö väheni 508 GWh:sta 306 GWh:iin, ja samalla kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vastaavasti. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet+ sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 7 % Helsingin kasvihuonekaasupäästöistä, kun vuonna 1990 osuus oli 8 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli kaatopaikkojen ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Helsingissä merkittävästi, 79 % vuosina Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 1 % vuonna 2003 kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 5 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 81 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua seudullisella Ämmässuon (Espoo) kaatopaikalla. Kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, poltettiin vuonna 2003 pääosin soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi, ja osa vanhojen suljettujen kaatopaikkojen kaasusta hyödynnettiin energiantuotannossa. Jätevedenpuhdistuksen aiheuttamat päästöt vähenivät nekin merkittävästi, 48 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä väheni. Kaatopaikkojen osuus jätehuollon päästöistä on Helsingissä noin 86 % ja jätevedenpuhdistuksen 14 %. Maatalous Maatalous on Helsingin kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana käytännössä merkityksetön. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 3

4 2 Espoo ja Kauniainen Espoossa ja Kauniaisissa asui yhteensä henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 29 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat (taulukko 49), kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat 44 % vuosina Päästöjen kasvu oli nopeampaa kuin väkiluvun kasvu. Espoossa ja Kauniaisissa suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Teollisuuden ja jätehuollon merkitys päästöjen aiheuttajana on vähäinen. Energiantuotanto Espoo tuottaa sähköä ja kaukolämpöä pääsääntöisesti yhdistettynä tuotantona kaukolämpövoimaloissa. Espoon voimaloissa tuotettu sähkö kattoi vuonna 2003 noin kolmasosan kunnassa kulutetusta sähköstä, loppuosa sähköstä ostettiin valtakunnan verkosta. Oman sähköntuotannon osuus on vuodesta 1990 vuoteen 2003 kasvanut. Espoon energiantuotanto perustuu pääsääntöisesti maakaasun ja kivihiilen käyttöön. Sähkön- ja lämmöntuotannon aiheuttamat päästöt vastasivat noin 66 % Espoon ja Kauniaisten tuotantoa vastaavista päästöistä vuonna Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi 30 % Espoon ja Kauniaisten kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Kaupungeissa kulutettiin yleissähköä vuonna GWh, kun vuonna 1990 määrä oli 968 GWh, joten sähkönkulutus kasvoi jopa 60 %. Sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat vielä enemmän, 130 % vuosina , koska sähkön ominaispäästöt kasvoivat selvästi. Ominaispäästöjen kasvu oli seurausta kunnan ostosähkön ominaispäästöjen kasvusta, sillä Espoon oman sähköntuotannon aiheuttamat päästöt pysyivät käytännössä ennallaan. Taulukko 49. Espoon ja Kauniaisten energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 1289,0 * 447,1 2,5 1985,0 * 654,2 2,8 46 % 14 % Sähkölämmitys 185,0 * 45,4 0,3 273,6 * 94,9 0,4 109 % 63 % Erillislämmitys 317,0 401,3 104,1 0,6 352,0 414,0 106,4 0,5 2 % -21 % Muu sähkö 968,0 * 233,3 1,3 1572,4 * 537,3 2,3 130 % 79 % Teollisuus ja työkoneet 89,3 148,9 42,9 0,2 103,8 173,0 48,2 0,2 12 % -13 % Liikenne * 1059,5 285,9 1,6 * 1195,1 343,7 1,5 20 % -6 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 89,0 0,5 * * 19,7 0,1-78 % -83 % Maatalous * * 3,0 0,0 * * 2,7 0,0-9 % -29 % YHTEENSÄ 1250,7 6,9 1807,2 7,8 44 % 12 % 4 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

5 Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Espoossa ja Kauniaisissa noin 47 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustui pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattoi 76 % rakennusten lämmönkulutuksesta vuonna Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 54 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 46 %. Myös sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahva, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 48 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt kasvoivat 110 % sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 11 %, mutta rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt vähenivät 2 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 19 % osuuden Espoon ja Kauniaisten kulutusta vastaavista päästöistä. Tieliikenteen osuus liikenteen päästöistä oli vallitseva, noin 94 %. Vesi- ja raideliikenteen osuus päästöistä oli noin 6 %. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat 20 % vuosina tieliikennemäärän kasvaessa 34 % samalla ajanjaksolla. Teollisuus ja työkoneet Espoon ja Kauniaisten teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käytön merkitys on kasvihuonekaasupäästöjen kannalta vähäinen. Teollisuuden polttoaineiden käyttö muodosti noin 3 % kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt kasvoivat 12 % vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käytti sähköä (sisältyy taulukossa 49 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin Espoon ja Kauniaisten teollisuuden päästöt kasvoivat enemmän tarkastelujaksolla , kun teollisuuden sähkönkäyttö pysyi ennallaan 153 GWh:ssa, mutta sähkön ominaispäästöt kasvoivat. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 6 % Espoon ja Kauniaisten kasvihuonekaasupäästöistä, osuus oli sama kuin vuonna Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli kaatopaikkojen ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Espoossa ja Kauniaisissa merkittävästi, 79 % vuosina Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 1 % vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 5 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 79 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua seudullisella Ämmässuon kaatopaikalla luvulla. Kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, poltettiin vuonna 2003 pääsääntöisesti soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi, osin sitä hyödynnettiin energiantuotannossa. Vuonna 2004 Ämmässuon kaatopaikkakaasua alettiin hyödyntää Espoon kaukolämmön tuotannossa, mikä ei näy vielä vuoden 2003 päästölaskelmissa. Jätevedenpuhdistuksen aiheuttamat päästöt vähenivät nekin merkittävästi tarkastelujaksolla , 67 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee. Kaatopaikkojen osuus jätehuollon päästöistä on Espoossa ja Kauniaisissa noin 92 % ja jätevedenpuhdistuksen osuus 8 %. Maatalous Maatalouden merkitys Espoon ja Kauniaisten kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on hyvin pieni, vain 0,1 %. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 5

6 3 Vantaa Vantaalla asui yhteensä henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 21 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat (taulukko 50), kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 39 % vuosina Päästöjen kasvu oli nopeampaa kuin väkiluvun kasvu. Vantaalla suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Teollisuus ja rakennusten erillislämmitys muodostavat kumpikin noin 6 % kunnan kasvihuonekaasupäästöistä. Jätehuollon merkitys päästöjen aiheuttajana on nykyisin vähäinen. Energiantuotanto Vantaa tuottaa sähköä ja kaukolämpöä pääsääntöisesti yhdistettynä tuotantona kaukolämpövoimaloissa. Vantaan voimaloissa tuotettu sähkö kattoi vuonna 2003 noin puolet kunnassa kulutetusta sähköstä, loppuosa sähköstä ostettiin valtakunnan verkosta. Vuonna 1990 oman sähköntuotannon osuus oli pienempi. Vantaan energiantuotanto perustuu pääsääntöisesti maakaasun ja kivihiilen käyttöön, maakaasun suhteellinen osuus kasvoi vuodesta 1990 vuoteen Sähkön- ja lämmöntuotannon aiheuttamat päästöt vastasivat yhteensä noin 62 % Vantaan tuotantoa vastaavista päästöistä vuonna Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi 27 % Vantaan kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Kaupungissa kulutettiin yleissähköä vuonna GWh, kun vuonna 1990 määrä oli 887 GWh, joten sähkönkulutus kasvoi 51 % tarkastelujaksolla eli selvästi väestönkasvua nopeammin. Sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat vielä enemmän, 140 % vuosina , koska sähkön ominaispäästöt kasvoivat selvästi. Ominaispäästöjen kasvu oli seurausta kunnan ostosähkön omi- Taulukko 50. Vantaan energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 1034,0 * 383,1 2,5 1678,0 * 527,2 2,9 38 % 14 % Sähkölämmitys 162,0 * 34,5 0,2 277,0 * 91,5 0,5 165 % 119 % Erillislämmitys 250,0 316,5 81,5 0,5 284,0 334,0 85,6 0,5 5 % -13 % Muu sähkö 887,0 * 185,5 1,2 1339,0 * 436,0 2,4 135 % 94 % Teollisuus ja työkoneet 215,9 359,9 98,7 0,6 199,5 332,5 92,0 0,5-7 % -23 % Liikenne * 1065,4 302,1 2,0 * 1292,4 369,0 2,0 22 % 1 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 74,9 0,5 * * 15,7 0,1-79 % -83 % Maatalous * * 6,3 0,0 * * 5,0 0,0-21 % -35 % YHTEENSÄ 1166,7 7,7 1622,0 8,8 39 % 15 % 6 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

7 naispäästöjen kasvusta, sillä Vantaan oman sähkön- ja lämmöntuotannon ominaispäästöt alenivat tarkastelujaksolla. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Vantaalla noin 43 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustui pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattoi 75 % rakennusten lämmönkulutuksesta vuonna Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 62 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 38 %. Myös sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahva, mikä näkyy siinä että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi jopa 71 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt kasvoivat 165 % sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 14 %, mutta rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt kasvoivat vain 5 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 23 % osuuden Vantaan kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä, kuten Lahdenväylä ja Tuusulan moottoritie. Tieliikenteen osuus Vantaan liikenteen päästöistä on vallitseva, 98 %. Raideliikenteen osuus päästöistä on 2 %. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat 22 % vuosina tieliikennemäärän kasvaessa 45 % samalla ajanjaksolla. Teollisuus ja työkoneet Vantaan teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käyttö muodosti noin 6 % Vantaan kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt vähenivät 7 % vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää sähköä (sisältyy taulukossa 50 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin Vantaan teollisuuden päästöt kokonaisuudessaan kasvoivat tarkastelujaksolla , koska teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi 276 GWh: sta 317 GWh:iin ja lisäksi sähkön ominaispäästöt kasvoivat. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 12 % Vantaan kasvihuonekaasupäästöistä, kun osuus vuonna 1990 oli 13 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli kaatopaikkojen ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Vantaalla merkittävästi, 79 % vuosina Jätehuollon osuus kunnan kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 1 % vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 5 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 80 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua seudullisella Ämmässuon (Espoo) kaatopaikalla. Kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, poltettiin vuonna 2003 pääsääntöisesti soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi, osin vanhoilla kaatopaikoilla syntyvää kaasua hyödynnettiin energiantuotannossa. Jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät nekin merkittävästi tarkastelujaksolla , 46 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee. Kaatopaikkojen osuus jätehuollon päästöistä on Vantaalla noin 90 % ja jätevedenpuhdistuksen osuus 10 %. Maatalous Maatalouden merkitys Vantaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on hyvin pieni, vain 0,3 %. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 7

8 4 Hyvinkää Hyvinkäällä asui henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 7 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 51), kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat 17 % vuosina Hyvinkäällä suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Teollisuuden merkitys päästöjen aiheuttajana on vähentynyt. Energiantuotanto Hyvinkää tuottaa sähköä ja kaukolämpöä yhdistettynä tuotantona kaukolämpövoimaloissaan. Vuonna 2003 noin 40 % Hyvinkäällä kulutetusta sähköstä tuotettiin omissa voimaloissa. Hyvinkään energiantuotanto perustuu lähes kokonaan maakaasun käyttöön korkealla hyötysuhteella. Oman energiantuotannon aiheuttamat päästöt vastasivat noin 30 % Hyvinkään tuotantoa vastaavista päästöistä. Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 23 % Hyvinkään kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Tästä Hyvinkään kuluttamasta 286 GWh muusta sähköstä noin 60 % ostettiin valtakunnan verkosta vuonna 2003, mikä vaikutti siihen, että sähkönkäytön aiheuttamat päästöt kasvoivat ostosähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Vuonna 1990 sähkönkulutus oli 278 GWh, joten Hyvinkään sähkönkulutus (lämmityssähkö pois lukien) kasvoi hillitysti, vain hieman yli 3 %. Sähkönkulutusta vastaavat päästöt kuitenkin yli kaksinkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen 2003 ostosähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Hyvinkäällä noin 36 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustui pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattoi lähes 70 % Taulukko 51. Hyvinkään energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 294,9 * 63,5 1,6 358,9 * 79,6 1,8 25 % 17 % Sähkölämmitys 57,0 * 7,6 0,2 80,8 * 23,8 0,6 215 % 193 % Erillislämmitys 78,0 98,7 26,6 0,7 85,0 100,0 26,6 0,6 0 % -7 % Muu sähkö 278,5 * 36,4 0,9 286,3 * 83,1 1,9 128 % 112 % Teollisuus ja työkoneet 160,2 266,9 69,3 1,7 114,0 191,2 46,6 1,1-33 % -37 % Liikenne * 311,4 83,8 2,1 * 328,8 91,1 2,1 9 % 1 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 11,3 0,3 * * 4,6 0,1-59 % -62 % Maatalous * * 13,1 0,3 * * 9,6 0,2-26 % -31 % YHTEENSÄ 311,6 7,8 365,1 8,5 17 % 9 % 8 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

9 rakennusten lämmönkulutuksesta. Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 22 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 25 %. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahva, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 42 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt kolminkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 9 % ja rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt pysyivät lähes ennallaan öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Hyvinkäällä kaukolämmityksen aiheuttamat ominaispäästöt olivat lämmitysmuodoista selvästi alimmat vuonna Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 25 % osuuden Hyvinkään kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä, kuten Helsingin ja Tampereen välinen moottoritie. Vesiliikenteen osuus Hyvinkään liikenteen aiheuttamista päästöistä on marginaalinen. Raideliikenteen dieselin ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt vastasivat noin 2 % liikenteen aiheuttamista päästöistä. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat noin 9 % vuosina liikennemäärän kasvaessa. Teollisuus ja työkoneet Hyvinkäällä teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käytöllä on edelleen suuri osuus päästöistä, vaikka sen merkitys onkin vähentynyt. Teollisuuden polttoaineiden käyttö muodosti noin 13 % Hyvinkään kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003, kun vuonna 1990 osuus oli vielä 22 %. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt lähes puolittuivat Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää merkittävästi sähköä (sisältyy taulukossa 51 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin Hyvinkään teollisuuden päästöjen pudotus oli vähäisempää kuin omien polttoaineiden käytön perusteella, sillä sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi. Hyvinkään teollisuuden sähkönkäyttö väheni 129 GWh:sta 117 GWh:iin, mutta kasvihuonekaasupäästöt kaksinkertaistuivat. Teollisuuden sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt vastasivat laskennallisesti noin 8 % Hyvinkään kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 noin 5 %. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 21 % Hyvinkään kasvihuonekaasupäästöistä, kun vuonna 1990 osuus oli noin 27 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Hyvinkäällä merkittävästi, 59 % vuosina Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 1 % vuonna 2003 kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 4 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 60 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua kaatopaikoilla. Seudullisella Kapulan (Hyvinkää) kaatopaikalla syntyvä kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, otettiin tehokkaasti talteen ja hyödynnettiin energiantuotannossa vuonna Seudullisella Karanojan (Hämeenlinna) kaatopaikalla syntyvää kaatopaikkakaasua myös kerättiin vuonna 2003, mutta sitä ei hyödynnetty energiana vaan soihtupoltettiin. Jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät nekin merkittävästi, 41 %, tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee. Kaatopaikkojen osuus jätehuollon päästöistä on noin 94 % ja jätevedenpuhdistuksen 6 %. Maatalous Maatalouden merkitys Hyvinkään kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on melko pieni. Maatalous aiheutti noin 3 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003 ja 4 % vuonna Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät selvästi, 26 % vuosina Erityisesti eläimistä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä väheni 37 % eläinten vähetessä ja maatalousmaasta syntyvät päästöt vähenivät 23 % viljelyalan vähentyessä. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 9

10 5 Järvenpää Järvenpäässä asui henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 18 % vuodesta Voimakkaan väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 52), kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat 30 % vuosina Järvenpäässä suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Energiantuotanto Järvenpäässä ei ole omaa sähköntuotantoa, joten kaikki sähkö ostetaan valtakunnan sähköverkosta. Kaukolämmön tuotantomäärät sen sijaan ovat kasvaneet selvästi, noin 29 % tarkastelujaksolla Järvenpään kaukolämmön tuotanto perustuu pääsääntöisesti maakaasun käyttöön, mutta merkittävä osa tuotetaan myös raskaalla polttoöljyllä. Kaukolämmön tuotannon ominaispäästöt vähenivät 4 % maakaasun suhteellisen osuuden kasvun vuoksi. Kaukolämmön tuotannon aiheuttamat päästöt vastasivat noin 23 % Järvenpään tuotantoa vastaavista päästöistä. Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 22 % Järvenpään kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Tämä Järvenpäässä käytetty muu sähkö, 174 GWh, ostettiin valtakunnan verkosta vuonna 2003, mikä vaikutti siihen, että sähkönkäytön aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi vuosina sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Järvenpään sähkönkulutus (pois lukien lämmityssähkö) kasvoi selvästi väestönkasvua nopeammin, 28 % vuosina Tätä sähkönkulutusta vastaavat päästöt lähes nelinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Taulukko 52. Järvenpään energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 162,0 * 41,8 1,3 209,0 * 51,5 1,4 23 % 5 % Sähkölämmitys 64,0 * 5,4 0,2 96,1 * 30,2 0,8 456 % 372 % Erillislämmitys 71,5 90,5 24,2 0,8 80,0 94,1 25,1 0,7 4 % -12 % Muu sähkö 135,4 * 10,8 0,3 173,9 * 51,9 1,4 381 % 308 % Teollisuus ja työkoneet 85,3 142,2 35,5 1,1 28,0 46,0 12,3 0,3-65 % -71 % Liikenne * 204,0 51,5 1,6 * 218,3 57,8 1,6 12 % -5 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 11,0 0,3 * * 6,7 0,2-39 % -48 % Maatalous * * 0,7 0,0 * * 0,4 0,0-48 % -56 % YHTEENSÄ 181,0 5,7 236,0 6,4 30 % 11 % 10 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

11 Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Järvenpäässä noin 39 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustuu pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattaa noin 54 % rakennusten lämmönkulutuksesta (ks. taulukko 52). Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 29 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 23 %. Sähkölämmitys vastasi 25 % Järvenpään rakennusten lämmönkulutuksesta vuonna Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahvaa, mikä näkyy siinä että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 50 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt lähes kuusinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi vuosina Erillislämmitys vastasi 21 % Järvenpään rakennusten lämmönkulutuksesta Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 12 % ja rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt kasvoivat vain hieman, noin 4 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Kaukolämmityksen aiheuttamat ominaispäästöt olivat lämmitysmuodoista selvästi alimmat. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 24 % osuuden Järvenpään kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä. Vesiliikenteen osuus Järvenpään liikenteen aiheuttamista päästöistä on marginaalinen. Raideliikenteen dieselin ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt vastasivat noin 5 % liikenteen aiheuttamista päästöistä vuonna Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat noin 12 % vuosina tieliikennemäärän kasvaessa ja raideliikenteen sähkönkulutuksen aiheuttamien päästöjen kasvaessa. Teollisuus ja työkoneet Järvenpäässä teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käyttö muodosti noin 5 % kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003, kun vuonna 1990 osuus oli vielä 20 %. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt putosivat kolmasosaan aiemmasta vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää merkittävästi sähköä (sisältyy taulukossa 52 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin Järvenpään teollisuuden päästöjen pudotus oli vähäisempää kuin pelkästään omien polttoaineiden käytön perusteella, sillä sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi. Järvenpään teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi 44 GWh:sta 66 GWh:iin ja kasvihuonekaasupäästöt yli nelinkertaistuivat. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 13 % Järvenpään kasvihuonekaasupäästöistä, kun vuonna 1990 osuus oli noin 22 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon osuus Järvenpään kasvihuonekaasupäästöistä oli 3 % vuonna 2003 kun osuus oli vuonna 1990 noin 6 %. Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Järvenpäässä merkittävästi, 39 % vuosina erityisesti, koska kaatopaikalta syntyvät päästöt vähenivät 39 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua. Puolmatkan kaatopaikalta talteen otettu kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, poltettiin soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi. Jätevedenpuhdistuksen aiheuttamat päästöt vähenivät nekin merkittävästi, 34 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee. Maatalous Maatalouden merkitys Järvenpään kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on marginaalinen, noin 0,2 % kunnan päästöistä vuonna 2003, kun osuus oli 0,4 % vuonna Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt puolittuivat vuosina , kun eläinten määrä väheni ja viljelty maa-ala supistui. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 11

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Uudenmaan liiton julkaisuja E 103-2009. Uudenmaan liitto

Uudenmaan liiton julkaisuja E 103-2009. Uudenmaan liitto Uudenmaan liiton julkaisuja E 103-2009 Uudenmaan liitto Uudenmaan kasvihuonepäästöt vuosina 1990, 2003 ja Uudenmaan liiton julkaisuja E 103-2009 Uudenmaan kasvihuonepäästöt vuosina 1990, 2003 ja Uudenmaan

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Rauma CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400 99 2224

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Päästölaskennan tuoteseloste 2010

Päästölaskennan tuoteseloste 2010 CO2-raportti Päästölaskennan tuoteseloste 2010 - 2 - SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 Yleistä laskentamallista ja päästösektorit... 3 Kaukolämmitys... 4 Rakennusten erillislämmitys... 4 Sähkölämmitys...

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

KUUMA-kuntien kasvihuonekaasupäästöt (KHK-päästöt) vuosina 1990, 2003 ja 2006

KUUMA-kuntien kasvihuonekaasupäästöt (KHK-päästöt) vuosina 1990, 2003 ja 2006 KUUMA-kuntien kasvihuonekaasupäästöt (KHK-päästöt) vuosina 1990, 2003 ja 2006 KUUMA-kunnissa syntyi noin 1,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2006 Päästöt kasvoivat

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2009-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KEMIÖNSAAREN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2009-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KEMIÖNSAAREN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2009-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Kemiönsaari CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo

Lisätiedot

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004 JA 2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

HÄMEENLINNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004 JA 2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 HÄMEENLINNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004 JA 2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Hämeenlinna CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Rauma CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400 99 2224

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2007 JA 2012

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2007 JA 2012 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2007 JA 2012 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY Pohjois-Karjalan maakunnan kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2007 ja 2012 Suvi Monni Juha Kukko CO2-raportti Espoo CO2-raportti

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

YLIVIESKAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

YLIVIESKAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 YLIVIESKAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Ylivieska CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

UUDENMAAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990 2012

UUDENMAAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990 2012 UUDENMAAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990 2012 Uudenmaan liiton julkaisuja C 71-2014 Uudenmaan liiton julkaisuja C 71 2014 ISBN 978-952-448-383-4 (pdf) ISSN 1236-388X Ulkoasu: Milla Aalto Valokuvat: Tuula

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Kaarina CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2009-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KEMIÖNSAAREN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2009-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KEMIÖNSAAREN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 24, 29-212 ENNAKKOTIETO VUODELTA 213 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Kemiönsaari CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 223 Espoo Puhelin

Lisätiedot

KOTKAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010

KOTKAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 KOTKAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 24, 28-21 CO2-raportti CO2-raportin vuosiraportti, Kotka CO2-raportti / Lekkerikuja 1 B 21 223 Espoo Puhelin 4 99 2224 toimitus@co2-raportti.fi www.co2-raportti.fi Grafiikat,

Lisätiedot

Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009

Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009 Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009 Tilaaja: Salon kaupunki www.salo.fi Tekijä: Ekokumppanit Oy www.ekokumppanit.fi Raportti 1 Johdanto... 2 2 Ilmastonmuutos... 3 3 Ilmastositoumukset...

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kartoitus vuodelle 2007 AKO Länsi Uusimaa 2009 Tiina Haaspuro ja Wilhelm Fortelius Tiivistelmä Kasvihuonekaasupäästöt Länsi uudellamaalla Länsi Uudellamaalla

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010

LAPPEENRANNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 LAPPEENRANNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28-21 CO2-raportti CO2-raportin vuosiraportti, Lappeenranta CO2-raportti / Lekkerikuja 1 B 21 223 Espoo Puhelin 4 99 2224 toimitus@co2-raportti.fi www.co2-raportti.fi

Lisätiedot

NAANTALIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009-2010

NAANTALIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009-2010 NAANTALIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 29-21 CO2-raportti CO2-raportin vuosiraportti, Naantali CO2-raportti / Lekkerikuja 1 B 21 223 Espoo Puhelin 4 99 2224 toimitus@co2-raportti.fi www.co2-raportti.fi Grafiikat,

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

HYVINKÄÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 HYVINKÄÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 29 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Hyvinkää CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 223 Espoo Puhelin 4 99 2224

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

RIIHIMÄEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 RIIHIMÄEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Riihimäki CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

ÄÄNEKOSKEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 ÄÄNEKOSKEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Äänekoski CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2005, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

JYVÄSKYLÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2005, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 JYVÄSKYLÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2005, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Jyväskylä CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin

Lisätiedot

HEINOLAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

HEINOLAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 HEINOLAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Heinola CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kasvihuonekaasupäästöt kunnissa 2008-2009. CO2-raportin vuosiraportti, Kaarina

Kasvihuonekaasupäästöt kunnissa 2008-2009. CO2-raportin vuosiraportti, Kaarina Kasvihuonekaasupäästöt kunnissa 2008-2009 CO2-raportin vuosiraportti, Kaarina 28.6.2010 2 (21) CO2-raportin vuosiraportti, Kaarina CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

HAUSJÄRVEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 HAUSJÄRVEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Hausjärvi CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Kaarina CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Kasvihuonekaasupäästöt kunnissa 2008-2009. CO2-raportin vuosiraportti, Rauma

Kasvihuonekaasupäästöt kunnissa 2008-2009. CO2-raportin vuosiraportti, Rauma Kasvihuonekaasupäästöt kunnissa 2008-2009 CO2-raportin vuosiraportti, Rauma 27.9.2010 2 (21) CO2-raportin vuosiraportti, Rauma CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400 99

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

HAUSJÄRVEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 HAUSJÄRVEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Hausjärvi CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400

Lisätiedot

VARKAUDEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

VARKAUDEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 VARKAUDEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Varkaus CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400 99 2224

Lisätiedot

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 Raportteja 59 2012 Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN SAMI K. MÖRSKY KIMMO KOISTINEN Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

TAMPEREEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

TAMPEREEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 TAMPEREEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 199, 21 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Tampere CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 223 Espoo Puhelin 4 99

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kestävää energiaa Hämeestä -hanke. Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008

Kestävää energiaa Hämeestä -hanke. Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Kestävää energiaa Hämeestä -hanke Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Tilaaja: Kestävää energiaa

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot