Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain"

Transkriptio

1 Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C , ISBN (nid.), (PDF), ISSN X) Johdanto Tämä liite on osa Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa vertailuvuosille 1990 ja Laskentaan liittyvä raportti on julkaistu Uudenmaan liiton julkaisusarjassa vuonna 2006 ja tämä liite on raportin verkkojulkaisun osa. Varsinaisessa raportissa on kuvattu Kasvener-mallin mukaiset päästöjen laskentaperusteet sekä raportoitu päästöjen kehitys seutukunnittain ja YTV-alueella. Lisäksi raportissa on pohdittu eri toimijoiden mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen sekä arvioitu päästöjen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä sekä kehitystä tulevaisuudessa. Tässä kuntakohtaisessa kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä kuvaavassa raportissa on tiedot kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä energiantuotannon, sähkönkulutuksen, rakennusten lämmityksen, liikenteen, teollisuuden ja työkoneiden, jätehuollon sekä maatalouden osalta. Raportissa ei käsitellä kasvihuonekaasupäästöjen nieluja, esim. metsäalueita. Kasvener-laskennassa on otettu huomioon kolmen tärkeimmän kasvihuonekaasun hiilidioksidin (CO 2 ), metaanin (CH 4 ) ja typpioksiduulin (N 2 O) päästöt. Tiedot päästöjen kehityksestä on tässä liitteessä esitetty kunnittain, Espoo ja Kauniainen on raportoitu yhdessä. Kasvener-mallia ja vertailuvuosien ominaispiirteitä on kuvattu tarkemmin varsinaisessa raportissa. Taulukoissa esitetyt teollisuusprosessit pitävät sisällään teollisuustuotannon prosesseissa syntyvät ei-energiaperäiset päästöt. Tällaista toimintaa on Uudellamaalla vain Hangossa ja Lohjalla. Muiden kuntien taulukoissa teollisuusprosesseja ei ole tästä syystä esitetty lainkaan. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 1

2 1 Helsinki Helsingissä asui henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 14 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat (taulukko 48), tosin hillitysti. Kulutusta vastaavat kokonaispäästöt kasvoivat 8 % tarkastelujaksolla , ja asukasta kohden päästöt jopa alenivat 6 %. Suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys ja sähkön käyttö. Liikenne muodostaa 15 % osuuden päästöistä. Teollisuuden ja jätehuollon merkitys päästöjen aiheuttajana on vähäinen. Energiantuotanto Helsinki tuottaa sähköä ja kaukolämpöä pääsääntöisesti yhdistettynä tuotantona kaukolämpövoimaloissa. Helsingin voimaloissa tuotettu sähkö kattaa nykyisin kaiken kaupungissa kulutetun sähkön. Helsingin energiantuotanto perustuu pääsääntöisesti maakaasun ja kivihiilen käyttöön, maakaasun osuus on selvästi lisääntynyt vuodesta 1990 vuoteen Sähkön- ja lämmöntuotannon aiheuttamat päästöt olivat noin 81 % Helsingin tuotantoa vastaavista päästöistä vuonna Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi 31 % Helsingin kulutusta vastaavista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Helsingissä kulutettiin yleissähköä vuonna GWh, kun vuonna 1990 määrä oli 3106 GWh, joten sähkönkulutus kasvoi noin 28 %. Sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat 26 % vuosina , joten sähkön ominaispäästöt hieman alenivat Helsingissä. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Helsingissä noin 48 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustuu pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattaa 91 % rakennusten lämmönkulutuksesta. Tarkaste- Taulukko 48. Helsingin energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 5514,0 * 2150,5 4,4 6983,0 * 2217,2 4,0 3 % -10 % Sähkölämmitys 211,0 * 87,2 0,2 320,0 * 130,3 0,2 49 % 31 % Erillislämmitys 390,0 494,0 127,9 0,3 404,0 475,0 119,7 0,2-6 % -18 % Muu sähkö 3106,0 * 1245,6 2,5 3985,0 * 1573,6 2,8 26 % 11 % Teollisuus ja työkoneet 376,2 627,0 176,8 0,4 499,8 833,0 227,7 0,4 29 % 13 % Liikenne * 2352,2 673,4 1,4 * 2597,5 776,1 1,4 15 % 1 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 246,5 0,5 * * 50,8 0,1-79 % -82 % Maatalous * * 2,4 0,0 * * 2,2 0,0-9 % -20 % YHTEENSÄ 4710,3 9,6 5097,5 9,1 8 % -5 % 2 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

3 lujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 27 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 3 %. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahva, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 52 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt kasvoivat samassa suhteessa. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 6 %, mutta rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt vähenivät 6 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 15 % osuuden Helsingin kulutusta vastaavista päästöistä. Tieliikenteen osuus kunnan päästöistä on moniin muihin kuntiin verrattuna pieni, koska merkittävä osa Helsingin liikennesuoritteesta tehdään joukkoliikennevälineillä. Vesiliikenteen osuus Helsingin liikenteen aiheuttamista päästöistä on suuri, noin 17 %, koska kaupungissa on monta vilkasta satamaa. Raideliikenteen dieselin ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt vastasivat noin 6 % Helsingin liikenteen päästöistä. Liikenteen päästöt kasvoivat noin 15 % vuosina , mikä oli pääsääntöisesti seurausta laivaliikenteen lisääntymisestä. Tieliikenteen päästöt kasvoivat 3 % vuosina Teollisuus ja työkoneet Helsingissä teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käytön merkitys on kasvihuonekaasupäästöjen kannalta vähäinen. Teollisuuden omien polttoaineiden käyttö muodosti noin 4 % Helsingin kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt kasvoivat 29 % vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käytti sähköä (sisältyy taulukossa 48 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön päästöt otetaan huomioon, niin Helsingin teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt alenivat tarkastelujaksolla , kun Helsingin teollisuuden sähkönkäyttö väheni 508 GWh:sta 306 GWh:iin, ja samalla kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vastaavasti. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet+ sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 7 % Helsingin kasvihuonekaasupäästöistä, kun vuonna 1990 osuus oli 8 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli kaatopaikkojen ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Helsingissä merkittävästi, 79 % vuosina Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 1 % vuonna 2003 kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 5 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 81 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua seudullisella Ämmässuon (Espoo) kaatopaikalla. Kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, poltettiin vuonna 2003 pääosin soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi, ja osa vanhojen suljettujen kaatopaikkojen kaasusta hyödynnettiin energiantuotannossa. Jätevedenpuhdistuksen aiheuttamat päästöt vähenivät nekin merkittävästi, 48 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä väheni. Kaatopaikkojen osuus jätehuollon päästöistä on Helsingissä noin 86 % ja jätevedenpuhdistuksen 14 %. Maatalous Maatalous on Helsingin kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana käytännössä merkityksetön. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 3

4 2 Espoo ja Kauniainen Espoossa ja Kauniaisissa asui yhteensä henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 29 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat (taulukko 49), kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat 44 % vuosina Päästöjen kasvu oli nopeampaa kuin väkiluvun kasvu. Espoossa ja Kauniaisissa suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Teollisuuden ja jätehuollon merkitys päästöjen aiheuttajana on vähäinen. Energiantuotanto Espoo tuottaa sähköä ja kaukolämpöä pääsääntöisesti yhdistettynä tuotantona kaukolämpövoimaloissa. Espoon voimaloissa tuotettu sähkö kattoi vuonna 2003 noin kolmasosan kunnassa kulutetusta sähköstä, loppuosa sähköstä ostettiin valtakunnan verkosta. Oman sähköntuotannon osuus on vuodesta 1990 vuoteen 2003 kasvanut. Espoon energiantuotanto perustuu pääsääntöisesti maakaasun ja kivihiilen käyttöön. Sähkön- ja lämmöntuotannon aiheuttamat päästöt vastasivat noin 66 % Espoon ja Kauniaisten tuotantoa vastaavista päästöistä vuonna Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi 30 % Espoon ja Kauniaisten kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Kaupungeissa kulutettiin yleissähköä vuonna GWh, kun vuonna 1990 määrä oli 968 GWh, joten sähkönkulutus kasvoi jopa 60 %. Sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat vielä enemmän, 130 % vuosina , koska sähkön ominaispäästöt kasvoivat selvästi. Ominaispäästöjen kasvu oli seurausta kunnan ostosähkön ominaispäästöjen kasvusta, sillä Espoon oman sähköntuotannon aiheuttamat päästöt pysyivät käytännössä ennallaan. Taulukko 49. Espoon ja Kauniaisten energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 1289,0 * 447,1 2,5 1985,0 * 654,2 2,8 46 % 14 % Sähkölämmitys 185,0 * 45,4 0,3 273,6 * 94,9 0,4 109 % 63 % Erillislämmitys 317,0 401,3 104,1 0,6 352,0 414,0 106,4 0,5 2 % -21 % Muu sähkö 968,0 * 233,3 1,3 1572,4 * 537,3 2,3 130 % 79 % Teollisuus ja työkoneet 89,3 148,9 42,9 0,2 103,8 173,0 48,2 0,2 12 % -13 % Liikenne * 1059,5 285,9 1,6 * 1195,1 343,7 1,5 20 % -6 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 89,0 0,5 * * 19,7 0,1-78 % -83 % Maatalous * * 3,0 0,0 * * 2,7 0,0-9 % -29 % YHTEENSÄ 1250,7 6,9 1807,2 7,8 44 % 12 % 4 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

5 Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Espoossa ja Kauniaisissa noin 47 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustui pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattoi 76 % rakennusten lämmönkulutuksesta vuonna Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 54 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 46 %. Myös sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahva, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 48 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt kasvoivat 110 % sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 11 %, mutta rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt vähenivät 2 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 19 % osuuden Espoon ja Kauniaisten kulutusta vastaavista päästöistä. Tieliikenteen osuus liikenteen päästöistä oli vallitseva, noin 94 %. Vesi- ja raideliikenteen osuus päästöistä oli noin 6 %. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat 20 % vuosina tieliikennemäärän kasvaessa 34 % samalla ajanjaksolla. Teollisuus ja työkoneet Espoon ja Kauniaisten teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käytön merkitys on kasvihuonekaasupäästöjen kannalta vähäinen. Teollisuuden polttoaineiden käyttö muodosti noin 3 % kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt kasvoivat 12 % vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käytti sähköä (sisältyy taulukossa 49 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin Espoon ja Kauniaisten teollisuuden päästöt kasvoivat enemmän tarkastelujaksolla , kun teollisuuden sähkönkäyttö pysyi ennallaan 153 GWh:ssa, mutta sähkön ominaispäästöt kasvoivat. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 6 % Espoon ja Kauniaisten kasvihuonekaasupäästöistä, osuus oli sama kuin vuonna Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli kaatopaikkojen ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Espoossa ja Kauniaisissa merkittävästi, 79 % vuosina Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 1 % vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 5 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 79 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua seudullisella Ämmässuon kaatopaikalla luvulla. Kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, poltettiin vuonna 2003 pääsääntöisesti soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi, osin sitä hyödynnettiin energiantuotannossa. Vuonna 2004 Ämmässuon kaatopaikkakaasua alettiin hyödyntää Espoon kaukolämmön tuotannossa, mikä ei näy vielä vuoden 2003 päästölaskelmissa. Jätevedenpuhdistuksen aiheuttamat päästöt vähenivät nekin merkittävästi tarkastelujaksolla , 67 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee. Kaatopaikkojen osuus jätehuollon päästöistä on Espoossa ja Kauniaisissa noin 92 % ja jätevedenpuhdistuksen osuus 8 %. Maatalous Maatalouden merkitys Espoon ja Kauniaisten kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on hyvin pieni, vain 0,1 %. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 5

6 3 Vantaa Vantaalla asui yhteensä henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 21 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat (taulukko 50), kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 39 % vuosina Päästöjen kasvu oli nopeampaa kuin väkiluvun kasvu. Vantaalla suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Teollisuus ja rakennusten erillislämmitys muodostavat kumpikin noin 6 % kunnan kasvihuonekaasupäästöistä. Jätehuollon merkitys päästöjen aiheuttajana on nykyisin vähäinen. Energiantuotanto Vantaa tuottaa sähköä ja kaukolämpöä pääsääntöisesti yhdistettynä tuotantona kaukolämpövoimaloissa. Vantaan voimaloissa tuotettu sähkö kattoi vuonna 2003 noin puolet kunnassa kulutetusta sähköstä, loppuosa sähköstä ostettiin valtakunnan verkosta. Vuonna 1990 oman sähköntuotannon osuus oli pienempi. Vantaan energiantuotanto perustuu pääsääntöisesti maakaasun ja kivihiilen käyttöön, maakaasun suhteellinen osuus kasvoi vuodesta 1990 vuoteen Sähkön- ja lämmöntuotannon aiheuttamat päästöt vastasivat yhteensä noin 62 % Vantaan tuotantoa vastaavista päästöistä vuonna Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi 27 % Vantaan kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Kaupungissa kulutettiin yleissähköä vuonna GWh, kun vuonna 1990 määrä oli 887 GWh, joten sähkönkulutus kasvoi 51 % tarkastelujaksolla eli selvästi väestönkasvua nopeammin. Sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat vielä enemmän, 140 % vuosina , koska sähkön ominaispäästöt kasvoivat selvästi. Ominaispäästöjen kasvu oli seurausta kunnan ostosähkön omi- Taulukko 50. Vantaan energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 1034,0 * 383,1 2,5 1678,0 * 527,2 2,9 38 % 14 % Sähkölämmitys 162,0 * 34,5 0,2 277,0 * 91,5 0,5 165 % 119 % Erillislämmitys 250,0 316,5 81,5 0,5 284,0 334,0 85,6 0,5 5 % -13 % Muu sähkö 887,0 * 185,5 1,2 1339,0 * 436,0 2,4 135 % 94 % Teollisuus ja työkoneet 215,9 359,9 98,7 0,6 199,5 332,5 92,0 0,5-7 % -23 % Liikenne * 1065,4 302,1 2,0 * 1292,4 369,0 2,0 22 % 1 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 74,9 0,5 * * 15,7 0,1-79 % -83 % Maatalous * * 6,3 0,0 * * 5,0 0,0-21 % -35 % YHTEENSÄ 1166,7 7,7 1622,0 8,8 39 % 15 % 6 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

7 naispäästöjen kasvusta, sillä Vantaan oman sähkön- ja lämmöntuotannon ominaispäästöt alenivat tarkastelujaksolla. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Vantaalla noin 43 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustui pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattoi 75 % rakennusten lämmönkulutuksesta vuonna Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 62 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 38 %. Myös sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahva, mikä näkyy siinä että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi jopa 71 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt kasvoivat 165 % sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 14 %, mutta rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt kasvoivat vain 5 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 23 % osuuden Vantaan kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä, kuten Lahdenväylä ja Tuusulan moottoritie. Tieliikenteen osuus Vantaan liikenteen päästöistä on vallitseva, 98 %. Raideliikenteen osuus päästöistä on 2 %. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat 22 % vuosina tieliikennemäärän kasvaessa 45 % samalla ajanjaksolla. Teollisuus ja työkoneet Vantaan teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käyttö muodosti noin 6 % Vantaan kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt vähenivät 7 % vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää sähköä (sisältyy taulukossa 50 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin Vantaan teollisuuden päästöt kokonaisuudessaan kasvoivat tarkastelujaksolla , koska teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi 276 GWh: sta 317 GWh:iin ja lisäksi sähkön ominaispäästöt kasvoivat. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 12 % Vantaan kasvihuonekaasupäästöistä, kun osuus vuonna 1990 oli 13 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli kaatopaikkojen ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Vantaalla merkittävästi, 79 % vuosina Jätehuollon osuus kunnan kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 1 % vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 5 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 80 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua seudullisella Ämmässuon (Espoo) kaatopaikalla. Kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, poltettiin vuonna 2003 pääsääntöisesti soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi, osin vanhoilla kaatopaikoilla syntyvää kaasua hyödynnettiin energiantuotannossa. Jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät nekin merkittävästi tarkastelujaksolla , 46 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee. Kaatopaikkojen osuus jätehuollon päästöistä on Vantaalla noin 90 % ja jätevedenpuhdistuksen osuus 10 %. Maatalous Maatalouden merkitys Vantaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on hyvin pieni, vain 0,3 %. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 7

8 4 Hyvinkää Hyvinkäällä asui henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 7 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 51), kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat 17 % vuosina Hyvinkäällä suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Teollisuuden merkitys päästöjen aiheuttajana on vähentynyt. Energiantuotanto Hyvinkää tuottaa sähköä ja kaukolämpöä yhdistettynä tuotantona kaukolämpövoimaloissaan. Vuonna 2003 noin 40 % Hyvinkäällä kulutetusta sähköstä tuotettiin omissa voimaloissa. Hyvinkään energiantuotanto perustuu lähes kokonaan maakaasun käyttöön korkealla hyötysuhteella. Oman energiantuotannon aiheuttamat päästöt vastasivat noin 30 % Hyvinkään tuotantoa vastaavista päästöistä. Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 23 % Hyvinkään kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Tästä Hyvinkään kuluttamasta 286 GWh muusta sähköstä noin 60 % ostettiin valtakunnan verkosta vuonna 2003, mikä vaikutti siihen, että sähkönkäytön aiheuttamat päästöt kasvoivat ostosähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Vuonna 1990 sähkönkulutus oli 278 GWh, joten Hyvinkään sähkönkulutus (lämmityssähkö pois lukien) kasvoi hillitysti, vain hieman yli 3 %. Sähkönkulutusta vastaavat päästöt kuitenkin yli kaksinkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen 2003 ostosähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Hyvinkäällä noin 36 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustui pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattoi lähes 70 % Taulukko 51. Hyvinkään energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 294,9 * 63,5 1,6 358,9 * 79,6 1,8 25 % 17 % Sähkölämmitys 57,0 * 7,6 0,2 80,8 * 23,8 0,6 215 % 193 % Erillislämmitys 78,0 98,7 26,6 0,7 85,0 100,0 26,6 0,6 0 % -7 % Muu sähkö 278,5 * 36,4 0,9 286,3 * 83,1 1,9 128 % 112 % Teollisuus ja työkoneet 160,2 266,9 69,3 1,7 114,0 191,2 46,6 1,1-33 % -37 % Liikenne * 311,4 83,8 2,1 * 328,8 91,1 2,1 9 % 1 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 11,3 0,3 * * 4,6 0,1-59 % -62 % Maatalous * * 13,1 0,3 * * 9,6 0,2-26 % -31 % YHTEENSÄ 311,6 7,8 365,1 8,5 17 % 9 % 8 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

9 rakennusten lämmönkulutuksesta. Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 22 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 25 %. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahva, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 42 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt kolminkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 9 % ja rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt pysyivät lähes ennallaan öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Hyvinkäällä kaukolämmityksen aiheuttamat ominaispäästöt olivat lämmitysmuodoista selvästi alimmat vuonna Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 25 % osuuden Hyvinkään kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä, kuten Helsingin ja Tampereen välinen moottoritie. Vesiliikenteen osuus Hyvinkään liikenteen aiheuttamista päästöistä on marginaalinen. Raideliikenteen dieselin ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt vastasivat noin 2 % liikenteen aiheuttamista päästöistä. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat noin 9 % vuosina liikennemäärän kasvaessa. Teollisuus ja työkoneet Hyvinkäällä teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käytöllä on edelleen suuri osuus päästöistä, vaikka sen merkitys onkin vähentynyt. Teollisuuden polttoaineiden käyttö muodosti noin 13 % Hyvinkään kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003, kun vuonna 1990 osuus oli vielä 22 %. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt lähes puolittuivat Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää merkittävästi sähköä (sisältyy taulukossa 51 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin Hyvinkään teollisuuden päästöjen pudotus oli vähäisempää kuin omien polttoaineiden käytön perusteella, sillä sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi. Hyvinkään teollisuuden sähkönkäyttö väheni 129 GWh:sta 117 GWh:iin, mutta kasvihuonekaasupäästöt kaksinkertaistuivat. Teollisuuden sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt vastasivat laskennallisesti noin 8 % Hyvinkään kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 noin 5 %. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 21 % Hyvinkään kasvihuonekaasupäästöistä, kun vuonna 1990 osuus oli noin 27 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Hyvinkäällä merkittävästi, 59 % vuosina Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 1 % vuonna 2003 kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 4 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 60 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua kaatopaikoilla. Seudullisella Kapulan (Hyvinkää) kaatopaikalla syntyvä kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, otettiin tehokkaasti talteen ja hyödynnettiin energiantuotannossa vuonna Seudullisella Karanojan (Hämeenlinna) kaatopaikalla syntyvää kaatopaikkakaasua myös kerättiin vuonna 2003, mutta sitä ei hyödynnetty energiana vaan soihtupoltettiin. Jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät nekin merkittävästi, 41 %, tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee. Kaatopaikkojen osuus jätehuollon päästöistä on noin 94 % ja jätevedenpuhdistuksen 6 %. Maatalous Maatalouden merkitys Hyvinkään kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on melko pieni. Maatalous aiheutti noin 3 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003 ja 4 % vuonna Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät selvästi, 26 % vuosina Erityisesti eläimistä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä väheni 37 % eläinten vähetessä ja maatalousmaasta syntyvät päästöt vähenivät 23 % viljelyalan vähentyessä. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 9

10 5 Järvenpää Järvenpäässä asui henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 18 % vuodesta Voimakkaan väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 52), kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat 30 % vuosina Järvenpäässä suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Energiantuotanto Järvenpäässä ei ole omaa sähköntuotantoa, joten kaikki sähkö ostetaan valtakunnan sähköverkosta. Kaukolämmön tuotantomäärät sen sijaan ovat kasvaneet selvästi, noin 29 % tarkastelujaksolla Järvenpään kaukolämmön tuotanto perustuu pääsääntöisesti maakaasun käyttöön, mutta merkittävä osa tuotetaan myös raskaalla polttoöljyllä. Kaukolämmön tuotannon ominaispäästöt vähenivät 4 % maakaasun suhteellisen osuuden kasvun vuoksi. Kaukolämmön tuotannon aiheuttamat päästöt vastasivat noin 23 % Järvenpään tuotantoa vastaavista päästöistä. Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 22 % Järvenpään kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Tämä Järvenpäässä käytetty muu sähkö, 174 GWh, ostettiin valtakunnan verkosta vuonna 2003, mikä vaikutti siihen, että sähkönkäytön aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi vuosina sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Järvenpään sähkönkulutus (pois lukien lämmityssähkö) kasvoi selvästi väestönkasvua nopeammin, 28 % vuosina Tätä sähkönkulutusta vastaavat päästöt lähes nelinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Taulukko 52. Järvenpään energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 162,0 * 41,8 1,3 209,0 * 51,5 1,4 23 % 5 % Sähkölämmitys 64,0 * 5,4 0,2 96,1 * 30,2 0,8 456 % 372 % Erillislämmitys 71,5 90,5 24,2 0,8 80,0 94,1 25,1 0,7 4 % -12 % Muu sähkö 135,4 * 10,8 0,3 173,9 * 51,9 1,4 381 % 308 % Teollisuus ja työkoneet 85,3 142,2 35,5 1,1 28,0 46,0 12,3 0,3-65 % -71 % Liikenne * 204,0 51,5 1,6 * 218,3 57,8 1,6 12 % -5 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 11,0 0,3 * * 6,7 0,2-39 % -48 % Maatalous * * 0,7 0,0 * * 0,4 0,0-48 % -56 % YHTEENSÄ 181,0 5,7 236,0 6,4 30 % 11 % 10 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

11 Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Järvenpäässä noin 39 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustuu pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattaa noin 54 % rakennusten lämmönkulutuksesta (ks. taulukko 52). Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 29 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 23 %. Sähkölämmitys vastasi 25 % Järvenpään rakennusten lämmönkulutuksesta vuonna Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahvaa, mikä näkyy siinä että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 50 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt lähes kuusinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi vuosina Erillislämmitys vastasi 21 % Järvenpään rakennusten lämmönkulutuksesta Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 12 % ja rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt kasvoivat vain hieman, noin 4 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Kaukolämmityksen aiheuttamat ominaispäästöt olivat lämmitysmuodoista selvästi alimmat. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 24 % osuuden Järvenpään kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä. Vesiliikenteen osuus Järvenpään liikenteen aiheuttamista päästöistä on marginaalinen. Raideliikenteen dieselin ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt vastasivat noin 5 % liikenteen aiheuttamista päästöistä vuonna Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat noin 12 % vuosina tieliikennemäärän kasvaessa ja raideliikenteen sähkönkulutuksen aiheuttamien päästöjen kasvaessa. Teollisuus ja työkoneet Järvenpäässä teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käyttö muodosti noin 5 % kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003, kun vuonna 1990 osuus oli vielä 20 %. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt putosivat kolmasosaan aiemmasta vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää merkittävästi sähköä (sisältyy taulukossa 52 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin Järvenpään teollisuuden päästöjen pudotus oli vähäisempää kuin pelkästään omien polttoaineiden käytön perusteella, sillä sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi. Järvenpään teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi 44 GWh:sta 66 GWh:iin ja kasvihuonekaasupäästöt yli nelinkertaistuivat. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 13 % Järvenpään kasvihuonekaasupäästöistä, kun vuonna 1990 osuus oli noin 22 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon osuus Järvenpään kasvihuonekaasupäästöistä oli 3 % vuonna 2003 kun osuus oli vuonna 1990 noin 6 %. Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Järvenpäässä merkittävästi, 39 % vuosina erityisesti, koska kaatopaikalta syntyvät päästöt vähenivät 39 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua. Puolmatkan kaatopaikalta talteen otettu kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, poltettiin soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi. Jätevedenpuhdistuksen aiheuttamat päästöt vähenivät nekin merkittävästi, 34 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee. Maatalous Maatalouden merkitys Järvenpään kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on marginaalinen, noin 0,2 % kunnan päästöistä vuonna 2003, kun osuus oli 0,4 % vuonna Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt puolittuivat vuosina , kun eläinten määrä väheni ja viljelty maa-ala supistui. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 11

12 6 Kerava Keravalla asui henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 13 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 53), sillä kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat 18 % vuosina Keravalla suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Teollisuuden omien polttoaineiden käytön merkitys päästöjen aiheuttajana on vähentynyt, mutta teollisuus käyttää sähköä aiempaa enemmän. Energiantuotanto Kerava tuottaa sähköä ja kaukolämpöä yhdistettynä tuotantona kaukolämpövoimaloissaan. Kaukolämmön ohella tuotetaan myös prosessihöyryä teollisuuden tarpeisiin. Keravalla kulutetusta sähköstä 13 % tuotettiin omissa voimaloissa vuonna Keravan energiantuotanto perustuu lähes kokonaan maakaasun käyttöön, jolla tuotettiin sähköä ja lämpöä energiatehokkaasti korkealla hyötysuhteella vuosina 1990 ja Sähkön ja kaukolämmön tuotanto vastasivat noin 33 % Keravan tuotantoa vastaavista kasvihuonekaasupäästöistä. Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (lämmityssähkö pois lukien), jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 27 % Keravan kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Keravan kuluttamasta muusta sähköstä 87 % ostettiin valtakunnan verkosta vuonna 2003, mikä vaikutti siihen, että sähkönkäytön aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi vuosina sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Keravan sähkönkulutus (lämmityssähkö pois lukien) kasvoi selvästi, jopa 48 %. Sähkönkulutusta vastaavat päästöt yli nelinkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen 2003 sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Taulukko 53. Keravan energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 188,8 * 51,9 1,9 225,3 * 41,0 1,3-21 % -30 % Sähkölämmitys 28,9 * 3,0 0,1 43,3 * 13,4 0,4 349 % 297 % Erillislämmitys 48,5 61,4 16,4 0,6 50,2 59,1 15,8 0,5-3 % -15 % Muu sähkö 124,5 * 12,1 0,4 184,4 * 54,6 1,8 352 % 300 % Teollisuus ja työkoneet 57,1 95,1 25,6 0,9 71,4 76,3 18,2 0,6-29 % -37 % Liikenne * 195,8 50,3 1,8 * 209,1 55,9 1,8 11 % -2 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 13,8 0,5 * * 5,4 0,2-61 % -65 % Maatalous * * 0,6 0,0 * * 0,4 0,0-38 % -45 % YHTEENSÄ 173,6 6,3 204,5 6,6 18 % 4 % 12 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

13 Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Keravalla noin 34 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustuu pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattaa 71 % rakennusten lämmönkulutuksesta Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 19 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 21 %. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahvaa, mikä näkyy siinä että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 50 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt yli nelinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi vain 4 % ja rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian vähenivät 3 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Kaukolämmityksen aiheuttamat ominaispäästöt olivat lämmitysmuodoista selvästi alimmat. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 27 % osuuden Keravan kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä. Vesiliikenteen osuus Keravan liikenteen aiheuttamista päästöistä on marginaalinen. Raideliikenteen dieselin ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt vastasivat noin 4 % liikenteen aiheuttamista päästöistä. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat noin 11 % vuosina liikennemäärän kasvaessa ja raideliikenteen sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Teollisuus ja työkoneet Keravalla teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden merkitys päästöistä on vähentynyt selvästi. Teollisuuden polttoaineiden käyttö muodosti noin 9 % Keravan kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003, kun vuonna 1990 osuus oli vielä 15 %. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt vähenivät 29 % vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää merkittävästi sähköä (sisältyy taulukossa 53 riviin muu sähkö ), jonka kulutus on Keravalla kasvanut yli kolminkertaiseksi vuosina Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin omien polttoaineiden käytön vähenemisestä huolimatta Keravan teollisuuden päästöt kasvoivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen voimakkaan kasvun vuoksi. Keravan teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi 16 GWh:sta 56 GWh:iin ja kasvihuonekaasupäästöt yhdeksänkertaistuivat. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 17 % Keravan kasvihuonekaasupäästöistä, kun vuonna 1990 osuus oli noin 16 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Keravalla merkittävästi, 61 % vuosina Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli 2,6 % vuonna 2003 kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 8,0 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 62 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua Savion kaatopaikalla. Talteen otettu kaatopaikkakaasu, joka pääosin on voimakasta kasvihuonekaasua metaania, hyödynnettiin kaukolämmön tuotannossa ja näin syntyviä päästöjä saatiin merkittävästi vähennettyä. Jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät nekin merkittävästi, 34 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee. Maatalous Maatalouden merkitys Keravan kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on hyvin pieni. Maatalous aiheutti noin 0,2 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät selvästi, 38 %, vuosina eläinten ja erityisesti viljelyalan vähenemisen vuoksi. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 13

14 7 Kirkkonummi Kirkkonummella asui henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 25 % vuodesta Väkiluvun voimakkaan kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 54). Kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat väkilukua nopeammin, jopa 37 % vuosina Kirkkonummella suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat sähkön käyttö, teollisuus ja liikenne. Energiantuotanto Kirkkonummi tuottaa kaukolämpöä erillisissä kaukolämpövoimaloissa. Kirkkonummella tuotetaan myös sähköä ja prosessihöyryä teollisuuden tarpeisiin yhdistettynä tuotantona. Kirkkonummella kulutetusta sähköstä 6 % tuotettiin omissa voimaloissa vuonna Kirkkonummen energiantuotanto perustuu maakaasun, kivihiilen ja raskaan polttoöljyn käyttöön. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto vastasivat noin 11 % Kirkkonummen tuotantoa vastaavista kasvihuonekaasupäästöistä. Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 24 % Kirkkonummen kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Tästä Kirkkonummen kuluttamasta muusta sähköstä 94 % ostettiin valtakunnan verkosta vuonna 2003, mikä vaikutti siihen, että sähkönkäytön aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi vuosina sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Kirkkonummen sähkönkulutus (lämmityssähkö pois lukien) kasvoi selvästi, jopa 39 %. Sähkönkulutusta vastaavat päästöt yli nelinkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen 2003 sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen voimakkaan kasvun vuoksi. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Kirk- Taulukko 54. Kirkkonummen energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 66,8 * 17,7 0,7 104,7 * 23,0 0,7 30 % 4 % Sähkölämmitys 50,0 * 5,1 0,2 88,7 * 28,3 0,9 452 % 342 % Erillislämmitys 73,0 92,4 24,8 1,0 91,0 107,1 25,6 0,8 4 % -17 % Muu sähkö 201,0 * 20,4 0,8 278,8 * 88,1 2,8 331 % 245 % Teollisuus ja työkoneet 214,4 357,4 96,0 3,8 268,9 375,0 100,9 3,2 5 % -16 % Liikenne * 315,8 85,3 3,4 * 336,9 93,8 3,0 10 % -12 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 13,8 0,5 * * 3,8 0,1-73 % -78 % Maatalous * * 8,1 0,3 * * 7,1 0,2-13 % -30 % YHTEENSÄ 271,2 10,7 370,5 11,7 37 % 9 % 14 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

15 konummella noin 21 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustuu tasaisesti kaukolämpöön, erillislämmitykseen ja sähkölämmitykseen. Kaukolämpö kattaa 35 % rakennusten lämmönkulutuksesta. Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 57 %, mikä kuitenkin lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä vain 30 %, koska energiantuotannon hyötysuhde parani ja maakaasun käyttö raskaan polttoöljyn sijaan lisääntyi. Sähkölämmitys vastaa 31 % rakennusten lämmönkulutuksesta. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahvaa, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 77 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt yli viisinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 25 % ja rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt kasvoivat hieman vähemmän 4 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta ja puun käytön lisääntyessä varuskunta-alueen erillislämmöntuotannossa. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 25 % osuuden Kirkkonummen kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, osittain koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä, kuten Hangontie ja Turun moottoritie. Vesiliikenteen osuus Kirkkonummen liikenteen aiheuttamista päästöistä on noin 3 %. Raideliikenteen dieselin ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt vastasivat noin 4 % liikenteen aiheuttamista päästöistä. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat noin 10 % vuosina tieliikennemäärän voimakkaan kasvun ja raideliikenteen kuluttaman sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Teollisuus ja työkoneet Kirkkonummella teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käytön muodostama osuus kunnan päästöistä on merkittävä, noin 27 % vuonna Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt kasvoivat 5 % vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää merkittävästi sähköä (sisältyy taulukossa 54 riviin muu sähkö ), jonka kulutus kasvoi 100 GWh:sta 108 GWh:iin vuosina Teollisuuden sähkön käytöstä syntyvät päästöt kasvoivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi yli kolminkertaisiksi. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 36 % Kirkkonummen kasvihuonekaasupäästöistä, kun vuonna 1990 osuus oli noin 39 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Kirkkonummella merkittävästi, jopa 73 % vuosina Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli vain 1,5 % vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 5,1 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 79 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua seudullisella Ämmässuon (Espoo) kaatopaikalla. Kaatopaikkakaasu, joka pääosin on metaania, poltettiin soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi vuonna 2003, mikä vähensi päästöjä merkittävästi vuoteen 1990 verrattuna. Jätevedenpuhdistuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat 107 % typpikuormituksen kasvun vuoksi typpioksiduulipäästöjen kasvaessa. Maatalous Maatalouden merkitys Kirkkonummen kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on melko pieni. Maatalous aiheutti noin 2 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuosina hieman, 13 %, koska viljelyalan supistuminen vähensi kasvihuonekaasupäästöjä 15 %. Eläintenpidon aiheuttamat päästöt sen sijaan kasvoivat 5 %. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 15

16 8 Mäntsälä Mäntsälässä asui henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 18 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 55), sillä kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat 26 % vuosina Voimakkainta kasvu oli sähkönkulutuksen ja teollisuuden aiheuttamissa päästöissä. Mäntsälässä suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat teollisuus, liikenne ja sähkön käyttö. Maatalouden merkitys päästöjen aiheuttajana on vähentynyt selvästi. Energiantuotanto Mäntsälässä ei ole omaa sähköntuotantoa, joten sähkö ostetaan valtakunnan verkosta. Mäntsälässä merkittävin lämmöntuotantomuoto on kaukolämpö. Mäntsälän kaukolämmön tuotanto perustuu lähes kokonaan maakaasun käyttöön, jolla tuotettiin lämpöä korkealla hyötysuhteella vuonna Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 10 % Mäntsälän kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Mäntsälän sähkönkulutus kasvoi selvästi 54 GWh:sta 76 GWh:iin, 48 % vuosina Koska kunnassa ei ole omaa sähköntuotantoa, kasvoivat sähkönkäytön aiheuttamat päästöt selvästi vuosina sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Sähkönkulutusta vastaavat päästöt yli viisinkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Mäntsälässä noin 18 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Kaukolämmitys kattoi 23 % rakennusten lämmönkulutuksesta ja sen osuus kunnan kasvihuonekaasupäästöistä oli 3 % vuonna Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti Taulukko 55. Mäntsälän energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 20,2 * 4,5 0,3 32,3 * 7,3 0,4 61 % 36 % Sähkölämmitys 39,9 * 3,4 0,2 63,2 * 19,9 1,1 486 % 396 % Erillislämmitys 39,0 49,4 13,2 0,9 44,7 52,6 14,0 0,8 7 % -10 % Muu sähkö 54,5 * 4,6 0,3 76,0 * 23,9 1,4 416 % 337 % Teollisuus ja työkoneet 40,2 67,0 18,1 1,2 72,0 120,0 28,9 1,7 60 % 35 % Liikenne * 364,1 99,9 6,8 * 383,4 107,9 6,2 8 % -9 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 4,5 0,3 * * 1,9 0,1-57 % -64 % Maatalous * * 33,3 2,3 * * 24,8 1,4-26 % -37 % YHTEENSÄ 181,5 12,3 228,5 13,1 26 % 6 % 16 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

17 kasvoi 60 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä vastaavasti. Sähkölämmityksen osuus rakennusten lämmönkulutuksesta oli 45 % vuonna Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahvaa, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 58 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt yli viisinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen osuus rakennusten lämmönkulutuksesta oli 32 % vuonna Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 15 %, mutta rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian aiheuttamat päästöt kasvoivat vain 7 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 47 % osuuden Mäntsälän kulutusta vastaavista päästöistä, koska kunnan läpi kulkee Helsingin ja Tampereen välinen moottoritie ja muita suuria teitä. Liikenteen, käytännössä tieliikenteen, aiheuttamat päästöt kasvoivat 8 % vuosina liikennemäärän voimakkaan kasvun seurauksena. Teollisuus ja työkoneet Mäntsälässä teollisuuden (sis. työkoneet) polttoaineiden käyttö muodosti noin 13 % osuuden Mäntsälän kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt kasvoivat 60 % vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää myös sähköä (sisältyy taulukossa 55 riviin muu sähkö ), jonka kulutus on Mäntsälässä pysynyt vuosina 1990 ja 2003 lähellä 10 GWH:ta. Teollisuussähkön aiheuttamat päästöt sen sijaan kasvoivat merkittävästi sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 14 % Mäntsälän kasvihuonekaasupäästöistä. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Mäntsälässä merkittävästi, 57 % vuosina Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli 1 % vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 vielä 2 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 59 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua. Seudullisella Kapulan (Hyvinkää) kaatopaikalla syntyvä kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, otettiin tehokkaasti talteen ja hyödynnettiin energiantuotannossa vuonna Seudullisella Karanojan (Hämeenlinna) kaatopaikalla syntyvää kaatopaikkakaasua myös kerättiin vuonna 2003, mutta sitä ei hyödynnetty energiana, vaan soihtupoltettiin. Myös jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät 20 % jätevesien typpipäästöjen tehokkaamman puhdistuksen ansiosta, mutta sen merkitys jätehuollon kokonaispäästöjen kannalta on pieni. Maatalous Maatalouden merkitys Mäntsälän kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on merkittävä, vaikka onkin vähentynyt. Maatalous aiheutti noin 11 % Mäntsälän kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003, kun osuus vielä vuonna 1990 oli 18 %. Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät selvästi, 26 % vuosina Tähän vaikuttivat viljelyalan pienenemisestä johtunut 16 % päästöjen väheneminen sekä eläinten vähenemisestä johtunut 52 % kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 17

18 9 Nurmijärvi Nurmijärvellä asui henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 28 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä kunnan päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 56), 18 % vuosina , mutta hitaammin kuin väkiluku kasvoi. Nurmijärvellä suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat liikenne, sähkön käyttö ja erillislämmitys. Kaukolämmön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävästi vähentyneet uusiutuvaan polttoaineeseen siirtymisen myötä. Energiantuotanto Nurmijärvellä ei enää vuonna 2003 ollut omaa sähköntuotantoa. Vuonna 1990 kunnassa sijaitsi vielä yksi pieni teollisuuden energiantuotantolaitos, joka tuotti noin 2 % Nurmijärven sähköstä sekä prosessihöyryä teollisuuden tarpeisiin. Kaukolämpöä Nurmijärvellä tuotetaan kaukolämpövoimaloissa, joiden tuotantomäärä on yli kaksinkertaistunut vuosina Nurmijärven kaukolämpö tuotettiin vuonna 2003 suurimmaksi osaksi biopolttoaineella, kun vuonna 1990 tuotanto perustui raskaan polttoöljyn käyttöön. Uusiutuvan energian lisääminen näkyy suoraan päästöissä, sillä kaukolämmön tuotannon aiheuttamat päästöt vähenivät puoleen vaikka tuotantomäärä yli kaksinkertaistui vuosina Kaukolämmön tuotanto vastasikin vain noin 5 % Nurmijärven tuotantoa vastaavista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 19 % Nurmijärven kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Kaikki Nurmijärven kuluttama sähkö ostettiin valtakunnan verkosta vuonna 2003, mikä vaikutti siihen, että sähkönkäy- Taulukko 56. Nurmijärven energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 57,0 * 20,3 0,7 133,0 * 11,3 0,3-45 % -57 % Sähkölämmitys 75,9 * 7,6 0,3 127,2 * 40,0 1,1 429 % 314 % Erillislämmitys 79,0 100,0 26,8 1,0 103,0 121,2 32,4 0,9 21 % -5 % Muu sähkö 158,6 * 15,8 0,6 191,6 * 60,2 1,7 282 % 199 % Teollisuus ja työkoneet 85,8 142,9 43,3 1,5 50,0 83,3 22,4 0,6-48 % -59 % Liikenne * 394,6 107,9 3,8 * 415,3 116,7 3,2 8 % -15 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 19,8 0,7 * * 12,0 0,3-40 % -53 % Maatalous * * 22,7 0,8 * * 17,1 0,5-24 % -41 % YHTEENSÄ 264,2 9,4 312,1 8,7 18 % -7 % 18 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

19 tön aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi vuosina sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Nurmijärven sähkönkulutus (poislukien lämmityssähkö) kasvoi 159 GWh: sta 192 GWh:iin eli 21 % vuosina Sähkönkulutusta vastaavat päästöt yli kolminkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen 2003 sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Nurmijärvellä noin 27 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Kunnassa rakennusten lämmitys perustui kaukolämpöön (37 % lämmönkulutuksesta), sähkölämmitykseen (35 %) ja erillislämmityksen (28 %) vuonna 2003, mutta kaukolämmön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olivat alle neljäsosa muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 133 %, mutta kaukolämmityksen päästöt vähenivät 45 % uusiutuvan puupolttoaineen käytön myötä. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahvaa, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 68 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt yli viisinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmitettyjen rakennusten lämmönkulutus kasvoi 30 % vuosina , mutta rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt kasvoivat hieman vähemmän, 21 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 37 % osuuden Nurmijärven kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä. Vesi- ja raideliikenteen osuus Nurmijärven liikenteen aiheuttamista päästöistä on yhteensä 1 %. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat noin 8 % vuosina liikennemäärän kasvaessa. Teollisuus ja työkoneet Nurmijärvellä teollisuuden (sis. työkoneet) käyttämien polttoaineiden merkitys päästöjen aiheuttajana on vähentynyt selvästi. Teollisuuden polttoaineiden käyttö muodosti noin 7 % Nurmijärven kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003, kun vuonna 1990 osuus oli vielä 16 %. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt vähenivät 48 % vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää merkittävästi sähköä (sisältyy taulukossa 56 riviin muu sähkö ), jonka kulutus on Nurmijärvellä hieman kasvanut, 70 GWh:sta 73 GWh:iin vuosina Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin Nurmijärven teollisuuden päästöt vähenivät vain hieman vuodesta 1990 vuoteen Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vain 12 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Nurmijärvellä merkittävästi, 40 % vuosina Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli 4 % vuonna 2003 kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 7 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 40 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua. Kaatopaikkakaasu, joka pääosin on metaania, poltettiin osin soihdussa hiilidioksidiksi ja osin sitä käytettiin energiantuotannossa. Jätevedenpuhdistuksen päästöt sen sijaan kasvoivat 11 % typpimäärän kasvun vuoksi, mutta sen merkitys jätehuollon päästöjen kannalta on vähäinen. Maatalous Maatalouden merkitys Nurmijärven kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on edelleen merkittävä, vaikka se on selvästi vähentynyt vuosina Maatalous aiheutti noin 5 % kunnan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 vielä 9 %. Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät selvästi, 24 %, vuosina eläinten (-41 %) ja viljelyalan vähenemisen vuoksi (-21 %). Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 19

20 10 Pornainen Pornainen on pieni maatalousvaltainen kunta, jossa asui henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 37 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat, vaikka maatalouden aiheuttamat päästöt vähenivätkin (taulukko 57). Kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 31 % samalla aikavälillä, eli hieman väkiluvun kasvua hitaammin. Pornaisissa suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat maatalous, liikenne ja sähkölämmitys. Sähkönkulutus Pornaisissa ei ole kaukolämmön eikä sähkön tuotantoa, joten kaikki sähkö ostetaan valtakunnan verkosta. Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 14 % Pornaisten kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Koska kunnassa ei ole omaa sähköntuotantoa Pornaisten sähkönkäytön aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi vuosina sähkön ominaispäästöjen kasvaessa Suomessa. Pornaisten sähkönkulutus (lämmityssähkö pois lukien) kasvoi hillitysti väestönkasvuun nähden, 10 % vuosina Sähkönkulutusta vastaavat päästöt yli nelinkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen 2003 sähkön ominaispäästöjen ja sähkönkulutuksen voimakkaan kasvun vuoksi. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Pornaisissa noin 25 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustuu erillislämmitykseen ja sähkölämmitykseen. Sähkölämmitys vastaa 67 % rakennusten lämmönkulutuksesta. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahvaa, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 118 % ja samalla sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt yli kahdeksanker- Taulukko 57. Pornaisten energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö % 0 % Sähkölämmitys 7,4 * 0,6 0,2 16,3 * 5,1 1,2 709 % 491 % Erillislämmitys 5,9 7,5 2,0 0,6 8,0 9,4 2,5 0,6 25 % -9 % Muu sähkö 11,8 * 1,0 0,3 13,0 * 4,1 0,9 307 % 197 % Teollisuus ja työkoneet ,5 5,8 1,6 0,4 Ei kulutusta 1990 Ei kulutusta 1990 Liikenne * 26,2 7,1 2,2 * 27,6 7,7 1,7 8 % -21 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 2,7 0,8 * * 1,1 0,3-57 % -69 % Maatalous * * 9,1 2,8 * * 7,4 1,7-19 % -41 % YHTEENSÄ 22,5 7,0 29,5 6,7 31 % -4 % 20 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 Raportteja 59 2012 Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN SAMI K. MÖRSKY KIMMO KOISTINEN Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

MIKKELIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

MIKKELIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 MIKKELIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Mikkeli CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Rauma CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400 99 2224

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla HSY:n sukkulointiaineistot Karttasarja perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon (Tilastokeskus 31.12.2014) Kartoilla tarkastellaan työmatkoja molempiin suuntiin:

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

KUUSAMON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KUUSAMON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KUUSAMON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Kuusamo CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

ULVILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

ULVILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 ULVILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Ulvila CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400 99

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hankinta ja kulutus 2015 Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2015 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,30 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2015, mikä

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

OULUN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT

OULUN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT OULUN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 21-212 VUODEN 213 KUNTALIITOKSEN MUKAISESTI LASKETTUNA CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Oulu CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 223 Espoo Puhelin

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne, liikenne ja ympäristö 2014 - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen i kestävyys - Ympäristö ja ilmasto Päivitetty 16.6.2013 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki,

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki, Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki, 9.11.2009 Bionova Engineering lyhyesti Ympäristö & energia-alan asiantuntija Uusiutuvan energian,

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

TIETOISKU 8/2002 Espoo

TIETOISKU 8/2002 Espoo 1 TIETOISKU 8/22 Espoo 1.1.22 Kestävä kehitys Espoossa 22 Kestävän kehityksen kulmakivinä pidetään ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kestävän kehityksen edellytyksenä on luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

LAPPEENRANNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 LAPPEENRANNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Lappeenranta CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

JOENSUUN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

JOENSUUN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 JOENSUUN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Joensuu CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kartoitus vuodelle 2007 AKO Länsi Uusimaa 2009 Tiina Haaspuro ja Wilhelm Fortelius Tiivistelmä Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Länsi Uudellamaalla

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004,

KEMIÖNSAAREN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, KEMIÖNSAAREN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 24, 29-21 CO2-raportti CO2-raportin vuosiraportti, Kemiönsaari CO2-raportti / Lekkerikuja 1 B 21 223 Espoo Puhelin 4 99 2224 toimitus@co2-raportti.fi www.co2-raportti.fi

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa

Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa Naistentautien alueellinen koulutus 7.11.2016 Erikoisuunnittelija Anna Heino anna.heino@thl.fi 13.11.2016 1 Raskaudenkeskeytysrekisteri Tilastoja kerätty 1950-luvulta,

Lisätiedot

Satakunnan energiantuotanto ja -kulutus sekä kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014

Satakunnan energiantuotanto ja -kulutus sekä kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014 Satakunnan energiantuotanto ja -kulutus sekä kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014 RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2017 Satakunnan energiantuotanto ja -kulutus sekä kasvihuonekaasupäästöt vuonna

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot