Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnos sekä Kaitaan metrokeskus asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet

Transkriptio

1 MUISTIO 1 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnos sekä Kaitaan metrokeskus asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet Aika: to klo , aineistoon pääsi tutustumaan ja suunnittelijat olivat paikalla vastaamassa kysymyksiin klo alkaen Paikka: Kaitaan koulun ruokala, Iivisniementie 1, Espoo Tilaisuuden järjestäjät ja asiantuntijat: puheenjohtajana Jukka Lahti, kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelukeskuksesta: yleiskaavapäällikkö Marianne Kaunio arkkitehti Anu Ylitalo / yleiskaavayksikkö maisema-arkkitehti Heidi Ahlgren / yleiskaavayksikkö yleiskaavainsinööri Paula Kuusisto - Hjort / yleiskaavayksikkö erikoissuunnittelija Tanja Hämäläinen / yleiskaavayksikkö arkkitehti Sanna Jauhiainen / yleiskaavayksikkö yleiskaavasuunnittelija Pihla Sillanpää / yleiskaavayksikkö suunnitteluavustajat Arja Streng ja Mirella Seppä / yleiskaavayksikkö aluearkkitehti Mervi Hokkanen / asemakaavayksikkö arkkitehti Patrik Otranen / asemakaavayksikkö maisema-arkkitehti Mikla Koivunen / asemakaavayksikkö asemakaavainsinööri Miika Ruokonen / asemakaavayksikkö tekninen sihteeri Merja Laurinkoski / asemakaavayksikkö suunnitteluinsinööri Salla Karvinen / liikennesuunnitteluyksikkö liikenneinsinööri Juhani Lehikoinen / liikennesuunnitteluyksikkö Teknisen ja ympäristötoimen esikunnasta: apulaistonttipäällikkö Hilkka Julkunen / tonttiyksikkö 1. Tilaisuuden avaus Tilaisuuden puheenjohtaja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Jukka Lahti avasi tilaisuuden ja selosti tilaisuuden tarkoitusta ja etenemistä. Marianne Kaunio esitteli paikalla olevat kaupungin asiantuntijat 2. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnos Yleiskaavapäällikkö Marianne Kaunio kertoi laajemmin koko metron kehityskäytävästä sekä koko metropolin ja Espoon kasvuennusteista, tavoitteista ja päätöksistä. Marianne Kaunio esitteli myös kaupunkisuunnittelukeskuksessa tehtävää eritasoista ja eri sektoreihin liittyvää suunnittelua ja suunnittelun sisältöä mm. selvitysten määrää. Hän esitteli metron kehityskäytävän osayleiskaavahankkeet ja kävi läpi Länsimetron rakentamisen tilannekatsauksen. Lopuksi nähtiin eri asemanseutujen tulevaisuutta havainnollistavia ideakuvia. ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS KIRKKOJÄRVENTIE 6 B PL ESPOON KAUPUNKI PUH. (09) ETUNIMI.SUKUNIMI@ESPOO.FI ESBO STAD STADSPLANERINGSCENTRALEN KYRKTRÄSKVÄGEN 6 B PB ESBO STAD TEL. (09) FORNAMN.EFTERNAMN@ESBO.FI

2 2 Arkkitehti Anu Ylitalo esitteli Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen valmisteluun vaikuttaneen lähtötilanteen: nykytilanteen, päätökset, kaavallisen lähtötilanteen ja mm. luontoarvojen ohjausvaikutusta. Hän esitteli nyt nähtävillä olevaa kaavaluonnoskarttaa ja määräyksiä käyden läpi tärkeimmät maankäyttömuodot alueella. Lopuksi käytiin läpi osayleiskaavaprosessi ja siihen liittyvä osallistuminen. 3. Kaitaan metrokeskuksen asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet Arkkitehti Patrik Otranen kertoi metrokeskuksen kaavoituksen käynnistämisestä ja suunnittelutilanteesta. Kaavaa tehdään Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaavan rinnalla, osayleiskaavan periaatteita ja sisältöä noudattaen. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asiaa Nyt nähtävillä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä kerrotaan mm. asemakaavan asukas- ja työpaikkatavoitteet metroasemien välittömässä läheisyydessä. Asemakaava - alueelle on tarkoitus suunnitella koti n uudelle asukkaalle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kannattaa tutustua ja ilmaista mielipiteensä. Asemakaava-alueen alustava rajaus esitettiin ja siihen kuuluu nykyinen Kaitaantien eteläpuolinen puistoalue, ostoskeskus sekä Kaitaantie, Iivisniementie ja Iivisniemenkatu. Alueelle tulee sijoittumaan jatkossa metroaseman itäinen sisäänkäynti sekä tehokasta asuinrakentamista. Haasteita suunnitteluun tuo liito-oravan elinalue ja yhteystarve Kaitaantien yli. Kerrottiin myös kaupunkisuunnittelulautakunnan asettamista tavoitteista ja lopuksi esiteltiin alueen maankäytön alustavia tarkasteluja. 4. Kaitaan alueen luontoasiat 5. Ryhmätyöt Maisema-arkkitehti Mikla Koivunen kertoi osayleis- ja asemakaavoituksen pohjalle tehdyistä luontoselvityksistä ja kertoi mm. liito-oravien reitistöistä alueella. Marianne Kaunio alusti ryhmätöiden aloituksen ja sen jälkeen siirryttiin kymmeneen ryhmätyöpöytään joihin kaikkiin oli jaettu valmiiksi kaavakartat ja muu havainnollistava aineisto. Pöytiin oli myös jaettu ennalta alueen tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä keskustelun käynnistämiseksi. Kaupunkisuunnittelukeskuksen asiantuntijat jakautuivat jokaiseen pöytään kirjaamaan ylös esille tulevia asioita ja lisäksi osa kierteli mahdollisuuksien mukaan vastaamassa kysymyksiin. Ryhmätyöt purettiin pöytä kerrallaan käymällä läpi kussakin ryhmässä esiin tulleita asioita kirjurin toimesta. Lopuksi ehdittiin vielä ottaa joitakin kommentteja ja vastata muutamiin kysymyksin. Ryhmätöiden yhteenvedossa, joka on tämän muistion liitteenä, on pyritty vastaamaan myös niihin kysymyksiin, joita ei ajan puutteen vuoksi ehditty itse tilaisuudessa käsittelemään. 6. Tilaisuuden päättäminen Puheenjohtaja kiitti osanottajia ja päätti tilaisuuden kello Jukka lahti Puheenjohtaja Merja Laurinkoski sihteeri

3 3 Liite Ryhmätöiden yhteenveto: Osallisia oli paikalla noin 140 joista suurin osa osallistui myös ryhmätöihin. Pöytiin oli jaettu ennalta alueen tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä keskustelun käynnistämiseksi, lisäksi nousi esille myös paljon muita alueen kehittämiseen liittyviä kommentteja ja kysymyksiä. Osa ryhmätöissä esiin nousseista mielipiteistä oli samankaltaisia, osassa taas oli selvästi enemmän hajontaa. Yhteenvetoon on nostettu esiin tulleita näkökulmia mahdollisimman monipuolisesti. Jaetut keskustelunaiheet: 1. Mihin uusi rakentaminen alueella tulisi sijoittaa (6000 uutta asukasta)? Uusi asuminen Länsiväylän melualueelle / Länsiväylän lähelle / Länsiväylän varteen / Länsiväylän päälle / Uusi asuminen Hannuksenpeltoon / Työpaikka-alueille à Työpaikka-alueet Länsiväylän varren EV -alueille Uusi asuminen keskustan metrokortteliin / Metroaseman ympäristöön / Metron toisen sisäänkäynnin luo mäen päälle / Aseman päälle / Kaitaantien päälle / Tehokkaasti metroaseman läheisyyteen / Hannuskalliolle Uusi asuminen Kaitaanlaakson viheralueen reunoille / Kaitaanlaakson viheralueelle Uusi asuminen alueille joissa ei ole nykyisin asumista Uusi asuminen Hannusmetsään / liito-orava yhteyksien säilyttäminen ei saa haitata rakentamista Hannusmetsässä eikä Iivissyrjän A2 -alueella Uusi asuminen Finnoon yleiskaavan alueelle Hannusmetsään merkitty asuntoalue A1 levittäytyy liian laajalle. Asumisen sijoittaminen Länsiväylän melu- ja hiukkaspäästöalueelle olisi ristiriidassa mm. maankäyttö- ja rakennuslain elinympäristön terveellisyys vaatimuksen kanssa. Myös liito-oravien ydinalueet ja tärkeät kulkuyhteydet estävät asumisen (sekä työpaikka-alueiden) sijoittamista Länsiväylän EV -alueelle. Suunnittelun yhtenä tärkeänä tavoitteena on mahdollistaa uusien asuntojen rakentaminen mahdollisimman lähelle tulevaa metroasemaa, ei kauemmas Länsiväylän varteen. Uutta tehokasta asumista tullaan sijoittamaan metroasemien välittömään läheisyyteen. Lisäksi on kuitenkin osoitettava muitakin alueita rakentamiseen, jotta tavoiteltu asukaslisäys voisi toteutua. Hannusmetsän alueelle osoitetun asuinalueen sisään jää puustoa ja asukaspihoja. Alueen rajausta ja suhdetta luontoon tutkitaan ehdotusvaiheessa tarkemmin. 2. Millä tavalla olevia alueita voisi täydentää ja tehostaa?

4 4 Pientaloalueiden sisään uusia pientaloja / alueita tiivistettäessä niiden luonne tulee säilyttää / Hannusrannan päässä omakotitalot tulisi osoittaa A3 merkinnällä ei A1 Parkkialueet rakentamisen käyttöön à pysäköinti parkkitaloihin ja uusien rakennusten alimpiin kerroksiin Iivisniemen vanhojen kerrostalojen korottaminen 8-10 kerroksisiksi / nykyiset kerrostalot voisivat olla huomattavasti korkeampia / Iivisniemen alueella tulee ottaa huomioon myös kulttuurihistoriallinen ja kaupunkikuvallinen arvo Tiivistäminen mieluummin metrokeskuksen ympärille, kuin nykyisille luontoalueille Suurin osa kaava-alueella olevista pientaloalueista on merkitty A3 merkinnällä eli niiden tiivistäminen tapahtuu tarkemmassa suunnittelussa säilyttäen alueiden nykyinen luonne. Niillä pientaloalueilla, jotka sijaitsevat alle 600 metrin säteellä tulevasta metroasemasta sallitaan muutos vaiheittain kaupunkimaisemmiksi asuntoalueiksi. Hannusrannan päässä sijaitsevien omakotitalojen merkintää tarkennetaan ehdotusvaiheessa lautakunnan A1 aluetta koskevan päätöksen ja saadun palautteen pohjalta Osayleiskaavaluonnos sallii monenlaisen tiivistämisen mm. parkkialueiden käyttöön oton ja vanhojen kerrostalojen korottamisen. Vanhojen kerrostalojen laaja korottaminen ei välttämättä ole teknisesti mahdollista, vaan tarkoittaa käytännössä niiden korvaamista kokonaan uusilla rakennuksilla. Metrokeskuksen ympäristöä on tarkoitus tiivistää. Sen lisäksi osayleiskaavassa on esitetty myös uusia asuntoalueita, jotta tavoiteltu asukaslisäys voisi toteutua. Osayleiskaavalla pyritään mahdollistamaan asukaslisäyksen kasvu alueelle luontoa kunnioittaen. Kaava-alueen tärkeät luontoalueet säilyvät parhaiten, kun rakentaminen keskitetään ja toteutetaan riittävän tehokkaana. 3. Mitä asioita näet Iivisniemen alueen vahvuutena ja miten niitä tulisi huomioida ja kehittää tulevan kaavoituksen yhteydessä? Iivisniemen tärkeät paikat? Luonto ja luontoarvot / luonnonläheisyys kaupungin keskellä / lähimetsät / sienet ja marjat / eläimet / kallioinen luonto / ilmeikkäät maastonmuodot /puistot à alueen vehreyden säilyttäminen / huomioitava myös ihmiset oravien lisäksi viherverkosto / viheryhteydet metroasemalta merelle / Kaitaanlaakson viheryhteys / ulkoilu- ja virkistysmaastojen säilyttäminen luonnonmukaisina ja riittävinä à mieluummin metsäpolkuja kuin rakennettuja virkistysreittejä / valaisemattomia alueita toimiva kevyen liikenteen verkko à yhteydet koululle viheralueiden kautta ilman vaarallisia katujen ylityksiä tulee turvata jatkosuunnittelussa merenranta / merellisyys / rantaraitti / rantaraitin jatkuvuus à rantaraitin viimeistelyssä lisää pakkokeinoja

5 5 rauhallinen ja turvallinen asuinalue lähellä kaupunkimaisia palveluita / omaleimaisuus / rakennuskannan monimuotoisuus / ihmisen kokoinen mittakaavaà tulisi säilyttää Hannusjärvi ja järvimaisema / Rulluddin mäki / Rullaniemen ympäristö à tulee suojata Kolmasosa osayleiskaava-alueesta on merkitty virkistys tai suojaviheralueeksi. Tämän lisäksi asuntoalueiden sisäiset puistot sisältyvät alueen pääkäyttötarkoitusmerkintään vaikka niitä ei ole kaavan yleispiirteisyyden vuoksi esitetty erikseen kaavakartalla. Alueella on jatkossa enenevässä määrin ulkoilun ohjaustarvetta väestömäärän kasvaessa. Ohjaamalla ulkoilua ja liikkumista voidaan vähentää herkempien luontoalueiden kulumista. Ainakin osa alueen reitistöstä tulee olla paitsi esteetöntä ja turvallista myös helposti saavutettavaa. Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty keskeisimmät kevyen liikenteen reitit ja näiden lisäksi alueella on runsaasti paikallisia reittejä. Jatkosuunnittelussa otetaan erityisesti huomioon yhteydet metroasemalle, kouluihin ja muihin palveluihin. Yhteyksiä merelle ja rantaraittiin pyritään kehittämään. Rantaraitti kulkee nykytilanteessa ajorataa pitkin Karpintien kohdalla, mutta tavoitteena on siirtää reitti kulkemaan rantaan asemakaavan mukaiselle VL -alueelle. Kaava-alueen ulkopuolella rantaraitin jatkuvuus paranee Finnoon rakentumisen myötä, jolloin nykyisen Suomenojan sataman kohdan reitit selkiytyvät. Kaavaratkaisu lisää virkistysmahdollisuuksia Hannusjärven ympäristössä. Järvimaisema on tarkoitus säilyttää. Rullaniemen kulttuuriympäristö on kaavassa merkitty alueen erityisominaisuuksia ilmaisevalla merkinnällä. 4. Mitkä ovat Iivisniemen heikkoudet ja miten niitä voitaisiin huomioida ja parantaa alueen tulevassa kaavoituksessa? Kaitaantien ylitys vaarallinen/huonoà kevyen liikenteen eritasoratkaisut Bussiyhteydet à yhteys Kaitaa - Espoon keskus vaatii parannusta / koululle bussiyhteydet (Länsi)väylän yli ilman vaihtoa Alikehittyneisyys ja palveluiden puute / koulupalvelut riittämättömät à palveluita lisää tarvitaan ainakin hyvä ruokakauppa, R -kioski ja pankkiautomaatti jne. Parkkipaikkoja liian vähän / Iivisniemen keskustan raitteja pitkin kulkeva autoliikenne / liikenteellinen pussinperä Kaitamäen ja Hyljelahden osalta / vaarallisia tiealueita runsaan liikenteen ja eri kulkutapojen sekoittumisen vuoksi Pyöräilyn laatureitti ei ole kaikin osin toimiva / pyöräteiden puute ja kapeat ajoradat Kaitaantien eritasoratkaisu metroaseman kohdalla ratkaistaan asemakaavassa. Bussiyhteydet Kaitaalta tarkentuvat Länsimetron jatkeen liityntälinjaston suunnittelussa. Suorat bussiyhteydet Kaitaalle eivät todennäköisesti lisäänny, vaan joukkoliikenteen solmukohtina tulevat olemaan Espoonlahden ja Matinkylän metroasemat.

6 6 Aluetta kehitetään lähipalvelujen alueena ja C -alueelle, metroaseman yhteyteen muodostuu alueen uusi kaupallisten palveluiden paikalliskeskus. Asemakaavassa varaudutaan kahden pienehkön päivittäistavarakaupan sijoittumiseen alueelle. Nykyisten koulujen aluevarauksia on laajennettu, jotta ne mahdollistavat tulevaisuudessa koulutilojen lisäämisen alueella. Uusien asuinalueiden osalta pyritään keskitettyyn pysäköintiratkaisuun. Pysäköintipaikkojen määrää koskevat määräykset esitetään asemakaavassa kaupungin laajuisten pysäköinnin periaatteiden mukaisesti. Kaitamäen ja Hyljelahden välille ei osoiteta ajoneuvoliikennettä tonttikatujen rauhoittamiseksi. Sen sijaan pyritään osoittamaan toimivat ja turvalliset kevyen liikenteen reitit alueen sisällä ja erityisesti metroasemalle. Pyöräilyn laatureitti kulkee Kaitaanlaakson virkistysalueella mahdollisimman hyvin muista kulkumuodoista erotettuna ja lisäksi katujen varsille osoitetaan jalankulku- ja pyöräteitä. Kapeilla tonttikaduilla kevyt liikenne kulkee ajoradalla. Asemakaavoituksen yhteydessä tarkistetaan Kaitaantien suunnitelmat, ja mitoitetaan myös jalankulku- ja pyörätiet laatureitin mitoitusperiaatteiden mukaan. 5. Mitä alueen erityispiirteitä tulisi suunnittelussa erityisesti huomioida? Iivisniemen kulttuurihistoriallinen ja kaupunkikuvallinen arvo / Hannusjärvi ja sen ympäristö / Bondaksenmäen pirunpelto / Litorinameren rantakivikko / Rullaniemen ympäristö / luonnonläheisyys ja eläinten esiintyminen / Kaitamäen keskellä sijaitseva puisto Iivisniemen kulttuurihistoriallinen ja kaupunkikuvallinen arvo on otettu huomioon kaavamääräyksessä (AK): Alueen täydennysrakentaminen on toteutettava siten, että kaupunkikuvan kannalta arvokas kokonaisuus säilyy. Asemakaavoituksen yhteydessä kaupunkikuvan laatua, alueen ominaispiirteitä ja uuden rakentamisen liittymistä olemassa olevaan rakenteeseen tutkitaan tarkemmin ja tavoitteita kirjataan kaavamerkintöihin ja -määräyksiin. Hannusjärvi ja Rullaniemi sekä luonnonläheisyys on kommentoitu 3 kohdassa. Bondaksenmäen pirunpelto ja Litorinameren rantakivikko otetaan huomioon tarkemmassa A1 alueen suunnittelussa. Kaitamäen keskellä sijaitseva puisto kuten muutkin puistot sisältyvät alueen pääkäyttötarkoitusmerkintään vaikka niitä ei ole kaavan yleispiirteisyyden vuoksi esitetty erikseen kaavakartalla. 6. Kaitaan metrokeskuksen toiminnallinen sisältö ja laajuus? Mikä on metrokorttelin rooli ( metroaseman ympäristö) Iivisniemen palvelukeskuksena. Miten palveluiden tulisi sijoittua alueella jatkossa? Palvelut pitäisi keskittää varsinaisen metrokorttelin luokse / Kaikki uudet palvelut yhteen paikkaan ja mahdollisimman lähelle toisiaan / Palvelut metroaseman ja Iivisniemen aukion äärelle / metroaseman yhteydessä päivittäiseen elämään kuuluvat palvelut / metrokeskukseen pienpalveluja

7 7 koko alueelle pieniä kauppoja eri puolille / pienempiä palveluja myös muille A1 alueille palvelut sinne missä ihmiset kulkevat palvelutasoksi riittää peruspalvelut / Espoonlahdesta haetaan julkisia palveluita ja kaupalliset palvelut haetaan Matinkylästä Asemakaava-alueen alustavaan rajaukseen kuuluu ns. metrokortteleiden lisäksi myös Iivisniemen ostoskeskus. Iivisniemenkujaa kehitettään jalankulkuyhteytenä tulevalle metroasemalle sekä palvelutoimintoja sen varrelle kivijalkaan. Palvelut, mukaan lukien päivittäistavarakaupat, tulevat sijoittumaan keskeisille paikoille nykyisen ostoskeskuksen ja metroaseman läheisyyteen. Yleiskaavassa Keskustatoimintojen alue (C) muodostaa kaava-alueen kaupallisten palveluiden keskuksen. Tulevaa metroasemaa ympäröivät asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneille alueille (A1/C ja A2/C) saa osoittaa asumisen lisäksi mm. myös keskustatoimintoihin liittyviä hallinto-, toimisto-, koulutus- ja myymälätiloja. Kaikille A1 alueille voidaan tarkemmassa suunnittelussa sijoittaa liike-, työskentely- ja palvelutiloja. 7. Metrokeskuksen julkiset tilat, saavutettavuus ja yhteydet? Mitä toimintoja alueelle tarvittaisiin, mitkä yhteydet ovat tärkeitä? metroaseman turvallisuus tulee taata mm. hyvällä valaistuksella ja tilojen suunnittelulla / ei kaljabaareja eikä viinakauppoja Liityntä metrolle: bussireitit, pyöräpysäköinti, autot / liityntäpysäköintipaikkoja oltava riittävästi / pysäköintilaitokset myös maanalainen pysäköinti Tarvitaan vanhusten palvelutalo / ruokakauppa / posti / ravintolapalveluja / pubi / kuntosali / kirjasto / apteekki / pankki / asukastalo / terveyspalveluja / vanhuksille ruokaja asumispalveluja, päiväkeskus ja muuta toimintaa / kyllä Alko / ei Alkoa liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta edistettävä / Kaitaantie mahdollisimman turvalliseksi ylittää / erikseen jalankulku- ja pyörätiet / liikenteellisiä parannuksia Kaitamäeltä metroasemalle / merenranta tulisi olla saavutettavissa suoremmin Metroaseman yhteyteen suunnitellaan polkupyöräpaikkoja noin 250. Liityntäpysäköinnin autopaikkoja toteutetaan metroaseman yhteyteen vähintään 50. Samassa yhteydessä tutkitaan myös metroaseman saatto- ja taksiliikenteen sijoittuminen sekä kauppojen ja palveluiden edellyttämät huoltoreitit. Asemakaavassa tullaan mahdollistamaan liike- ja palvelutiloja uusien asuinrakennusten kivijaloissa mutta kaavassa ei määritetä tarkempaa sisältöä liiketiloille. Bussien reitit tarkentuvat Länsimetron jatkeen liityntälinjaston suunnittelun yhteydessä. 8. Rakentamisen korkeus ja tehokkuus metrokorttelissa. Mikä olisi sopivaa Iivisniemeen sovitettua korkeaa rakentamista? Mihin uuden ja erityisesti alueen nykyistä korkeampi rakentaminen tulisi sijoittaa?

8 8 nykyistä korkeampia rakennuksia ei tule rakentaa / maksimissaan 6 kerrosta / maksimissaan 7 kerrosta / korkeimmat rakennukset 8 kerroksisia / metroaseman ympäristöön hyvin korkeaa, tehokasta rakentamista, tornitaloja / keskustan metrokortteliin tehokasta kerroksista rakentamista Umpikorttelit Kaitaantien molemmin puolin / katumaiset tilat / yhtenäistä arkkitehtuuria korkeaa rakentamista Länsiväylän lähelle Osayleiskaavassa ei määritellä rakentamisen tehokkuutta tai korkeutta. Rakentaminen Länsiväylän lähelle on kommentoitu kohdassa 1. Iivisniemen nykyisen alueen ominaispiirteitä ja alkuperäisen asemakaavan henkeä noudatetaan jatkossa tutkien tehostamisen mahdollisuuksia. Lähtökohta on se että tämän alueen sisälle ei tulisi merkittävästi korkeampaa rakentamista, vaan mahdollinen täydentävä rakentaminen sopeutetaan olevaan rakenteeseen. Rajapinta tulevan rakentamisen ja vanhan alueen (Iivisniementie) välillä tullaan tutkimaan huolellisesti. Metroaseman ympäristöön, Iivisnimentie ja Kaitaantien välisellä alueella, tutkitaan myös nykyistä korkeampaa rakentamista. Muita ryhmissä esiin tuotuja kommentteja ja kysymyksiä: liikenteen sujuvuus Kaitaantiellä tulevaisuudessa: siirtyykö linjaus, levennetäänkö, tuleeko lähemmäs pihoja, lisääntyykö liikenne, muuttuuko kadun luonne? /miksi tarvitaan kevyen liikenteen väylät molemmin puolin? / 30 km/h nopeusrajoitusalueella pyörätiet turhia miksi Hannusmetsän uudelle alueelle ei voida ohjata liikennettä läheltä länsiväylää? / Hyljelahdentie päättyy kaava-alueen rajalle, miksi se puuttuu Finnoon osayleiskaavasta? pyöräilyn laatureitti tulisi linjata Kaitaan koulun tontin läpi, jotta viheralue säästyy Rakentamisen aikataulu? Metroaseman, Hannusmetsän tehokkuus? Mitä yleiskaavan A2/C -merkintä käytännössä mahdollistaa? Hannusmetsän A1 alue liian suuri Hannusrannan pientaloalueet säilytettävä nykyisellään / järven ranta tulee säilyä yksityisenä / tonttien kohtelun tulisi olla tasapuolisempaa / Hannusjärven ympärille ei rantaraittia, ainoastaan yksittäisiä kohtia, joissa voi uida ja viettää aikaa / Hannusjärven rantaraitti tulisi siirtää kulkemaan Hannusrannan kautta Liito-oraville enemmän tilaa / Hannusmetsässä on muitakin tärkeitä luontoarvoja, kuten harvinaisia kasvilajeja Enemmän asukkaita Finnoon osayleiskaavan alueelle ja vähemmän Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan alueelle / Kaitaa - Iivisniemi aluetta ei tarvitse kehittää vaan se tulisi säilyttää nykyisenkaltaisena tilaisuuksista tulisi tiedottaa paremmin: Länsimetron sivuilla ja asukasyhdistysten kautta alueen ilmoitustauluille

9 9 Kaitaantien luonne säilyy nykyisen kaltaisena alueellisena kokoojakatuna, mutta liikennemäärät tulevat kasvavan asukasmäärän myötä lisääntymään. Kaitaantien katualuetta tullaan tarkistamaan asemakaavan yhteydessä. Se on nykyisin enimmillään n. 55 metriä leveä katualue, jota pyritään tiivistämään keskustamaiseksi pääkaduksi. Osa kadun eteläpuolista katualuetta voidaan muuttaa korttelialueeksi. Katu on kokoojakatu, jonka molemmin puolin toteutetaan jalankulku- ja pyörätie (pääreitti vain toisella puolella katua). Rakentamisaikatauluista ei ole tässä vaiheessa tietoa. Ennen rakentamista alueelle tulee laatia asemakaavat. Hannusmetsän tehokkuutta ei määritellä osayleiskaavalla vaan myöhemmin laadittavissa asemakaavoissa. Hannusmetsän uudelle asuinalueelle on osoitettu katuyhteys Kaitaantieltä. Hannuksenpellon suunnasta kadun toteuttaminen olisi haasteellista maastonmuotojen takia ja Järvisillalta yhteyttä ei voida toteuttaa liitooravien takia. Asemakaava alueen rajaus on n. 6 ha ja siihen sisältyy myös katu- ja yleisiä alueita. Metroaseman ympäristön arvioitu aluetehokkuus olisi osayleiskaavan yhteydessä laaditun tarkastelun toteutuksella n. e a = ja korttelitehokkuus e k = Tarkempia maankäyttösuunnitelmia tehdään asemakaavoituksen yhteydessä. A2/C alueella alueelle voidaan asemakaavoittaa myös kerrostaloja mutta osayleiskaava ei ota kantaa niiden tehokkuuteen tai korkeuteen. Lisäksi alueelle voidaan sijoittaa keskustatoimintoihin liittyviä tiloja (hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja). Hannusmetsän A1 aluetta tarkennetaan lautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti: Jatkosuunnittelussa Hannusmetsän alueesta (eli Hannusjärven koillisosassa olevasta laajasta A1 -alueesta) jätetään esitettyä suurempi osa rakentamatta ja alueen toteutuksessa korostetaan puutarhamaisuutta. Hannusrannan pientaloalueiden tehokkuus on tällä hetkellä noin 0,12. Metroaseman läheisyydessä on perustelua mahdollistaa myös näiden alueiden tehostaminen. Hannusjärven ranta-alueilla on tarkoitus parantaa virkistäytymismahdollisuuksia ja ohjata liikkumista hallitusti väestömäärän kasvaessa. Rantaraitti ei voi kulkea kapealla tonttikadulla koska sen tulisi olla mm. esteetön, turvallinen ja sujuva pyöräilyn ja jalankulun reitti. Asukaslukutavoitteet sekä Finnoon että Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alueille on määritelty mm. kaupunginhallituksen päätöksissä. Kaavaratkaisusta pyritään luomaan sellainen, että alue on jatkossakin viihtyisä ja luonnonläheinen vaikka mahdollistaakin tehokkaamman rakentamisen. Tilaisuuksien tiedottamista pyritään jatkuvasti kehittämään. Kaikkien kehitettäväksi esitettyjen alueiden muutosta sekä uusia rakentamisalueita vastustetaan jossain määrin paitsi aivan metrokeskuksen ympäristön rakentamista. Osayleiskaava-aineistoa tarkistetaan ja täydennetään ehdotusvaiheeseen lautakunnan tekemän päätöksen sekä luonnoksesta saadun palautteen eli mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta.