COD Mn mg/l. chl-a. Kok P ,
|
|
- Lasse Alanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3 Taulukko 1. Heinijärven vedenlaatuhaavainnot (Hertta-ympäristötietojärjestelmä). Paikka Heinijärvi Linnasaari et Heinijärvi, koillisosa 1 Aika Syvyys m Alkaliniteetti mmol/ l Happi % mg/l COD Mn mg/l chl-a µg Kok P µg Kok N µg ph Sameus FNU Sähkönjohtavuus ms/m Väriluku mg Pt/l , ,4 4,3 3, , , ,3 1,6 4, , , , ,8 1,6 5,2 90 1, , , ,1 42 5, ,8 3,3 7, , , , ,1 1,8 4, , , , , ,7 1,6 4, , , , ,8 -- 3, , ,2 15 3, ka mg/l LIITE 4 Fe µg/l Heinijärvi, Linnansaari , , ,9 1,9 4, , , ,4 4,3 3, , , , , , ,7 2,5 5,
4 LIITE 4 Paikka Heinij. Kutterin-lahti 2 Aika Syvyys m Alka- Happi liniteetti mmol/l % mg/l COD Mn mg/l chl-a µg Kok P µg , ,8 1,3 5, ,2 710 Kok N µg ph Sameus FNU Sähkönjohtavuus ms/m Väriluku mg Pt/l , ka mg/l Fe µg/l , , ,5 1, , , ,5 1,4 8, , , ,6 1 4, , ,
5 LIITE 4 Kuva 1. Vedenlaadun havaintopaikat Heinijärvessä (Hertta-ympäristötietojärjestelmä, taustakartta Maanmittauslaitos).
6 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta Heinijärven vedenkorkeuden nosto Hyöty- ja haitta-arviointi P
7 FCG Finnish Consulting Group Oy Heinijärven hyöty- ja haitta-arviointi YMS P SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Hyödyt Hyötyjen laskentaperiaate Hyötyjen suuruus Haitat Pysyvästi veden alle jäävät alueet Vettyminen Haittojen laskentaperiaate Haittojen suuruus Yhteenveto hyödyistä ja haitoista... 5 LIITTEET: LIITE 1. HEINIJÄRVEN TILAKOHTAISESTI ARVIOIDUT HYÖDYT JA HAITAT LIITE 2. HEINIJÄRVEN VEDEN ALLE JÄÄVÄT JA VETTYVÄT ALUEET, PIIRUSTUKSET 20-24
8 FCG Finnish Consulting Group Oy Heinijärven hyöty- ja haitta-arviointi 1 ( 5 ) YMS P TAMMELAN KUNTA 1 Johdanto 2 Hyödyt 2.1 Hyötyjen laskentaperiaate Vesistön vedenkorkeuden nosto vaatii vesilain mukaisen luvan. Luvan myöntämisen edellytyksenä on intressivertailu, jossa vertaillaan hankkeella saavutettavia hyötyjä hankkeesta aiheutuviin haittoihin. Veden nostosta koituvien hyötyjen tulisi olla suuremmat kuin aiheutuvat haitat. Heinijärven veden korkeuden noston hyödyt ja haitat on arvioitu vaikutusalueelle kiinteistökohtaisesti. Hankkeen hyötyjä on arvioitu järveen rajoittuvien rakennuspaikkojen virkistyskäytön kannalta. Näiden hyötyjen arviointiin on kehitetty laskentamenetelmät, joiden avulla hyödyt on muunnettavissa rahaksi. Hyötyjen rahaksi muutettu arvo on esitetty seuraavissa kappaleissa. Heinijärven kunnostushankkeesta koituu runsaasti myös hankalasti rahassa arvioitavia hyötyjä. Näitä ovat mm. hyöty yleiselle edulle ja ympäristölle sekä hyöty vesialueen omistajalle ja osakkaalle. Hankalasti rahassa arvioitavat hyödyt tulee ottaa huomioon hankkeen intressivertailua tehtäessä. Kesävedenkorkeuden nousu parantaa veneily- ja kalastusmahdollisuuksia koko järvellä. Lähialueen asukkaille hyväkuntoinen vesistö ja viihtyisät rantaalueet tarjoavat monipuolisen virkistyskäyttöalueen. Vesialueiden omistajat (osakaskunta) hyötyvät hankkeesta merkittävästi. Vesistön tilan koheneminen sekä parantuneet virkistyskäyttö ja kalastusolosuhteet lisäävät vesistön käyttöä. Osakkaat ovat pääasiassa järveen rajoittuvien kiinteistöjen omistajia ja näin ollen myös järven pääasiallisia käyttäjiä. Käyttäjän kannalta kunnostuksella saavutettuja hyötyjä ovat vesimaiseman parantuminen, rantaviivan selkeytyminen ja yleisen viihtyvyyden lisääntyminen. Vesistön virkistyskäyttöarvon hyödyt on arvioitu ns. Aittoniemen menetelmällä. Menetelmän periaatteet on kuvattu julkaisuissa Vesistön virkistyskäytön ja sen muutosten arvottaminen (Imatran Voima Oy. T&Ktiedote IVO-8-10/91)) ja Vesistöjen kunnostus (Ympäristöopas 114/2005. Suomen ympäristökeskus). Heiniijärven virkistyskäyttöarvon hyödynarviointi on tehty em. menetelmään perustuen. Vesirajan siirtyminen virkistyskäyttökaudella vaikuttaa kaikkiin virkistyskäyttömuotoihin; oleskeluun rannoilla, uintiin, veneilyyn sekä kalastukseen. Heinijärven tuleva vedenkorkeus sijoittuu virkistyskäytön kannalta sopivalle optimivyöhykkeelle. Järvien rannoilla ei ole rakentamista ohjaavia kaavoja, joten vedenpinnan nostosta aiheutuva hyöty on määritetty maastotietokannassa oleville rakennetuille rantarakennuspaikoille. Rakennusten ja rantatonttien virkistyskäyttöarvo Rantarakennuksien ja tonttien hyötyjä arvioitaessa on oletettu, että rantatontin vesistöstä johtuva virkistysarvo on 80 % tontin arvosta ja 30 % rakennuksen arvosta. Rantatonttien keskihintana on arvioinnissa käytetty
9 FCG Finnish Consulting Group Oy Heinijärven hyöty- ja haitta-arviointi 2 ( 5 ) YMS P vuonna 2009 alueella tehtyjen tonttikauppojen keskihintaa. Kauppahintarekisterin tietojen perusteella voidaan arvioida, että rantatontin arvo Heinijärven rannalla on keskimäärin 23,28 euroa/ m 2 ja siellä olevien rakennusten arvo noin 21,40 euroa/tontti- m 2. Vesistöstä johtuva rakennetun rantatontin virkistyskäyttöarvo on siis seuraava: 0,8 x 23,28 /m2+0,3 x 21,40 /m 2 = 25,04 /m 2 Rantaviivan sijainnin muutos Nykyinen ja tuleva rantaviiva on piirretty suunnitelmapiirroksiin rannoilla tehdyn laserkeilauksen korkeusaineiston sekä maastotietokannan korkeuskäyrien perusteella. Rantaviivan sijainnin muutos on määritetty kiinteistökohtaisesti ja muutos on esitetty kunkin tilan osalta keskiarvona. Vedenkorkeuden muutoksen vaikutus virkistyskäyttöarvoon Vedenpinnan nostosta aiheutuvan virkistyskäyttöhyödyn määrään vaikuttaa rannan maapohjan laatu ja rannan kaltevuudesta johtuva rantaviivan siirtyminen. Pehmeäpohjaiset savi- ja turverannat hyötyvät nostosta enemmän kuin kovat hiekka-, kallio- ja kivirannat. Rantojen maapohja on määritetty GTK:n maaperäaineiston perusteella. Heinijärven rantojen maaperä on itä- ja eteläpuolella suurimmaksi osaksi moreenia. Myös kalliorantoja ja turvepohjaista rantaa on jonkin verran. Pohjoispuolella Heinijärven rantojen maaperä on suurimmaksi osaksi karkeaa hietaa ja lisäksi on moreeni- ja hiesurantoja. Länsipuolella on turve- ja liejurantoja ja lisäksi moreenirantoja Järven vedenkorkeuden laskiessa virkistyskäytön kannalta hyvää tasoa alemmaksi rannan käyttö- ja maisema-arvot laskevat. Kun rantaviiva siirtyy riittävän kauaksi hyvästä tasosta, katsotaan virkistyskäyttöarvo menetetyksi kokonaan. Heinijärven rannoilla em. virkistyskäytön nollaraja arvioidaan olevan 30 m päässä hyvän rantaviivan sijaintipaikasta. Hyvän rantaviivan sijaintipaikan ja nollarajan välissä virkistyskäyttöarvon oletetaan laskevan suoraviivaisesti siten, että 1 m vaakatason siirtymä rantaviivassa aiheuttaa 3,3 prosenttiyksikön muutoksen virkistyskäyttöarvoon. Heinijärven nykyiset vedenkorkeudet ovat järven virkistyskäytön kannalta liian alhaiset. Suunniteltu tuleva vedenkorkeus sijoittuu virkistyskäytön kannalta optimivyöhykkeelle, joten muutos vaikuttaa juuri niihin vedenkorkeuksiin, joilla rantaviiva virkistyskäytön kannalta hyvän rantaviivan ja nollarajan välissä. Vedenkorkeuden nostosta aiheutuva hyöty Järven vedenkorkeuden nostosta koituva hyöty voidaan laskea kaavalla: Hyöty = (arvossa tapahtuva suhteellinen muutos) x (vesistöstä johtuva virkistyskäyttöarvo) Edellä esitetyn perusteella vedenpinnan nostosta saatava hyöty rakennetulla rantatontilla on seuraava:
10 FCG Finnish Consulting Group Oy Heinijärven hyöty- ja haitta-arviointi 3 ( 5 ) YMS P Hyötyjen suuruus 3 Haitat Hyöty = 0,033 x rantaviivan siirtymä x kiinteistön/rakennuspaikan pinta-ala x 25,04 /m 2 Hyötyjä laskettaessa rakennuspaikan pinta-alaksi on oletettu 5000 m 2. Rantaviivan siirtymänä Heinijärvellä on käytetty kunkin rakennuspaikan kohdalta arvioitua keskiarvoa. Vedenpinnan nosto on Heinijärven rantojen käytön kannalta nykyistä vedenkorkeutta parempi. Vedenkorkeuden vaihtelu vähenee ja kesävedenkorkeus asettuu rantojen virkistyskäytön kannalta optimivyöhykkeelle. Järven vedenkorkeuden nostosta koituvat hyödyt kunkin tilan virkistyskäyttöarvoon on arvioitu tilakohtaisesti järveen rajoittuvien tilojen osalta. Arvioidut hyödyt on esitetty tilakohtaisesti liitteessä 1., jossa on esitetty rahaksi muutettu laskennallinen hyöty alueen rakennetuille rantarakennuspaikoille. Heinijärvellä vedenkorkeuden nostosta koituvat laskennalliset virkistyskäyttöhyödyt ovat yhteensä noin euroa. Hankkeesta syntyvät pitkäaikaiset haitat aiheutuvat järven vedenkorkeudennoston seurauksena. Hankeen vaikutuksesta ali- ja keskivedenkorkeudet nousevat. Tulvavedenkorkeudet eivät nouse mutta tulvan kesto pitenee. Syntyviä haittoja ovat pysyvästi veden alle jäävät alueet sekä vettymishaitat ja siitä johtuva metsä- tai maatalousmaan tuottavuuden heikentyminen. Lisäksi veden alle jäävien alueilla sijaitseva puusto joudutaan poistamaan. Alueella tehdyn laserkeilauksen ja maastotietokannan korkeusaineiston perusteella on määritetty nykyinen ja tuleva rantaviiva sekä vettymisvyöhykkeiden rajat, jotka ilmenevät liitteenä olevista kuviokartoista (liite 2.). 3.1 Pysyvästi veden alle jäävät alueet 3.2 Vettyminen Haittojen laskentaperiaate Pysyvästi veden alle jäävät alueet Heinijärvessä vyöhykkeellä N , ,92 m on selvitetty tilakohtaisesti. Kunkin tilan osalta veden alle jäävien kuvioiden pinta-alat, maankäyttömuodot ja veden alle jäävän alueen vahingot rahaksi muutettuna ilmenevät liitteestä 1. Tilakohtaisissa haitta-arvioissa pysyvästi veden alle jäävien alueiden maankäyttömuodon mukainen yksikköhinta on huomioitu puolitoistakertaisena. Veden korkeuden noston vuoksi Heinijärven rannoilla jää veden alle pysyvästi yhteensä noin 0,84 ha maa-alueita. Veden alle pysyvästi jäävien alueiden puustoa joudutaan mahdollisesti poistamaan. Poistettavan puuston määrä on hankkeen muuhun kokoon nähden merkityksetön. Vettymishaittojen arvioinnissa on jokseenkin vakiintuneesti käytetty ns. kuivatusjyvämenetelmää, jossa vettymishaitat arvioidaan kuivatussyvyydessä
11 FCG Finnish Consulting Group Oy Heinijärven hyöty- ja haitta-arviointi 4 ( 5 ) YMS P tapahtuneiden muutosten perusteella. Menetelmän periaatteet on tarkemmin kuvattu julkaisuissa Maankuivatuksen suunnittelu (Vesihallituksen tiedotus 278, 1986) ja Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 23/2007). Vettymisvahinkojen arvioinnissa menetelmää sovelletaan takaperin verrattuna maankuivatuksen hyötyjen arviointiin. Vedenkorkeuden noston vuoksi Heinijärven ranta-alueilla tapahtuu maaalueiden vettymistä. Vettymishaittoja ilmenee järveen rajoittuvilla pelto- ja metsämailla sekä rantaan ulottuvilla tonttialueilla. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 3-1) on esitetty Heinijärven rantakiinteistöjen vettymisvahinkojen arvioinnissa käytetyt eri maankäyttömuotoja vastaavat vyöhykkeet ja niitä vastaavat haittakertoimet sekä yksikköhinnat. Haittakerroin muodostuu maanarvo- ja kuivatusjyvän tulona. Yksikköhinnat on arvioitu vuonna 2009 alueella toteutuneiden kiinteistökauppojen hintatietojen perusteella. Taulukko 3-1. Heinijärven rantakiinteistöjen vettymisvahinkojen arvioinnissa käytetyt eri maankäyttömuotoja vastaavat vettymisvyöhykkeet ja niitä vastaavat kertoimet ja yksikköhinnat. Vettymisvyöhyke Yksikköhinta Maankäyttö Maanarvojyvä Kuivatusjyvä Haittakerroin N60 + m /ha Tontti Metsämaa Joutomaa Pelto 116,92-117,72 0,1 0, ,72-117,82 0,05 0,1 116,92+117,72 0,1 0,05 0,5 117,72-117,82 0,05 0, ,92+117,72 0,1 0,02 0,2 117,72-117,82 0,05 0,01 116,92-118,22 0,1 0, ,82-118,32 0,05 0, Haittojen suuruus Kunkin kiinteistön osalta vettyvien kuvioiden pinta-alat, maankäyttömuodot ja vettyvien alueiden vahingot rahaksi muutettuna ilmenevät liitteestä 1. Kaikkien Heinijärveen rajoittuvien ja vaikutusalueella järveen yhteydessä olevien uomien varsilla sijaitsevien kiinteistöjen kiinteistökohtaiset haittaarviot ilmenevät liitteestä 1. Liitteessä esitetyt kuvionumerot ja niitä vastaavat kuviot ilmenevat liitteenä olevista kuviokartoista (liite 2.) Heinijärven rantakiinteistöjen ja muiden vedenkorkeuden noston vaikutusalueella olevien kiinteistöjen yhteenlasketut haitat ovat yhteensä noin euroa.
12 FCG Finnish Consulting Group Oy Heinijärven hyöty- ja haitta-arviointi 5 ( 5 ) YMS P Yhteenveto hyödyistä ja haitoista Hankkeella saavutetaan hyötyjä ainakin yleisen edun ja ympäristön, vesialueen omistajan, osakkaiden ja ranta-alueiden omistajien kannalta. Suurimmat hyödyt kunnostuksella saavutetaan vesistön virkistyskäyttöarvon paranemisen kautta. Hyötyjen rahallinen suuruus on arvioitu tilakohtaisesti hankkeen vaikutusalueen tiloille. Hankkeesta aiheutuvat pitkäaikaiset haitat ovat vedenkorkeuden nostamisen vuoksi aiheutuvat vahingot. Vahinkoa syntyy Heinijärven rantakiinteistöillä kokonaan veden alle jääville alueille sekä pelto-, tontti- ja metsäalueiden vettymisestä. Heinijärven kunnostuksesta aiheutuvat rahaksi muutetut kokonaishyödyt ovat yhteensä noin euroa ja kokonaishaitat yhteensä noin euroa. Hankkeella saavutettava laskennallinen hyöty on haittoja suurempi. Hankkeella saavutetaan lisäksi muita rahassa vaikeasti arvioitavia hyötyjä, joten hankkeella saavutettava hyöty on suurempi kuin hankkeesta koituvat haitat. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Tomi Puustinen Projektipäällikkö, Ins.amk Laatinut: Elisa Puuronen Projekti-insinööri, DI
13 HEINIJÄRVI LIITE 1 Haitat Hyödyt Erotus Kiinteistö RN:o Haitta Kartta Kuvio(t) 2: Maankäyttö Pinta-ala (ha) Haitta ( ) Rakennettu (kyllä/ei) Rak.paikka (kpl) Rantaviivan siirtymä (m) Hyöty ( ) hyödyt-haitat ( ) Vettyminen (N ,72-117,82) 265,264, 263 tontti k Yhteensä : Vettyminen (N ,72-117,82) 261 tontti k Vettyminen (N ,92-117,72) 260 tontti Yhteensä : Vettyminen (N ,72-117,82) 259 tontti k Vettyminen (N ,92-117,72) 258 tontti Yhteensä : Veden alle 40,39 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 257 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 256 tontti Yhteensä : Veden alle 38 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 255 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 254 tontti Yhteensä : Ylä-Nikkilä Veden alle 37 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 251, 252,253 tontti metsä Vettyminen (N ,92-117,72) 250 tontti metsä Yhteensä :218 Vettyminen (N ,72-117,82) 365,367,369,370,372,379, metsä Yhteismetsä 384,386,375,376,374,1002,1004 Vettyminen (N ,92-117,72) 364,366,368,371,378,380,383,385, metsä ,1003 Yhteensä :12 20 Vettyminen (N ,72-117,82) 1005 tie Vettyminen (N ,92-117,72) 1006 tie Yhteensä : Veden alle 36,35 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 249 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 248 tontti Yhteensä : Veden alle 34 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 247 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 246 tontti Yhteensä : Veden alle 33, 32, 31, 30 tontti k Vettyminen (N ,92-117,72) 244, 245 tontti Yhteensä : Vettyminen (N ,72-117,82) 361 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 360 tontti Yhteensä : Veden alle 29, 28 27,24,23,22,4,3,2 metsä Veden alle 26,25 joutomaa Vettyminen (N ,72-117,82) 241,242, 243,230,231,232,237, metsä ,190,191,192,193,189,195,196, ,202,203,204,205,206,207,208,209,210 Vettyminen (N ,92-117,72) 240,233,238,236,187,186,194,197,199,201 metsä Vettyminen (N ,22-118,32) 235 pelto Vettyminen (N ,92-118,22) 234 pelto Yhteensä :37 21 Veden alle 21 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 228, 229 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 227 tontti Yhteensä :38 21 Veden alle 20 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 226 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 225 tontti Yhteensä :39 21 Veden alle 19,18 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) tontti Vettyminen (N ,92-117,72) tontti Yhteensä :35 21 Veden alle 17,16,15 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 220 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 219 tontti Yhteensä :40 21 Veden alle 14 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 218 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 217 tontti Yhteensä :41 21 Veden alle 13,12,11 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 216 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 215 tontti Yhteensä :42 21 Veden alle 10,9,8,7,6,5 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) tontti Vettyminen (N ,92-117,72) tontti Yhteensä
14 HEINIJÄRVI LIITE 1 Haitat Hyödyt Erotus Kiinteistö RN:o Haitta Kartta Kuvio(t) Maankäyttö Pinta-ala (ha) Haitta ( ) Rakennettu (kyllä/ei) Rak.paikka (kpl) Rantaviivan siirtymä (m) Hyöty ( ) hyödyt-haitat ( ) 10:32 21 Veden alle 1 metsä Vettyminen (N ,72-117,82) 177, 176 metsä Vettyminen (N ,92-117,72) 175 metsä Yhteensä :31 21 Vettyminen (N ,72-117,82) metsä Vettyminen (N ,92-117,72) 178 metsä Yhteensä :30 21 Vettyminen (N ,72-117,82) metsä Vettyminen (N ,92-117,72) 185 metsä Yhteensä :29 21 Vettyminen (N ,72-117,82) metsä Yhteensä :15 21 Veden alle 158, 157,156,155, 154 metsä Vettyminen (N ,72-117,82) 174 metsä Vettyminen (N ,92-117,72) 173 metsä Yhteensä : Veden alle 170,171,172,153,152,151 metsä Vettyminen (N ,72-117,82) metsä Vettyminen (N ,92-117,72) metsä Yhteensä : Veden alle 150 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 350 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) tontti Yhteensä : Veden alle tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 344 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 343 tontti Yhteensä : Veden alle tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 342 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 341 tontti Yhteensä : Veden alle 144 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 340 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 339 tontti Yhteensä : Veden alle tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 338 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 337 tontti Yhteensä : Veden alle tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 325 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 324 tontti Yhteensä : Veden alle 70 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 280 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 279 tontti Yhteensä : Veden alle 56 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 274 tontti Yhteensä : Veden alle 47 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 271 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 270 tontti Yhteensä Yhteis- 20 metsä Veden alle 41,42,43,44,45,46,49,48 tontti k ,51,52,53,54,55 57,58,59,60,61,62,63,64,65,66,67,68,69 85,101,104,105,106,107,108, 109,110,111,126,127,128,129 Vettyminen (N ,72-117,82) 268,269,273,278,309,328 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 267,272,276,277,281,326 tontti Tonttimaa yhteensä Veden alle 71,72,73,74,75,76,77,78,79,80,81,82,83, metsä ,86,87,88,89,90,91,92,93,94,95,96,97,98, 99,100,112,113,114,115,116,117,118,119, 120,121,122,123,124,125,130,131,132,133, 134,135,136,137,138,139,140,141 Vettyminen (N ,72-117,82) 282,283,284,285,287,289,291,292,293,295, metsä ,297,298,303,304,305,308,311,313,318, 322,321,320,323,312,314,315,327,328,329, 330,331,332,333,334,335,336,269 Vettyminen (N ,92-117,72) 281,286,288,290,294,299,300,301,302,307, metsä ,326,317 Metsämaa yhteensä : Veden alle 167,168,169,161,162,160,164 joutomaa Vettyminen (N ,72-117,82) 357 joutomaa Vettyminen (N ,92-117,72) 356 joutomaa Yhteensä : Veden alle 165,166,163,159 joutomaa Vettyminen (N ,72-117,82) 355 joutomaa Vettyminen (N ,92-117,72) 354 joutomaa Yhteensä Haitat yhteensä Hyödyt yhteensä
15
16
17
18
19
JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotRaportti 1 (13) Marja Savolainen 18.11.2005 HYDRO-772
Raportti 1 (13) Tarkastaja, pvm Markku Lahti 12.12.2005 Hyväksyjä, pvm Jukka Muotka 12.12.2005 VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA SOPIVIEN VEDENKORKEUSVYÖHYKKEIDEN ARVIOINTI KYYVEDELLÄ 1 JOHDANTO... 2 2 VIRKISTYSKÄYTTÖMALLIN
LisätiedotJouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma
Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruvesi-seminaari 20.7.2013 Suunnittelupäällikkö, Ins. (AMK) Tomi Puustinen 19.7.2013 Page 1 Insert Firstname Lastname
LisätiedotKYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ
KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan
LisätiedotHAKEMUS, LIITE 18. Virkistyskäyttöhaitta ja korvaukset. Vahinkoalueet
memo04.docx 2013-06-14 HAKEMUS, LIITE 18 9 Virkistyskäyttöhaitta ja korvaukset Vahinkoalueet Biojalostamon jätevesien vaikutusten arvioinnin yhteydessä arvioitiin, että normaalina kesänä noin 1 km etäisyydellä
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotRauhajärven käyttäjäkysely
Rauhajärven käyttäjäkysely Yhteenvetoraportti Vastausmäärä 75 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Rauhajärven rantaasukas (vakituinen asuminen)
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset
Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Yleisötilaisuus 25.9.2012 Ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen Siilinjärven kunta Taustaa Ranta-asukkaat
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta. Jänijärven vedenkorkeuden nosto. Vesilupahakemus
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta Jänijärven vedenkorkeuden nosto Vesilupahakemus FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus I Asia Luvan hakija Tiivistelmä Vesilupa Jänijärven vedenkorkeuden
LisätiedotHeinijärven vedenkorkeuden nosto
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta Heinijärven vedenkorkeuden nosto Vesilupahakemus 29.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus I 29.6.2011 Asia Luvan hakija Tiivistelmä Vesilupa
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotPohjapadon rakentaminen Heinijokeen Heinijärven alivedenkorkeuksien nostamiseksi, Tammela
Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 251/2012/2 Dnro ESAVI/185/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 16.11.2012 ASIA HAKIJAT Pohjapadon rakentaminen Heinijokeen Heinijärven alivedenkorkeuksien nostamiseksi, Tammela
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotHintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.
Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja
LisätiedotKAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen
LisätiedotRANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU
FCG Planeko Oy YLÖJÄRVEN KAUPUNKI ANTAVERKKA-MUTALAN OYK RANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU 724-D2280 2.3.2009 FCG Planeko Oy Ylöjärven kaupunki 2 (5) 1 ANTAVERKKA-MUTALAN OYK -
LisätiedotVESIOIKEUDELLISTA YHTEISÖÄ KOSKEVA OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY JÄRVEN KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISHANKKEISSA
Niko Soininen HTM, nuorempi tutkija, tohtorikoulutettava (OMM) Itä-Suomen yliopisto 5.5.2012 VESIOIKEUDELLISTA YHTEISÖÄ KOSKEVA OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY JÄRVEN KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISHANKKEISSA Sisällys
LisätiedotTakajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet
Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet Heli Jutila Ympäristöasiantuntija 7.4.2018 Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistyksen vuosikokous Kannen kuvat Sami Haapanala / suojeluyhdistys
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse
LisätiedotLIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista
LIITE 9 Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta Kartta vedenlaadun seurantapisteistä Koosteet seurantatuloksista Yhteenveto Ruonanjoen ja lähiojien vedenlaatutuloksista Ruonanjoki, näytteenottopaikat pohjoisesta
LisätiedotItäosan rantaosayleiskaava
Vastine 1 (6) Leskinen Timo 25.9.2018 Kunnanhallitus Itäosan rantaosayleiskaava Ehdotukseen tehtyjen muutosten johdosta tulleet maanomistajien esitykset. Esko Iivarinen on esittänyt uuden rakennuspaikan
LisätiedotPohjapadon rakentaminen Peräjokeen Jänijärven alivedenkorkeuden nostamiseksi,
Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 184/2012/2 Dnro ESAVI/186/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.9.2012 ASIA HAKIJAT Pohjapadon rakentaminen Peräjokeen Jänijärven alivedenkorkeuden nostamiseksi, Tammela ja Forssa
LisätiedotVesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,
Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotRanta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.
Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa. - Taustalla 1.4.2016 voimaan tulleenmaankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa poikkeamistoimivalta on siirtynyt kunnille.
LisätiedotPielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori
Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna
LisätiedotOma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?
Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi
LisätiedotPyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1.2.2017 1.2.2017 Näsijärvi Pinta-ala 257 km 2 MW NN+ 95,02 m MQ 75 m 3 /s LSVeO 1978 (KHO
LisätiedotLÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotKeskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen
Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen Ympäristö- ja vesilupapäivät Oulussa 5. 6.11.2013 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue, ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki 6.11.2013 Vesilain
LisätiedotUusi lainsäädäntö, uusia työkaluja. Johanna Kallio Suomen ympäristökeskus LINKKI 2017-hankkeen loppuseminaari
Uusi lainsäädäntö, uusia työkaluja Johanna Kallio Suomen ympäristökeskus LINKKI 2017-hankkeen loppuseminaari 27.3.2018 Aiheita 1. Jätevesilainsäädäntö pähkinänkuoressa 2. Alle vai yli 100 metriä vesistöön?
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotKunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho
Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien
LisätiedotTausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
LisätiedotPOH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT
"OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto
LisätiedotKiinteän padon rakentaminen ja ruoppaus Ala-Varpasen kunnostustarkoituksessa, Iisalmi.
PÄÄTÖS Nro 4/07/1 Dnro ISY-2006-Y-188 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2007 HAKIJA Iisalmen kaupunki ASIA Kiinteän padon rakentaminen ja ruoppaus Ala-Varpasen kunnostustarkoituksessa, Iisalmi. HAKEMUS Hakija
LisätiedotKaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudellinen yhteisö puheenjohtaja Raimo Kainu
1 Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudellinen yhteisö puheenjohtaja Raimo Kainu raimo.kainu@dnainternet.net Etelä-Suomen aluehallintovirasto ympäristölupavastuualue Hämeenlinnan päätoimipaikka PL 150
LisätiedotOulainen, keskustan OYK päivitys
OULAINEN Oulainen, keskustan OYK päivitys MAAPERÄSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35178 MAAPERÄSELVITYS Ruonaniemi Jukka-Pekka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 MAAPERÄKUVAUS... 1 3 RAKENNETTAVUUS...
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013
LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittyminen
Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa
LisätiedotKuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus
Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.2015 Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Esityksen sisältö A. Asukkaiden ja mökkiläisten maksuhalukkuus
LisätiedotKeskivedenkorkeuden muuttaminen Kyynäräjärvessä ja tulva-aikaisen vedenkorkeuden muuttaminen Kyynärä- ja Saloistenjärvissä, Tammela
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 61/2014/2 Dnro ESAVI/105/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 25.4.2014 ASIA Keskivedenkorkeuden muuttaminen Kyynäräjärvessä ja tulva-aikaisen vedenkorkeuden muuttaminen Kyynärä-
LisätiedotEURENINKADUN HULEVESITARKASTELU
FCG Finnish Consulting Group Oy Hämeenlinnan kaupunki EURENINKADUN HULEVESITARKASTELU RAPORTTILUONNOS 31102 -P17030 FCG Finnish Consulting F Group Oy Eureninkadun hulevesitarkastelu I SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila
Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa
LisätiedotKunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho
Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien
LisätiedotIIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus
IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen
LisätiedotPyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu
Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Yleisötilaisuus 25.2.2016, Pyhäjoki 2016-02-26 Page 1 Lähtökohdat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on suunnitellut tulvasuojelutoimenpiteitä Pyhäjoen
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA. Mitoitusraportti
FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Mitoitusraportti 13.2.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Mitoitusraportti I P15872 13.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa
LisätiedotVESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA
VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 2018 Suomen ympäristökeskus 30.1.2018 1 I Vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus
FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1
Lisätiedot1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE
FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 10 ) HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN JA LAAJENNUS, ISO- VIHTARIN JA SUURI-PÖLLÄKKÄ JÄRVIEN
LisätiedotPäätös. Uksjärven ali- ja keskivedenkorkeuden nostaminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Pori
Päätös Etelä-Suomi Nro 36/2011/4 Dnro ESAVI/43/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.2.2011 ASIA HAKIJAT Uksjärven ali- ja keskivedenkorkeuden nostaminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 109/08/1 Dnro ISY-2008-Y-124 Annettu julkipanon jälkeen Sonkajärven kunta
PÄÄTÖS Nro 109/08/1 Dnro ISY-2008-Y-124 Annettu julkipanon jälkeen 30.7.2008 HAKIJA Sonkajärven kunta ASIA Ruoppaus, kiinteän padon rakentaminen ja pysyvän käyttöoikeuden myöntäminen veden alle jääviin
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotUusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen
Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotKALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä
Metsätilat.fi Hintapyyntö 340 000 Tarjoa viimeistään 29.6.2016 Tulostettu 16.06.2016 KALVITSA 2 491-467-16-65 Mikkeli, Vehmaskylä 99,28 ha Kohdenumero 300912 Narilantien/Roitontien varrella metsäkiinteistö.
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotMetsätila. Jyväskylä, Korpilahti Kohdenumero Pinta-ala 31 ha Mh ,00
Metsätila Jyväskylä, Korpilahti Kohdenumero 607295 Pinta-ala 31 ha Mh. 100 000,00 Valkeajärventie. Valkeajärven rannalla sijaitseva metsätila, jossa puustona pääosin koivikkoa. Puuston määrä noin 3.090
LisätiedotOYK 25 Kirmanseutu MITOITUSPERUSTEET JA MITOITUSTAULUKKO
Kaavaselostuksen erillisliite OYK 25 Kirmanseutu MITOITUSPERUSTEET JA MITOITUSTAULUKKO MITOITUSPERUSTEET Kirman seudun osayleiskaava-alueella on kaksi isoa järveä Nerkoonjärvi ja Kilpijärvi. Kirmanjärvi
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy VIEREMÄN KUNTA ROTIMON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus, ehdotus
FCG Finnish Consulting Group Oy VIEREMÄN KUNTA ROTIMON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, ehdotus 17.8.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...
LisätiedotSIRPPUJOEN VESISTÖN PITKÄJÄRVEN KUNNOSTUS HAKEMUS KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISEKSI
SIRPPUJOEN VESISTÖN PITKÄJÄRVEN KUNNOSTUS HAKEMUS KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISEKSI Sirppujoen vesistön Pitkäjärven hoito ry SISÄLTÖ HAKEMUSKIRJE 2(7) 1. Hakijan nimi ja yhteystiedot...3 2. Hakemus...3
LisätiedotKauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste
Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste Kysely lähetettiin 657:lle Kauvatsanreitin vesistön varrella asuvalle tai mökkeilevälle vuoden 2013 lopussa. Vastausprosentti oli 53 %, eli erittäin
LisätiedotKiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan.
Vesijätön lunastus Kari Tuppurainen kari.tuppurainen@maanmittauslaitos.fi 0400-719023 28.4.2015, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry:n vuosikokous Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Kiinteistön edustalla oleva
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotOYK 25 Kirmanseutu MITOITUSPERUSTEET JA MITOITUSTAULUKKO
Kaavaselostuksen erillisliite OYK 25 Kirmanseutu MITOITUSPERUSTEET JA MITOITUSTAULUKKO MITOITUSPERUSTEET 1.1 Rantavyöhykkeen mitoitusperusteet Kirman seudun osayleiskaava-alueella on kaksi isoa järveä
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044
FCG Finnish Consulting Group Oy Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA Viitasammakkoselvitys 12.5.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasammakkoselvitys I 12.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotKiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo
Etelä-Suomi Päätös Nro 39/2011/4 Dnro ESAVI/417/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotKysely Kollajan kiinteistönomistajille. Liite 2 Alueittaiset tarkastelut. Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo
Kysely Kollajan kiinteistönomistajille Liite Alueittaiset tarkastelut Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo % Tulvahaitat kiinteistöllä, N= Ei 1 Kyllä, katkonut kulkuyhteyksiä 1 Kyllä, vahingoittanut
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö-
Lisätiedot105,00 104,90 104,80 Yläraja Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Alaraja 104,70 104,60 104,50 104,40 104,30 104,20 104,10 104,00 1.1. 29.1. 20.2. 17.3. 9.4. 25.4. 14.5. 30.3. 21.6. 13.7. 3.8. 21.8. 7.9. 20.9.
LisätiedotKUOPIO HIRVILAHTI RAKENNUSPAIKAT. Kuva 7 RAKENNUSPAIKKASELVITYS Uusi rakennuspaikka. Oleva rakennuspaikka NS.TALO. Pelto
KUOPIO HIRVILAHTI RAKENNUSPAIKKASELVITYS RAKENNUSPAIKAT 0 7.5.2007 KOULU 100 300 500 Uusi rakennuspaikka Oleva rakennuspaikka NS.TALO Pelto Suunnittelualueen raja YLEISKAAVATOIMISTO Kuva 7 KUOPIO HIRVILAHTI
LisätiedotEhdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi
Ehdotus Menkijärven kunnostuksen velvoitetarkkailuohjelmaksi Martti Mäkitalo Menkijärvi 9.2.2019 JOHDANTO Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.2.2016 Menkijärven jakokunnalle luvan Menkijärven
LisätiedotLOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT
LOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT Ruovedellä myynnissä olevat kunnan omistamat lomarakennuspaikat sijaitsevat pienempien järvien rannoilla, joita ovat mm. Luomajärvi ja Kankijärvi Helvetinjärven kansallispuiston
LisätiedotPyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka
LisätiedotVESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
LisätiedotSAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016
Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus
LisätiedotKYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille
Vesistösuunnittelu-PAKKA hanke KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille 1. Yhteystiedot Nimi Osoite Sähköposti Puhelinnumero 2. Yhteystietoni
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 21/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 218 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 21/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 218 Annettu julkipanon jälkeen 26.2.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Muutoshakemus Länsi Suomen vesioikeuden 11.3.1985 antamaan päätökseen
LisätiedotLEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy Kontiolahden kunta LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS Raportti 433-P11702 10.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 10.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa...
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen
LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht
LisätiedotKAISLARANNAN RANTA-ASEMAKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
336-RAK1805 VEHMAAN KUNTA KAISLARANNAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.5.2018 2.11.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotUusi vesilaki vesistökunnostusten tukena
Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Pekka Kemppainen, MMM Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari SYKE 26.1.2012 Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena 1. Järvien nostohankkeet
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA. Mitoitusraportti
FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Mitoitusraportti 13.2.2012, tarkastettu 14.5.2013 FCG Finnish Consulting Group Oy Mitoitusraportti I P15872 13.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS
FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden
LisätiedotJurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta
TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (13) Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta Mikko Kumpuniemi OTSO metsäpalvelut, LAPPI TOIMENPIDESUUNNITELMA 2 (13) SISÄLLYS 1. Hankkeen esittely 1.1 Taustaa 1.2 Tavoitteet
Lisätiedot