Päätös. Uksjärven ali- ja keskivedenkorkeuden nostaminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Pori

Transkriptio

1 Päätös Etelä-Suomi Nro 36/2011/4 Dnro ESAVI/43/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJAT Uksjärven ali- ja keskivedenkorkeuden nostaminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Pori Uksjärven Järvenhoitoyhdistys ry, A. Ahlström Oy, Porin evankelisluterilainen seurakuntayhtymä ja Porin kaupunki VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. HAKEMUS Uksjärven Järvenhoitoyhdistys ry, A. Ahlström Oy (Lampi RN:o 1:616, Lammin kylä ja Sakarintalo RN:o 31:10, Ylikylän kylä, Pori), Porin evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä (Greppgård RN:o 9:3, Ylikylän kylä, Pori) ja Porin kaupunki (Valkamat RN:o 1:607, Lammin kylä, Pori) ovat Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamallaan ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella pyytäneet lupaa Uksjärven ali- ja keskivedenkorkeuden nostamiseen Uksjärven lasku-uomaan, Pajaojan suulle rakennettavalla pohjapadolla sekä pysyvää käyttöoikeutta maaalueesta vesialueeksi muuttuvalle alueelle ja padon alle jäävälle maa- ja vesialueelle päivätyn suunnitelman mukaisesti Porin kaupungissa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, koska hanke on tärkeä ja laajasti kannatettu. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 SUUNNITELMA Hankkeen tarkoitus Uksjärven vedenkorkeuksista ei ole annettu viranomaispäätöstä. Järveä on laskettu 1900-luvun alussa ja järven keskivedenkorkeutta on laskettu cm 1930-luvun lopulla. Uksjärven rannat ovat pääosin melko jyrkkiä, eivätkä vanhat rantapenkereet ole helposti havaittavissa. Syntynyttä vesijättöaluetta ei ole lunastettu järveä ympäröiviin rantatiloihin, joten ne kuuluvat vesialueen omistajille A. Ahlström Oy:lle ja Ylikylän osakaskunnalle. Tarkoituksena on nostaa Uksjärven ali- ja keskivedenkorkeuksia. Hanke liittyy kalojen ja rapujen elinolosuhteiden parantamiseksi vuonna 2008 laaditun Uksjoen kalataloudellisen kunnostussuunnitelman toteutukseen. Kunnostussuunnitelman yhtenä tavoitteena on luoda vaelluskaloille, lähinnä meritaimenelle, sopivia lisääntymis- ja kasvualueita. Uksjoen kalataloudellisen kunnostuksen suurimpana ongelmana ovat joen pienet ali- ja keskialivirtaamat. Suunnitellun padon muoto on sellainen, että järvi purkaa vettä lasku-uomaan nykyistä tasaisemmin ja pienimmät virtaamat kasvavat jonkin verran. Hanke parantaa järven virkistyskäyttömahdollisuuksia ja veden laatua sekä hidastaa järven umpeenkasvua. Kuvaus hankkeesta Uksjärven lasku-uoman Pajaojan suulle rakennetaan pohjapato. Pato rakennetaan järven puolella paalulle 0+40 riittävän leveyden saamiseksi. Padon purkautumisaukon leveys on 8 m ja sen määräävä kynnyskorkeus N ,80 m. Aukon molemmin puolin padon harjan korkeus on +27,70 m. Pohjapadon sydän tehdään teräslevystä, jolla pyritään estämään padon vuotaminen. Teräslevy kaivetaan tasoon N ,0 m asti ja ulotetaan molemmilta puolilta riittävän pitkälle rannoille syöpymisen estämiseksi. Padon ylävirran puoleinen luiska tehdään kaltevuuteen 1:3 ja alavirran puoleinen luiska kaltevuuteen 1:7. Luiskat tehdään moreenista ja kivetään lopuksi halkaisijaltaan 0,1 0,5 m:n suuruisilla kivillä. Pajaojan perkauskivet käytetään padon etu- ja takaluiskan kiveämiseen. Padonharjan alapuolelta avarretaan Pajaojan suuosaa noin 10 m:n matkalla. Työt tehdään joko kaivinkoneella tai traktorikaivurilla alivirtaamakautena loppukesällä. Uksjärven tulevat vedenkorkeudet on mitoitettu siten, etteivät ne vaikuta yläpuolisten Haukijärven ja Pirttijärven vedenkorkeuksiin. Vesistö ja vedenlaatu Uksjärvi sijaitsee Porin kaupungin pohjoisosassa lähellä Merikarvian kunnan rajaa ja laskee Pajaojan ja Uksjoen kautta mereen. Uksjärven pintaala on 1,109 km 2. Joen ja meren yhtymäkohdassa valuma-alueen kokonaispinta-ala on 32,0 km 2. Uksjärven luusuasta lähtevän Pajaojan yläosassa valuma-alueen pinta-ala on 12,0 km 2 ja järvisyysprosentti 9,9. Nykyisellä keskivedenkorkeudella järven suurin syvyys on 5,0 m Talaluodon ja Pappilannokan välisellä alueella. Järven keskisyvyydeksi arvioidaan 2,4 m.

3 Uksjärven luusuasta ei ole mitattuja virtaamatietoja. Valuma-alueen ominaisuuksien perusteella virtaamat (m 3 /s) on arvioitu seuraaviksi: HQ 1/20 kerran 20 vuodessa 0,91 toistuva ylivirtaama MHQ keskiylivirtaama 0,57 MQ keskivirtaama 0,10 MNQ keskialivirtaama 0,017 NQ alivirtaama 0,005 3 Uksjärven vedenkorkeudet määräytyvät Pajaojan yläosan mukaan. Pajaojan yläosa on hyvin tasalevyinen ja -syvyinen ja varsinainen kaato alkaa noin m:n päässä luusuasta. Vuonna 2004 Uksjärvelle asennettua vedenkorkeusasteikkoa on havainnoitu säännöllisesti vuosina 2005, 2006 ja Seurantajakson korkein lukema on ollut +134 cm ja lähellä alivedenkorkeutta oleva alin lukema on ollut +60 cm. Ylivedenkorkeuden arvioidaan olevan suurempi kuin lyhyen havaintojakson ylin korkeus. Uksjärven nykyiset vedenkorkeudet (N 60 +m) on arvioitu seuraaviksi: HW 1/20 kerran 20 vuodessa +27,38 toistuva ylivedenkorkeus MHW keskiylivedenkorkeus +27,26 MW keskivedenkorkeus +26,87 MNW keskialivedenkorkeus +26,68 NW alivedenkorkeus +26,62 Uksjärven veden laatu kuuluu luokkaan tyydyttävä. Veden happipitoisuudet ovat talvisin alhaisia, syvimmät kohdat ovat hapettomia. Myös pintavesi on huonoimmillaan lähes hapetonta. Hapettomuuden vuoksi Uksjärvellä oli melko laajalla alueella, varsinkin Pitkälahden alueella, osittainen kalakuolema talvella 2001/2002. Uksjärven pintavesi on keskimäärin lievästi sameaa ja ajoittain sameaa. Kesäisin vesi on happamuudeltaan lähellä neutraalia ja ajoittain hapanta. Uksjärven pintaveden puskurikyky on pääosin hyvä. Vesi on humuspitoista ja rehevää. Pintaveden kokonaistyppipitoisuudet ovat hyvin korkeita. Muutamien näytteiden perusteella Uksjärven kiintoainepitoisuudet ovat pieniä. Kalasto ja kalastus Uksjärven kalasto on ahventa ja haukea, joiden kanta on hyvä. Särkeä, sorvaa, salakkaa, lahnaa ja sulkavaa on kohtalaisesti sekä jonkin verran madetta ja säynettä. Järveen on istutettu siikaa, kuhaa ja ruutanaa. Siika ei ole menestynyt, mutta kuhaistutukset ovat onnistuneet. Viimeiset kuhaistutukset on tehty vuonna Uksjärvessä ja sen lasku-uomassa on ollut vahva rapukanta. Rapurutto on viimeksi tuhonnut rapukannan noin 25 vuotta sitten. Vuonna 2005 järveen on istutettu onnistuneesti jokirapua.

4 Kalastus on pienimuotoista kotitarvekalastusta verkoilla, katiskoilla, rysillä ja uistimilla. 4 Kasvillisuus Linnusto Uksjärven vesikasvillisuus on kartoitettu vuoden 2004 kesällä 19 eri osaalueella ja lisäksi on tehty kolme erillistä kasvillisuuslinjaa. Tyypillistä Uksjärvelle on rantoja kiertävä kapea ilmaversoiskasvillisuus. Muutamilla matalilla lahtialueilla esiintyy runsaasti kellus- ja uposlehtistä kasvillisuutta. Uksjärven vesilintulajisto on seuraava: Laulujoutsen Kuikka Telkkä Heinäsorsa Tavi Kalalokki Naurulokki Kalatiira 1 pari (pesinyt Uksjärvellä ja Pirttijärvellä) 1 3 paria useita pareja muutama pari muutama pari useita pareja useita pareja useita pareja Rantavyöhykkeen lajistosta järvellä esiintyy rantasipi ja haikara. Vesienhoitosuunnitelma Uksjärvi kuuluu Karvianjoen osa-alueeseen. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on vesistöjen hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Suuren ravinnekuormituksen vuoksi jatkoaikaa tarvitaan vesienhoitosuunnitelman mukaan muun muassa Karvianjoella vuoteen 2021 saakka. Vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Satakunnan pintavesien vuoteen 2015 ulottuvan toimenpideohjelman mukaan Uksjärvi luokitellaan käyttökelpoisuusluokaltaan tyydyttäväksi. Ekologisessa luokituksessa Karvianjoen osa-alueen ha:n suuruisten järvien tila-arvio luokitellaan tyydyttäväksi. Toimenpideohjelman mukaan vesien tilan pysyvien tulosten saavuttamiseksi tulee tehdä toimenpiteitä sekä valuma-alueella että vesistössä. Vesilain mukaista lupaa edellyttävänä kunnostustoimenpiteenä toimenpideohjelmassa mainitaan vedenpinnan nosto. Hankkeen vaikutukset Uksjärven tulevat vedenkorkeudet (N 60 +m) ja vedenkorkeuksien muutokset (m) on arvioitu seuraaviksi: Tuleva vedenkorkeus Muutos HW 1/20 +27,38 (0,00) MHW +27,27 (+0,01) MW +27,07 (+0,20) MNW +26,96 (+0,28) NW +26,84 (+0,22) Uksjärven 17,2 km pitkään rantaviivaan sisältyy lukuisten pienten saarten ja luotojen rantaviiva. Tulevaa 20 cm:n keskivedenkorkeuden muutosta

5 voidaan tässä tapauksessa pitää myös kasvukauden keskivedenkorkeuden muutoksena. Suurimmalla osalla rantaviivan siirtymä on 0,2 0,8 m ja loivimmilla rannoilla 2 2,5 m. Rantaviivan siirtymä on keskimäärin 0,75 m. Maa-aluetta muuttuu vesialueeksi 1,29 ha. Vesitilavuus lisääntyy m 3 eli 8,4 %. 5 Hankkeen hyödyt Hanke vaikuttaa positiivisesti kalastoon, koska Uksjärven loivat, kevätkutuisille kaloille sopivat rannat pysyvät vesitettyinä ja Uksjoen pienimmät virtaamat kasvavat jonkin verran. Mahdollisuudet soutuveneilyyn ja kalastamiseen sekä loma-asuntojen rantamaisema ja niiden uimarantojen käyttökelpoisuus paranevat. Vahingonarvio Hakijat ovat toimittaneet aluehallintovirastoon täydennyksenä yhteenvedon veden alle jäävien alueiden kokonaispinta-alasta ja hakijoiden osuudesta siihen. Lisäksi on esitetty muun muassa tiedot kiinteistöjen vesirajan keskimääräisistä siirtymistä ja veden alle jäävien alueiden pintaaloista. Alkuperäisen suunnitelman mukaan veden alle jäisi hankkeessa yhteensä 1,29 ha maa-aluetta. Hakemuksen täydennyksessä on tarkistettu veden alle jäävän maa-alueen pinta-alaksi yhteensä 1,449 ha. Pinta-alan kasvu johtuu kiinteistöjen Huhtaluoto RN:o 8:173 ja Juhola II alueilla olevista alavista heinäkasvillisuuden valtaamista vesijätöistä. Hakijoiden hallussa on 0,8432 ha eli 58,2 % veden alle jäävästä maaalueesta. Hakijat omistavat neljä Uksjärven rantakiinteistöä: Lammin kylässä sijaitsevat kiinteistöt Lampi RN:o 1:616 ja Valkamat RN:o 1:607 sekä Ylikylän kylässä sijaitsevat kiinteistöt Sakarintalo RN:o 31:10 ja Greppgård RN:o 9:3. Lisäksi vedennousu rajoittuu hakijoiden omistamalle vesijättömaalle 19 kiinteistön edustalla. Uksjärvellä on saaret mukaan lukien 76 rantakiinteistöä. Hankkeelle on antanut suostumuksensa 40 kiinteistön omistajat. Heidän omistuksessa oleva veden alle jäävä maa-alue on yhteensä 0,2955 ha (20,4 % veden alle jäävästä alueesta). Omistajat eivät vaadi korvausta mahdollisista vahingoista lukuun ottamatta Lammin kylässä sijaitsevien kiinteistöjen Koivuniemi RN:o 1:550 ja Mäki-Katila RN:o 1:630 omistajia. Heillä, jotka eivät ole hakijoina ja jotka eivät ole antaneet suostumustaan hankkeelle, on omistuksessaan yhteensä 17 kiinteistöä. Näiden kiinteistöjen pinta-alasta jää yhteensä 0,3101 ha maa-aluetta veden alle (21,4 % veden alle jäävästä alueesta). Suunnitellusta vedennostosta aiheutuu myös vettymisvahinkoa eräille tiloille. Kuuden kiinteistön omistajat ovat vastustaneet hanketta. Yhdeksän kiinteistön omistajalta ei ole saatu vastausta.

6 6 Lomakiinteistöt Vahingot on esitetty korvattaviksi siltä osin kuin vahinko on suurempi kuin hankkeesta kiinteistölle tuleva hyöty. Aiheutuvat vahingot on arvioitu kiinteistökohtaisesti seuraavassa. Koivuniemi RN:o 1:550 (AA ja BB:n kuolinpesä) Kiinteistöllä on 163 m rantaa. Kiinteistön ranta-aluetta muuttuu vesialueeksi 58 m 2. Laskennallinen korvaus vesi-alueeksi muuttuvasta alueesta on 568 (58 m 2 x 6,53 /m 2 x 1,5). Ison selän rannalla sijaitseva ranta on jyrkkä, joten välitön hyöty hankkeesta ei ole yhtä suuri kuin matalien lahtien rannoilla sijaitsevilla lomakiinteistöillä. Kiinteistöön kuuluu pieni kaivettu lampare, jonka maisema- ja käyttöarvo kasvavat, kun se vesittyy myös kuivimpina aikoina. Koivuniemen kiinteistön arvonnousuksi arvioidaan Kiinteistölle ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa. Mäki-Katila RN:o 1:630 (CC ja DD:n kuolinpesä, ilmoitettu omistaja EE) Kiinteistön edustan ranta-aluetta muuttuu vesialueeksi 68 m 2. Kiinteistön edustan vesialueeksi muuttuvan maa-alueen omistaa luvan hakijana oleva A. Ahlström Oy (kiinteistöön ei ole lunastettu vesijättöä). Kiinteistö sijaitsee matalan Pitkälahden pohjukassa ja sen arvonnousuksi arvioidaan Kiinteistölle ei aiheudu korvattavaa haittaa. Seita-Pirtti RN:o 1:408 (FF) Kiinteistön ranta-aluetta muuttuu vesialueeksi 50 m 2. Laskennallinen korvaus vesialueeksi muuttuvasta maa-alueesta on 490 (50 m 2 x 6,53 /m 2 x 1,5). Kiinteistö sijaitsee matalan Leppälänlahden rannalla, joka on yksi Uksjärven matalimmista lahdista ja hyödyt vedenpinnan nostosta siten suurimmat. Nykytilanteessa lahdensuu saattaa kovina pakkastalvina jäätyä pohjaa myöten, jolloin lahti jää eristyksiin järvestä. Kiinteistön Seita-Pirtti arvonnousuksi arvioidaan Kiinteistölle ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa. Jussinhovi RN:o 1:537 (GG ja HH) Kiinteistön edustan ranta-aluetta muuttuu vesialueeksi muutamia neliömetrejä. Maa-alueesta vesialueeksi muuttuvan alueen omistaa luvan hakijana oleva A. Ahlström Oy. Kiinteistön arvonnousuksi arvioidaan Kiinteistölle ei aiheudu korvattavaa haittaa. Huhtaluoto RN:o 8:173 (II) Kiinteistön ranta-aluetta muuttuu vesialueeksi m 2. Rannan kokonaispituus on noin 840 m, josta noin 100 m voidaan katsoa lomakiinteistön rantaviivaksi ja loput 740 m metsäalueen rantaviivak-

7 si. Metsäalueen hehtaarihinnaksi on esitetty /ha (korotettu rannan virkistyskäyttöarvon ja metsän odotusarvon perusteella). Laskennallinen vahinko vesi-alueeksi muuttuvasta maa-alueesta on (100 m 2 x 6,53 /m 2 x 1, m 2 x 0,2 /m 2 x 1,5). Metsämaalle aiheutuu kuivatushaittaa 0,709 ha:n alueella, josta 0,558 ha sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N ,07 27,67 m (vettymisvahinko 25,7 %) ja 0,151 ha korkeusvyöhykkeellä N ,67 27,87 m (vettymisvahinko 13,1 %). Laskennallinen vahinko on 326 (13,1/100 x 0,151 ha x /ha + 25,7/100 x 0,558 ha x /ha). Huhtaluodon lomakiinteistön arvonnousu on vähintään 3 000, kun otetaan huomioon mahdolliset tulevat rakennuspaikat. Lomakiinteistölle ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa. Metsämaalle aiheutuvan haitan korvaus on 326. Koivuniemi RN:o 1:406 (JJ ja KK) 7 Mikkola RN:o 8:164 (LL) Kiinteistön ranta-alueesta muuttuu vesialueeksi 200 m 2. Laskennallinen vahinko vesialueeksi muuttuvasta maa-alueesta on 200 m 2 x 6,53 /m 2 x 1,5 = Kiinteistö sijaitsee matalan Leppälänlahden suulla, joka on yksi Uksjärven matalimmista lahdista. Koivuniemen kiinteistön arvonnousuksi on arvioitu Kiinteistölle ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa. Kiinteistön ranta-aluetta muuttuu vesialueeksi 140 m 2. Laskennallinen vahinko vesialueeksi muuttuvasta maa-alueesta on (140 m 2 x 6,53 /m 2 x 1,5). Kiinteistö sijaitsee matalahkon lahden pohjukassa ja hyödyt keskiveden nostosta ovat merkittävät. Mikkolan kiinteistön arvonnousuksi on arvioitu Kiinteistölle ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa. Koivuranta RN:o 8:162 (MM) Kiinteistö sijaitsee järven keskivaiheilla Huhtaluodonnokan juuressa. Kiinteistöllä on rantaviivaa sekä itään että pohjoiseen päin. Itään päin avautuva ranta on 70 m ja pohjoiseen päin avautuva ranta 80 m pitkä. Virkistyskäytön kannalta merkitystä on itään päin avautuvalla rannalla. Pohjoiseen päin aukeava ranta on tien reunassa olevaa vesijättöä. Itäosassa kiinteistön maa-aluetta muuttuu vesialueeksi 14 m 2. Laskennallinen korvaus vesialueeksi muuttuvasta maa-alueesta on 137 (14 m 2 x 6,53 /m 2 x 1,5). Kiinteistön pohjoisosa on hyvin alavaa vesijättöä. Siitä 207 m 2 muuttuu vesialueeksi. Metsämaapohjan mukaan laskettuna vahinko on 19 (0,0207 ha x 600 /ha x 1,5). Laskennallinen korvaus maa-alueesta vesialueeksi muuttuvasta alueesta on yhteensä 156. Koivurannan kiinteistön arvonnousuksi on arvioitu Kiinteistölle ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa.

8 8 Metsämaat Katila RN:o 1:227 (NN) Jussila RN:o 2:91 (OO) Kiinteistö sijaitsee järven kaakkoiskulmassa ja sen järvenpuoleisen länsirajan pituus on 90 m. Kiinteistön edustalla on luvan hakijana olevan A. Ahlström Oy:n omistuksessa olevaa vesijättöä. Kiinteistön länsiosassa on alavaa vesijättöä noin m 2, joka vahingonarviossa käsitellään metsämaana. Sen korkeusasema on kauttaaltaan N ,30 m (vettymisvahinko 25,7 %). Kiinteistöön kuuluvan peltoalueen alaraja on korkeudella N ,20 m. Pellosta noin m 2 sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N ,20 27,67 m (vettymisvahinko 22 %) ja noin m 2 korkeusvyöhykkeellä N ,67 27,87 m (vettymisvahinko 4,7 %). Vesijätölle aiheutuva vettymisvahinko on 25 (25,7/100 x 0,160 ha x 600 /ha). Peltoalueelle aiheutuva vettymisvahinko on 409 (22/100 x 0,240 ha x /ha + 4,7/100 x 0,120 ha x /ha). Korvausten yhteismäärä on 434. Tonttila RN:o 2:42 (OO) Kiinteistö sijaitsee järven keskivaiheilla länsirannalla. Kiinteistön pohjoisranta on jyrkkää ja kivistä sekä eteläranta hyvin alavaa ja sisämaahan mentäessä kelluvaa turvelauttaa. Kiinteistön rantaviivan pituus on 60 m. Vedennostohankkeella on vaikutusta noin m 2 :n suuruiseen alueeseen. Kiinteistön maa-aluetta muuttuu vesialueeksi 180 m 2. Laskennallinen vahinko vesialueeksi muuttuvasta maa-alueesta on 16 (0,0180 ha x 600 /ha x 1,5). Laskennallinen vettymisvahinko on metsämaan arvon mukaan 16 (25,7/100 x 0,102 ha x 600 /ha). Laskennallinen korvaus on yhteensä 32. Juhola II RN:o 1:410 (PP) Kiinteistö on metsätila, jolla ei ole rakennuksia. Kiinteistön rantavyöhyke on hyvin jyrkkä ja kivinen. Aivan rantaviivan tuntumassa on jonkin verran lehtipuita maisemapuina, joilla ei ole odotusarvoa. Muilta osin kiinteistö on hakattu aukeaksi. Kiinteistön maa-aluetta muuttuu vesialueeksi noin 24 m 2. Laskennallinen vahinko vesialueeksi muuttuvasta maa-alueesta on 2,2 (0,0024 ha x 600 /ha x 1,5). Laskennallinen vettymisvahinko olisi metsämaan arvon mukaan 2,6 (25,7/100 x 0,0140 ha x 600 /ha + 13,1/100 x 0,005 ha x 600 /ha). Laskennallinen korvaus on yhteensä 4,8. Kiinteistö on metsätila, jolla ei ole rantarakennuksia. Kiinteistö sijaitsee järven eteläosassa matalan Leppälänlahden länsirannalla. Rantaviivan pituus on noin 55 m. Kiinteistön ranta-aluetta muuttuu vesialueeksi noin 700 m 2. Puusto on rantaviivan tuntumassa lähinnä lehtikuitua ja kauempana sekä kuusikuitua että -tukkia. Laskennallinen vettymisvahinko on 126 (25,7/100 ha x 0,2 ha x /ha + 13,1/100 x 0,09 ha x /ha). Laskennallinen korvaus maa-

9 9 alueesta vesialueeksi muuttuvasta alueesta on 63 (0,070 ha x 600 /ha x 1,5). Korvausten yhteismäärä on 189. Zachrisgård RN:o 41:1 (QQ) Kiinteistö sijaitsee Uksjärven keskivaiheilla matalan lahden länsirannalla. Kiinteistön etelänpuoleinen ranta on hyvin jyrkkä ja pohjoispuoleinen ranta loiva. Rantaviivasta lähtien puusto on runsasta. Rantaviivan pituus on 98 m. Kiinteistön ranta-alueesta muuttuu vesialueeksi 240 m 2. Kiinteistöllä oleva lomarakennus sijaitsee mäen päällä kauempana rannasta. Laskennallinen korvaus vesialueeksi muuttuvasta maa-alueesta on 22 (0,024 ha x 600 /ha x 1,5). Kiinteistön pinta-alasta on korkeusvyöhykkeellä N ,07 27,67 (vettymisvahinko 25,7 %) noin 450 m 2 :n suuruinen alue ja korkeusvyöhykkeellä N ,67 27,87 (vettymisvahinko 13,1 %) noin 310 m 2 :n suuruinen alue Laskennallinen vettymisvahinko on metsämaan arvon ja vahinkoprosentin perusteella arvioituna 9,4 (25,7/100 x 0,045 ha x 600 /ha + 13,1/100 x 0,031 ha x 600 /ha). Laskennallinen vahinko on yhteensä 31. Kiinteistön arvonnousu on olennaisesti suurempi kuin sille aiheutuvat haitat. Kiinteistölle ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa. Peltomaat Hakijat ovat aluehallintovirastoon toimittamansa selityksen yhteydessä toimittaneet Uksjärven pohjoisrannalta Pirttijärvelle päin sijaitsevia peltotiloja Selmilä RN:o 1:345 ja Ojanvarsi RN:o 1:493 koskevan vahingonarvion. Uksjärven keskivedenkorkeuden noston seurauksena kiinteistöistä ei muutu maa-aluetta vesialueeksi. Selmilä RN:o 1:345 (RR) Kiinteistön kokonaispinta-ala on 1,52 ha. Kiinteistön pellosta m 2 sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N ,07 27,67 m (vettymisvahinko 22 %) ja noin m 2 korkeusvyöhykkeellä N ,67 27,87 m (vettymisvahinko 4,7 %). Korvaus kiinteistön Selmilä peltoalueelle aiheutuvasta vettymishaitasta on siten 22/100 x 0,1431 ha x /ha + 4,7/100 x 0,1666 ha x /ha = 275. Ojanvarsi RN:o 1:493 (RR) Kiinteistön kokonaispinta-ala on 2,607 ha. Kiinteistön peltoalueesta m 2 sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N ,07 27,67 m (vettymisvahinko 22 %) ja m 2 korkeusvyöhykkeellä N ,67 27,87 (vettymisvahinko 4,7 %). Korvaus kiinteistön Ojanvarsi peltoalueelle aiheutuvasta vettymishaitasta on 22/100 x 1,0778 ha x /ha + 4,7/100 x 0,5122 ha x /ha = Suostumukset Uksjärven vesialueen omistavat A. Ahlström Oy, Ylikylän osakaskunta ja viisi yksityistä kiinteistöä.

10 Kustannus- ja hyötyarvio HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Lammin kylässä Porin kaupungissa sijaitsevien seuraavien kiinteistöjen omistajat ovat antaneet suostumuksensa hankkeelle: Tilhi RN:o 31:12, Paussi RN:o 31:1, Maitikka RN:o 31:6, Tupasvilla RN:o 31:7, Koivuranta RN:o 1:529, Simpukka RN:o 1:528, Mäntysalo RN:o 1:634, Rounikko RN:o 1:527, Alinentalo RN:o 1:494, Perintö RN:o 1:183, Oronrinne RN:o 1:339, Valkamat RN:o 1:607, Terttula RN:o 1:613, Kesäpirtti RN:o 1:261, Lahtela RN:o 1:489, Rahikka RN:o 1:262, Iltarusko RN:o 1:525, Aurinkoranta RN:o 1:526, Vuorenpää RN:o 1:614, Metsäpirtti RN:o 1:551, Mäntyrinne RN:o 1:615, Kiviharju RN:o 1:635, Rantahovi RN:o 1:627, Kolikorpi RN:o 1:164, Niittyvilla RN:o 1:645, Metsätähti RN:o 1:644, Oravanmarja RN:o 1:643, Suopursu RN:o 1:642, Ahomansikka RN:o 1:640, Mesimarja RN:o 1:639, Juolukka RN:o 1:638, Puolukka RN:o 1:637, Jonila RN:o 1:636, Kivilahti RN:o 1:486, Poukama RN:o 1:445, Ullanranta RN:o 1:214, Eilanranta RN:o 1:333, Uksinpirtti RN:o 1:334, Leppälä RN:o 1:213, Uusileppälä RN:o 1:332, Lahti RN:o 1:212, Lahdelma RN:o 1:401, Uksjärvi RN:o 1:446, Rantala RN:o 1:418, Leppämäki RN:o 1:409, Mäkitupa RN:o 1:407, Jukanhovi RN:o 1:536, Haukiniemi RN:o 1:404, Krapulahti RN:o 1:403, Juhala RN:o 2:165, Uusitila RN:o 2:198, Lepola RN:o 4:198, Latoluoto RN:o 6:17 ja Uupelo RN:o 1:485. Ylikylän kylässä Porin kaupungissa sijaitsevan kiinteistön Puolamaa RN:o 4:199 omistajat ovat antaneet suostumuksensa hankkeelle. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä Hankkeen taloudellinen hyöty loma-asuntojen hinnannousuna arvioituna on Vahinkoarvioksi hakija on esittänyt noin Etelä-Suomen aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Porin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että hakemukseen liitetystä suunnitelmassa esitetystä poiketen hankkeen mukainen pohjapato äärevöittää virtaamatilanteita. Vedenkorkeuden ollessa padolla N ,00 tai vähemmän pohjapato purkaa alapuoliseen uomaan vähemmän vettä kuin nykytilanteessa. Tällöin keskialivirtaamajaksot aikaistuvat ja pidentyvät, mutta kuivimmissa vesitilanteissa vettä saattaa riittää alapuoliseen 10

11 uomaan pidempään. Alivirtaamaan padolla ei ole todennäköisesti merkitystä. Lisäksi ylivirtaamatilanteet nopeutuvat. Pohjapadosta ei kuitenkaan pienestä valuma-alueesta johtuvien vähäisten valumien vuoksi ole sanottavia vaikutuksia alapuoliseen uomaan. Hanke on hyödyllinen Uksjärven vedenlaadulle ja virkistyskäytölle. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Uksjärven pintavesimuodostuman ekologinen luokka on tyydyttävä. Vesienhoitosuunnitelman mukaan tavoitteena on hyvä tila ja tavoitetila saavutetaan nykykäytännön mukaisilla vesienhoidon toimenpiteillä ja lisätoimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. ELYkeskuksen mukaan vedennosto ei sen hyödyllisistä vedenlaatuvaikutuksista huolimatta vaikuta vesienhoitosuunnitelmassa esitetyn tavoitteen toteuttamiseen. ELY-keskus on todennut, ettei töidenaloittamislupaa tule myöntää. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä ei aiheudu hakijalle huomattavaa vahinkoa, koska järven nykyiset vedenkorkeudet ovat vallinneet vuosikymmeniä. Mikäli hankkeelle myönnetään lupa, lupamääräyksiin tulee laittaa seuraavat määräykset: Pohjapadon vaikutuksia Uksjärven vedenkorkeuteen tulee seurata Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Töiden aloittamisesta ja hankkeen valmistumisesta tulee tehdä ilmoitus Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut-ryhmä on todennut, että Uksjärven vesitilavuuden lisääminen vaikuttaa veden laatuun ja hidastaa järven umpeenkasvua. Vedennosto parantaa myös kalaston ja rapujen lisääntymis- ja elinolosuhteita järvessä. ELY-keskuksen mukaan hanke on kannatettava ja yleisen kalatalousedun mukainen ja tukee hyvin myös Uksjoelle suunniteltua kalataloudellista kunnostushanketta. Padon harjan muotoilu on suunniteltu niin, että lasku-uomaan purkautuu vettä nykyistä tasaisemmin, mikä nostaa hieman Uksjoen minimivirtaamia. Padon luiskien rakentamisen aikana on erityisesti varmistettava, että kalojen kulku padon yli on mahdollista. Hankkeelle voidaan myöntää töidenaloittamislupa. 3) Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto on todennut, että mikäli keskivedenkorkeutta nostetaan 20 cm, noin 20 % rantapyykeistä jää kokonaan tai osittain veden vaivaamaksi tai veden allekin. Lupamääräyksiin olisi hyvä sisällyttää ehto, että hakijoiden tulee omalla kustannuksellaan hakea Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimistolta rajamerkkien siirtotoimitusta, jossa ennen vedenpinnan nostoa siirretään ne rantapyykit, jotka ovat vaarassa jäädä kokonaan tai osittain veden vaivaamaksi. Mainitut rantapyykit tulisi ainakin mitata ennen vedenpinnan nostoa, jolloin siirtopyykit voidaan rakentaa ja laillistaa vedenpinnan nostamisen jälkeen. 11

12 4) GG ja HH (Jussinhovi RN:o 1:537, Lammi, Pori) ovat todenneet, että mittaustulokset osoittavat muistuttajien kiinteistön sijaitsevan todella alhaalla. Muistuttajat pelkäävät, että tulvat ovat ilmastomuutokset huomioon ottaen jatkuvia. Uksjärven vedennostosta on käyty keskustelua jo kymmenen vuotta. Raportin mukaan vedennoston vaikutus vedenlaatuun on vähäinen. Laskuojien suille suunnitellut saostusaltaat ovat paras tapa parantaa veden laatua. Pohjaan jäätymisen vähenemisen osalta muistuttajat ovat todenneet, että jäätymisen alkaessa vedenpinta on normaalisti lähellä vanhaa ja uutta keskialivedenkorkeutta, joten hanke ei tuo siihen muutosta. Korvausperusteet ja laskelmat eivät ole realistisia, ja muistuttajat ovat eri mieltä arvonnoususta. Kiinteistön arvo ei nouse, jos tulvauhka on olemassa. Keskivedenpinta voi olla 10 cm suunniteltua alempi. Myös muita korkeuksia tulee tarkastella. Päätökseen tulee kirjata, että hakijoiden tulee korvata vedenpinnan nostosta aiheutuneet haitat täysimääräisenä. Pato tulee suunnitella ja rakentaa siten, että tarvittavat korjaustoimenpiteet suoritetaan hakijoiden kustannuksella. 5) QQ (Zachrisgård RN:o 41:1, Ylikylä, Pori) on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Tutkimus rajoittuu vain Uksjärven itäisten osien kiinteistöjen tarpeisiin ja on varsin huolimattomasti tehty ja sisältää osaltani runsaasti virheitä. Muistuttajan kiinteistöön kuuluu 20 palstaa, joista yksi rajoittuu Uksjärveen. Kiinteistöön kuuluu palsta myös Haukijärven rannalla, josta vesi laskee vain Uksjärveen. Kiinteistöön on lunastettu vesijättöä Haukijärveltä, minkä vuoksi muistuttaja haluaa tietää, mitä Uksjärvellä tehtävät toimenpiteet vaikuttavat Haukijärven vedenpintaan ja Haukiojan toimintaan. Haukijärvi on länsirannaltaan Uksjärveä loivempi. Palstan arvon väitetään vedennoston johdosta nousevan , mutta perusteita väitteen tueksi ei esitetä. Osaksi tämä johtunee siitä, että muistuttajan kiinteistöllä väitetään olevan vapaa-ajan rakennuksen, jota siellä ei ole. Kiinteistöllä ei ole sijainnut rakennusta eikä siihen nykyisten kaavojen mukaan saa rakentaa. Muistuttajan omistama alue on puhdas metsäpalsta eikä sovi vapaa-ajan asumiseen. Ranta sijaitsee lahden perukassa ja lahdensuuta varjostaa kaksi seurakunnan omistamaa saarta. Alueen arvoon ei vaikuta vedenkorkeus. Metsänviljelyssä ei synny hyötyä, jos metsään nostetaan vettä. Mikäli lupa hankkeelle myönnetään, muistuttaja on vaatinut vesilain 11 luvun 5 ja 6 :ien mukaista korvausta käyvästä arvosta. Muistuttaja ei hyväksy korvauksen kuittaamista tekaistulla arvonnousulla. 6) Järjestäytyneet yhteisalueet (Ylikylä Saaret ja Niemi, yhteiset maa-alueet) ja (Ylikylän osakaskunta) ovat vastustaneet luvan myöntämistä hankkeelle. Alueella sijaitsevien järvien itäranta 12

13 on länsirantaa korkeampi ja jyrkempi, mikä näkyy selvimmin Uksjärvessä. Tutkimus rajoittuu Uksjärven Ahlströmin vesialueeseen rajoittuvien kiinteistöjen toiveisiin ja yhteisalueiden sekä rantaan rajoittuvien maa-alueiden tutkimus on suoritettu varsin tarkoitushakuisesti. Yhteisten alueiden osakkailla on Uksjärven kautta kulkevaan vesiväylään liittyviä palstoja myös muualla eikä niiden osalta ole tehty tutkimuksia. Järvestä lähtevässä ojassa on vireillä perkaushanke. Lupakäsittelyssä ei riitä, että hanketta tarkastellaan vain Uksjärven näkökulmasta. Kalastusmahdollisuudet eivät parane Lammin kylässä hankkeen johdosta. Ylikylän puolella hanke vahingoittaa kalan viljelyä ja pilaa rantoja. Korvauslaskelmissa maan arvon nousu on arvioitu korvausten määrää korkeammaksi niissäkin tapauksissa, joissa alueen arvon tulisi laskea. 7) II (Huhtaluoto RN:o 8:173, Ylikylä, Pori) on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Vahinkoarviolaskelma ei ole asiallinen muistuttajan kiinteistön osalta eikä ympäristövaikutusten arvioinnista ole riittäviä tietoja. Muistuttajan kiinteistö sijaitsee Uksjärven länsirannalla, joka on niin alavaa, että vähäinenkin vedenpinnan nostaminen aiheuttaa mainittavaa haittaa myös muistuttajan kiinteistön kohdalla. Vedennostosta ei ole hyötyä kalastukselle eikä virkistyskäytölle, koska valuma-alueen vedet pysyvät pidempään maastossa ja lisäävät ravinteiden määrää järvessä. Vedennosto ei voi muuttaa maanomistajalle kuuluvan alueen omistusoikeutta eikä hallintaa. Jos hakijoille myönnetään pysyvä käyttöoikeus vedeksi muuttuvaan alueeseen, siitä johtuva menetys on korvattava maanomistajalle. Muistuttajan kiinteistön korvauslaskelmassa on sovellettu vuosien välisen ajan kauppahintoja, jotka eivät vastaa nykyisiä hintaperusteita, jotka voivat olla niihin nähden 2 2,5 -kertaiset. Suunnittelijan mukaan muistuttajan kiinteistön arvonnousu on 300 eikä määrää ole perusteltu. Myös muistuttajan alueelle johtava tie joutuu noston seurauksena enemmän veden vaikutuksille alttiiksi ja vaatii korottamista, mikä tulee korvata muistuttajalle. Ylikylässä olevat vesijätöt on lunastettu kiinteistöihin ja korvausperusteiden tulee olla sen mukaisia. Vesisuunnittelulle aiheutuu käytännössä vaikeuksia, koska Uksjärven Ylikylän puoli eli läntinen puoli kuuluu Ahlaisten yhteiselle osakaskunnalle, kun taas Lammin kylän puoli eli itäinen puoli kuuluu A. Ahlström Oy:lle. Muistuttaja on ilmaissut huolensa myös Uksjärven keskellä olevan saaren muinaishauta-alueesta. Lähellä rantaviivaa olevien kiinteistöjen rajamerkkien sijainti vaarantuu, koska osa niistä jää kokonaan tai osittain veden alle. Selvitykset eivät osoita, että hankkeesta saatava hyöty olisi selvästi tai merkittävästi siitä aiheutuvaa haittaa suurempi. 8) MM (Koivuranta RN:o 8:162, Ylikylä, Pori) on esittänyt samansisältöisen muistutuksen kuin edellä kohdassa 7). Lisäksi muistuttaja on todennut, että hänen kiinteistönsä kuuluu vahvistettuun ranta-asemakaava-alueeseen ja sillä sijaitsee loma-asunnon rakennuspaikka, jossa on vanha loma-asunto aputiloineen. Muistuttajan loma-asunnolle johtava tie tulee kärsimään vedennostosta ja vaatii korottamista, laiturin kiinnitysbetoni jää pysyvästi veden alle, nostettava vesi pääsee kellariin ja rannalla olevasta grillistä tulee käyttökelvoton. Muistuttajan mukaan hänen kiinteistönsä arvo laskee. 13

14 14 9) EE (Katila RN:o 1:227, Lammi, Pori) on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttaja on kertonut omistavansa Uksjärven rannan välittömässä läheisyydessä peltoalueen. Pellon viljely onnistuu, koska kasvukauden aikainen vedenpinta on alemmalla tasolla kuin aikaisen kevään vedenpinta. Mittausten mukaan pellon alin kohta on nykyisellä kasvukaudenaikaisella keskivedenkorkeudella 33 cm järvenpintaa ylempänä. Tulevan keskivedenkorkeuden noston jälkeen (+20 cm) pellon pinta on alimmalla kohdalla järven pinnasta 13 cm korkeammalla. Vedennoston jälkeen pellosta jää alle 80 cm peruskuivatussyvyyttä 0,36 ha kuten hakemuksen vahinkoarvioinnissa on todettu. Vahinkoarviossa on arvioitu vahingon arvoksi pellon osalta 409,08 kertakorvauksena. Vahinkoarvio perustuu pellon oletushintaan 7000 /ha, mikä on muistuttajan mukaan väärä laskentatapa nykyaikana. Muistuttajan mukaan on virheellistä laskea kaavan mukaan pellolle kuivatushaittaa prosentteina, jos käytännössä kyseinen vedennosto kasvukaudenaikana tekee viljelyn mahdottomaksi. Nykyisin maataloushallinto määrittelee tukien saannin ehdoksi sen, että tilan tukikelpoisia peltoja viljellään paikkakunnan hyvän viljelytavan mukaan ja että viljelytoimilla saadaan aikaiseksi markkinakelpoinen sato. Mikäli vedenpinta nostetaan kasvukaudella suunniteltuun korkeuteen, vaarannetaan olennaisesti mainittujen ehtojen toteutuminen. Tukikelpoisuuden menettäminen merkitsee vuosittain 520 :n tuen menetystä hehtaaria kohden. Mikäli maa-alue menettää tukikelpoisuuden, on jäljelle jäävän maan arvo paljon vähemmän kuin esimerkiksi metsän pohjan arvo, koska alueella ei ole mahdollista tuottaa vesihaitan vuoksi tukkipuuksi tarkoitettua puustoa. Jäljelle jäävä maa tuottaa lähinnä pajua ja leppää puskina ja muuttuu käytännössä joutomaaksi. Maan arvo laskee käytännössä pellon arvosta /ha joutomaan arvoon 100 /ha. Mikäli hanke toteutuu, muistuttaja on vaatinut, että vedennostosta aiheutuva haitta arvioidaan uudelleen muistutuksessa esitettyjen perusteiden pohjalta. 10) RR (Selmilä RN:o 1:345 ja Ojanvarsi RN:o 1:493, Lammi, Pori) on kertonut omistavansa Uksjärveen laskevan Pirttijärvenojan varrella peltoa 2,35 ha. Muistuttaja on eri mieltä siitä, että vedennosto ei tule vaikuttamaan järven yläpuolella oleviin viljelysmaihin. Suunnitelmassa oleva valokuva on otettu pellon Uksjärven puoleisesta päästä, joka ei ole pellon matalin kohta mittarin lukema on ollut +85 cm, mikä on lähellä nykyistä keskivedenkorkeutta pellon pinta on alimmassa kohdassa 15 cm korkeammalla kuin ojan vedenpinta. Mikäli keskivedenkorkeutta nostetaan 20 cm, pellon viljely vaikeutuu ja paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan toteutuminen pellolla sekä sen myötä myös pellon EUtukikelpoisuus noin 0,5 ha:n alalta vaarantuvat. Muistuttaja ei ole vastustanut patohanketta, mutta on pitänyt 10 cm:n korotusta riittävänä. Mikäli vedennosto johtaa pellon tukikelpoisuuden menetykseen, muistuttajalle aiheutuu vuosittainen tulonmenetys.

15 15 HAKIJOIDEN SELITYS Hakijat ovat korostaneet niiden muistutusten osalta, jotka ovat koskeneet vedenkorkeuden muutoksia, että ylivedenkorkeudet eivät muutu. Ylivirtaamatilanteet nopeutuvat, kuten Varsinais-Suomen ELY-keskus on todennut. Hanke palvelee myös vastustajien intressiä. Töiden aloittamislupa on tarpeen, koska prosessi on kestänyt jo kauan ja vaikuttaa järven tilasta huolestuneiden ihmisten toimintamotivaatioon. Padon rakentamiskustannusten rahoituksen järjestely vie myös oman aikansa. Kuulutusprosessin perusteella 90 % asianosaisista suhtautuu myönteisesti hankkeeseen. Hakijoilla ei ole ollut huomautettavaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) eikä kalatalouspalvelut-ryhmän 2) muistutuksista. Hakijat ovat toivoneet töidenaloittamisluvan myöntämistä. Hakijat ovat todenneet Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimiston 3) muistutuksesta, että 20 cm:n keskivedennostolla ei ole vaikutusta Uksjärven rannoilla olevien tilojen rajapyykkeihin. Muussa tapauksessa rajapyykki on jo alkuaan rakennettu liian alas. Hakijat ovat todenneet GG ja HH:n 4) muistutuksesta, että ylivedenkorkeudet eivät muutu ja että ali- ja keskivedenkorkeudet nousevat. Vahinkoarviossa esitettyä ei ole syytä muuttaa. Hakijat ovat todenneet QQ:n 5) muistutuksesta, että muistuttajan kiinteistö on puhdas metsätila, jolla ei ole rakennuksia eikä rantarakennusoikeutta. Korjattu tieto on ilmoitettu aluehallintovirastoon jo aiemmin samoin kuin kiinteistöön liittynyt virheellinen omistajatieto. Kiinteistölle ei aiheudu hyötyä hankkeesta ja sille esitetään korvauksen maksamista metsämaapohjan mukaan. Uksjärven keskivedenkorkeuden 20 cm:n nostolla ei ole vaikutusta Haukijärveen eikä Haukiojan toimintaan. Hakijat ovat todenneet järjestäytyneiden yhteisalueiden (Ylikylän osakaskunnan) 6) muistutuksesta, että hankkeen hyödyt ja haitat on esitetty suunnitelmassa ja vahinkoarvioissa. Kalatalousviranomainen on todennut lausunnossaan, että hanke on hyödyllinen kala- ja raputalouden kannalta. Hakijat ovat todenneet II:n 7) ja MM:n 8) muistutuksista, että kiinteistöjen omistusoikeudet eivät muutu, vaikka keskivedenkorkeutta nostetaan. Muilta osin hakijat ovat pitäytyneet aikaisemmin vahinkoarviossa ja suunnitelmassa esittämässään. Hakijat ovat todenneet EE:n 9) muistutuksesta, että vahinkoarvio on tehty vakiintuneen käytännön mukaisesti. Hakijat ovat pitäytyneet aikaisemmin vahinkoarviossa ja suunnitelmassa esittämäänsä. Hakijat ovat teettäneet RR:n 10) muistutuksen johdosta muistuttajan kiinteistöjä koskevan vahinkoarvioselvityksen.

16 16 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Uksjärven Järvenhoitoyhdistys ry:lle, A. Ahlström Oy:lle, Porin evankelis-luterilaiselle seurakuntayhtymälle ja Porin kaupungille luvan Uksjärven ali- ja keskivedenkorkeuden nostamiseen hakemuksen ja siihen liitetyn päivätyn suunnitelman sekä sen täydennysten mukaisesti Porin kaupungissa. Käyttöoikeus Korvaukset Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää pysyvän käyttöoikeuden liitteessä 2 mainittujen kiinteistöjen veden alle jäävään, yhteensä m 2 :n suuruiseen maaalueeseen. Liitteestä käy ilmi kiinteistökohtaisesti veden alle jäävien alueiden suuruudet. Lisäksi aluehallintovirasto myöntää käyttöoikeuden padon alle jäävään noin 50 m 2 :n suuruiseen Ylikylän osakaskunnan omistamaan vesialueeseen RN:o 876:3. Lupamääräyksessä 6. mainittujen kiinteistöjen ilmoitetuille omistajille on määrätty maksettavaksi korvausta veden alle jäävistä maa-alueista, vettyvistä pelto- ja metsäalueista ja padon alle jäävästä vesialueesta. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Töiden suorittaminen ja rakenteet 1. Pohjapato on rakennettava ja lasku-uomaa perataan suunnitelman liitteinä 5, 7 ja 11 olevien piirustusten mukaisesti siten, että kalankulku padon ohitse on mahdollista. Mikäli Uksjärven vedenkorkeudet pohjapadon rakentamisen jälkeen poikkeavat merkittävästi suunnitelmassa esitetyistä, tulee padon rakennetta muuttaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla siten, että suunnitellut vedenkorkeudet toteutuvat. 2. Padon yhteyteen yleisölle helposti päästävään paikkaan on sijoitettava vedenkorkeusasteikko. 3. Työt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesistölle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.

17 17 Kunnossapito Korvaukset 4. Luvan saajat ovat vastuussa hankkeeseen kuuluvien rakenteiden ja laitteiden kunnossapidosta. Pohjapato on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. 5. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saajat ovat vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä aluehallintoviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä, kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko on viivytyksettä korvattava asianomaiselle oikeudenomistajalle, ellei toisin sovita. 6. Luvan saajien on maksettava korvauksena pysyvästä käyttöoikeudesta vesialueeksi muuttuviin maa-alueisiin ja korvauksena vettyvistä maaalueista Porin kaupungissa sijaitsevien seuraavien kiinteistöjen ilmoitetuille omistajille jäljempänä mainitut kertakaikkiset korvaukset. Veden alle jäävien alueiden osalta korvauksiin sisältyy vesilain 11 luvun 6 :n mukainen 1,5 kertaisuus. Kylä Kiinteistön RN:o Ilmoitettu Korvaus nimi omistaja ( ) Ylikylä Huhtaluoto 8:173 Ylikylä Jussila 2:91 Tietoverkossa olevasta Ylikylä Tonttila 2:42 päätöksestä on poistettu Lammi Juhola II 1:410 omistajatiedot ja korvaus- Lammi Katila 1:227 summat Lammi Selmilä 1:345 Lammi Ojanvarsi 1:493 Padon alle jäävästä vesialueesta on maksettava Ylikylän osakaskunnalle 100 :n kertakaikkinen korvaus. Korvaukset on maksettava viimeistään , mutta kuitenkin ennen töihin ryhtymistä. Eräpäivästä lähtien korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosentilla. Vesilain 11 luvun 15 :ssä tarkoitettua tallettamista ei ole toimitettava korvattavien etujen vähäisyyden vuoksi.

18 18 Tarkkailu Voimassaolo Ilmoitukset 7. Luvan saajan on tarkkailtava Uksjärven vedenkorkeuksia Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaiselle vähintään kuukausi ennen töiden aloittamista. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailusuunnitelmissa sanotuin määräajoin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on pyydettäessä esitettävä myös niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen. 8. Rakennustyöt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun viimeistään kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja myönnetyt käyttöoikeudet raukeavat. 9. Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 10. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista ilmoitettava siitä asianomaisille maanomistajille, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava aluehallintovirastolle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Intressivertailu Luvan myöntäminen edellyttää muun muassa, että vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin mukaisessa hyötyjen ja vahinkojen välisessä intressivertailussa hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hankkeen merkittävin hyöty kohdistuu rantakiinteistöjen virkistysarvoon. Vahinkoa aiheutuu veden alle jäävistä maa-alueista sekä vettyvistä metsä- ja peltomaista. Yksikköhinnat Hakija on käyttänyt hankkeen hyötyjen ja haittojen arvioinnissa vapaa-ajan ja vakituisen asutuksen rantatontin hintana 6,53 /m 2, salaojitetun pellon arvona /m 2 ja vettyvän ja veden alle jäävän metsämaan arvona 600 /ha. Aluehallintovirasto on korottanut rantatontin hinnan hintatason nousua vastaavasti 7,00 euroon/m 2 ja pellon hinnan euroon/ha. Vet-

19 tyvän metsämaan arvona on käytetty /ha ja veden alle jäävän metsäpohjan arvona 600 /ha, koska vettymisvahingot arvioidaan menetetyn puun kasvun eikä puuttoman metsäpohjan arvon perusteella. Veden alle jäävän metsäalueen korvauksessa on otettu huomioon metsäpohjan arvo 600 /ha puolitoistakertaisena ja arvioitu puuston tuoton menetys. Hyödyt Pohjapadolla nostetaan Uksjärven vuoden keskivedenkorkeutta 0,20 m ja alivedenkorkeutta 0,22 m, mikä parantaa matalan järven tilaa, sen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja vesimaisemaa. Järven vesitilavuuden kasvaessa järven happitilanne paranee, minkä seurauksena järven kalaston elinolosuhteet parantuvat. Uksjärven kunnostuksen rahassa arvioitava kokonaishyöty perustuu rantakiinteistöjen arvon nousuun vesimaiseman parantuessa sekä veneilyn, kalastuksen ja uimisen helpottuessa. Saatava hyöty on pitkälti riippumaton rantakiinteistön pinta-alasta ja kiinteistöllä sijaitsevista rakennuksista. Tietyllä vedenpinnan korkeusvyöhykkeellä kiinteistön virkistysarvo on suurimmillaan. Vesistön virkistysarvo vähenee vesirajan siirtyessä kiinteistöltä järvelle päin. Vastaavasti sen virkistysarvo kasvaa vesirajan siirtyessä järveltä kohti kiinteistöä ja virkistyskäytön optimivyöhykettä. Nykyisellään Uksjärven vedenpinta on virkistyskäyttökaudella sellaisella korkeudella, että rantaviiva on optimivyöhykkeen alapuolella. Lisäksi vesisyvyyden lisääntyminen erityisesti kuivina kesinä parantaa rannan käytettävyyttä. Kesäaikainen vedenpinnan nostaminen noin 20 cm:llä lisää aluehallintoviraston arvion mukaan rantakiinteistöjen vesistösidonnaista virkistysarvoa noin 5 %:lla. Koska aiheutuva hyöty on pitkälti riippumaton rantakiinteistön pinta-alasta ja kiinteistöllä sijaitsevista rakennuksista, voidaan kaikille rantakiinteistöille käyttää yhtä vesistösidonnaista virkistysarvoa. Tämä lasketaan m 2 :n rakentamattoman rantakiinteistön mukaan. Rantakiinteistön arvosta katsotaan 70 % olevan vesistösidonnaista virkistysarvoa. Näin laskettuna hankkeen kiinteistökohtaiseksi virkistyskäyttöhyödyksi saadaan m 2 x 7,00 /m 2 x 0,7 x 0,05 eli Virkistyskäyttöhyötyä aiheutuu niille kiinteistöille, joilla on vakituista ja vapaa-ajan asutusta. Kiinteistöillä Koivuniemi RN:0 1:406 ja Mikkola RN:o 8:164 hyöty on kuitenkin arvioitua suurempi, koska kiinteistöjen ranta-alueet ovat matalia. Myös Huhtaluodon RN:o 8:173 kiinteistön arvo nousee esitettyä enemmän kiinteistön suuren pinta-alan vuoksi. Aluehallintovirasto arvioi hankkeen kokonaishyödyksi noin (59 rantakiinteistöä x /kiinteistö). Lisäksi hankkeen toteuttaminen tuottaa rahassa arvioimattomia hyötyjä myös muulle vesistön virkistyskäytölle sekä kalastukselle ja vesiluonnolle. Arvio on hakijan esittämää hyötyarviota ( ) selvästi pienempi. 19

20 20 Vahingot Hankkeen toteuttaminen ei vaaranna yleistä terveydentilaa eikä aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hankkeesta aiheutuu paikallista ja ohimenevää veden samentumista ja veden laadun huonontumista alapuolisessa vesistössä. Hankkeen vaikutuksilla alapuolisen vesistön virtaamiin ei ole sanottavaa haitallista merkitystä. Niiden, jotka ovat suostuneet hankkeeseen korvauksitta, maa-alueesta (pääosin tonttimaata) jää veden alle m 2. Tätä vahinkoa ei oteta huomioon intressivertailussa. Vahinkoarviossa huomioon otettujen hankkeeseen osallistumattomien ja suostumattomien kiinteistöjen veden alle jäävien maa-alueiden pinta-ala on yhteensä m 2. Veden alle jäävä alue korvataan puolitoistakertaisena. Aluehallintovirasto pitää oikeina vettymisvahingon arvioinnissa käytettyjä vahinkoprosentteja. Kuivatushaittaa katsotaan aiheutuvan vain maaja metsätalouskäytössä oleville alueille. Kun otetaan huomioon edellä mainitut tontteja, pelto- ja metsämaita koskevien yksikköhintojen korotukset, hankkeesta aiheutuvat haitat ja vahingot ovat yhteensä noin Intressivertailun tulos Intressivertailussa huomioon otettavan vahingon suuruus on yhteensä noin Hankkeesta saatavaa noin :n suuruista hyötyä voidaan pitää siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattavana. Pysyvä käyttöoikeus Saadun selvityksen perusteella luvan saajat omistavat 58,2 % veden alle jäävästä maa-alueesta. Omistusosuus on selvästi enemmän kuin vesilain 2 luvun 7 :n 1 momentissa edellytetty 50 %:n osuus hanketta varten tarvittavista alueista, joten luvan saajille on voitu myöntää pysyvä käyttöoikeus hankkeen johdosta vesialueeksi muuttuviin toisille kuuluviin maa-alueisiin. Padon rakenteiden alle maa-alueella jäävä ja kunnossapitoa varten tarvittava alue kuuluu Ylikylän kylässä sijaitsevaan kiinteistöön Sakarintalo RN:o 31:10, jonka omistaa yhtenä luvan hakijoista oleva A. Ahlström Oy. Padon alle jäävän vesialueen omistaa Ylikylän osakaskunta. Vesilain 2 luvun 7 :n 2 momentin mukaan aluehallintovirasto voi, mikäli 2 luvun 6 :ssä mainitut rakentamisen edellytykset ovat olemassa, myöntää hakijalle oikeuden tehdä vesiuomaan toiselle kuuluvalle tai yhteiselle alueelle uomaa huomattavasti muuttamatta muun muassa pato kiinnikkeineen. Siten aluehallintovirasto on voinut myöntää käyttöoikeuden padon alle jäävään vesialueeseen. Korvaukset Yhteensä 55 kiinteistön omistajat ovat antaneet suostumuksensa hankkeelle ja ilmoittaneet sitoutuvansa olemaan vaatimatta korvauksia veden-

21 korkeuden muutoksen johdosta mahdollisesti veden alle jäävästä tai vettyvästä maa-alueesta. Niille kiinteistöille, joiden omistajat eivät ole antaneet suostumustaan, aiheutuu hankkeesta sekä hyötyä että vahinkoa. Vesilain 11 luvun 5 :n 2 momentin mukaan tällaisille kiinteistöille kohdistuva hyöty on kohtuuden mukaan sovitellen otettava huomioon korvausta määrättäessä. Aluehallintovirasto on soveltanut säännöstä tässä tapauksessa siten, että niille kiinteistöille, joille hankkeesta aiheutuva vahinko on pienempi kuin hankkeesta saatava hyöty, korvausta ei ole määrätty. Tällaisia kiinteistöjä ovat Koivuniemi RN:o 1:550, Mäki-Katila RN:o 1:630, Seita-Pirtti RN:o 1:408, Jussinhovi RN:o 1:537, Koivuniemi RN:o 1:406, Mikkola RN:o 8:164, Koivuranta RN:o 8:162 ja Zachrisgård RN:o 41:1. Vahinkoja arvioidessaan aluehallintovirasto on käyttänyt edellä esitettyjä korjattuja yksikköhintoja. Kiinteistöille Huhtaluoto RN:o 8:173, Jussila RN:o 2:91, Tonttila RN:o 2:42, Juhola II RN:o 1:410, Katila RN:o 1:227, Selmilä RN:o 1:345 ja Ojanvarsi RN:o 1:493 aiheutuu hankkeesta korvattavaa vahinkoa kiinteistöihin kuuluvien maa-alueiden jäädessä veden alle tai ja/tai metsä- tai peltoalueen vettyessä. Yksikköhintojen korjausten johdosta aiheutuneet muutokset kiinteistöjen korvauksissa ovat seuraavat: 21 Kiinteistön nimi Rekisterinumero Suunnitelmassa esitetty korvaus ( ) Katila 1:227 Tietoverkossa Selmilä 1:345 olevasta päätök- Ojanvarsi 1:493 sestä on poistettu Tonttila 2:42 korvaussummat Jussila 2:91 Tarkistettu korvaus ( ) Kiinteistöjen omistajille on lupamääräyksessä 6. määrätty maksettaviksi pysyvästä käyttöoikeudesta kertakaikkiset korvaukset. Korvaukset on pyöristetty ja pienin korvaus on korotettu 20 euroon. Hankkeesta ja pysyvän käyttöoikeuden myöntämisestä ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Vesienhoitosuunnitelma Lupaharkinta Lainkohdat Hanke edistää Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 tavoitteiden toteutumista. Edellä esitetyn perusteella oikeudelliset edellytykset luvan myöntämiseksi ovat olemassa. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 7 :n 1 ja 2 momentti, 11 ja 11a sekä 11 luvun 3, 5, 6, 14 ja 14a