SIRPPUJOEN VESISTÖN PITKÄJÄRVEN KUNNOSTUS HAKEMUS KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISEKSI

Transkriptio

1 SIRPPUJOEN VESISTÖN PITKÄJÄRVEN KUNNOSTUS HAKEMUS KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISEKSI Sirppujoen vesistön Pitkäjärven hoito ry

2 SISÄLTÖ HAKEMUSKIRJE 2(7) 1. Hakijan nimi ja yhteystiedot Hakemus Hankkeen tarkoitus Hankkeen taustaa Hakemuksen valmistelusta Hankeen vaikutusalue Vesioikeudellinen yhteisö...7 LIITTEET JA PIIRUSTUKSET Liite 1. Pitkäjärven Luontoselvitys 2013 Liite 2. Hydrologiset kuvaajat Liite 3. Ranta-asemakaava, kartta ja kaavamääräykset Liite 4. Pitkäjärven rauhoituspäätös Liite 5. Alapuolisen uoman pituusleikkaus ja tulvakorkeuksien muutokset Liite 6. Hyöty- ja haittalaskelmat Liite 7. Vesirajan muutokset ja vettyminen, kiinteistökohtaiset kartat Liite 8. Maanmittauslaitoksen lausunto Pitkäjärven kunnostuksesta Liite 9. Korvauslaskelmat kiinteistöille, jotka eivät ole antaneet suostumusta Liite 10. Kiinteistökartat, juokseva numerointi ja maanomistajien tiedot Liite 11. Asiaa koskevat suostumukset Liite 12. Vesioikeudellinen yhteisö Piirustus Pitkäjärven pohjapato, pohjapiirustus ja leikkaukset, uoman louhinta

3 HAKEMUSKIRJE 3(7) 1. HAKIJAN NIMI JA YHTEYSTIEDOT Pitkäjärven vesioikeudellinen yhteisö Yhteyshenkilö: Tom Jalonen Tarvonsaarenpuisto 1 as Rauma tomjalonen@gmail.com 2. HAKEMUS Sirppujoen vesistön Pitkäjärven keskivedenkorkeuden nostaminen ja vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistaminen. Hakemus koostuu tästä hakemuskirjeestä ja erillisestä hankesuunnitelmasta liitteineen. 3. HANKKEEN TARKOITUS Sirppujoen vesistön Pitkäjärvi on kiihtyvällä vauhdilla kasvamassa umpeen. Merkittävin syy tähän on järven mataluus, jolloin järven vedenpinnan nosto, erityisesti kesäaikaisten alivesien osalta, on ainoa käytännöllinen keino umpeenkasvun estämiseksi. Kuva 1. Järven pohjoispää matalan veden aikaan. Lintujärvenä suojellun Pitkäjärven pelastamiseksi on käynnistetty hanke pohjapadon rakentamiseksi järven luusuaan. Mitoitussuunnitelman mukaan järven keskimääräinen vedenkorkeus nousee 18 cm. Samaan aikaan tulvavedet laskevat 1-3 cm. Tärkeintä kuitenkin on, että alin kesävesi nousee 44 cm. Nosto lisää merkittävästi matalan järven vesitilavuutta parantaen linnustollisia ja muita luontoarvoja samalla kun taloudelliset haitat jäävät pieniksi. Ilman kunnostustoimenpiteitä järven tila todennäköisesti heikkenee nopeasti.

4 HAKEMUSKIRJE 4(7) 4. HANKKEEN TAUSTAA Pitkäjärveen laskeva Taminanoja padottiin 1780-luvulla kolmeksikymmeneksi vuodeksi (Museovirasto, Kulttuuriympäristön rekisteriportaali) ja järven kuivatus aloitettiin 1870-luvulla (Maanmittauslaitokselta löytynyt kirjeenvaihto). Virallisia arkistomerkintöjä laskuhankkeista ei ole löydetty mutta yleisesti on tiedossa, että Pitkäjärven lasku-uomaa on perattu vielä 1970/80 luvulla. Joka tapauksessa, Pitkäjärven vedenpinnan nosto on ainoa käytännöllinen keino umpeenkasvun estämiseksi tai ainakin hidastamiseksi. Pitkäjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi, joka kuuluu valtioneuvoston vuonna 1982 hyväksymään Valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (Maa- ja metsätalousministeriö 1982). Järvi on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi vuonna 2004 (liite 4). Suunniteltu pohjapatohanke tukee suojeluohjelman tavoitteita. Rauhoituspäätöksen perusteluissa sivulla 4 järven kunnostuksesta todetaankin, että: Päätös ei estä järven kunnostamista niin, että linnuston ja kalaston olosuhteet säilyvät tai paranevat. ja edelleen Lluonnonsuojelualueen perustaminen turvaa linnuston ja kalaston säilymisen, eikä estä järven tilan suunnitelmallista parantamista eikä siten vedenpinnan nostamista.. Pitkäjärven tilan heikkeneminen tuodaan esille jo rauhoituspäätöksen liittyvässä kuulemisessa toteamalla, että kasvillisuus ja linnusto ovat jonkin verran muuttuneet valtioneuvoston päätöksen jälkeen umpeenkasvun ja vedenpinnan laskun seurauksena mutta alue on edelleenkin luonnoltaan arvokas (Lounais-Suomen Ympäristökeskus ). Aikajänne tässä on siis Valtakunnallisen lintuvesiohjelman (Maa- ja metsätalousministeriön lintuvesityöryhmä 1981) mukaan Pitkäjärven avovesialueen pinta-ala on 38 ha ja luhta- ja ilmaversoiskasvillisuuden 51 ha eli yhteispinta-ala on ollut 89 hehtaaria. Luontoselvityksessä 2013 (liite 1) vastaavat luvut olivat 28 ha ja 79 ha. Viimeisen perkauksen jälkeen ovat siis järven kokonais- ja vesiala molemmat pienentyneet 10 ha eli saman verran, kuin suunniteltu pohjapato lisäisi sitä. Kun samanaikaisesti järvi on madaltunut umpeenkasvun ja vedenpinnan laskun seurauksena, on vesitilavuus pienentynyt merkittävästi. Luontoselvityksen mukaan järvellä on myös runsas viitasammakkokanta. Hyvin todennäköistä on, että viitasammakon tilanne Pitkäjärvellä ei ainakaan heikkene kesäaikaisesta vedenpinnan nostosta. Päinvastoin sen pitäisi turvata kutualueiden säilymistä veden peittäminä ja siten vähentää kutualueiden kuivumisriskiä, jos kutu tapahtuu myöhään keväällä ja kevät on vähäsateinen (Nieminen, M. & Ahola, A. 2017: Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. Suomen ympäristö 1/2017. s Maarit Jokinen, 2012: Viitasammakko Rana arvalis Nilsson, Esiselvitys, SYKE s. 16.) Järven linnustoarvojen säilyttämiseksi, kuten myös virkistyskäytön turvaamiseksi, vapaata vesialaa ja - tilavuutta tulisi olla enemmän.

5 HAKEMUSKIRJE 5(7) 5. HAKEMUKSEN VALMISTELUSTA Nykyinen vedenpinnan nostohanke käynnistyi syksyllä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen VELHO hanke yhdessä Laitilan ja Uudenkaupungin kuntien sekä Pitkäjärven rantakiinteistöjen omistajien kanssa käynnistivät vedenpinnan noston suunnittelun. Nostosuunnitelmissa ovat olleet mukana myös ELY-keskuksen luonnonsuojelu- ja vesivarayksikköjen asiantuntijat. Sirppujoen vesistön Pitkäjärven hoito ry perustettiin alkuvuodesta 2013 tarkoituksenaan suojella ja hoitaa Pitkäjärven ja sen valuma-alueen tilaa. Yhdistys on vastannut hankkeen käytännön valmistelutyöstä ja koostanut hakemuksen. Hankesuunnitelman on tehnyt Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Ky. Suunnitelma kattaa Pitkäjärven lisäksi kolme yläpuolisen vesistön järveä sekä niistä Pitkäjärveen laskevaan Taminanojaan suunnitellun pohjapadon. Tarkoitus on jättää molemmat hakemukset niin, että hakemukset voidaan käsitellä yhdessä. Varsinais-Suomen energia-asioiden ja kestävän kehityksen palvelukeskus VALONIA on tehnyt Pitkäjärven luontoselvityksen ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön asiantuntijoiden linjaamien raportointitarpeiden pohjalta 2013 (liite 1). Siihen sisältyy pesimälinnustoselvitys, vesi- ja rantakasvillisuusselvitys, vesinäyte kasvukaudelta sekä suuntaa antava kalastoselvitys. Maanmittauslaitos tarkasti kiinteistöjen rantarajat 2015 (liite 8). Vesioikeudellinen yhteisö päätettiin perustaa pidetyssä kokouksessa vastaamaan hakemuksen jatkosta ja hankkeen toteutuksesta (liite 12). 6. HANKEEN VAIKUTUSALUE Pitkäjärvi sijaitsee Uudenkaupungin ja Laitilan rajalla sekä pieneltä osin Pyhärannan alueella. Järven vedet laskevat Sirppujoen suupuolelle. Hanke vaikuttaa Pitkäjärven vesialueen ja rantakiinteistöjen lisäksi kaakkoispuolella sijaitsevaan peltoalueeseen. Hankkeella on myös suora vaikutus suojellun lintuvesialueen olosuhteisiin. Vaikutus alajuoksun virtaamavaihteluihin on vähäinen. Välillisesti suunniteltu pohjapato vaikuttaa myös yläpuolisiin järviin mahdollistaen niille suunnitellun keskivedenkorkeuden nostamisen. Pitkäjärven vesialue vesijättöineen jakaantuu kuuden osakaskunnan kesken. Niiden järjestäytyminen tarkastettiin Maanmittauslaitokselta (käynti Turun palvelupisteessä ). Saadun tiedon mukaan kaikki osakaskunnat ovat järjestäytymättömiä. Samalla kuitenkin kerrottiin, että tiedot ovat epävarmoja, koska rekisterin ylläpitovastuu on vaihtunut useasti. L-S Kalatalouskeskuksen mukaan Laitilan puolen osakaskunnat ovat aktiivisia ja järjestäytyneitä kalastuskuntina, kun taas muut kolme osakaskuntaa ovat ei-aktiivisia (Seppo Kyllönen, Laitilan kalastusalueen isännöitsijä, ). Järvi ja osat sen ranta-alueista muodostavat mainitun luonnonsuojelualueen. Yhteisalueisiin rajoittuvia kiinteistöjä on 26 kappaletta ja peltoalueella lisäksi kaksi tilaa, joille syntyy vettymishaittoja. Yhteensä siis 34 rekisteriyksikköä on välittömällä vaikutusalueella. Yksityiskohtaiset tiedot kaikista vaikutusalueella olevista rekisteriyksiköistä on esitetty liitteessä 10.

6 HAKEMUSKIRJE 6(7) Suostumuksen hankkeeseen on antanut 5 osakaskuntaa ja 21 kiinteistöä. Asiaa koskevat suostumukset ovat liitteessä 11. Kahdeksasta ei suostumuksen antaneesta rekisteriyksiköstä kolmelle ei muodostu veden alle jääviä alueita. Loput viisi tilaat, joihin siis haetaan pysyvää käyttöoikeutta, on listattu alla. Näistä yhdelle ei muodostu korvattavan suuruista vahinkoa mutta yhdelle muulle tilalle syntyy korvattavaa vettymishaittaa. Lisäksi kahdelle suostumuksen antaneelle tilalle on sovittu maksettavaksi korvaukset. Yhteensä näille seitsemälle tilalle ehdotetaan maksettavaksi korvauksena liitteen 9 laskelmien mukaisesti (veden alle jäävät maa-alueet 940, patorakenteiden alle jäävät maa-alueet 368 ja vettymiskorvaukset ). Yksityiskohtaiset tiedot alueista, joille hakija pyytää käyttö- tai lunastusoikeutta sekä alueista, joihin hankkeesta aiheutuu vahinkoa tai haittaa, on esitetty hankesuunnitelmassa ja liitteissä 6 ja 7. Alueet, joille haetaan käyttöoikeutta Veden Rakenteiden Yhteensä Jno. Rekisterino. Tila alle [m 2 ] ym. alle [m 2 ] K Kaarnimaa P Metsä-Puotila (metsähallitus) P Lammijärvi P Merilä *) P Metsälä *) Yhteensä Vesialue *) Yhtenäisen vesialueen ulkopuolella sijaitsevat alueet Yhtenäisen vesialueen ulkopuolella sijaitsevat alueet on esitetty erikseen, koska hankkeen vaikutusten huomioiminen hakemuksessa on osin tulkinnanvaraista. Tämä johtuu siitä, että vaikka vesilain 1 luku 5 1 momentti antaa selkeän määritelmän rantaviivaa vastaavalle pinnankorkeudelle, on 1 luvun 3 1 momentin 2 kohdan mukainen vesi- ja maa-alueen välinen ero hankala määrittää kauempana järvestä tapahtuvan kosteikkojen ja lampareiden muodostumisen ja ojissa tapahtuvan pinnannousun osalta. Sama vaikeus koskee myös rantaviivan sijainnin määrittämistä laajoilla luhtarannoilla. Tämä näkyy Maanmittauslaitoksen rantarajaa koskevassa lausunnossa (liite 8). Sen mukaan kiinteistöjen alueita ei jää vedenpinnan alle kuin mahdollisesti kiinteistöllä 1:14. (Koska veden alle jäävä alue ei rajoitu yhteiseen vesialueeseen, eivät vesilain 17 luvun 11 2 momentin mukaan tilusjärjestelyt ole tarpeellisia tämänkään kiinteistön osalta.) Tässä hakemuksessa on käytetty systemaattisesti laserkeilausaineistoon perustuvan maastomallin tuottamaa korkeustietoa alueista, jotka jäävät uuden keskivedenkorkeuden alapuolelle. Lupahakemuksen käsittelyyn mahdollisesti vaikuttavien haettavien käyttöoikeuksien (vrt. edellä) ja asiaa koskevien suostumusten (liite 11) osalta on laskelmissa esitetty myös selvästi rantaviivan ulkopuolisten alueiden vaikutus erikseen.

7 HAKEMUSKIRJE 7(7) 7. VESIOIKEUDELLINEN YHTEISÖ Hanketta varten on perustettu vesioikeudellisen yhteisö Liitteessä 12 on perustavan kokouksen pöytäkirja ja yhteisön säännöt, joille pyydetään vahvistusta. Kutsu perustavaan kokoukseen lähetettiin yhteisalueisiin rajoittuvien kiinteistöjen omistajille kuitenkin niin, että jos kiinteistöllä on useampia omistajia, kutsu on lähetetty vain yhdelle. Yhteisten alueiden aktiivisille osakaskunnille kutsu lähetettiin puheenjohtajille. Ei aktiivisille osakaskunnille kutsu on lähetetty kaikille tiedossa oleville osakkaille. Samalle henkilölle kutsu on lähetetty vain kerran. Postituslistat on esitetty liitteessä 12 ja tiedot rekisteriyksiköiden omistajista liitteessä 10. Laitila Pitkäjärven vesioikeudellinen yhteisö Marianne Aaltonen Liisa Hyytiä Tom Jalonen Eero Seikola Mika Seikola