Heinijärven vedenkorkeuden nosto

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Heinijärven vedenkorkeuden nosto"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta Heinijärven vedenkorkeuden nosto Vesilupahakemus

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus I Asia Luvan hakija Tiivistelmä Vesilupa Heinijärven ali- ja keskivedenkorkeuden nostamiseksi Heinijokeen rakennettavalla luonnonmukaisella pohjapadolla. NN Osoite TAMMELA Yhteyshenkilöt: NN, p. Heinijärven vedenkorkeutta nostetaan Heinijokeen rakennettavan pohjapadon avulla. Pohjapadon rakentamisen vuoksi Heinijärven keskimääräinen alivedenkorkeus (MNW) nousee 20 cm, keskimääräinen vedenkorkeus (MW) 10 cm ja keskimääräinen ylivedenkorkeus (MHW) 0 cm. Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia lukuun ottamatta työn aikaista veden samentumista. Hankkeella saavutettavat hyödyt ovat koituvia haittoja suuremmat. Hankkeesta koituu hyötyä ranta-asukkaiden virkistyskäytölle, yleiselle edulle ja ympäristölle sekä vesialueen omistajalle ja osakkaalle. Kesävedenkorkeuden nousu parantaa veneily- ja kalastusmahdollisuuksia koko järvellä. Lähialueen asukkaille hyväkuntoinen vesistö ja viihtyisät rantaalueet tarjoavat monipuolisen virkistyskäyttöalueen. Vesistön tilan koheneminen sekä parantuneet virkistyskäyttö ja kalastusolosuhteet lisäävät vesistön käyttöä. Käyttäjän kannalta kunnostuksella saavutettuja hyötyjä ovat vesimaiseman parantuminen, rantaviivan selkeytyminen ja yleisen viihtyvyyden lisääntyminen.

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus II SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Kohteen kuvaus Sijainti Maa- ja vesialueiden omistussuhteet Nykyiset rakenteet Kaavoitus ja maankäyttö Natura ja luonnonsuojelualueet Vesistötiedot Vesistön ja valuma-alueen kuvaus Hydrologia Vedenkorkeudet Virtaamat Vesiliikenne ja uitto Vesialueen tila Kalastus ja kalasto Pohjavedet Veden korkeuden nosto Yleistä Mitoitus Padon rakentaminen Toteuttamisaikataulu Kustannusarvio Hankkeen vaikutukset ja haittojen vähentäminen Veden laatu Vedenkorkeudet ja virtaamat Vaikutukset vedenkorkeuteen Vaikutukset virtaamiin Vesiliikenne Kalasto ja kalastus Virkistyskäyttö Rantarakenteet ja laitteet Natura ja luonnonsuojelualueet Muut vaikutukset Hankkeen hyödyt ja haitat Oikeudelliset edellytykset Ehdotus lupaehdoiksi Tarkkailu Lähteet... 16

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus III LIITTEET: LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 Yleiskartta ja sijantikartta Kiinteistöjen omistajatiedot ja kartta Valuma-aluekartta Vedenlaatuhavainnot Työselostus; pohjapadon rakennussuunnitelma Hyötyjen ja haittojen arviointi

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 1 (16 ) TAMMELAN KUNTA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO 1 Johdanto 2 Kohteen kuvaus 2.1 Sijainti Tammelan kunnassa on käynnissä Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittama hanke Luoteis-Tammelan vesistöjen kunnostus ja veden pinnan noston suunnittelu. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on ollut selvittää Jänijärven ja Heinijärven kesäaikaisen alivedenpinnan korkeuden nostamisen edellytykset ja mahdollisuudet, mihin liittyvän esiselvityksen teosta on vastannut FCG Finnish Consulting Group Oy. Esiselvityksessä on kuvattu järvien vedenkorkeuden nostamisen mahdolliset tavoitekorkeudet, vaikutukset ja alustava arvio toteutustavasta ja sen kustannuksista. Esiselvitys on ollut pohjana Heinijärven vedenkorkeuden nostosuunnitelmalle, jolle NN hakee vesilain mukaista lupaa. Heinijärvi sijaitsee Tammelan kunnassa, noin 7,5 kilometriä keskustaajamasta pohjoiseen. Välimatka Forssan kaupungin keskustasta Heinijärvelle on noin 8,5 km koilliseen. Kohteen sijainti on esitetty liitteenä 1 olevassa yleis- ja sijaintikartassa. 2.2 Maa- ja vesialueiden omistussuhteet 2.3 Nykyiset rakenteet 2.4 Kaavoitus ja maankäyttö Heinijärven rantojen maa-alueet ovat yksityisessä sekä valtion ja Tammelan kunnan omistuksessa. Kiinteistön omistajatiedot ja kartta ovat liitteenä 2. Heinijärvi kuuluu Tammelan kalastusalueeseen (Koulutie 2, Tammela), jonka isännöitsijä on Hannu Numminen. Heinijärven alueella on järjestäytynyt Mustialan osakaskunta ja järjestäytymätön Heinämaan erillistalo 10- vesialueen osakaskunta. Mustialan osakaskunnan yhteystiedot ovat Renkituvantie 23, Mustiala. Heinijärven länsipäässä olevan Lassilansaaren itärannalla sijaitsee vedenkorkeusasteikko , jolla havainnointi on aloitettu vuonna Heinijärven vedenkorkeuden noston vaikutusalueella on 62 kpl vakituista ja vapaa-ajan asuntoa. Rannoilla on kiinteitä ja kelluvia laitureita. Alueelle ei ole laadittu ranta-asema- tai -yleiskaavoja. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (2006) Heinijärven lounaisosaan ja Heinijoen yläosaan on merkitty luonnonsuojelualue. 2.5 Natura ja luonnonsuojelualueet Heinijärveä lähin Natura alue Saloistenjärvi-Kyynäräjärvi (SCI, FI ) sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä koillissuunnassa.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 2 (16 ) Saloistenjärvi ja Kyynäräjärvi muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan ja edustavan luonnontilaisten humusjärvien kokonaisuuden. Heinijärven lounaisosassa sijaitsee kaksi yksityisten maalla olevaa luonnonsuojelualuetta. Heinijokeen rajoittuu pohjoisessa Heinijärven rantasuon luonnonsuojelualue (2,9 ha), ja etelässä Heinijoen luonnonsuojelualue (2,1 ha). Luonnonsuojelualueet liittyvät toisiinsa ja niiden läpi virtaa Heinijoki, jota on perattu 1920-luvulla. Rauhoitusmääräykset kieltävät luonnonsuojelualueilla mm. ojien kaivamisen, vesien perkaamisen ja patoamisen, maaperän vahingoittamisen, ruoho- ja heinäkasvien keräämisen sekä muun toiminnan, joka saattaa muuttaa maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen. Heinijoen luonnonsuojelualue (YSA042406) sijaitsee Heinijärven ja siitä lähtevän Heinijoen välissä. Alue on heinikkoista, metsittyvää rantamaastoa, joka on aikanaan ollut peltoa. Puuston kasvutapa kertoo vanhoista sarkaväleistä. Pesimälinnustoon kuuluu laulujoutsen. Heinijärven rantasuon luonnonsuojelualue (YSA041872) on pääosaltaan isovarpuista rämettä. Reunaosissa on mm. pallosararämettä ja korpea, muurainkorpea, puolukkakorpea ja suursaranevaa. Suon keskialueella on myös tupasvillarämettä ja paikoin karua rahkarämettä. Kuva 2-1. Peratun Heinijoen rannat.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 3 (16 ) Kuva 2-2. Heinijoen luusuan luhtainen alue. 3 Vesistötiedot 3.1 Vesistön ja valuma-alueen kuvaus Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan Heinijärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueen (35), Loimijoen alueen (35.9), Jänhijoen alueen (35.97), Jänijärven valuma-alueeseen (35.973). Suurin osa Heinijärven tulovirtaamasta laskee järven pohjoisosaan Myllyojaa pitkin valuma-alueen pohjoisosan Saloisten-, Kyynärä- ja Kuivajärvestä. Vesiä laskee Heinijärveen myös länsipuolen Luolalamminojan, koillispuolen Kiimalamminojan ja Mustalamminojan, itäpuolen Hylönjärvenojan sekä kaakkoispuolen Korpipohjanteenojan kautta. Heinijärvi laskee Heinijokeen järven lounaisosassa. Heinijoki laskee edelleen Jänijärveen. Heinijärven valuma-alueen pinta-ala on noin 38 km 2 ja järvisyys noin 11 %. Valuma-alueen rajaus on esitetty liitteessä 3. Valuma-alue on suurelta osin ojitettua suo- ja metsäaluetta. Heinijärven luoteispuolella on jonkin verran maatalouden maita. Valuma-alueen asutus on harvaa. Eniten asutusta on Heinijärven ympäristössä.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 4 (16 ) Heinijärven pinta-ala on 126,5 ha. Järven keskisyvyys on 1,5 metriä ja suurin syvyys 3,0 metriä. Heinijärven rantaviivan pituus on yhteensä 9,3 km. Heinijärven perustiedot on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 3-1.). Taulukko 3-1. Heinijärven perustiedot. Suure Arvo Pinta-ala (ha) 126,5 Rantaviiva (km) 9,3 Keskisyvyys (m) 1,5 Suurin syvyys (m) 3,0 Valuma-alue (km 2 ), suluissa järvisyys 38 (13,1 %) 3.2 Hydrologia Vedenkorkeudet Heinijärven vedenkorkeudesta on havaintoja vuodesta 1983 alkaen. Havainnointi on tapahtunut ranta-asukkaan toimesta epäviralliselta vedenkorkeusasteikolta. Havaintojakson vedenkorkeuksien perusteella Heinijärven keskivedenkorkeus (MW) on N ,82 m ja vedenkorkeuden ääriarvot ovat seuraavat: ylivedenkorkeus (HW) on N ,57 m ja alivedenkorkeus (NW) on N ,39 m. Heinijärvestä on virallisia vedenkorkeushavaintoja vuosilta 2009 ja Havainnointi on tapahtunut vedenkorkeusasteikolta Vuosien 2009 ja 2010 vedenkorkeuksien perusteella Heinijärven keskivedenkorkeus (MW) on N ,81 m ja vedenkorkeuden ääriarvot ovat seuraavat: ylivedenkorkeus (HW) on N ,40 m ja alivedenkorkeus (NW) on N ,61 m. Heinijärven epävirallisen ja virallisen asteikon havaintojen perusteella järven keskivedenkorkeudessa on vain 1 cm:n ero ja ääriarvotkin ovat samaa suuruusluokkaa. Tämän perusteella voidaan Heinijärven vedenkorkeuksia määritettäessä käyttää myös epävirallisen asteikon havaintoja. Vuosien epävirallisiin havaintoihin sekä vuosien havaintoihin perustuvat Heinijärven vedenkorkeudet on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 3-2) ja kuvassa (3-1). Taulukko 3-2. Heinijärven vedenkorkeudet. Vedenkorkeus NW MNW MW MHW HW N 60 + m 116,39 116,60 116,82 117,11 117,57

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 5 (16 ) Kuva 3-1. Heinijärven vedenkorkeushavaintojen ääri- ja keskiarvot Virtaamat Heinijärven valuma-arvot on arvioitu valuma-aluetietojen, hydrologisen vuosikirjan ja Kaiteran kehittämien nomogrammien avulla. Niiden avulla on määritetty keskimääräinen yli-(mhq) ja alivaluma (MNq) sekä keskivaluma (Mq). Lisäksi on määritetty kerran viidessäkymmenessä vuodessa (HQ1/50) toistuva lumen sulamisesta aiheutuva valuma. Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 3-3.). Taulukko 3-3. Heinijärven valuma-alueelle määritetyt valuman keski- ja ääriarvot. Valuma MNq Mq MHq Hq 1/50 l/s/ km 2 2,7 6,0 39,2 70,6 Heinijärven valuma-arvoja vastaavat virtaamien ääri- ja keskiarvot sekä eri ylivirtaamien toistuvuuksia vastaavat virtaamat on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 3-4.). Taulukko 3-4. Heinijärven virtaaman keski- ja ääriarvot. Virtaama MNQ MQ MHQ HQ 1/50 m 3 /s 0,10 0,23 1,04 1, Vesiliikenne ja uitto Heinijärven vesiliikenne on lähinnä ranta-asukkaiden virkistyskäyttötarkoituksessa pienveneillä harrastamaa veneilyä ja kalastusta. Vesistössä ei harjoiteta uittoa.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 6 (16 ) 3.4 Vesialueen tila Veneily Heinijoessa on vähäistä johtuen vesistön pienuudesta. Ensimmäiset Heinijärven vedenlaatuhavainnot ovat vuodelta 1975 ja viimeiset vuodelta Heinijärven vedenlaatuhavainnot ja havaintopaikat on esitetty liitteenä (liite 4.). Heinijärven kokonaisravinnetasojen perusteella vesi on rehevää (Taulukko 3-5.). Kemiallisen hapenkulutuksen ja värin perusteella vesi on humuspitoista ja väriltään tummaa. Järvessä on havaittu talvenaikaisia alentuneita happipitoisuuksia. Taulukko 3-5. Vedenlaatu keskimäärin Heinijärvessä (Hertta ympäristötietojärjestelmä) Paikka Heinijärvi Linnasaari et Happi päällysvesi Happi alusvesi Alkaliniteetti mmol/l % mg/l % mg/l COD Mn mg/l chl-a µg Kok P µg Kok N µg ph Sameus FNU Sähkönjohtavuus ms/ m , ,4 4,3 3, Heinijärvi, koillisosa 1 0, ,9 55 6, ,8 3,8 4, Heinijärvi, Linnansaari 3 Heinij. Kutterinlahti 2 0, ,5 30 4, ,0 2,9 4, , ,3 49 6, ,6 1,3 6, ,4 913 Heinijoki 0, , ,3 20,0 5, , Väriluku mg Pt/l ka mg/l Fe µg/l 3.5 Kalastus ja kalasto Veden laatutulosten perusteella Heinijärven vesi luokittuu luokkaan välttävä Ympäristöhallinnon yleisessä vesistöjen käyttökelpoisuutta kuvaavassa luokituksessa. Olemassa olevien vedenlaatutulosten perusteella ei voi havaita vedenlaadussa tapahtuneen muutosta vuosina Heinijoen yläosasta on yksi vedenlaatuhavainto vuodelta 1981 (havaintopaikka Heinijoki 4,5). Heinijoen alaosalta on vedenlaatuhavaintoja vuosilta (n=15) (havaintopaikka Heinijoki), jotka on esitetty edellä olevassa taulukossa (Taulukko 3-5). Vedenlaatu Heinijoen alaosassa on huonompi kuin Heinijärvestä lähtevän veden laatu. Vuonna 2009 valmistuneessa Kokemäenjoen-Saaristonmeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 tai vuonna 2010 valmistuneessa Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 ei ole Heinijärven kokonais- tai ekologista tilaa luokiteltu. Heinijärvellä harrastetaan virkistyskalastusta. Kalakanta koostuu särkikaloista, ahvenista, hauista ja lahnoista (Heinijärven suojelu ry). Heinijärveen on istutettu haukea.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 7 (16 ) 3.6 Pohjavedet 4 Veden korkeuden nosto 4.1 Yleistä Heinijärven läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat yli 5 km etäisyydellä pohjoispuolella sijaitsevat Koijärven ( ) ja Lukinharjun ( ) pohjavesialueet. Heinijärven vedenkorkeutta nostetaan Heinijoen yläosaan rakennettavan pohjapadon avulla, jonka purkautumiskäyrä on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 4-1). Pohjapadon tarkempi sijainti ilmenee pohjapadon asemapiirustuksesta VRT 311 (liite 5.). Pohjapadon rakentamisen vuoksi Heinijärven keskimääräinen alivedenkorkeus (MNW) nousee 20 cm ja keskimääräinen vedenkorkeus (MW) 10 cm. Keskimääräinen ylivedenkorkeus (MHW) ja ylivedenkorkeus (HW) pysyvät nykyisellään. Heinijärven nykyiset ja tulevat vedenkorkeudet on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 4-1). Taulukko 4-1. Heinijärven nykyiset ja tulevat vedenkorkeudet. Vedenkorkeus Nykyinen Tuleva Muutos N 60 +m N 60 +m cm MHW 117,11 117,11 0 MW 116,82 116,92 10 MNW 116,6 116,8 20 Purkautum iskäyrä W (m) Q (m 3/s) 5 Kuva 4-1. Heinijärven pohjapadon purkautumiskäyrä. 4.2 Mitoitus Pohjapadon mitoituslaskelmat on tehty Suomen ympäristökeskuksen kehittämällä PATO-ohjelmalla. Ohjelma laskee suorista osista koostuvan patokynnyksen purkautumisen. Purkautumista käsitellään vapaana ylisyöksynä, johon

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 8 (16 ) tarvittaessa voidaan ottaa mukaan alaveden padottava vaikutus. Purkautuminen lasketaan vaakasuoralle kynnyksen osalle Polenin kaavalla: Q= 2 3 μ b g H ja vinolle kynnyksen osalle kaavalla:,missä 5 5 ( 2 H 2 2 ) Q= 4 15 μtanα 2 g H 1 μ = purkautumiskerroin (Heinijärven laskelmissa käytetty arvo 0,5) b = vaakasuoran osan kynnyksen leveys (m) g = maan vetovoiman kiihtyvyys H = painekorkeus (m) Q = virtaama (m3/s) Kaavojen tekijät on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 4-2). H 2 H 0 H 1 α b Kuva 4-2. Esitys purkautumiskaavoissa esiintyvistä termeistä. Alaveden padottava vaikutus otetaan huomioon kertoimella K:,missä Ha K = 1 H y n Hy = yläveden painekorkeus (m) Ha = alaveden painekorkeus (m) n = painekorkeuden eksponentti virtaamaa laskettaessa

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 9 (16 ) Polenin kaava on yksinkertaistus Bernoullin yhtälöstä johdetusta Weisbachin patokaavasta. Ohjelmaa voidaan käyttää, kun virtausnopeus padon yläpuolella on pieni. Kaavan tekijät on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 4-3). H y H a Kuva 4-3. Alavesi vaikuttaa purkautumiseen. 4.3 Padon rakentaminen 5 Toteuttamisaikataulu 6 Kustannusarvio Heinijokeen rakennetaan luonnonmukainen pohjapato, jolla on tarkoitus nostaa yläpuolisen Heinijärven ali- ja keskiveden korkeuksia. Pohjapadon tiivistysosa tehdään betonista. Pohjapadon rakennustyöt on tarkoitus tehdä kuivatyönä työpatojen suojassa. Heinijoen virtaaman työnaikainen ohijuoksutus patopaikalla on tarkoitus tehdä pumppaamalla. Padon rakentaminen on kuvattu liitteessä 5. Heinijärven pohjapadon rakentaminen on tarkoitus aloittaa välittömästi vesiluvan saamisen jälkeen. Pohjapadon rakennustyö vesistössä tapahtuvien töiden osalta kestää arviolta kolme vuorokautta. Heinijärven pohjapadon rakentamisen kustannusarvio on yhteensä 4720 euroa. Kustannukset eriteltyinä on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 6-1).

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 10 (16 ) Taulukko 6-1. Heinijärven pohjapadon rakentamisen kustannusarvio (alv. 0 %). Kustannuserä Kustannus (alv. 0%) Työnaikaiset mittaukset 650 Hyötypuun hakkuu 200 Kasvillisuuden ja pintamaan poisto ja raivaus 20 Kiviainesarina 60 Lämpöeriste 120 Massanvaihto 260 Tukiosa moreenista 240 Kuitukangas (kl N3) 60 Luiskaverhoilukivet 230 Betoninen tiivistysseinä 1800 Yleiskustannukset 1090 Yhteensä Hankkeen vaikutukset ja haittojen vähentäminen 7.1 Veden laatu 7.2 Vedenkorkeudet ja virtaamat Vaikutukset vedenkorkeuteen Hankkeella ei ole pitkäaikaisia vaikutuksia veden laatuun. Rakentamisvaiheessa voi aiheutua tilapäistä veden samentumista. Lähtökohtana on, että pohjapadon rakentaminen toteutetaan kuivatyönä työpatojen suojassa. Pohjapadon rakentaminen vähentää vedenkorkeuden vaihtelua Heinijärvessä ja Heinijoessa nykyiseen verrattuna. Vaikutukset Heinijärven vedenkorkeuksiin on esitetty edellä kohdassa 4.1. Lisäksi vaikutusten selvittämiseksi on tehty virtaus- ja vedenkorkeuslaskenta Hec-RAS-ohjelmalla perustuen Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän simuloituihin päivittäisiin Heinijärven tulovirtaamaarvoihin vuosilta Heinijärven vedenkorkeudet pohjapadon rakentamisen jälkeen perustuen laskentatuloksiin sekä nykyiset vedenkorkeudet havaintoihin perustuen on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 7-1).

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 11 (16 ) Heinijärven vedenkorkeus (N 60 m) Pohjapadon rakentamisen jälkeen ja nykyisin Max tuleva Ka tuleva Min tuleva Max nykyinen viralliset havainnot Ka nykyinen viralliset havainnot Min nykyinen viralliset havainnot Max nykyinen epäviralliset havainnot Ka nykyinen epäviralliset havainnot Min nykyinen epäviralliset havainnot /01/ 01/02/ 01/03/ 01/04/ 01/05/ 01/06/ 01/07/ 01/08/ 01/09/ 01/10/ 01/11/ 01/12/ Kuva 7-1. Heinijärven vedenkorkeudet pohjapadon rakentamisen jälkeen ja nykyisin Vaikutukset virtaamiin Pohjapadon rakentaminen vähentää virtaaman vaihtelua Heinijoessa nykyiseen verrattuna. Määritetyt nykyiset virtaamat pohjapadon rakennuspaikalla on esitetty kohdassa ja rakennettavan pohjapadon purkautumiskäyrä kohdassa 4.1. Pohjapadon rakentamisen vaikutuksesta Heinijokeen purkautuva keskialivirtaama pienenee arvosta 0,1 m 3 /s arvoon 0,01 m 3 /s ja keskiylivirtaama kasvaa arvosta 1,04 m 3 /s arvoon 1,17 m 3 /s. Keski- ja ylivirtaama eivät muutu nykyiseen verrattuna. Nykyisin kesäaikaisen alivirtaaman Heinijärvestä Heinijokeen arvoidaan olevan lähes olematon. Suunnitelman mukaisessa pohjapadossa on alivirtaama-aukko, joka takaa jatkuvan pienen virtaaman Heinijokeen. Alla olevassa kuvassa (Kuva 7-2) on esitetty Heinijoen virtaamat pohjapadon rakentamisen jälkeen perustuen Hec-RAS-ohjelmalla tehtyyn laskentaan, jossa lähtötietoina käytettiin vesistömallijärjestelmän simuloituja päivittäisiä Heinijärven tulovirtaama-arvoja vuosilta

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 12 (16 ) Heinijärven lähtövirtaama pohjapadolta Heinijokeen (m 3 /s) Max Ka Min 90% 10% /01/ 01/02/ 01/03/ 01/04/ 01/05/ 01/06/ 01/07/ 01/08/ 01/09/ 01/10/ 01/11/ 01/12/ Kuva 7-2. Virtaama Heinijokeen pohjapadon rakentamisen jälkeen. 7.3 Vesiliikenne 7.4 Kalasto ja kalastus 7.5 Virkistyskäyttö Vedenkorkeuden nosto parantaa veneilymahdollisuuksia Heinijärvellä. Heinijoessa pohjapato katkaisee reitin mutta haitan ei katsota olevan merkittävä, kun veneily Heinijoessa on vähäistä ja veneily on mahdollista vain pienillä veneillä, joiden siirtäminen padon ohi on mahdollista. Vedenkorkeuden nosto parantaa kalastusmahdollisuuksia Heinijärvellä. Vedenkorkeuden noston myötä lisääntyvä vesitilavuus vaikuttaa myönteisesti kalojen elinolosuhteisiin. Suunnitelman mukaisessa pohjapadossa on alivirtaama-aukko, joka takaa vesieliöiden elinolosuhteiden kannalta tärkeän alivirtaaman johtamisen Heinijokeen. Suunnitelman mukaisesti pohjapadon takaluiska on kaltevuudeltaan sellainen, että se mahdollistaa vesieliöiden liikkumisen padon yli. Vedenkorkeuden nosto parantaa virkistyskäyttömahdollisuuksia veneily- ja kalastusmahdollisuuksien parantumisen kautta. Vesistön tilan kohentuminen, vesimaiseman parantuminen, rantaviivan selkeytyminen ja yleisen viihtyvyyden lisääntyminen parantavat myös rantojen virkistyskäyttöä. Liitteenä olevassa raportissa Hyötyjen ja haittojen arviointi (liite 6.) on arvioitu Heinijärven vedenkorkeuden noston virkistyskäyttöhyötyjä.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 13 (16 ) 7.6 Rantarakenteet ja laitteet Heinijärven rantakiinteistöjen rakennuksille ei aiheudu haittoja. Myös rantarakenteille, kuten laitureille arvioidaan aiheutuvan haitan olevan vähäinen. 7.7 Natura ja luonnonsuojelualueet Heinijärven vedet eivät laske Natura alueelle, joten hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu vaikutuksia Natura 2000-alueelle eikä luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettua todennäköisesti merkittävää heikentymistä suojelun perustana oleville luonnonarvoille. Vedenkorkeuden noston huomattavimmat vaikutukset kohdistuvat järven vesikasvillisuuteen. Pitkällä aikavälillä vaikutus on nähtävissä lähinnä muutoksina vesikasvillisuusvyöhykkeissä. Alavammilla rannoilla, kuten luonnonsuojelualueiden edustalla, ilmaversoisten ja kelluslehtisten kasvien vyöhykkeet voivat kaventua kelluslehtisten kasvien osalta (mm. ulpukat, lumpeet, uistinvita). Veden nousu ylemmäs rannoille todennäköisesti lisää luhtaisilla kasvupaikoilla menestyvien lajien (mm. sarat, kurjenjalka, suoputki) määrää tulvavyöhykkeessä ja rannan saranevoilla. Heinijoen luusuassa luhtainen ranta-alue jonkin verran laajenee. Luonnonsuojelualueilla tuleva vettymisvyöhykkeen raja siirtyy muutamia metrejä nykyistä pidemmälle, joten puustoisten soiden suotyypit ja niiden kasvillisuus säilyvät ennallaan. Heinijoen luonnonsuojelualue muuttuu jonkin verran kosteampaan suuntaan, minkä seurauksena kenttäkerroksen heinäisyys ja sarojen määrä todennäköisesti lisääntyy. Luonnonsuojelualueet säilyvät sopivina pesimäympäristöinä alueen linnustolle, kuten laulujoutsenelle ja kurjelle. Pohjapato rakennetaan Heinijokeen, Heinijoen luonnonsuojelualueen läheisyyteen sen lounaispuolelle. Vedenkorkeuden nousu ei muuta merkittävästi Heinijokeen rajoittuvia luonnonsuojelualueiden osia, sillä ranta on muuttunut joen perkauksen yhteydessä. Alavammilla rannan osilla luhtaisuutta ilmentävät lajit saattavat paikoin runsastua (mm. vehka, rentukka, ranta-alpi). Heinijoki virtaa järvestä poispäin, joten rakentamisaikainen veden samenemisvaikutus ei ulotu joen yläjuoksulla sijaitseville luonnonsuojelualueille. 7.8 Muut vaikutukset Heinijärven arvioidulla veden korkeuden nostolla ei näin ollen ole merkittäviä vaikutuksia järven luusuan rannoilla sijaitsevien luonnonsuojelualueiden suojeluarvoihin. Näkyviä vaikutuksia saattaa pitkällä aikavälillä ilmetä rannan tulvavyöhykkeessä kasvien lajisuhteiden muutoksina. Hankkeella ei ole vaikutuksia alueen pohjavesiolosuhteisiin. Hankkeesta ei voida ennakoida aiheutuvan luonnonsuojelulain (1096/1996) ja vesilain 1 luvun 15 a :n tai 1 luvun 17 a :n vastaisia seurauksia. Hankkeella ei ole vaikutuksia vesienhoidon suunnittelussa esitettyihin vesistöjen tilatavoitteiden saavuttamiseen.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 14 (16 ) 8 Hankkeen hyödyt ja haitat 9 Oikeudelliset edellytykset Hankkeella saavutetaan hyötyjä ainakin yleisen edun ja ympäristön, vesialueen omistajan, osakkaiden ja ranta-alueiden omistajien kannalta. Suurimmat hyödyt kunnostuksella saavutetaan vesistön virkistyskäyttöarvon paranemisen kautta. Hyötyjen rahallinen suuruus on arvioitu tilakohtaisesti hankkeen vaikutusalueen tiloille. Hankkeesta aiheutuvat pitkäaikaiset haitat ovat vedenkorkeuden nostamisen vuoksi aiheutuvat vahingot. Hankkeen vaikutuksesta ali- ja keskivedenkorkeudet nousevat. Ylivedenkorkeudet eivät nouse mutta tulvan kesto pitenee nykyisestä. Vahinkoa syntyy Heinijärven rantakiinteistöillä kokonaan veden alle jääville alueille sekä pelto-, tontti- ja metsäalueiden vettymisestä. Heinijärven kunnostuksesta aiheutuvat rahaksi muutetut kokonaishyödyt ovat yhteensä noin euroa ja kokonaishaitat yhteensä noin euroa. Hankkeella saavutettava laskennallinen hyöty on haittoja suurempi. Hankkeella saavutetaan lisäksi muita rahassa vaikeasti arvioitavia hyötyjä, joten hankkeella saavutettava hyöty on suurempi kuin hankkeesta koituvat haitat. Hyötyjen ja haittojen arviointi on esitetty tarkemmin liitteessä 6. Vesilain mukaisen luvan tarpeeseen vaikuttavat hanketyyppi, yrityksen vaikutukset ja tarvittavien alueiden omistussuhteet. Muun muassa vesistöön rakentaminen, säännöstely ja järjestely ovat hankkeita, joihin sovelletaan VL 2 luvun yleissäännöksiä. Ympäristölupaviraston lupa on tarpeen mm. tapauksissa, joissa hanke sulkee tai supistaa vesistössä valtaväylän, yleisen tai muun säännöllisen liikenne- tai uittoväylän tai kalankulkutien (ns. sulkemiskielto, VL 1:12-14), muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta, virtaamaa tai muuta vesiympäristöä siten, että tästä aiheutuu vahinkoa tai haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle (ns. muuttamiskielto, VL 1:15) tai voi aiheuttaa YSL 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun pilaantumisen vesialueella (VL 1:19). Jos VL 1:15 :n (muuttamiskielto) tarkoittama toimenpide aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vain yksityiselle, joka on suostunut toimenpiteeseen, ei hankkeeseen tarvita viranomaisen lupaa. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon hankkeet, joilla muutetaan maa- aluetta pysyvästi vesialueeksi (VL 2:2.4). Hankkeeseen tarvittavan toisille kuuluvan alueen lunastaminen tai käyttöön saaminen edellyttää myös ympäristölupaviraston luvan, ellei asiasta sovita. Seurauksista riippumatta tarvitaan joihinkin hankkeisiin aina ympäristölupaviraston lupa. Tällaisia hankkeita ovat eräiden rakenteiden ja laitteiden tekeminen yleisen kulku- tai uittoväylän yli tai ali (VL 2:2) ja järven vedenpinnan nosto- ja muut hankkeet, joilla muutetaan maa-aluetta pysyvästi vesialueeksi, vaikka olisi saatu suostumukset toimenpiteille (VL 2:2.4). Pienrakentamishankkeissa ympäristölupavirasto voi myöntää oikeuden hankkeen toteuttamiseen tarvittaviin alueisiin, jos tarvittava alue kuuluu suurimmalta osaltaan hakijalle joko omistusoikeuden tai pysyvän

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 15 (16 ) 10 Ehdotus lupaehdoiksi 11 Tarkkailu käyttöoikeuden perusteella. Lupa järjestelyyn puolestaan voidaan myöntää järjestelystä hyötyä saavan hakemuksesta tai sen hakemuksesta, jolle kuuluu osuus järveen (VL 7:3.4). Edellä esitetyn perusteella Heinijärven vedenpinnan nostolle tarvitaan vesilain mukainen lupa. Hanke ei aiheuta haitallisia vaikutuksia alueen vesiympäristöön ja sen käyttöön. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, eikä aiheuta vahingollisia muutoksia ympäristöön tai vesiluontoon eikä huononna paikkakunnan asutusja elinkeino-oloja. Hankkeella saavutettavat hyödyt ovat suuremmat verrattuna hankkeesta aiheutuviin haittoihin, joten vesilaissa tarkoitetut oikeudelliset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan hakija on saanut suostumuksen hankkeen toteuttamiseksi suurimmalta osalta rantakiinteistöjen omistajista. Lähtökohtaisesti haittakorvauksia ei makseta, kun suurin osa kiinteistönomistajista on antanut suostumuksensa hankkeelle sekä usealla kiinteistöllä hyödyt ovat haittoja suuremmat (liite 6). Mikäli korvauksia määrätään, tulee ne määrätä kertakorvauksena. Hankkeesta ei ole odotettavissa pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia vesistöön ja sen käyttöön. Hankkeesta koituu tilapäistä rakentamisen aikaista veden samentumista. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia seurataan seuraavasti: Tarkkailun taustanäytteeksi haetaan Heinijoesta patopaikan ylä- ja alapuolelta yhdet näytteet ennen töiden aloittamista. Padon rakentamisen aikaisia vaikutuksia seurataan toimenpiteiden aikana kerran. Rakentamisen päättymisen jälkeen kahden viikon kuluttua suoritetaan jälkitarkkailu. Jos jälkitarkkailussa näkyy vielä toimenpiteistä johtuvia vaikutuksia, jatketaan tarkkailua kahden viikon välein kunnes vaikutukset häviävät. Näytteistä määritetään alkaliniteetti, happipitoisuus, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), sameus, kiintoainepitoisuus, sähkönjohtavuus, ph, kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja rautapitoisuus. Kullakin näytteenottokerralla näytteet otetaan pisteillä näytteenottosyvyyden puolesta välistä. Tarkkailutuloksista laaditaan yhteenveto kaikkien tulosten valmistuttua. Tarkkailun tulokset toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ELY-keskukselle. Hankkeen toteuttamista seuraavien lähivuosien aikana vedenkorkeutta tulee tarkkailla viikoittain kolmen vuoden ajan vedenkorkeusasteikolta Tämän jälkeen vedenkorkeuden tarkkailun jatkamisesta ja sen tarpeesta sovitaan valvontaviranomaisen kanssa. FCG Finnish Consulting Group Oy

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 16 (16 ) 12 Lähteet Heinijärven suojelu ry. Verkkosivut. Vierailtu Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen Kokemäenjoen-Saaristonmeren-Selkämeren vesienhoitoalue Kokemäenjoen-Saaristonmeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015.

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta. Jänijärven vedenkorkeuden nosto. Vesilupahakemus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta. Jänijärven vedenkorkeuden nosto. Vesilupahakemus FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta Jänijärven vedenkorkeuden nosto Vesilupahakemus FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus I Asia Luvan hakija Tiivistelmä Vesilupa Jänijärven vedenkorkeuden

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

COD Mn mg/l. chl-a. Kok P ,

COD Mn mg/l. chl-a. Kok P , Taulukko 1. Heinijärven vedenlaatuhaavainnot (Hertta-ympäristötietojärjestelmä). Paikka Heinijärvi Linnasaari et Heinijärvi, koillisosa 1 Aika Syvyys m Alkaliniteetti mmol/ l Happi % mg/l COD Mn mg/l chl-a

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Yleisötilaisuus 25.9.2012 Ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen Siilinjärven kunta Taustaa Ranta-asukkaat

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN 20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta HEINIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta HEINIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta HEINIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

Pohjapadon rakentaminen Kolmajärven luusuaan vedenkorkeuksien turvaamiseksi, Joroinen

Pohjapadon rakentaminen Kolmajärven luusuaan vedenkorkeuksien turvaamiseksi, Joroinen Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 67/2012/2 Dnro ISAVI/85/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2012 ASIA Pohjapadon rakentaminen Kolmajärven luusuaan vedenkorkeuksien turvaamiseksi, Joroinen HAKIJA Joroisten

Lisätiedot

Vesilaki 19.5.1961/264

Vesilaki 19.5.1961/264 Vesilaki 19.5.1961/264 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä Vesialueet ja vedet Käytön yleiset rajoitukset 12 Joessa on syvimmällä kohdalla valtaväylä veden vapaata juoksua,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1.2.2017 1.2.2017 Näsijärvi Pinta-ala 257 km 2 MW NN+ 95,02 m MQ 75 m 3 /s LSVeO 1978 (KHO

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun

Lisätiedot

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...

Lisätiedot

Keskivedenkorkeuden muuttaminen Kyynäräjärvessä ja tulva-aikaisen vedenkorkeuden muuttaminen Kyynärä- ja Saloistenjärvissä, Tammela

Keskivedenkorkeuden muuttaminen Kyynäräjärvessä ja tulva-aikaisen vedenkorkeuden muuttaminen Kyynärä- ja Saloistenjärvissä, Tammela PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 61/2014/2 Dnro ESAVI/105/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 25.4.2014 ASIA Keskivedenkorkeuden muuttaminen Kyynäräjärvessä ja tulva-aikaisen vedenkorkeuden muuttaminen Kyynärä-

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeuden noston rakennussuunnitelma

Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeuden noston rakennussuunnitelma S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeuden noston rakennussuunnitelma Työselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P17905 Työselostus 1 (6)

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN

Lisätiedot

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

VESIOIKEUDELLISTA YHTEISÖÄ KOSKEVA OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY JÄRVEN KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISHANKKEISSA

VESIOIKEUDELLISTA YHTEISÖÄ KOSKEVA OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY JÄRVEN KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISHANKKEISSA Niko Soininen HTM, nuorempi tutkija, tohtorikoulutettava (OMM) Itä-Suomen yliopisto 5.5.2012 VESIOIKEUDELLISTA YHTEISÖÄ KOSKEVA OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY JÄRVEN KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISHANKKEISSA Sisällys

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 61/2011/2 Dnro ISAVI/27/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2011

PÄÄTÖS Nro 61/2011/2 Dnro ISAVI/27/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 61/2011/2 Dnro ISAVI/27/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2011 HAKIJAT Kalevi Nykänen, Tenho Väisänen, Pekka Rusanen, Eero Natunen ja Lauri Palkeinen

Lisätiedot

Vesien tila ja vesiluvat

Vesien tila ja vesiluvat Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruvesi-seminaari 20.7.2013 Suunnittelupäällikkö, Ins. (AMK) Tomi Puustinen 19.7.2013 Page 1 Insert Firstname Lastname

Lisätiedot

Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen

Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen 1 Teuvan kunta Etelä-Pohjanmaan Euroopan yhteisö Liitto Rakennerahastot Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen 2 Hankkeen tausta Teuvanjoki saa alkunsa Teuvan kunnan pohjoisosasta ja laskee Karijoen kunnan

Lisätiedot

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 17/2011/2 Dnro ISAVI/205/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.4.2011

PÄÄTÖS Nro 17/2011/2 Dnro ISAVI/205/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.4.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 17/2011/2 Dnro ISAVI/205/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.4.2011 HAKIJA Ahti Kopponen ASIA Ala-Paukkajan järven säännöstelypatojen muuttaminen kiinteiksi

Lisätiedot

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien

Lisätiedot

NÄÄSINSALMEN ALITUS VESIJOHDOLLA

NÄÄSINSALMEN ALITUS VESIJOHDOLLA Päivämäärä 20.6.2017 ÄHTÄRIN ENERGIA JA VESI OY NÄÄSINSALMEN ALITUS VESIJOHDOLLA ÄHTÄRIN ENERGIA JA VESI OY NÄÄSINSALMEN ALITUS VESIJOHDOLLA Tarkastus 20.6.2017 Päivämäärä 20.6.2017 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

SUUNNITTELUKESKUS OY SELVITYS 1(6) Helsinki/M Vähäkäkelä 2.2.2005 4899-C5527

SUUNNITTELUKESKUS OY SELVITYS 1(6) Helsinki/M Vähäkäkelä 2.2.2005 4899-C5527 SELVITYS 1(6) Satamatekninen ENNAKKOKOPIO Helsinki/M Vähäkäkelä 2.2.2005 4899-C5527 ISOJÄRVEN VESIENSUOJELUYHDISTYS R.Y. TEKNINEN SELVITYS ISOJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTOMAHDOLLISUUKSISTA 1 JOHDANTO Isojärven

Lisätiedot

Kiinteän padon rakentaminen Tervapuroon Niemelänjärven kunnostustarkoituksessa, Keuruu

Kiinteän padon rakentaminen Tervapuroon Niemelänjärven kunnostustarkoituksessa, Keuruu PÄÄTÖS Nro 168/08/1 Dnro ISY-2008-Y-142 Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2008 HAKIJA Keuruun kaupunki ASIA Kiinteän padon rakentaminen Tervapuroon Niemelänjärven kunnostustarkoituksessa, Keuruu HAKEMUS

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 109/08/1 Dnro ISY-2008-Y-124 Annettu julkipanon jälkeen Sonkajärven kunta

PÄÄTÖS Nro 109/08/1 Dnro ISY-2008-Y-124 Annettu julkipanon jälkeen Sonkajärven kunta PÄÄTÖS Nro 109/08/1 Dnro ISY-2008-Y-124 Annettu julkipanon jälkeen 30.7.2008 HAKIJA Sonkajärven kunta ASIA Ruoppaus, kiinteän padon rakentaminen ja pysyvän käyttöoikeuden myöntäminen veden alle jääviin

Lisätiedot

HAKEMUS. Ympäristölupa 716

HAKEMUS. Ympäristölupa 716 07.08.2017 07.08.2017 2(11) Sisällysluettelo 1. Hakija...3 1.1. Yrityksen perustiedot...3 1.2. Yrityksen yhteystiedot...3 1.3. Yhteyshenkilöt...4 2. Tiivistelmä...4 2.1. Hakijan laatima kuvaus...4 3. Taustatiedot...4

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Raportti 1 (13) Marja Savolainen 18.11.2005 HYDRO-772

Raportti 1 (13) Marja Savolainen 18.11.2005 HYDRO-772 Raportti 1 (13) Tarkastaja, pvm Markku Lahti 12.12.2005 Hyväksyjä, pvm Jukka Muotka 12.12.2005 VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA SOPIVIEN VEDENKORKEUSVYÖHYKKEIDEN ARVIOINTI KYYVEDELLÄ 1 JOHDANTO... 2 2 VIRKISTYSKÄYTTÖMALLIN

Lisätiedot

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6. 1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon

Lisätiedot

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu

Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Yleisötilaisuus 25.2.2016, Pyhäjoki 2016-02-26 Page 1 Lähtökohdat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on suunnitellut tulvasuojelutoimenpiteitä Pyhäjoen

Lisätiedot

Pohjapadon rakentaminen Peräjokeen Jänijärven alivedenkorkeuden nostamiseksi,

Pohjapadon rakentaminen Peräjokeen Jänijärven alivedenkorkeuden nostamiseksi, Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 184/2012/2 Dnro ESAVI/186/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.9.2012 ASIA HAKIJAT Pohjapadon rakentaminen Peräjokeen Jänijärven alivedenkorkeuden nostamiseksi, Tammela ja Forssa

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2011/4 Dnro ESAVI/321/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2011 ASIA HAKIJA Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Metsähallitus HAKEMUS Metsähallitus on

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna

Lisätiedot

Tammelan vesistöjenkunnostus - seminaari. Tammelan kunnantalo Valtuustosali Jenni Kemppi, Erja Klemelä

Tammelan vesistöjenkunnostus - seminaari. Tammelan kunnantalo Valtuustosali Jenni Kemppi, Erja Klemelä Tammelan vesistöjenkunnostus - seminaari Tammelan kunnantalo Valtuustosali 30.9.2014 Jenni Kemppi, Erja Klemelä Päivän ohjelma 8:30 Kahvi ja pulla 8:45-9:15 Hanke-esittelyt (Jenni Kemppi ja Erja Klemelä,

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 5/2014/2 Dnro ISAVI/44/04.09/2013

PÄÄTÖS Nro 5/2014/2 Dnro ISAVI/44/04.09/2013 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 5/2014/2 Dnro ISAVI/44/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2014 ASIA HAKIJA Valkeisen pohjapadon rakentaminen, Pieksämäki Jorma Juutinen HAKEMUS Hakija on aluehallintovirastoon

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee

Lisätiedot

Karstulan kunta sekä Karstulan, Uusi-Mulikan, Vahangan ja Kimingin osakaskunnat

Karstulan kunta sekä Karstulan, Uusi-Mulikan, Vahangan ja Kimingin osakaskunnat PÄÄTÖS Nro 124/06/1 Dnro ISY-2006-Y-114 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2006 HAKIJAT Karstulan kunta sekä Karstulan, Uusi-Mulikan, Vahangan ja Kimingin osakaskunnat ASIA Pääjärven kunnostaminen nostamalla

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

LIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista

LIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista LIITE 9 Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta Kartta vedenlaadun seurantapisteistä Koosteet seurantatuloksista Yhteenveto Ruonanjoen ja lähiojien vedenlaatutuloksista Ruonanjoki, näytteenottopaikat pohjoisesta

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJAT

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJAT 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA Siirtoviemärin ja runkovesijohdon rakentaminen Tujuojan, Kuonanjoen, Kuonanjoen täyttökanavan ja Lohijoen alitse sekä

Lisätiedot

Uusittava pato sijaitsee Mikkelin kaupungin Kalevankankaan ulkoilu- ja luontoalueella Hanhilammesta laskevan Hanhijoen Tampinkosken niskalla.

Uusittava pato sijaitsee Mikkelin kaupungin Kalevankankaan ulkoilu- ja luontoalueella Hanhilammesta laskevan Hanhijoen Tampinkosken niskalla. PÄÄTÖS Nro 98/07/2 Dnro ISY-2007-Y-112 Annettu julkipanon jälkeen 31.8.2007 HAKIJA Mikkelin kaupunki ASIA Hanhijoen Tampinkosken settipadon korvaaminen uudella pohjapadolla, Mikkeli HAKEMUS Hakemuksen

Lisätiedot

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Yleisötilaisuus 15.6.2012 Mika Niemelä Hankepäällikkö Hulauden Vesialueen Kunnostusyhdistys ry Agenda Tervetulotoivotus Puheenjohtaja Heikki Kulmala, Hulauden

Lisätiedot

Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa

Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa Vesistöt kuntoon yhteistyöllä seminaari 26.11.2014, Oulu Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus Vesialueet ovat jonkun omistamia kiinteistöjä Valtion yleiset vesialueet

Lisätiedot

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 5.11.2013 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA

Lisätiedot

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Suomen ympäristökeskus SYKE Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Oksala Alina 30.8.2017 Kuhalankosken pato. Hämeen ELY-keskus. Sisällys

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju

Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 59/2014/2 Dnro ISAVI/21/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2014 ASIA Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy HAKEMUS

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupunki ja Karhusjärven osakaskunta. Pohjapadon ja penkereen rakentaminen Karhusjärven luusuaan, Lappeenranta

Lappeenrannan kaupunki ja Karhusjärven osakaskunta. Pohjapadon ja penkereen rakentaminen Karhusjärven luusuaan, Lappeenranta PÄÄTÖS Nro 55/07/2 Dnro ISY-2007-Y-6 Annettu julkipanon jälkeen 30.5.2007 HAKIJAT Lappeenrannan kaupunki ja Karhusjärven osakaskunta ASIA Pohjapadon ja penkereen rakentaminen Karhusjärven luusuaan, Lappeenranta

Lisätiedot

Vesijohdon rakentaminen Höytiäisen kanavan ali, Kontiolahti

Vesijohdon rakentaminen Höytiäisen kanavan ali, Kontiolahti PÄÄTÖS Nro 100/08/2 Dnro ISY-2008-Y-174 Annettu julkipanon jälkeen 6.10.2008 HAKIJA Joensuun kaupunki ASIA Vesijohdon rakentaminen Höytiäisen kanavan ali, Kontiolahti HAKEMUS Joensuun kaupunki on ympäristölupavirastoon

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Sinilevän vaivaamien vesistöjen kunnostussuunnitelma

Sinilevän vaivaamien vesistöjen kunnostussuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SUOMUSSALMEN KUNTA Sinilevän vaivaamien vesistöjen kunnostussuunnitelma Raportti 17.8.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2

Lisätiedot

KEMIJOKI OY

KEMIJOKI OY KEMIJOKI OY 1.10.2009 1.10.2009/RKa/mil Kemijoki RANNANSUOJAUS UIMARANNAN KUNNOSTUS UIMARANNAN KUNNOSTUS Tekstiä arial narrow fontilla ja koko 20... LEIRINTÄALUE 1.10.2009/RKa/mil TAMMALAAKSON KEVYENLIIKENTEEN

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 1 1.1 Ojituksen käsite vesilaissa... 1 1.2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa... 1 2. Päätösasiat...

Lisätiedot