Helsingin alueellinen jako

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin alueellinen jako"

Transkriptio

1 Helsingin alueellinen jako 1 (8) Wikipedia Helsingin keskusta lentokoneesta kuvattuna Helsingin alueen jakaminen pienempiin, nimettyihin osiin on tullut tarpeelliseksi kaupungin kasvaessa ja laajetessa. Palvelujen tuottaminen kaupunkilaisille, kaupungin hallinto, suunnittelu ja tilastointi helpottuu ja tehostuu, kun apuna on selvä yksiselitteinen nimistö ja aluejako. Helsingin jakaminen alueisiin on osa sarjaa valtio lääni kunta (kaupunki) kaupunginosa osa-alue pienalue kortteli tontti. Käytännössä kuitenkin eri jaot ovat melko huonosti tunnettuja tavallisten helsinkiläisten keskuudessa, ja usein jostakin kaupunginosasta puhuttaessa ei ole selvää minkälaista aluetta sillä täsmälleen tarkoitetaan. Tärkeimmät Helsingin nykyisistä aluejaoista ovat kaupunginosajako ja piirijako. Näiden lisäksi kaupunki voidaan jakaa esimerkiksi postinumeroalueittain. Sisällysluettelo [piilota] 1 Kaupunginosajako 2 Piirijako 3 Nykyinen aluejako 4 Historia 5 Päätöksiä 6 Lähteet 7 Katso myös

2 Kaupunginosajako 2 (8) Helsingin kaupunginosat osa-alueineen Kaupunginosajako on kaupungin virallinen aluejako. Sillä tarkoitetaan kaupunginhallituksen vahvistamaa kaupunginosa-, osa-alue- ja pienaluejakoa. Sen asema on erityisen keskeinen, kun käsitellään kiinteistöjä koskevia asioita, sillä asemakaavoitus ja kiinteistöjärjestelmä perustuvat kaupunginosajakoon. Ensimmäiset nykyisistä kaupunginosista syntyivät 1800-luvulla, kun Helsingille alettiin laatia asemakaavoja. Helsingissä on 54 kaupunginosaa, jotka on numeroitu kaksinumeroisin numeroin Virallisen nimen kukin kaupunginosa saa nykyisin asemakaavassa tai aiemmin erillisellä päätöksellä. Rakennusjärjestyksen 36. pykälän mukaan asemakaava käsittää myös kaupunginosien nimet tai numeron, rakennuskorttelien numerot ja katujen nimet sekä, mikäli pidetään tarpeellisena, puistojen ja torien ynnä muiden alueiden nimet. Helsingin kaupunginosat saivat viralliset nimet vuonna Sitä ennen virallisissa yhteyksissä käytettiin kaupunginosan numeroa ja nimet olivat epävirallisia kutsumanimiä. Kaupunginosa voidaan jakaa osa-alueisiin, joille myös annetaan virallinen nimi. Osa-alueen numeron kaksi ensimmäistä numeroa ovat samat kuin kaupunginosalla ja kolmas numero on järjestysnumero yhdestä eteenpäin. Osa-alue voidaan jakaa pienalueisiin. Niitä käytetään esimerkiksi tehtäessä tilastoja ihmisistä ja rakennuksista. Pienalueella ei ole virallisesti vahvistettua omaa nimeä vaan ainoastaan nelinumeroinen numero. Esimerkiksi Kruununhaan pienalue 2:n numero 0102 muodostuu kaupunginosan numerosta 01 ja seuraavasta nollasta, joka osoittaa, ettei kaupunginosaa ole jaettu osa-alueisiin, ja pienalueen järjestysnumerosta 2. Viimeinen numero on 0, jos osa-alue muodostuu yhdestä ainoasta pienalueesta. Pienalueet jaetaan vielä kortteleihin ja korttelit tontteihin. Kaupunginosajako pyritään pitämään mahdollisimman muuttumattomana. Tämä johtuu siitä, että kun tontti rekisteröidään lakisääteiseen kiinteistörekisteriin, tontille annetaan kiinteistötunnus, jonka yhtenä osana on kaupunginosan numero. Näin kaupunginosan muutos muuttaisi kiinteistötunnuksia. Tunnus olisi muutettava paitsi rekistereihin ja karttoihin, myös kaikkiin kiinteistöjä koskeviin asiakirjoihin. Uusittavia asiakirjoja olisivat esimerkiksi kiinteistöjen omistajien, vuokramiesten ja velkojien hallussa olevat kiinteistörekisteriotteet, lainhuudatustodistukset, rasitustodistukset ja panttikirjat.

3 Piirijako 3 (8) Piirijako on luotu Helsingin kaupungin hallinnon tarpeita varten. Se noudattaa virallista kaupunginosajakoa, mutta näiden jakojen erona on se, että piirijaolla muodostetaan kaupunginosia suurempia toiminnallisia alueita. Toinen tärkeä ero on niiden syntytapa. Kaupunginosa virallistuu vain asemakaavoituksella, kun taas piiri voidaan luoda kaupunginhallituksen päätöksellä. Taka-Töölön kaupunginosaa Vuoden 1980 alussa kaupungin eri hallintokunnat käyttivät 101 aluejakoa, joista maantieteellisesti erilaisia oli 80. Näistä 80 jaosta kaupunginosajakoa noudatti tarkalleen 17 ja suunnilleen 41. Esimerkiksi palolaitoksella oli 8 nuohouspiiriä, 7 sammutuspiiriä ja 6 palotarkastuspiiriä. Muita jakoja käyttivät esimerkiksi terveysasemat, perhepäivähoito, kirjastot, koulut, neuvojat jne. Kaupunginhallitus päätti 13. joulukuuta 1982 (2900 ) piirijakojärjestelmästä. Kaupungin palvelutuotannon järjestämiseksi luotiin alueellinen jako, joka tyydyttää monia käyttäjiä ja on pitkäikäinen. Jako helpottaa virastojen sisäistä ja niiden välistä yhteistyötä palvelujen suunnittelun ja toteutuksen apuneuvona. Kunkin hallintokunnan tuli sopeuttaa toimintansa tähän piirijakoon. Tilastointi alkoi noudattaa uutta jakoa vuodesta 1984, muut viimeistään vuoden 1986 alusta. Näin asukkaidenkin on helpompi samaistua omaan alueeseensa, jonka rajat ovat eri palveluissa samat. Helsingin seitsemän suurpiiriä Helsinki jaetaan seitsemään suurpiiriin, joiden rajat noudattavat virallista kaupunginosajakoa. Suurpiirit numeroidaan 1 7. Suurpiirit jaetaan peruspiireihin (yhteensä 33 kappaletta), joiden rajat

4 noudattavat kaupunginosa- ja osa-aluejakoa. Peruspiirin numerossa ensimmäisenä on suurpiirin numero, sitten nolla ja kolmantena peruspiirin järjestysnumero suurpiirissään. Suurpiirien asukasluvut : Eteläinen Läntinen Keskinen Pohjoinen Koillinen Kaakkoinen Itäinen Peruspiirit jaetaan osa-alueisiin, jotka ovat samoja kuin kaupunginosajaossa. Myös niiden numerot ovat samoja. Osa-alueet jaetaan pienalueisiin, jotka ovat samoja kuin kaupunginosajaossa. Näillä nimeämättömillä alueilla on myös samat numerot. Piirijako ja virallinen aluejako eli kaupunginosajako ovat täysin yhteneviä osa-aluetasolla ja pienaluetasolla. Sen sijaan jonkin kaupunginosan eri osa-alueet voivat kuulua eri peruspiiriin. Periaatteena piirijakoa luotaessa on ollut,että muodostuu asukkaiden kannalta luonnollisia palvelualueita syntyy väestömäärältään verraten samankokoisia alueita kaupungin eri hallintokunnat voivat muodostaa omat toiminta-alueensa yhdestä tai useammasta suurpiiristä suurpiiritasolla sekä samoin yhdestä tai useammasta peruspiiristä peruspiiritasolla noudatetaan virallista kaupunginosa- ja osa-aluejakoa jako on mahdollisimman pysyvä tilastojen vertailukelpoisuus tulee säilyä jaon tarkistamistarve arvioidaan kerran neljässä vuodessa. Historia Ruotsin kuninkaan Maunu Eerikinpojan vuonna 1349 säätämässä kaupunginlaissa määrätään yleiseurooppalaiseen tapaan, että jokainen kaupunki pitää jakaa neljään neljännekseen eli kortteliin. Tällainen kortteli, ruotsiksi kvarteret, oli pikemminkin kaupunginosa kuin nykykortteli. Kaupunginlain mukaan jokaiseen neljännekseen pitää asettaa kaksi päämiestä eli nokiherraa. Tämä siksi että, jos valkea pääsee vallallensa, täytyy asukkaiden näiden päämiesten johdolla rientää valkeata kukistamaan. Suomessa tätä määräystä noudatettiin vain Turussa ja Viipurissa. Muut kaupunkimme olivat liian pieniä kortteleihin jaettaviksi. Turun kortteleilla oli nimet, sen sijaan Viipurissa korttelien niminä oli numerot yhdestä neljään. Vantaanjoen suulle vuonna 1550 perustetusta "Vantaan Helsingistä" tunnetaan vain ylimalkainen karttapiirros. ja nimistöstä muutama maininta. Mataloituvasta satamasta kärsivä kaupunki tuskin tarvitsi korttelien nimiä, vaan paremman paikan. Vuonna 1639 annetaankin kuningatar Kristiinan nimissä käsky perustaa uusi tapulikaupunki Södernäsin niemelle. Seuraavana vuonna valtaneuvosto päättää uudeksi paikaksi Vironniemen. 4 (8)

5 Kaupungin kaduista ainakin isommille annetaan nimet, mutta usein käytetään paikan nimeämiseen talon tai talonomistajan nimeä tai maastonimeä. Vuonna 1709 kaupungissa on 270 rakennettua tonttia ja kaupunki jaetaan neljään osaan: Kärrqwarteret eli Suokortteli, joka sijaitsi nykyisen Senaatintorin paikalla olleesta torista koilliseen. Siellä on nykyisin esimerkiksi Säätytalon puistikko; Glooqwarteret eli Kluuvinkortteli, joka sijaitsi torista luoteeseen; Wester Tull qwarteret eli Länsitullin kortteli, joka sijaitsi torista lounaaseen; Fijskarback qwarteret eli Kalastajanmäen kortteli sijaitsi torista kaakkoon nykyisen Katajanokan lounaisosassa. Toukokuussa 1713 kaupungin puolustajat polttivat kaupungin, jottei se jäisi ehjänä venäläisten käsiin. Alue oli venäläisten hallussa vuoteen 1721, jolloin Uudenkaupungin rauha päätti Isovihan. Sodan jälkeen Helsinkiä alettiin rakentaa uudelleen vanhan asemakaavan mukaan. Pikkuvihan aikana kaupunki oli uudelleen venäläisten miehittämä, mutta rakennukset säilyivät ehjinä. Pian alkoi Viaporin (nykyisen Suomenlinnan) rakentaminen ja elämä kaupungissakin vilkastui. Talojen lukumäärä lisääntyi niin, että niitä vuonna 1757 oli 326 kappaletta. Helsinki jaettiin luvun lopulla neljään kortteliin eli kaupunginosaan: Norra Gvarteret, Pohjoinen kortteli Östra Gvarteret, Itäinen kortteli Södra Gvarteret, Eteläinen kortteli Westra Gvarteret, Läntinen kortteli Vuonna 1808 Helsinki siirtyi venäläisten hallintaan ja paloi lähes kokonaan saman vuoden marraskuussa. Haminan rauhan jälkeen alettiin suunnitella kaupungin uudelleenrakentamista. Keisari Aleksanteri I julistaa 8. huhtikuuta 1812 Helsingin Suomen pääkaupungiksi. Samana päivänä keisari myös vahvisti kaupungin asemakaavan Johan Albrecht Ehrenströmin suunnitelman mukaan. Siinä kaupunki jaettiin kahteen Erottajan jakamaan osaan: Egentliga staden eli Varsinainen kaupunki ja siitä länteen ja lounaaseen oleva Nyländska förstaden eli Uudenmaan esikaupunki. Korttelien numerot ja nimet vahvistettiin vuoden 1820 palojärjestyksessä Tukholman esimerkkiä noudattaen. Samalta vuodelta on peräisin seuraavanlainen aluejako: Stad, Kaupunki; korttelit 1 39 Förstaden, Esikaupunki o Första Afdelningen, Ensimmäinen osa; korttelit o Andra Afdelningen, Toinen osa; korttelit Uudelleenrakentamiskomitean ( ) toiminnan loppuaikana Helsinki jaettiin kuuteen osaan. Jako oli aluksi epävirallinen, sillä se vahvistettiin vasta Kaupunginosat olivat W. Gyldenin 1837 (suluissa C. Reuterin 1866) laatiman kartan mukaan seuraavanlaiset: första stadsdelen, ensimmäinen kaupunginosa: korttelit 1 26 (1 26) andra stadsdelen, toinen kaupunginosa: korttelit (27 45 ja 95 99) tredje stadsdelen, kolmas kaupunginosa: korttelit (46 64 ja ) fjerde stadsdelen, neljäs kaupunginosa: korttelit (65 82) femte stadsdelen, viides kaupunginosa: korttelit (83 94) 5 (8)

6 sjette stadsdelen Skatudden, oreglerad, kuudes kaupunginosa eli kaavoittamaton Katajanokka (Reuterin kartassa se jaetaan kortteleihin I XIV) 6 (8) Kaupungin kasvaessa ja asemakaavoitetun alueen laajetessa on kaupunginosien lukumäärä samalla lisääntynyt. Virallisesti kaupunginosat nimettiin vain numeroilla aina vuoteen 1959 saakka. Asemakaavoja vahvistettiin seuraavasti: I kaupunginosa; Kruununhaka Kronohagen; asemakaava 1812 II kaupunginosa: Kluuvi Gloet; asemakaava 1812 III kaupunginosa; Kaartinkaupunki Gardesstaden; asemakaava 1812 IV kaupunginosa; Kamppi Kampen; asemakaava 1812 V kaupunginosa; Punavuori Rödbergen; asemakaava 1812 VI kaupunginosa; Eira Eira; asemakaava 1875 VII kaupunginosa; Ullanlinna Ulrikasborg; asemakaava 1841 VIII kaupunginosa; Katajanokka Skatudden; asemakaava 1859 IX kaupunginosa; Kaivopuisto Brunnsparken; asemakaava 1875 X kaupunginosa; Sörnäinen Sörnäs; asemakaava 1893 Vuonna 1875 kaupunginosat 1 3 ja 8 muodostivat rakennusjärjestyksen mukaan varsinaisen kaupungin, muut kuuluivat esikaupunkialueeseen. Helsingin kaupunginosat jaettiin 1900-luvun alkupuolella kahteen ryhmään: järjestetty kaupunki (eli asemakaavoitettu alue; esimerkiksi vuonna hehtaaria) Järjestämätön maa (esimerkiksi vuonna hehtaaria] Vuoden 1946 suuren alueliitoksen jälkeen kaupungin alue jaettiin kantakaupunkiin (kaupunginosat 1 27) ja esikaupunkeihin (kaupunginosat 28 53; Vuosaari liitettiin Helsinkiin vuoden 1966 alussa). Tilastoissa jaettiin usein vielä kantakaupunki asemakaavoitettuun alueeseen ja asemakaavoittamattomaan alueeseen. Kaupunginosat ryhmiteltiin tilastoissa 1960-luvulta alkaen vuoteen 1984, jolloin nykyinen piirijako otettiin käyttöön, seuraavasti: Kantakaupunki Stadskärnan o Keskusta Centrum (kaupunginosat 1 5) o Eteläinen kantakaupunki Södra stadskärnan (kaupunginosat 6 9, 20, 52 ja 531) o Läntinen kantakaupunki Västra stadskärnan (kaupunginosat 13 18) o Itäinen kantakaupunki Östra stadskärnan (kaupunginosat 10 12, 19, 21 ja 22) o Pohjoinen kantakaupunki Norra stadskärnan (kaupunginosat 23 27) Esikaupungit Förstäderna o Läntiset esikaupungit Västra förstäderna (kaupunginosat ja 46) o Pohjoiset esikaupungit Norra förstäderna (kaupunginosat 28, 34 ja 35) o Koilliset esikaupungit Nordöstra förstäderna (kaupunginosat 36 41) o Itäiset esikaupungit Östra förstäderna (kaupunginosat 42 51, 532 ja 54) Päätöksiä Päätösten liitteenä on yleensä kartta, johon on piirretty tarkat rajat. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18. toukokuuta 1886 (14 ) kaupunginosien III, IV, V, VI ja VII rajain järjestelyä koskevan ehdotuksen. Rajoja järjestelty vähäisessä määrin, esimerkiksi

7 7 (8) korttelissa n:o 60 olevat suomalaisen lyseon tontit n:o 2, 4 ja 6 siirretty VI kaupunginosasta VII kaupunginosaan. Kaupunginvaltuusto päätti 8. kesäkuuta 1921 (12 ) vaihtaa nimen "Hieta- ja Jätkäsaaren satama" nimeen "Länsisatama". Kaupunginhallitus päätti 9. toukokuuta 1946 (1492 ) ilmoittaa kiinteistölautakunnalle ettei sillä ole mitään sitä vastaan, että lautakunnan ehdotusta liitosalueen jaoksi kaupunginosiin käytetään ohjeena asemakaavoja laadittaessa. Kaupunginhallitus päätti 26. helmikuuta 1959 (718 ) hyväksyä kaupunginosien ja osaalueiden nimet ja rajat. Kaupunginosille annettiin paitsi virallinen numero myös virallinen nimi. Kaupunginhallitus päätti 23. huhtikuuta 1959 (1230 ) muuttaa 718 :ssä tekemäänsä päätöstä. Viikin (n:o 36) kaupunginosan Pihlajamäen osa-alue siirrettiin Malmin (n:o 38) kaupunginosaan. Pihlajamäen osa-alueeseen liitettiin myös Ala-Malmin osa-alueesta Latokartanontien ja Pukinmäentien rajoittama alue. Kaupunginhallitus päätti 19. marraskuuta 1959 (3031 ) asukkaiden nomuksesta muuttaa Etelä-Kaarelan (n:o 33) kaupunginosan osa-alueen Vanhainen Gamlas nimen Kannelmäki Gamlas nimeksi. Kaupunginhallitus päätti 2. toukokuuta 1962 (1252 ) muuttaa vuonna 1959 (718 ) tekemäänsä päätöstä. Haagan (n:o 29) kaupunginosaan muodostettiin uusi Kivihaka Stenhagen -niminen osa-alue. Munkkiniemen (n:o 30) kaupunginosaan muodostettiin uusi Niemenmäki Näshöjden -niminen osa-alue. Kaupunginhallitus päätti 24. toukokuuta 1962 (1487 ) muuttaa vuonna 1959 (718 ) tekemäänsä päätöstä. Puistola Parkstad (n:o 41) kaupunginosan nimi muutettiin nimeksi Suurmetsä Storskog ja 41. kaupunginosa jaettiin neljäksi osa-alueeksi, joiden nimet ovat Puistola Parkstad, Tattarisuo Tattarmossen, Heikinlaakso Henriksdal ja Jakomäki Jakobacka. Kaupunginhallitus päätti 17. lokakuuta 1963 (2855 ) kehottaa kaupungin virastoja ja laitoksia piirijakoja muodostaessaan tai tarkastaessaan ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon vahvistetut kaupunginosien ja osa-alueiden rajat sekä käyttämään kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston laatiman, esityslistan liitteenä olevan ehdotuksen mukaisia osa-alueiden epävirallisia numero-kirjaintunnuksia. Kaupunginhallitus päätti 25. marraskuuta 1965 (3086 ) vahvistaa 1. tammikuuta 1966 kaupunkiin liitettävästä alueesta muodostettavan kaupunginosan nimeksi Vuosaari Nordsjö ja numeroksi 54. Äänestyksessä nimiehdotus Vuosaari Norsö hävisi äänin Kaupunginhallitus päätti 24. helmikuuta 1966 (588 ) vahvistaa Mellunkylän (n:o 47) kaupunginosan Kontula- ja Vesala-nimisten osa-alueiden rajan. Kaupunginhallitukselle esitettiin 22. lokakuuta 1973 (3138 ) pääkaupunkiseudun yhteistyötoimikunnan työvaliokunnan esitys tilastoissa käytettävän aluejaon ja -numeroinnin vakiinnuttamisesta sekä tilastotoimiston, kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston asiasta antamat lausunnot. Kaupunginhallitus päätti vahvistaa kaupunginosien, osa-alueiden sekä pienalueiden rajat. Samalla päätettiin vahvistaa Pasilan (n:o 17) kaupunginosan neljän osa-alueen nimiksi Länsi-Pasila Västra Böle, Keski-Pasila Mellersta Böle, Itä-Pasila Östra Böle ja Pohjois-Pasila Norra Böle; Oulunkylän (n:o 28) kaupunginosan uuden osaalueen nimeksi Maunulanpuisto Månsasparken; ja Vuosaaren (n:o 54) kaupunginosan neljän osa-alueen nimiksi Keski-Vuosaari Mellersta Nordsjö, Nordsjön kartano Nordsjö gård, Uutela-Niinisaari Nybondas-Bastö sekä Meri-Rastila Havs-Rastböle. Kaupunginhallitus päätti 26. tammikuuta 1976 (307 ) kaupunkisuunnitteluviraston esityksestä muuttaa vuonna 1973 (3138 ) vahvistamaansa kaupunginosien, osa-alueiden sekä pienalueiden rajat 28. elokuuta 1975 päivätyn aluejakokartan mukaisiksi. Kaupunginhallitus päätti 13. joulukuuta 1982 (2900 ) yhtenäisen piirijakojärjestelmän toteuttamisesta kaupungin hallintokuntien toiminnassa.

8 8 (8) Kaupungin johtajistotoimikunta päätti 6. kesäkuuta 1984, että piirijakojärjestelmän toteuttamisesta annetaan ohjeita kaupungin yleisissä suunnitteluohjeissa seuraaville vuosille. Kaupunginhallitus päätti 11. kesäkuuta 1984 (1683 ) vahvistaa piirijakojärjestelmän suurja peruspiirien nimet. Lisäksi päätettiin vahvistaa seuraavat osa-alueiden nimet: 402 Tapulikaupunki Stapelstaden, 403 Töyrynummi Lidamalmen, 484 Tattariharju Tattaråsen ja 474 Kivikko Stensböle. Kivikko kuului aiemmin Malmin (n:o 38) kaupunginosaan numeronaan 384. Kaupunginhallitus päätti 6. elokuuta 1984 (1969 ) muuttaa 1683 :ssä tekemäänsä päätöstä ja korjata siinä olevan kirjoitusvirheen. Tattariharjun osa-alueen oikea numero on 384 eikä 484. Kaupungin johtajistotoimikunta päätti 6. kesäkuuta 1984 (167 ) piirijakojärjestelmän toteuttamisohjeiden hyväksymismenettelystä. Kaupunginhallitus päätti 8. joulukuuta 1986 (3199 ) tarkistaa piirijaon kaupungin suunnitteluohjeisiin sisältyvien muutosehdotusten mukaisesti. Muutokset olivat vain rajamuutoksia eivät nimiin liittyviä. Kaupunginvaltuusto päätti 2. toukokuuta 1990 (asia 4) hyväksyä suurpiirien maantieteellisen jaon. Kaupunginhallitus päätti 26. marraskuuta 1990 (2461 ) hyväksyä kaupungin suunnitteluohjeet vuosiksi 1991 ja Ohjeiden liitteessä 4 on aluejakoihin tehtävät muutokset: rajamuutosten lisäksi muutettiin peruspiirin 205 ja kaupunginosan 33 nimi Etelä- Kaarela Södra Kårböle nimeksi Kaarela Kårböle, osa-alue 355 Niskala liitettiin kokonaan osa-alueeseen 354 Haltiala, Vuosaaren peruspiiriin muodostettiin uusi osa-alue 545 Kallahti Kallvik. Kaupunginhallitus päätti 2. joulukuuta 1996 (1738 ) hyväksyä suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 1997 ja Tähän sisältyy piirijaon rajamuutoksia sekä uusi osaalue 457 Itäkeskus Östra centrum. Lisäksi todettiin, että asemakaavan muutoksen vuoksi kaupunginosien 39 (Tapaninkylä) ja 40 (Suutarila) raja poikkeaa peruspiirin rajasta. Kaupunginhallitus päätti 7. kesäkuuta 1999 (809 ) hyväksyä osa- ja pienaluejaon muutokset ja rajantarkistukset ja vahvistaa uusien osa- ja pienalueiden numerot. Edelleen kaupunginhallitus päätti hyväksyä uusille osa-alueille seuraavat nimet: 287 Veräjälaakso Grinddal, 306 Talinranta Talistranden, 361 Viikinranta Viksstranden, 363 Viikin tiedepuisto Viks forskarpark, 364 Viikinmäki Viksbacka, 386 Pihlajisto Rönninge, 434 Herttoniemenranta Hertonäs strand (entinen nimi Herttoniemen satama Hertonäs hamn), 475 Kurkimäki Tranbacka, 543 Uutela Nybondas, 546 Aurinkolahti Solvik, 547 Rastila Rastböle, 548 Niinisaari Bastö, 549 Mustavuori Svarta backen. Lähteet Tärkein lähde on kaupunginhallituksen pöytäkirjat ja pöytäkirjojen liitteet. Niihin voi tutustua kaupungintalon kirjaamossa ja 20 vuotta vanhempiin päätöksiin kaupunginarkistossa. Helsingin kaupunginarkiston vanhat kartat. Helsingin kadunnimet, Helsinki Helsingin kaupungin historia, Helsinki Aluejaot Helsingin kaupungissa. Hallintokuntien aluejakotarpeet 1980 sekä kaupunginhallinnon ulkopuoliset aluejaot. Helsingin kaupunki, tilastokeskus Helsingin kaupungin aluejakokäytännöt Helsingin kaupungin tilastokeskuksen muistioita elokuulta 1980.

Helsingin alueellinen jako

Helsingin alueellinen jako Helsingin alueellinen jako 1 (14) Wikipedia Helsingin keskusta lentokoneesta kuvattuna Helsingin alueen jakaminen pienempiin, nimettyihin osiin on tullut tarpeelliseksi kaupungin kasvaessa ja laajetessa.

Lisätiedot

Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008

Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 tilastoja 40 Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008 TIEDUSTELUT Leena Hietaniemi E-mail etunimi.sukunimi@hel.fi Osoite PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013 7 2013 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2012 Vuodenvaihteessa 2012/2013 Helsingissä asui

Lisätiedot

ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 2010

ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 2010 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 2010 1 TILASTOJA 2012 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Eija Rauniomaa, p. tel. 09 310 36302 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER Helsingin kaupungin tietokeskus

Lisätiedot

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 213 Osakeasuntojen keskihinnat 212 Paloheinä Tapanila Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2 212 Lassila Länsi-Pakila Pihlajamäki Kontula

Lisätiedot

Asuminen ja Helsingin alueet

Asuminen ja Helsingin alueet HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2003 20 Asuminen ja Helsingin alueet Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-194-0 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Maija Vihavainen, puh. 169

Lisätiedot

tilastoja Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2009/2010 ja väestönmuutoksista vuonna 2009

tilastoja Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2009/2010 ja väestönmuutoksista vuonna 2009 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 tilastoja 7 Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2009/2010 ja väestönmuutoksista vuonna 2009 Förhandsuppgifter om Helsingfors folkmängd vid årsskiftet

Lisätiedot

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006 Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.26 Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu % % Omistus Arava Korkotuki Muu vuokra Asumisoikeus

Lisätiedot

Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä

Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit Euroopan unioni on esittänyt kaupunkipolitiikan indikaattorit, joiden avulla kunnat voivat seurata kestävää kehitystä

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola. TILASTOJA 30 2013 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin 31.12.2012 Suutarila Puistola Tuomarinky lä Jakomäki

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola. TILASTOJA 40 2011 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2010 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna 2010 Tuomarinkylä Suutarila Puistola Jakomäki

Lisätiedot

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 %

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Ammatillinen keskiaste Helsinki Helsingin seutu pl Helsinki Suomi pl Helsingin seutu Lukiokoulutus Perusaste tai tuntematon

Lisätiedot

Lähiö projekti Helsingin kaupunki

Lähiö projekti Helsingin kaupunki Lähiö projekti Helsingin kaupunki www.hel.fi/lahioprojekti Pihlajamäki Yhdessä parempi kaupunki jo vuodesta 1996 Lähiöprojektin keskeiset tavoitteet ja tehtävät määritellään kunkin toimintakauden alussa.

Lisätiedot

Sisällys Innehåll Contents

Sisällys Innehåll Contents Sisällys Innehåll Contents Esipuhe 4 Förord 5 Tothereader 6 Lukuohjeet Anvisningar för läsaren Instructionstothereader 7 Helsinki, vertailukunnat ja koko maa Helsingfors, jämförda kommuner och hela landet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 6/2016 1 (7) 5 Äänestysaluejaon muuttaminen HEL 2016-001835 T 00 00 01 Päätösehdotus päättää muuttaa kaupunginvaltuuston 27.4.2005 vahvistamaa sekä 9.4.2008, 7.4.2010 ja

Lisätiedot

2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014

2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 Työttömyysaste kohosi edelleen kaikilla Helsingin alueilla Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/ (11) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/ (11) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (11) 1329 Kaupungin piirijaon tarkistaminen ja kaupunginosajaon muutokset HEL 2011-009685 T 00 01 01 Päätös 1. päätti hyväksyä hallinnollisen piirijakojärjestelmän

Lisätiedot

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007

Lisätiedot

OMAKOTI- JA PARITALON LASIKUISTIN RA- KENTAMINEN JA TERASSIN LASITTAMINEN

OMAKOTI- JA PARITALON LASIKUISTIN RA- KENTAMINEN JA TERASSIN LASITTAMINEN RAKENNUSVALVONTAVIRASTO OMAKOTI- JA PARITALON LASIKUISTIN RA- KENTAMINEN JA TERASSIN LASITTAMINEN TULKINTAOHJE Lokakuu 2004 Voimassa toistaiseksi rakennusvalvontaviraston johtoryhmän päätöksellä SISÄLTÖ

Lisätiedot

2015:1. Toimitilamarkkinat Helsingissä syksyllä 2014. 1. Yleistä. Liike- ja tuotannollisten tilojen käyttöasteet laskeneet

2015:1. Toimitilamarkkinat Helsingissä syksyllä 2014. 1. Yleistä. Liike- ja tuotannollisten tilojen käyttöasteet laskeneet 2015:1 Toimitilamarkkinat Helsingissä syksyllä 2014 1. Yleistä Heikko taloustilanne heijastuu laaja-alaisesti toimitilojen vuokramarkkinoille. Kiinteistösijoitusmarkkinat ovat toisaalta puolestaan osoittaneet

Lisätiedot

Ala-Malmi Helsinki 5678 18% Venäjää 4% Alppiharjun Helsinki 11916 9% Venäjää 1%

Ala-Malmi Helsinki 5678 18% Venäjää 4% Alppiharjun Helsinki 11916 9% Venäjää 1% Paljonko vieraskielisiä on eri alueilla? Venäjä on pääkaupunkiseudulla puhutuin vieras kieli yli sadassa kaupunginosassa. Kakkosena tulee viro http://www.hs.fi/kaupunki/a1414208121182 Venäjää Viro Muut

Lisätiedot

Asuminen ja Helsingin alueet

Asuminen ja Helsingin alueet Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 2005 Asuminen ja Helsingin alueet Tilanne 31.12. 2003 Asuntojen keskikoko osa-alueittain 31.12.2003 Helsingissä 309 000 asuntoa Ydinkeskustan asunnoista

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2017:5 Minna Salorinne HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2016 SISÄLLYSLUETTELO TYÖTTÖMYYSASTEESSA LASKUA JA NOUSUA HELSINGISSÄ ALUEITTAIN...

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä. vuonna 2003. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja. Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 425 /m 2

Asuntojen hinnat Helsingissä. vuonna 2003. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja. Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 425 /m 2 555555555 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 15 2004 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2003 Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 425 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 2 468 ja rivitaloasunnoissa

Lisätiedot

2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2015 Sisällys Työttömyysaste kohosi lähes kaikilla Helsingin alueilla... 2 Alle 25-vuotiaiden

Lisätiedot

Toimitilamarkkinat Helsingissä syksyllä 2013

Toimitilamarkkinat Helsingissä syksyllä 2013 4 2014 1 Yleistä Epävarmuus tulevasta talouskehityksestä on näkynyt kiinteistömarkkinoiden kaikilla rintamilla. Kiinteistökauppojen volyymi on ollut alhaista, rakentaminen hiljentynyt ja toimitilojen vuokraaminen

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto

Lisätiedot

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Liite 1 - Linjakortit LUONNOS 4.2.2015 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällys KOILLIS-HELSINGIN LINJASTO... 3 Linja 57... 4 Linja 68... 5 Linja 69... 6 Linja 70...

Lisätiedot

Eduskuntavaalit Helsingissä 2003

Eduskuntavaalit Helsingissä 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 23 8 Markku Lankinen Eduskuntavaalit Helsingissä 23 Verkkojulkaisu ISSN 148-77 ISBN 92-473-3-7 Painettu ISSN 14-7231 LISÄTIETOJA Markku Lankinen Helsingin

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 35 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos 25 64-vuotiaasta väestöstä vuosina 1998 2009 Helsingin osa-alueilla Malminkartano Kannelmäki Munkkivuori

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 141/ (9) Kiinteistövirasto Tonttiosasto Elinkeinotoimisto Elinkeinotoimiston toimistopäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 141/ (9) Kiinteistövirasto Tonttiosasto Elinkeinotoimisto Elinkeinotoimiston toimistopäällikkö Helsingin kaupunki Pöytäkirja 141/2014 1 (9) 272 Tonttien ja alueiden vuokraaminen Helen Sähköverkko Oy:lle sähkön siirtoa ja jakelua varten HEL 2014-015245 T 10 01 01 02 Päätös A B C D Helsingin kaupungin

Lisätiedot

TOIMITILAMARKKINAT HELSINGISSÄ SYKSYLLÄ

TOIMITILAMARKKINAT HELSINGISSÄ SYKSYLLÄ TILASTOJA 2 2013 TOIMITILAMARKKINAT HELSINGISSÄ SYKSYLLÄ 2012 1 Yleistä Rahoitusmarkkinoiden ja yleisen taloustilanteen epävarmuus on heijastunut edelleen kiinteistösijoitusmarkkinoiden eri osa-alueille.

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 18 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2005

Lisätiedot

asti seuraavin ehdoin: 1

asti seuraavin ehdoin: 1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2016 1 (5) 317 Toimitilatontin pitkäaikainen vuokraaminen sekä esitys kaupunginhallitukselle vuokraus- ja myyntiperusteiden määräämiseksi Myllypuron Metropolian kampushanketta

Lisätiedot

starttiluokat ALUEELLISET ERITYISLUOKAT Suurpiiri 10-vuotinen oppivelvollisuus pidennetty oppivelvollisuus koulun ylläpitäjä tuetut

starttiluokat ALUEELLISET ERITYISLUOKAT Suurpiiri 10-vuotinen oppivelvollisuus pidennetty oppivelvollisuus koulun ylläpitäjä tuetut peruslinja TAD ja lukuvuonna 2012-2013 30.5.2012 - ETELÄINEN Elias-koulu s 0 Helsingin normaalilyseo v 0 Kaisaniemen aa k 0 Kruunuhaan yläaste k 0 Lauttasaaren aa s 0 Lauttasaaren yk s 0 Ressun pk k 0

Lisätiedot

Eduskuntavaalit Helsingissä 2007

Eduskuntavaalit Helsingissä 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tilastoja 27 11 Eduskuntavaalit Helsingissä 27 Verkossa ISSN 1796-721X Painettu ISSN 14-7231 LISÄTIETOJA Markku Lankinen Puh. 9 31 3636 etunimi.sukunimi@hel.fi Eduskuntavaalit

Lisätiedot

Ulkoilmatapahtumien maksut

Ulkoilmatapahtumien maksut Ulkoilmatapahtumien maksut maksut alk. 1.4.2015 6 (14) Yleisölle maksuton on avoin, joka rajoittaa alueen yleistä käyttöä. Yleisölle maksullinen on, jossa alue on rajattu pois yleisestä käytöstä ja johon

Lisätiedot

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009 8 2011 SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009 Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin. Vuonna 2009 Helsingin ikävakioitu sairastavuusindeksi 1 oli 90, eli

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2005

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 23 2006 Malminkartano Paloheinä Siltamäki Tapanila Malmi Suurmetsä Asuntojen keskihinta, /m2 1 600-2 200 2 201-2 749 Keskihinta 2 750 /m2 2 751-3 290

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 24 2005 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2004 Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 675 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 2 694 /m 2 ja rivitaloasunnoissa

Lisätiedot

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467 Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUKAISET TYÖPAIKAT

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUKAISET TYÖPAIKAT SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUKAISET TYÖPAIKAT 5.11.2015 Perhe- ja sosiaalipalvelut Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys, johto Kouluterveydenhuolto

Lisätiedot

2017:4 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2015 lopussa

2017:4 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2015 lopussa 2017:4 Sanna Ranto VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2015 lopussa Helsinkiläisistä25 64-vuotiaista81prosenttiaolisuorittanutjonkinperusasteenjälkeisentutkinnonvuoden2015lopussaTilastokeskuksentutkintorekisterinmukaan.Keskiasteentutkinto,eliylioppilastutkinto

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ TILASTOJA 38 2013 Helsingin kaupunki Tietokeskus VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Perusasteen jälkeisen tutkinnon (keskiaste korkea-aste) suorittaneiden osuus 25 64-vuotiaasta väestöstä Helsingissä

Lisätiedot

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Katu- ja puisto-osasto Palvelutoimisto Tarja Posti Taustaa Rakennusviraston asiakaspalvelussa työskentelee asiakaspalvelupäällikön lisäksi 12 asiakaspalvelusihteeriä

Lisätiedot

Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2004

Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 29 Valokuvat: Olga Vishnjakova. Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2004 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-354-4 LISÄTIETOJA Markku Lankinen

Lisätiedot

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 211 Asunnot yhteensä 21 Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2 21 /neliö 1 95-2 699 2 7-3 699 3 7-4 699 4 7-6 vähän kauppoja/ tieto epävarma

Lisätiedot

Palveluverkko Ehdotukset

Palveluverkko Ehdotukset Palveluverkko Ehdotukset Kaikki virastot (luonnos) 25.11.2009 Tulosteen koko: A2 Maatullin ala-aste Tapulikaupungin kirjasto Puistolan terveysasema Töyrynummen ala-aste Siltamäen ala-aste Puistolan kirjasto

Lisätiedot

Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn)

Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn) Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn) A1: Itäinen ja kaakkoinen alue Nykyinen kielitarjonat Ehdotus kieliohjelmaksi 1.8.16/

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2007

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 20 2008 Tapaninvainio Suurmetsä 2007 1700-2599 2600-3199 3200-3999 4000-4999 As.kauppoja alle 5 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2007 Malmi Länsi- Pakila Kontula

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2009 Kuvio1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä vuosina 19992006 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2006 6 5 Indeksi 1999=0 4 3 2 1 0

Lisätiedot

19.05.2015. Puh. 09 809 3210. Puh. 09 668 9910 Capellan puistotie 5 Setlementtiasumisoikeus Oy Läntinen Brahenkatu 2, 3 krs, 00510 HELSINKI

19.05.2015. Puh. 09 809 3210. Puh. 09 668 9910 Capellan puistotie 5 Setlementtiasumisoikeus Oy Läntinen Brahenkatu 2, 3 krs, 00510 HELSINKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Suuralue: Helsinki Kaikki Kantakaupunki Arabianranta Toini Muonan katu 3 b Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO 01.10.03 Kerrostalo 42 1-4

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 17 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-449-4 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

HEKAN HALLINNON UUDISTUS KÄYTÄNNÖSSÄ JA SEN VAIKU- TUS ASUKKAISIIN

HEKAN HALLINNON UUDISTUS KÄYTÄNNÖSSÄ JA SEN VAIKU- TUS ASUKKAISIIN HEKAN HALLINNON UUDISTUS KÄYTÄNNÖSSÄ JA SEN VAIKU- TUS ASUKKAISIIN 1.10.2016 Hyyryläispäivä/Jaana Närö 1 NYKYTILA 1.10.2016 Hyyryläispäivä/Jaana Närö 2 Helsingin kaupungin asunnot Lassila Pasila Hermanni

Lisätiedot

2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013

2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 2015:18 SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa Helsinkiläisten terveydentila on parempi

Lisätiedot

KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNNOT JA ASUKKAAT 2010

KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNNOT JA ASUKKAAT 2010 KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNNOT JA ASUKKAAT 2010 16 TIALSTOJA 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Maija Vihavainen, p. tel. 09 310 36398 Pekka Vuori, p. - tel. 09 310 36300 Eija Rauniomaa, p. tel. 09 310

Lisätiedot

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous 18.1.2017 Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa HS 8.10.2016 sivu A6 Yleiskaava 2016 kaavaehdotuksen kartta PATOLA Kustaankartano OULUNKYLÄ Tutustu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2013

HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2013 HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS 32 TILASTOJA 2013 TIEDUSTELUT Sini Askelo tietokeskus, p. tel. 09 310 36586 sini.askelo@hel.fi Harri Taponen nuorisoasiainkeskus, p. 09 310 89036,

Lisätiedot

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu?

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 31.1.-1.2.2013 Asta Manninen ja Tieken asiantuntijat Maailman kaupunkiväestön alueellinen jakautuminen vuosina 1950,

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 10 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007 Helsingin työllisyystilanne oli vuonna 2007 varsin myönteinen. Työllisen työvoiman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Herttoniemi. Pronssikaudelta nykypäivään

Herttoniemi. Pronssikaudelta nykypäivään Herttoniemi Pronssikaudelta nykypäivään Herttoniemi Herttoniemi (ruots. Hertonäs) on niemi ja Helsingin 43. kaupunginosa Kulosaaren itäpuolella. Se sijaitsee Vanhankaupunginlahden, Herttoniemensalmen,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus

Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Strategiapäällikkö Marko Karvinen 2.5.2017 asukasilta 1 Kaupunkistrategia Helsingissä Uusi kuntalaki määrää kuntastrategiasta Johtamisjärjestelmän uudistamisessa

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 19.06.2012/ 56 91 Tekninen lautakunta 06.11.2012/ 98 195 Kaupunginhallitus 02.04.2013/111 241 Valtuusto 15.04.

Tekninen lautakunta 19.06.2012/ 56 91 Tekninen lautakunta 06.11.2012/ 98 195 Kaupunginhallitus 02.04.2013/111 241 Valtuusto 15.04. Tekninen lautakunta 19.06.2012/ 56 91 Tekninen lautakunta 06.11.2012/ 98 195 Kaupunginhallitus 02.04.2013/111 241 Valtuusto 15.04.2013/ 50 104 415-265-2012 YRTTISUON ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Tekla

Lisätiedot

Helsingin skeittiohjelma

Helsingin skeittiohjelma Helsingin skeittiohjelma 2010-2014 Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2009:8 / Katu- ja puisto-osasto Sisällysluettelo Johdanto Katsaus skeittaamiseen Skeittaaminen harrastuksena Katuskeitti

Lisätiedot

Helsingin vaalipiiri. 091 Helsinki. Kruununhaka A 001A. EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 6 Vaalipäivän äänet, tarkastuslaskenta. s.

Helsingin vaalipiiri. 091 Helsinki. Kruununhaka A 001A. EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 6 Vaalipäivän äänet, tarkastuslaskenta. s. 001A Kruununhaka A s. 1/3 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (2) Kaupunginvaltuusto 23 10.03.2014. 23 Asianro 1156/00.00.00/2014. Kaupunginhallitus 17.2.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (2) Kaupunginvaltuusto 23 10.03.2014. 23 Asianro 1156/00.00.00/2014. Kaupunginhallitus 17.2. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (2) Kaupunginvaltuusto 23 10.03.2014 23 Asianro 1156/00.00.00/2014 Muutoksia äänestysaluejakoon 15.10.2014 lukien Kaupunginhallitus 17.2.2014 69: Kaupunginlakimies

Lisätiedot

Euroopan parlamentin vaalit Helsingissä 2004

Euroopan parlamentin vaalit Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 17 Markku Lankinen Euroopan parlamentin vaalit Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki. Kuva: Mika Lappalainen. Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 14/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 14/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 22 Kaupunginvaltuuston päätös 29.8.2012, Helsingin hallinto-oikeuden päätös 12.4.2013 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös 5.2.2014 asemakaava-asiassa (piirustus

Lisätiedot

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Linjakortit LUONNOS 21.12.2014 KOILLIS-HELSINGIN LINJASTO KOILLIS-HELSINGIN YÖLINJASTO KALASATAMAN LINJASTO KORSON JA KOIVUKYLÄN SUUNNAN YÖLINJAT HSL Helsingin seudun

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuoden 2009 tammi-maaliskuussa ja vuonna 2008

Asuntojen hinnat Helsingissä vuoden 2009 tammi-maaliskuussa ja vuonna 2008 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2009 Kannelmäki Etelä- Haaga Paloheinä Oulunkylä Patola Siltamäki Malmi Pihlajamäki Viikki Keskimääräiset neliöhinnat 2008 1 900-2 499 Suurmetsä 2 500-2 999

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2010 39 212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2 1. Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingissä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus kaupungin väestöstä on noin 7 prosenttia. sijoittui

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (6) Kiinteistölautakunta To/9 07.03.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (6) Kiinteistölautakunta To/9 07.03.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (6) 109 Teollisuustontin vuokraaminen Relino Pipe Oy Ab:lle (Tapanila, Tapaninkylä, tontti 39374/15) HEL 2013-003000 T 10 01 01 02 Kiinteistökartta J7 P2, Punttikuja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ki/3 1 YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ki/3 1 YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ki/3 1 3 ILMOITUSASIAT HKR EHDOTUS Yleisten töiden lautakunta päättänee merkitä tiedoksi ilmoitukset päätöksistä. Ilmoitukset päätöksistä toimeenpanokehotuksin asianosaisille

Lisätiedot

2015:22. 2014:xx VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2013 lopussa

2015:22. 2014:xx VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2013 lopussa 2015:22 2014:xx VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2013 lopussa Helsinkiläisistä 25 64-vuotiaista 81 prosenttia oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 8 tilastoja Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007 TIEDUSTELUT FÖRFRÅGNINGAR INQUIRIES Leena Hietaniemi, p. 09 310 36404 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE

Lisätiedot

JOULUKUUSIPAIKAT 2016

JOULUKUUSIPAIKAT 2016 JOULUKUUSIPAIKAT 2016 1. Isokaari 19 vastapäätä Lauttasaari 2. Särkiniementie Perttulantie Lauttasaari 3. Laajalahden aukio, Munkkiniemen puistotien päässä Munkkiniemi 4. Ulvilantie Professorintie Munkkiniemi

Lisätiedot

Työpaikat Helsingissä 2011

Työpaikat Helsingissä 2011 9 2014 Yli puolet Helsingin seudun työpaikoista pääkaupungissa Helsingissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 386 400 työpaikkaa Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Edellisestä vuodesta työpaikkamäärä kasvoi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSLAUTAKUNNAN 29.9.2015 KOKOUKSEN PÄÄTÖSTIEDOTE

HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSLAUTAKUNNAN 29.9.2015 KOKOUKSEN PÄÄTÖSTIEDOTE PÄÄTÖSTIEDOTE 29.9.2015 HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSLAUTAKUNNAN 29.9.2015 KOKOUKSEN PÄÄTÖSTIEDOTE VP1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Lisätiedot

Väestönmuutokset alueittain Helsingissä

Väestönmuutokset alueittain Helsingissä HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 15 Väestönmuutokset alueittain Helsingissä 2000 2004 Verkkojulkaisu ISBN 952-473-675-6 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Pekka Vuori Puhelin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 16. päivänä toukokuuta 2014 päivättyä ja 6.10.2014 muutettua (lausunnot) asemakaavakarttaa. Lampuodintie (19/2013) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavanmuutos

Lisätiedot

SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIT HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIT HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2016:40 SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIT HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2015 Sairastavuus ja kansantauti-indeksit Helsingissä ja suurissa kunnissa Kuva 1. Vakioitu sairastavuusindeksi ja sen osaindeksit

Lisätiedot

Liite 1 Joukkoliikenteen palvelutaso

Liite 1 Joukkoliikenteen palvelutaso Liite 1 Joukkoliikenteen palvelutaso 2016-2021 HSL Helsingin seudun liikenne 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 Alueittainen palvelutaso... 4 1.1 Helsinki... 4 1.1.1 Eteläinen suurpiiri... 4 1.1.2 Läntinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 45/2015 RAKENNUSVALVONTAVIRASTO Rasite

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 45/2015 RAKENNUSVALVONTAVIRASTO Rasite 18.12.2015 45 1 Tunnus 5-0047-15-RAS Hakija Asunto Oy Hietalahden Puistikko Asunto Oy Helsingin Hietalahden Helmi Tontit Kiinteistötunnus Oikeutettu Rasitettu 091-005-0118-0003 X X 091-005-0118-0002 X

Lisätiedot

Helsingin reumayhdistyksen jäsenkysely 2004

Helsingin reumayhdistyksen jäsenkysely 2004 Helsingin reumayhdistyksen jäsenkysely 2004 Tulokset Helsinki syyskuussa 2004 Dipl.-Soc.Sc. Peter Hilger Itämerenkatu 8 C 59, 01800 Helsinki peter.hilger@helsinki.fi & Helsingin Reumayhdistyksen työryhmä

Lisätiedot

Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2008

Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tilastoja 28 43 Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 28 Verkossa ISSN 1796-721X LISÄTIETOJA Markku Lankinen, 3 36365 etunimi.sukunimi@hel.fi Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (7) Ympäristölautakunta Yj/

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (7) Ympäristölautakunta Yj/ Helsingin kaupunki Esityslista 8/2013 1 (7) 2 Ilmoitusasiat Päätösehdotus Tiivistelmä Kaupunginhallituksen kokous 25.3.2013 1. 325 V Strategiaohjelma vuosiksi 2013-2016 päättänee merkitä tiedoksi kohdat

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Sairastavuusindeksi Helsingissä ja peruspiireittäin 2007

Sairastavuusindeksi Helsingissä ja peruspiireittäin 2007 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 19 2009 Kaarela Suutarila Itä-Pakila Malmi Pukinmäki Länsi-Pakila Puistola Jakomäki Mellunkylä Sairastavuusindeksi 2007 Koko maa = 100; Helsinki 90 Yli 100 (6)

Lisätiedot

Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 8/ (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta Asianro 1163/00.01.

Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 8/ (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta Asianro 1163/00.01. Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 8/2015 1 (1) 58 Asianro 1163/00.01.00/2014 Pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen uusiminen historia 22.10.2014 56: Pelastustoimen perussopimuksen ja kuntien maksuosuuden

Lisätiedot