Talouden osavuosikatsaus 1-8/2012 ja lisämääräraha-anomus 2012 Ekonomisk delårsrapport 1-8/2012 och ansökan om tilläggsanslag 2012

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Talouden osavuosikatsaus 1-8/2012 ja lisämääräraha-anomus 2012 Ekonomisk delårsrapport 1-8/2012 och ansökan om tilläggsanslag /02/02/02/2012 SosTe 228 Valmistelija: Talouspäällikkö Jari Saarinen, p Yleistä Tammi-elokuun taloustilanne on tasaantunut. Alkuvuoden kehi tys on positiivinen sekä Kokkolassa että Kruunupyys sä, vaik ka ta lous ar vion ta voit tei ta ei saavutetakaan. Toimintakulujen kasvu on merkittävästi pienempää kuin nykymuotoisen toimintamallin alkuvuosina Noin 6-8 %:n kulukasvusta kuntaliitosvuosina on päästy nyt noin 4 %:n kasvulukuihin. Kehi tys on edel leen pa ran t unut kesän aikana. Henkilöstömenojen kasvu oli Kokkolassa 6,9 %. Suuri osa kas vus ta johtuu vastaanottopalveluiden siirtymisestä ostopalveluista omak si toiminnaksi. Asiakaspalveluiden ostot (ilman erikoissairaan hoitoa) ovat viime vuoden tasolla (+0,4 %). Sairauslomasijaisten mää rä ra han käyt tö on kasvanut yli 19 %. Muihin sijaisiin käytetyt määrä ra hat ovat sen si jaan laske neet 37 %. Kruunupyyn henkilöstömenot kasvoivat 3,1 %, joka vastaa budje tin ta voitteita. Sairauslomasijaisten määrärahojen käyttö väheni 7 prosentilla. Myös muut sijaiskulut olivat laskussa. Kokkolan toiminta / keskeiset havainnot Hallinto Henkilöstöjärjestelyt ovat pienentäneet hallinnon kuluja (-1,9 %). Budjetoimattomien hankkeiden (Nuppu 2 ja Päihdekeskus) kulut näkyvät budjetin toteutumisseurannassa ylityksinä. Näiden hankkeiden tuo tot ker ty vät myöhemmin. Sosiaalityö Lasten suojelun kulukasvu on edelleen korkea (noin 10%), mutta nou su on tasaantunut huomattavasti viime vuoden lopun 25 %:n tasosta. Las ten suo jeluun ja perhetyöhön on saatu lisää resursseja. Turvakotitoiminnan ostopalvelut ovat kasvaneet selvästi budjetin tavoitteista poiketen. Turvakodin palveluiden käyttäjämäärät ovat kasvaneet jatkuvasti.

2 Perustoimeentulotuen menot ovat kasvaneet noin 9 % johtuen lähinnä lakimuutosten myötä korotetuista tukisummista. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen käytetyt määrärahat ovat 17 %:n kasvussa. Bud jetti on viime vuoden ta sol la. Vammaispalvelut Vammaisten asumispalveluiden ostopalveluissa on alkuvuoden määrärahojen käyttö ollut talousarviota pienempi. Määrära hoja on säästynyt, koska paikkoja on ollut vapaana. Jatkossa tilanne tasaantuu. Vammaisten taloudellisen tuen tarve ja määrärahojen käyttö on edel leen sel väs sä kasvussa. Kasvua viime vuoteen on 33 % joh tuen kuljetuspalveluiden ja henkilökohtaisen avun tarpeen kas vusta. Vanhustyö Vanhustyön määrärahojen käytössä näkyy pitkään tehty määrätietoinen tehostamistyö ja palvelurakenteiden muutos. Koko vanhus työn kulukasvu oli 3,0 %, vaikka alkuvuonna maksettiin "ylimää räi nen" kertakorvaus kaikille työntekijöille ja vaikka Honkaharjun uusi osasto aloitti toimintansa maaliskuun alussa. Kotihoidon menot ovat kasvaneet vain 2,7 %. Kotihoidossa on tehty merkittäviä toiminnallisia muutoksia, joilla kulukehitystä on saatu hillit tyä huolimatta hoitoketjun paineista. Vanhusten omaishoidon tuen menot kasvoivat 12 % viime vuodes ta, jo ten val tuuston ja lau takunnan edellyttämät tavoitteet ovat toteutuneet. Kaikille kriteerit täyttäville hakijoille on tällä hetkellä voitu myön tää omais hoi don tu kea. Vanhustyön tuotot ovat kasvaneet tammi-elokuussa 3,3 %, joka enna koi talousarviossa pysymistä. Perusterveydenhuolto Avohoidon kulukasvu yhteensä on laskenut selvästi alkuvuoden luvuista. Kulukasvu tammi-elokuussa oli keskimäärin 1,1 %. Budjetin tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta. Yhteispäivystyksen me not ovat kas vaneet selvästi keskimääräistä enemmän eli 6,1 %. Vuodeosastotoiminnan kulukasvu on ollut perusterveydenhuollos sa suurinta (+5,9 %). Kasvun vaikutuksia tasaa toimintatuottojen kas vu. Osasto muutosten vai ku tuk set toi min taan ja kus tan nuk siin ovat nähtävissä pi dem mällä aikavälillä. Osastojen korkea kuormitus ja asiakasraken ne vaikuttavat kustannuksiin. Keskussairaalan ja terveyskeskuksen kesäsuluista ja toiminnan kausivaihteluista johtuen on liian ai kais ta teh dä ko ko nais ar viota vuo de osas to muu tok ses ta.

3 Suun terveydenhuollon kasvu on ollut erittäin kohtuullinen eli +0,4 %, mut ta se kin on talousarvioon nähden liian korkea. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon menokasvu oli tammi-elokuussa selväs ti alkuvuotta pienempi (+3,2 %). Menot olivat kuitenkin eu roa suu rem mat kuin vii me vuonna vastaavana aikana. Budjetti on viime vuo den ti lin pää tök sen tasolla. Tilastoitavien käyntien määrä tammi-heinäkuussa erikoissairaanhoidossa on vähentynyt medisiinisellä tulosalueella yli - 4 % ja operatiivi sella tulosalueella pysynyt ennallaan. Kas vua on lä hin nä psy kiatrian tu los alu eella, jossa käyntien määrä on kasvanut 14 % viime vuodes ta. Hoitopäivien kokonaismäärä on laskenut - 3,7 % ja hoitojaksojen mää rä on pysynyt ennallaan. Keskimääräinen hoitoaika on lyhentynyt noin - 4 %, mutta Kokkolan keskimääräinen hoitoaika (4,4 vrk) ylit tää edel leen selvästi sairaanhoitopiirin muiden kuntien luvut. Kruunupyyn toiminta / Keskeiset havainnot Kruunupyyn sosiaali- ja terveystoimen tuotot ovat kehittyneet odotusten mukaisesti. Tuottojen kasvu ilman isäntäkuntatuottoja on alku vuon na ol lut noin 10 %. Kulukasvu on ollut maltillista erikoissairaanhoitoa (+5,5) sekä sosiaa li- ja vammaispalveluja (+6,6 %) lukuun ottamatta. Perusterveyden huol lon ku lut ovat jo pa las ke neet vii me vuodesta ja vanhustyön kulut ovat 2,3 %:n kasvussa. Kulujen kokonaiskasvu oli tammi-elokuussa +3,4 %. Hallinto Kehitys vastaa budjetin tavoitteita. Sosiaalityö Lasten suojelun menokehitys on tasaantunut huomattavasti. Vertailussa viime vuoden tammi-elokuuhun menot ovat pienentyneet noin 7 prosentilla. Sijaishuollossa näyttää siis tapahtuneen käänne parempaan lähinnä johtuen huostaanottojen päättymisestä. Päihdehuoltoon Kruunupyy käytti alkuvuonna noin euroa, kun viime vuonna menot olivat vastaavana aikana euroa. Yksittäis tapaukset nostavat ainakin väliaikaisesti päihdehuollon menoja. Pakolaistoiminnan kulut olivat viime vuoden tasolla. Toimeentulotukeen ja työmarkkinatukeen käytettiin 26 % enemmän

4 rahaa kuin viime vuonna. Näissä avustuksissa on nähtävissä selvä tukitason nousu. Vammaispalvelut Kulukasvu on ollut + 6,4 %, joka on merkittävästi budjetin tavoitteita suu rem pi. Kruunupyyssäkin suurimmat poikkeamat tavoitteista ovat vammaisten henkilö kohtaisessa avussa, muissa tukipalveluissa ja kuljetuspalveluissa. Lisäksi vammaisten asumispalveluiden menot ovat kasvaneet esim. Kårkullan hinnankorotusten takia. Vanhustyö Vanhustyön taloustilanne on hyvä. Menokasvu on ko ko nai suu tena erittäin pieni (+ 2,3 %) ja se painottuu kotihoitoon sekä omais hoidon tukeen. Palveluasumisessa kulut ovat viime vuotta alem malla tasolla. Osasyy kulukehitykseen ovat edel leen vaikeudet hen kilöstön ja sijaisten saatavuudessa. Kruunupyyssä avataan uusia asumispalvelupaikkoja alkaen, joka nostaa loppuvuoden kulukasvua. Uudet yksiköt korvaavat osittain nykyisiä paikkoja muissa palvelutaloissa. Kotihoitoon käytettiin noin 12 % ja omaishoidon tukeen noin 4,5 % vii me vuot ta enem män rahaa. Kotihoidossa kasvu selittyy osittain toi minnan uudelleen järjestelyillä. Perusterveydenhuolto Avohoidon tuotot ovat kasvaneet noin 4 %. Kulut ovat pienentyneet viime vuodesta, joka johtuu lähinnä kertaluonteisesta It -hankinnasta vuonna 2011 (vaikutus n ) sekä hoitotarvike- ja lääke kustannusten alenemisesta. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin on käytetty viime vuotta vähemmän rahaa. Ta lous ti lan ne on ko konai suu tena hy vä. Suun terveydenhuollon menot ovat myös laskeneet verrattuna viime vuoden tammi-elokuuhun. Vähennystä on sekä henkilöstömenoissa (hammaslääkäreitä vajaalla työajalla) että palveluiden ostoissa. Tääl lä kin ver tai luun vai kut ta vat vii me vuo den Effica -hankinnan kertaku lut. Tuot to jen ke hi tys ei tällä het kellä vastaa tavoitteita. Erikoissairaanhoito Kokonaiskasvu viime vuoteen on 5,5 %. Kasvu on kiihtynyt alkuvuodesta ja painottunut Mal min sairaalan käyttöön (+ 22 %). Kiurun lasku tus on kasva nut 4,9 %. Vertailussa on huomioitava, että vuo den alusta yh teispäi vys tyksen kustannukset on siirretty perustervey denhuollon avohoi toon. Vuosi na yhteispäivystyksen menot

5 ovat ol leet eri kois sairaan hoidossa. Kruunupyyn tilastoitavat käynnit yhteensä Kiurussa ovat lisääntyneet 2,6 pro sen til la, lähinnä psykiatrian tulosalueella. Medisiinisellä tulosalueella käyntimäärät ovat vähentyneet - 11,3 %. Hoitopäivien lukumäärä yhteensä on kasvanut 10,8 %. Hoitojaksojen määrä oli tammi-heinäkuussa viime vuoden tasolla. Kruunu pyyläis ten potilaiden keskimääräinen hoitoaika pidentyi 11 % (3,7 vrk). LISÄMÄÄRÄRAHA-ANOMUS Sosiaali- ja terveystoimen talousennuste ja lisämääräraha-anomus perustuvat 8 kk:n osavuo sikatsauksen tietoihin, kymmenen (10) vuoden tilastotietoihin Kokkolan sote:n talouden to teutumakehityksestä sekä muihin tietoihin tai arvioihin odotettavissa olevasta loppu vuoden kulukehityksestä. Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen koko vuoden talousennusteen mukaan alkuperäisen ta lousarvion toimintakulut tulevat ylittymään eurolla (+5,9 %) ja toimintatuotot tule vat alittumaan eurol la (- 1,6 %). Nettoylitys on arvion mukaan euroa (+6,8 %). Kulujen ylityksestä erikoissairaanhoidon osuus on euroa, sosiaalitoimen osuus on euroa ja perusterveydenhuol lon osuus on euroa. Tulojen alitus aiheutuu viime vuodelle kirjautuneista suurista tasauslaskuista ja maksuosuuksista, jotka nostivat viime vuoden toteutumaa ja samalla tämän vuoden talousarviota. Tälle vuodelle ei näitä ennakoimattomia kertaluonteisia tuloeriä kerry, joten budjetin tavoitetta ei saavute ta. Asiakasmaksutuotot ja muut toimintatuotot ovat kuitenkin kasva neet odotetusti. LIITE A 228 LIITE B 228 LIITE C 228 Sosiaali- ja terveyslautakunnan taloustilanne 1-8 / tuloyksiköittäin Kokkolan talouden toteutuma tulosalueittain1-8 ja en nus te koko vuo delle Kruunupyyn talouden toteutuma tulosalueittain 1-8 ja en nuste koko vuodelle KOKKOLAN TOIMINTA 1. Lähtötilanne. Vuoden 2012 toimintakulujen talousarvio on euroa pienempi kuin vuoden 2011 tilinpäätös. Kulukasvua aiheuttavat kuiten kin va ki tui sen henkilöstön pal kanko-

6 rotukset, osto pal velui den hin nanko ro tuk set ja valtuuston päättämät uudet toiminnot. Erikoissairaanhoidon kulujen osuus sote:n budje tista on yli kolmannes ja nii den menojen pienentyminen Kokkolan kokoisessa kaupungissa ei liene realistista. Menojen nousu on siis ainakin toistaiseksi ollut säännöllistä vuosittain. Sopeuttamistoimet ja/tai pal ve lui den uu del leen jär jestä mi nen edel lyttävät vä hin tään 3-5 vuo den tar kas telu jaksoa. Vuoden 2009 talousarvion kulut ylittyivät 4,2 milj.euroa, vuoden 2010 talousarvion kulut 10,5 milj.euroa ja vuoden 2011 talousarvion kulut 13,5 milj.euroa. Yli tys pai neet ovat siis ku mu loituneet usealta vuodelta. Tehdyistä rakenteellisista ja muista muutoksista budjetissa pysymiseksi on tehty erillinen selvitys. 2. Taustatekijät. Väestön ikärakenteen muutokset ja ter veydenhuollon uudet kalliimmat hoidot kasvattavat kustannuksia asiantuntija-arvioiden mukaan 2-2,5 pro senttia vuodessa. Lainsää dännön muutokset lisäävät joka vuosi palveluvelvoitteita, joiden kus tannuksia valtionosuuksien muutokset eivät kata. Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot asukasta kohden Kokkolassa ovat keskimäärin noin euroa/asukas. 350 asukkaan väes tön lisäys vuodessa tarkoittaa laskennallisesti euron lisä kustannuksia ilman että palveluissa mikään muuttuisi. 3. Erikoissairaanhoito. Talousarvio vuodelle 2012 on vuoden 2011 tilinpäätöksen tasolla. Eri kois sai raan hoi don me not ovat kui tenkin Kokkolassa luvulla kas va neet kes ki määrin 7 % vuo dessa. Lisämäärärahan tarve on euroa. Kokkolan erikoissairaanhoidon käyntimäärät yhteensä, hoitopäivät, hoi to jak sot ja päi vys tyskäynnit ovat muuttuneet selvästi kustannusnou sua vä hem män. Erikoissairaanhoidon tämän hetkinen kasvu on melko maltillista. Tästä johtuen lisämäärärahan tarve on pienentynyt kevään ar vioista. Loppuvuo den kehitykseen sisältyy aina epävarmuutta, jo ten on olemassa riski eri kois sai raan hoi don tätä ennustetta suurem mas takin yli tyk ses tä. 4. Lasten suojelu ja turvakotitoiminta. Huostaanottojen ja sijais kotei hin si joi tet tu jen las ten määrä on lisääntynyt. Lastensuojeluilmoitus ten määrä on se kin koko ajan noussut. Las ten suojelun sijaishuollon mää rä ra hat ylit ty vät tä nä vuon na noin eu rolla. Yksit täisen huos taan oton vuosi kus tan nus on jopa euroa.

7 Huostaanottojen ja muiden lastensuojelutoimenpiteiden määrä on kas va nut, kii reel lis ten ja kal lii den si joi tus ten osuus on kasvanut ja lisäksi huos taanot to jen pii ristä ei ole merkittävästi pois tunut lapsia. Lasten suojelussakin talousarvion määräraha on yli eu roa vuoden 2011 tilinpäätöstä pienempi eli 2/3 -osaa ylityksestä toteutui jo vuon na Palveluostot turvakodilta ovat kasvaneet ja määräraha ylittyy eurolla. Lasten suojelun avohuollon kustannukset ylittyvät eurolla. 5. Vammaisten palvelut. Kuljetuspalveluiden tarve on kasvanut, kul jetustaksat ovat nousseet ja kuljetusmatkat ovat pidentyneet. Talous arvio ylittyy eurolla. Henkilökohtaisen avun lakisääteisiä oikeuksia on laajennettu ja tarve on kasvanut. Henkilökohtaisen avun ja taloudellisen tuen määrärahat ylit ty vät eu rolla. 6. Toimeentulotuki ja työmarkkinatuki. Toimeentulotuen tukisummia on la ki sää tei sesti nos tet tu vuo del le Määrärahat ylittyvät yhteensä eu rolla (netto sum ma). 7. Vanhustyö / kotihoito. Vanhusten asumispalveluiden ( ), laitoshoidon ( ) ja tukipalveluiden ( ) talous arviot ylittyvät arvion mukaan yhteensä eurolla. Näissä palve luissa vuoden 2012 talousarvio on 0,7 milj.euroa vuoden 2011 tilin päätöstä pienempi. Palvelun tarve eli vanhus ten määrä ja hoidon tarve eivät ole kuitenkaan vähentyneet. Palveluasumisyksiköiden henkilöstömitoitus ei vastaa hoidon tarvetta, joten työvuoroja on jouduttu edelleen paikkaamaan työllistetyillä ja muilla sijaisilla, joiden kaikkien palkkaamiseen ei ole määrärahoja. Tilannetta on saatu vuonna 2012 parannettua vakinaistamisten ja varahenkilöjärjestelmän kautta. Päätökset em. henkilöstöratkaisuista tulivat kuitenkin vas ta kevät-kesällä, joten vaikutukset näkyvät jatkossa selvemmin. Kotihoidon talousarvio ylittyy eurolla. Kotihoidon bud jetti on edellistä tilinpäätöstä pienempi. Kotihoidon toi mi vuu della on kes kei nen mer ki tys hoi to ket jun toimivuudessa. Kotihoidon toimin taa on tehostettu asettamalla entistä kor keammat tavoitteet varsinai seen asiakastyöhön käytettävästä todel lisesta työajasta. Pal velun piiriin pääsemisen kriteereitä tarkistettu. Te hos ta mistoimilla on pys tytty rajaamaan kotihoidon menojen kasvu alle 3 %:n. 8. Perusterveydenhuolto. Arvioitu kulujen ylitys on yhteen sä eu roa. Avohoidon osuus ylityksestä on yhteensä

8 euroa ja ter veys keskussairaalan osuus euroa. Avohoidossa ylittyvät viranhaltijoiden palkkoihin (lähinnä lääkärit) sekä erilliskorvauksiin ja si jaiskuluihin va ra tut palk ka mää rä ra hat. Lääkä rei den si jai sia on var sin kin kesäaikana ol lut run saasti eikä näi hin kus tan nuk siin ole bud jetis sa varau duttu (em. ylitykset yhteensä noin ). Yhteispäivystyksen kus tan nuk set ovat kas va neet kun ta lii tos vuo si na keski määrin 12 % vuo des sa. Tä mä lu ku on lähes kak sin ker tai nen muun sosiaali- ja ter vey den huol lon ja erikois sai raan hoidon keskimää räi seen kas vuun verrattuna. Perusterveydenhuollon yhteispäivystyskäyntejä oli tammi-heinä kuussa kpl, jossa on kasvua viime vuoteen vain 1,6 %. Yhden käynnin keskihinnaksi tulee noi n 60 euroa. Yhteispäivystyksen bud jet ti ylit tyy tä nä vuonna noin eu rolla. Terveyskeskussairaalan (= vuodeosastot) ylitys johtuu pääosin osastojen toiminnallisista muutoksista. Osastoilla ei ole enää juuri lainkaan pitkäaikaispotilaita. Toiminta keskittyy akuuttihoitoon ja kuntoutukseen. Osastojen kuormitus on ollut muutostilanteessa ja kesäaikana korkea. Henkilöstömenoista ylittyvät selvästi sairausloma- ja vuosilomasijais ten kustannukset. Tk -sairaala on hoitoketjun toimivuuden edellyttäessä joutunut lisää mään yksittäisten ostopalvelupaikkojen käyttöä (määrärahaylitys ). Hoitoaikojen lyhentyminen ja akuuttitoiminta on li sännyt laborato rio, lääke- ja hoitotarvikekustannuksia sekä ruokahuollon kuluja. Vuodeosaston muuttunut, vaativampiin potilaisiin keskittynyt toiminta vähentää toimiessaan erikoissairaanhoidon toiminnallisia ja kustan nuspaineita. 9. Toimintatuotot. Tuottojen alitus ( ) johtuu vuodelle 2011 osuneista tasausluonteisista tuloeristä ja kertaluonteisista kor vauksista kos kien mm. ul ko maa lais toimintaa ja sotainvalidien palve luita. Nämä ei vät samalla tavalla toteudu vuoden 2012 aikana. Vuo den 2011 to teutu neet tulot olivat kuitenkin budjetoinnin pohjana. Asiakasmaksutuotot ovat kehittyneet odotetusti erityisesti vanhuspal veluissa, vuode osastoilla ja suun terveydenhuollossa. KRUUNUPYYN TOIMINTA Ennusteen mukaan Kruunupyyn sosiaali- ja terveystoimen toimintakulujen talousarvio ylittyy eurolla ja toimintatuottojen talousarvion tavoitteet saavutetaan. Nettotulos on siis eu roa talousarviota heikompi. Kruunupyyn tulosennusteeseen vaikuttavat keskeisesti erikoissairaanhoidon menot. Erikoissairaanhoidon talousarvio 2012 on lähes eu roa vuoden 2011 tilinpäätöstä pienempi. Kun menot ovat kuitenkin yli 5 %:n kasvussa niin ennusteen mukaan talousarvio ylittyy eu rolla.

9 Kruunupyyn muita kuluylityksiä ovat vammaisten taloudellisen tuen menot (avustajatoiminta ja kuljetuspalvelut) ja vammaisten asumispal veluiden ostopalvelut. Kustannuksia nostaa mm. Kårkullan maksujen korotus. Vanhustyön menoja lisäävät loppuvuonna avattavat uudet palvelupai kat. Perusterveydenhuollossa ylittyvät avohoidon vastaanottopalveluiden ostopalvelukorvaukset. Ylitys kuitenkin tasaantuu muissa avohoi don menoissa. Sijaisten heikko saatavuus heijastuu henkilöstökuluihin. Kruunupyyssä sairaus- ja vuosilomalomasijaisten kus tannukset ovat alentuneet vii me vuo desta noin 6 prosentilla. Parhaiten Kruunupyyn budjetti toteutuu suun terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollossa. Tuottojen tavoitteen mukainen kehitys johtuu tasaisesti sekä so si aali toi men asu mis pal ve lui den että terveyspalveluiden hyvästä asia kasmak su ker tymästä. Ruotsinkielinen jaosto kokoontuu käsittelemään lisä määrä ra ha-anomusta. Asia on kuitenkin nyt lautakunnan päätettävä nä, jot ta mahdollistetaan Kruunupyyn kunnan lausunnon saaminen ajois sa. Sotejohtaja Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää: 1 merkitä tiedoksi talouden osavuosikatsauksen tammi - elokuul ta esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, että ne myöntä vät sosiaali- ja terveystoimelle oikeuden Kokkolan toimintakulu jen ta lous arvion ylitykseen eu rol la ja toimintatuotto jen talousarvion alitukseen eurolla. Nettoylitys on euroa 3 esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, että ne myön tä vät sosiaali- ja terveystoimelle oikeuden Kruunupyyn toi min ta ku lu jen ta lous arvion ylitykseen eu rolla. Ta lous ar vion net to yli tys on eu roa 4 pyytää Kruunupyyn kunnalta lausuntoa lisämääräraha-ano muksesta edellyttäen, että ruotsinkielinen jaosto ko kouk sessaan yhtyy lautakunnan päätökseen. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi päätösesityksen kohdat 1-4. Soc.o.hv.direktören Social- och hälsovårdsnämnden beslutar:

10 1 anteckna den ekonomiska delårsrapporten för januari-augusti 2012 för kännedom 2 föreslå stadsstyrelsen och stadsfullmäktige att socialoch häl so vårdsväsendet beviljas rätt att i fråga om Kar leby överskrida budgeten för verksamhetskostnaderna med euro och underskrida budge ten för verk samhetsin täkterna med euro. Nettoövers krid ningen uppgår till euro. 3 föreslå stadsstyrelsen och stadsfullmäktige att socialoch hälso vårdsväsendet beviljas rätt att i fråga om Kronoby överskrida budgeten för verksamhets kost naderna med euro. Net to övers krid nin gen upp går till eu ro. 4 begära ett utlåtande av Kronoby kommun om ansökan om tillägg sanslag förutsatt att svenska sektionen den 25 september 2012 beslutar omfatta nämndens beslut. Beslut Social- och hälsovårdsnämnden godkände punkterna 1-4 i beslutsförslaget.