LIITE 4. PURUVEDEN MUIKUN AMMATTIMAINEN NUOTTAKALASTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 4. PURUVEDEN MUIKUN AMMATTIMAINEN NUOTTAKALASTUS"

Transkriptio

1 LIITE 4. PURUVEDEN MUIKUN AMMATTIMAINEN NUOTTAKALASTUS 1

2 LIITE 1. PURUVEDEN MUIKUN AMMATTIMAINEN NUOTTAKALASTUS Teksti: Antti Pesonen, T:mi Kalastajan Satama, 2011 Värikuvat: Reijo Pakari, T:mi Kirja-Pakari, 2011 Perinnekuvat: Suomen Järvikalastusmuseo, Kalastusmuseoyhdistys ry Havainnepiirrokset: Pasi Jalkanen. Esitteestä Tietoa muikusta ja sen kalastuksesta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 1995 Saalistilasto: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos/puruveden kalastusalue, 2011 Nuottakunta/kesänuotta: Heikki Makkonen/Ossi Turtiainen, 2008 Nuottakunta/talvinuotta: Heikki Makkonen, Auvo ja Paavo Pekkinen, Punkaharjun kalasatama 2. Kerimäen kalasatama 3. Kesälahden kalasatama 39. Näytteenottopiste Pihlajaniemenselkä 3 Hummonselkä Kerimäki Pajuselkä 2 Puruvesi Kesälahti Sammalselkä 39 Harvanselkä Mustanselkä 1 Etelä-Savo Pohjois-Karjala JOENSUU Punkaharju km PURUVESI RUOTSI paikallisen väestön nautinnan kohde, 29 vaan järveen kohdistui erityisesti Karjalasta kaukokalastusta. 62 VENÄJÄ Yli 400 neliökilometriä laaja, kirkasvetinen ja vielä nykyäänkin ainutlaatuisen puhdas Puruvesi on SUOMI SAVONLINNA toiminut Saimaan kalastuskulttuurin keskuksena vuosisatojen ajan. Tutkijoiden mukaan Puruvedellä Puruvesi MIKKELI Pihlajavesi oli 1500-luvulla enemmän nuottia kuin missään muualla Suomessa. Puruvesi ei ollut pelkästään Puruveden avovesikauden kestävä nuottakalastus alkoi muuttua ammattimaisemmaksi luvulla laivayhteyksien kehittyessä. Vasta 1910-luvulla talvinuottaus muuttui kaupallisesti tuot- Saimaa Saimaa Laatokka toisaksi, kun nuottien korkeutta lisäämällä 12 metriin muikkusaaliit paranivat IMATRA niin, että tuli välttämättömäksi hakea muikulle markkinoita alueen ulkopuolelta. Nuottakuntia oli tuolloin km Itämeri LAPPEENRANTA Pitkän perinteen muovaama Puruveden nuottakalastuskulttuuri on säilynyt uudelle vuosituhannelle. Muissa Saimaan vesistön osissa kehitys on vienyt ammattimaista kalastusta nykyaikaisempaan ja tehokkaampaan troolikalastuksen harjoittamiseen. Puruvedellä troolikalastus on kielletty, koska on katsottu nuottakalastuksellakin saatavan vuotuinen muikkutuotanto talteen. VARKAUS Haukivesi 2

3 PURUVEDEN NUOTTAKALASTUS Puruveden muikkusaaliista saadaan noin 80 % kesä- ja talvinuottauksella. Saaliit vaihtelevat hyvien ja huonojen vuosiluokkien tahdissa. Vuonna 1964 Puruveden kokonaissaalis oli n t ja hehtaarisaalis oli 25,5 kg, mistä muikun osuus oli 20 kg/ha eli 800 t. Vuonna 1984 muikun kokonaissaalis oli pudonnut 270 tonniin. Seuraavat vuodet aina 1990-luvun puoleen väliin olivat katovuosia, jolloin muikun nuottakalastus voimakkaasti taantui. Nuotalla käytiin vain satunnaisesti. Vuodesta 1996 alkoivat muikkukannat elpyä, mitä on jatkunut näihin päiviin asti. Esimerkiksi vuonna 2008 Puruveden muikkusaalis oli jo n. 400 t ja saaliin arvo oli n. 1 milj. euroa. Puruveden ammattimainen kalastus keskityy suureksi osaksi valtion yleisvesialueelle, joka käsittää vain neljänneksen koko Puruveden 414km 2 pinta-alasta. Yleisveden ammattikalastussaaliit ovat vaihdelleet 2000-luvulla 46 tonnista 510 tonniin. Rekisteröityjä ammattikalastajia Puruveden ympäristökunnissa on noin 30. Puruvedelle ammattikalastuslupia myönnettiin vuodelle kpl. Säännöllisesti Puruvedellä vetäviä talvi- ja kesänuottakuntia on KALASTUSLUVAT Puruveden vesialueen omistus on jakautunut erilaisiin omistajayksiköihin. Valtio omistaa 86 km 2 laajuisen Puruveden yleisvesialueen, jota hallinnoivat Etelä-Savon puoleinen Puruveden kalastusalue ja Pohjois-Karjalan puolella oleva Pyhäjärvi-Puruveden kalastusalue. Kalastusalueen kokoukset päättävät yleisvesille myönnettävistä ammattikalastusluvista. Lisäksi metsähallitus omistaa omat usean sadan hehtaarin vesialueet. Muu Puruveden vesialue on jakautunut lähes 200 osakaskunnan ja yksityisveden kesken. Kaikkiin vesialueisiin on kalastajan saatava oma erillinen nuottalupa, jonka hinta ja vuokra-aika määräytyvät vesialueen omistajan päätöksen mukaisesti. 3

4 KESÄNUOTTAUS Ennen kalastuksen koneellistumista Puruvedellä nuotattiin soutuveneitä apuna käyttäen. Nuotta laskettiin eli potkittiin joko yhdestä tai kahdesta soutuveneestä apajapaikalle. Veneissä oli käsin puutapeista kierrettävät kelut, joilla nuotta kierrettiin apajaan. Nuotta nostettiin käsin tavallisesti ranta-apajaan ankkuroituun veneeseen, jolloin alapaulat ylsivät pohjaan eivätkä muikut päässeet sukeltamaan nuotasta ulos. Loppuvaiheessa kalat säikytettiin perään tarpoimella. Kalat vieritettiin perän viimeisen osan eli sikon avulla laidan yli veneeseen. Rannassa muikut nostettiin ylös aluksi pärekoreihin, myöhemmin puulaatikoihin. Nuotanvetoa 1900-luvun alkupuolelta. Yläkuvassa nuottaa vedetään ranta-apajaan. Venettä paikallaan pitävä köysi on kiinnitetty rannalle puuhun. Alakuvassa kierretään käsin nuotan köysiä kelulle. 4

5 Kalastus koneellistui 1980-luvulla ja kaupallinen kesänuottaus alkoi elpyä Puruvedellä. Perustettiin kunnalliset jäähileasemat ja käyttöön otettiin styrox-laatikot. Kalan säilyvyys parani ja markkina-alueet laajenivat. Elektroniikka tuli kaikuluotaimen avulla merkittäväksi työvälineeksi kaloja etsittäessä. Ennen parvien etsiminen perustui kokemukseen ja näköhavaintoihin. Luotainten ansiosta voitiin siirtyä pois perinteisistä ranta-apajapaikoista etsimään parvia myös selkäalueilta luvulla kaikuluotaimen rinnalle on tullut GPS helpottamaan kalojen yöllistä etsimistä ja pohjakarien välttämistä. Kalastus alkukesästä elokuuhun on pääasiassa yötyötä, auringon laskusta sen nousuun. Nuottakunnat lähtevät järvelle tavallisesti kuutena yönä viikossa, sesonkina saattaa moni nuottakunta käydä kalassa jokaisena viikonpäivänä. Jäähileen ottoa Kerimäen Mustalahden kalasatamassa. Muikkujen etsintää kaikuluotaimen ja GPS-järjestelmän avulla. Moottorialusten avulla kalojen seuraaminen selkävesillä on helpottunut ja nuotan lasku tapahtuu nopeasti ja vaivattomasti. Nuotta sijoitetaan veneiden perässä oleviin nuottalaatikoihin siten, että sivuverkot eli nuotan siivet jakautuvat veneiden kesken ja perä tulee veneiden väliin. Nuottaa laskiessa perän sikko heitetään ensimmäisenä järveen ja nuotan siivet soljuvat esteettömästi kummastakin veneestä parvia kierrettäessä. Veto kestää moottorin alhaisilla kierroksilla puoleta tunnista tuntiin, jonka jälkeen veneet sulkevat nuotan ympyräksi tulemalla yhteen. Veneiden väliin lasketaan esteverkko. Nuottaa vedetään veneeseen yläpaulasta käsivoimin kummaltakin puolelta. Kolmantena vetomiehenä voi olla mukana renki, joka nostaa kummankin siiven alapaulaa. Työtä voidaan helpottaa myös pienillä aluksen laitaan asennetuilla kiertokoneilla, joita käytetään nuotan yläpaulaan kiinnitettyjen apuköysien vetämiseen. Lopuksi kalat uivat nuotan perän viimeiseen osaan eli sikkoon, joka vedetään veneen toiselle laidalle tai jätetään veneiden väliin. Perä avataan ja muikut nostetaan tavallisimmin ämpärillä tai haavilla kg kala-astioihin. 5

6 Yläkuvassa nuotan avoperän laskua kahdesta kalastusaluksesta.piirros havainnollistaa nuotan vetoa kahdella kalastusaluksella. Avoperän sekä nuotan siipien nosto käsivoimin yläpailoista aluksiin. 6

7 Muikkusaalis muotanperän sikossa ja muikkujen nosto sikosta. Muikut jäitetään välittömästi noston jälkeen ja annetaan olla jäävedessä kala-astioissa niin, että muikkujen lämpötila lähenee 0 0C. Astioihin lisätään jäätä ja tarvittaessa vettä niin paljon, että seosta voidaan helposti sekoittaa jäähtymisen nopeuttamiseksi. Kesällä 100 kg muikkusaaliin jäähdyttämiseen tarvitaan kg jäähilettä. Muikkujen jäähdyttäminen 0 +3 asteeseen kestää korkeintaan tunnin. Kalojen jäähtymisnopeutta seurataan pistokokein mittaamalla kalojen sisäinen lämpötila. Oikein suoritettu jäittäminen takaa Puruveden muikun laadun. Rantaan tullessa kala-astiat nostetaan pois aluksista kaloineen peräkärryyn jatkokuljetusta varten tai viedään kalasataman kylmiöön odottamaan jatkokäsittelyä. Muikkujen jäittäminen. Muikut jäävedessä. 7

8 TALVINUOTTAUS Vuosisatojen ajan käytettiin hevosia nuotan siirtämisessä talvella apajasta toiseen ja saaliin tuomiseen pois järveltä. Nuottakunta koostui 4-5 kalastajasta. Nuotan köydet uitettiin pitkillä saloilla avannoista toiseen ja nuotta kierrettiin ns. väliavannoista kohti nostinta. Nuottaa vedettiin vain tunnetuilla apajapaikoilla, joissa tiedettiin nuotan juoksevan ilman kiinnijoutumisen vaaraa luvulla alkoi talvinuottauksen motorisoituminen. Moottorikelkat ja köysiä kiertävät kiertokoneet tulivat kalastajien käyttöön. Nykyään teknistyminen on mahdollistanut köysien uiton kauko-ohjattavien uittosukkuloiden avulla. Kalastaja voi kauko-ohjaimella ohjata jään alla kulkevaa sukkulaa, jossa on kirkas, jään päälle näkyvä valo ja joka pitää ääntä kulkiessaan. Sukkulan kaksi potkuria ohjaavat ja vievät eteenpäin avannolta avannolle vetoköysiä, jotka noin sadan metrin välein otetaan avannosta ylös ja laitetaan kiertokoneen rummulle. Nuotan harusköysiin kiinnitetty köysi kiertyy kairan reiästä ylös 4-6 kierrosta rummun ympärillä ja palautuu takaisin veteen, jossa sukkula vie sitä seuraavalle kiertoavannolle. Yläkuvassa talvinuotan nostoa Puruvedellä 1930-luvulla ja alakuvassa 2000-luvulla. 8

9 Perinteinen jäätuura, pitkälaippainen moottorisaha, moottorikaira, kiertokone ja uittosukkula kauko-ohjauslaitteineen. Moottorikaira on yleistynyt kiertokoneen köysille tehtävien reikien teossa. Se jouduttaa myös nostimen ja laskimen sahauksessa sekä nuotan irroittamisessa, mikäli se on jäänyt kiinni pohjaan. Moottorisaha on korvannut vanhan ajan tuuran ja jääsahan nostinten ja laskinten teossa. Paksun jään aikaan sillä voidaan nopeasti avata uudet apajat. Veteen ei pääse voiteluaineita, koska vettä käytetään voiteluaineena teräketjuöljyn asemesta. Kauko-ohjattavaa uittosukkulaa käytetään apajan kummallakin puolella kulkevien vetoköysien uitossa. Virtalähteenä on akku, josta kaksi potkuria saa käyttövoimansa. Kävelyvauhtia kulkevaa sukkulaa pystyy uittaja seuraamaan valon tai äänen avulla. Puruvedellä on edelleen yleisesti käytössä 70-luvulla keksityt yksinkertaiset ja käyttövarmat kiertokoneet, joissa on pieni muutaman hevosvoiman moottori ja alennusvaihde, jonka ansiosta köysien kierto rummulla tapahtuu riittävän hitaasti, mutta kuitenkin riittävällä teholla. Nuotanvedossa voidaan käyttää myös jään alapintaa vasten painautuvilla terillä varustettuja metallisia levittimiä, jolloin nuotan köysien kiertäminen tapahtuu ainoastaan nostimelta kuten piirroksessa. Silloin ei tarvitse tehdä kiertokoneille moottorikairalla väliavantoja. Piirros nuotanvedosta levittimien avulla. 9

10 Perä ja muikkusaalis nostinavannolla. 10

11 Kun nuotta on nostettu jäälle ja vain nuotanperä jätetty avantoon muikkujen kanssa, saalis nostetaan lämpöeristettyihin kala-astioihin ja vedetään moottorikelkoilla rantaan. Saaliin nosto kalasammioihin ja kuljetus kevätjäillä kohti satamaa. Vain Suomen sisävesillä ja rannikkoalueella harjoitetaan EU-maissa talvinuottausta jään alta. Kalastustapa on riskialtista niin alkutalvesta kuin loppukeväästä. Kun jää paksuuntuu yli 10 cm:n vahvuiseksia, ensimmäiset nuottakunnat lähtevät liikkeelle vältellen virtapaikkoja. Lumen katettua järven jäät, apajille meneville reiteille ajetaan raiteita eli lunta tiivistetään moottorikelkoilla kantaviksi ajouriksi. Raide kovettuu moottorikelkan kantavaksi. Keskitalvella yleensä raskas lumi alkaa painaa jäätä alaspäin, jolloin halkeamista, kairan reistä ja avannoista alkaa nousta vettä jäälle aina saappaanvarren korkeudelle asti. Lumi ja vesi yhdessä muodostavat upottavaa hyhmää, jossa liikkuminen on erittäin vaikeata. Tällöin kalustoa voidaan liikutella vain jäätyneitä ajouria pitkin. Kovat pakkaset korjaavat usein tilannetta kovettamalla vetisen hangen pinnan kelkkaa ja kalustoa kantavaksi kohvaksi. Pakkasten jatkuessa kohva yhdistyy kirkkaaseen raudusjäähän muodostaen yhtenäisen jääkerroksen. Kevättalvella, kun päivä pitenee, nuottakunnat ehtivät vetää kaksikin apajaa päivässä. Huhtikuussa päivien valoisuus ja veden kirkkaus alkaa vaikuttaa muikun käyttäytymiseen niin, että se ei parvena seuraa tai pysy nuotassa keskipäivällä. Se löytää pakotien jään alle tunkeutuneen valon avulla. Niinpä apajat vedetään aamu- ja iltahämärissä. Nuottakunnalla voi olla useita kymmeniä apajia käytössään eri selillä, jolloin siirtymämatka apajilta toisille saattaa olla kymmeniä kilometrejä. Kevään koittaessa lumet sulavat, ja vesi pakenee syntyneistä aukoista takaisin järveen. Liikkuminen helpottuu, mutta jäällä liikkuminen siirtyy takaisin ajourille, jotka kantavat nuottakalustoa paremmin kuin kevään heikentämä jääkansi. Nuottaus päättyy huhtikuun loppupuolella. 11

12 MUIKKUJEN JATKOKÄSITTELY Muikut tulevat niin kesällä kuin talvella pääasiassa eristetyissä kala-astioissa kalanjalostuslaitoksiin. Muikut nostetaan suoraan jäävedestä lävikköämpäreillä pöydälle, josta ne käsin ladotaan yksitellen liukuhihnalle. Hihna kuljettaa ne ensiksi pään katkaisulaitteeseen, jonka jälkeen perkuukoneen pyörivät terät avaavat mahan. Kone poistaa sisälmykset ja pesee vesisuihkulla muikun vatsaontelon puhtaaksi. Koneesta muikut tippuvat lävikköön. Valuneet muikut voidaan vielä huuhdella ja sitten pakata 10 kg styroxlaatikoihin ja jäittää. Osa perkuukoneista poistaa sisälmykset pään mukana, jolloin vatsaontelua ei avata. Laatikon kylkeen asetettava 10 kg tarra kertoo pyyntialueen, -ajan ja -laitoksen, jossa muikut on käsitelty. Muikkusaalis sammioissa odottamassa perkuuta Erosen Kala Oy:n jalostuslaitoksessa Savonlinnassa. Muikkujen nosto sammioista ja latominen kuljetushihnalle. Oikealla päänkatkaisulaite. 12

13 Perkuukone työssään. Kapasiteetti --- kg muikun koosta riippuen. Peratut ja pestyt kalat tippuvat lävikköön. 10 kg kalalaatikko perattua Puruvden muikkua ja Puruveden muikkua kalatiskissä. 13

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

Kalastus ja muikkukannat

Kalastus ja muikkukannat Kalastus ja muikkukannat Jouko Sarvala Ekologian osasto, Biologian laitos Turun yliopisto, FI-20014 Turku Kuva: Jouko Sarvala Kalastus vaikuttaa voimakkaasti kalakantoihin Maailman merillä ylikalastus

Lisätiedot

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453,

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Ammattikalastuksen kehitys Puruvedellä vuosina 2000-2003

Ammattikalastuksen kehitys Puruvedellä vuosina 2000-2003 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 323 Heikki Auvinen Tapani Heikkinen Maija Hyttinen Ammattikalastuksen kehitys Puruvedellä vuosina 2000-2003 Helsinki 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen. 27.2.2009 SKYI / Pasi Korvonen

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen. 27.2.2009 SKYI / Pasi Korvonen Novaja Ladoka Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen Kalan kulku järvestä jalostukseen ja kauppoihin Kalan laatu Kala elintarvikkeena Esityksen rakenne Muikun troolaus video Kylmäketju

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK 24.1.2013 24.1.2013 Kalastuslupajärjestelmä Alle 18-v. ja yli 65 v. 18-64-vuotiaat ONKIMINEN JA maksuton oikeus

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Kivijärven kalastusalue Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke

Kivijärven kalastusalue Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke Hankkeen numero: 21075 Toteuttaja yhteystietoineen: Kivijärven kalastusalue, Aarno Parkkola, Tapiolankatu 1, 54710 Lemi 1. Tausta Hankealueen

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Mikonkatu 5 50100 Mikkeli www.puula.fi

Mikonkatu 5 50100 Mikkeli www.puula.fi 1 Mikonkatu 5 50100 Mikkeli www.puula.fi KOMMENTTEJA HUOMIOITAVAKSI KALASTUSLAKIESITYKSESSÄ 1. Kalastuksen rajoitukset Lakiehdotuksessa keskeisiä aiheita ovat kalastukseen liittyvät rajoitukset ja kalastuksen

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Kalavesi tuottavaksi Pien Saimaalla - hanke Hankkeen numero: 15700 Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1,

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

PURUVEDEN MARTINSALMEN PENGERTIE JA SILTA

PURUVEDEN MARTINSALMEN PENGERTIE JA SILTA Pro Puruvesi ry Kerimäki MIELIPIDE 5.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto PL 50, 50101 MIKKELI PURUVEDEN MARTINSALMEN PENGERTIE JA SILTA Pro Puruvesi ry:n hallitus lausuu mielipiteenään Ruokoniemen-Kaijansaaren

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Kun vesillelasku alkaa lähestyä

Kun vesillelasku alkaa lähestyä Kun vesillelasku alkaa lähestyä Nosturin tilaus Tilaa tai sovi vesillelasku kerhon ohjeiden mukaisella tavalla. Muista, että kerhossa on monta jäsentä ja venettä joten toimi yhteisesti sovitulla tavalla.

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

TURBO DIMMINUTOR Automaattinen kiintoainevesiseoksien kanavaseuloja ja murskain

TURBO DIMMINUTOR Automaattinen kiintoainevesiseoksien kanavaseuloja ja murskain 1 TURBO DIMMINUTOR Automaattinen kiintoainevesiseoksien kanavaseuloja ja murskain DIMMINUTOR seuloo ja murskaa automaattisesti veden mukana liikkuvat kiintoaineet läpi avokanavan. Laitetta voidaan käyttää

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

Näin siis Kari Rajamäki v. 1994. Eivät ole ajat tästä muuttuneet, eivät ainakaan parempaan päin, päinvastoin.

Näin siis Kari Rajamäki v. 1994. Eivät ole ajat tästä muuttuneet, eivät ainakaan parempaan päin, päinvastoin. Oma esittely ja kokemukset troolauksesta: Olen harrastanut vetouistelua 25 vuotta, joista aktiivisesti 20 vuotta. Viimeiset 10 vuotta olen seurannut troolikalastuksen vaikutuksia Lietvedellä. Täytyy kyllä

Lisätiedot

Finjasjön (ja Bosarpasjön) hoitokalastus

Finjasjön (ja Bosarpasjön) hoitokalastus Finjasjön (ja Bosarpasjön) hoitokalastus 6. Hoitokalastuksen kehittäminen järvillä Finjasjön ja Bosarpasjön Etelä-Ruotsalaisten (Hässleholm kommun) järvien Finjasjön ja Bosarpasjön hoitokalastuksen kehittäminen

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

RAPORTTI KALASTUKSEN VALVONTA HANKE POHJOIS-KARJALASSA 2010

RAPORTTI KALASTUKSEN VALVONTA HANKE POHJOIS-KARJALASSA 2010 RAPORTTI KALASTUKSEN VALVONTA HANKE POHJOIS-KARJALASSA 2010 SAMI KURENNIEMI POHJOIS KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY 2 1. ALUKSI Pohjois-Karjalassa aloitettiin hankemuotoinen kalastuksen valvonta vuonna 2008.

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Jousella kalastus. SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi. versio 1.0. 2010 Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry

Jousella kalastus. SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi. versio 1.0. 2010 Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry Jousella kalastus SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi versio 1.0 Mitä kalastusasetus säätää? Jousikalastus rinnastetaan atraimella ja harppuunalla kalastamiseen. Kalastusasetus

Lisätiedot

Pyhäjärven puolesta vuonna 2013

Pyhäjärven puolesta vuonna 2013 Pyhäjärven puolesta vuonna 2013 Helmikuu: Talvinuotalla... 2 Huhtikuu: Vesiensuojelu on osa viljelijän toimeentuloa... 3 Heinäkuu: Yhteisillä vesillä... 4 Marraskuu: Mökin jätevesiasiat kuntoon... 5 Helmikuu:

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Perimätiedon mukaan rapusyöteistä parhain on kissan liha. Sitä on kuitenkin harvoin tarjolla, ja kalalla rapuja mertoihin tavallisimmin houkutellaan, mutta lenkkimakkaraa

Lisätiedot

Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma?

Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma? Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma? Pekka Salmi ja Irma Kolari Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ilkeä ongelma Kalastuskiistojen muutos Tutkimustietoa Saimaan kalastuksesta ja suhteesta norppaan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2012 Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Näsijärven muikkututkimus

Näsijärven muikkututkimus 1 Näsijärven muikkututkimus Markku Nieminen iktyonomi 1.1.1 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA MUIKKUTUTKIMUS VUONNA 1 1. Johdanto Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen saaliskirjanpitäjien

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori.

Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori. Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori. Torqeedo on veneilijän tulevaisuutta. Perämoottori, joka menestyy sitä paremmin, mitä tiukemmaksi ympäristömääräykset käyvät. Markkinoiden tehokkaimmat

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö. Kannanottoja kalastuslain uudistukseen 17.9.2013. Yleistä

Maa- ja metsätalousministeriö. Kannanottoja kalastuslain uudistukseen 17.9.2013. Yleistä sisävesillä voidaan kalastaa ammattimaisesti muutenkin kuin troolilla. Jos kaupallisen kalastuksen Olemme jo aiemmin kirjelmöineet ministerlöön lakiuudistuksesta. Saamamme alustavat tiedot huolestuttavia,

Lisätiedot

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu

Lisätiedot

Laskukunto. Voidaanko vene laskea veteen?

Laskukunto. Voidaanko vene laskea veteen? Laskukunto Voidaanko vene laskea veteen? Varmista, että Vene on tiivis Kaikki on asennettu Kaikki on tehty VARMISTA, ETTÄ VENE ON VESILLELASKUKUNNOSSA Onko kaikki työt tehty? Veneen hoitoon ja korjaukseen

Lisätiedot

KALASTUKSEN VALVONNAN TOTEUTUS INARILLA. Inarin kalastusalueen isännöitsijä Hannu Paananen

KALASTUKSEN VALVONNAN TOTEUTUS INARILLA. Inarin kalastusalueen isännöitsijä Hannu Paananen KALASTUKSEN VALVONNAN TOTEUTUS INARILLA Inarin kalastusalueen isännöitsijä Hannu Paananen Kalastusalueen vedet Inarin kalastusalue käsittää Inarin kunnan, jossa on noin 7000 asukasta. Alueen pinta-ala

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

WintEVE Sähköauton talvitestit

WintEVE Sähköauton talvitestit 2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,

Lisätiedot

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010 PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010 KALASTUKSEN VALVONNAN RAPORTTI: Nro 1 1. VALVONTA-AJANKOHTA Päivämäärä 23.9.2010 Klo 12:00 16:00 X 1 valvoja Säätila Puolipilvinen Tuulen nopeus

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

Kalat ja kalastus. Tikkanen. Verkkokalastusta jään alta. Kuva: Juha Ollila.

Kalat ja kalastus. Tikkanen. Verkkokalastusta jään alta. Kuva: Juha Ollila. Kalat ja kalastus KALVOSARJA 3 Troolialus. Troolikalastus tapahtuu ulkomerellä. Troolin rakennetta, kulkusyvyyttä, vetonopeutta ja silmäkokoa säätelemällä voidaan kalastaa eri kalalajeja. Kuva: Hannu Tikkanen.

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MMM:n lausuntopyyntö kalastuslain

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

PÄÄTÖS KALASTUSJÄRJESTELYISTÄ KUOLIMON KALASTUSALUEELLE 1.6.2014 31.12.2019

PÄÄTÖS KALASTUSJÄRJESTELYISTÄ KUOLIMON KALASTUSALUEELLE 1.6.2014 31.12.2019 Kuolimon kalastusalue Voionmaankatu 9 C 71 40700 Jyväskylä PÄÄTÖS KALASTUSJÄRJESTELYISTÄ KUOLIMON KALASTUSALUEELLE 1.6.2014 31.12.2019 ASIA Kuolimon kalastusalue on tehnyt kokouksessaan 23.4.2014 päätöksen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Amma7kalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoi3eena mahdollistaa amma7kalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla 3- vuo=nen hanke Aluksi keskitytään

Lisätiedot

Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki Pintabomberin sidonta - Asko Jaakola sarvijaakko@msn.com

Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki Pintabomberin sidonta - Asko Jaakola sarvijaakko@msn.com 3,17$%20%(5,16,'217$ Lohen pintaperhokalastus on mielenkiintoinen menetelmä vaiheessa, jossa lohi on vallannut oman asentopaikkansa joessa ja näyttäytyy kalastajalla asentopaikassaan. Pintaperhokalastuksessa

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Haswing W-20

KÄYTTÖOHJE. Haswing W-20 KÄYTTÖOHJE Haswing W-20 Omistajalle Kiitos, että valitsitte Haswing- sähköperämoottorin. Se on luotettava ja saastuttamaton sekä helppo asentaa ja kuljettaa. Tässä käyttöohjeessa on tietoja laitteen asennuksesta,

Lisätiedot

sisävesikalastuksen hyvän käytännön ohjeet

sisävesikalastuksen hyvän käytännön ohjeet Rannikko-ja sisävesikalastuksen hyvän käytännön ohjeet Anne-Marie Taina SAKL / asiantuntija Ammattikalastajamessut Uusikaupunki 31.8.-1.9.2012 SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus.

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus. Maa- ja metsätalousministeriölle Helsinki Fishing ry:n lausunto kalastuslain uudistuksesta 4 Määritelmät Kalastusoppaat eivät ole kaupallisia kalastajia eivätkä vapaa-ajankalastajia. Omaksi numeroiduksi

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Ajankohtaista kalamaailmasta. Ylitarkastaja Carmela Hellsten

Ajankohtaista kalamaailmasta. Ylitarkastaja Carmela Hellsten Ajankohtaista kalamaailmasta Ylitarkastaja Carmela Hellsten Alkutuotanto Alkutuotanto kalan kasvatus kalastus kalan perkaaminen aluksella alkutuotannon tuotteiden toimittaminen ensimmäiseen elintarvikehuoneistoon

Lisätiedot

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098 Spinnupurjehduksen perusteet Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098 Mikä ihmeen spinnu? Symmetrinen vapaasti lentävä myötätuulipurje Yleensä paljon kokoa Paljon voimaa Paljon

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET)

OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET) KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET) Tämä ohje koskee kalastajia, jotka toimittavat kalastustuotteita alle 5000 kg vuodessa suoraan kuluttajille tai paikalliseen

Lisätiedot

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin,

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Kalastuksen seurannan kehittäminen Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kalastusalueilla

Kalastuksen seurannan kehittäminen Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kalastusalueilla KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 393 Heikki Auvinen Juha Jurvelius Irma Kolari Ari Leskelä Aki Hirvonen Kalastuksen seurannan kehittäminen Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kalastusalueilla Helsinki 2006 Julkaisija

Lisätiedot

Sevettijärven kolttien kalastusolot 1970-luvulta 2000-luvulle

Sevettijärven kolttien kalastusolot 1970-luvulta 2000-luvulle KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 365 Tapio Sutela Teuvo Niva Sevettijärven kolttien kalastusolot 1970-luvulta 2000-luvulle Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

Ajankohtaista kalataloudesta. Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Rovaniemi 14.11.2014

Ajankohtaista kalataloudesta. Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Rovaniemi 14.11.2014 Ajankohtaista kalataloudesta Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Rovaniemi 14.11.2014 Esityksen otsikoita Uusi tutkimuslaitos LUKE 1.1.2015 alkaen Kolmen Kala-ELY:n malli 1.1.2015

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. ver. 1.2

KÄYTTÖOPAS. ver. 1.2 KÄYTTÖOPAS ver. 1.2 VAROITUS Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle kolme (3) vuotiaille lapsille. VAROITUS Emme kanna mitään vastuuta mahdollisista onnettomuuksista tai vahingoista, jotka johtuvat laiminlyönnistä

Lisätiedot