TERES - Sähköisen lääkemääräyksen kehittäminen Projektisuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERES - Sähköisen lääkemääräyksen kehittäminen Projektisuunnitelma"

Transkriptio

1 TERVEYSTOIMI TERES - Sähköisen lääkemääräyksen kehittäminen Projektisuunnitelma Riitta Söderlund

2 2 Sisällysluettelo 1. Tausta ja lähtökohdat Sähköisen lääkemääräyksen valtakunnallinen kehittäminen Sähköisen lääkemääräyksen kehittäminen potilasjärjestelmissä Projektin tavoitteet Projektin liittymät ja rajaukset Projektin toimintaympäristö Turun kaupungin terveystoimi Turun kaupungin alueella toimivat apteekit Projektin organisointi Projektin vaiheet ja aikataulu Projektin toteuttaminen Vaiheiden osaprojektit, niiden tehtävät ja ajoittuminen Osaprojektien kuvaukset Projektissa syntyvät dokumentit Kustannukset ja rahoitus Riskit ja niiden hallinta...29

3 1. Tausta ja lähtökohdat 1.1. Sähköisen lääkemääräyksen valtakunnallinen kehittäminen Laki sähköisestä lääkemääräyksestä tuli voimaan 1. päivänä huhtikuuta Sähköisellä lääkemääräyksellä tarkoitetaan lääkkeen määräämiseen oikeutetun henkilön tietojenkäsittelylaitteella laatimaa lääkemääräystä, joka siirretään tietoverkkoja pitkin valtakunnalliseen reseptikeskukseen. Potilaalle ei anneta lääkemääräystä. Mikä tahansa apteekki voi kuitenkin toimittaa potilaalle määrätyn lääkkeen reseptikeskuksessa olevien tietojen perusteella. Sähköisten lääkemääräysten avulla halutaan parantaa potilas- ja lääketurvallisuutta sekä helpottaa ja tehostaa lääkkeen määräämistä ja toimittamista. Laki edellyttää, että neljän vuoden siirtymäajan jälkeen lääkemääräykset laaditaan ko. lain mukaista sähköistä lääkemääräystä käyttäen kaikissa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköissä, jos potilas ei kiellä sähköisen määräyksen laatimista. Itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia lääkäreitä ja hammaslääkäreitä määräys ei koske. Kaikkien apteekkien on kyettävä toimittamaan sähköinen lääkemääräys. Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto koskettaa useimpia suomalaisia. Suomen Apteekkariliiton tilastoista selviää, että vuonna 2006 apteekit toimittivat noin 43,4 miljoonaa lääkemääräystä eli noin 8,2 määräystä jokaista suomalaista kohti. Niistä sairausvakuutuslain perusteella korvattavia määräyksiä oli 32,8 miljoonaa ja ostokertoja oli 24,6 miljoonaa. Vuonna 2005 apteekkien Kelalle tekemien tilitysten mukaan lääkemääräyksiä oli noin 28 miljoonaa, joista runsaat 16 miljoonaa oli lääkemääräysten uusintoja. Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoa on valmisteltu vuodesta 2001, jolloin sosiaali- ja terveysministeriö laati Kelan, Lääkelaitoksen ja Suomen Apteekkariliiton kanssa asiaa koskevan ohjeluonnoksen. Kela ja Lääkelaitos tekivät myös sähköisen lääkemääräyksen teknistä toteutusta koskevan selvityksen. Vuonna 2003 sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti edellä mainitun selvityksen pohjalta sähköisen lääkemääräyksen pilotoinnin määrittelyn ja toteutuksen. Ensimmäiset lääkemääräykset kirjoitettiin ja toimitettiin tuotantopilotissa toukokuussa Lääkemääräysten kirjoittaminen pilotissa lopetettiin Pilottikohteet olivat Joensuu, HUSin kaksi yksikköä ja Kymijoen Työterveyshuolto. Määräyksiä laadittiin yhteensä Vuoden 2006 keväällä Kela nimettiin sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kansalliseksi toimijaksi. Kansallisen toimijan keskeisenä tehtävänä on ylläpitää kansallista sähköistä potilastietojen arkistointipalvelua sekä siihen liittyviä tiedonvälitys- ja tietoverkkopalveluja. Palveluiden toteuttamiseksi Kelassa käynnistettiin Kansallinen toimija hanke (KanTo) ja osana sitä eresepti-projekti. Kelan eresepti-projektin tehtävät sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottamiseksi ovat seuraavat: 1. valtakunnallisen reseptikeskuksen ja sen muille järjestelmille aiheuttamien vaatimusten määrittely, 2. reseptikeskuksen tekninen toteutus ja käyttöönotto, 3. reseptikeskuksen palvelutoiminnan suunnittelu ja toiminnan käynnistäminen, 4. lääketietokannan määrittely, toteutus ja käyttöönotto, 5. kansalaisen katseluyhteyden määrittely, toteutus ja käyttöönotto, 6. valvontaviranomaisten sekä muiden reseptikeskuksen tietojen käyttöön oikeutettujen organisaatioiden tietojen käyttöön ja luovutukseen liittyvän toiminnan 3

4 suunnittelu ja käynnistäminen, 7. tarvittavien tilasto- ja tutkimuspalveluiden suunnittelu ja käynnistäminen, 8. tarvittavien sovellusympäristöjen mm. testi, koulutus ja systeemitesti perustaminen, 9. alueellisten käyttöönottojen suunnittelu, ohjaus ja seuranta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sekä 10. tiedottaminen projektin eri sidosryhmille osana KanTo-kokonaishanketta. Kelan ereseptin kehitystyö ajoittuu aikavälille syyskuu 2007 syyskuu 2008 (Kuva 1). Kehitystyön jälkeen sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotti alkaa kahdella alueella: Kotkassa ja Turussa. 4 Kuva 1. Kelan eresepti-projektin aikataulu 1.2. Sähköisen lääkemääräyksen kehittäminen potilasjärjestelmissä Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa potilaskertomusjärjestelmien kehittämistä valtakunnallisesti yhtenäisten ratkaisuiden toteuttamiseksi. Kehittämistyö toteutetaan potilaskertomusklusterien hankkeilla. Yksi potilaskertomusklustereista on Pegasos-klusteri, johon kuuluu 18 kuntaa tai kuntayhtymää mm. Turku. Turun terveyslautakunta on päättänyt , että Turun terveystoimi osallistuu kansallisen terveyshankkeen tavoitteita tukevan tietojärjestelmien kehitysprojektiin. Syksyn 2007 aikana Pegasos-klusteri aloittaa sähköisen potilaskertomuksen kehittämishankkeen III vaiheen toteuttamisen. III vaiheen keskeisiä tavoitteita ovat standardin sähköisen potilaskertomuksen (CDAR2) toteutus ja käyttöönotto Pegasos-potilastietojärjestelmässä, Pegasos-järjestelmän sertifiointi Kelan ereseptipalvelujen ja earkistopalvelujen käyttöä varten ja suunnitelman laatiminen kaikkien Pegasos-organisaatioiden liittymisestä em. palvelujen käyttäjiksi. Pegasos-klusterihankkeen ohjausryhmä on päättänyt, että sähköisen lääkemääräyksen asiakastestaus toteutetaan Turun kaupungin terveystoimessa ja että Turku laatii sähköisen lääkemääräyksen vakioidun käyttöönottomallin.

5 2. Projektin tavoitteet Turun kaupungin terveystoimessa käynnistettiin syyskuussa 2007 TERES - Sähköisen lääkemääräyksen kehittäminen projekti. Projektin tavoitteena on sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotin käynnistäminen lokakuussa 2008 Turun kaupungin terveystoimen pilottituotantokohteiksi valituissa toimintayksiköissä vakioidun käyttöönottomallin ensimmäistä versiota hyödyntäen. Käyttöönottomallin ensimmäinen versio luodaan sähköisen lääkemääräyksen kehitysvaiheen aikana syntyvien tietojen ja kokemusten pohjalta. Käyttöönottomallin kehittäminen jatkuu tuotantopilotin aikana lokakuusta 2008 helmikuuhun 2009 lopullisen käyttöönottomallin laatimiseksi. Tuotantopilotin jälkeen Turun kaupungin terveystoimi siirtyy sähköisen lääkemääräyksen tuotantokäyttöön maalis-huhtikuussa 2009 hammashuoltoa lukuun ottamatta. TERES-projektin tavoitteiden toteutuminen tarkoittaa sitä, että Turun terveystoimi kykenee saavuttamaan Kelan ja STM-Pegasos -klusterihankkeen sille asettamat tavoitteet. Turun terveystoimi toimii Pegasos-potilaskertomusjärjestelmän sähköisen lääkemääräyksen asiakastestaajana. Turun terveystoimi on sähköisen lääkemääräyksen ensimmäisiä käyttöönottajia Kelan eresepti-projektisuunnitelman mukaisesti. Kelan suunnitelman mukaan käyttöönotto Turussa aloitetaan syksyllä 2008 siten, että sähköinen lääkemääräys voidaan laatia Turun terveystoimessa 2-4 toimintayksikössä ja sähköinen lääkemääräys voidaan toimittaa 2-3 Turun kaupungin alueella toimivassa apteekissa. Tämän jälkeen sähköisen lääkemääräyksen käyttö laajennetaan asteittain kaikkiin Turun terveystoimen toimintayksiköihin ja Turun apteekkeihin. Turun terveystoimessa laaditaan sähköisen lääkemääräyksen vakioitu käyttöönottomalli helpottamaan sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoa Pegasosjärjestelmää käyttävissä terveydenhuollon organisaatioissa. Vakioitu käyttöönottomalli sisältää organisaation tekniseen ja hallinnolliseen tuotantoympäristöön liittyvän ohjeistuksen sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottamiseksi ja käyttämiseksi mukaan lukien terveydenhuollon ammattilaisille, kansalaisille ja potilaalle suunnatun viestinnän ohjeistuksen. Kansalaisille ja potilaalle jaettavan kirjallisen aineiston tuottamisesta huolehtii Kela. 5

6 3. Projektin liittymät ja rajaukset Yhteistyöprojektit Turun kaupungin terveystoimen TERES-projekti keskittyy sähköisen lääkemääräyksen kehittämisessä niihin teknisiin ja toiminnallisiin seikkoihin, joilla on vaikutusta terveydenhuollon toimintayksikköjen käytäntöihin laadittaessa sähköistä lääkemääräystä ja käytettäessä valtakunnallista reseptikeskusta potilaskertomusjärjestelmä Pegasoksella. TERES-projekti liittyy kiinteästi seuraavien toimijoiden sähköisen lääkemääräyksen kehittämisprojekteihin: WM-data sekä STM-Pegasos-klusterihankkeen jäsenkunnat ja kuntayhtymät. Yhteistyöhön osallistuminen TERES-projekti osallistuu sähköisen lääkemääräyksen kehittämiseen liittyvään valtakunnalliseen ja Turun alueen yhteistyöhön ja pyrkii omalta osaltaan edistämään tämän yhteistyön toteutumista. Sähköistä lääkemääräystä ei hyödytä ottaa käyttöön terveydenhuollon toimintayksiköissä, jos apteekit eivät kykene toimittamaan sähköistä lääkemääräystä tai päinvastoin. Sähköisen lääkemääräyksen kehittämistyöhön osallistuvat keskeiset toimijat ja heidän projektinsa ovat seuraavat: Kela ja sen eresepti-projektin tekniikan kehitykseen liittyvät osaprojektit, Kela ja sen eresepti-projektin sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton ja levittämisen osaprojekti, TEO ja sen projekti terveydenhuollon ammattihenkilöiden varmentamiseksi, Turun kaupungin alueella toimivat apteekit ja niiden sähköisen lääkemääräyksen kehittämisprojektit, apteekkijärjestelmien toimittajat Pharmadata ja Receptum ja niiden sähköisen lääkemääräyksen kehittämisprojektit, Suomen Apteekkariliitto ja sen sähköiseen lääkemääräyksen kehittämiseen - erityisesti viestinnän suunnitteluun - liittyvät projektit sekä Kotka ja sen sähköisen lääkemääräyksen kehittämisprojektit, joiden tavoitteena on Kotkan (potilaskertomusjärjestelmä Effica) toimiminen sähköisen lääkemääräyksen ensimmäisinä käyttöönottajina Kelan eresepti-projektisuunnitelman mukaisesti. Rahoitukseen liittyvä rajaus TERES-projektin tavoitteena ja tehtävänä ei STM-Pegasos-klusterin rahoituksella ole sähköisen lääkemääräyksen vaatimien teknisten laitteistojen hankinta Turun terveystoimelle eikä muille toimijoille, Turun terveystoimen henkilökunnan informointi ja koulutus sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottamiseksi eikä sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto kaikissa Turun kaupungin terveystoimen toimintayksiköissä. Nämä tehtävät ovat kuitenkin osa Turun kaupungin terveystoimen koko TERESprojektia. Tehtävät rahoitetaan Turun kaupungin terveystoimen omalla rahoituksella. 6

7 4. Projektin toimintaympäristö 4.1. Turun kaupungin terveystoimi Turun kaupungin terveystoimi on julkinen terveydenhuollon toimija. Vuonna 2006 Turun terveystoimella oli toimintaa yli 120 katuosoitteessa, joista yli sadassa oli tarjolla mm. perusterveydenhuoltotason lääkärin vastaanottotoimintaa. Perusterveydenhuollossa lääkärin vakansseja vuoden 2006 lopussa oli noin 90 ja koko terveystoimessa noin 230. Vuonna 2006 Turun terveystoimessa lääkärit laativat lääkemääräystä. Lukuun sisältyvät sekä sairausvakuutuslain perusteella korvattavat että ei-korvattavat määräykset. Lääkemääräyksien uusintoja oli eli 45 %. Turun terveystoimessa on ollut käytössä WM-datan toimittama sähköinen potilaskertomusjärjestelmä Pegasos vuodesta Tällä hetkellä Pegasos-järjestelmää käytetään kaikessa potilastoiminnassa lukuun ottamatta hammashuoltoa. Pegasos sisältää lääkkeen määräämisosion, jota lääkärit käyttävät lääkkeen määräystä laatiessaan. Tällä hetkellä lääkemääräys tulostetaan paperille, allekirjoitetaan ja annetaan potilaalle. Pegasoksen lääkkeen määräämisosio hyödyntää Multirec Oy:n toimittamaa lääketietokantaa, jonka peruslääkerekisteri perustuu Suomen Apteekkariliiton ja lääketeollisuuden ylläpitämiin lääketietokantoihin ja sisältää tiedot kaikista Suomessa apteekkimyynnissä olevista lääkkeistä. Tietosisältö on sähköisen reseptin vaatimusten mukainen (kauppanimi, pakkauskoot, hinnat, ATC-koodit, VNR-koodit yms.). Multirec Oy tuottaa rekisterin yhteyteen myös muuta lääkkeen määräämistä helpottavaa tietoa mm. kunkin lääkkeen viralliset indikaatiot selkokielisenä, indikaatioon liittyvän, reseptille tulevan potilastekstin, indikaation ICD-10 koodin sekä suomenkielisen SPC-tekstin (Special Product Characteristics; virallinen, Lääkelaitoksen hyväksymä teksti, myös Pharmaca Fennican pohjana) PDF-muodossa. Peruslääkerekisteriin liitetään myös SPHINX-lääkeinteraktiotietokannan viimeisimmän version interaktiotiedot. Turun terveystoimessa Pegasoksen lääketietokokonaisuus päivitetään kuukauden välein. Päivitys voitaisiin toteuttaa useammin, jos Terveystoimi haluaisi. Lääketietokanta sisältää tietoa myös päivitystä seuraavan kuukauden alussa myyntiin tulevista lääkkeistä, jos niiden tulo markkinoille on tiedossa riittävän varhain. 7 Tuotantopilotin käynnistäminen syksyllä 2008 Sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotti käynnistetään Turun kaupungin terveystoimessa Kelan eresepti-projektin suunnitelman mukaisesti syksyllä Turun terveystoimen toimintayksikössä. Turun terveystoimi on nimennyt tuotantopilotin käynnistysvaiheen toimintayksiköt ja ne ovat pilotin etenemisjärjestyksessä Kirkkotien terveysasema, ehkäisyneuvola, Mäntymäen 2 terveysasema ja terveyskeskuksen päivystys. Kirkkotien terveysasema Kirkkotien terveysasema on ollut mukana jo aiemmissa sähköisen lääkemääräyksen kokeiluissa. Se on ollut pilottina myös terveystoimen sähköisessä asioinnissa. Terveys-

8 8 aseman asiakaskunnan erityispiirteenä on monien eri kansallisuuksien ja kulttuurien kirjo. Vuonna 2006 terveysasemalla työskenteli 7 lääkäriä. Ehkäisyneuvola Ehkäisyneuvolan palveluita voivat käyttää alle 25 vuotiaat tai alle 2 vuotta sitten synnyttäneet turkulaiset sekä kaikki raskaudenkeskeytystä hakevat. Myös ehkäisyneuvola on ollut pilottina terveystoimen sähköisessä asioinnissa. Vuonna 2006 ehkäisyneuvolassa työskenteli neljä lääkäriä. Mäntymäen 2 terveysasema Mäntymäen 2 terveysasemalle on keskitetty ruotsinkielisten turkulaisten terveyspalvelut. Vuonna 2006 terveysasemalla työskenteli 10 lääkäriä, joista kaksi työskenteli ruotsinkielisellä vastaanotolla. Terveyskeskuksen päivystys Terveyskeskuksen päivystykseen on keskitetty koko Turun kaupungin perusterveydenhuoltotason akuutit ambulanssipotilaat. Akuutit sairaudet hoidetaan päivystyksessä iltaisin ja viikonloppuisin. Muina ajankohtina ko. potilaat pyritään ohjaamaan omalääkärille. Vuonna 2006 päivystyksessä työskenteli kolme lääkäriä tilapäisen terveyskeskuslääkärin lisäksi. Vuonna 2007 osa päivystyksen toiminnasta on hoidettu ostopalveluin. Tuotantopilotin laajentaminen alkuvuodesta 2009 Tammi-helmikuussa 2009 sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotti laajennetaan vaiheittain noin 30 Turun terveystoimen toimintayksikköön. Mukaan otetaan äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhuollon ja kotisairaanhoidon toimintayksiköitä, työterveyshuollon toimintayksikkö, psykiatrian poliklinikka, yöpäivystys, vuodeosasto, joka kotiuttaa potilaita, ja ostopalveluita Turun terveystoimelle tuottava terveydenhuollon toimintayksikkö. Tuotantopilotin laajentamisvaiheessa mukaan tulevat yksiköt nimetään myöhemmin. Toimintayksiköiden valinnan perusteena tuotantopilottiin on se, että ne edustavat riittävästi koko Turun terveystoimen ja muiden Pegasos-klusterin toimijoiden toimintaa vakioidun käyttöönottomallin luomiseksi. Tuotantokäyttöön siirtyminen keväällä 2009 Tuotantopilotin jälkeen sähköinen lääkemääräys otetaan tuotantokäyttöön koko Turun terveystoimessa maalis-huhtikuussa Niissä yksiköissä, jotka eivät ole osallistuneet tuotantopilottiin, sähköinen lääkemääräys otetaan suoraan tuotantokäyttöön Turun kaupungin alueella toimivat apteekit Turun kaupungin alueella on 18 pääapteekkia ja niillä kahdeksan sivuapteekkia. Myös Helsingin yliopiston apteekilla on Turussa sivuapteekki, joka oli vuonna 2006 reseptuurien lukumäärän perusteella Turun suurin apteekki. Turun suurimmat yksityiset apteekit vuonna 2006 olivat Kauppatorin apteekki, Linnan apteekki ja Kupittaan apteekki. Turun pääapteekeista neljä käyttää Salix-ohjelmistoa ja muut Linnea-ohjelmistoa. Nämä neljä apteekkia ovat Aura apteekki, Hirvensalon apteekki, Joutsen apteekki sekä Pyhän Henrikin apteekki. Sivuapteekeista Auranlaakson apteekki käyttää Salix-ohjelmistoa ja muut Linnea-ohjelmistoa. Tuotantopilotin käynnistäminen syksyllä 2008 Sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotin alkaessa Turun terveystoimessa Kirkkotien

9 terveysasemalla sähköisen lääkemääräyksen voivat toimittaa ne apteekit, joissa Kirkkotien terveysaseman asiakkaat pääsääntöisesti asioivat. Nämä apteekit ovat Helsingin yliopiston apteekin Turun sivuapteekki, Kauppatorin apteekki, Nummenmäen apteekki ja Pyhän Henrikin apteekki. Tuotantopilotin laajentuessa Kirkkotien terveysasemalta tuotantopilotin kolmeen muuhun toimintayksikköön sähköisen lääkemääräyksen voivat toimittaa myös Joutsen apteekki ja Kupittaan apteekki. Turun kaupungin terveystoimi on keskustellut sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilottiin osallistumisesta edellä mainitun kuuden apteekin apteekkarin kanssa. He ovat lupautuneet toteuttamaan sähköisen lääkemääräyksen edellyttämät hankinnat ja toiminnan muutokset heille esitetyssä aikataulussa. Apteekkien valinnan perusteena tuotantopilottiin on ollut se, että apteekki sijaitsee lähellä tuotantopilotissa mukana olevaa terveydenhuollon toimintayksikköä ja/tai on Turun suurimpia apteekkeja. Noin 40% asiakkaista käyttää apteekkia, joka sijaitsee lähinnä heidän käyttämäänsä terveydenhuollon toimintayksikköä. Tuotantopilotin laajentaminen keväällä 2009 Turun terveystoimi toivoo, että vuoden 2009 alussa tuotantopilottiin tulee mukaan ainakin kahdeksan uutta apteekkia Turun kaupungin alueen apteekeista. Käyttöönotto kaikissa apteekeissa Sähköinen lääkemääräys otettaneen tuotantokäyttöön kaikissa Turun kaupungin alueella toimivissa apteekeissa kevään 2009 aikana. 9

10 5. Projektin organisointi TERES - Sähköisen lääkemääräyksen kehittäminen projekti on Turun kaupungin terveystoimen projekti. Projekti toimii terveystoimen johtajan alaisuudessa. Sähköisen lääkemääräyksen kehittäminen edellyttää usean toimijan yhteistyötä mm. Kela, TEO, WM-data, Suomen Apteekkariliitto, Turun kaupungin alueella toimivat apteekit, apteekkijärjestelmien toimittajat ja Kotkan alueen sähköisen lääkemääräyksen kehitystyön toimijat. 10 TERES-ohjausryhmä STM-Pegasos -klusterihankkeen ohjausryhmä Terveystoimen tietohallintoryhmä (Johtoryhmä) STM-Pegasos -hankkeen asiakaskonsortion projektipäällikkö Projektipäällikkö TERES-projektiryhmä STM-Pegasos -hankkeen asiakaskonsortion projektipäällikkö Terveystoimen työryhmä STM-Pegasos -klusterihankkeen projektiryhmä Kuva 2. TERES-projektin organisointi Ohjausryhmätyöskentely TERES-projektin organisointi on esitetty kuvassa 2. TERES-ohjausryhmään nimetään Turun kaupungin terveystoimen johtajan lisäksi edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kelasta, TEOsta, WM-datasta, Turun apteekkariyhdistyksestä, apteekkijärjestelmien toimittajista sekä projektin projektipäällikkö. Ryhmän puheenjohtajana toimii Turun terveystoimen johtaja ja sihteerinä projektipäällikkö. Ryhmän kokoonpanoa voidaan tarvittaessa täydentää. TERES-ohjausryhmä käsittelee ja hyväksyy asiat, jotka liittyvät sähköisen lääkemääräyksen kehittämiseen ja käyttöönottoon Turun terveystoimessa Kelan ereseptisuunnitelman mukaisesti. TERES-ohjausryhmän kokoonpano Suokas Markku, Turun terveystoimi, puheenjohtaja Aahe Riikka, Turun apteekkariyhdistys Aaltonen Erkki, Kela Aho Maija-Liisa, TEO Itkonen Pentti, STM Mäki-Moijala Jukka, Receptum Seppänen Markku, WM-data Söderlund Riitta, Turun terveystoimi, sihteeri TERES-projekti organisoituu STM-Pegasos- klusterihankkeen ohjausryhmän työskentelyyn STM-Pegasos klusterihankkeen asiakaskonsortion projektipäällikön välityksellä. STM-Pegasos klusterihankkeen ohjausryhmä (klusterihankkeen toteuttamiseen nimetty kokoonpano ja organisoituminen) käsittelee ja hyväksyy asiat, jotka liittyvät Pegasoksen sähköisen lääkkeenmääräys -osion asiakastestaukseen ja vakioidun käyttöönottomallin laatimiseen.

11 Projektiryhmätyöskentely TERES -projektiryhmään nimetään edustajat Turun terveystoimen edustajien lisäksi Kelasta, TEOsta, STM-Pegasos klusterihankkeesta, WM-datasta, Turun apteekkareista, apteekkijärjestelmien toimittajista, Suomen Apteekkariliitosta sekä projektin projektipäällikkö. TERES-ohjausryhmä nimeää TERES-projektiryhmän. Projektiryhmässä edustettuna olevat tahot voivat muuttaa projektiryhmään nimettyä edustajaansa projektin edetessä ja tarvittavan asiantuntijuuden muuttuessa. Projektiryhmän kokouksissa puheenjohtajana toimii Turun terveystoimen edustaja ja sihteerinä projektipäällikkö. TERES-projektiryhmä Lempinen Mika, Turun terveystoimi, puheenjohtaja Hartikainen Sirkka, Kela Kemppainen, Petri, Kela Virtanen Eero, Kela, varajäsen Malmberg Jari, TEO, varajäsen Partanen Antti Korhonen Riku, WM-data Uusitalo Kari, WM-data Kuosmanen Pauli, STM-Pegasos-klusterihanke, Kuopio Leinonen Kirsiliina, STM-Pegasos-klusterihanke, Helsinki Tammi Jouni-Pekka, Turun terveystoimi Aahe Riikka, Joutsen apteekki Antila Juha, Helsingin yliopiston apteekin Turun sivuapteekki Inkinen Mervi, Nummenmäen apteekki Kanerva Harri, Pyhän Henrikin apteekki Lietzén Anna, Kauppatorin apteekki Karvonen Juha, Receptum Sinnemäki Juha, Suomen Apteekkariliitto Söderlund Riitta, Turun terveystoimi, sihteeri TERES-projekti organisoituu STM-Pegasos- klusterihankkeen projektiryhmän (STM- Pegasos -klusterihankkeen toteuttamiseen nimetty kokoonpano ja organisoituminen) työskentelyyn STM-Pegasos -hankkeen asiakaskonsortion projektipäällikön kautta. Projektiryhmien työtehtävät jakautuvat kuten ohjausryhmien. Terveystoimen työryhmään, joka käsittelee sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoon liittyviä organisaatiospesifisiä asioita Turun terveystoimen osalta, nimetään jäseniä edustavasti Terveystoimen eri toimintayksiköistä. Turun terveystoimen johtoryhmä hyväksyy ryhmän kokoonpanon ja sen tekemät sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoon ja käyttöön Turun terveystoimessa liittyvät ohjeistukset. Projektipäällikkö Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa projektipäällikkö. Hän toimii Turun kaupungin terveystoimen johtajan alaisuudessa. Hän vastaa TERES-projektin etenemisestä Turun terveystoimessa asetettujen aikataulujen mukaisesti ja käytössä olevilla resursseilla. TERES-projektin projektipäällikkö ja STM-Pegasos -klusterihankkeen asiakaskonsortion projektipäällikkö vastaavat yhdessä sähköiseen lääkemääräykseen liittyvien asiakkaan tehtävien suorittamisesta klusterihankkeessa. TERES-projektin projektipäällikkö raportoi hankkeesta TERES-projektin ohjausryhmälle, STM-Pegasos -klusterihankkeen ohjausryhmälle asiakaskonsortion projektipäällikön välityksellä sekä Turun kaupungin terveystoimen tietohallintoryhmälle. 11

12 6. Projektin vaiheet ja aikataulu Turun kaupungin terveystoimen TERES-projekti jakaantuu kolmeen vaiheeseen: I vaihe: sähköisen lääkemääräyksen ja alustavan käyttöönottomallin kehittäminen, II vaihe: sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotti ja vakioidun käyttöönottomallin kehittäminen sekä III vaihe: vakioidun käyttöönottomallin ohjeistuksen laatiminen ja sähköisen lääkemääräyksen tuotantokäyttöön siirtyminen. Projekti toteutus jakaantuu aikavälille syyskuu 2007 huhtikuu 2009 (Kuva 3). I vaihe: syyskuu 2007 kesäkuu 2008 (sertifiointi elo- syyskuu 2008), II vaihe: elokuu 2008 helmikuu 2009 ja III vaihe: maaliskuu 2009 huhtikuu I vaihe II vaihe III vaihe Sähköisen lääkemääräyksen ja alustavan käyttöönottomallin kehittäminen - sähköisen lääkemääräyksen sovellus - sähköinen allekirjoittaminen ja tunnistaminen - organisaation tekninen ja hallinnollinen tuotantoympäristö - informoinnin ja koulutuksen suunnittelu - alustava käyttöönottomalli Sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotti ja vakioidun käyttöönottomallin kehittäminen - tuotantopilottiin valmistautuminen - tuotantopilotin käynnistäminen (4 terveydenhuollon toimintayksikköä, 6 apteekkia) - tuotantopilotin laajentaminen (noin 30 terveydenhuollon toimintayksikköä, vähintään 8 apteekkia) 12 Vakioidun käyttöönottomallin ohjeistuksen laatiminen Sähköisen lääkemääräyksen tuotantokäyttöön siirtyminen Kehittämisprojektien yhteistyö Projektin hallinnointi ja viestintä syyskuu 2007 elokuu 2008 maaliskuu 2009 huhtikuu 2009 Kuva 3. TERES-projektin vaiheet I vaihe toteutetaan viiden osaprojektin avulla. Osaprojektit ovat seuraavat: 1. sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen kehittäminen yhteistyössä WM-datan kanssa, 2. sähköisen allekirjoittamisen ja tunnistamisen mahdollistaminen TEOn varmenteilla, 3. organisaation teknisen ja hallinnollisen tuotantoympäristön suunnittelu, toteuttaminen testausta varten ja testaus sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottamiseksi ja käyttämiseksi, 4. informoinnin ja koulutuksen suunnittelu terveydenhuollon ammattihenkilöille sekä osallistuminen kansalaisille ja potilaalle jaettavan informaation suunnitteluun sekä 5. alustavan käyttöönottomallin laatiminen tuotantopilottia varten. Vaiheet II ja III toteutetaan kumpikin omina kokonaisuuksina. Vaiheen III aikana siirrytään sähköisen lääkemääräyksen tuotantokäyttöön kaikissa Turun kaupungin terveystoimen toimintayksiköissä lukuun ottamatta hammashuoltoa. Projektin hallinnointiin ja viestintään liittyviä tehtäviä toteutetaan koko projektin ajan. Vastaavasti TERES-projekti pyrkii koko projektin toteuttamisajan osaltaan edistämään sähköisen lääkemääräyksen kehittämisprojektien yhteistyötä erityisesti Turun alueella.

13 I vaiheen osaprojektit Sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen kehittäminen Vaatimusmäärittelyiden tarkentaminen Asetuksen laadintaan vaikuttaminen Lopulliset vaatimusmäärittelyt Sovelluksen toteuttaminen Testauksen suunnittelu Testausympäristön toteuttaminen Testauksen toteuttaminen ja raportointi Sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen sertifiointi 2. Sähköinen allekirjoittaminen ja tunnistaminen Varmentamisratkaisuiden vaatimusmäärittelyiden tarkentaminen Varmenneratkaisuiden toteuttaminen järjestelmään 3. Organisaation tuotantoympäristön suunnittelu, toteuttaminen testausta varten ja testaus Sovelluksen käyttöönoton ja käytön vaatimat toiminnalliset ja tekniset ratkaisut Varmenneratkaisuiden käyttöönoton ja käytön vaatimat ratkaisut 4. Informoinnin ja koulutuksen suunnittelu Osallistuminen kansalaisille ja potilaalle suunnatun viestinnän suunnitteluun Terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevien viestinnän suunnittelu Sovellusten käyttökoulutuksen ja organisaatiokohtaisten toimintaohjeiden suunnittelu 5. Alustavan käyttöönottomallin ohjeistus tuotantopilottia varten Tuotantoympäristön asettamat vaatimukset Varmenneratkaisuiden käyttöönotto ja käyttö Eri kohderyhmien viestinnän ohjeistus Sovellusten käyttökoulutus ja organisaatiokohtaiset toimintaohjeet II vaihe 6. Vakioidun käyttöönottomallin kehittäminen tuotantopilotissa Teknisen ja hallinnollisen tuotantoympäristön toteuttaminen ja käyttö Varmenneratkaisuiden käyttöönotto ja käyttö Koulutusympäristön toteuttaminen Henkilökunnan informointi ja käyttöönottokoulutus tuotantopilotin alkua varten (Kirkkotie) Osallistuminen kansalaisten informointiin Tuotantopilotin käynnistäminen Kirkkotien terveysasemalla Potilaan informointi sähköisestä lääkemääräyksestä Alustavan mallin ongelmien dokumentointi ja mallin korjaus Pilotin eteneminen käynnistysvaiheen muihin toimintayksiköihin ( korjattu malli) Pilotin laajennus ja mallin iterointi vakioidun käyttöönottomallin luomiseksi III vaihe 7. Vakioidun käyttöönottomallin ohjeistuksen laatiminen ja jakelu Ohjeistuksen laatiminen suomeksi paperimuotoisena ja sähköisenä Ohjeistus ruotsiksi Ohjeistuksen jakelu Tuotantokäyttöön siirtyminen Turun terveystoimessa 8. Kehittämisprojektien yhteistyö 9. Projektin hallinnointi ja viestintä Kuva 4. TERES-projektin vaiheiden ja tehtävien ajoittuminen I vaihe Työmäärä 1. Sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen kehittäminen 2 kk 2. Sähköinen allekirjoittaminen ja tunnistaminen 2 kk 3. Tuotantoympäristön suunnittelu, toteuttaminen ja testaus 1 kk 4. Informoinnin ja koulutuksen suunnittelu 1 kk 5. Alustavan käyttöönottomallin ohjeistus tuotantopilottia varten 1 kk II vaihe 6. Tuotantopilotti ja vakioidun käyttöönottomallin kehittäminen 4 kk III vaihe 7. Vakioidun käyttöönottomallin ohjeistuksen laatiminen ja jakelu 1 kk 8. Kehittämisprojektien yhteistyöhön osallistuminen 3 kk 9. Projektin hallinnointi ja viestintä 4 kk Kuva 5. Projektipäällikön työajan jakautuminen Yhteensä 19 kk

14 7. Projektin toteuttaminen 7.1. Vaiheiden osaprojektit, niiden tehtävät ja ajoittuminen TERES-projektin vaiheiden ja tehtävien ajoittuminen kuvataan kuvassa 4 (sivu 13) ja vaiheiden sisällöt taulukossa 1. Projektipäällikön työajan jakautuminen esitetään kuvassa 5 (sivu 13). Taulukko 1. TERES-projektin osaprojektit sekä osaprojektien tehtävät ja niiden ajoittuminen I vaihe Osaprojekti Tavoite Tehtävät ja niiden ajoittuminen 1. Sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen kehittäminen ja sovelluksen sertifiointi 2. Sähköisen allekirjoittamisen ja tunnistamisen mahdollistaminen TEOn varmenteilla 3. Organisaation teknisen ja hallinnollisen sähköisen lääkemääräyksen tuotantoympäristön suunnittelu, toteut- Potilaskertomusjärjestelmä Pegasokseen on kehitetty sähköisen lääkemääräyksen osio, joka on sertifioitu. Sähköisen lääkemääräyksen toteutus vastaa terveydenhuollon organisaation sähköiselle lääkemääräykselle asettamia teknisiä ja toiminnallisia tavoitteita. Pegasoksen sähköinen lääkemääräys kyetään allekirjoittamaan kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella, joka perustuu TEOn varmenteisiin. Lääkkeen määrääjä kyetään tunnistamaan luotettavasti reseptikeskuksen käytölle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Tiedetään, miten sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton ja käytön vaatima terveydenhuollon organisaation tekninen ja hallinnollinen tuotantoympäristö toteutetaan. 14 Tehtävä 1 Sähköisen lääkemääräyksen teknisten ja toiminnallisten vaatimusmäärittelyiden tarkentaminen Syys- marraskuu 2007 Tehtävä 2 Sähköisen lääkemääräyksen asetuksen laadintaan vaikuttaminen Loka- marraskuu 2007 Tehtävä 3 Lopulliset vaatimusmäärittelyt sovelluksen kehittämiseksi Marraskuu 2007 Tehtävä 4 Sovelluksen toteuttaminen Joulukuu 2007 toukokuu 2008 Tehtävä 5 Testauksen suunnittelu Tammi- ja helmikuu 2008 Tehtävä 6 Testausympäristön toteuttaminen sekä testaajien valinta ja kouluttaminen Huhti- toukokuu 2008 Tehtävä 7 Testauksen toteuttaminen ja raportointi Touko- kesäkuu 2008 Tehtävä 8 Sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen sertifiointi ja sertifioinnista raportointi Elo- syyskuu 2008 Tehtävä 1 Terveydenhuollon ammattihenkilöiden varmentamisratkaisuiden toiminnallisten vaatimusmäärittelyiden tarkentaminen Marras- joulukuu 2007 Tehtävä 2 Varmenneratkaisuiden toteuttaminen potilaskertomusjärjestelmä Pegasokseen Tammi- toukokuu 2008 Tehtävä 1 Sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen käyttöönoton ja käytön organisaation tuotantoympäristölle asettamien toiminnallisten ja teknisten ratkaisuiden suunnittelu, toteuttaminen testausta varten ja testaus Maalis- kesäkuu 2008

15 15 taminen testausta varten ja testaus 4. Informoinnin ja koulutuksen suunnittelu terveydenhuollon toimintayksiköissä työskenteleville ja osallistuminen kansalaisille ja potilaalle tarkoitetun viestinnän suunnitteluun 5. Alustavan käyttöönottomallin ohjeistuksen laatiminen tuotantopilottia varten II vaihe 6. Vakioidun käyttöönottomallin kehittäminen tuotantopilotissa - tuotantopilottiin valmistautuminen Kullekin sidosryhmälle on käytettävissä tavoitteiden ja tarpeiden mukaiset viestinnän ja koulutuksen ohjeistukset sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoa ja käyttöä varten. Tuotantopilotin käynnistämistä varten on laadittu alustava malli siitä, mitä terveydenhuollon organisaatiossa pitää tehdä, kun sähköinen lääkemääräys otetaan käyttöön. Mallissa kuvataan myös, miten terveydenhuollon organisaatiossa pitää toimia, kun sähköisen lääkemääräyksen käyttöä jatketaan. Sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotti käynnistyy lokakuussa 2008 Kirkkotien terveysasemalla. Tehtävä 2 Varmenneratkaisuiden käyttöönoton ja käytön organisaation tuotantoympäristölle asettamien toiminnallisten ja teknisten ratkaisuiden suunnittelu, toteuttaminen testausta varten ja testaus Huhti- kesäkuu 2008 Tehtävä 1 Osallistuminen kansalaisille ja potilaalle suunnatun viestinnän suunnitteluun Tehtävä 2 Terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevien viestinnän suunnittelu Helmi- huhtikuu 2008 Tehtävä 3 Sähköisen lääkemääräyksen sovellusten käyttökoulutuksen ja organisaatiokohtaisten toimintaohjeiden suunnittelu Huhti- kesäkuu 2008 Tehtävä 1 Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton ja käytön terveydenhuollon organisaation tuotantoympäristölle asettamien vaatimusten kuvaaminen Kesäkuu 2008 Tehtävä 2 Varmenneratkaisuiden käyttöönoton ja käytön kuvaaminen Kesäkuu 2008 Tehtävä 3 Eri kohderyhmien viestinnän ohjeistuksen kuvaaminen Kesäkuu 2008 Tehtävä 4 Sähköisen lääkemääräyksen sovellusten käyttökoulutuksen ja organisaatiokohtaisten toimintaohjeiden kuvaaminen Kesäkuu 2008 Tehtävä 1 Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton ja käytön vaatiman teknisen ja hallinnollisen tuotantoympäristön toteuttaminen Elo- syyskuu 2008 (käyttöönotto) Lokakuu 2008 (käyttö) Tehtävä 2 Varmenneratkaisuiden käyttöönoton ja käytön toteuttaminen Elo- syyskuu 2008 (käyttöönotto) Lokakuu 2008 (käyttö) Tehtävä 3 Koulutusympäristön toteuttaminen sovelluksen käyttöönottokoulutusta varten Elo- syyskuu 2008 Tehtävä 4 Henkilökunnan informointi ja käyttöönottokoulutus tuotantopilotin alkua varten (Kirkkotie) Syyskuu 2008

16 - tuotantopilotin käynnistäminen (4 terveydenhuollon toimintayksikköä, 6 apteekkia) - tuotantopilotin laajentaminen (noin 30 terveydenhuollon toimintayksikköä, 8 apteekkia) III vaihe 7. Vakioidun käyttöönottomallin ohjeistuksen laatiminen ja jakelu Sähköisen lääkemääräyksen tuotantokäyttöön siirtyminen Turun terveystoimessa I, II ja III vaiheet 8. Sähköisen lääkemääräyksen kehittämisprojektien yhteistyö Tuotantopilotissa syntyneen tiedon ja kokemuksen perusteella kyetään luomaan sähköisen lääkemääräyksen vakioitu käyttöönottomalli terveydenhuollon organisaatioille. Lisäksi tiedetään, mitä sähköisen lääkemääräyksen käyttö edellyttää. On olemassa ohjeistus siitä, mitä terveydenhuollon organisaation pitää tehdä, kun sähköinen lääkemääräys otetaan käyttöön. Ohjeistukseen sisältyy myös menettelytapaohjeet sähköisen lääkemääräyksen käytön jatkamisesta ja järjestelmien ylläpidosta. Sähköinen lääkemääräys on tuotantokäytössä koko Turun terveystoimessa. Sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotti voidaan käynnistää Turun terveystoimessa syksyllä 2008, koska tuotantopilotin apteekit voivat toimittaa sähköisiä lääkemääräyksiä. Vastaavasti tuotantopilottia voidaan laajentaa 2009 alussa. 16 Tehtävä 5 Osallistuminen kansalaisten informointiin Syyskuu 2008 Tehtävä 6 Sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotin käynnistäminen Kirkkotien terveysasemalla Lokakuu 2008 Tehtävä 7 Potilaan informointi sähköisestä lääkemääräyksestä Lokakuu 2008 Tehtävä 8 Alustavan mallin ongelmien dokumentointi ja mallin korjaus Loka- marraskuu 2008 Tehtävä 9 Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto ja käyttö tuotantopilotin käynnistysvaiheen muissa toimintayksiköissä korjattua mallia hyödyntäen Marras- joulukuu 2008 Tehtävä 10 Tuotantopilotin laajennus ja mallin iteroinnin jatkaminen vakioidun käyttöönottomallin ohjeistuksen luomiseksi Tammi- helmikuu 2009 Tehtävä 1 Ohjeistuksen laatiminen suomeksi paperimuotoisena ja sähköisenä Maaliskuu 2009 Tehtävä 2 Ohjeistus ruotsiksi Maalis- huhtikuu 2009 Tehtävä 3 Ohjeistuksen jakelu Huhtikuu 2009 Tehtävä 4 Sähköisen lääkemääräyksen tuotantokäyttöön siirtyminen koko Turun terveystoimessa vakioitua käyttöönottomallia hyödyntäen Maalis- huhtikuu 2009 Tarkistuspiste 1 Sovellusten vaatimusmäärittelyiden tilanne Marraskuu 2008 Tarkistuspiste 2 Sovellusten toteuttamisen eteneminen Helmikuu 2009 Tarkistuspiste 3 Varmenneratkaisuiden ja toimikorttien tilanne Huhtikuu 2008 Tarkistuspiste 4 Informoinnin ja koulutuksen tilanne Toukokuu 2008

17 9. Projektin hallinnointi ja viestintä Projekti etenee toteutuksellisesti hyvin. 17 Tarkistuspiste 5 Sovellusten sertifioinnin tilanne Elokuu 2008 Tarkistuspiste 6 Valmius tuotantopilotin käynnistämiseen Syyskuu 2008 Tarkistuspiste 7 Valmius tuotantopilotin laajentamiseen Joulukuu 2008 Tarkistuspiste 8 Valmius tuotantokäyttöön siirtymiseen Helmikuu 2009 Tehtävä 1 Projektisuunnitelma Syys- lokakuu 2007 Tehtävä 2 Projektin rahoitukseen liittyvä raportointi Tammikuu 2008 Elokuu 2008 Tammikuu 2009 Huhtikuu 2009 Tehtävä 3 Projektin sisäinen viestintä ja muu hallinnointi Koko projektin toteuttamisajan Tehtävä 4 Viestintä projektista ulkoisille sidosryhmille Koko projektin toteuttamisajan Tehtävä 5 Loppuraportti Huhtikuu Osaprojektien kuvaukset Osaprojekti 1: Sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen kehittäminen ja sovelluksen sertifiointi Osaprojektin tavoitteena on toteuttaa yhteistyössä WM-datan kanssa potilaskertomusjärjestelmä Pegasokseen sähköiseen lääkkeen määräämiseen ja reseptikeskuksen käyttöön tarvittavat toiminnot. Osiot on auditoitava ennen käyttöönottoa. Osaprojekti edellyttää 8 tehtävän toteuttamista. Tehtävä 1 Sähköisen lääkemääräyksen teknisten ja toiminnallisten vaatimusmäärittelyiden tarkentaminen Tehtävällä halutaan varmistaa, että sähköisen lääkemääräyksen toteutus vastaa siihen liittyviä teknisiä ja toiminnallisia tarpeita terveydenhuollon toimintayksiköissä Pegasospotilaskertomusjärjestelmää käytettäessä. Sähköiseen lääkemääräykseen liittyvien toimintakäytäntöjen pitää olla laadukkaita ja taloudellisia ja toimintakäytäntöjä tukevien sovellusratkaisuiden virheettömiä, toimintavarmoja ja nopeita. Myös sovellusten käytettävyyden tulee olla hyvä. Toteutettavien ratkaisuiden tulee edistää rationaalista lääkkeen määräämistä ja taata tietosuoja.

18 Vaatimusmäärittelyiden tarkentamistyö toteutetaan Kelan sähköisen lääkemääräyksen vaatimusmäärittelyitä (versio 1.6/ ) käyttäen. Määrittelyiden tarkentamisen kohteena ovat sähköisen lääkemääräyksen käyttötapauksista sähköisen lääkemääräyksen laatiminen, potilaan reseptikeskuksessa olevien sähköisten lääkemääräysten katselu ja sähköisen lääkemääräyksen uusiminen. Toteuttajat ja vastuut STM-Pegasos klusterihankkeen projektiryhmä ja TERES-projektiryhmän Pegasostoimijat vastaavat vaatimusmäärittelyiden tarkentamistyöstä terveydenhuollon toimintayksikön näkökulmasta. Tehtävä 2 Sähköisen lääkemääräyksen asetuksen laadintaan vaikuttaminen Laki sähköisestä lääkemääräyksestä tuli voimaan Lain perusteella annettava asetus valmistellaan syksyn 2007 aikana. Sähköisen lääkemääräyksen sovellukset on auditoitava ja sertifioitava ennen niiden käyttöönottoa. Stakes päättää syksyllä 2007 sertifioinnin kriteereistä. Toteuttajat ja vastuut TERES-projekti osallistuu sosiaali- ja terveysministeriön ja muiden sähköisen lääkemääräyksen ohjeiden syntyyn vaikuttavien viranomaisten järjestämiin tilaisuuksiin. Tehtävä 3 Lopulliset vaatimusmäärittelyt sovelluksen kehittämiseksi Laaditaan dokumentti, jossa kuvataan potilaskertomusjärjestelmän sähköisen lääkemääräyksen lopulliset vaatimusmäärittelyt. Vaatimusmäärittelyiden ja sertifioinnin vaatimusten tulee olla yhteneviä. Vaatimusmäärittelyiden perusteella STM-Pegasos -klusteri tilaa WM-datalta sähköisen lääkemääräyksen ja reseptikeskuksen käyttöön liittyvät uudet osiot potilaskertomusjärjestelmä Pegasokseen. Toteuttajat ja vastuut Lopulliset vaatimusmäärittelyt sisältävän dokumentin kokoamisesta vastaavat TERESprojektin projektipäällikkö ja STM-Pegasos -klusterihankkeen asiakaskonsortion projektipäällikkö. Pegasos-klusterihankkeen ohjausryhmä hyväksyy potilaskertomusjärjestelmä Pegasoksen sähköisen lääkemääräyksen lopulliset vaatimusmäärittelyt. Tehtävä 4 Sovelluksen toteuttaminen WM-data tuottaa sähköisen lääkemääräyksen osion potilaskertomusjärjestelmä Pegasokseen STM-Pegasos klusterin ja WM-datan välisen sopimuksen mukaisesti. Tehtävä 5 Testauksen suunnittelu Potilaskertomusjärjestelmä Pegasoksen sähköinen lääkkeen määrääminen -osion testaamisella halutaan varmistua siitä, että toteutetut ratkaisut toimivat asetettujen vaatimusten mukaisesti. Ko. osion asiakastestausta varten laaditaan erillinen testaussuunnitelma, joka sisältää seuraavat osiot: a. testauksen tavoitteet, b. testauksen rajaukset, 18

19 19 c. työnjako, aikataulut ja vastuut, d. testausympäristö, e. testaajien koulutus, f. testauksen kuvaus, g. testauksen dokumentointi ja h. testauksen edellyttämät jatkotoimenpiteet. Toteuttajat ja vastuut WM-datan sähköisen lääkemääräyksen projektipäällikkö ja TERES-projektin projektipäällikkö laativat yhteistyönä asiakastestauksesta suunnitelman kumpikin oman organisaationsa näkökulmasta. Tehtävä 6 Testausympäristön toteuttaminen sekä testaajien valinta ja kouluttaminen Tehtävän tarkoituksena on toteuttaa tehtävän 5 testaussuunnitelman mukainen testausympäristö, joka vastaa mahdollisimman pitkälti myös järjestelmien auditoinnin ja sertifioinnin vaatimuksia. Testaajiksi valitaan ja koulutetaan myös lääketieteen opiskelijoita. Toteuttajat ja vastuut Testausympäristö ja testaajien koulutus toteutetaan potilaskertomusjärjestelmän toimittajan WM-datan ja Turun terveystoimen yhteistyönä. TERES-projektipäällikkö huolehtii testaajien valinnasta. Tehtävä 7 Testauksen toteuttaminen ja raportointi Testaus toteutetaan testaussuunnitelman mukaisesti ja tulokset dokumentoidaan. Potilaskertomusjärjestelmään toteutetaan testauksen edellyttämät muutokset. Toteuttajat ja vastuut WM-datan sähköisen lääkemääräyksen projektipäällikkö ja TERES-projektin projektipäällikkö vastaavat testauksen toteutuksesta ja raportoinnista yhteistyössä kumpikin oman organisaationsa näkökulmasta. WM-data vastaa potilaskertomusjärjestelmään mahdollisesti tarvittavien muutosten toteuttamisesta. Tehtävä 8 Sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen sertifiointi ja sertifioinnista raportointi WM-data vastaa siitä, että sähköinen lääkkeen määrääminen osio auditoidaan sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton vaatimalla tavalla. Sertifikaatista WM-data informoi STM-Pegasos -klusterin ohjausryhmää Osaprojekti 2: Sähköisen allekirjoittamisen ja tunnistamisen mahdollistaminen TEOn varmenteilla Laki sähköisestä lääkemääräyksestä edellyttää, että sähköisessä lääkemääräyksessä on lääkkeen määrääjän kehittynyt sähköinen allekirjoitus. Lääkkeen määrääjä voi olla joko lääkäri tai hammaslääkäri tai lääkkeen määräämiseen oikeutettu lääketieteen tai hammaslääketieteen opiskelija. Lääkemääräyksen allekirjoittajasta pitää selvittää myös hänen asemansa ja siihen liittyvät valtuudet laatia erilaisia lääkemääräyksiä. Terveydenhuollon ammattihenkilön kehittyneen sähköisen allekirjoituksen ja tunnistamisen vaatimista teknisistä ratkaisuista ja varmennepalveluista vastaa TEO. Tähän TEO

20 20 käyttää mm. Terhikkiä, terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä, joka sisältää yli terveydenhuollon ammattilaisen tietoja. TEOn varmentamistoiminnot perustuvat julkisen avaimen menetelmään. Tunnistus- ja allekirjoitusvarmenteiden alustana käytetään TEOn ammattikorttia. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden varmentamisen lisäksi TEO hoitaa terveydenhuollon palvelujen antajien ja tietoteknisten laitteiden varmennepalvelua. Osaprojektin tavoitteena on kehittyneen sähköisen allekirjoituksen ja tunnistamisen mahdollistaminen TEOn varmenteilla sähköisen lääkemääräyksen lain edellyttämällä tavalla käytettäessä potilaskertomusjärjestelmä Pegasosta. Osaprojekti edellyttää kolmen tehtävän suorittamista. Tehtävä 1 Terveydenhuollon ammattihenkilöiden varmentamisratkaisuiden toiminnallisten vaatimusmäärittelyiden tarkentaminen Vaatimusmäärittelyiden tarkentamistyö toteutetaan TEOn varmennepolitiikan ja vaatimusmäärittelyiden pohjalta. Määrittelyiden tarkentamisen kohteena ovat erityisesti varmenteen tilaamiseen, varmenteen vastaanottoon sekä varmenteen sulkemiseen liittyvät toiminnalliset asiat. Toteuttajat ja vastuut TEOlla on kokonaisvastuu varmenneratkaisuiden määrittelyistä sekä niiden määrittelyiden mukaisesta toteutuksesta ja toiminnasta. TERES-projektiryhmä ja STM-Pegasos klusterihankkeen projektiryhmä osallistuvat varmenteiden käyttöön liittyvien toiminnallisten vaatimusmäärittelyiden tarkentamisen yhteistyöhön, kun TEOn tekniset vaatimusmäärittelyt ovat valmistuneet lokakuussa Tehtävä 2 Varmenneratkaisuiden toteuttaminen potilaskertomusjärjestelmä Pegasokseen WM-data vastaa teknisten määrittelyiden mukaisten sähköisen allekirjoittamisen ja tunnistamisen ratkaisuiden toteuttamisesta myös palvelujen antajien ja tietoteknisten laitteiden osalta potilaskertomusjärjestelmä Pegasokseen sekä toteutusten testaamisesta Osaprojekti 3: Organisaation teknisen ja hallinnollisen sähköisen lääkemääräyksen tuotantoympäristön suunnittelu, toteuttaminen testausta varten ja testaus Osaprojektin tavoitteena on suunnitella, mitä vaatimuksia sähköisen lääkemääräyksen sovellusten ja TEOn varmennepalveluiden käyttöönotto ja käyttö asettavat terveydenhuollon organisaation tekniselle ja hallinnolliselle tuotantoympäristölle ja miten nämä vaatimukset toteutetaan. Osaprojekti edellyttää kahden tehtävän suorittamista. Tehtävä 1 Sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen käyttöönoton ja käytön organisaation tuotantoympäristölle asettamien toiminnallisten ja teknisten ratkaisuiden suunnittelu, toteuttaminen testausta varten ja testaus Selvitetään sähköisen lääkemääräyksen sovellusten käyttöönoton ja käytön organisaation tekniselle tuotantoympäristölle (laitteet ja tietoverkot) asettamat vaatimukset. Sovellusten käyttöönotto ja käyttö aiheuttaa myös uusia tehtäviä mm. pääkäyttäjille. Toteutetaan ja testataan ympäristö.

21 21 Tehtävä 2 Varmenneratkaisuiden käyttöönoton ja käytön organisaation tuotantoympäristölle asettamien toiminnallisten ja teknisten ratkaisuiden suunnittelu, toteuttaminen testausta varten ja testaus Turun terveystoimessa suunnitellaan ja toteutetaan sähköisen lääkemääräyksen edellyttämien varmenneratkaisuiden käyttöönoton ja käytön organisaatiolle asettamat tekniset ja hallinnolliset ratkaisut testausta varten. Tehtävän suorittaminen edellyttää ainakin terveydenhuollon ammattikortin käytön vaatimien laitteisto- ja tietoverkkomuutosten toteuttamista, terveydenhuollon ammattikorttien hankintaa testausta varten, ammattikortin käytön vastuiden ja velvollisuuksien selvittämistä, tietosuojavastaavan tehtävien selvittämistä sekä tietosuojan valvontaan tarvittavien uusien työkalujen selvittämistä. Toteuttajat ja vastuut tehtävät 1-2 TERES-projektin projektipäällikkö tekee suunnitelman terveystoimelta vaadittavien teknisten ja hallinnollisten sähköisen lääkemääräyksen sovellusten ja varmennepalveluiden käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä asioista yhdessä Turun terveystoimen tietotekniikkayksikön ja tietosuojavastaavan kanssa. Ratkaisut toteutetaan ja testataan. Ammattikorttien käyttöönotto ja käyttö edellyttää, että TEO valitsee rekisteröijän, joka perustaa rekisteröintipisteen/rekisteröintipisteitä TEOn edellyttämällä tavalla Turun kaupungin alueelle Osaprojekti 4: Informoinnin ja koulutuksen suunnittelu terveydenhuollon toimintayksiköissä työskenteleville ja osallistuminen kansalaisille ja potilaalle tarkoitetun viestinnän suunnitteluun Tehokas viestintä on sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton kriittisiä menestystekijöitä. Tavoitteena tulee olla riittävän ja yhtenäisen tiedon jakaminen sähköisestä lääkemääräyksestä, sen käytöstä ja sähköisellä lääkemääräyksellä tavoiteltavista hyödyistä kunkin sidosryhmän tarpeita vastaten. Tämä edellyttää eri kohderyhmille erilaisia viestinnän sanomia ja usean viestintäkanavan käyttöä. Viestinnän keskeiset kohderyhmät ovat terveydenhuollon ammattilaiset, kansalaiset ja potilas. Terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevien sekä kansalaisille ja potilaalle suunnattu sähköiseen lääkemääräykseen liittyvä viestintä testataan tuotantopilotissa ja viestintään liittyvä ohjeistus liitetään osaksi vakioidun käyttöönottomallin ohjeistusta. Osaprojektiin sisältyy kolme tehtävää. Tehtävä 1 Osallistuminen kansalaisille ja potilaalle suunnatun viestinnän suunnitteluun Kansalaisten viestinnällä tarkoitetaan kaikille kansalaisille suunnattua viestintää sähköisestä lääkemääräyksestä eli mitä kansalaisen pitäisi tietää kaikille kansalaisille suunnatun informoinnin perusteella sähköisestä lääkemääräyksestä. Potilaan informoinnilla tarkoitetaan terveydenhuollon toimintayksikön tai lääkkeen määrääjän sähköisen lääkemääräyksen lain mukaisen informointivelvoitteen täyttämistä, kun potilaalle annetaan sähköinen lääkemääräys ensimmäisen kerran.

22 22 Toteuttajat ja vastuut Kela ja muut valtakunnalliset toimijat vastaavat ko. viestinnän suunnittelusta. TERESprojekti on halukas osallistumaan mahdollisesti pidettäviin ko. viestinnän suunnittelun yhteistyökokouksiin. Tehtävä 2 Terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevien viestinnän suunnittelu Terveydenhuollon toimintayksiköissä työskenteleville suunnatulla viestinnällä on kolme päätavoitetta. Terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevät ovat tietoisia, mitä sähköisellä lääkemääräyksellä tarkoitetaan sekä miksi ja miten sähköiseen lääkemääräykseen siirrytään. Terveydenhuollon toimintayksiköissä tiedetään, mitä kansalaisille viestitään sähköisestä lääkemääräyksestä sen yleisen tunnettuuden lisäämiseksi jo ennen kansalaisen käyntiä vastaanotolla. Terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevät hallitsevat, miten terveydenhuollon toimintayksikössä toteutetaan sähköisen lääkemääräyksen lain edellyttämä informointivelvoite, kun potilaalle määrätään sähköinen lääkemääräys ensimmäisen kerran. Tehtävä 3 Sähköisen lääkemääräyksen sovellusten käyttökoulutuksen ja organisaatiokohtaisten toimintaohjeiden suunnittelu Suunnitellaan terveydenhuollon ammattihenkilöille koulutus Pegasos-potilaskertomusjärjestelmän sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottamiseksi. Sovelluskoulutuksen kohderyhmänä ovat pääasiassa lääkärit, koska ainoastaan heillä on oikeus katsoa reseptikeskuksesta potilaansa tietoja ja laatia lääkemääräyksiä. Lisäksi suunnitellaan organisaatiokohtainen ohjeistus Turun terveystoimelle mm. siitä, millaisia sähköiseen lääkemääräykseen liittyvät toimintamallit ovat esim. uusimiskäytännöt ja mistä sähköiseen lääkemääräykseen liittyvä ohjeistus on löydettävissä. Toteuttajat ja vastuut Terveystoimen työryhmä huolehtii tehtävien 2 ja 3 suorittamisesta TERES-projektin projektipäällikön johdolla Osaprojekti 5: Alustavan käyttöönottomallin ohjeistuksen laatiminen tuotantopilottia varten Vakioitu käyttöönottomalli helpottaa sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoa. Malli sisältää asiat, jotka terveydenhuollon organisaatiossa ja sen yksittäisissä toimintayksiköissä pitää tehdä sähköiseen lääkemääräykseen siirryttäessä. Lopullisen vakioidun käyttöönottomallin luomiseksi kuvataan ensin alustava käyttöönottomalli, jota testataan ja kehitetään Turun tuotantopilotissa lopullisen mallin luomiseksi. Alustavan käyttöönottomallin ohjeistus laaditaan ainoastaan suomeksi ja se koostuu seuraavista osioista: 1. sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton ja käytön terveydenhuollon organisaation tuotantoympäristölle asettamat tekniset ja hallinnolliset vaatimukset, 2. varmenneratkaisuiden käyttöönotto ja käyttö,

SÄHKÖINEN RESEPTI. Sähköisen allekirjoituksen läpimurto? Terveydenhuollon ATK-päivät 11.5.2004 Tampere-talo. Matti Kataja STM

SÄHKÖINEN RESEPTI. Sähköisen allekirjoituksen läpimurto? Terveydenhuollon ATK-päivät 11.5.2004 Tampere-talo. Matti Kataja STM SÄHKÖINEN RESEPTI Sähköisen allekirjoituksen läpimurto? Terveydenhuollon ATK-päivät 11.5.2004 Tampere-talo Matti Kataja STM Sähköreseptikokeilu Tavoite: Kokeillaan, toimivatko sähköreseptityöryhmän kirjaamat

Lisätiedot

KArkisto. - Kansallisen potilastietoarkistoliittymän testaaminen ja liittymismallin laatiminen. Terveydenhuollon Atk päivät 26.-27.5.

KArkisto. - Kansallisen potilastietoarkistoliittymän testaaminen ja liittymismallin laatiminen. Terveydenhuollon Atk päivät 26.-27.5. KArkisto - Kansallisen potilastietoarkistoliittymän testaaminen ja liittymismallin laatiminen Terveydenhuollon Atk päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Riitta Häkkinen KArkisto Projektipäällikkö Kuopion sosiaali-

Lisätiedot

ereseptin toteutus 26.5.2009 Riitta Söderlund etunimi.sukunimi@turku.fi projektipäällikkö/ TERES Turun kaupunki

ereseptin toteutus 26.5.2009 Riitta Söderlund etunimi.sukunimi@turku.fi projektipäällikkö/ TERES Turun kaupunki ereseptin toteutus 26.5.2009 Riitta Söderlund etunimi.sukunimi@turku.fi projektipäällikkö/ TERES Turun kaupunki Tietojärjestelmien kehittämisen vaiheet Esitutkimus Vaatimusmäärittely Järjestelmän suunnittelu

Lisätiedot

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 Tässä esityksessä Käyttöönottojen tilanne ja eteneminen ereseptin rahoituksesta eresepti-palvelun käyttöä kuvaavia

Lisätiedot

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille LÄNSI-POHJASSA SAIRAANHOITOPIIRI TARJOAA TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille Alueellisten hankevastaavien seminaari 14.09.2009

Lisätiedot

KanTa-kokonaisuus ja kunnat

KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa earkisto: kansallinen sähköinen arkisto- ja välityspalvelu potilasasiakirjoille eresepti ekatselu kansalaisen katseluyhteys omiin tietoihinsa perustuu lainsäädäntöön liittymisvelvoite

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN

SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN Ohje 8/2015 1(5) SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN Kohderyhmät Voimassaoloaika Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarjoajat Yksityisen

Lisätiedot

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Pia Järvinen-Hiekkanen Lääkäriliitto 6.3.2014 Kela Kanta-palvelujen toteuttajana Kela on myös iso IT-talo Tietohallinnon toimialalla toimii IT-osasto, Tietohallinto-osasto

Lisätiedot

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Pegasos - klusteri Terveydenhuollon atk-päivät Turku 29.-30.5.2007 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

TEO:n varmennepalvelut - tilannekatsaus

TEO:n varmennepalvelut - tilannekatsaus TEO:n varmennepalvelut - tilannekatsaus Järjestelmäasiantuntija Antti Partanen TEO varmenne-workshop 18.1.2008 TERVEYDENHUOLLON OIKEUSTURVAKESKUS ESITYKSEN SISÄLTÖ TEO:n varmennepalvelut TEO:n ammattivarmennekortti

Lisätiedot

E-RESEPTI SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN VAATIMUSMÄÄRITTELY. Terveydenhuollon tietotekniikka -seminaari 27.10.2014 Miia Nopanen

E-RESEPTI SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN VAATIMUSMÄÄRITTELY. Terveydenhuollon tietotekniikka -seminaari 27.10.2014 Miia Nopanen E-RESEPTI SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN VAATIMUSMÄÄRITTELY Terveydenhuollon tietotekniikka -seminaari 27.10.2014 Miia Nopanen ESITYKSEN SISÄLTÖ e-resepti eli sähköinen lääkemääräys Yleinen tietojärjestelmäratkaisu

Lisätiedot

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Auditointi Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Lähtökohta Kaikki KANTAan liittyneet organisaatiot jakavat saman tietomassan Keskinäinen luottamus Yhteiset toimintaperiaatteet Yhteinen turvataso Minä uskallan

Lisätiedot

Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys. Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä

Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys. Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä Tällä sopimuksella yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö ( Lääkäriasema ) ja Lääkäriaseman tiloissa toimiva lääkäripalveluyhtiö

Lisätiedot

Osapuolet sitoutuvat noudattamaan e-reseptipalvelun ehtoja ja sen liitteitä.

Osapuolet sitoutuvat noudattamaan e-reseptipalvelun ehtoja ja sen liitteitä. Mallisopimus Sopimus e-reseptipalveluun liittymisestä Tällä sopimuksella yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö ( Lääkäriasema ) ja itsenäinen ammatinharjoittaja ("Ammatinharjoittaja") sopivat e-reseptipalveluun

Lisätiedot

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11. Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.2012 Kansallinen käyttöönoton tuki liittyjille Käyttöönoton käsikirja

Lisätiedot

TEO:n TOIMINTA KANSALLISENA VARMENTAJANA

TEO:n TOIMINTA KANSALLISENA VARMENTAJANA TEO:n TOIMINTA KANSALLISENA VARMENTAJANA Erityisasiantuntija Maijaliisa Aho Terveydenhuollon atk-päivät 2007 Turku 29. 30.5.2007 TERVEYDENHUOLLON OIKEUSTURVAKESKUS ESITYKSEN SISÄLTÖ Terveydenhuollon oikeusturvakeskus

Lisätiedot

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö 1 Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 29.5.2007 Riitta Alkula 2 Esityksen sisältö Arkkitehtuurin nyky- ja tavoitetila Arkkitehtuurimäärittelyt Määrittelyjen

Lisätiedot

KanTa-palvelujen tilannekatsaus. Marina Lindgren, KanTa-palvelut, Kela 25.5.2010

KanTa-palvelujen tilannekatsaus. Marina Lindgren, KanTa-palvelut, Kela 25.5.2010 KanTa-palvelujen tilannekatsaus Marina Lindgren, KanTa-palvelut, Kela 25.5.2010 KanTa-palvelut 25.5.2010 2 Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille:

Lisätiedot

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Esityksen sisältö KanTa ja sen tausta Käyttöönotto ja tilanne nyt Mikä muuttuu eresepti earkisto Omien

Lisätiedot

Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa

Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa 1 Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa Atk-päivät Jyväskylä 26. 27.5.2009 Helena Eronen arkistotoimen johtaja/tietosuojavastaava PPSHP Tietosuojavastaava 2 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen

Lisätiedot

Liittyminen eresepti-palveluun. Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013

Liittyminen eresepti-palveluun. Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013 Liittyminen eresepti-palveluun Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013 eresepti-palveluun liittyjä eresepti-palveluun liittyjä on terveydenhuollon toimintayksikkö

Lisätiedot

Farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura Suomen Apteekkariliitto

Farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura Suomen Apteekkariliitto Sähköinen lääkemääräys - apteekkien valmiudet Farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura Suomen Apteekkariliitto Sähköisen reseptin toimintamalli ekatselu potilas lääkäri Reseptikeskus apteekki Kela Sähköisen

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä

Lisätiedot

sivu 1 (8) Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärittely versio 2.8

sivu 1 (8) Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärittely versio 2.8 sivu 1 (8) LIITE 1: Lääkemääräyksiin ja toimitussanomaan liittyvät oikeudet 1 Lääkemääräyksiin liittyvät oikeudet (lääkemääräysten käsittelyyn liittyvät käyttöoikeudet) tila Toimittamaton lääkemääräys

Lisätiedot

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Elävä kaupunki, turvallinen koti Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe

Lisätiedot

Asiakastietolain ja reseptilain muutokset. Terveydenhuollon atk-päivät 28.05.2013 Pekka Järvinen, STM

Asiakastietolain ja reseptilain muutokset. Terveydenhuollon atk-päivät 28.05.2013 Pekka Järvinen, STM Asiakastietolain ja reseptilain muutokset Terveydenhuollon atk-päivät Pekka Järvinen, STM Säädösmuutosten tarve Asiakastietolaki tietojärjestelmille asetettavat vaatimukset tietojärjestelmien sertifiointi

Lisätiedot

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija 15.5.2014 OIKEUS OIREENMUKAISEEN HOITOON JA RAJATTUUN LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEEN (L433/2010) Oireenmukainen hoito 23a

Lisätiedot

KArkisto2-hanke - kokemuksia earkiston pilotoinnista Kuopiossa ja InterSystemsin Ensemblestä KanTa-liityntäpisteenä

KArkisto2-hanke - kokemuksia earkiston pilotoinnista Kuopiossa ja InterSystemsin Ensemblestä KanTa-liityntäpisteenä KArkisto2-hanke - kokemuksia earkiston pilotoinnista Kuopiossa ja InterSystemsin Ensemblestä KanTa-liityntäpisteenä 7.5.2013 Mauri Kaatrasalo Heikki Koivulehto Julkaisuhistoria Versio Päivä Laatija(t)

Lisätiedot

Sähköisen reseptin vaatimusmäärittelyt. Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008 Sibelius-talo, Lahti Markku Kiiski, Kela

Sähköisen reseptin vaatimusmäärittelyt. Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008 Sibelius-talo, Lahti Markku Kiiski, Kela Sähköisen reseptin vaatimusmäärittelyt Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008 Sibelius-talo, Lahti Markku Kiiski, Kela Keväällä 2006 Kela nimettiin kansalliseksi toimijaksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Reseptit ja potilastiedot kansalaisten saataville

Reseptit ja potilastiedot kansalaisten saataville Reseptit ja potilastiedot kansalaisten saataville Terveydenhuollon atk-päivät 2007 Turku 29.5.2007 Markku Kiiski Kela KanTo -hanke Lait voimaan 1.4.2007 ja 1.7.2007 Laki sähköisestä lääkemääräyksestä Kela

Lisätiedot

Hallitus 283 11.12.2013. Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013

Hallitus 283 11.12.2013. Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013 Hallitus 283 11.12.2013 Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013 EKSTPHAL 283 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan

Lisätiedot

earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET

earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET Pauli Kuosmanen Asiantuntijalääkäri Kuopion kaupunki Tietohallinto pauli.kuosmanen@kuopio.fi 15.5.2012 Terveydenhuollon Atk-päivät 1 TAUSTA KArkisto projekti 2008-2009

Lisätiedot

KanTa-palvelujen käyttöönotto etenee. Ajankohtainen iltapäivä toimittajille Suunnittelupäällikkö Marina Lindgren, Kela 28.9.2011

KanTa-palvelujen käyttöönotto etenee. Ajankohtainen iltapäivä toimittajille Suunnittelupäällikkö Marina Lindgren, Kela 28.9.2011 KanTa-palvelujen käyttöönotto etenee Ajankohtainen iltapäivä toimittajille Suunnittelupäällikkö Marina Lindgren, Kela 28.9.2011 Esityksen sisältö KanTa-palvelut, Kelan tehtävät Omien tietojen katselu palvelu

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen.

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen. Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen Lakimuutokset Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan

Lisätiedot

ereseptin käyttöönotto terveydenhuollossa - case Kotka Anne Kallio kehitysjohtaja, ylilääkäri Medi-IT Oy

ereseptin käyttöönotto terveydenhuollossa - case Kotka Anne Kallio kehitysjohtaja, ylilääkäri Medi-IT Oy ereseptin käyttöönotto terveydenhuollossa - case Kotka Anne Kallio kehitysjohtaja, ylilääkäri Medi-IT Oy Sisältö lääketiedon nykytila ereseptin tavoitteet th:n näkökulmasta Kymijoen tth:n pilotin opetukset

Lisätiedot

Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on?

Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on? Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on? Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 KL-Kuntahankinnat

Lisätiedot

Kanta. Liittyjät-ohje v. 1.06

Kanta. Liittyjät-ohje v. 1.06 1 (16) Kanta Liittyjät-ohje v. 1.06 2 (16) Sisältö Säädöstausta... 3 1 Kanta-palveluun liittyjät... 3 2 Terveydenhuollon toimintayksikkö... 5 1. Kansanterveyslain mukainen terveyskeskus... 5 2. Erikoissairaanhoitolain

Lisätiedot

KanTa-palvelut/Omien tietojen katselu. Sosiaaliturvan ABC toimittajalle, 31.05.2012 projektipäällikkö Sanna Kavén, Kela, KanTa-palvelut

KanTa-palvelut/Omien tietojen katselu. Sosiaaliturvan ABC toimittajalle, 31.05.2012 projektipäällikkö Sanna Kavén, Kela, KanTa-palvelut KanTa-palvelut/Omien tietojen katselu Sosiaaliturvan ABC toimittajalle, 31.05.2012 projektipäällikkö Sanna Kavén, Kela, KanTa-palvelut KanTa Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon

Lisätiedot

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014 Kanta-palveluiden käyttöönotto Psykologiliitto 15.4.2014 Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus ja hyödyntäminen VRK:n varmennepalvelut Valviran attribuuttipalvelu Valveri-rekisteri Lääketietokanta

Lisätiedot

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

toteutus, Kari Sippola

toteutus, Kari Sippola Radiologisen yksikön rakennusprojektin toteutus, Kari Sippola 1 HUS-Kuvantamisen toimitilat vuokralaisena kaikissa radiologisen yksikön toimitiloissa tilojen omistajina; HUS kuntayhtymä, kaupungit ja kunnat

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori Henrietta Linde 5.2.2013 Proviisori Sähköinen lääkemääräys (eresepti) Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon valtakunnallisille tietojärjestelmä-palveluille, joita ovat

Lisätiedot

KEHITTYVÄT APTEEKKIPALVELUT. Farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura Suomen Apteekkariliitto

KEHITTYVÄT APTEEKKIPALVELUT. Farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura Suomen Apteekkariliitto KEHITTYVÄT APTEEKKIPALVELUT Farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura Suomen Apteekkariliitto Perinteiset apteekkipalvelut Reseptin toimitus & uusiminen Lääkevalmistus Itsehoidon opastus Suorakorvausmenettely

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden käyttöönotto I-vaihe Tueksi pilottihankkeen suunnitteluun 4.9.2015 THL/OPER-yksikkö 1 Käyttöönoton vaiheistus I vaihe: PDF- tallennus ja tiedon saatavuus

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Terveydenhuollon ATK-päivät Turun kongressikeskus Logomo 28. 29.5.2013 Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus

Lisätiedot

Sopimus Kanta-palveluihin liittymisestä ja Kanta-palvelujen käytöstä v 1.0

Sopimus Kanta-palveluihin liittymisestä ja Kanta-palvelujen käytöstä v 1.0 Sopimus Kanta-palveluihin liittymisestä ja Kanta-palvelujen käytöstä v 1.0 Kanta 255 10.15 1(11) Sisällys 1 Liittymisvelvoitteiden ja -vastuiden täyttäminen... 3 2 Kanta-palveluihin liittyvät tietojärjestelmät

Lisätiedot

Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako

Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako Seuraavassa konkretisoidaan palvelualuetarkkuudella toiminnallista vastuunjakoa toimittajan ja tilaajan välillä. 1. HelpDesk-palvelu Tietopalveluiden tuottama käyttäjätuki

Lisätiedot

Kela kansallisena toimijana sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakirjojen käsittelyssä

Kela kansallisena toimijana sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakirjojen käsittelyssä Kela kansallisena toimijana sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakirjojen käsittelyssä Terveydenhuollon atk-päivät Mikkeli 29-30.5.2006 Matti Puhakka 1 Kelan toiminta-ajatus Elämässä mukana muutoksissa

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

PALVO I: Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen suunnittelu

PALVO I: Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen suunnittelu PALVO I: Talous- ja henkilöstöhallinnon Oikeusministeriö LIITE 10.2 PALVO II / Järjestelmäprojekti Versio 0.2 5.1.2005 OIKEUSMINISTERIÖ PALVO I: Talous- ja henkilöstöhallinnon LIITTEET Sivu 2 (5) JÄRJESTELMÄPROJEKTI

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP 5.5.2015 Kiila yhteistyö Ari Pätsi 5.5.2015 Tavoitteita tulevaisuuden sote-palveluille ja tietojärjestelmille

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Riitta Voutila Virpi Piispanen Rauni Kauppinen Manu Pasanen Jorma Teini. (-) (-) () (x) (x) Kokous on laillinen ja päätösvaltainen.

Riitta Voutila Virpi Piispanen Rauni Kauppinen Manu Pasanen Jorma Teini. (-) (-) () (x) (x) Kokous on laillinen ja päätösvaltainen. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 8/2012 1 Kokousaika Ke 21.11.2012 klo 17.00-18.36. Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Sähköinen asiakirjahallinta Sähköinen työpöytä Dokumenttienhallinta (kuvatut käsittelyprosessit) Asiahallinta Sähköinen arkisto

Lisätiedot

Tietotekniikkaosaston lähituen kampuspalvelukeskusten käynnistäminen

Tietotekniikkaosaston lähituen kampuspalvelukeskusten käynnistäminen Tietotekniikkaosaston lähituen kampuspalvelukeskusten käynnistäminen Matti Lattu tietotekniikkapäällikkö Tietotekniikkaosasto Tietotekniikkapalveluiden työnjako Helsingin yliopistossa ennen vuotta 2007

Lisätiedot

Parasta palvelua -ratkaisu. Johanna Mätäsaho johanna.matasaho@tiera.fi 040 670 8448

Parasta palvelua -ratkaisu. Johanna Mätäsaho johanna.matasaho@tiera.fi 040 670 8448 Parasta palvelua -ratkaisu Johanna Mätäsaho johanna.matasaho@tiera.fi 040 670 8448 Kunnat ja kuntayhtymät 2013 40 mrd. 50 % 20 mrd. 2,5 mrd. Palvelusetelit 0,1 mrd. Ostopalvelut 2,4 mrd. Lähteet: kunnat.net/kuntatalouden

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Kansalaisten tiedonhallintapalvelut

Kansalaisten tiedonhallintapalvelut Kansalaisten tiedonhallintapalvelut Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitotietojen käytönvalvonta 13.9.2012 Jari Suhonen / THL, OPER 1 Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansalaisen

Lisätiedot

Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset

Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite N: Kielivaatimukset VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 JÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Kanta-palveluiden tulevat toiminnallisuudet ja sisällöt Potilastiedon arkiston hyödyntäminen

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

earkki vaikuttajafoorumi Potilastiedon arkisto Eeva Huotarinen 31.8.2014

earkki vaikuttajafoorumi Potilastiedon arkisto Eeva Huotarinen 31.8.2014 earkki vaikuttajafoorumi Potilastiedon arkisto Eeva Huotarinen 31.8.2014 Esityksen sisältö Potilastiedon arkiston tuotannon tilanne Kelan tarjoamat palvelut Yksityisen terveydenhuollon liittymisen tunnistetut

Lisätiedot

PlugIT-projektin työsuunnitelma 3. jaksolle 1.11.2002-30.4.2003 EHDOTUS johtoryhmälle, 27.10.2003. Koko projektin keskeiset tehtävät

PlugIT-projektin työsuunnitelma 3. jaksolle 1.11.2002-30.4.2003 EHDOTUS johtoryhmälle, 27.10.2003. Koko projektin keskeiset tehtävät PlugIT-projektin työsuunnitelma 3. jaksolle 1.11.2002-30.4.2003 EHDOTUS johtoryhmälle, 27.10.2003 Tässä työsuunnitelmassa on esitetty vain tutkimussuunnitelman mukaisten tärkeimpien tuotosten aikaansaamiseksi

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

APTEEKKIEN TOIMINTAOHJEMALLI: SÄHKÖISEEN RESEPTIIN LIITTYVÄT HÄIRIÖTILANTEET

APTEEKKIEN TOIMINTAOHJEMALLI: SÄHKÖISEEN RESEPTIIN LIITTYVÄT HÄIRIÖTILANTEET APTEEKKIEN TOIMINTAOHJEMALLI: SÄHKÖISEEN RESEPTIIN LIITTYVÄT HÄIRIÖTILANTEET JOHDANTO Apteekin tulee varautua sähköisen reseptin toiminnassa mahdollisesti ilmeneviin häiriötilanteisiin. Koko apteekin henkilökunnan

Lisätiedot

YJA ohjaus- ja tuotteenhallintaprosessi

YJA ohjaus- ja tuotteenhallintaprosessi YJA ohjaus- ja tuotteenhallintaprosessi Muodostaminen ja toteutus Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Mitä tuotteenhallinta käsittää? - Yhteiset toimintatavat ja prosessit, joilla tuotteen ylläpito

Lisätiedot

ERESEPTI TULEE MITÄ PITÄISI TEHDÄ? erespa viitoittaa tietä ereseptiin

ERESEPTI TULEE MITÄ PITÄISI TEHDÄ? erespa viitoittaa tietä ereseptiin ERESEPTI TULEE MITÄ PITÄISI TEHDÄ? erespa viitoittaa tietä ereseptiin ereseptiin on liityttävä 1.4.2014 mennessä ereseptin on oltava käytössä kaikilla lääkärikeskuksissa työsuhteisina ja ammatinharjoittajina

Lisätiedot

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

Kansallinen Terveysarkisto KanTa Kansallinen Terveysarkisto KanTa KanTa - palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu, Lääketietokanta sekä Oma Kanta (=Omien tietojen katselu) Kansalainen käyttää

Lisätiedot

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 483. Laki. Kansainvälisen Demokratia- ja Vaaliapuinstituutin perussäännön lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

SISÄLLYS. N:o 483. Laki. Kansainvälisen Demokratia- ja Vaaliapuinstituutin perussäännön lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 2008 N:o 483 485 SISÄLLYS N:o Sivu 483 Laki Kansainvälisen Demokratia- ja Vaaliapuinstituutin perussäännön lainsäädännön alaan kuuluvien

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 KDK-Asiakasliittymä Konsortion toiminnan kehittäminen OS-ohjelmistoratkaisujen kartoitus,

Lisätiedot

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus OTM-HANKE Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus Taustaa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishanke opintohallinnon tietojärjestelmien modernisoinniksi

Lisätiedot

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavat ja eivät tuota Tulokset riippuvat niistä tekijöistä, jotka projektia perustettaessa on määritelty ja miten

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Kuka auttaa johtoa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käytönvalvonnassa?

Kuka auttaa johtoa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käytönvalvonnassa? Kuka auttaa johtoa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käytönvalvonnassa? Lainsäädäntö ja siihen liittyvä ohjeistus Kuntamarkkinat 10.9.2014, Kuntatalo 10.9.2014 Tanja Stormbom, lakimies, THL

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

KanTa- (Kansallinen terveysarkisto) palveluiden käyttöönotto. Ensimmäisenä sähköinen lääkemääräys

KanTa- (Kansallinen terveysarkisto) palveluiden käyttöönotto. Ensimmäisenä sähköinen lääkemääräys KanTa- (Kansallinen terveysarkisto) palveluiden käyttöönotto Ensimmäisenä sähköinen lääkemääräys Käyttöönottoon valmistautuminen 07.06.2013 4.6.2013 Sähköinen lääkemääräys 1 Esityksen sisältö Kansalliset

Lisätiedot

Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut

Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelut seminaari Helsinki, Finlandia-talo Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi 9.12.2013 Sisältö Oppijan palvelut osana SADe-ohjelmaa

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot