AURINKOSIIPI OY HOLLOLAN MIEKKIÖN-LUHDANTAUSTAN ALUEEN LINTUSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AURINKOSIIPI OY HOLLOLAN MIEKKIÖN-LUHDANTAUSTAN ALUEEN LINTUSELVITYS"

Transkriptio

1 AURINKOSIIPI OY HOLLOLAN MIEKKIÖN-LUHDANTAUSTAN ALUEEN LINTUSELVITYS Tuuli Laukkanen

2 Sisällysluettelo 1. Lähtötiedot 2. Tuulivoiman linnustovaikutukset 2.1. Törmäysvaikutukset 2.2. Elinympäristön muutokset ja häirintävaikutukset 2.3. Estevaikutukset 3. Kartoitus- ja arviointimenetelmät 3.1. Pesimälinnusto 3.2. Muuttolinnusto 3.3. Vaikutusten arviointi 4. Kartoitusten tulokset 4.1. Pesimälinnusto 4.2. Muuttolinnusto 5. Vaikutukset linnustoon 5.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset linnustoon 5.2. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset Lähteet

3 1. Lähtötiedot Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan tuulivoimahankealueen linnustosta laadittiin suunnittelutarveratkaisua varten linnustoselvitys, jonka yhteydessä selvitettiin alueen kautta muuttavaa sekä alueella pesivää linnustoa. Selvitysten tavoitteena oli selvittää suojelullisesti merkittävien lajien esiintyminen hankealueella, jotta tuulivoimaloiden vaikutuksia niihin pystyttiin arvioimaan. Merkittävimmiksi lajeiksi linnustonsuojelun kannalta hankealueella nähtiin erityisesti luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lintulajit, Euroopan Unionin lintudirektiivin (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY) liitteessä I esiintyvät lajit sekä Suomen valtakunnallisen ja alueellisen uhanalaisuusluokituksen mukaiset lajit. Tämän lisäksi huomiota kiinnitettiin mm. petolintujen ja muiden tuulivoimalle alttiiksi tiedettyjen lajien esiintymiseen alueella. Kanalinnuista on tehty erillinen selvitys, jonka tulokset on esitetty liitteessä 1. Linnustoselvityksen maastotöistä vastasivat Päijät-Hämeen Lintutieteellinen yhdistys ry:n lintuharrastajat Petri Kuhno ja Pekka Saikko, joilla on laaja asiantuntemus ja käytännön kokemus lintuhavaintojen tekemisestä sekä kirjaamisesta. Kuva 1. Alueelle suunnitellut tuulivoimalat

4 2. Tuulivoiman linnustovaikutukset Tuulivoiman sijoitusalueen luonne määrittelee osaltaan sen, mitkä tekijät nousevat hankkeen linnustovaikutusten kannalta merkittävimpään asemaan. Maa-alueilla tuulivoimalat sekä niiden oheistoiminnot sijoittuvat usein suoraan lintulajien pesimäympäristöjen läheisyyteen, minkä takia linnustovaikutusten voidaan näiden hankkeiden osalta ennakoida aiheutuvan pääasiassa elinympäristöjen muuttumisesta sekä lisääntyvistä häiriötekijöistä lintujen pesimäalueilla. Tuulivoimaloiden vaikutukset lintuihin ja linnustoon voidaan yleisesti jakaa kolmeen pääluokkaan: 1. tuulivoimapuiston aiheuttama törmäyskuolleisuus ja sen vaikutukset alueen linnustoon 2. elinympäristön muutokset sekä häirintävaikutukset 3. estevaikutukset 2.1 Törmäysvaikutukset Törmäyskuolleisuutta aiheuttavat ennen kaikkea lintujen yhteentörmäykset tuulivoimaloiden kanssa. Törmäysriskejä tarkastellessa tulee kuitenkin huomioida myös tuulivoimapuistoon kiinteästi liittyvät muut rakenteet, kuten sähkönsiirrossa käytettävät voimajohdot. Tehtyjen tutkimusten perusteella törmäyskuolleisuus on suurella osalla tuulivoimapuistoalueista kuitenkin suhteellisen pieni sen käsittäessä korkeintaan yksittäisiä lintuja voimalaa kohti vuodessa. Tutkimuksissa on havaittu, että suurin osa lintulajeista pystyy väistämään vastaantulevia tuulivoimaloita tai lentämään riittävän etäällä niistä välttääkseen mahdolliset törmäykset. Törmäysriskeihin voidaan vaikuttaa tuulivoimaloiden sijoituspaikan valinnalla sekä teknisellä suunnittelulla. Hankealueen tuulivoimalat tullaan toteuttamaan ratkaisulla, jossa tuulivoimalan runko on umpinainen ja sileä. Näin ollen runko ei tarjoa oleskelupaikkoja saalistaville tai lepääville linnuille. Ajoittain julkisuudessa esitetyt poikkeuksellisen korkeat törmäyskuolleisuusarvot on yleensä raportoitu alueilta, joilla lintujen lentoaktiivisuus on luontaisesti korkea ja joilla suuri määrä tuulivoimaloita on sijoitettu lintujen aktiivisten lentoalueiden läheisyyteen. Eniten tuulivoimapuiston aiheuttaman törmäysriskin suuruuteen vaikuttavat paikalliset sääolosuhteet, maan pinnan korkeussuhteiden vaihtelut, tuulivoimapuiston koko, rakennettavien tuulivoimaloiden koko, rakenne ja pyörimisnopeus sekä alueen lintumäärät ja niiden lentoaktiivisuus. Isokokoiset ja hidasliikkeiset lintulajit ovat alttiimpia yhteentörmäyksille, koska niiden mahdollisuudet nopeisiin väistöliikkeisiin ovat rajatummat. Isojen lintujen alttiutta tuulivoimaloiden aiheuttamille ympäristömuutoksille korostaa osaltaan niiden hidas elinkierto ja alhainen lisääntymisnopeus, minkä takia pienikin aikuiskuolleisuuden lisäys voi vaikuttaa niiden populaatiokehitykseen alueella. Huolimatta viime vuosina lisääntyneestä tuulivoiman rakentamisesta voidaan ihmisen toiminnan seurauksena linnuille aiheutuvan törmäysvaaran kuitenkin katsoa olevan vähäinen. Maa-alueilla ihmisen rakenteista merkittävimmän uhan linnuille Suomessa aiheuttavat erityisesti törmäykset tieliikenteen sekä rakennusten kanssa, joiden on arvioitu aiheuttavan yhdessä melkein viiden miljoonan linnun kuoleman vuosittain (Taulukko 4.2.1). Merialueilla lintukuolemia aiheuttavat erityisesti yöaikaan valaistut majakat, joiden valo huokuttelee yömuutolla olevia lintuja.

5 Tuulivoimaloissa käytetyt lentoestevalot eivät kirkkaudeltaan yllä majakkavalojen tehoihin, minkä takia majakoiden tapaisia lintujen kuolemia ei niiden osalta ole havaittu. Taulukko Lintujen arvioidut törmäyskuolleisuusmäärät ihmisten pystyttämien rakenteiden ja tieliikenteen kanssa (Koistinen 2004) Törmäyskohde Lintukuolemat/vuosi Tieliikenne Rakennukset päivällä (ml. ikkunat) Sähköverkko Puhelin- ja radiomastot Rakennukset yöllä Majakat ja valonheittimet Suomen tuulivoimalat (n. 209 kpl) 209* *) arvio päivitetty tuulivoimaloiden nykyistä lukumäärää vastaavaksi Elinympäristön muutokset ja häirintävaikutukset Tuulivoimarakentamisesta voi aiheutua linnustovaikutuksia myös lintujen yleisen häiriintymisen ja estevaikutusten kautta. Näiden seurauksena lintujen vakiintuneet käyttäytymismallit voivat muuttua hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Häiriöllä tai häiriintymisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä lintujen mahdollista siirtymistä kauemmas rakennettavien tuulivoimaloiden läheisyydestä. Tämä voi rajoittaa linnuille soveltuvien ruokailu- tai lisääntymisalueiden määrää sekä vaikeuttaa niiden ravinnonsaantia ja pesäpaikkojen löytämistä. Tuulivoimaloista linnuille aiheutuvia häiriötekijöitä voivat olla esimerkiksi ihmistoiminnan lisääntyminen hankealueella, tuulivoimaloiden synnyttämä melu sekä tuulivoimarakenteiden linnuille aiheuttamat visuaaliset vaikutukset. Näistä häiriötekijöistä kahden viimeisen voidaan ennakoida kuitenkin vakiintuvan tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeisten vuosien aikana. Häiriöherkkyydessä on tutkimuksissa havaittu lintujen kohdalla suuria lajikohtaisia vaihteluita. Käytännössä häiriöherkkyys voi vaihdella alle kymmenistä metreistä jopa 1-3 kilometriin. Herkimpiä lajeja ovat mm. töyhtöhyyppä, valkoposkihanhi ja harmaalokki. Tuulivoimaloista aiheutuva häiriintyminen on arvioitu suurimmaksi lepäilevillä ja ruokailevilla linnuilla, jotka eivät välttämättä ole tottuneet tuulivoimaloiden läsnäoloon alueella. Pesivän linnuston osalta vaikutukset ovat vastaavasti olleet pääosin pienempiä. Häirinnän ja habitaattimuutosten vaikutusta on tutkittu lähinnä avoimissa habitaateissa, kun taas metsähabitaateista tutkittua tietoa ei juuri ole. Häirintävaikutuksia on vaikea ennustaa, ja vaikutus on vahvasti riippuvainen esimerkiksi lajista sekä vuodenajasta. Pääasiassa häirintävyöhykkeen katsotaan kuitenkin olevan alle 500 m. Metsäalueiden linnustosta esimerkiksi kanalintuja pidetään herkästi häiriintyvinä. Tuulivoimapuiston aiheuttamat suorat elinympäristömuutokset ovat yleensä melko pieniä johtuen tuulivoimaloiden vaatimasta pienestä maapinta-alan tarpeesta. Aluekohtaisesti välittömien elinympäristömuutosten merkitys alueen linnuston kannalta voi kuitenkin korostua poikkeustilanteissa: 1) rakennustoimet kohdistuvat erityisen herkkiin tai alueen kannalta harvinaisiin elinympäristöihin,

6 2) rakennustoimien muutokset ulottuvat myös varsinaisten rakennusalojen ulkopuolelle esimerkiksi muuttuneiden hydrologisten olosuhteiden kautta, 3) tuulivoimarakenteet tarjoavat elinympäristöjä uusille tai alueella muuten harvalukuisille lajeille, mikä siten mahdollistaa näiden lajien runsastumisen, 4) tuulivoimarakentamisesta aiheutuva elinympäristöjen pirstoutuminen. Erityisesti uusien teiden ja voimalinjojen aiheuttama muutos, jota tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriö- ja estevaikutukset voivat osaltaan korostaa Estevaikutukset Tuulivoimapuistot voivat synnyttää myös niin kutsuttuja estevaikutuksia, joissa voimalat tai laajemmat voimala-alueet estävät lintuja käyttämästä niille vakiintuneita muutto- tai ruokailulentoreittejä. Estevaikutuksen takia linnut voivat joutua kiertämään niiden reitille tulevan esteen, millä voi erityisesti suurien tuulivoimapuistojen ja lintujen säännöllisten lentoreittien kohdalla olla merkitystä lintujen vuorokausittaisen energiantarpeen ja tätä kautta edelleen yleisen elinkyvyn kannalta. Muuttolintujen osalta yksittäisestä tuulivoimapuistoalueesta ja sen väistämisestä aiheutuvan matkanlisäyksen merkitys lintujen muutonaikaiseen energiankulutukseen on kokonaisuudessaan arvioitu varsin pieneksi, joskin myös tämän vaikutuksen suuruus voi korostua lintujen muuttoreitille osuvien tuulivoimapuistoalueiden määrän kasvaessa. 3. Kartoitus- ja arvointimenetelmät 3.1. Pesimälinnusto Pesimälinnuston kartoitus tehtiin vuoden 2013 touko-heinäkuun välisenä aikana. Pesimälinnusto laskettiin soveltuvin osin käyttäen pistelaskentamenetelmää. Pistelaskenta on lintukantojen seurantamenetelmä, jossa kartoittaja suunnittelee reitin, jonka varrella on 20 pysähdyspaikkaa eri maastotyypeillä. Kussakin pisteessä havainnoidaan lintuja viiden minuutin ajan, ja kaikki havaitut yksilöt kirjataan. Pistelaskentaa käyttämällä saatiin yksityiskohtaista tietoa suunniteltujen tuulivoimaloiden ja niiden edellyttämien voimalinjojen sekä huoltoteiden rakentamisalueilta. Kullakin tuulivoimalan sijoitusalueella tehtiin pistelaskenta, jossa kirjattiin ylös tarkastellulla pisteellä havaitut lintulajit sekä niiden reviirit. Laskennoissa painopiste oli erityisesti voimaloiden suunniteltujen sijoitusalueiden ympäristössä, mutta myös uhanalaisten lajien potentiaaliset pesimäympäristöt, kuten varttuneet kuusimetsät ja avosuot, tarkistettiin maastossa mahdollisesti esiintyvien uhanalaisten lajien kartoittamiseksi. Laskentojen ja kartoitusten yhteydessä tehtiin lisäksi yleispiirteisiä havaintoja alueiden luonnonympäristöstä ja kasvillisuudesta Muuttolinnusto Hankealueen kautta muuttava linnusto laskettiin lintujen kevät- ja syysmuuttokausien aikana tehdyin muutontarkkailuin. Tarkkailupaikkana oli Lahden Rälssinkallion maankaatopaikan mäki.

7 Rälssinkallio on sijaintinsa puolesta hyvä muutonseurantapaikka, josta on laaja näkemäsektori kohti suunniteltua hankealuetta. Kevätmuuttoa seurattiin linnustovaikutusten arvioinnin yhteydessä kaikkiaan 6 päivänä (noin 36 tuntia) välisenä aikana. Muutontarkkailussa kirjattiin ylös kaikki suunnittelualueen kautta muuttavat lintulajit, mahdollisuuksien mukaan niiden yksilömäärät ja muuttosuunnat sekä lintujen arvioidut muuttokorkeudet ja -etäisyydet hankealueesta. Pääsääntöisesti muuttoa seurattiin auringonnoususta puoleenpäivään. Joinakin havaintopäivinä muutonseurantaa toteutettiin lisäksi iltapäivällä petolintujen muuttoreittien arvioimiseksi. Havainnointi pyrittiin ajoittamaan hanhien ja päiväpetolintujen muuton pääasialliseen ajankohtaan. Yleisenä huomiona voidaan todeta, että kevät 2013 oli merikotkan esiintymisen kannalta heikko, joten ainakaan sen osalta ei voitu tehdä johtopäätöksiä varsinaisista muuttoreiteistä. Lisäksi on huomioitava, että pienempien lintujen muutto tapahtuu laajalla rintamalla, johon vaikuttavat suurelta osin kulloinkin vallitsevat tuuliolot. Syysmuuttoa seurattiin syksyllä 2013 kaikkiaan kolmena päivänä ajalla Kaiken kaikkiaan havaintojen tekoon käytettiin noin 20 tuntia. Muutontarkkailu pyrittiin ajoittamaan erityisesti kurjen ja hanhien päämuuton ajankohtaan, jotta niiden muuttajamääristä hankealueella pystyttiin saamaan mahdollisimman paljon tietoa. Yleishuomiona voidaan todeta, että Rälssinkalliolta havaittava Lahden eteläpuolen muuttoreitti ei ole syksyisin läheskään yhtä merkittävä kuin keväisin Vaikutusten arviointi Suunnitelmissa olevan tuulivoima-alueen vaikutuksia linnustoon arvioitiin tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista tehtyjen, pääsääntöisesti ulkomaisten tutkimusten, perusteella. Viime vuosina maa-alueille rakennettujen tuulivoimaloiden vaikutuksia linnustoon on tutkittu erityisesti Yhdysvalloissa sekä Keski-Euroopassa. Suomesta tutkimustietoa on sen sijaan toistaiseksi vähemmän, koska vuoden 2013 loppuun mennessä Suomeen oli rakennettu vain 209 tuulivoimalaa. Tuulivoimahankkeen mahdollisia vaikutuksia tarkasteltiin erikseen pesivän ja muuttavan linnuston osalta. Pesivän linnuston kannalta vaikutuksia arvioitiin ennen kaikkea tuulivoimaloiden ja niiden rakentamisen aiheuttamien häiriövaikutusten osalta. Lisäksi alueella pesivien yksilöiden mahdolliset törmäysriskit arvioitiin kirjallisuudesta kerätyn tiedon perusteella. Vastaavasti muuttolintujen osalta arvioinnissa tarkasteltiin erityisesti alueen kautta muuttavien lajien muuttoreittien sijoittumista suhteessa hankealueeseen. Tämän avulla tehtiin arviot kunkin lintulajin törmäysriskeistä ja niiden todennäköisyyksistä. 4. Kartoitusten tulokset 4.1. Pesimälinnusto Suunnittelualuetta hallitsevat Tuohijärvenkallion (+147,5 m mpy), Lakikallion (+157,5 m mpy) ja Mäyränkallion (145,0 m mpy) laajat kallioalueet. Tuohijärvenkallion kaakkoispuolella sijaitsee Tuohijärvi (+104,7 m mpy) ja eteläpuolella Hanisuon ympäröimä pienialainen Hanijärvi (+108,6 m mpy). Maaston painanteet ovat pääosin soistuneita ja ojittamattomia. Suunnittelualueen metsiköt ovat valtaosin metsätaloustoimin käsiteltyjä nuoria sekapuumetsiä, eikä suunnitelluilla rakentamisalueilla sijaitse uhanalaisia tai luonnonsuojelulain mukaisia luonto-tyyppejä.

8 Tuulivoimaloiden rakentamisalueet sijaitsevat Lakikalliota lukuun ottamatta alueilla, joilla ei esiinny erityisiä luontoarvoja. Lakikallion metsiköissä on nähtävissä luonnontilaisen kalliomännikön piirteitä, joten rakentamistoimet suositellaan toteutettavan lakialueita mahdollisimman säästävällä tavalla. Muut metsälain 10 :n mukaiset elinympäristöt ja paikallisesti arvokkaat luontokohteet sijaitsevat rakentamisalueiden ulkopuolella ja ne suositellaan otettavan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa. Alueen pesimälinnusto on määrällisesti melko vähäistä, mitä selittävät osaltaan alueella tehdyt metsätaloustoimet sekä alueen karuus. Maastolaskennoissa sekä päivä- että yöaikaisia havaintoja kehrääjistä tehtiin yksi kappale. Vaikka yleisesti kehrääjälle soveltuvien elinympäristöjen määrä on Etelä- ja Keski-Suomen alueella melko rajallinen, koko hankealueelle sijoittuu kuitenkin vain yksi reviiri. Kehrääjän ohella hankealueella esiintyvien kallioalueiden tyyppilajeihin lukeutuvat myös mm. valoisia mäntymetsiä suosivat käki ja leppälintu, joiden havaitut reviirit painottuivat selkeästi edellä mainitulle alueelle. Petolinnuista hankealueella tehtiin havainto ainoastaan yhdestä Viirupöllöstä Hanijärven tien varressa. Lähistöllä sijaitsee myös Viirupöllön vanha reviiri. Muista petolinnuista ei alueella tehty havaintoja. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei WWF:n merikotkatyöryhmän mukaan sijaitse tunnettuja merikotkareviirejä tai lajin tiedossa olevia pesäpuita. Hankealueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee useita pieniä vesistöalueita, joiden linnustoa kartoitettiin yleisellä tasolla linnustoselvitysten yhteydessä. Järvistä hankealueelle sijoittuvat Tuohijärvi ja Hanijärvi, kun taas hankealueella sijaitsevista suoalueista linnuston kannalta merkittävin on Hanijärveä ympäröivä Hanisuo. Hankealueen vesistöt ovat kasvillisuudeltaan pääasiassa varsin karuja, eivätkä ne siksi muodosta vesilintujen kannalta erityisen merkittävää elinympäristöä. Suojelullisesti huomionarvoisista lajeista EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista laulujoutsenpari esiintyi Hanijärvellä. Tämän lisäksi Hanijärven pesimälinnustoon kuuluvat tehtyjen maastokäyntien mukaan vesi- ja rantalinnuista ainakin telkkä ja tavi. Tuohijärven pesimälinnusto muodostuu laulujoutsenta lukuun ottamatta vastaavista lajeista ollen kuitenkin kokonaisuudessaan hieman karumpi. Ojittamattomat suoalueet ja soistuneet maaston painanteet eivät pienimuotoisuutensa takia muodosta pesimälinnustolle otollisia pesäpaikkoja eikä niillä ole suolinnuston kannalta paikallista ja alueellista arvoa. Taulukko Hankealueella ja sen lähiympäristössä havaitut, suojelullisesti merkittävät lajit. Lajin uhanalaisuus = lajin uhanalaisuusluokitus Suomessa NT = silmälläpidettävä laji RT = Eteläboreaalinen vyöhyke, Lounaismaa ja Pohjanmaan rannikko (2a) alueellisesti uhanalainen laji Luonnonsuojelulaki = Luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaiset ja erityisesti suojellut lajit, U = uhanalainen laji Lintudirektiivi = EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji Laji Uhanalaisuus Luonnonsuojelulaki Lintudirektiivi Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) NT - - Pyy (Bonasa bonasia) - - x Teeri (Tetrao tetrix) NT - x Metso (T. urogallus) NT,RT - x Viirupöllö (Strix uralensis) - - x Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) - - x Palokärki (Dryocopus martius) - - x Laulujoutsen (Cygnus cygnus) - - x

9 4.2. Muuttolinnusto Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alue ei muodosta keväisin eikä syksyisin merkittäviä muuttoreittejä muille muuttolinnuille kuin hanhille. Miekkiön-Luhdantaustan alue on maastoltaan hyvin tavallista metsävaltaista aluetta eikä siinä ole lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja, kuten harjanteet, leveät joenuomat tai laajat ja alavat peltoalueet. Lintujen muuttoreittejä ei yleensä kuitenkaan ole mahdollista määritellä selkeinä linjoina, vaan ne jakautuvat usein leveiksi käytäviksi, joiden sisällä yksittäisten lintujen ja parvien muuttoreitit voivat vaihdella esim. lintulajin tai sääolosuhteiden mukaan. Muuttoa ohjaavien maastonmuotojen puuttumisen vuoksi myös lintujen muutto on hankealueella pääosin hajanaista pikkulintujen ja rastaiden muodostaessa yksilömäärillä mitattuna suurimman lajiryhmän. Muutonseurannassa on kuitenkin pääsääntöisesti keskitytty suurten lintulajien kirjaamiseen, johtuen niiden suuremmasta törmäysriskistä. Suurista lintulajeista hankealueen kautta muuttaa vuosittain pieniä määriä mm. laulujoutsenia ja metsähanhia, joiden muutto kulkee havaintojen vuoden 2013 perusteella pääosin hankealueen länsireunaa sivuten. Joutsenien ja hanhien ohella hankealueen kautta muuttaa suoritettujen havainnointien perusteella myös pieniä määriä peltoympäristölle ominaisia lajeja (mm. sepelkyyhkyjä ja töyhtöhyyppiä). Näidenkin lajien muutto on joutsenien ja hanhien tapaan painottunut hankealueen länsipuolelle. Kevätmuuton seurannassa hanhista tehtiin kappalemääräisesti eniten havaintoja, noin 1300 merkintää. Kriittistä reittiä kohteen yli muutti kokonaismäärästä 310 hanhea, joista metsähanhia oli 230 kappaletta. Kriittiseksi reitiksi on määritelty ohessa olevaan karttaan (kuva 1) merkityt ympyrät, jotka kuvaavat tullimyllyjen sijoituspaikkoja. Pääsääntöisesti suurimmat hanhiparvet ohittivat hankealueen kaukaa itä- ja länsipuolelta. Hiirihaukoista tehtiin kahdeksan merkintää hyvin korkealta. Hanhien lisäksi merkinnöiltään huomioitava laji oli kurki, josta merkintöjä kertyi yhteensä 400 kappaletta, joista kriittistä reittiä pitkin 120 merkintää. Pääosa kriittistä reittiäkin muuttaneista hanhista lensi hyvin korkealla, reilusti yli suunniteltujen voimaloiden yläpuolelta. Valtaosa kurjista ohitti hankealueen kaukaa länsi- tai itäpuolelta. Laulujoutsenesta havaintoja kertyi kevätmuuton aikana 21, joista 8 kriittistä reittiä. Merikotkasta tehty yksi havainto oli hyvin kaukana hankealueesta ja kriittisestä reitistä. Syysmuuton kannalta hankealueen merkittävin laji on hanhi, josta kevätmuuton tavoin tehtiin lukumääräisesti eniten havaintoja muuttolaskennoissa. Kriittistä reittiä muuttavia hanhia havaittiin vuoden 2013 syksyllä 71 kappaletta. Lahden Teivaanrannasta laskettiin yli hanhen muutto, joista valtaosa oli valkoposkihanhia ja joiden muuttosuunta oli lounas. Kurjet hyödyntävät muutollaan voimakkaasti maanpinnassa syntyviä nousevia ilmavirtauksia, termiikkejä, minkä takia ne muuttavat usein mielellään maa-alueiden yläpuolella. Syksyn 2013 ainoat merkittävät kurkimmuuttopäivät olivat 23. ja Näiden päivien aikana toteutetussa syysmuutonseurannassa ei tällä kertaa havaittu kriittisellä reitillä kurkia vaan niiden muutto meni pääosin Lahden länsipuolelta ohi. Tuulet vaikuttavat usein selkeästi myös kurkien muuttoreitteihin, minkä takia kurkien määrät voivat hankealueella vaihdella voimakkaasti eri vuosien ja päivien välillä. Mantereen päällä sekä kurjet että päiväpetolinnut lentävät yleensä hyvin korkealla nousevien ilmavirtausten eli termiikkien kannattamina, jolloin ne muuttavat usein selkeästi tuulivoimaloiden toimintakorkeuksien yläpuolella. Merikotkia ei havaittu syksyllä 2013 hankealueella lainkaan.

10 Miekkiön-Luhdantaustan alue ei muodosta normaalista poikkeavaa muutonaikaista ruokailu- tai lepäilyaluetta, koska maasto on metsäistä, kallioista ja kosteikkoja on vähän. Hankealueella sijaitsevat Hanijärvi ja Tuohijärvi eivät muutontarkkailun aikana tehtyjen laskentojen perusteella muodosta vesilintujen kannalta merkittävää kerääntymäaluetta, vaan alueilla havaitut vesilintumäärät jäävät kokonaisuudessaan vaatimattomiksi. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei myöskään sijaitse pelto- tai vesialueita, jotka muodostaisivat kerääntymä- ja ruokailualueen erityisesti alueen kautta muuttaville laulujoutsenille, metsähanhille tai sorsalinnuille. 5. Vaikutukset linnustoon 5.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset linnustoon Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana ihmistoiminta alueella luonnollisesti lisääntyy, mikä aiheuttaa häiriötekijöitä, kuten melua. Tällä voi olla haitallisia vaikutuksia alueella pesiviin lintulajeihin, etenkin jos häiriötekijöiden esiintyminen sijoittuu vilkkaimpaan pesimäaikaan. Joka tapauksessa häiriötekijät kohdistuvat tuulivoimaloiden ja niiden oheisrakenteiden rakentamisalueille, minkä takia niistä aiheutuvien vaikutusten voidaan arvioida jäävän pääasiassa rakentamisalueiden läheisyyteen. Poikkeuksen tähän tekevät lähinnä rakentamisen mahdollisesti edellyttämät junttaus- ja louhintatyöt, joista aiheutuva melu voi ulottua laajemmallekin alueelle. Jokainen rakentamisprosessi on oma kokonaisuutensa, johon voi tulla aikataulullisia muutoksia mm. maaperästä johtuen vielä rakentamisen aikanakin. Rakentamisen päättymisen jälkeen ihmistoiminta alueella vähenee, minkä takia myös siitä aiheutuvat häiriötekijät hankealueella vähenevät. Varsinaisen rakentamisen jälkeen ihmistoimintaa alueella muodostuu vain yksittäisistä tuulivoimaloiden huolto- ja tarkistustoimista. Tavallisimpien metsälajien, kuten varpuslajien ja tikkojen, on tutkimuksissa havaittu sietävän varsin hyvin ihmistoiminnasta aiheutuvaa häirintää, mikäli rakentamistoiminta ei kohdistu suoraan niiden pesimäympäristöön, vaan niiden pesäpaikan ympärille jää vielä lisääntymiseen soveltuvia alueita. Hankealueella pesivistä lajeista kehrääjän ja metson tiedetään sen sijaan välttelevän aktiivisen ihmistoiminnan alueita. Tämän vuoksi rakentamistoimet voivat aiheuttaa tämän lajin soidinpaikkojen siirtymistä kauemmas voimakkaimman rakentamisen alueilta. Alueen kanalinnustoa ja sen huomioimista hankkeen suunnittelussa käsitellään tarkemmin liitteessä 1. Hankealueella ei toisaalta pesi suurikokoisia päiväpetolintuja, joiden tiedetään olevan alttiita ihmistoiminnasta johtuville häiriöille. Tuulivoimarakentamisen yhteydessä tehtävät mahdolliset metsätaloustoimet voivat olla omalta osaltaan merkittävä linnustoon vaikuttava tekijä. Mikäli pesäpaikkojen ympäristöön kohdistuu erityisesti lajien pesimäkauden aikana voimakasta metsätaloudesta aiheutuvaa häirintää, on pesien autioituminen ja lajien siirtyminen pesimään etäämmälle aktiivisimman rakentamistoimien alueesta mahdollista. Linnustovaikutusten laajuuteen vaikuttavat kuitenkin merkittävällä tavalla rakentamistoimien käytännön suunnittelu ja niiden ajoittaminen. Hankealueen pesimälinnusto tulisikin osaltaan pyrkiä ottamaan hankkeen käytännön toteutuksen yhteydessä huomioon kohdentamalla rakennustyöt lintujen aktiivisimman pesimäkauden (toukokuun alku-heinäkuun puoliväli) ulkopuolelle ja välttää voimakkaita rakennustoimia erityisesti uhanalaisten ja häiriöherkkien lajien pesimäpaikkojen lähiympäristössä. Kehrääjän osalta vaikutuksille herkin aika sijoittuu lajin muninta-ajankohtaa, tavallisesti kesäkuun puoliväliin.

11 5.2. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset linnustoon Tuulivoimaloiden ja tuulivoimapuistojen rakentamisen jälkeisiä vaikutuksia pesimälinnustoon on viime vuosina tutkittu erityisesti Yhdysvalloissa. Maa-alueelle sijoitettujen tuulivoimaloiden vaikutuksia alueiden pesimälinnustoon on pidetty melko pieninä ja niitä on yleisesti verrattu nykyaikaisen metsätalouden aiheuttamiin linnustomuutoksiin. Tutkimuksessa havaitut muutokset aiheutuivat tuulivoimaloiden sijaan ensisijaisesti metsäympäristön yleisestä pirstoutumisesta, joka näkyi erityisesti metsäalueiden reunoja suosivien lajien runsastumisena ja vastaavasti yhtenäisiä metsä- ja erämaa-alueita suosivien lajien vähentymisenä. Tasalaatuisessa ympäristössä näitä vaikutuksia voidaan yleisesti verrata normaalien metsätaloustoimien aiheuttamiin linnustomuutoksiin. Metsätalous on Suomessa monin paikoin vähentänyt erämaa-alueita suosivien sekä ihmistoimintaa välttelevien lajien lisääntymismahdollisuuksia, minkä takia monet niistä luetaankin maassa nykyisin silmälläpidettäviin lajeihin, kuten metsäkanalinnut ja kuukkeli. Miekkiön-Luhdantaustan hankealueella ihmiskäytössä olevia alueita vältteleviä lajeja ovat erityisesti alueella esiintyvät metso, teeri ja kehrääjä. Miekkiön-Luhdantaustan hankealueen metsät eivät ole laajalti aktiivisessa metsätalouskäytössä, minkä takia alueen metsäkuviorakenne on monin paikoin melko yhtenäinen. Hankesuunnitelmassa tuulivoimalat on pyritty sijoittamaan linnuston kannalta vähäarvoisille alueille. Lisäksi suunnitelmassa pyritään mahdollisimman tehokkaasti hyödyntämään alueen nykyistä metsäautotieverkostoa, kun huoltoteitä ja rakentamisen aikaisia teitä hahmotellaan suunnitelmaan. Taulukko Lajikohtainen arviointi hankkeen vaikutuksista alueella havaittuihin, suojelullisesti merkittäviin lajeihin. Laji Esiintyminen Vaikutukset Pyy Säännöllinen pesimälaji hankealueen Lajin keskeisiin pesimäalueisiin ei kohdistu (Tetrastes bonasia) rehevämmillä alueilla ja kuusikoissa. rakentamista, minkä takia lajiin kohdistuvat vaikutukset voidaan arvioida vähäisiksi. Laji ei myöskään käytännössä koskaan lennä tuulivoimaloiden toimintakorkeuksilla, minkä takia törmäysriski on vähäinen. Teeri (Lyrurus tetrix) Säännöllinen pesimälaji hankealueella Teeri lentää kanalinnuista usein myös puiden latvojen yläpuolella, minkä takia ne voivat lentää välillä myös tuulivoimaloiden toimintakorkeuksissa. Törmäysriski kuitenkin todennäköisesti pieni tai korkeintaan kohtalainen. Metso (T. urogallus) Varsin runsaslukuinen laji hankealueella. Soidinpaikka Tuohijärvenkalliolla. Hankkeen aiheuttama metsien pirstoutuminen, ihmistoiminnan lisääntyminen sekä tuulivoimaloista aiheutuvat häiriötekijät voivat vaikuttaa lajin esiintymiseen alueella. Käki (Cuculus canorus) Säännöllinen pesimälaji Tuulivoimaloiden sijoittamisella hankealueen valoisissa kalliomänniköissä hankealueen kallioalueille voi olla paikallisesti vaikutusta käen esiintymiseen alueella. Alueen maankäytön vähyydestä johtuen vaikutukset eivät kuitenkaan todennäköisesti ole merkittäviä. Käki lentää vain harvoin tuulivoimaloiden toimintakorkeuksilla, minkä takia lajin törmäysriski todennäköisesti pieni. Kehrääjä (Caprimulgus Harvalukuinen pesimälaji hankealueen Hankkeen toteuttamisella voi olla vaikutusta europaeus) valoisissa kalliomänniköissä lajin esiintymiseen alueella lähinnä lisääntyneiden häiriötekijöiden ja ihmistoiminnan lisääntymisen myötä. Törmäysriski todennäköisesti vähäinen lajin saalistaessa pääosin puiden latvojen alapuolella. Viirupöllö (Strix uralensis) Yksi lintu Hanijärvellä Lajin havaitut lisääntymisalueet sijoittuvat tuulivoimala-alueelle, minkä takia hankkeen vaikutukset lajiin todennäköisesti kohtalaisia. Reviirejä alueella havainnointihetkellä kuitenkin vain yksi.

12 Palokärki (Dryocopus martius ) Säännöllinen,mutta harvalukuinen pesimälaji Palokärjelle soveltuvien elinympäristöjen määrä ei hankealuella merkittävästi vähene, minkä takia vaikutukset todennäköisesti vähäisiä. Liikkuu pesimäaikanaan vain harvoin tuulivoimaloiden toimintakorkeuksilla, minkä takia törmäysriski vähäinen. Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Pesimälaji alueen mänty- ja kuusimetsissä Lajin pääasiallisiin pesimäalueisiin(varttuneet kuusi- ja mäntymetsät) ei hankkeen yhteydessä kohdistu rakentamista, minkä takia hankkeen vaikutukset tiltalttiin voidaan arvioida pääosin vähäisiksi. Laji ei pesimäaikanaan lennä tuulivoimaloiden toimintakorkeuksilla, minkä takia törmäysriski vähäinen. Lähteet Koistinen, J. 2004: Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset. Liley, D. & Clarke, R. 2003: The impact of urban development and human disturbance on the numbers of nightjar Caprimulgus europaeus on heathlands in Dorset, England. - Biological conservation 114 (2): Murison, G. 2002: The impact of human disturbance on the breeding success of nightjar Caprimulgus europaeus on heathlands in south Dorset, England. - English nature. Percival, S. 2005: Birds and windfarms: what are the real issues? - British birds 98: Rydell, J., Engström, H., Hedenström, A., Larsen, J. K., Pettersson, J. & Green, M. 2011: Vindkraftens effekter på fåglar och fladdermöss en syntesrapport. Naturvårdsverket. Summers, R. W., McFarlane, J. & Pearce-Higgins, J.W. 2007: Measuring avoidance by capercaillies Tetrao urogallus of woodland close to tracks. - Wildlife Biology 13 (1): Liitteet Liite 1: Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla.

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla. Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla Ville Suorsa LTSS-seminaari Pori 26.3.2013 2.4.2013 Page 1 Lähtökohdat 2.4.2013 Page

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24.3.2015 P20221 Ilosjoen syysmuutto 1 (13) Tuomo Pihlaja

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY JA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (9) Marjo Pihlaja Sisällysluettelo

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156 12.04.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimapuiston luontoselvitys, Pieksämäki Sisällys

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LINNUSTOSELVITYKSET:

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LINNUSTOSELVITYKSET: Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 25.9.2015 Viite 1510015995-002 VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LINNUSTOSELVITYKSET: - TÖRMÄYSMALLINNUS - MERIKOTKIEN PESIMÄTILANTEEN

Lisätiedot

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIALFA OY Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi Näkymäanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26900 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuusiselän

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO 1 (11) Sisältö 1 Tehtävän sisältö... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Muutto... 3 3.2 Levähdysalueet... 11 4 Vaikutusten

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X270705 19.11.2015 WSP FINLAND OY / WINDA INVEST OY

LUONTOSELVITYS 16X270705 19.11.2015 WSP FINLAND OY / WINDA INVEST OY LUONTOSELVITYS 19.11.2015 WSP FINLAND OY / WINDA INVEST OY Tyrnävän Kivimaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2015 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää

Lisätiedot

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN OY AB Kalaxin tuulivoimahanke, Närpiö Valokuvasovitteet Vestas V126 x 22 x hh137m FCG

Lisätiedot

Portin tuulivoimapuisto

Portin tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24112015 2 9) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 24112015 Portin tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat

Lisätiedot

Puutikankankaan tuulivoimapuisto

Puutikankankaan tuulivoimapuisto LIITE 7 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY Puutikankankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V126 x 9 x HH137 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.1.2015 V126 x 9 x

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hirvinevan tuulivoimahanke

Hirvinevan tuulivoimahanke S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6305 (8) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 6305 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta

Lisätiedot

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja VAPO Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 31.10.2012 Viite 82143294-01 VAPO OY AHOSUON AHOSUON Päivämäärä 31/10/2012 Laatija Sari Savolainen Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Ahosuon

Lisätiedot

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V136 x 6 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.6.2016 P26596 V136 x 6 x HH182

Lisätiedot

Hallakankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset

Hallakankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KYYJÄRVEN KUNTA tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.1.2015 P20221 1 (23) Tuomo Pihlaja 19.1.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue...

Lisätiedot

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa

Lisätiedot

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LAGERWEY DEVELOPMENT OY Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane Lagerwey L100 x 2 x hh135m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.3.2015 P26678 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi N x (8+) x HH FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10102013 P21463 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 6 x V136 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.4.2016 P26596 6 x V136 x HH182

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 Leppälintu pesii alueen männiköissä Suomen Luontotieto Oy 20/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Vaikutukset linnustoon VE1 ja VE2

Vaikutukset linnustoon VE1 ja VE2 alueella pesiviä yksilöitä. Muutontarkkailun aikana merikotkia havaittiin kaikkiaan 19 (8 keväällä, 11 syksyllä), joiden lentoreitit kulkivat valtaosin hankealueen itä- ja eteläosien kautta hankealueen

Lisätiedot

BILAGA 9. Fotomontage

BILAGA 9. Fotomontage BILAGA 9 Fotomontage S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VindIn AB OY Pörtom tuulivoimahanke, Närpiö Havainnekuvat FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20388 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Havainnekuvat

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy 16WWE1309 28.4.2011 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 16WWE1309 Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 1 Vapo Oy Pyhäjärven Leväsuon

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulu 2016

Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulu 2016 RAPORTTI TEEREN, KURJEN, SUOPÖLLÖN JA KELTAVÄSTÄRÄKIN ESIINTYMISESTÄ HEINISUON HARAVASUON NATURA ALUEELLA OULUSSA SEKÄ MUHOKSEN PEURASUOLLA JA VESISUOLLA. Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan

Lisätiedot

MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013

MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Isojoki ja Kristiinankaupunki MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013 1.11.2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto LIITE S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P214 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 30 MYNÄMÄEN KUNTA Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.6.2013 Raportti 1 (5) Matti Manninen 10.6.2013

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 29 x RD160 x HH170 Yhteismallinnukset Seipimäki, Tikkala ja Leipiö

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 22 x V126 x HH137 VE2: 39 x V126 x HH137 VE3: 36 x V126 x HH137 Yhteismallinnukset

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MUUTTOLINNUSTOON POHJOIS-POHJANMAALLA. Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten

TUULIVOIMARAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MUUTTOLINNUSTOON POHJOIS-POHJANMAALLA. Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten 1 TUULIVOIMARAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MUUTTOLINNUSTOON POHJOIS-POHJANMAALLA Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten 2 Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2016 Kannen kuvat: Ville Suorsa. Muuttolintuja

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki CPC LAKIAKANGAS I OY Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47.3.6 P7 Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47 7) Vadbäck Hans.3.6 Sisällysluettelo Lähtötiedot... Näkemäalueanalyysi...

Lisätiedot

SIEVIN JAKOSTENKALLIOT TUULIVOIMAHANKE

SIEVIN JAKOSTENKALLIOT TUULIVOIMAHANKE SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY SIEVIN JAKOSTENKALLIOT TUULIVOIMAHANKE Ympäristöselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19521P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot

Lisätiedot

Natura-arvioinnin sisällöt

Natura-arvioinnin sisällöt Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

BILAGA 8. Natura 2000 evaluering

BILAGA 8. Natura 2000 evaluering BILAGA 8 Natura 2000 evaluering S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VINDIN AB OY PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMA- PUISTO Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20388P007 Natura-arviointi 1 (36) suvi.rinne

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Kolme kanahaukan poikasta. Kuva Olavi Kalkko Tampereen kaupunki Vuores-projekti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki 16.8.2011 2 Saatteeksi

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat

LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat LIITE 4 (25 s.) SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Halsuan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 85 x SWT 3.3-130 x HH135 VE2:

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Pyhäjoen Silovuoren lepakkoselvitys vuonna 2014

Pyhäjoen Silovuoren lepakkoselvitys vuonna 2014 Pyhäjoen Silovuoren lepakkoselvitys vuonna 2014 Espoo 2014 1 Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat: Kirjoittaja: Ville Vasko Faunatica Oy Maanmittauslaitos Ville Vasko 2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 3

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

0 W E 0 W E. Hanhet, syksy (n = 220) Hanhet, kevät (n = 402)

0 W E 0 W E. Hanhet, syksy (n = 220) Hanhet, kevät (n = 402) 114 lintulajin tai sääolosuhteiden mukaan. Yleisesti muuttajamäärät ovat kuitenkin suurimpia muuttokäytävän ydinalueilla niiden vähentyessä lähestyttäessä muuttokäytävän reunoja. Pohjanlahden rannikolla

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21463 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2015 1. Johdanto

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa LIITE 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa VIRANOMAISEN LAUSUNTO Hankekuvaus Hankekuvausta on hyvä päivittää suunnitelmien tarkentuessa. Esimerkiksi

Lisätiedot

Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari

Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari Maisemalliset yhteisvaikutukset Ilosjoki V1 x 8 x HH17 ja Ulppaanmäki N11 x x HH144 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle

Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ABO-WIND Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.3.2015 1 (9) Pihlaja Marjo 30.3.2015 Sisällysluettelo 1 Törmäysriskin arviointi...

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi 1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin

Lisätiedot

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava Lausunnot saapuivat kaavaehdotuksen nähtävänäoloajan Kalajoen kaupunki ilmoitti etukäteen palautteenannosta

Lisätiedot

SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO

SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINENERGIES FINLAND OY SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21901 2 (11) Jakostenkallion tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

Iin Olhavan tuulivoimapuisto

Iin Olhavan tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY Iin Olhavan tuulivoimapuisto, muuttolinnusto 2014 erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24145P001 2 (47) Olhavan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa

Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa Kaavoituksen ajankohtaispäivä, Turku Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 5.6.2014 Maakuntakaava & vaikutusten arviointi MRL 1 MRL 9 MRA

Lisätiedot