AURINKOSIIPI OY HOLLOLAN MIEKKIÖN-LUHDANTAUSTAN ALUEEN LINTUSELVITYS Tuuli Laukkanen LuK, Matias Partanen DI

Transkriptio

1 1 AURINKOSIIPI OY HOLLOLAN MIEKKIÖN-LUHDANTAUSTAN ALUEEN LINTUSELVITYS Tuuli Laukkanen LuK, Matias Partanen DI

2 2 1. Lähtötiedot Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan tuulivoimahankealueen linnustosta laadittiin suunnittelutarveratkaisua varten linnustoselvitys, jonka yhteydessä selvitettiin alueen kautta muuttavaa sekä alueella pesivää linnustoa. Selvitysten tavoitteena oli selvittää suojelullisesti merkittävien lajien esiintyminen hankealueella, jotta tuulivoimaloiden vaikutuksia niihin pystyttiin arvioimaan. Merkittävimmiksi lajeiksi linnustonsuojelun kannalta hankealueella nähtiin erityisesti luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lintulajit, Euroopan Unionin lintudirektiivin (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY) liitteessä I esiintyvät lajit sekä Suomen valtakunnallisen ja alueellisen uhanalaisuusluokituksen mukaiset lajit. Tämän lisäksi huomiota kiinnitettiin mm. petolintujen ja muiden tuulivoimalle alttiiksi tiedettyjen lajien esiintymiseen alueella. Kanalinnuista on tehty erillinen selvitys, jonka tulokset on esitetty liitteessä 1. Linnustoselvityksen maastotöistä vastasivat lintuharrastajat Petri Kuhno ja Pekka Saikko, joilla on laaja asiantuntemus ja käytännön kokemus lintuhavaintojen tekemisestä sekä kirjaamisesta. Maastohavaintojen lisäksi hyödynnettiin lintuharrastajien useiden vuosien ajalta kerättyjä aineistoja, Bird Life Suomen julkaisemia aineistoja, Tiira-lintutietopalvelua ja alan kirjallisuutta. Muutonseurantapäiviksi valittiin kokeneiden lintuharrastajien osaamisen perusteella päiviä, joina oli sääolosuhteiden ja lintujen liikkeiden havainnoinnin perusteella odotettavissa muuttoa.

3 3 Kuva 1. Kartta voimala-alueen sijainnista ja muutonseurantapaikoista. (Voimalat merkitty punaisella pallolla ja muutonseurantapaikat sinisellä pallolla, karttaruudukon mittakaava on 1 km). 2. Tuulivoiman linnustovaikutukset 2.1 Yleistä Tuulivoiman sijoitusalueen luonne määrittelee osaltaan sen, mitkä tekijät nousevat hankkeen linnustovaikutusten kannalta merkittävimpään asemaan. Maa-alueilla tuulivoimalat sekä niiden oheistoiminnot sijoittuvat usein suoraan lintulajien pesimäympäristöjen läheisyyteen, minkä takia linnustovaikutusten voidaan näiden hankkeiden osalta ennakoida aiheutuvan pääasiassa elinympäristöjen muuttumisesta sekä lisääntyvistä häiriötekijöistä lintujen pesimäalueilla.

4 4 Tuulivoimaloiden vaikutukset lintuihin ja linnustoon voidaan yleisesti jakaa kolmeen pääluokkaan: 1. tuulivoimapuiston aiheuttama törmäyskuolleisuus ja sen vaikutukset alueen linnustoon 2. elinympäristön muutokset sekä häirintävaikutukset 3. estevaikutukset 2.2 Törmäysvaikutukset Törmäyskuolleisuutta aiheuttavat ennen kaikkea lintujen yhteentörmäykset tuulivoimaloiden kanssa. Törmäysriskejä tarkastellessa tulee kuitenkin huomioida myös tuulivoimapuistoon kiinteästi liittyvät muut rakenteet, kuten sähkönsiirrossa käytettävät voimajohdot. Tehtyjen tutkimusten perusteella törmäyskuolleisuus on suurella osalla tuulivoimapuistoalueista suhteellisen pieni sen käsittäessä korkeintaan yksittäisiä lintuja voimalaa kohti vuodessa (Percival 2005; Koistinen 2004; Rydell ym. 2011). Muutonaikaisia suuria massatörmäyskuolemia ei ole tullut tietoon (Rydell ym. 2011). Suurimmat havaitut törmäyskuolemat USA:ssa ovat olleet 27 kpl sumuisena yönä kirkkaasti valaistun muuntoaseman ja kolmen tuulivoimalan kokonaisuudessa ja 14 kpl ukkosmyrskyssä. (Powlesland). Huolimatta viime vuosina lisääntyneestä tuulivoiman rakentamisesta voidaan ihmisen toiminnan seurauksena linnuille aiheutuvan törmäysvaaran kuitenkin katsoa olevan vähäinen. Maa-alueilla ihmisen rakenteista merkittävimmän uhan linnuille Suomessa aiheuttavat erityisesti törmäykset tieliikenteen sekä rakennusten kanssa, joiden on arvioitu aiheuttavan yhdessä melkein viiden miljoonan linnun kuoleman vuosittain (Taulukko 1). Merialueilla lintukuolemia aiheuttavat erityisesti yöaikaan valaistut majakat, joiden valo huokuttelee yömuutolla olevia lintuja. Vastaavasti huonolla säällä tai sumussa voimakas valo houkuttelee lintuja. Tuulivoimaloissa käytetyt lentoestevalot eivät kirkkaudeltaan yllä majakkavalojen tehoihin, minkä takia majakoiden tapaisia lintujen kuolemia ei niiden osalta ole havaittu. (Rydell ym. 2011; Powlesland) Taulukko 1. Lintujen arvioidut törmäyskuolleisuusmäärät ihmisten pystyttämien rakenteiden ja tieliikenteen kanssa (Koistinen 2004) Törmäyskohde Lintukuolemat/vuosi Tieliikenne Rakennukset päivällä (ml. ikkunat) Sähköverkko Puhelin- ja radiomastot Rakennukset yöllä Majakat ja valonheittimet Suomen tuulivoimalat (n. 209 kpl) 209* *) arvio päivitetty tuulivoimaloiden nykyistä lukumäärää vastaavaksi. Tutkimuksissa on havaittu, että suurin osa lintulajeista pystyy väistämään vastaantulevia tuulivoimaloita tai lentämään riittävän etäällä niistä välttääkseen mahdolliset törmäykset. Ruotsissa

5 ja Tanskassa hanhia seurattiin tutkalla ja havaittiin niiden väistävän tuulipuistoa niin päivällä kuin yöllä. Yöllä väistöliike tapahtui viimeistään 500 metriä ennen tuulipuistoa kun päivällä se tapahtui viimeistään 1 km ennen tuulipuistoa. Väistöliike havaittiin yöllä myös huonolla säällä. (Rydell ym. 2011). Suomessa Simossa muuttolintujen on havaittu väistävän voimalat. (FCG) Vastaavanlaisia tuloksia on saatu merituulipuistoista Isossa-Britanniassa, jossa on myös seurattu lintujen muuttoa tutkalla. Plonczcier ja Simms seurasivat neljän vuoden ajan lyhytnokkahanhien muuttoa ja niiden käyttäytymistä kahden tuulivoimala-alueen lähistöllä ja havaitsivat, että noin 95 % lyhytnokkahanhiparvista, jotka olivat matkalla kohti tuulipuistoja, alkoi välttää niitä julkaistussa Cookin ym. tutkimuksessa havaittiin, että yli 99 % linnuista muuttaa suuntaansa tuulipuiston lähestyessä. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa seurattiin kotkia tuulipuistoalueella kolmen syysmuuton ajan (yksi ennen voimaloiden rakentamista ja kaksi voimaloiden rakentamisen jälkeen). Tutkimuksessa kotkien havaittiin muuttavan lentoreittiään välttääkseen voimaloita niiden rakentamisen jälkeen (Johnston ym. 2014). Törmäysriskeihin voidaan vaikuttaa tuulivoimaloiden sijoituspaikan valinnalla sekä teknisellä suunnittelulla. Hankealueen tuulivoimalat tullaan toteuttamaan ratkaisulla, jossa tuulivoimalan runko on umpinainen ja sileä. Näin ollen runko ei tarjoa oleskelupaikkoja saalistaville tai lepääville linnuille. Poikkeuksellisen korkeat törmäyskuolleisuusarvot on yleensä raportoitu alueilta, joilla lintujen lentoaktiivisuus on luontaisesti korkea ja joilla suuri määrä tuulivoimaloita on sijoitettu lintujen aktiivisten lentoalueiden läheisyyteen. Tunnetusti näin on ollut Yhdysvalloissa Altamontin solan tuulivoima-alueella, jossa on yli 7000 voimalaa ja Espanjan Tarifassa, jossa on yli 700 voimalaa. Vaikka lintukuolemien määrä voimalaa kohden mainituissa tuulipuistoissa on ollut selvästi alle 1 lintua vuodessa, on sillä ollut merkityksensä alueiden lintupopulaatioihin, koska 1) tuulipuistojen koko on ollut erittäin suuri ja 2) alueilla on sijainnut pitkäikäisten ja hitaasti lisääntyvien kotkien pesimä- ja ruokailualueita. Pesimäyhdyskuntien, ruokailu- ja lepoalueiden ja niiden välisten vakituisten lentoreittien sekä muuttolintujen käyttämien reittien kohdalla lintukuolleisuusmäärät ovat korkeampi kuin kauempana tällaisilta alueilta sijaitsevilla tuulivoimaloilla. Rannikolla sijaitsevien tuulipuistojen alueella alttiimpia törmäyksille ovat lokit ja vesilinnut, jotka ruokailevat alueilla. (Powlesland) Lokkien ja vesilintujen on havaittu osuneen tuulivoimaloihin rannikolla, kun tuulivoimalat oli sijoitettu niiden ruokailualueelle (Rydell ym. 2011). Percivalin tekemässä metatutkimuksessa tarkasteltiin 48 tutkimuksen tuloksia ja havaittiin, että yleensä tuulipuistojen lintukuolemamäärät olivat alle 1 lintua vuodessa (10:ssä tutkimuksessa ei löytynyt kuolleita, 24:ssä tulos oli < 0,1 kuollutta lintua/voimala/vuosi, 7:ssä 0,1 1 kuollutta lintua/voimala/vuosi, 5:ssä 1 10 kuollutta lintua/voimala/vuosi ja kahdessa tutkimuksessa yli 10 kuollutta lintua/voimala/vuosi). Kun otetaan huomioon, että kuolleet linnut katoavat yleensä muutamassa päivässä tuulivoimalan alta, saadaan selville kuolleiden lintujen todellinen määrä. Yhdysvalloissa tämän on arvioitu olevan noin 2 lintua voimalaa kohden. Tämän perusteella USA:n tuulivoimaloihin törmäsi vuonna 2001 noin lintua kun samana vuonna USA:n liikenteessä kuoli noin 80 miljoonaa lintua. (Powlesland) PHLY:n lausunnossa Päijät-Hämeen tuulivoima-alueista todetaan lintukuolemien määrän metsäalueilla ja avomailla sijaitsevilla tuulivoimaloilla olevaan yleensä noin 0-2 linnun luokkaa voimalaa kohti, joka on selvästi alhaisempi kuin merenrannalla olevilla voimaloilla. 5

6 Eniten tuulivoimapuiston aiheuttaman törmäysriskin suuruuteen vaikuttavat paikalliset sääolosuhteet, maan pinnan korkeussuhteiden vaihtelut, tuulivoimapuiston koko, rakennettavien tuulivoimaloiden koko, rakenne ja pyörimisnopeus sekä alueen lintumäärät ja niiden lentoaktiivisuus. Isokokoiset ja hidasliikkeiset lintulajit ovat alttiimpia yhteentörmäyksille, koska niiden mahdollisuudet nopeisiin väistöliikkeisiin ovat rajatummat. Isojen lintujen alttiutta tuulivoimaloiden aiheuttamille ympäristömuutoksille korostaa osaltaan niiden hidas elinkierto ja alhainen lisääntymisnopeus, minkä takia pienikin aikuiskuolleisuuden lisäys voi vaikuttaa niiden populaatiokehitykseen alueella. (Powlesland) Isossa-Britannissa tehdyn metatutkimuksen mukaan hanhien ja joutsenten havaittiin väistävän tuulipuistoja. Tutka- ja seurantahavaintoihin perustuneiden tutkimusten mukaan väistöliike tapahtui muutama sata metriä ennen tuulivoimaloita, kun kyseessä oli ruokailupaikalle matkalla olleet linnut ja kilometrejä ennen kun kyseessä olivat muuttavat linnut (Rees 2005). Katzner ym. tutkivat maakotkien lentokäyttäytymistä ja maastonmuotojen merkitystä lentokorkeudelle Appalakkien vuoristossa GPS-paikantimien avulla. Muuttolennossa maakotkat lensivät korkeammalla kuin paikallisessa lennossa. Korkeimmillaan lentokorkeudet olivat n 300 m tasaisen maan ja pienten mäkien päällä kun taas vuorien kohdalla lentokorkeudet olivat 150 m tasolla. Päiväpetolintujen on havaittu väistävän tuulivoimaloita voimakkaammin muuton aikana kuin paikallisessa lennossa. Paikallisten päiväpetolintujen on myös raportoitu välttäneen tuulivoimaloita vaikka niiden reviiri oli tuulipuistoalueella. Toisaalta on havaittu, että päiväpetolinnut saattavat lentää lähempää tuulivoimaloita kuin muut linnut. Sään vaikutus päiväpetolintujen törmäämisissä on antanut viitteitä siitä, että törmäämiset ovat kylmällä säällä todennäköisempiä ja Espanjassa tehdyssä tutkimuksessa suurin osa törmäyksistä tapahtui talvella vähäisellä tuulella, jolloin nousevat ilmavirtaukset ovat heikkoja. Espanjassa lähes kaikki kuolleet päiväpetolinnut olivat paikallisia eivät muuttavia. Havaintojen mukaan törmäykset tapahtuivat talvella eivätkä muuttokausilla (Rydell ym. ja Powlesland) Elinympäristön muutokset ja häirintävaikutukset Tuulivoimarakentamisesta voi aiheutua linnustovaikutuksia myös lintujen yleisen häiriintymisen ja estevaikutusten kautta. Näiden seurauksena lintujen vakiintuneet käyttäytymismallit voivat muuttua hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Häiriöllä tai häiriintymisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä lintujen mahdollista siirtymistä kauemmas rakennettavien tuulivoimaloiden läheisyydestä. Tämä voi rajoittaa linnuille soveltuvien ruokailu- tai lisääntymisalueiden määrää sekä vaikeuttaa niiden ravinnonsaantia ja pesäpaikkojen löytämistä. Tuulivoimaloista linnuille aiheutuvia häiriötekijöitä voivat olla esimerkiksi ihmistoiminnan lisääntyminen hankealueella, tuulivoimaloiden synnyttämä melu sekä tuulivoimarakenteiden linnuille aiheuttamat visuaaliset vaikutukset. Näistä häiriötekijöistä kahden viimeisen voidaan ennakoida kuitenkin vakiintuvan tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeisten vuosien aikana. Häiriöherkkyydessä on tutkimuksissa havaittu lintujen kohdalla suuria lajikohtaisia vaihteluita. Käytännössä häiriöherkkyys voi vaihdella alle kymmenistä metreistä jopa 1-3 kilometriin. Herkimpiä lajeja ovat mm. töyhtöhyyppä, valkoposkihanhi ja harmaalokki. Tuulivoimaloista aiheutuva häiriintyminen on arvioitu suurimmaksi lepäilevillä ja ruokailevilla linnuilla, jotka eivät välttämättä ole tottuneet tuulivoimaloiden läsnäoloon alueella. Pesivän linnuston osalta vaikutukset ovat vastaavasti olleet pääosin pienempiä. (Rydell ym. 2011)

7 7 Häirinnän ja habitaattimuutosten vaikutusta on tutkittu lähinnä avoimissa habitaateissa, kun taas metsähabitaateista tutkittua tietoa ei juuri ole. Häirintävaikutuksia on vaikea ennustaa, ja vaikutus on vahvasti riippuvainen esimerkiksi lajista sekä vuodenajasta. Pääasiassa häirintävyöhykkeen katsotaan kuitenkin olevan alle 500 m ja yleensä m. Metsäalueiden linnustosta esimerkiksi kanalintuja pidetään herkästi häiriintyvinä. Ruotsissa tuulivoimaa ei pidetä uhkana kanalintujen kantojen elinvoimaisuudelle vaikkakin paikallisia vaikutuksia sillä voi toki olla. Kuikkien on havaittu häiriintyvän tuulivoimaloista pisimmällä etäisyydellä (Rydell ym. 2011). Erityisesti vesi- ja kosteikkolintujen on havaittu välttelevän tuulivoimapuistoja. Kaakkurien ja merikotkien pesimämenestys tiedetään heikoksi tuulivoimaloiden lähistössä (Birdlife Suomi), ja tuulivoiman rakentamista näiden lajien pesimäympäristöissä tulisi välttää. Tuulivoiman aiheuttamia häiriövaikutuksia tarkastelevissa tutkimuksissa on saatu erilaisia tuloksia. On esimerkiksi havaittu, että Ruotsissa hanhet ruokailivat 25 m päässä tuulivoimaloista ja Saksassa samat hanhet siellä talvehtiessaan siirtyivät suuressa määrin 350 metrin päästä aina 600 metrin päähän. Ilmeisenä selityksenä tällä arvioitiin olevan, että hanhet siirtyivät koska 600 metrin päässä oli vaihtoehtoinen ja runsas ravintoalue. Tutkimukset myös muissa kuin tuulivoimalatilanteissa ovat osoittaneet, että linnut siirtyvät, jos lähistöllä on vaihtoehtoinen ravintoalue. Tuulivoimaloiden kohdalla siirtymistä on havaittu lähinnä maanviljelyalueilla, joissa vaihtoehtoinen ravintoalue on helposti saatavilla. Toisissa tutkimuksissa on havaittu häiriintymistä joidenkin lajien kohdalla ja tuulivoimaloilla voi olla vaikutusta joidenkin lajien osalta tietyissä olosuhteissa (Powlesland). Muutamia havaintoja on olemassa tuulipuistojen pitkäaikaisemman olemassaolon osalta. Isossa- Britanniassa tehdyissä seurantatutkimuksissa ei havaittu vaikutusta pesivien lintujen määriin ja esim. Ovendenin tuulipuistoalueella pesivien lintujen määrä kasvoi, kun viereisen vertailualueen lintujen määrä pysyi samana (Powlesland). Belgiassa hanhien etäisyys tuulivoimaloihin pieneni 200 metristä 125 metriin 8 vuodessa ja toisessa tuulipuistossa 100 metristä 25 metriin 10 vuodessa. Tanskassa lintujen määrä tuulipuiston tienoilla kasvoi vuosien kuluessa. Kyse saattoi hyvinkin olla tottumisesta elinolosuhteisiin. Selvyyttä lintujen määrän kasvun syyhyn ei varmuudella kuitenkaan saatu. (Rydell ym. 2011) Tuulivoimapuiston aiheuttamat suorat elinympäristömuutokset ovat yleensä melko pieniä johtuen tuulivoimaloiden vaatimasta pienestä maapinta-alan tarpeesta. Aluekohtaisesti välittömien elinympäristömuutosten merkitys alueen linnuston kannalta voi kuitenkin korostua poikkeustilanteissa: 1) rakennustoimet kohdistuvat erityisen herkkiin tai alueen kannalta harvinaisiin elinympäristöihin, 2) rakennustoimien muutokset ulottuvat myös varsinaisten rakennusalojen ulkopuolelle esimerkiksi muuttuneiden hydrologisten olosuhteiden kautta, 3) tuulivoimarakenteet tarjoavat elinympäristöjä uusille tai alueella muuten harvalukuisille lajeille, mikä siten mahdollistaa näiden lajien runsastumisen,

8 8 4) tuulivoimarakentamisesta aiheutuva huomattava elinympäristöjen pirstoutuminen. Erityisesti uusien teiden ja voimalinjojen aiheuttama muutos, jota tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriö- ja estevaikutukset voivat osaltaan korostaa. 2.4 Estevaikutukset Tuulivoimaloiden sijaitessa pidemmissä riveissä tai suurissa yksiköissä ne voivat muodostaa esteen lintujen siirtymiselle ruokailualueilleen. Tällöin tuulivoimalat muodostavat niin kutsuttuja estevaikutuksia, joissa voimalat tai laajemmat voimala-alueet estävät lintuja käyttämästä niille vakiintuneita muutto- tai ruokailulentoreittejä. Estevaikutuksen takia linnut voivat joutua kiertämään niiden reitille tulevan esteen, millä voi erityisesti suurien tuulivoimapuistojen ja lintujen säännöllisten lentoreittien kohdalla olla merkitystä lintujen vuorokausittaisen energiantarpeen ja tätä kautta edelleen yleisen elinkyvyn kannalta. Lintujen kykyä väistää tuulivoimaloita on käsitelty edellä kohdassa 2.2. Estevaikutuksen merkitys riippuu monesta asiasta kuten, lintulajista, lennon tarkoituksesta, lentokorkeudesta, tuulivoimaloiden välisistä välimatkoista, tuulivoimaloiden sijainneista suhteessa toisiinsa, ovatko voimalat käytössä vai ei, vuorokauden ajasta, tuulen suunnasta ja nopeudesta sekä muista sääoloista. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että jotkin lajit joko kiertävät tai lentävät voimaloiden yli kun taas jotkin lajit lentävät puistojen läpi. Tämä riippuu paikallisista olosuhteista ja lintulajeista. Pääsääntöisesti on suositeltu, että voimalat sijoitettaisiin vähintään 200 metrin päähän toisistaan, jotta linnuille jäisi tilaa lentää niiden välistä. Yleisesti voimalat sijoitetaan metrin päähän toisistaan jo teknisistä syistä. (Powlesland) Muuttolintujen osalta yksittäisestä tuulivoimapuistoalueesta ja sen väistämisestä aiheutuvan matkanlisäyksen merkitys lintujen muutonaikaiseen energiankulutukseen on kokonaisuudessaan arvioitu varsin pieneksi, joskin myös tämän vaikutuksen suuruus voi korostua lintujen muuttoreitille osuvien tuulivoimapuistoalueiden määrän kasvaessa. Samalle alueelle sijoitettavien tuulipuistojen väliin olisi tarpeellista jättää riittävä välimatka esim. muutama kilometri lintujen lentoväyläksi, jotta tuulipuistojen kiertämisestä ei aiheutuisi liikaa rasitusta (BirdLifeSuomi web). Tässä on otettava huomioon tuulipuistojen koko ja sijainnit sekä muuttoreittien sijainti ja merkitys. Pienien alle 10 tuulivoimalan tuulipuistojen kohdalla ei ole todennäköistä, että estevaikutusten ekologiset merkitykset olisivat ongelma, koska olosuhteiden muutos ja välimatkat ovat minimaalisia. Suurempien tuulipuistojen kohdalla estevaikutukset voivat olla merkittävämpiä. Täten uusien tuulipuistojen kohdalla on syytä tehdä tapauskohtainen harkinta. On huomattava, että kirjallisuudessa olevat tutkimukset antavat olettaa, että tähän mennessä havaituilla estevaikutuksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta populaatioihin. (Powleslaw) 2.5 Päijät-Hämeen tuulivoimaselvitys Päijät-Hämeen Lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY) on kartoittanut Päijät-Hämeen tuulivoimalle soveltuvien alueiden merkitystä lintujen kannalta osana Bird Life Suomen MAALI hanketta (maakunnallisesti tärkeät lintualueet), jonka perusteella PHLY ja BirdLife Suomi ovat antaneet lausunnon Päijät-Hämeen tuulivoima-alueista. Selvityksessä on määritelty ne alueet, joille ei Päijät- Hämeessä tulisi tuulivoimaloita rakentaa linnustolle merkittävien arvojen vuoksi. Selvityksessä

9 keskityttiin alueisiin, jotka saivat 5-8 pistettä tuulivoima-alueiden pisteytyksessä. Miekkiö- Luhdantaus on 6 pisteen alue ja sen lähialueet ovat 5-6 pisteen alueita. Miekkiö-Luhdantaustaa tai sen lähialueita ei ole merkitty selvityksessä alueiksi, joille ei tulisi tuulivoimaa rakentaa. Raportissa tosin täsmennetään, että vaikka jokin alue ei ole merkitty tuulivoimalle linnuston vuoksi soveltumattomaksi alueeksi, tulee alueen linnusto selvittää riittävästi luvitusprosessin yhteydessä, koska tiedot maakunnallisesta linnustosta eivät ole aukottomia. 3. Hankealueen linnuston kartoitus- ja arviointi Hankealueelta kartoitettiin pesimälinnusto, kevät- ja syysmuuttoreitit ja lajit sekä lepo- ja ruokailualueet hankealueella tai sen lähistöillä Pesimälinnusto Pesimälinnuston kartoitus Pesimälinnuston kartoitus tehtiin vuoden 2013 touko-heinäkuun välisenä aikana. Alueeseen tutustuttiin erillisellä käynnillä maaliskuussa, jolloin havaintoja ei tehty. Pesimälinnusto laskettiin kiertämällä alueella neljänä päivänä/yönä kiertäen koko alue kävellen. Kuvassa 2 on merkittynä kartalle kartoituksen alue. 9 Kuva 2. Kartoitusalue Taulukko 2. Pesimälinnuston kartoituspäivät. Päivämäärä

10 päivällä päivällä yöllä päivällä Selvityksellä saatiin yksityiskohtaista tietoa suunniteltujen tuulivoimaloiden ja niiden edellyttämien voimalinjojen sekä huoltoteiden rakentamisalueilta. Laskennoissa painopiste oli erityisesti voimaloiden suunniteltujen sijoitusalueiden ympäristössä vähintään 500 metrin etäisyydellä voimaloiden sijaintipaikoista, mutta myös uhanalaisten lajien potentiaaliset pesimäympäristöt, kuten varttuneet kuusimetsät, mäntykankaat ja kalliomänniköt sekä avosuot, tarkistettiin maastossa tarkasti, siellä mahdollisesti esiintyvien uhanalaisten lajien kartoittamiseksi. Kartoitusten yhteydessä tehtiin lisäksi yleispiirteisiä havaintoja alueiden luonnonympäristöstä ja kasvillisuudesta Pesimälinnuston kartoituksen tulokset Suunnittelualuetta hallitsevat Tuohijärvenkallion (+157,5 m mpy), Lakikallion (+155,0 m mpy) ja Mäyränkallion (145,0 m mpy) laajat kallioalueet. Tuohijärvenkallion kaakkoispuolella sijaitsee Tuohijärvi (+104,7 m mpy) ja eteläpuolella Hanisuon ympäröimä pienialainen Hanijärvi (+108,6 m mpy). Maaston painanteet ovat pääosin soistuneita ja ojittamattomia. Suunnittelualueen metsiköt ovat valtaosin metsätaloustoimin käsiteltyjä nuoria sekapuumetsiä, eikä suunnitelluilla rakentamisalueilla sijaitse uhanalaisia tai luonnonsuojelulain mukaisia luonto-tyyppejä. Tuulivoimaloiden rakentamisalueet sijaitsevat Lakikalliota lukuun ottamatta alueilla, joilla ei esiinny erityisiä luontoarvoja. Lakikallion metsiköissä on nähtävissä luonnontilaisen kalliomännikön piirteitä, joten rakentamistoimet suositellaan toteutettavan lakialueita mahdollisimman säästävällä tavalla. Muut metsälain 10 :n mukaiset elinympäristöt ja paikallisesti arvokkaat luontokohteet sijaitsevat rakentamisalueiden ulkopuolella ja ne suositellaan otettavan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa. Alueen pesimälinnusto on määrällisesti melko vähäistä, mitä selittävät osaltaan alueella tehdyt metsätaloustoimet sekä alueen karuus. Maastolaskennoissa sekä päivä- että yöaikaisia havaintoja kehrääjistä tehtiin yksi kappale. Vaikka yleisesti kehrääjälle soveltuvien elinympäristöjen määrä on Etelä- ja Keski-Suomen alueella melko rajallinen, koko hankealueelle sijoittuu kuitenkin vain yksi reviiri. Kehrääjän ohella hankealueella esiintyvien kallioalueiden tyyppilajeihin lukeutuvat myös mm. valoisia mäntymetsiä suosivat käki ja leppälintu, joiden havaitut reviirit painottuivat selkeästi edellä mainitulle alueelle. Petolinnuista hankealueella tehtiin havainto ainoastaan yhdestä Viirupöllöstä Hanijärven tien varressa. Lähistöllä sijaitsee myös Viirupöllön vanha reviiri. Muista petolinnuista ei alueella tehty havaintoja. Alueella on ollut hiirihaukan reviiri mutta kartoituksissa hiirihaukkaa ei havaittu. Ympäristöministeriö ohjeistaa selvittämään suurten petolintujen, kuten merikotkan, kiljukotkan, maakotkan ja kalasääsken pesät tuulivoimahankkeiden lähialueilta ja ilman lisäselvityksiä hankkeen tulee jättää kahden (2) kilometrin etäisyys pesiin. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei WWF:n merikotkatyöryhmän mukaan sijaitse tunnettuja merikotkareviirejä tai lajin tiedossa olevia

11 11 pesäpuita. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse maakotkan pesiä tai reviirejä. Lähimmät kalasääsken pesät löytyvät Vesijärven alueelta. Maakotkan pesää ei ole tiedossa hankealueen läheltä. Etelä-Suomessa on vain ollut viime vuosina vain muutama maakotkan pesintä lähinnä Lounais-Suomessa. (Suomen Lintuatlas) Hankealueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee useita pieniä vesistöalueita, joiden linnustoa kartoitettiin yleisellä tasolla linnustoselvitysten yhteydessä. Järvistä hankealueelle sijoittuvat Tuohijärvi ja Hanijärvi, kun taas hankealueella sijaitsevista suoalueista linnuston kannalta merkittävin on Hanijärveä ympäröivä Hanisuo. Hankealueen vesistöt ovat kasvillisuudeltaan pääasiassa varsin karuja, eivätkä ne siksi muodosta vesilintujen kannalta erityisen merkittävää elinympäristöä. Suojelullisesti huomionarvoisista lajeista EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista laulujoutsenpari esiintyi Hanijärvellä. Tämän lisäksi Hanijärven pesimälinnustoon kuuluvat tehtyjen maastokäyntien mukaan vesi- ja rantalinnuista ainakin telkkä ja tavi. Tuohijärven pesimälinnusto muodostuu laulujoutsenta lukuun ottamatta vastaavista lajeista ollen kuitenkin kokonaisuudessaan hieman karumpi. Ojittamattomat suoalueet ja soistuneet maaston painanteet eivät pienimuotoisuutensa takia muodosta pesimälinnustolle otollisia pesäpaikkoja eikä niillä ole suolinnuston kannalta paikallista ja alueellista arvoa. Hankealueen pesimälinnuston kartoituksessa ei havaittu päiväpetolintujen pesiä tai reviirejä hankealueella. Muutonseurannan yhteydessä havaittiin sekä Taka-Nuuttilasta että Rälssinkalliolta päiväpetolintujen soidinlentoa ja mahdollisia reviirejä. Mahdolliset reviirit hankealueen lähistöllä havaittiin hiirihaukalla, varpushaukalla, kanahaukalla ja tuulihaukalla. Aiemmin tiedossa ollutta hiirihaukan reviiriä hankealueella ei havaittu. Varpushaukan reviiri on todennäköisesti Taka- Nuuttilan ja Rälssinkallion välillä mutta voi ulottua hankealueelle. Hankealueella ei varpushaukan pesää kartoituksessa havaittu. Samoin kanahaukan reviiri voi ulottua hankealueelle. Tuulihaukat metsästävät peltojen yllä, joten niiden reviiri ei osu hankealueelle. Hiirihaukan reviiriä oli myös hankealueen suunnalla mutta ei suoraan hankealueen päällä. Taulukko 3. Hankealueella ja sen lähiympäristössä havaitut, suojelullisesti merkittävät lajit. Lajin uhanalaisuus = lajin uhanalaisuusluokitus Suomessa NT = silmälläpidettävä laji RT = Eteläboreaalinen vyöhyke, Lounaismaa ja Pohjanmaan rannikko (2a) alueellisesti uhanalainen laji Luonnonsuojelulaki = Luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaiset ja erityisesti suojellut lajit, U = uhanalainen laji Lintudirektiivi = EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji Laji Uhanalaisuus Luonnonsuojelulaki Lintudirektiivi Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) NT - - Pyy (Bonasa bonasia) - - x Teeri (Tetrao tetrix) NT - x Metso (T. urogallus) NT, RT - x Viirupöllö (Strix uralensis) - - x Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) - - x Palokärki (Dryocopus martius) - - x Laulujoutsen (Cygnus cygnus) - - x 3.2 Lintujen muuton seuranta

12 Muuttoreiteistä Suomessa ja Päijät-Hämeessä Bird Life Suomi, Toivanen ym., julkaisi artikkelin Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Artikkelissa on kuvattu sanallisesti ja karttakuvin muuttolintujen pääasialliset muuttoreitit keväisin ja syksyisin. Merkittävimmät muuttoreitit ovat Suomen- ja Pohjanlahden rannikoita myöten. Lisäksi päämuuttoreittejä on eritoten Itä- ja Kaakkois-Suomessa. (Toivanen ym. 2014) Arktisten lintujen muutto Suomenlahden kautta Siperiaan ja Jäämerelle on nimeltään arktika. Arktika kulkee keväisin Suomenlahden kautta Karjalan Kannakselle ja kohti Laatokkaa ja Äänistä. Suurin osa arktikan muuttajista on sukeltajasorsia mutta siinä muuttaa myös iso joukko kuikkalintuja, joutsenia, hanhia, kahlaajia ja kihuja. Joidenkin arktisten lintujen muuttoreitti voi kulkea myös Pohjanlahden kautta, kuten kuikan, joka voi myös muuttaa Suomen sisäosin yli. Syksyisin arktikan pääreitti Suomen alueella kulkee Kaakkois-Suomen kautta. Kevätmuutossa kuikkalintujen muutto voi tiivistyä suurille sisävesille, jos sää on sateinen. Muutoin kuikkalintujen muutto tapahtuu korkealla. Päijät-Hämeessä Pulkkilanharju mainitaan kirjallisuudessa paikaksi, jossa voi toisinaan syksyisin olla kohtalaista arktikaa. (Kontiokorpi ym. 1996, Pöyhönen 1995) Päijät-Hämeen alueella merkittävää muuttoa tapahtuu syksyisin haapanoiden ja muiden puolisukeltajasorsien osalta, jolloin muuton suunta on kohti lounasta ja tiivistymäalueeksi kohdentuu Hämeessä kohdentuu Etelä-Päijänne ja Vesijärvi sekä Vanajavesi. Syysmuutossa kurkien itäisempi päämuuttoreitti kulkee Pirkanmaan kautta mutta muuttoreitti voi osua myös Lahden seudulle tuulista riippuen. Mikäli syysmuuton aikaan esim. Karjalassa on matalapaine, voi hanhien muutto siirtyä tavanomaista lännemmäs niiden väistäessä saderintamaa. Nykyään hanhien muuttoreitti kulkee yleensä Kymenlaakson peltojen kautta, jossa ne levähtävät. Hanhien kohdalla poikkeukselliset sääolosuhteet voivat siirtää muuttorintamaa Itä-Suomesta lännemmäs aina Kuopio- Tampere linjalle saakka. (Toivanen ym. 2014) Hanhia muuttaa syksyisin satojatuhansia ja syysmuuttomäärät ovat olleet suurimmillaan hanhen luokkaa ja yksittäisen päivän havainnot ovat olleet yli hanhea (Pöyhönen 1995). Ensimmäinen merkittävä hanhimuutto tapahtui Suomessa Pöyhösen mukaan syksyllä 1974, jolloin hanhia muutti kymmeniä tuhansia eikä vastaavaa ollut ennen havainnoitu. Hanhien muutto osuu yleensä Helsinki-Lahti- Varkaus-Lieksa linjan itäpuolelle. Poikkeuksellisina vuosina sateet ja sumu voi siirtää hanhien muuttoreittiä jopa Keski-Suomeen ja osin Merenkurkun ja Satakunnan yli, kuten kävi vuonna 1992 (Pöyhönen 1995). Alempana (taulukko 4.) on Pöyhösen aineistosta esitettynä suurimpia hanhimuuttomääriä maakunnittain. Bird Life Suomen artikkelin perusteella Päijät-Häme ei ole merkittävimpien muuttoreittien varrella kuin puolisukeltajasorsien syysmuuton tiivistyessä alueen suurille järville. Lisäksi sääolosuhteista johtuen alueelle saattaa joinain vuosina osua merkittäviä parvia kurkien ja etenkin hanhien syysmuuttoa. Sääolosuhteet ovat merkittävä tekijä lintujen muuttoreittien ja lentokorkeuden kannalta. Matalapainekelit kokoavat muuttoa suppeammalle alueelle ja kauan jatkuessaan matalapaine myös kasaa muuttoa. Linnut odottavat sopivaa muuttokeliä ja hyvällä säällä ne muuttavat laajalla rintamalla ilman suurempia keskittymisiä. Eritoten suuret petolinnut suosivat muuttosäänä korkeapainekelejä (Päärni 2010). Hanhien muuton huippupäivänä taivas on useasti matalalla roikkuvien sumupilvien peittämä ja se vaikeuttaa havainnointia. Tutka- ja

13 lentäjähavaintojen mukaan tuollaisina päivinä hanhet muuttavat vilkkaasti pilviverhon yläpuolella, jossa voi olla täysin aurinkoistakin (Pöyhönen 1995). Tuulilla näyttää olevan suuri vaikutus muuttoon. Myötätuulella pikkulinnut muuttavat korkealla ja vastatuulella matalalla. Arktikan kannalta muuttoreitti siirtyy idemmäs Suomen rajojen ulkopuolelle, jos tuuli käy luoteesta. Jos tuuli käy koillisesta ja idästä, kulkee muuttoreitti maamme alueiden ylitse. (Kontiokorpi ym. 2013, Päärni 2010) Syysmuutto ajoittuu kesäkuun ja joulukuun välille, joskin muuttajia voi olla jo ennen tätä ja sen jälkeenkin. Merkittävin muuttokuukausi on syyskuu, jonka laji- ja lukumäärät ovat suurimmat. Syyskuussa muuttaa vesilintuja, petolintuja, kurkia, kyyhkyjä ja monia varpuslajeja. Hanhien ja joutsenten muuttoaikaa on sääolosuhteista riippuen pääsääntöisesti syys-lokakuu (Päärni 2010). Taulukko 4. Hollolan tuulivoimahankkeen kannalta merkittävimpien muuttavien lintujen muuttoa. (Lähteet: Pöyhönen ja Toivanen et al. sekä Kuhno) Laji Kevätmuutto Syysmuutto Merikotka Merikotkaa voi luonnehtia rintamamuuttajaksi vaikka sen on todettu usein seurailevan rannikkoa ja sisämaan vesistöjä. Kevätmuutto tapahtuu laajalla rintamalla mutta erityisesti Varsinais-Suomesta kohti Pirkanmaata ja Pohjanlahdella kulkevat muuttoreitit. Samoin Etelä-Karjala on merikotkan muuttoreiteillä. Maamme yli muuttaa Suomessa, Vienan Karjalassa ja Pohjois-Venäjällä pesiviä lintuja. Muuttokausi on maalikuun alkupuolelta aina toukokuun loppuun asti. Pääosa huhtikuun alun ja puolenvälin aikaan. Päijät-Hämeessä ei varsinaista muuttolinjaa ole vaan lintuja muuttaa esim. koko Hollolan leveydeltä. Hankealueen tienoilla merikotkan reittiä ohjaavat moottoritie, vanha Helsingintie ja Luhdanojan suisto. Osa merikotkista lentää Artjärven kautta. Lahden pohjoispuolella Merikotkien muutto vilkastuu syyskuun puolessa välissä ja päämuuttokausi osuus lokakuun alkupuolelle. Muutto jatkuu marraskuun puolelle ja aina joulukuun alkuun. Syysmuutossa maakotkat ovat enemmän reittimuuttajia kuin keväisin. Sisämaassa muutto on tosin rintamamuuttoa kohti etelää ja lounasta mutta rannikoilla linnut lentävät rannikkolinjojen mukaisesti. 13

14 14 Piekana Sääksi Laulujoutsen niiden reitit kulkevat Vesijärven eteläreunaa ja Pulkkilanharjun ja Heinolan kautta. Piekana on petolinnuistamme muuttohavainnoissa keväällä runsaslukuisin. Maamme yli muuttaa myös Skandinavian tunturiylängöillä pesiviä lintuja. Muuton pääsuunnat ovat kohti pohjoista tai luodetta. Pääreitit kulkevat Kirkkonummen ja Lappeenrannan sekä Joensuun alueiden kautta. Muutto alkaa maalis-huhtikuun vaihteessa ja on suurimmillaan lähes poikkeuksetta Päijät-Häme ei osu piekanojen suurimpien päämuuttoreittien varrelle mutta alueen yli muuttaa jonkin verran piekanoja. Sääksen kevätmuutto ajoittuu sisävesien sulamiseen. Kannan pääosa saapuu Suurin keskittymä sääksiä on Kanta-Hämeessä Vanajavedellä. Sääksiä havaitaan muuton aikaan enintään muutamia päivässä samalla havaintopisteellä. Havaintoja tehdään Päijät- Hämeessäkin. Laulujoutsenen päämuuttoreitti kulkee Pohjalahden rannikkoa pitkin. Sisämaahan suuntaavat laulujoutsenet kulkevat Satakunnan ylitse. Toinen muuttoreitti kulkee Karjalan Kannaksen kautta kohti Venäjän pohjoisosia. Syksyisin muutto kulkee pääasiassa itäistä reittiä maamme kaakkoisrajan tuntumaan. Muutto alkaa elosyyskuun vaihteessa on huipussaan syys-lokakuun vaihteessa. Piekanojen muuttomäärät syksyisin riippuvat kesän poikueiden onnistumisesta ja ravinnon määrästä. Syksyisinkin piekanoja nähdään myös Päijät-Hämeessä. Syysmuuton voimistuminen alkaa elokuun puolen välin paikkeilla ja pääosa sääksistä poistuu maastamme syyskuun alkupuolella. Muutto loppuu lokakuun alussa. Suuria muuton keskittymiä ei ole vaan muutto etenee laajalla rintamalla kohti etelää. Sääksiä havainnoidaan Päijät- Hämeessä myös syysmuuton aikaan. Syksyllä muuttoreitti kulkee sisämaasta kohti lounasta. Pohjoisesta tulevat seurailevat Pohjanlahden rannikkoa. Itäisessä Suomessa laulujoutsenet seurailevat arktikan muuttoreittejä ja niihin voi vaikuttaa voimakkaasti vallitseva sää. Muutto voimistuu lokakuussa mutta

15 15 Muutto alkaa jo helmikuussa ja on voimakkaimmillaan maalishuhtikuun vaihteessa. Laulujoutsenia muuttaa jonkin verran myös Päijät-Hämeen yli. laulujoutsen pysyttelee usein pesimäpaikallaan kunnes vedet alkavat jäätyä. Täten muuttoajankohta vaihtelee vuosittain ja voi Etelä- Suomessa sijoittua jopa aivan vuoden lopulle. Kurki Hanhet Kevätmuutto kulkee Helsingin ja Turun väliltä. Sisämaassa kurjet hajautuvat ja suuntaavat pesimäalueilleen. Pohjoiseen jatkavat kurjet tiivistyvät uudelleen Pohjois-Pohjanmaan rannikolla. Kurjen kevätmuutto on huipussaan huhtikuun puolen välin kohdalla tai sen jälkeen. Kurkien päämuuttoväylä kulkee Päijät-Hämeen länsipuolitse mutta joitain kurkia lentää myös Päijät- Hämeen yli. Hanhia muuttaa Suomen yli useita lajeja. Tundrametsähanhet, taigametsähanhet, tundrahanhet, valkoposkihanhet ja sepelhanhet. Keväisin tundrametsähanhet muuttavat pääosin Kaakkois- Suomen kautta. Kaakkoinen Päijät-Häme eli Orimattila- Artjärvi mainitaan Laulujoutsenia muuttaa jonkin verran myös Päijät-Hämeen yli. Kurjen syysmuutossa erottuu kaksi pääreittiä. Läntisemmällä reitillä kurjet lentävät länsirannikon suuntaisesti etelään ja Satakunnan ja Varsinais-Suomen ylitse kohti Viroa. Itäisemmällä reitillä päävirta kulkee yleensä Suomenselän yli Pirkanmaalle ja edelleen läntisen Uudenmaan rannikolle ja kohti Viroa. Muuttoreittien sijoittumiseen vaikuttaa selkeästi tuulen suunta ja voimakkuus. Voimakkaassa sivutuulessa muuttoparvet saattavat siirtyä yli viisikymmentä kilometriä keskimääräistä lännemmäs tai idemmäs, jolloin mm. Päijät- Hämeessä voidaan nähdä runsasta kurkimuuttoa. Kurkien syysmuutto tapahtuu yleensä 2-3 päivän sisällä syyskuun lopulla. Kurkia voidaan havaita yhdeltä havaintopaikalta jopa kpl yhden päivän aikana. Tundrametsähanhien päämuuttoreitti kulkee Kaakkois-Suomen yli kohti lounasta yli Suomenlahden. Muuton pääajankohta on yleensä syyskuun lopulla. Lepoalueita on nykyisin Kaakkois-Suomen pelloilla. Taigametsähanhilla ei ole mitään päämuuttoreittiä vaan ne muuttavat laajalla rintamalla. Muutto ajoittuu

16 16 tundrametsähanhen lepoalueena. Muutto on huipussaan huhtikuun lopulla. Taigametsähanhen päämuuttoreitit menevät Satakunnan yli sisämaahan päin kohti koillista tai pitkin Pohjanlahden rannikkoa. Satakunnassa muutto on huipussaan huhtikuun puolessa välissä. Tudrahanhen muutto on keväällä hyvin samankaltainen kuin tundrametsähanhen. Reitti kulkee Kaakkois-Suomen kautta ajoittuen huhtikuun lopulle ja toukokuun alkuun loppuen kesäkuun alkupuolella. Valkoposkihanhen kevätmuuttoreitti kulkee Suomenlahden ja Kaakkois- Suomen kautta. Toisinaan tuulet voivat painaa muuton kulkemaan Kouvola Joensuu linjan kautta. Muuttoajankohta on toukokuun puolen välin paikkeilla. Sepelhanhien kevätmuuttoreitti kulkee Suomenlahdella ja siitä koilliseen kohti Vienan merta. Sepelhanhet seurailevat muita hanhia tarkemmin vesistöjä. Muuton pääajankohta on yleensä toukokuun lopulla. Päijät-Hämeen yli muuttaa joka kevät hanhia. pääosin syyskuulle ja sen huippu ajoittuu puoleen väliin. Tundrahanhen syysmuutto tapahtuu pääosin lokakuussa ja kulkee Venäjän puolella. Sää saattaa siirtää muuttoreittiä länteen, jolloin tundrahanhia voidaan havaita Itä- Suomessa. Itä- ja Kaakkois-Suomen pellot ovat valkoposkihanhen levähdysalueita, joissa niitä saattaa majailla samaan aikaan satojatuhansia lintuja. Syysmuutto kulkee arktisista hanhista läntisimpänä Itä-Suomen yli. Poikkeuksellisilla sääoloilla reitti voi siirtyä länsireunaltaan aina Tampereelle saakka. Päämuuttoajankohta on yleensä syyskuun loppupuolella. Sepelhanhien syysmuutto kulkee Venäjän puolella ja Kaakkois-Suomen yli. Sepelhanhia havainnoidaan Eteläja Pohjois-Karjalassa sekä Kymenlaaksossa. Muuttoajankohta on pidemmälle aikavälille jakautunut ja alkaa syyskuun alussa. Normaalisti pääjoukot muuttavat syyskuun lopulla mutta myös lokakuussa voi olla oma huippunsa. Sepelhanhet eroavat muista hanhista siinä, että ne muuttavat yleensä kauniilla ilman suosien tyynempää ja lämpimämpää korkeapaineen aikaa. Päijät-Hämeessä voidaan nähdä usean tuhannen hanhen muuttomääriä, jos sää ohjaa hanhet läntisemmälle reitille. Taulukko 5. Suurimpia hanhimuutonsummia eri alueilla Suomessa (Pöyhönen) alue vuosi metsäh. tundrah. Anserlaji valkoposkih. sepelh. hanhilaji yhteensä

17 Länsi Uusimaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois Karjala Länsi Uusimaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois Karjala Pirkanmaa Länsi Uusimaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjois Karjala Satakunta Merenkurkku Suomenselkä Keski-Suomi Viinistu, Viro Aiempia havaintoja Päijät-Hämeestä Hankekohtaisen muuttohavainnoinnin pohjaksi tutkittiin vielä tarkemmin maakunnallista ja paikallista muuton havainnointia vuosilta Havaintojen selvittelyssä keskityttiin tuulivoimaloiden kannalta merkittäviksi todettuihin ja alueen kautta eniten muuttaviin isoihin lintuihin. Tausta-aineistona tässä käytettiin edellä mainittua muuttoja koskevaa kirjallisuutta, alan muuta kirjallisuutta ja lehtiä, Tiira-lintutietopalvelua ja Petri Kuhnon henkilökohtaisia havaintoaineistoja Kurjet Monituhatpäisiä kurkimuuttoja on osunut syksyisin Päijät-Hämeeseen useana vuotena. 50 suurinta kurkimuuttoa ovat kaikki pitäneet sisällään yli 850 muuttavaa kurkea. Näistä taulukossa 6. on

18 lueteltu vuosilta merkittävimmät päivät Päijät-Hämeessä, kurkien määrä, havaintopaikka sekä mahdolliset havainnoitsijan kommentit. Taulukossa 7. on samat tiedot Lahdesta. Taulukko 6. Merkittävimmät kurkimuutot Päijät-Hämeessä. (Lintutietopalvelu Tiira) Vuosi Kurkien määrä Havaintopaikka Kommentteja Padasjoki, Virmaila suunta lounas Asikkala, Kuurnamäki Lahti, Rälssinkallio Lahti, Luhdanjoen lintutorni suunta lounas Asikkala, Pulkkilanharju Lahti, Rälssinkallio Asikkala, Pulkkilanharju suunta lounas Asikkala, Näkkimäki suunta lounas ja eteläkaakko Lahti, Renkomäki kaukana idässä Heinola, Lakeassuo Asikkala, Pulkkilanharju Asikkala, Pulkkilanharju suunta etelälounas Padasjoki, Kaipolanmäki Padasjoki, Linnasaaren luoteiskulma suunta etelä Padasjoki, Linnasaaren luoteiskulma suunta lounas Asikkala, Näkkimäki 18 Taulukko 7. Merkittävimmät kurkimuutot Lahdessa. (Lintutietopalvelu Tiira) Vuosi Kurkien määrä Havaintopaikka Kommentteja Lahti, Rälssinkallio Lahti, Luhdanjoen lintutorni Lahti, Rälssinkallio Lahti, Renkomäki kaukana idässä Lahti, Rälssinkallio suunta lounas Lahti, Renkomäki Lahti, Renkomäki Lahti, Karjusaari Lahti, Ruoriniemi Lahti, Radiomäki suunta etelä Lahti, Teivaan venesatama suunta lounas Lahti, Rälssinkallio suunta etelä-lounas Lahti, Myllypohja suunta lounas Lahti, Kiveriö Lahti, Rautakankareen hiihtomaja Taulukoista havaitaan, että Päijät-Hämeessä tapahtuva kurkimuutto vaihtelee vuosittain. Vuosina ja Lahden kohdalta ei mennyt merkittäviä kurkimuuttoja. Maakunnallisesti merkittäviä kurkimääriä on nähty alla mainittuina vuosina ja niiden liikkeistä on kirjattu seuraavia havaintoja. Havainnot on kerätty Petri Kuhnon muistiinpanoista, Lintupalvelu Tiirasta ja PHLY:n jäsenlehti Päijät-Hämeen Linnuista.

19 2005 Syksyllä 2005 oli Päijät-Hämeessä kaksi kurkien syysmuuttopiikkiä. Tuulet olivat siis sopivan länsi-/luoteissuuntaiset, jotta kurjet poikkesivat normireitiltään idemmäs. Kellonajaltaan kurkimuutto osuu useimmiten Lahden leveysasteille vasta iltapäivällä ja jatkuu usein iltahämäriin saakka. Kun kaikkien havaintopaikkojen summat lasketaan yhteen, vertaillaan kellonaikoja, parvikokoja ja muuttosuuntia, saadaan koko päivän Päijät-Hämeen yhteissummaksi Tämä oli silloin kaikkien aikojen ennätysmuutto Päijät-Hämeessä Havainnointia oli Asikkalan Pulkkilanharjulla ja Lahden Renkomäen hiekkakuopilla sekä Luhdanjoen lintutornissa. Pulkkilanharjulla laskettiin klo 16:40-18:45 yhteensä 3739 muuttavaa 35 parvessa suuntaan etelä-lounas. Renkomäestä havaittiin 3216 muuttavaa 25 parvessa ajalla 17:10-19:30. Lintuja meni laajalla rintamalla niin itä- kuin länsipuoleltakin. Suuntana lounas. Luhdanjoen tornista taas saatiin summaksi 3777 ja parvia oli 29, ajalla 17:30-20:00. Lahden yli muuttaneiden kurkien summa oli arviolta Muutto soljui matalalla, kuten usein illan tunteina käy, kun nosteet vähenevät meni myös kurkimuuttoa. Päivän hurjin ryntäys nähtiin Asikkalan Pulkkilanharjulta, kun ajalla 17:15-18:45 eli puolessatoista tunnissa muutti 2472 kurkea 23 parvessa suuntanaan etlälounas. Lahdessa havainnoitiin Renkomäessä sekä Luhdanjoen lintutornissa. Luhdanjoella muutti 325 kurkea, kaikki lännen puolelta, joten Renkomäessä havaitut 1205 yksilöä ovat eri lintuja. Muutto on siis ylittänyt Lahden laajana rintamana. Lahdessakin havainnoitiin vain illan tunteina, noin klo Heinolan Lakeassuolla laskettiin illan aikana 1540 kurkea, kaukana lännessä. Havainnoista päätellen valtamuutto meni Lahden länsipuolelta Syksyllä 2006 oli yksi hyvä kurkipäivä, 10.9., jolloin havainnointia oli Pulkkilanharjulla, Heinolan Lakeassuolla, Nastolan Vuorenmäellä, Lahden Renkomäessä ja Luhdanjoen tornissa (muitakin satunnaisia havaintopisteitä on, mutta ne eivät ole valtareitin kannalta oleellisia, vaan sisältävät samoja lintuja). Heinolan Lakeassuon mäeltä nähtiin 1132 muuttavaa 31 parvessa muuton painottuessa iltaan. Asikkalan Pulkkilanharjulla ynnättiin illalla eli reilussa tunnissa 1325 muuttavaa 21 parvessa. Lahden Renkomäen sorakuopilla oltiin klo 18:40-20:30, ja laskettiin 1592 kurkea 6 parvessa muuton jatkuessa lähes pimeän tuloon saakka. Muuttosuunta oli etelän ja lounaan välillä, enimmäkseen lounas Tämä oli jo kolmas vuosi perättäin, kun koettiin kohtuullinen kurkimuutto Päijät-Hämeessä. Tällä kertaa päivä oli 28.9., mutta nyt muutto ei ollut niin selvästi iltarynnistys vaan lintuja muutti pitkin päivää. Pulkkilanharjun päiväsumma oli 2456 yksilöä päämuuttosuuntana etelä-lounas. Heinolasta ja Lahdesta ei ole havaintoja, joten muutto on ohittanut nämä alueet tai havainnointia ei ole tehty Muutamia hyviä kurkipäiviä: 19

20 Asikkala, Näkkimäki (eli Vääksyn itä-/eteläpuolella, näkymä Päijänteen Asikkalanselälle) 1937 muuttavaa 60 parvessa, eli aika tasaista menoa pitkin päivää. Havainnointia tehtiin aamukuudesta iltakuuteen. Lahdesta ei ole havaintoja Asikkalan Kalkkisissa havaittiin yli 500 kurkea ja Lahden Rälssinkallion maankaatopaikalta laskettiin 1700 kurkea ajalla Valtaosa muutosta meni selvästi kello 18 jälkeen suunta etelä-lounas. Rälssinkalliolla kurkia on mennyt sekä itä- että länsipuolelta ja näin ollen myös hankealueen yli. Lentokorkeuksia tai tarkempia etäisyyksiä ei ole havaintoihin merkitty, mutta iltamuuttoon pätee aina se, että parvet laskevat matalammalle Näkkimäeltä havaittiin 1200 kurkea, Heinolan Lakeassuolta laskettiin 1100 kurkea ja Pulkkilanharjulta 1400 sekä Rälssinkalliolta 730 kurkea laajalla rintamalla molemmin puolin mäkeä Padasjoen Linnasaaresta laskettiin 2194 kurkea suuntanaan lounas. Pulkkilanharjulta havaittiin 1780 kurkea mutta tuolloin Lahdessa ei tehty kurkihavaintoja, joten muutto on mennyt Lahden länsipuolelta oli kurkien muuttopäivä. Korkein summa laskettiin taas Pulkkilanharjulta, jossa suuntaan etelä-lounas muutti ajalla yhteensä 3266 kurkea 67 parvessa. Valtaosa kaukaa idän puolelta, mikä tarkoittaa, että todennäköisesti nuo linnut ovat tulleet suurelta osin Lahden yli (ja ovat varmaan myös osittain samoja, joita laskettiin Heinolassa 2845). Lahdessa havainnoitiin aamulla Ruoriniemessä 1007 kurkea Kaikkien aikojen kurkimuuttopäivä osui vuodelle 2011 ja päivälle 16.9., jolloin maakunnan korkein summa laskettiin Padasjoen Virmailasta, ennätykselliset 9412 kurkea 114 parvessa klo Nämä linnut lienevät menneet lännestä enimmäkseen Lahden ohi. Lahden Rälssinkalliolla oli havainnointia , jolloin muutti maankaatopaikalta nähtynä 3677 kurkea mutta havainnoija mainitsee, että muutto oli täydessä käynnissä paikalle tullessa, joten kurkia on mennyt enemmänkin. Rälssinkallion muutto on suuntautunut ensin etelä-kaakkoon mutta tuulen heiketessä parvet menivät kohti etelä-lounasta. Muutto laskeutui matalalle/keskikorkeudelle. Muutto on mennyt Rälssinkallion molemmin puolin ja osin yli hankealueesta oli hyvä kurkimuutto, jolloin Asikkalan Kuurnamäessä ja Lahden Rälssinkalliolta laskettiin iltamuutolla 3850 kurkea. Heinolan Lakeassuolla laskettiin reilut 400 kurkea. Rälssinkalliolta katsottuna muutto meni enimmäkseen kaukaa länsi-puolelta, joitakin parvia itä-puolelta ja vain pari parvea suoraan yli. Muutto alkoi iltapäivällä harvakseltaan, suuntana etelä-kaakko, n. klo muutto kiihtyi ( n muuttavaa kurkea ) jolloin myös paljon parvia lounaan suuntaan. Tästä päätellen valtaosa muutosta on mennyt tuulivoimakaavaillun alueen ohitse. Kuten useasti aiemmin iltamuutto on mennyt matalalla.

21 Hanhet Kuten kurkien kohdalla myös hanhien kohdalla syysmuuton esiintyminen Lahdessa ja Päijät- Hämeessä vaihtelee. Monisata- tai monituhatpäisiä hanhimuuttoja on osunut syksyisin Päijät- Hämeeseen useana vuotena. Taulukossa 8. on lueteltu vuosilta merkittävimmät 25 hanhimuuton havaintoa Päijät-Hämeessä, hanhien määrä, havaintopaikka sekä mahdolliset havainnoitsijan kommentit. Taulukossa 9. on samat tiedot Lahdesta. Taulukko 8. Suurimmat hanhimuuttohavainnot Päijät-Hämeessä vuosina Vuosi Hanhien määrä Havaintopaikka Kommentteja (määrittelemättömät + lajimääritellyt) Padasjoki, Virmaila etelä - länsi Asikkala, Pulkkilanharju Asikkala, Meijeritie suunta länsilounas Asikkala kk, Päijänne-instituutti suunta lounas Hollola, Laitiala Sysmä, Valittula suunta lounas Orimattila, Kurunkulma Hollola, Lahdenpohja suunta lounas, länsilounas Lahti, Rälssinkallio suunta etelä, lounas, kaakko Hollola, Lahdenpohja suunta länsilounas Heinola, Lakeassuo suunta lounas Padasjoki, Virmaila Lahti, Teivaan venesatama suunta lounas Asikkala, Karisalmi Hollola, Valkeavuori suunta lounas Orimattila, Artjärvi, Villikkala Orimattila, Artjärvi, Säyhtee Asikkala, Meijeritie Orimattila, Artjärvi suunta länsi Nastola, Pensuo Padasjoki, Virmaila suunta länsi Lahti, Ruoriniemi Nastola, Arrajärvi Asikkala, Pulkkilanharju Nastola, Ruuhijärvi Heinola, Lakeassuo Asikkala, Pulkkilanharju Hollola, Kalliola Lahti, Kankola suunta etelä Taulukko 9. Suurimmat hanhimuuttohavainnot Lahdessa vuosina Vuosi Hanhien määrä (määrittelemättömät + lajimääritellyt) Havaintopaikka Kommentteja Lahti, Rälssinkallio suunta etelä, lounas, kaakko Lahti, Teivaan venesatama suunta lounas

22 Lahti, Ruoriniemi Lahti, Kankola suunta etelä Lahti, Kilpiäistenpohja suunta etelälounas Lahti, Myllysaari suunta etelälounas Lahti, Rälssinkallio suunta lounas Lahti, Aleksanterinkatu suunta lounas Lahti, Ruoriniemi Lahti, Ruoriniemi suunta etelä Lahti, Metsämaa Lahti, Karisto Lahti, Ruoriniemi suunta lounas Lahti, Satama suunta eteläkaakko Lahti, Metsäpellontie Lahti, Ruoriniemi Lahti, Teivaan venesatama Lahti, Ankkuri suunta lounas Lahti, Teivaan venesatama suunta etelälounas Lahti, Kilpiäisten uimaranta Lahti, Luhdanjoen lintutorni suunta länsi Lahti, Pekanmäki Lahti, Kujala suunta lounas Lahti, Tiirismaan koulu suunta etelälounas Lahti, Luhdanjoen lintutorni suunta lounas Lahti, Myllysaari Lahti, Myllypohja Lahti, Sopenkorpi Taulukoista havaitaan, että Päijät-Hämeessä tapahtuva hanhimuutto vaihtelee vuosittain. Maakunnallisesti merkittäviä hanhimääriä on vuosina nähty alla mainittuina vuosina ja niiden liikkeistä on kirjattu seuraavia havaintoja. Vuosina, joita ei ole alla mainittu, ei ole ollut merkittävää hanhimuuttoa. Havainnot on kerätty Petri Kuhnon muistiinpanoista, Lintupalvelu Tiirasta ja PHLY:n jäsenlehti Päijät-Hämeen Linnuista Asikkalan Pulkkilanharjulla muutti 6700 hanhea. Lahdesta ei ole havaintoja, joten lintujen reitti on oletettavasti mennyt lännestä Lahden ohi tai havainnointia ei ole tehty Lokakuun 2. oli kova hanhimuutto. Asikkalan Pulkkilanharjulla laskettiin yli muuttavaa hanhea, samoin Artjärvellä yli Muuttosuunnista ei ole tarkkaa tietoa, mutta lounasetelälounas se yleensä on. Hanhien muuton rintama on ollut laaja, koska havaintoja on niin Pulkkilanharjulta kuin Artjärveltä. Lahdesta ei ole havaintoja, joten Lahdessa ei ole joko ollut

23 23 havainnointia tai linnut ovat joko menneet Lahden ohitse Pulkkilanharjulta lännen kautta ja Artjärveltä idästä Lokakuun 16. muutti hanhia laajalla rintamalla sisämaan yli ja muuttoa jatkui koko päivän. Pulkkilanharjulta nähtiin yli hanhea, Padasjoella yli 7700, joten valtareitti on mennyt Päijänteen länsipuolelta. Orimattilan Virenojalta nähtiin 4500, mutta Artjärveltä vain muutama sata, joka johtunee siitä, että siellä havainnoitiin vain lyhyen aikaa. Hollolan Kalliolassa havainnoitiin 4500 hanhea. Nastolan Ruuhijärvellä muutti 7000 hanhea, mikä kertoo muuton laajuudesta ja siitä, että hanhet seurasivat perinteisiä reittejä. Lahdessa ei ole merkittäviä hanhihavaintoja tuolta päivältä Oli merkittävä hanhisyksy. Lokakuun alussa maakunnan pelloilla lepäili kymmeniä tuhansia muutolta lävähtämään jääneitä hanhia odotellen seuraavia sopivia muuttosäitä. Lokakuun 9. taivas aukeni ja hanhet lähtivät muutolle. Jälleen hanhia nähtiin laajalti koko maakunnassa, mutta suurin ryntäys nähtiin Artjärvellä, lähes muuttavaa. Myös yllättäen Kärkölässä nähtiin muutama tuhat muuttavaa, mutta varsinainen muutto meni kyllä Päijät-Hämeen itäosista. Myös Kymenlaakson puolella nähtiin hanhia runsaasti, muttei niin paljon kuin Artjärvellä. Lahdesta ei ole havaintoja, joten kaupungin alueella ei ole tehty havainnointia tai linnut eivät ole lentäneet Lahden yli on havaittu Pekamäellä ja Luhdanjoen lintutornilta noin 2000 hanhea jonkin verran muuttoa. Padasjoella havaittiin muuttavaa hanhea, Pulkkilanhajulla kuudes päivä 2000 ja seitsemäs päivä 3500 ja Nastolan Ruuhijärvellä Lahdessa ei juurikaan merkittäviä havaintoja vain Luhdanjoen lintutornilta 1100 hanhea suuntanaan lounas Jälleen ihan hyvä hanhisyksy oli hyvä rynnistys perinteisesti laajalla rintamalla, parhaat summat Asikkalan Pulkkilanharjulta vajaat 8000 arktista hanhea suuntiin etelä-lounas. Padasjoella n ja Lahden Ruoriniemessä n Ruoriniemen havainnossa ei ole mainittuna lintujen suuntaa mutta muutto on suuntautunut yleisesti ottaen lounaaseen, joten jos näillä Lahden linnuilla oli sama suunta lounas, ovat ne menneet hankealueen ohi kaukaa länsipuolelta Oli todella suuria hanhiparvia huonojen säiden pudottamana pitkin maakunnan (ja Suomen) peltoja. Lintuja oli kymmeniätuhansia, parhailla paikoilla yli linnun kerääntymiä. Pikkuhiljaa hanhet poistuivat etelään säiden parannuttua Padasjoella havaittiin ennätykselliset hanhea. Kaksi Lahden kannalta merkittävää muuttopiikkiä olivat 25.9., jolloin Lahden Vesijärven havaintopisteistä laskettiin kymmenisentuhatta hanhea suuntinaan lounas ja länsi Lahden Vesijärvellä nähtiin

24 24 aamutunteina yli 6000 hanhea matalalla ja valtasuuntanaan etelä, etelälounas ja lounas. Tarkkaa tietoa lintujen reitistä Etelä-Lahdessa ei ole, koska siellä ei ole ollut havainnointia Teivaan venesatamasta Lahdessa muutti komeat hanhea suuntaan lounas. Rälssinkalliolla havainnoitiin myöhään iltapäivällä, jolloin havaittiin vain muutamia kymmeniä hanhia ja sen jälkeen saderintama pysäytti muuton. Lounainen muuttosuunta Vesijärveltä nähtynä vie hanhet lännen puolelta ohi hankealueen havaittiin Padasjoella noin 8000 hanhea muuttamassa suuntanaan länsi Asikkalassa Pulkkilanharjun ja Vääksyn välillä havaittiin valkoposkihanhea ja muuta hanhea suuntanaan lounas ja samana päivänä Lahden Rälssinkalliolta hanhea muuttamassa korkealla laajalla rintamalla molemmin puolin havainnointipaikkaa mutta pääosin kaukana. Muuttosuuntina olivat lounas, etelä ja kaakko muutonseuranta Rälssinkalliolla jatkui ja havaittiin 4700 hanhea suuntanaan lounas. Muutto tapahtui matalammalla kuin edellisenä päivänä Merikotkat Merikotkien muuttoa tutkittiin kevään 2013 osalta paitsi havaintopäivinä myös keräämällä Lahden havainnot lintutietopalvelu Tiirasta. Merikotkia havaittiin kevätmuutonseurantapäivinä vain yksi 25.4., joka lensi kaukana hankealueesta. Kevätmuuton aikana havaintoja tehtiin Lahdessa yhteensä 15 päivänä ajanjaksolla Huomioon ottaen todennäköisesti samoista linnuista tehdyt päällekkäiset havainnot, oli muuttavia merikotkia lukumääräisesti 18 tai 19 kpl. Aiempina vuosina on havaittu, että merikotkia voi muuttaa keväällä Päijät-Hämeessä yli kymmenenkin kappaletta. Vuoden 2013 keväällä havaintoja tehtiin enemmän kuin yhtenäkään toisena keväänä Muuttolinnuston hankealuekohtainen seuranta Hankealueen kautta muuttava linnusto laskettiin lintujen kevät- ja syysmuuttokausien aikana tehdyin muutontarkkailuin. Muutontarkkailuun valittiin muutolle otollisia päiviä ja tarkkailua täydennettiin Lintupalvelu Tiiran merkintöjä tutkimalla ja muiden lintuharrastajien havaintoja hyödyntämällä sekä heitä haastattelemalla. Muutonseurannan pohjana oli harrastajien useiden vuosien kokemus ja tietämys Lahden alueen kevät- ja syysmuuttoreiteistä, muuttokäyttäytymisestä, säiden vaikutuksesta ja muuton ajankohdista sekä lajistosta. Hankealueen tarkkailun lisäksi käytössä oli mm. Petri Kuhnon havainnot Lahden seudulta vuodesta 1986 alkaen. Tarkkailupaikkana oli Lahden Rälssinkallion maankaatopaikan mäki. Rälssinkallio on sijaintinsa puolesta hyvä muutonseurantapaikka, josta on laaja näkemäsektori kohti suunniteltua hankealuetta. Sijainti on myös hyvin linjassa hankealueen kanssa sekä kevät- että syysmuuton pääasiallisten muuttosuuntien suhteen. Matkaa Rälssinkalliolta Tuohijärvenkalliolle on noin 3,5 km. Muuton seurannassa käytettiin apuna kiikareita, kameraa ja kaukoputkea. Sääolosuhteita seurattiin muuttoaikoina ja seurantapäivät valittiin sääolosuhteiden mukaan tarkoituksena seurata muuttoa

25 sääolosuhteiden kannalta hyvinä päivinä ja etenkin päivinä, joina muuton määrän tiedettiin nousevan merkittäväksi. Muuton tarkkailua tehtiin keväällä 2013 myös Taka-Nuuttilan tilan pellolta hankealueen pohjoispuolella, jotta nähtäisiin alueen yli suoraan muuttavat linnut mutta alueen korkeuserojen vuoksi näkemäsektori jää kohdassa suppeaksi, eikä siitä voi havainnoida kaikkia alueen sivustoilta kulkevia lintuja, joten tarkkailupaikaksi valittiin ensimmäisen seurantapäivän jälkeen Rälssinkallio. Rälssinkallion sijainnin, noin 3,5 km hankealueen pohjoisreunasta, voidaan todeta olevan kauempana kuin Bird Life Suomen suositus muutontarkkailuun on. Hankekohtaista arviointia varten paikka on kuitenkin toimiva, sillä se on korkealla ja siitä on esteetön näkyvyys hankealueelle sekä Luhdanjoen suistoon. Hankealueen keskeltä ei löydy paikkaa, josta havainnointi olisi voitu tehdä, koska alueen korkeuserot ja puusto aiheuttavat näköesteitä alueen korkeimmilla kohdillakin. Tarkkailussa oli käytössä normaalit apuvälineet ja törmäysten todennäköisyyden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon tarkkailupaikan etäisyyden tuoma lisäys tulosten epävarmuudessa. Vuoden 2013 kevätmuutto oli myöhässä tavanomaisesta ja maaliskuun 2013 lopussa Bird Life Suomi kommentoi, että säiden lämmetessä Suomeen saapuu todennäköisesti paljon muuttolintuja. (Kaleva 1) Merikotkan muuton osalta kevätmuutto tapahtuu Lahden seudulla yleensä maaliskuun puolen välin ja huhtikuun puolen välin aikoihin. Varsinaisesti kevätmuutto käynnistyi todenteolla vasta huhtikuun puolessa välissä ja koska muutto oli myöhässä, tapahtui se lyhyen ajan sisällä. (Tringa, Kaleva 2, Mtv.fi) Päivämuutto alkoi hiljentyä jo huhtikuun 25. päivän kohdalla, jonka jälkeen muuttivat vielä esim. arktiset muuttajat, kahlaajat ja hyönteissyöjät. (Tringa) Arktinen muutto menee Suomenlahden ja Kaakkois-Suomen sekä Karjalan kannaksen muuttoreittiä myöten, jolloin siellä muuttaa satoja tuhansia hanhia. (BirdlifeSuomi web ja Kontiokorpi s ) 25 Lahden alueella kevätmuutto alkoi varsinaisesti huhtikuun puolen välissä sään lämmetessä vaikka aikaisia muuttohavaintoja Päijät-Hämeessä tehtiin jo ennen tätä. Muutto alkoi hiljentyä huhtikuun päivän tienoilla jatkuen toukokuun alkupuolelle. Sellaisia päiviä, jolloin muutto tuli Lahden yli etelästä oli keväällä 2013 vähän. Kevätmuuttoa seurattiin linnustovaikutusten arvioinnin yhteydessä kaikkiaan 14 päivänä, jotka on merkitty taulukkoon 3. Muutontarkkailussa kirjattiin ylös kaikki suunnittelualueen kautta muuttavat lintulajit, mahdollisuuksien mukaan niiden yksilömäärät ja muuttosuunnat sekä lintujen arvioidut muuttokorkeudet ja -etäisyydet hankealueesta. Kuvaan 2. on merkitty lintujen kevätmuuttoreitit hankealueen lähistössä. Pääsääntöisesti muuttoa seurattiin auringonnoususta puoleenpäivään. Joinakin havaintopäivinä muutonseurantaa toteutettiin lisäksi iltapäivällä petolintujen muuttoreittien arvioimiseksi. Havainnointi pyrittiin ajoittamaan hanhien ja päiväpetolintujen muuton pääasialliseen ajankohtaan ja muuton kannalta suotuisiin sääoloihin. Lisäksi on huomioitava, että pienempien lintujen muutto tapahtuu laajalla rintamalla, johon, samoin kuin muuttokorkeuteen, vaikuttavat suurelta osin kulloinkin vallitseva sää ja etenkin tuuliolosuhteet. Taulukko 10. Kevätmuuton seurantapäivät Päivämäärä Tarkkailuaika Sää tiedot Muuton määrä (yleisarvio, määrät ja hankealueen ylittäneet) C, selkeää, kosteus 65- Ei merkittävää muuttoa. Mustarastas muutti hankealueen yli

26 26 40%, tuuli länsiluoteesta, tuulennopeus keskimäärin 4 m/s (40 m korkeudessa), C, aamupäivällä selkeää ja iltapäivällä pilvistä, kosteus %, tuuli lounaasta, 5 m/s C, puolipilvistä, kosteus 45%, tuuli lounaasta, 5 m/s C, selkeää, kosteus 45%, tuuli etelästä, 4 m/s C, selkeää, kosteus 40%, tuuli itäkoillisesta, 5 m/s C, selkeää, kosteus 60-40%, tuuli etelästä ja lounaasta, 4 m/s C, pilvistä, kosteus 90%, tuuli lounaasta, 7 m/s Harakka 1 Talitiainen 5 Mustarastas 1 Hiirihaukka 1 Telkkä 4 Ei merkittävää muuttoa. Toinen merikotkista lensi hankealueen ylitse. Hiirihaukka 1 Merikotka 2 Ei merkittävää muuttoa Varikset ja harmaalokit ovat muuttaneet alueen yli Varis 27 Harmaalokki 4 Uuttukyyhky 1 Ei merkittävää muuttoa Pulmunen 1 ei havaintoja muuttavista linnuista Ei merkittävää muuttoa Laulujoutsen 6 Varpushaukka 2 Hiirihaukka 3 Kiuru 7 Peippo 6 Yksi hiirihaukoista ja kiurut hankealueen yli Ei merkittävää muuttoa Laulujoutsen 2 Kanadanhanhi 1 Harmaahaikara 1 Hiirihaukka 1 m

27 27 Kurki 2 Töyhtöhyyppä 35 Kuovi 1 Uuttukyyhky 1 Sepelkyyhky 80 Kangaskiuru 1 Kiuru 8 Västäräkki 3 Punakylkirastas 1 Hiirihaukka muutti hankealueen yli C, pilvistä, kosteus n. 90 %, tuuli lounaasta, 8 m/s Myöhäisen kelloajan tavoitteena oli petolintumuuton seuranta. Poutasää oli otollinen muutolle. Havainnointipaikka Luhdantaustan Taka-Nuuttilan pellot. Varsinaisia muuttolintuja vain 3 kanadanhanhea, kaksi ruskosuohaukkaa, piekana sekä 32 kurkea. Nämä kaikki matalalla, ja hankealueen ylittäen. Paikalla myös varpushaukkoja, jotka voi tulkita reviirillään kierteleviksi. Reviirin tarkaa paikka mahdoton arvioida, lähistöllä kuitenkin C, selkeää, kosteus 40 %, länsi, 8 m/s C, selkeää, kosteus 35 %, Kanadanhanhi 3 Ruskosuohaukka 2 Piekana 1 Kurki 32 Kuovi 2 Paikkana Rälssinkallio. Poutasää, etelänlounainen virtaus, ihan otollinen muutolle. Varpushaukkapari, reviiriin viittaava havainto, lienee sama kuin ed. Päivänä Taka- Nuuttilan pelloilta nähdyt. Jossain siis reviiri. Kanahaukka reviiri länsipuolella. Tuulihaukkoja kiertelemässä 2 kpl. Muuttavia: 9 kurkea itäpuolelta, siis tuulimyllyalueen yli, tosin korkealla. Naurulokkeja yhteensä 45 muuttavaa, osa tuulimyllyalueen yli, suht matalalla. Ei muuta muuttoa, ei edes pikkulintuja mainittavasti. Kurki 11 Kuovi 1 Naurulokki 45 Hyvää muuttoa. Hanhet: yht 935 muuttavaa hanhea, joista 96 harmaahanhea ja n. 200 metsähanhea kriittistä

28 28 länsi-luode, 5 m/s reittiä ja melko matalalla, muut parvet kaukaa itä-/länsipuolilta. Kurjet: yhteensä 275 muuttavaa, valtaosa joko kaukaa länsipuolelta tai itäpuolelta. hankealueen yli kurkea, tosin korkealla. Haukkojen muutto meni korkealla. Hankealueen yli muuttivat tuulivoimaloiden korkeudella: harmaahaikara, kuovit, selkälokit ja merilokit. Pikkulinnuista osa muutti hankealueen yli mutta aamun lämmetessä muutto nousi korkealle. Laulujoutsen 30 Hanhi 499 Harmaahanhilaji 132 Metsähanhi 301 Tundrahanhi 14 Kanadanhanhi 6 Valkoposkihanhi 4 Tavi 4 Isokoskelo 5 Kuikka 1 Merimetso 8 Harmaahaikara 1 Haarahaukka 1 Ruskosuohaukka 4 Varpushaukka 24 Hiirihaukkalaji 2 Hiirihaukka 5 Sääksi 2 Jalohaukkalaji 1 Tuulihaukka 5 Iso päiväpetolintu 1 Kurki 275 Taivaanvuohi 1 Kuovi 18 Metsäviklo 4 Selkälokki 6 Merilokki 2 Sepelkyyhky 154 Kiuru 8 Metsäkirvinen 23 Niittykirvinen 9 Västäräkki 11 Tilhi 22 Rautiainen 10 Räkättirastas 80

29 29 Närhi 27 Peippolaji 1500 Järripeippo 5 Pajusirkku C, selkeää, kosteus 35 %, etelä, 4 m/s Hyvää muuttoa. Hanhet: 43 hankealueen yli ja matalalla. Hiirihaukka: yhteensä 8 muuttavaa, jotka kaikki hyvin korkealla. Piekana: yhteensä 5 muuttavaa, hankealueen ylittävää reittiä mutta muutto hyvin korkealla. Kurjet: yhteensä 126 m, valtaosa joko sopivan kaukaa länsipuolelta tai itäpuolelta. Hankealueen ylitse n.50 kurkea mutta muutto kuitenkin korkealla. 6 laulujoutsenta, joista kaksi hankealueen yli. Hankealueen yli muuttivat: isokoskelot, töyhtöhyypät, kuovit, metsäviklot ja selkälokit. Pikkulinnuista osa on muuttanut hankealueen yli mutta jälleen muutto on noussut korkealle. Joutsenlaji 6 Laulujoutsen 6 Hanhi 163 Harmaahanhilaji 36 Metsähanhi 51 Taigametsähanhi 3 Isokoskelo 9 Ruskosuohaukka 1 Sinisuohaukka 1 Varpushaukka 14 Hiirihaukkalaji 3 Hiirihaukka 8 Piekana 5 Sääksi 2 Tuulihaukka 4 Iso päiväpetolintu 1 Kurki 126 Töyhtöhyyppä 9 Taivaanvuohi 7 Kuovi 3 Metsäviklo 17 Selkälokki 4 Sepelkyyhky 83 Metsäkirvinen 7 Niittykirvinen 6 Tilhi 49 Laulurastas 2

30 30 Pieni rastas 16 Kulorastas 5 Närhi 29 Peippolaji 800 Pajusirkku C, puolipilvistä, kosteus 40 %, länsi-luode, 4 m/s Hanhet: 100 muuttavaa määrittämätöntä hanhea kaikki kaukaa itäpuolelta. 28 metsähanhea ja tundrahanhi kohteen ylittävällä reitillä. Merikotka: yksi muuttava kaukana hankealueesta. Haapanat ja telkät hankealueen yli mutta korkealla. Lisäksi hankealueen yli muuttivat: ruskosuohaukka, 2 sääksiä, 4 kuovia, valkoviklo, 3 metsävikloa ja selkälokki sekä 11 närheä. Pikkujoutsen 1 Laulujoutsen 21 Hanhi 100 Metsähanhi 28 Tundrahanhi 1 Haapana 4 Telkkä 2 Isokoskelo 6 Kuikkalaji 3 Kuikka 2 Merikotka 1 Ruskosuohaukka 2 Varpushaukka 3 Sääksi 3 Pieni jalohaukka 1 Kurki 20 Kuovilaji 15 Kuovi 12 Valkoviklo 1 Metsäviklo 2 Selkälokki 1 Metsäkirvinen 3 Närhi 11 Pajusirkku C, pilvistä, sadetta puolta päivää lähestyttäessä, kosteus %, etelä, 8 m/s Vähäistä muuttoa. Havaitut muuttavat linnut ovat kulkeneet hankealueen länsipuolelta. Hanhi 33

31 C, puolipilvistä, kosteus 40 %, lounas, 7 m/s Ruskosuohaukka 1. Sääksi 1 Lämmin poutasää, hyvä muuttosää. Silti tuulipuiston reitillä ei mitään mainittavaa lintumuuttoa. Kuva 2. Kevätmuuton reitit hankealueen lähistöllä vihreillä nuolilla merkittynä. (Voimalat merkitty punaisella pallolla ja muutonseurantapaikat sinisellä, karttaruudukon mittakaava on 1 km). Syysmuuttoa seurattiin syksyllä 2013 yhteensä 7 päivänä, jotka on merkitty taulukkoon 11. Muutontarkkailu pyrittiin ajoittamaan erityisesti kurjen ja hanhien päämuuton ajankohtaan, jotta niiden muuttajamääristä hankealueella pystyttiin saamaan mahdollisimman paljon tietoa. Hyviä päiviä muutolle oli havaintojen mukaan syksyllä enemmän kuin keväällä. Pikkulintujen muuton suurimmat määrät ajoittuivat Lahdessa päiville Petolinnuille hyviä muuttopäiviä oli havaintojen mukaan ja mutta niiden syysmuuttoreitti ei juurikaan ulotu Lahden eteläpuolen reiteille vaan kulkee Lahden pohjoispuolelta lounaaseen. Syysmuuton osalta muutos

32 säässä syyskuun 21. päivän tienoilla sai lintujen muuton vauhdilla liikkeelle (Tringa, Karjalainen). Kurkien pääjoukot poistuivat muutaman päivän sisällä maasta ja myös hanhien muutto oli voimakasta. Lahden alueella tämä näkyi Pääosin hanhien muutto kulki tällä kertaa Itä- Suomessa. (Tringa) Hanhien muuton toinen pääjakso ajoittui aikaan, jolloin Lahden seudulla muutto kulki Asikkalan Pulkkilanharjun kautta ja Lahden itäpuolitse Nastola Artjärvi linjalla. Muutontarkkailua täydennettiin syksyn 2014 havainnoilla yhteensä 5 päivältä (taulukko 12). Syksyllä 2014 muutonseuranta ei muutoin näytä eroavan vuodelta 2013 mutta hanhien muutto osui sillä kertaa hankealueen lähistölle. Taulukko 11. Syysmuuton seurantapäivät 2013 Päivämää rä Tarkkailuaik a Sää tiedot Muuton määrä hankealueen lähistöllä ja muita huomioita C, selkeää, kosteus n. 40 %, tuuli luoteesta, tuulennopeus keskimäärin n. 4 m/s (40 Ei muuttoa vaikka sääolosuhteet olivat hyvät. Hankealueen yli muutti harmaahaikara. Harmaahaikara 1 Varpushaukka 1 Metsäkirvinen 40 Keltavästäräkki 5 Rautiainen 13 m korkeus) C, pilvistä, kosteus 80 %, itäkaakko, 4 m/s Ei muuttoa vaikka sää oli petolintujen muutolle otollinen (Rälssinkallio klo ) C, pilvistä, sadekuuroja, kosteus 90 %, pohjoinen, 6 m/s 32 Hankealueen lähistöllä havaittiin vain 71 muuttavaa hanhea. Sää ohjasi muuton kulkemaan Päijänne-Vesijärvi reittiä, jonne muuton havainnoinnissa siirryttiin Rälssinkalliolta, kun tilanne huomattiin. Teivaanrannasta havaittiin paljon muuttoa mm hanhen muutto, n. 800 kurkea, arktisia kahlaajia: kapustarinta 45, tundrakurmitsa 76, isosirri 17 sekä määrittämättömiä 52. Yksi merikihu, 560 vesilintua, 9 kaakkuria sekä 2685 sepelkyyhkyä. Petolintuja muutti seuraavasti: varpushaukka 32, hiirihaukka 9, piekana 3. Takaisin Rälssinkalliolle siirryttiin mutta havaintoja ei liiemmin tehty sillä lintujen reitti ei kulkenut Rälssinkallion kautta ja klo 17 aikaan sade ja tuuli pysäytti muuton. Metsähanhi 71 Räkättirastas C, Ei muuttoa vaikka sää oli otollinen. Muutto kulki Lahden

33 33 pilvistä, sadetta aamupäivän lopulla, kosteus 70 %, pohjoinen, 7 m/s C, puolipilvistä ja pilvistä, sadetta aamupäivän lopulla, 80 %, pohjoisluode, 8 m/s C, puolipilvistä, kosteus 70 %, länsiluode, 6 m/s C, selkeää, kosteus %, kosteus, tuuli etelästä, 3 m/s länsipuolelta. Kohtuullista muuttoa. Hankealueen yli muuttivat laulujoutsenet, 34 valkoposkihanhea, 2 varpushaukkaa ja tuulihaukka, 189 sepelkyyhkyä ja 2 haarapääskyä. Laulujoutsen 10 Hanhi 43 Valkoposkihanhi 53 Sorsalaji 75 Vesilintu 27 Varpushaukka 4 Mehiläishaukka / hiirihaukkalaji 2 Hiirihaukka 2 Tuulihaukka 1 Sepelkyyhky 189 Haarapääsky 2 Tikli 1 Ei muuttoa vaikka sää oli otollinen. ei havaintoja muuttavista linnuista lukuun ottamatta merikotkaa, joka lensi matalalla hankealueen ohi Taulukko 12. Syysmuuton seuranta 2014 Päivämäärä Tarkkailuaika Sää tiedot Muuton määrä hankealueen lähistöllä ja muita huomioita C, selkeää, Muutto oli vähäistä. Hanhien voidaan katsoa lentäneen hankealueen yli.

34 34 kosteus %, tuuli itäkaakosta, 2 m/s C, puolipilvistä ja melkein selkeää, kosteus %, tuuli lounaasta, 6 m/s Hanhi 150 Vesilintu 20 Metsäkirvinen 6 Mittavaa muuttoa. Hanhien muutto meni korkealla ja laajalla rintamalla enimmäkseen kaukaa havaintopaikan molemmin puolin. Vain muutama parvi meni suoraan havaintopaikan ylitse. Hankealueen yli muuttivat: 2 harmaahaikaraa, sinisuohaukka, 2 varpushaukkaa, hiirihaukka ja 25 sepelkyyhkyä. Laulujoutsen 24 Hanhi 7460 Harmaahanhilaji 70 Valkoposkihanhi Sepelhanhi 2140 Harmaahaikara 2 Sinisuohaukka 1 Varpushaukka 2 Hiirihaukka 3 Sepelkyyhky 25 Räkättirastas C, selkeää, kosteus %, tuuli etelästä ja kaakosta, 3 m/s Mittavaa muuttoa vaikka ei edellisen päivän määräistä. Muutto tapahtui taas tarkkailupaikan molemmin puolin ja kaukaa laajalla rintamalla mutta matalammalla kuin edellisenä päivänä, joten osa hanhiparvista on osunut hankealueelle. Arviolta noin % hanhista on lentänyt hankealueen tienoilta eli noin hanhea. Hankealueen yli muutti hiirihaukka, ampuhaukka ja osa sepelkyyhkyistä. Pienemmillä linnuilla oli hajamuuttoa. Laulujoutsen 5 Hanhi 2050 m Valkoposkihanhi 2623 Haapana 45 Hiirihaukka 3 Ampuhaukka 1 Sepelkyyhky 274

35 C, selkeää ja pilvistyvää, kosteus %, tuuli idästä, 4 m/s C, pilvistä, kosteus 100 %, tuuli idästä, 7 m/s Kiuru 3 Niittykirvinen 26 Västäräkki 5 Mustarastas 9 Räkättirastas 80 Punakylkirastas 5 Kulorastas 1 Isolepinkäinen 2 Närhi 5 Peippolaji 98 Melko vähäistä muuttoa. Valkoposkihanhet muuttivat hankealueen yli. Pienemmillä linnuilla oli hajamuuttoa. Valkoposkihanhi 880 Varpushaukka 1 Kiuru 3 Niittykirvinen 22 Mustarastas 6 Räkättirastas 81 Punakylkirastas 13 Kulorastas 1 Hömötiainen 8 Kuusitiainen 2 Peippolaji 68 Muuttavia lintuja oli vähän mutta sekä hiirihaukka että lokit lensivät hankealueen yli. Hiirihaukka 1 Harmaalokki 23 Peippo 1

36 36 Kuva 3. Syysmuuton reitit hankealueen läheisyydessä vihreillä nuolilla merkittynä. (Voimalat merkitty punaisella pallolla ja muutonseurantapaikat sinisellä pallolla, karttaruudukon mittakaava on 1 km) Alueen merkitys muuttoreittinä Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alue ei muodosta keväisin eikä syksyisin merkittäviä muuttoreittejä muille muuttolinnuille kuin hanhille. Säätilasta johtuen hanhien muutto voi joinain vuosina osua Lahden eteläpuoliselle muuttoreitille. Samoin kurkien muuttoreitti voi säätilan vuoksi kulkea Lahden seudun kautta. Miekkiön-Luhdantaustan alue on maastoltaan hyvin tavallista metsävaltaista aluetta eikä siinä ole lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja, kuten harjanteet, leveät joenuomat tai laajat ja alavat peltoalueet. Lintujen muuttoreittejä ei yleensä kuitenkaan ole mahdollista määritellä selkeinä linjoina, vaan ne jakautuvat usein leveiksi käytäviksi, joiden sisällä yksittäisten lintujen ja parvien muuttoreitit voivat vaihdella esim. lintulajin tai sääolosuhteiden mukaan. Koska hankealueen tienoilta puuttuvat selkeät johtolinjat, tapahtuu muutto leveällä rintamalla. Muuttoa ohjaavien maastonmuotojen puuttumisen vuoksi myös lintujen muutto on hankealueella pääosin hajanaista pikkulintujen ja rastaiden muodostaessa yksilömäärillä mitattuna suurimman lajiryhmän. Muutonseurannassa on kuitenkin pääsääntöisesti keskitytty suurten lintulajien kirjaamiseen, johtuen niiden suuremmasta törmäysriskistä. Suurista lintulajeista hankealueen kautta muuttaa vuosittain mm. laulujoutsenia, valkoposkihanhia ja metsähanhia joiden muutto kulkee havaintojen vuoden 2013 perusteella pääosin hankealueen länsireunaa sivuten. Merkittävintä suurten lintujen muuttoa alueella on hanhien muutto. Joutsenien ja hanhien ohella hankealueen kautta muuttaa suoritettujen havainnointien perusteella myös pieniä määriä peltoympäristölle