TuuliWatin tuulivoimastrategia

Transkriptio

1 Hannu Kemiläinen TuuliWatti Oy: Tuulivoimahankkeiden luontoselvitykset ja niiden riittävyyden arvioiminen hankesuunnittelun yhteydessä TuuliWatin tuulivoimastrategia Tuotamme sähköä tuulesta mahdollisimman kustannustehokkaasti - Hyvätuulinen paikka - Korkea torni - Suuri roottorin halkaisija - Liittyminen sähköverkkoon mahdollista kohtuullisin kustannuksin Hankekehitys ensisijaisesti rakennetun infrastruktuurin yhteyteen ja rannikon tuntumaan sisämaahan Tavoitteemme on rakentaa jopa 20% Suomen vuoden 2020 tavoitteesta (500 MW) Pitkän tähtäimen tavoitteemme on MW:n tuotanto-kapasiteetin rakentaminen hajautetusti Suomeen Iin Olhavan tuulivoimapuiston vihkiäiset

2 TuuliWatin kehityshankkeet Suomen tuulivoima-alan johtavaksi toimijaksi noussut TuuliWatti Oy on nyt saavuttanut vuoteen 2020 asettamansa ensimmäisen investointivaiheen tavoitteen eli tuottaa 0,6 TWh tuulisähköä Tuotantomäärä vastaa noin 10 % Suomen hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassaan linjaamasta 2020 tuulisähkötavoitteesta 2500 MW / 6 TWh TuuliWatti Oy on investoinut nyt tuulivoimaan 190 MW:n edestä Rakenteilla olevien tuulipuistojen valmistuttua TuuliWatin 51 voimalan tuulisähkön tuotanto vastaa jo kerrostaloasunnon tarvitsemaa käyttösähköä Seuraavaksi tavoitteeksi yhtiö on asettanut 500 MW:n kokonaiskapasiteetin rakentamisen Suomeen vuoteen 2016 mennessä (yht. n tuulivoimalaitosta, tuotanto n. 1,6 TWh = 27 % tuulisähkötavoitteesta) Hankekehitys ja luvittaminen: Esiselvitykset YVA-tarveharkinta Hankkeen kehittämispolku Ei YVA:a, ei kaavaa Rakennusluvat n. 1 v Ei YVA:a, tvoykaava Rakennusluvat 1-2 v Lupatilanne TuuliWatti Oy: -str 7 puistoa (3-6 voimalaa), luvissa 3, yht. 10 rakennuslupaa -tvoyk 5 puistoa (3-10 voimalaa), luvissa 4, yht. 29 rakennuslupaa -YVA+tvoyk 7 hanketta (12-45 voimalaa), luvissa 1, yht. 12 rl. Vuokrasopimukset YVA, tvoykaava 110 kv johtoa rakenn. Rakennusluvat 3-4 v SML:n mukainen luvitusmenettely n. 2 v Rakentaminen n. 4-5 v hankkeen käynnistymisestä Suunnittelu ja rakentaminen (case n voimalaa, rakentaminen maalle, ei korkeajänniteverkon rakentamista): Valmistelevat työt: -projektikons.valinta -voimalatoim.kilp. -jne. Hanke KVR-urakointina Rakennusluvat lainvoimaiset: investointipäätös Esimerkkinä tilanne Iin Olhavan tvp:n rakennustyömaalla Infran rakentamisen konekannasta: - Telakaivureita 6 kpl - Kaksi pyörakuormaajaa - Tiekarhu - Järeä jyrä - Poravaunu - Kaksi siirrettävää murskainta - Kolme maansiirtoautoa Aika kuukausia investointipäätöksestä Projektikonsultti (Simo, Ii, Tervola Empower) kilpailuttaa aliurakoits. Rakennussuunnittelu, sähkösuunnittelu Infranrakentaminen (tiet, platformit, perustusten pohjat) Perustukset(YIT suunnittelee ja rakentaa TW:lle seur. 90 perust.) Sähkönsiirron rakentaminen Sähköaseman rakentaminen Voimaloiden pystytys (avaimet käteen) Noin työntekijää työmaalla noin 1 v ajan 2

3 Luontoselvitysten riittävyyden arvioiminen tuulivoimahankkeissa Ely-keskukset arvioivat lausunnoissaan luontoselvitysten riittävyyttä: 1. Luvittaminen suunnittelutarveratkaisulla: Ympäristöselvityspaketti YVA-tarveharkintahakemuksen liitteenä (suojelualueet, arvokkaat luontokohteet + uhanalaiset, eläimistö ml. linnusto, arkeologia, maisema, melu, välkkyminen, maankäyttö; selvitykset ja vaikutusten arviointi) YVA-tarveharkintaan liittyvä toimijan kuuleminen -> muistio tai lausunto päätökseen liittyen, arvio selvitysten riittävyydestä 1 arviointi selvitysten riittävyydestä 2. Luvittaminen tuulivoimaosayleiskaavalla: Ympäristöselvityspaketti YVA-tarveharkintahakemuksen liitteenä (suojelualueet, arvokkaat luontokohteet + uhanalaiset, eläimistö ml. linnusto, arkeologia, maisema, melu, välkkyminen, maankäyttö; selvitykset ja vaikutusten arviointi) YVA-tarveharkintaan liittyvä toimijan kuuleminen -> lausunto päätökseen liittyen, arvio selvitysten riittävyydestä Kaavaprosessin aikana 1-2 viranomaisneuvottelua, ely:n lausunnot kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta, joissa arvioidaan selvitysten riittävyys yhteensä 3 arviointia selvitysten riittävyydestä 3. Luvittaminen YVA- ja kaavamenettelyjen kautta: Alustava ympäristöselvityspaketti YVA-tarveharkintahakemuksen liitteenä YVA-tarveharkintaan liittyvä toimijan kuuleminen -> lausunto päätökseen liittyen, alustava arvio selvitysten riittävyydestä YVA-menettely, ely:n lausunnot YVA-ohjelmasta ja selostuksesta -> lausunnot molemmista vaiheista, arviot selvitysten riittävyydestä Kaavaprosessin aikana 1-2 viranomaisneuvottelua, ely:n lausunnot kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta, joissa arvioidaan selvitysten riittävyys yhteensä 5 arviointia selvitysten riittävyydestä Case 1: Tornion Kitkiäisvaaran tvoyk, Lapin ely-keskuksen aluetta - 8 voimalaa - Kaava lainvoimainen 11/ Rakennusluvat 01/ Rakentaminen käynnistynyt YVA-tarveharkintapäätös Karunginjärven Natura-alue (FI ) on kansainvälisen luokan levähdysalue muuttolinnuille Lapissa. Alueella on syysmuuton aikaan tuhat joutsenta ja parituhatta vesilintua. Hankealueen pohjois-koillispuolella ei ole tiedossa sellaisia alueita, joilla olisi suuria määriä joutsenia, hanhia ja kurkia pesimässä. Suurikokoisten lintujen ruokailu- ja muuttoväylät eivät sijoitu Kitkiäisvaaran lakialueen kautta ja törmääminen tuulivoimaloihin on näin ollen epätodennäköistä. Hurujärvi - Iso-Mustajärvi on Natura-alue (FI ) ja vesistöt ovat lintuvesiohjelman mukaisia kohteita ja ne on listattu kunnostettavien lintuvesien joukkoon. Lintujen siirtyminen näiden järvien välillä ei kohdistu tuulivoimapuistoalueelle eikä voimajohtojen alueelle. Voimajohdon varustaminen huomiopalloilla avoimessa maastossa vähentää kuitenkin merkittävästi lintujen törmäysriskiä. Hankkeesta ei aiheudu todennäköistä haittaa suurille rauhoitetuille petolinnuille. Hankealueella ei ole uhanalaisten eliöiden tiedossa olevia havaintopaikkoja Hertta-rekisterin Eliöt-osion mukaan (SYKE). Hankkeesta ei aiheudu todennäköisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia luonnon sietokykyyn. Osayleiskaavan luo-2 alueen määräyksen tarkoituksena ei ole ohjata luonnonsuojelulain 49 :n mukaiseen menettelyyn, vaan todentaa alueella olevien lajien tiukkaa suojelua. Kaavan valmisteluvaiheessa luo-2 alueen merkinnästä on käyty keskustelua myös Lapin Ely-keskuksen eritysasiantuntijan kanssa ja luo-2 -merkintään on päädytty, koska s-suojelumerkintää käytetään yleensä vain silloin, kun kyse on luonnonsuojelulain nojalla toteutettavaksi tarkoitusta luonnonsuojelualueesta. Kitkiäisvaaran tuulivoimapuistosta on toteutettu kevätmuutonseuranta keväällä 2012 ja sen tuloksista on valmistunut erillisraportti (FCG x.x.2012). Kitkiäisvaaran muutontarkkailun tulosten perusteella lintuja muuttaa vähäisiä määriä ja hajanaisesti koko alueen yli, mutta useimmilla lajeilla muutto painottuu Tornionjoen läheisyyteen. Hankealueen kohdalla ei suoritetun havainnoinnin perusteella kulje merkittävää lintujen muuttovirtaa, vaan suurin osa alueen kautta muuttavista linnuista muuttaa hankealueen länsipuolelta ohi. Kitkiäisvaaran tuulivoimapuistolla ei ole sen etäisyyden vuoksi todennäköisesti vaikutuksia Ruotsin puolella mahdollisesti pesivien maa- tai merikotkien törmäysriskiin. Tuulipuiston alueella ei ole myöskään sellaisia tunnettuja erityispiirteitä, joiden vuoksi maa- ja merikotkat liikkuisivat tai saalistaisivat erityisesti Kitkiäisvaaran alueella. Viranomaisneuvottelu I , muistio Ykä Karjalainen piti tehtyä luontoselvitystä hyvänä ja kattavana. Myös kaavaratkaisussa tunnistetut luontokohteet on tarkoitus ottaa huomioon. Karjalainen kiinnitti kuitenkin huomiota selvityksen epävarmuustekijöihin muuttolintuihin ja erityisesti muuttaviin petolintuihin liittyen. Kuitenkin mm. lintuharrastajien olemassa olevien tietojen perusteella Kitkiäisvaara on soveltuva tuulivoimaloiden rakentamiselle muuttolinnuston näkökulmasta. Kaavaratkaisussa olisi toivottavaa esittää maakaapelit ainoana vaihtoehtona. Mikäli on olemassa ilmajohtovaihtoehto, tulisi sen vaikutukset linnustoon myös arvioida. Karjalainen piti selvityksiä osayleiskaavaan riittävinä, kuitenkin mm. linnusto- ja lepakkovaikutuksia olisi hyvä seurata puiston ensimmäisten toimintavuosien aikana. Ely lausunto kaavaehdotuksesta ja kaavoittajan vastine MRL 39.2 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon luonnonarvojen vaaliminen. Kaavan luontoselvitys on riittävä ja hyvä. Etenkin rauhoitettujen ja tiukkaa suojelua edellyttävien lajien (luo-2) osalta olisi tullut kuitenkin käyttää s-suojelumerkintää. Ensisijaisesti tulee huolehtia, että määräyksellä varmistetaan, ettei alueella suoriteta luonnonarvoja heikentäviä toimenpiteitä. Ohjaaminen luonnonsuojelulain 49 :n mukaiseen poikkeamiseen ei ole kaavan tehtävä. Kaavalla tulee huolehtia luontoarvojen vaalimisesta. Muuttolinnuille kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi on pyydetty tekemään havaintoja mm. kevätmuutosta Tuloksia ei ole esitetty, joten ilmeisesti muuttolintuja ei ole tarkkailtu syksyllä 2011 eikä keväällä Hankkeesta vastaavalla olisi ollut ajallisesti mahdollisuus saada tarkempaa tietoa muuttavista linnusta. Kaavaselostuksesta ei ilmene onko Ruotsin puolen kotkahavaintoja selvitetty. 3

4 Case 2: Iin Olhavan tvoyk laajennus, Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen aluetta - 3 voimalaa P-P-ely, lausunto kaavaehdotuksesta Kaava lainvoimainen 10/ Rakennusluvat 11/ Rakentaminen käynnistynyt Kaavoittajan vastine ely:n lausuntoon Linnusto Hankealueiden kautta kulkevaa lintujen muuttovirtaa seurattiin kevätmuutontarkkailun avulla välisenä aikana, jolloin muuttoa seurattiin 13 päivänä yhteensä noin 100 tuntia. Nybyn Olhavansuunniteltujen tuulivoimapuistojen alueilla ei suoritettu syysmuuton tarkkailua syksyllä 2012, vaan syysmuuttoa koskevat kuvaukset perustuvat pääosin Myllykankaan YVA -menettelyn aikana julkaistuihin tietoihin (Pöyry Finland Oy 2011). Kaavaselostukseen liitetään kattava linnustoselvitys ja vaikutusten arviointi, joka sisältää tarkennetun ehdotuksen linnuston seurantaohjelmasta. Case 3: Salon Näsenkartanon tuulivoimapuisto, YVA- ja kaavamenettelyt Varsinais-Suomen ely-keskuksen aluetta - YVA-menettelypäättyi 12 voimalan osalta V-S ely, lausunto YVA-ohjelmasta alun perin 17 voimalapaikkaa Seuraavat täydennykset arviointiin ovat tarpeen: Lepakoiden esiintymistä alueella ja hankkeen vaikutusta lepakoihin ei ole arviointiohjelmaan sisältyvässä tarkastelussa mukana. Liito-oravan osalta arviointiohjelmassa on selvitysmaininta. Luontodirektiivin liitteen IV a lajeista myös lepakoiden esiintymistä alueella tulee selvittää ja arvioida hankkeen vaikutusta lajille. Linnustosta on esitetty tietoja kohtuullisen laajasti hankkeen linnustoon kohdistuvan vaikutuksen suuren merkityksen vuoksi. Alueen linnusto on runsaslajinen ja arvokas sekä arviointiohjelmassa esitetyn tiedon että lausunnoista ja mielipiteistä esille tulevan lajistotiedon perusteella. Pesimälinnustoa koskeva selvitys on tehty kesällä 2010 asianmukaisesti toteutetulla tavalla, joskin havainnointiin käytetyt 8 maastotyöpäivää eivät muodosta kovin kattavaa aineistoa. Muuttolinnuston osalta kerätty tieto jää niin ikään ilmoitettujen havaintopäivien (8 keväällä ja 4 syksyllä) lukumäärä huomioon ottaen myös suppeaksi. Alueen linnustosta mahdollisesti paikallista käytettävissä olevaa seurantatietoa tulee käyttää täydentämään tehtyä linnustoselvitystä, jotta johtopäätöksille olisi luotettava perusta. Vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida lintujen ruokailureitit ja mahdollinen yömuutto. Vaikutustarkastelussa tulee huomioida myös merikotka, jonka lähin pesä sijaitsee 6,5 km etäisyydellä hankealueesta Raaseporissa. Arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös uhanalaisiin luontotyyppeihin sekä uuden uhanalaisluettelon mukaiseen lajistoon. Hankkeen vuoksi aiheutuvat mahdolliset muutokset ekologisissa yhteyksissä tulee sisällyttää vaikutustarkasteluun. V-S ely, lausunto YVA-selostuksesta Linnustoa koskeva selvitys ja linnustoon kohdistuva vaikutusten arviointi sekä muutoinkin luontoarvoihin kohdistuva arviointi on aiheuttanut runsaasti kriittisiä mielipiteitä hankkeessa ja tuonut esille selkeitä ristiriitoja, joiden selvittäminen on perusteltua selvitysten perusteellisuuteen ja epävarmuuksien vähentämiseen liittyen. * Metson soidinalue on kartoitusten jälkeen edelleen epäselvä, koska monivuotisessa tarkastelussa on ilmoitettu parhaan soidinalueen olevan tieuran eteläpuolella. Ristiriita on selvitettävä täydentävin inventoinnein. Metson kannalta tärkeitä ovat riittävän laajat yhtenäiset alueet, joissa ei ole häirintää. Metson pitkäaikainen soidinpaikka alueella on merkittävä ja ulottuvuudeltaan laaja, minkä vuoksi ko. paikalle suunniteltu tuulivoimala tulee jättää toteuttamatta. * Kangaskiurun ja kehrääjän sekä kalasääksen esiintyminen hankealueella tulee selvittää. * Ryssäntorninmäen ja Kalkutinjärven eteläpuolisilla ja pirunpellon alueita koskeva linnustoa koskeva tarkastelu on jäänyt vajaaksi. Mm. Kalkutinjärven eteläpuolen ja pirunpellon alueella on esiintynyt useana vuonna yksittäisiä soidintavia lintuja, mm. teeriä. Saatujen tietojen mukaan myös kaakkuri on pesinyt alueella. Näitä alueita tulee tarkastella vielä täydentävien inventointien yhteydessä. * Merikotkan suhteen tiedossa ollut Tuulisaaren merikotkan pesä ja pesästä kesällä 2011 rengastetut poikaset eivät ole olleet havaintona inventoinnissa Pesällä on saatujen tietojen mukaan ollut myös tänä vuonna merikotkan epäonnistunut pesintä. Pesän etäisyys lähimpään voimalaan on saadun tiedon mukaan 3,5 km. Alueen merkitystä merikotkalle tulisi selvittää tarkemmin ja arvioida törmäysriskin merkittävyyttä sekä vaikutusta lajin suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen alueellisella tasolla. * Lintujen muuttoreiteistä tulee vielä esittää selventäviä tietoja. Tätä varten tarvitaan todennäköisesti lisäseurantaa alueella olevien kurki- ja joutsenmassojen määristä ja muuttosuunnista sekä merihanhien yöpymispaikan Puontpyölinjärven ja pohjoisten peltojen muuttoliikenteestä. 4

5 Case 3: Salon Näsenkartanon tuulivoimapuisto, YVA- ja kaavamenettelyt Varsinais-Suomen ely-keskuksen aluetta - Kaavaehdotus ollut nähtävillä Q4/2012-Q1/2013 V-S ely: lausunto kaavaehdotuksesta Tvoyk-luonnos Tvoyk-ehdotus 5

6 Näkymiä Simon voimaloista eri etäisyyksiltä 0,5 1-1,5 km 1 1,3 1,5 km 1,5 2 2,5 km n. 3 km Infran rakentamista Simon Putaankankaalla 6

7 Maanrakennustyöt käynnistyivät Tiet, pystytysalueet ja perustukset olivat valmiina lokakuun Maanrakennustyöt käynnistyivät Tiet, pystytysalueet ja perustukset olivat valmiina lokakuun loppuun loppuun mennessä. Voimalat pystytettiin marras-tammikuussa. Tuulivoimapuisto vihittiin käyttöön mennessä. Voimalat pystytettiin marras-tammikuussa. Tuulivoimapuisto vihittiin käyttöön Putaankangas 1, kallionvarainen perustus Putaankangas 2, maanvarainen perustus Simo Putaankangas ja Onkalo: Vestas V x 3 MW, 119 m/175 m käyttöönotto 03/2012 Simo Leipiö: Gamesa G128 4 x 4,5 MW, 140/204 m, rakentaminen käynnistynyt, valmiit syksyllä

8 Ii Olhava, Vestas V112 8x3 MW, 140 m/196 m, valm Ii Olhava, Vestas V126 3x3 MW, 140 m/203 m, valm.2013 Kuvattu