EPV TUULIVOIMA OY METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EPV TUULIVOIMA OY METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS"

Transkriptio

1 EPV TUULIVOIMA OY METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 14/10/010 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Asko Ijäs, Ville Yli-Teevahainen Kaisa Torri Metsälän tuulivoimapuistoalueen (Kristiinankaupunki) pesimä- ja muuttolintuselvitys Stormossenin kalliovaltainen reuna-alue (Kuva: Turo Tuomikoski ) Viite Tässä selvityksessä käytetty kartta-aineisto Logica/MML. Raportissa esitetyt kuvat on otettu linnustokartoitusten yhteydessä keväällä ja alkukesällä 009. Kuvat Turo Tuomikoski. Ramboll Sepänkatu 14 C 4070 JYVÄSKYLÄ T F

2 METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1. KÄYTETYT LASKENTAMENETELMÄT JA NIIDEN EPÄVARMUUDET.1 Pesimälinnustoselvitys.1.1 Kerätty aineisto ja menetelmät. Muuttolinnustoselvitys 4..1 Kerätty aineisto 4.. Aineiston epävarmuustekijät 6 3. METSÄLÄN HANKEALUEEN PESIMÄLINNUSTO Pesimälinnuston yleiskuvaus 7 3. Uhanalaiset ja muut suojelun kannalta merkittävät lajit Suojelullisesti huomionarvoisten lajien lajikohtaiset tarkastelut METSÄLÄN HANKEALUEEN MUUTTOLINNUSTO JOHTOPÄÄTÖKSET KIRJALLISUUS 17 LIITTEET 1. Hankealueella tehtyjen linjalaskentojen tulokset. Hankealueella tehtyjen pistelaskentojen tulokset 3. Kevätmuutonseurannan havaintoaineisto 4. Syysmuutonseurannan havaintoaineisto 5. Suoritettujen kerääntymä- ja lepäilijälaskentojen tulokset 6. Hankealueella sijaitsevilla järvillä havaitut vesilinnut ja niiden yksilömäärät 7. Linnustoselvityksen yhteydessä tehdyt metsohavainnot 8. Linnustoselvityksessä havaitut tiltalttireviirit Metsälän hankealueella 9. Linnustoselvityksessä havaitut kehrääjäreviirit Metsälän hankealueella 10. Linnustoselvityksessä havaitut suo- ja kosteikkolajit ja niiden reviirit 11. Petolintujen pesäpaikat ja poikueet Metsälän alueella (LUOTTAMUKSEL- LINEN, toimitetaan ainoastaan hankkeesta vastaavan ja asianomaisten viranomaisten käyttöön)

3 METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO EPV Tuulivoima Oy käynnisti vuonna 009 ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointimenettelyn (YVA-menettely) koskien Kristiinankaupungin Metsälän (Ömossa) alueelle suunniteltua maatuulivoimapuistoa. Arviointimenettely perustuu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (nykyinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) päätökseen (päätös diaarinumero LSU-009-R-5(531)) YVA-lain tapauskohtaisesta soveltamisesta suunniteltuun hankkeeseen. Hankealue sijoittuu Porintien (valtatie 8) itäpuolelle pääosin Metsälän, Pakankylän ja Sandvikin alueelle noin 15 km päähän Kristiinankaupungin eteläpuolelle. Kokonaisuudessaan linnustoselvityksessä käsitellyn alueen pinta-ala on noin 19 km, jolle on alustavassa hankesuunnitelmassa suunniteltu noin 45 5 MW suuruista tuulivoimalaitosta (Ramboll Finland Oy 009). Hankealueen luonnonoloja luonnehtivat pääosin metsävaltaiset kallio- ja kivennäismaa-alueet, joiden lisäksi alueelle ja sen läheisyyteen sijoittuu myös useita laajoja vesistö- ja suoalueita. Alueen metsiä leimaavat monin paikoin kallioalueille tyypilliset, karut mäntykankaat, joissa on kuitenkin monin paikoin suoritettu metsätaloustoimia. Selvitysalueen laaja-alaisimmat kallioalueet rajautuvat pääosin alueen länsiosiin Mäntykankaan-Riskulan alueelle, josta itään päin siirryttäessä kivennäis- ja suoalueiden osuus kasvaa. Hankealueen läheisyyteen sijoittuvista suoalueista merkittävimpiä ovat vielä monin paikoin ojittamattomat, luonnontilaiset Sandjärvmossenin, Stensmosannevan, Stormossenin sekä Furmosannevan alueet. Vesialueista selvitysalueen eteläosissa sijaitsevat Lilla ja Stora Sandjärvet, joiden ranta-alueille on rakennettu joitakin lomaasuntoja. Muuten hankealue on nykyisellään pääosin asumaton. Tehdyn linnustoselvityksen tavoitteena oli selvittää Metsälän suunnitellun tuulivoimapuistoalueen pesimälinnustoa sekä arvioida alueen kautta muuttavaa lintulajistoa ja lintumuuton voimakkuutta. Erityisenä tavoitteena oli selvittää suojelullisesti merkittävien lajien esiintyminen hankealueelta, jotta tuulivoimaloiden vaikutuksia niihin pystyttäisiin YVA-menettelyn yhteydessä edelleen mahdollisimman luotettavalla tavalla arvioimaan. Tässä raportissa esitellään linnustoselvityksen yhteydessä tehdyt linnustolaskennat, niissä käytetyt laskentamenetelmät sekä esitellään saatujen tulosten avulla hankealueen linnustoa ja sen suojelullisia arvoja. Linnustoselvitys on tehty EPV Tuulivoima Oy:n toimeksiannosta ja sen ovat laatineet biologi FM Asko Ijäs ja luontokartoittaja (EAT) Ville Yli-Teevahainen. Selvityksen maastotöistä vastasi lintuharrastaja Turo Tuomikoski. Kuva 1. Maisemakuva Stora Sandjärvin itäpuoliselta muutontarkkailupaikalta hankealueen suuntaan.

4 METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS. KÄYTETYT LASKENTAMENETELMÄT JA NIIDEN EPÄVAR- MUUDET.1 Pesimälinnustoselvitys.1.1 Kerätty aineisto ja menetelmät Metsälän suunnitellun tuulivoimapuistoalueen pesimälinnustoa kartoitettiin kesällä 009 maalinnustolaskennassa yleisesti käytettyjä linja- ja pistelaskentamenetelmiä (Koskimies & Väisänen 1988, Koskimies 1994) käyttäen, joiden lisäksi alueella suoritettiin myös linnustokartoituksia kesäatlasmenetelmää soveltaen. Kesäatlaskartoitusten avulla pyrittiin osaltaan täydentämään pisteja linjalaskentojen antamaa kuvaa erityisesti uhanalaisten ja muuten harvalukuisten lajien esiintymisestä hankealueella. Linnustonsuojelun kannalta merkittävimmiksi lajeiksi arvioitiin tässä yhteydessä erityisesti luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lintulajit, Suomen lajien uhanalaisuustarkastelussa (Rassi ym. 001) valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi määritellyt lajit sekä Euroopan Unionin lintudirektiivin (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY) liitteen I mukaiset lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin. Em. suojeluluokitusten ohella selvityksessä kiinnitettiin lisäksi huomiota lajeihin, joiden tiedettiin kirjallisuustietojen (mm. Langston & Pullan 003) perusteella olevan alttiita tuulivoimaloiden aiheuttamille vaikutuksille (mm. petolinnut ja kurki). Hankealue sijoittuu pääosin metsätalousvaltaiselle alueelle, jonka pesimälinnustoa ei ole aiemmin laajamittaisesti selvitetty. Tästä syystä eri laskentamenetelmien yhdistäminen arvioitiin tässä yhteydessä parhaaksi lähestymistavaksi linnustoselvityksen toteuttamiselle. Linjalaskenta on linnustoselvityksissä ja -seurannoissa yleisesti käytetty laskentamenetelmä, jonka avulla selvitettävän alueen yleisestä linnustosta ja sen keskimääräisistä lintutiheyksistä pystytään melko nopealla tavalla luomaan edustava kokonaiskuva (Koskimies & Väisänen 1988). Linjalaskennassa koko selvitysalueen linnustoa ei kartoiteta yksityiskohtaisesti, vaan selvitysalueelle sijoitettavien laskentalinjojen avulla. Laskentalinjat suunnitellaan siten, että niiden varrelle osuvien elinympäristöjen jakauma vastaa mahdollisimman hyvin hankealueen yleistä biotooppijakaumaa ja saatujen tulosten voidaan näin arvioida heijastavan tutkittavan yleistä pesimälinnustoa. Maastossa lintuhavainnot kirjataan ylös sekä varsinaiselta laskentalinjalta (nk. pääsarka) että sen ulkopuolelta (nk. apusarka) havaittavista lintulajeista, joiden avulla arvioidaan edelleen eri lajien keskimääräisiä parimääriä tarkasteltavalla alueella nk. kuuluvuuskertoimia käyttäen (mm. Väisänen ym. 1998). Menetelmänä linjalaskenta soveltuu erityisesti laajojen alueiden pesimälinnuston kartoittamiseen, jossa koko selvitysaluetta ei ole mahdollista käydä kattavasti läpi. Sen sijaan yksityiskohtaisempaa tietoa esimerkiksi harvalukuisten lajien esiintymisestä sen avulla ei pystytä keräämään, koska harvalukuisempien lajien reviirien osuminen laskentalinjalla on runsaslukuisempia lajeja pienempi ja linjalaskentojen antamat tulokset voivat erityisesti pienessä laskenta-aineistossa aliarvioida niiden esiintymistä alueella. Tästä syystä menetelmän käyttökelpoisuus erityisesti yksityiskohtaisen pesimälinnustoaineiston keräämisen kannalta on rajallinen. Kaikkiaan Metsälän alueella linjalaskentaa tehtiin 14,5 km (Kuva.), joka vastaa noin 0,8 linjakilometriä per tutkittava neliökilometri. Yleensä edustavan kuvan saamiseksi tarvittavan laskentalinjan pituudeksi on arvioitu noin 1 km per kartoitettava neliökilometri. Pistelaskentamenetelmää käytettiin linnustoselvityksessä erityisesti tuulivoimaloiden suunniteltujen sijoituspaikkojen pesimälinnuston yksityiskohtaisemmaksi kartoittamiseksi. Pistelaskennassa laskentapisteeltä havaittavat lintulajit ja niiden parimäärät kirjataan ylös laskentapisteestä 50 metrin päähän. Pistelaskentatulosten perusteella arvioitiin edelleen keskimääräisiä lintutiheyksiä tuulivoimaloiden suunniteltujen sijoitusalueiden välittömässä läheisyydessä perustuen lajikohtaisiin kuuluvuuskertoimiin (Järvinen 1978, Järvinen & Väisänen 1983). Käytetyt laskentapisteet määriteltiin tässä yhteydessä hankkeesta vastaavalta saadun alustavan hankesuunnitelman mukaan (kuva 3).

5 METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS 3 Kuvat ja 3. Metsälän hankealueen laskentalinjat (vasen) sekä pistelaskennoissa käytetty tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen numerointi (oikea kuva). Kesäatlaskartoituksissa hankealueella liikutaan em. laskentamenetelmiä vapaamuotoisemmin tavoitteena selvittää tietyllä selvitysalueella (yleensä neliökilometrin kokoinen ruutu) pesivää lintulajistoa. Kesäatlaskartoitukset kohdennettiin maastossa erityisesti uhanalaisten lajien kannalta merkittävimmille alueille, joita olivat Metsälän alueella erityisesti vanhojen kuusimetsien alueet, alueen luonnontilaisimmat kalliot sekä alueen suurimmat suo- ja kosteikkoalueet. Kaikkiaan maastolaskentojen osuus oli pesimälinnustoselvityksessä yhteensä 1 maastotyöpäivää, jotka jakautuivat väliselle ajalle. Linnustoselvityksen maastotyöt ajoitettiin pääosin varhaiseen aamuun ja aamupäivään (klo. 3 1), jolloin lintujen yleinen lauluaktiivisuus on korkeimmillaan ja valtaosa lajeista siten helpoiten havaittavissa. Aamuaikaisten laskentojen lisäksi hankealueella suoritettiin kuitenkin myös yöaikaisia laskentakierroksia, joiden tavoitteena oli selvittää erityisesti kehrääjän (Caprimulgus europaeus) esiintymistä hankealueella. Kehrääjä on elintavoiltaan yöaktiivinen laji, joka liikkuu vain harvoin päiväsaikaan. Sääolosuhteiden kannalta maastotyöt ajoitettiin selkeille ja suhteellisen tyynille päiville, kun taas sateisina tai tuulisina päivinä laskennoista luovuttiin. Hankealueella ja sen läheisyydessä sijaitsevista haukkojen reviireistä sekä tunnetuista pesäpaikoista tietoja kysyttiin lisäksi paikallisilta lintuharrastajilta ja rengastajilta. Nämä tiedot otettiin osaltaan huomioon hankkeen linnustovaikutuksia arvioitaessa. Merikotkan tunnettujen reviirien sijoittuminen suhteessa Metsälän tuulivoimapuistoalueeseen selvitettiin linnustoselvitysten yhteydessä WWF:n alaiselta merikotkatyöryhmältä, joka seuraa Pohjanlahden alueen merikotkakantaa ja ylläpitää myös lajin pesäpaikkarekisteriä.

6 METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS 4. Muuttolinnustoselvitys..1 Kerätty aineisto Hankealueen kautta muuttavaa linnustoa selvitettiin linnustoselvityksen yhteydessä hankealueella toteutettujen muutonseurantojen avulla. Seurannan tavoitteena oli tässä yhteydessä selvittää erityisesti hankealueen kautta kulkevan lintumuuton voimakkuutta sekä arvioida eri lajien kannalta keskeisten muuttoreittien sijoittumista suhteessa suunniteltuihin tuulivoimalaitoksiin. Kevätmuuttoa seurattiin linnustovaikutusten arvioinnin yhteydessä kaikkiaan 7 päivänä (noin 38 tuntia) välisenä aikana ja syysmuuttoa vastaavasti viitenä päivänä (havainnointiaika noin 33 tuntia), jotka ajoittuvat ajanjaksolle Muutonseuranta-ajat ja paikat on esitetty taulukoissa 1 ja. Muutonseurantapäivien määrästä johtuen suoritettu havainnointi pyrittiin kohdentamaan erityisesti suurikokoisten lajien kannalta potentiaalisille muuttopäiville. Näiden lajien on yleisesti arvioitu olevan alttiimpia törmäyksille nykyaikaisten tuulivoimaloiden kanssa johtuen toisaalta niiden heikosta kyvystä nopeisiin suunnanmuutoksiin ja väistöliikkeisiin tuulivoimaloiden läheisyydessä, sekä toisaalta niiden hitaammasta elinkierrosta, joka nostaa aikuiskuolleisuuden merkitystä näiden lajien kannankehityksen kannalta. Kevätmuuton osalta hankealueen huomionarvoisimmiksi lajeiksi arvioitiin ennakkotietojen perusteella erityisesti meri- ja metsähanhi, laulujoutsen sekä eri päiväpetolintulajit (erityisesti merikotka), joiden yksilömäärät voivat Pohjanlahden rantavyöhykkeillä keväisin olla huomattavia. Lisäksi näiden lajien muuttoreitit painottuvat alueella usein mantereen puolelle, minkä takia niiden muuttajamäärät voivat myös suunnitellulla tuulivoimapuistoalueella olla huomattavia. Vastaavasti syksyllä muutonseurannan kannalta huomionarvoisimmiksi lajeiksi arvioitiin erityisesti kurki sekä eri päiväpetolinnut. Taulukko 1. Muutonseuranta-ajat ja paikat Metsälän hankealueella keväällä 009 Havainnointiaika Havaintopaikka Kesto klo Lilla Sandjärv 1,5 h klo Pakankylä h klo Lilla Sandjärv 1,75 h 1.4. klo Stora Sandjärv,5 h 1.4. klo Pakankylä 1,5 h klo Stora Sandjärv 5,5 h 1.4. klo Stora Sandjärv 6 h.4. klo Pakankylä 6 h 5.4. klo Lilla Sandjärv 5 h 6.4. klo Stora Sandjärv 7 h YHTEENSÄ 38,75 h

7 METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS 5 Taulukko. Muutonseuranta-ajat ja -paikat Metsälän hankealueella syksyllä 009 Havainnointiaika Havaintopaikka Kesto klo Stora Sandjärv 7 h 0.9. klo Stora Sandjärv 5 h 4.9. klo Stora Sandjärv 9 h 5.9. klo Stora Sandjärv 7 h klo Stora Sandjärv 5 h YHTEENSÄ 33 h Muutonseurantapaikat valittiin siten, että niiltä pystyttiin seuraamaan mahdollisimman laajasti seuraamaan hankealueen kautta kulkevaa lintumuuttoa. Kaikkiaan muuttoa seurattiin kolmelta eri havaintopaikalta, jotka olivat 1) Stora Sandjärvin (Iso Santajärvi) itäpuolen kalliot, ) Lilla Sandjärvin (Pikku Santajärvi) pohjoispää, sekä 3) Pakankylän itäpuolen Jäneskallio. Havaintopaikoista laajin näkyvyys suunnitellulle tuulivoimapuistoalueelle on Stora Sandjärvin havaintopaikalta, josta aukeaa laaja näkemäsektori erityisesti lännen suuntaan. Jäneskalliolla havainnointi painotettiin vastaavasti erityisesti Metsälän ja Pakankylän peltojen kautta muuttavaan linnustoon, joiden muuttoreittien sijoittumista suhteessa hankealueeseen pyrittiin havainnoinnin avulla selvittämään. Muutontarkkailun aikana kirjattiin ylös kaikki suunnittelualueen kautta muuttavat lintulajit, niiden yksilömäärät ja muuttosuunnat sekä mahdollisuuksien mukaan myös lintujen arvioidut muuttokorkeudet ja -etäisyydet hankealueesta. Pääsääntöisesti muuttoa seurattiin auringonnoususta puoleenpäivään. Joinakin havaintopäivinä muutonseurantaa toteutettiin lisäksi iltapäivällä petolintujen, mm. hiirihaukka, sääksi ja merikotka, muuttoreittien arvioimiseksi. Havainnointi ajoittui erityisesti metsähanhien ja päiväpetolintujen muuton pääasialliseen ajankohtaan, minkä takia paras kuva alueen muuton aikaisesta merkityksestä saatiin erityisesti näistä lajiryhmistä. Muutonseuranta toteutettiin yhtä havainnoijaa käyttäen ja sitä tehtiin pääasiassa aamusta puoleenpäivään, jolloin lintumuutto on usein voimakkaimmillaan. Seurantaa toteutettiin kuitenkin erityisesti petolintujen (mm. hiirihaukka, sääksi ja merikotka) ja kurkien päämuuttopäivinä kuitenkin myös myöhemmin iltapäivällä, jolloin näiden lajien muutto on yleensä voimakkaimmillaan maanpinnan tarjoamien nosteiden lisääntyessä. Muutonseurannassa yhteydessä havaituista lajeista kirjattiin yksilömäärien lisäksi ylös niiden havaitut muuttosuunnat sekä arvioitiin mahdollisuuksien mukaan niiden muuttokorkeutta suhteessa rakennettaviin tuulivoimaloihin. Lintujen lentokorkeuksien arviointi on kuitenkin yleisesti melko vaikeaa, mikäli korkeuden määrittelyyn ei ole tarjolla potentiaalisia vertailukohtia (esimerkiksi mastot). Muutonseurantojen ohella maastossa havainnoitiin mahdollisuuksien mukaan myös hankealueella tai sen läheisyydessä lepäileviä ja ruokailevia lajeja. Hankealue sijoittuu kuitenkin pääosin metsävaltaiselle alueelle, jossa muuttolintujen kannalta potentiaalisia ruokailualueita on melko vähän. Ruokailualueiden suhteen havainnoituja kohteita olivatkin tässä yhteydessä ensisijaisesti Lilla ja Stora Sandjärvin vesialueet sekä Pakankylän ja Merijärven peltoalueet.

8 METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS 6 Kuva 4. Linnustoselvityksen muutonseurantapaikat: 1) Stora Sandjärvin (Iso Santajärvi) itäpuolen kalliot, ) Lilla Sandjärvin (Pikku Santajärvi) pohjoispää, sekä 3) Pakankylän itäpuolen Jäneskallio... Aineiston epävarmuustekijät Hankealueen kautta muuttavan linnuston osalta tehty selvitys sisältää pesimälinnustoselvitykseen verrattuna enemmän epävarmuuksia johtuen ensisijaisesti lintujen muuttoreittien vuosi- ja vuorokausikohtaisesta vaihtelusta sekä suoritetun havainnoinnin pienestä määrästä suhteessa lintujen muuttokausien pituuteen. Tehdyn selvityksen tavoitteena oli tässä yhteydessä arvioida yleisellä tasolla Metsälän hankealueen kautta kulkevan lintumuuton voimakkuutta sekä alueen kautta runsaslukuisimmin muuttavia lajeja. Sen sijaan alueen kokonaismuutosta tai eri lajien vuosikohtaisesti muuttajamääristä ei tässä yhteydessä ole mahdollista luoda kattavaa kokonaiskuvaa havainnointiaikojen rajallisesta määrästä johtuen. Sääolosuhteet vaikuttavat yleensä voimakkaasti lintujen käyttämiin muuttoreitteihin ja niiden sijoittumiseen. Tästä syystä niissä voikin esiintyä huomattavaa paikallista ja alueellista vaihtelua vuosien tai jopa vuorokausien välillä. Vastaava pätee myös lintujen muuttokorkeuksiin, joihin erityisesti tuuliolosuhteet sekä saderintamat voivat merkittävällä tavalla vaikuttaa. Tästä syystä yhden vuoden muutonseurannan tuloksissa pystytään yleisesti luomaan vain kuva lintumuuton sijoittumisesta alueelle kyseiselle vuodelle tyypillisissä sääolosuhteista. Yleisten johtopäätöksien tekemiseksi olisi muutonseurantaa kuitenkin suositeltavaa suorittaa useina vuosina, jolloin sääolojen merkitystä alueen kautta kulkevaan lintumuuttoon ja sen ajallisen vaihteluun olisi mahdollista luotettavammalla tavalla arvioida. Osaltaan maastoseurantojen jättämiä epävarmuuksia on pyritty selvityksen yhteydessä täydentämään kirjallisuustietojen avulla, joissa on yleisesti pohdittu lintujen muuttoreittien muodostumista ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

9 METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS 7 Kuva 5. Kackorträsket 3. METSÄLÄN HANKEALUEEN PESIMÄLINNUSTO 3.1 Pesimälinnuston yleiskuvaus Metsälän tuulivoimapuisto sijoittuu valtaosin laajojen kallioalueiden luonnehtimalle alueelle, jonka kasvillisuus koostuu pääosin eri tavoin käsitellyistä, havupuuvaltaisista kasvatusmetsistä. Hankealueen keskimääräiseksi linnustotiheydeksi saatiin linjalaskentojen perusteella noin 134 paria/km, joka on Etelä-Suomen alueen keskimääräisiä lintutiheyksiä selkeästi alhaisempi (mm. Väisänen ym. 1998). Keskimääräistä alhaisempaa linnustotiheyttä selittävät osaltaan alueella tehdyt metsätaloustoimet sekä alueen karuus. Valtalajeina hankealueella ovat havu- ja havupuuvaltaisille sekametsille tyypilliset varpuslintulajit, kuten peippo (35,0 paria/km ), pajulintu (15,0 paria/km ), punarinta (10,9 paria/km ) ja hippiäinen (14,5 paria/km ) sekä valoisia kalliomänniköitä ja hakkuualueiden reunoja suosivat metsäkirvinen (7,3 paria/km ) ja harmaasieppo (8,0 paria/km ). Suurimpia lintutiheydet ovat hankealueen pohjoisosissa, jossa on vielä jäljellä varttuneempia kuusivaltaisia sekametsiä. Näille alueille painottuvat myös kuusimetsille ominaisten lajien (mm. hippiäinen, tiltaltti, pyy ja punatulkku) havaitut reviirit. Suojelullisesti merkittävistä lajeista Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneeksi (VU) luokiteltavan tiltaltin parimäärä on erityisesti hankealueen pohjoisosassa varsin korkea (noin 8,0 paria/km ), mikä kuvastaa osaltaan lajille soveliaiden elinympäristöjen sijoittumista alueen pohjoisosiin. Linjalaskennan tulokset on esitetty kokonaisuudessaan tämän raportin liitteessä 3. Hankealueen keski- ja eteläosiin sijoittuvat kallioalueet poikkeavat linnustoltaan merkittävästi muusta hankealueesta. Kallioalueiden pesimälinnuston huomionarvoisin laji on kehrääjä, joka esiintyy Metsälän suunnitellulla tuulivoimapuistoalueella hyvin runsaana. Maastolaskennoissa yöaikaisia havaintoja kehrääjistä tehtiin yli 0 paikalta, minkä perusteella alueen kehrääjäkannan suuruudeksi voidaan tällä perusteella arvioida ainakin paria. Kehrääjän kokonaiskannaksi Kristiinankaupungin alueella on vuonna 00 tehdyn selvityksen perusteella arvioitu noin 80 reviiriä (Nousiainen 00), jotka painottuvat selvityksen mukaan erityisesti Siipyyn ympäristön kalliomänniköihin. Yleisesti kehrääjälle soveltuvien elinympäristöjen määrä on Etelä- ja Keski- Suomen alueella kuitenkin melko rajallinen, minkä takia Metsälän alue voidaankin yhdessä Siipyyn muiden kehrääjäalueiden kanssa arvioida jopa alueellisesti merkittäväksi kehrääjäkeskittymäksi. Kehrääjän ohella hankealueella esiintyvien kallioalueiden tyyppilajeihin lukeutuvat myös mm. valoisia mäntymetsiä suosivat käki ja leppälintu, joiden havaitut reviirit painottuivat selkeästi em. alueille.

10 METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS 8 Metsäkanalinnuista metsoja tavattiin linnustolaskennoissa useita lajin keskimääräisen tiheyden noustessa alueella linjalaskentatulosten perusteella noin,6 pariin neliökilometriä kohden. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) koordinoimien riistakolmiolaskentojen avulla saatuihin metson keskimääräisiin tiheyksiin verrattuna metsojen määrä on Metsälän hankealueella kerätyn aineiston perusteella hieman Ruotsinkielisen Pohjanmaan keskimääräisiä tiheyksiä (vuonna 009 noin 1,8 paria/km (RKTL 009)) suurempi jääden kuitenkin selkeästi esimerkiksi muun Pohjanmaan metsotiheyksien alapuolelle (vuonna 009 noin 4, paria/km (Wikman 009)). Kanalintutiheyksien arvioinnissa käytetyt menetelmät poikkeavat tässä yhteydessä kuitenkin jonkin verran toisistaan, minkä takia vertailua on syytä pitää ensisijaisesti suuntaa antavana. Metson ohella metsäkanalinnuista hankealueella esiintyy säännöllisesti myös teeriä ja pyitä. Teeri ei kuitenkaan yleensä viihdy karuimpien kalliomänniköiden alueilla, minkä takia lajin esiintymisen kannalta parhaat elinympäristöt sijoittuvat pääosin hankealueen pohjoisosiin sekä alueen itäreunan suurien suoalueiden läheisyyteen. Pyyn suosimia elinympäristöjä ovat hankealueella erityisesti alueen varttuneemmat, rehevät kuusikot ja kuusivaltaiset sekametsät, joissa laji esiintyy nykyisin ilmeisesti hyvinkin säännöllisenä, paikoin jopa runsaslukuisena. Linjalaskentojen perusteella alueen pyykannaksi saatiin keskimäärin 4,3 paria neliökilometrillä, joka vastaa melko hyvin Ruotsinkielisen Pohjanmaan alueen keskimääräistä pyykantaa (vuonna 009 noin 4,5 paria/km (Wikman 009)). Kesäaikaiset laskennat soveltuvat menetelmällisesti kuitenkin varsin huonosti metsäkanalintujen esiintymisen selvittämiseen, koska ne eivät kesäaikaan muodosta selkeästi havaittavia reviirejä. Tästä syystä metsäkanalintujen parimäärien arviointia on kokonaisuudessaan hankalaa, koska läheskään kaikkia emolintuja (naaraita) ei ole mahdollista maastolaskennoissa havaita. Kuva 6. Stora (vasen) ja Lilla Sandjärv (oikea kuva) Petolinnuista hankealueella pesivät maastossa tehtyjen havaintojen perusteella ainakin kana-, varpus-, hiiri- ja mehiläishaukka sekä viiru- ja suopöllö, joiden kaikkien pesät löydettiin maastolaskentojen aikana viirupöllöä lukuun ottamatta. Viirupöllöltä havaittiin pesäpuun sijaan huhuileva koiras hankealueen eteläosissa Stensmosannevan lounaispuolella sekä maastopoikue Söderändanilla. Suopöllölle soveltuvia elinympäristöjä (avosuot, peltoympäristöt) on hankealueella viirupöllön sijaan rajallisemmin niiden painottuessa alueen etelä- ja kaakkoisosiin Stormossenin ja Furmosan laajojen avosuoalueiden ympäristöön. Näillä alueilla havaittiin linnustoselvitysten yhteydessä kaikkiaan kaksi suopöllöreviiriä, joista toiselta löydettiin aikuisen linnun ohella myös pesä. Päiväpetolinnuista kana- ja hiirihaukan pesäpuut sijoittuvat hankealueen keskiosiin Mäntykankaalle ja vastaavasti mehiläishaukasta tehtiin pesälöytö alueen itäosista Österbackin alueelta. Petolintujen yksityiskohtaisia pesäpaikkoja ei tässä yhteydessä suojelullisista syistä paljasteta. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei WWF:n merikotkatyöryhmältä saadun tiedon mukaan sijaitse tunnettuja merikotkareviirejä tai lajin tiedossa olevia pesäpuita. Hankealueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee useita suurempia vesi- ja kosteikkoalueita, joiden linnustoa kartoitettiin yleisellä tasolla linnustoselvitysten yhteydessä. Järvistä hankealueen läheisyyteen sijoittuvat Stora ja Lilla Sandjärv, kun taas hankealueella sijaitsevista suoalueista linnuston kannalta merkittävimpiä ovat vielä laajalti ojittamattomat Stormossenin, Furmosan ja Stensmosannevan alueet. Hankealueen vesistöt ovat kasvillisuudeltaan pääasiassa varsin karuja, eivätkä ne siksi muodosta vesilintujen kannalta erityisen merkittävää elinympäristöä. EU:n lintu-

11 METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS 9 direktiivin liitteen I lajeista kuikka pesii molemmilla Santajärvillä tehtyjen havaintojen perusteella 1 parin voimin. Kuikan lisäksi Stora Sandjärvin pesimälinnustoon kuuluvat tehtyjen maastokäyntien mukaan vesi- ja rantalinnuista ainakin mm. telkkä, tavi, sinisorsa, tukkasotka, kalalokki sekä kahlaajista rantasipi ja taivaanvuohi. Lilla Sandjärvin pesimälinnusto muodostuu vastaavista lajeista ollen kuitenkin kokonaisuudessaan hieman karumpi. Ojittamattomien suoalueiden linnusto muodostuu havaintojen mukaan pääosin suoluonnolle ominaisesta lajistosta, joista alueella pesivät em. suopöllön ohella mm. kurki, kapustarinta, liro ja niittykirvinen. Stormossenille on rakennettu tekopesä sääksen pesintää varten, mutta kesällä 009 pesän ei havaittu olevan asuttu. Suolajiston kannat ovat Etelä- ja Keski-Suomen alueella taantuneet merkittävästi 1900-luvun aikana erityisesti soiden ojituksista ja avosuopinta-alan supistumisesta johtuen, minkä takia hankealueen ojittamattomilla suoalueilla on huomattavia linnustollisia arvoja niin paikallisesti kuin alueellisellakin tasolla. Taulukko 3. Hankealueella ja sen lähiympäristössä havaitut, suojelullisesti merkittävät lajit. n uhanalaisuus = lajin uhanalaisuusluokitus Suomessa, NT = silmälläpidettävä laji, RT = keskiboreaalisella Pohjanmaan vyöhykkeellä (vyöhyke 3a) alueellisesti uhanalainen laji. Luonnonsuojelulaki = Luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaiset ja erityisesti suojellut lajit, U = uhanalainen laji. Lintudirektiivi = EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji. Uhanalaisuus Luonnonsuojelulaki Lintudirektiivi Kuikka (Gavia arctica) - - x Pyy (Bonasa bonasia) - - x Teeri (Tetrao tetrix) NT - x Metso (T. urogallus) NT - x Kurki (Grus grus) - - x Kapustarinta (Pluvialis apricaria) - - x Liro (Tringa glareola) RT - x Mehiläishaukka (Pernis apivorus) NT - x Käki (Cuculus canorus) NT - - Viirupöllö (Strix uralensis) - - x Suopöllö (Asio flammeus) - - x Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) NT, RT - x Palokärki (Dryocopus martius) - - x Pensastasku (Saxicola rubetra) NT - - Tiltaltti (Phylloscopus collybita) VU - - Isolepinkäinen (Lanius excubitor) NT, RT - x Kuva 7. Kuvia Stormossenin suoalueelta

12 METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS Uhanalaiset ja muut suojelun kannalta merkittävät lajit Metsälän hankealueella havaittiin linnustokartoitusten yhteydessä kaikkiaan 16 eri suojeluluokituksissa mainittua lajia, joiden arvioitiin pesivän alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Suojelullisesti huomionarvoiset lajit kuuluvat Suomessa nykyisin pääasiassa metsä- ja suoympäristöjä luonnehtiviin lajeihin, joiden kantoihin ovat viime vuosikymmenien aikana vaikuttaneet erityisesti metsätaloustoimet ja niiden aiheuttama metsäluonnon yksipuolistuminen (metsälajit) sekä soiden ojituksista aiheutuva avosuopinta-alan kutistuminen (suolajit). Em. lajien lisäksi alueella esiintyvään linnustoon kuuluvat myös suojelullisesti merkittävät sääksi ja merikotka. Merikotkan tai sääksen pesäpaikkoja ei hankealueelta kuitenkaan löydetty. Alueella esiintyvistä lajeista merikotka ja tiltaltti luetaan Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 001) nykyisin uhanalaisiin lajeihin (luokka vaarantunut, VU) sekä teeri, metso, mehiläishaukka, käki, kehrääjä, pensastasku ja isolepinkäinen vastaavasti silmälläpidettäviin (NT) lajeihin, joiden kantoja pyritään nykyisin tarkkailemaan niiden havaitun taantumisen vuoksi. Varsinaisesti uhanalaisia ne eivät kuitenkaan vielä ole. Lintudirektiivin liitteessä I mainituista lajeista havaittiin alueella pesivänä vastaavasti ainakin 13. Suojeluluokituksiin sisällytetyt lajit sekä niiden esiintyminen selvitysalueella on esitelty lyhyesti alla olevissa kappaleissa sekä näiden lajien reviirien sijainnit kartoilla liitteessä 4. Koska koko selvitysaluetta ei maastokäyntien yhteydessä pystytty käymään kattavasti läpi, ei tämä lista kuitenkaan todennäköisesti ole kattava, vaan alueella voi esiintyä myös muita erityisesti metsä- ja suoympäristön kannalta merkittäviä lintulajeja. Eri lajien reviirit on esitetty tämän raportin liitteissä 7 (metso), 8 (tiltaltti), 9 (kehrääjä), 10 (suolajisto) ja 11 (petolintujen pesäpaikat ja poikueet, luottamuksellinen, toimitetaan vain viranomaiskäyttöön) 3..1 Suojelullisesti huomionarvoisten lajien lajikohtaiset tarkastelut Kuikka (Gavia arctica), D Kuikka kuuluu yleensä karujen ja kirkasvetisten järvien ja järvenselkien tyyppilajeihin. Suomessa lajin kanta on tiheimmillään maan keskiosien rikkonaisilla, runsassaarisilla latvavesillä. Ruumiinrakenteestaan (lyhyt siivet suhteessa ruumiiseen) johtuen kuikka on varsin huono lentäjä, jonka mahdollisuudet nopeisiin suunnanmuutoksiin ovat heikot esimerkiksi sorsalintuihin verrattuna. Tästä syystä kuikkaa pidetäänkin yhtenä tuulivoimaloiden törmäysriskien kannalta merkittävimmistä lajeista (mm. Langston & Pullan 003). Suomen kuikkakannan on 1990-luvun aikana arvioitu pysyneen pääosin vakiona tai jopa hieman runsastuneen 1960-luvun jälkeisen taantuman jälkeen (Gavia-työryhmä 010). Metsälan hankealueella kuikka pesii 1- parin voimin molemmilla hankealueen suuremmilla vesialueilla, Stora ja Lilla Sandjärvillä. Pyy (Bonasa bonasia), D Pyy on yleensä erityisesti aluskasvustoltaan reheville kuusi- tai kuusivaltaisille sekametsille ominainen metsäkanalintulaji, joka viihtyy usein myös purojen varsilla sekä soiden reuna-alueilla. Pyy on nykyisin varsin runsaslukuinen pesimälaji hankealueen rehevämmissä kuusi- tai kuusivaltaisissa sekametsissä. Sen sijaan karummilla kallioalueilla laji lienee selkeästi harvalukuisempi. Teeri (Tetrao tetrix), NT, D Teeri kuuluu boreaalisen havumetsävyöhykkeelle tyypillisiin pesimälajeihin, joka suosii elinympäristönään erityisesti metsien suojaisia reunavyöhykkeitä. Avosuoalueilla laji pesii harvoin, mutta sen sijaan mm. ryteikköiset isovarpurämeet ja ojitetut turvemaa-alueet voivat hyvin lukeutua lajin kannalta potentiaalisiin elinympäristöihin. Teeren pesimäkannat ovat muiden metsäkanalintujen tapaan vähentyneet viime vuosikymmenien aikana johtuen ilmeisesti lähinnä metsätaloustoimien aiheuttamista metsäluonnon muutoksista. Metso (T. urogallus), NT Metso kuuluu Suomessa yleensä varttuneemmille havumetsille tyypillisiin lajeihin, jota tavataan säännöllisesti myös mm. metsävaltaisilla rämesoilla. Metsoa pidetään yhtenä niistä lajeista, joihin metsätalouden aiheuttamien metsäluonnon muutosten sekä erityisesti metsien pirstoutumisen on arvioitu voimakkaimmin vaikuttaneen. Toisaalta metsojen on myös havaittu osaltaan sopeutuneen myös käsitellyille metsäalueille ja kelpuuttavan mm. soidinpaikakseen jopa vuoden

13 METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS 11 ikäisiä talousmetsiä, kunhan varttuneempia metsiä on riittävissä määrin tarjolla soidinpaikan ympäristössä (Valkeajärvi ym. 007). Metsälän hankealueella metso on nykyisin runsas pesimälaji, jonka pesivän kannan suuruutta on tässä yhteydessä kuitenkin melko vaikea luotettavasti arvioida (katso kappale 3.1). Kaikkiaan Metsälän alueella tehtiin maastolaskentojen yhteydessä havaintoja ainakin 11 urosmetsosta ja kahdesta koppelosta (havaintopaikat on esitetty kartalla liitteessä 7). Pesimäalueiden lisäksi hankealueen karut kangasmaa- ja kallioalueet muodostavat metsolle myös potentiaalisen soidinalueen. Maastolaskentojen yhteydessä hankealueella havaittiin ainakin yksi ilmeinen metson soidinalue selvitysalueen keskiosista, mutta on todennäköistä, että soidinalueita sijaitsee alueella useampiakin. Metson soidinalueita ei tämän selvityksen yhteydessä kuitenkaan systemaattisesti kartoitettu. Kurki (Grus grus), D Kurki on yksi avoimien ja puoliavoimien soiden tyyppilajeista, jonka levinneisyys kattaa lähes koko maan tunturi-lappia lukuun ottamatta. n pesiväksi kannaksi Suomessa on uusimmassa lintuatlaksessa arvioitu noin paria (Väisänen ym. 1998), joiden lisäksi maassa havaitaan kesäisin myös huomattavan paljon pesimättömiä, kierteleviä lintuja (nk. kihlapareja). Metsälän hankealueella selkeästi pesintään viittaavia kurkihavaintoja tehtiin maastokäyntien yhteydessä ainakin kahdelta kohteelta, Stormossenilta sekä Kackorträsketin rantaluhdalta. Kuva 8. Kurjen poikanen Stormossenilla Kapustarinta (Pluvialis apricaria), D Levinneisyydeltään kapustarinta on Suomessa selkeästi pohjoinen laji, jonka kanta on yleensä tiheimmillään Pohjois-Suomen vähäpuisilla tunturinummilla. Tunturi-Lapin eteläpuolella lajin pesimäpiiriä ovat pääasiassa avoimet, harvapuiset keidas- ja aapasuot, joilla esiintyy lajin pesimäpaikaksi soveltuvia kuivia mätäspinta-alueita. Lapin eteläpuolella lajia tavataan varsin runsaslukuisena erityisesti Pohjanmaan ja Suomenselän laajoilla suoalueilla. Yleensä lajin runsauteen vaikuttavaa kuitenkin selkeästi sille potentiaalisten elinympäristöjen, avointen suoalueiden, määrä. Kapustarinnan kannalta potentiaalisia pesimäalueita ovat Metsälän hankealueella ensisijaisesti alueen ojittamattomat, luonnontilaiset suoalueet. Näistä kapustarinta pesii tehtyjen laskentojen perusteella ainakin Stormossenilla (vähintään 4 reviiriä). Liro (Tringa glareola), RT, D Liro on yksi soiden runsaslukuisimpia kahlaajalajeja, jonka elinpiiriä ovat soiden ohella myös mm. rehevien järvien ja lampien heinikkoiset rantavyöhykkeet. Useiden muiden suolajien tapaan myös liron pesivä kanta on runsain Lapin yhtenäisillä suoalueilla ulottuen harvalukuisempana kuitenkin lähes koko maahan. Etelä- ja Keski-Suomen alueella lajin kannalta soveliaiden elinympäristöjen

14 METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS 1 määrää on viime vuosien aikana kuitenkin vähentänyt erityisesti ojitusten aiheuttama soiden metsittyminen. Mehiläishaukka (Pernis apivorus), NT, D Mehiläishaukka kuuluu yleensä reheville, kuusivaltaisille sekametsille tyypillisiin petolintulajeihin, jonka levinneisyys on painottunut Suomessa selkeästi maan eteläosiin. Yleisesti mehiläishaukkaa ei pidetä ihmistoiminnalle yhtä häiriöherkkänä lajina kuin esimerkiksi hiiri- tai kanahaukkaa, mihin viittaa mm. lajin pesintöjen sijoittuminen hyvinkin lähelle mm. vilkkaasti liikennöityjä teitä (Kontkanen & Nevalainen 00). Toisaalta mehiläishaukat pesivät usein kauempana metsäalueen reunasta kuin muut päiväpetolinnut, minkä takia metsien pirstoutuminen voi osaltaan vaikuttaa lajin pesimäkantaan myös suunnitellulla tuulivoimapuistoalueella. Metsälän hankealueelta löydettiin maastolaskentojen yhteydessä mehiläishaukan pesä Österbackin alueelta. Vaikka pesää oli kuluneena kesänä rakennettu, ei siinä kuitenkaan kesän aikana pesitty. Kuva 9. Mehiläishaukan pesä Österbackin alueella Käki (Cuculus canorus), NT Käki on monin paikoin vielä varsin yleinen valoisissa ja rikkonaisissa havu- ja sekametsissä, mutta laji on kuitenkin taantunut viime aikoina, minkä takia sitä pidetään nykyään silmälläpidettävänä lajina. Käki on pesäloinen, joka ei rakenna omaa pesää vaan lisääntyy munimalla toisten varpuslintujen pesiin. Yhdeksi syyksi käen vähenemiseen onkin arvioitu sen yleisimmän isäntälajin, leppälinnun (Phoenicurus phoenicurus), taantumista (Väisänen ym. 1998). Lisääntymistavastaan johtuen käen reviirien rajaaminen on yleensä hyvin vaikeaa, koska lajin pesäpaikkaa ei useinkaan ole mahdollista yksityiskohtaisesti määritellä. Käki on Metsälän hankealueen valoisissa kalliometsissä nykyisin jopa varsin runsaslukuinen pesimälaji. Viirupöllö (Strix uralensis), D Viirupöllö on kanahaukan tapaan yleensä varttuneille ja vanhoille kuusi- ja mäntymetsille tyypillinen pesimälaji, jonka pesimäalueet sijoittuvat suurien petolintujen tapaan yleensä aktiivisimmassa ihmistoiminnassa olevien alueiden ulkopuolelle. rakentaa pesänsä yleensä vanhoihin, onttoihin kelopuihin sekä nykyisin entistä useammin myös ihmisten sille asettamiin pönttöihin. Pönttöjen avulla onkin onnistuttu osaltaan vähentämään tehometsätalouden vaikutuksia viirupöllön kannalta potentiaalisten pesimäpaikkojen määrään. Metsälän hankealueella havaittiin linnustolaskentojen aikana kaksi viirupöllöreviiriä Söderändanilta (maastopoikue) sekä Stensmosannevalta (huhuileva koiras). Tarkkoja pesäpaikkoja ei selvityksen yhteydessä kuitenkaan löydetty.

15 METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS 13 Suopöllö (Asio flammeus), D Suopöllö kuuluu Suomessa erityisesti suo- ja maaseutuympäristöille ominaisiin petolintulajeihin, joka käyttää ravinnokseen pääasiassa myyriä ym. pikkujyrsijöitä. n kanta on vahvin erityisesti Pohjanmaan pelto- ja suovaltaisilla alueilla sekä Lapissa. n runsaus voi kuitenkin vaihdella voimakkaasti vuosien välillä erityisen sen ravintonaan käyttämien myyrien kannanvaihteluiden mukaan. Metsälän hankealueella suopöllön kannalta potentiaalisimmat elinympäristöt sijoittuvat alueen suurten suoalueiden ympäristöön. Kaikkiaan hankealueella havaittiin maastolaskentojen yhteydessä kaksi suopöllöreviiriä Stormossenilta sekä Furmosan-Ledmossenin alueelta. Kehrääjä (Caprimulgus europaeus), NT, RT, D Kehrääjä lukeutuu yleensä valoisien harju- ja kalliomänniköiden tyyppilajeihin, jolle Metsälän hankealueella on tarjolla paljon potentiaalisia pesimäympäristöjä. Kehrääjä esiintyykin hankealueella tehtyjen selvitysten perusteella hyvin runsaana lajin reviirimäärän noustessa kaikkiaan lähes kahteenkymmeneen. Tihein kehrääjäkanta on havaintojen perusteella erityisesti hankealueen länsiosissa Mäntykankaan-Riskulan karuilla kallioalueilla. Kuva 10. Kehrääjä Palokärki (Dryocopus martius), D Palokärki suosii vanhoja havumetsiä, mutta pesii säännöllisesti myös varttuneissa talousmetsissä. suosii pääasiassa hevos- ja kekomuurahaisia, joiden määrää pidetään usein yhtenä määrittelevänä tekijänä palokärjen esiintymisen kannalta. Palokärkeä ei yleensä pidetä erityisen häiriöherkkänä lajina, vaan sen on havaittu pesivän usein hyvinkin lähellä ihmisten asuttamia alueita, kunhan sille potentiaalisia pesäpuita ja ravintokohteita on riittävästi tarjolla. Metsälän alueella palokärkiä havaittiin kaikkiaan viidellä paikalla, jotka voidaan osaltaan tulkita kuuluviksi eri reviireihin. Palokärjen reviiri voi esimerkiksi käen tapaan olla kuitenkin hyvin laaja, minkä takia yksittäisten reviirien rajaaminen on tässäkin tapauksessa hyvin vaikeaa. Pensastasku (Saxicola rubetra), NT Pensastasku on Suomessa vielä melko tavanomainen pellonreunojen ja niittyjen pensastojen pesimälaji, jota tavataan usein myös avosoiden harvapuisilla reuna-alueilla. on taantunut viime vuosina voimakkaasti erityisesti maatalousympäristöissä ilmeisesti maatalouden rakennemuutosten ja peltojen reunoihin jätettyjen pensastoiden harvenemisen seurauksena, minkä takia se määritellään uhanalaistarkastelussa nykyisin silmälläpidettäväksi lajiksi. Tiltaltti (Phylloscopus collybita), VU Tiltaltti on yleensä varttuneiden havu- ja kuusimetsien pesimälaji, jonka kanta on yleensä runsain vanhoissa kuusimetsissä. on viime vuosikymmeninä vähentynyt ilmeisesti metsätaloustoimien aiheuttamasta metsien pirstoutumisesta sekä kuusimetsien vähentymisestä johtuen,

16 METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS 14 minkä takia se luokitellaankin nykyisin vaarantuneiden lajien joukkoon. Etelä- ja Keski-Suomen metsävaltaisilla alueilla tiltaltti lukeutuu vielä monin paikoin säännöllisiin pesimälajeihin. Metsälän hankealueella tiltaltti esiintyy nykyisin vielä hyvinkin runsaslukuisena lajin esiintymisen painottuessa erityisesti alueen varttuneempien mänty- ja kuusimetsien alueille. Kaikkiaan hankealueella havaittiin piste-, linja ja atlaskartoituslaskentojen yhteydessä noin 60 tiltalttireviiriä. Isolepinkäinen (Lanius excubitor), NT, RT, D Isolepinkäinen on pohjoisella havumetsävyöhykkeellä tavattava petolintulaji, jonka tyypillisiä pesimäympäristöjä ovat mm. harvapuiset suoalueet, hakkuuaukeat sekä peltojen ja metsien reunavyöhykkeet. Pikkujyrsijät muodostavat merkittävän osan isolepinkäisen ruokavaliosta, minkä takia lajin pesivän kannan suuruus voi pöllöjen ja haukkojen tapaan vaihdella voimakkaasti vuosien välillä pikkujyrsijöiden kantojen perusteella. Hyvinä myyrävuosina lajia voi esiintyä hyvinkin runsaana, kun taas katovuosina sitä on löydettävissä ainoastaan parhailta pesimäpaikoilta, joilta potentiaalisia ravinnonlähteitä (mm. pikkujyrsijät ja linnunpoikaset) on tarjolla vuodesta riippumatta. Metsälän alueella isolepinkäisreviirejä havaittiin maastolaskennassa kaikkiaan kolme, jotka sijoittuvat Uppelinmäen, Fribergin ja Uttermossan alueille pääosin avohakatuille metsäkuvioille. Kuva 11. Hiirihaukan pesä Mäntykankaalla 4. METSÄLÄN HANKEALUEEN MUUTTOLINNUSTO Kristiinankaupungin alueella Pohjanlahden rannikko muodostaa sekä keväisin että syksyisin merkittävän muuttoreitin erityisesti vesi- ja lokkilajeille sekä mm. kuikille. Sen sijaan esimerkiksi varpuslintujen, kurkien ja päiväpetolintujen muutto painottuu Pohjanmaalla usein selkeämmin mantereen puolelle, jossa niiden muutto keskittyy yleensä muuttoa ohjaavien johtolinjojen (mm. harjanteet, leveät joenuomat, laajat, alavat peltoalueet) läheisyyteen. Lintujen muuttoreittejä ei yleensä kuitenkaan ole mahdollista määritellä selkeinä linjoina, vaan ne jakautuvat usein leveiksi käytäviksi, joiden sisällä yksittäisten lintujen ja parvien muuttoreitit voivat vaihdella esim. lintulajin tai sääolosuhteiden mukaan. Yleisesti muuttajamäärät ovat kuitenkin suurimpia muuttokäytävän ydinalueilla niiden vähentyessä lähestyttäessä käytävän reunoja. Metsälän hankealue sijoittuu nykyisin pääosin metsä- ja kalliovaltaiselle alueelle, jolla ei sijaitse selkeästi lintujen muuttoa keskittäviä ohjauslinjoja. Maastolaskentojen yhteydessä hankealueen puolella muutti eri lajiryhmistä eniten varpuslintuja, sekä mm. sepelkyyhkyjä. Näiden lajien lisäksi selvityksen yhteydessä havaittiin erityisesti keväällä myös voimakasta joutsen ja metsähanhi-

17 METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS 15 muuttoa. Näiden lajien muutto kulkee tehtyjen seurantojen perusteella pääosin Metsälän- Pakankylän peltoalueita seuraillen kohti Kristiinankaupunkia, kun taas varsinaisen hankealueen yli niistä muuttaa vain melko pieni osa. Joutsenien ja hanhien ohella Metsälän-Pakankylän peltoja seuraillen muuttaa jonkin verran myös peltoympäristöille ominaisia lajeja (mm. sepelkyyhky ja töyhtöhyyppä) sekä päiväpetolintuja (mm. hiirihaukka ja piekana), joiden määriin hankealueen ympäristössä olevat peltoalueet todennäköisesti osaltaan myös vaikuttavat. Syysmuuton kannalta hankealueen merkittävin laji on kurki, jonka muutto tapahtuu Suomessa usein varsin keskittyneesti Pohjois-Pohjanmaan, Suomenselän ja Pohjanmaan alueiden kautta. Kurjet hyödyntävät muutollaan voimakkaasti maanpinnassa syntyviä nousevia ilmavirtauksia, termiikkejä, minkä takia ne muuttavat usein mielellään maa-alueiden yläpuolella. YVAmenettelyn aikana toteutetussa syysmuutonseurannassa havaittiin kaikkiaan noin 900 muuttavaa kurkea, joista valtaosa muutti pääosin hankealueen itäosien yli. Tuulet vaikuttavat usein selkeästi kurkien muuttoreitteihin, minkä takia kurkien määrät voivat hankealueella vaihdella voimakkaasti vuosien ja päivien välillä. Suurimpia kurkien muuttajamäärät ovat Pohjanlahden rantavyöhykkeellä yleensä itä- ja koillistuulien aikana, jolloin kurkimuutto ohjautuu kauemmas länteen. Mantereen päällä sekä kurjet että päiväpetolinnut lentävät yleensä hyvin korkealla nousevien ilmavirtausten eli termiikkien kannattamina, jolloin ne muuttavat usein selkeästi tuulivoimaloiden toimintakorkeuksien yläpuolella. Merikotkia liikkuu Metsälän hankealueella säännöllisesti sekä kevät- että syysmuuttokausien aikaan. Merikotkien osalta muuttavien kotkien määritteleminen on kuitenkin vaikeaa, koska hankealueella havaittiin säännöllisesti myös kierteleviä, todennäköisesti Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella pesiviä yksilöitä. Muutontarkkailun aikana merikotkia havaittiin kaikkiaan 19 (8 keväällä, 11 syksyllä), joiden lentoreitit kulkivat valtaosin hankealueen itä- ja eteläosien kautta hankealueen vesialueita (Stora ja Lilla Sandjärv) seuraillen. Myös Raippaluodossa satelliittilähettimellä merkitty merikotka Meri muutti syksyllä 009 pääosin tätä reittiä pitkin suunnaten paikannustietojen mukaan Uttermossan ja Stora Sandjärvin jälkeen jo selkeästi lounaaseen kohti Västervikiä (Luonnontieteellinen Keskusmuseo 010). Linnustoselvityksen aikana havaitut merikotkat lensivät hankealueella pääosin tuulivoimaloiden toimintakorkeuksissa metrin korkeudella. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevista kohteista Pakankylän peltoalueille kerääntyy erityisesti kevätmuuton aikaan huomattavia määriä alueen kautta muuttavia vesilintuja, lähinnä laulujoutsenia, metsähanhia sekä eri sorsalintulajeja. Kaikkiaan näiden lajien määrät voivat peltoalueilla nousta joihinkin satoihin. Toinen erityisesti laulujoutsenien ja metsähanhien kannalta tärkeä levähdys- ja ruokailualue sijoittuu hankealueen pohjoispuolelle Merijärven alueelle, jossa havaittiin mm laulujoutsenen ja 4 metsähanhen kerääntymät. Merijärvellä lepäilevää linnustoa ei selvityksen yhteydessä kuitenkaan pääasiallisesti seurattu, vaan em. havainto perustuu yhteen satunnaiskäyntiin kyseisellä alueella. Merijärvellä lepäilevien lintujen muuttoreitti voi Pakankylän alueen kautta muuttavista ja sillä lepäilevistä linnuista poiketen kulkea myös suunnitellun tuulivoima-alueen ylitse, mikäli lintujen muuttoreitti noudattelee lajien yleisiä muuttolinjoja Kristiinankaupungin alueella. Alueen läheisyydessä sijaitsevat Stora ja Lilla Sandjärvin vesialueet eivät muutontarkkailun aikana tehtyjen laskentojen perusteella sen sijaan muodosta vesilintujen kannalta erityisen merkittävää kerääntymäaluetta, vaan alueilla havaitut vesilintumäärät olivat kokonaisuudessaan melko pieniä. Muutonseurannan havaintoaineistot on esitetty tämän raportin liitteissä 3 (kevätmuutto) ja 4 (syysmuutto), lepäilijälaskennoissa havaitut linnut liitteessä 5 ja selvitysalueen vesialueiden vesilintulaskentojen tulokset liitteessä JOHTOPÄÄTÖKSET Metsälän hankealue sijoittuu pääosin metsävaltaisille kallio- ja kivennäismaa-alueille, joiden pesimälinnustosta valtaosan muodostavat metsäympäristöille ominaiset lajit. Erityisesti alueen länsiosien kallioalueilla keskimääräiset linnustotiheydet ovat tehtyjen laskentojen perusteella monin paikoin Etelä- ja Keski-Suomen keskimääräisiin linnustotiheyksiä matalampia, mitä selittävät osaltaan 1) kallioalueiden karuus ja lintujen kannalta potentiaalisten pesimäpaikkojen melko pie-

18 METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS 16 ni määrä, sekä ) alueella harjoitetut metsätaloustoimet, jotka ovat todennäköisesti osaltaan vaikuttaneet alueen metsärakenteeseen ja tätä kautta edelleen pesimälinnustoon. Linnustonsuojelun kannalta hankealueen merkittävin pesimälaji on Pohjanmaalla alueellisesti uhanalaiseksi luokiteltava kehrääjä, joka esiintyy hankealueella tehtyjen linnustoselvityksen perusteella nykyisin hyvin runsaana. Kehrääjän runsaudeksi on Kristiinankaupungin alueella vuonna 00 tehdyn selvityksen perusteella arvioitu noin 80 reviiriä (Nousiainen 00), jotka painottuvat selvityksen mukaan erityisesti Siipyyn alueen karuihin kallioympäristöihin. Yleisesti kehrääjälle soveltuvien elinympäristöjen määrä on Etelä- ja Keski-Suomen alueella kuitenkin melko rajallinen, minkä takia Metsälän alue voidaan yhdessä Siipyyn muiden kehrääjäalueiden kanssa arvioida jopa alueellisesti merkittäväksi kehrääjäkeskittymäksi. Kehrääjän ohella hankealueella esiintyvien kallioalueiden tyyppilajeihin voidaan lukea myös mm. käki, leppälintu ja metso. Näistä lajeista metson kannalta karuilla kallioalueilla voidaan arvioida olevan merkitystä lajin soidinalueiden kautta, joita alueella sijaitsee todennäköisesti useampiakin. Kehrääjän ja metson ohella linnustollisesti huomionarvoisiksi kohteiksi ja lajiryhmiksi voidaan Metsälän suunnitellun tuulivoimapuiston läheisyydestä nostaa myös useat alueella pesivät petolintulajit sekä alueen läheisyyteen sijoittuvien suoalueiden merkitys suo- ja kosteikkoalueille ominaisen lintulajiston kannalta. Hankealueella pesivät petolinnut (erityisesti viirupöllö sekä hiiri- ja mehiläishaukka) pyrkivät pesäpaikkansa valinnassa yleensä välttämään aktiivisessa ihmistoiminnassa olevia alueita, minkä takia erityisesti metsätaloustoimet ja niiden aiheuttama yhtenäisten metsäalueiden supistuminen ovat osaltaan vaikuttaneet niiden pesimäkantoihin Etelä- ja Keski- Suomen alueella. Vastaavasti suolajien pesimäkannat ovat Etelä- ja Keski-Suomen alueella taantuneet voimakkaasti erityisesti ojitusten aiheuttaman soiden metsittymisen sekä avosuoalueiden vähentymisen seurauksena (Väisänen 006). Vähentymisestään johtuen useat niistä luokitellaankin nykyisin silmälläpidettäviin tai alueellisesti uhanalaisiin lajeihin. Lintumuutto on Metsälän alueella pääasiassa varsin harvaa lintujen pääasiallisten muuttoreittien painottuessa tehtyjen seurantojen perusteella erityisesti hankealueen länsipuolelle Metsälän- Pakankylän peltoalueiden läheisyyteen (erityisesti joutsen- ja hanhimuutto). Muuttolinja ei ole alueella kuitenkaan erityisen jyrkkä, vaan pieni osa Metsälän-Pakankylän peltoja seurailevista muuttolintuparvista (erityisesti metsähanhi- ja joutsenparvet) muuttaa todennäköisesti vuosittain myös hankealueen länsiosia sivuten sekä toisaalta hankealueen pohjoisosien kautta kohti Merijärveä. Suurista petolinnuista erityisesti merikotkien muuttoreitti poikkeaa joiltain osin edellä mainitusta sen kulkiessa osin myös selkeämmin hankealueen ylitse alueen suuria vesialueita (erityisesti Stora ja Lilla Sandjärv) seuraillen. Tätä kautta muuttavien lintujen osalta suunnitellun tuulivoimaloiden vaikutukset voidaankin arvioida huomattavasti Pakankylän kautta muuttavia lajeja suuremmiksi. Hankealue sijoittuu pääasiassa metsävaltaiselle alueelle, jolla ei sijaitse muuttolintujen kannalta erityisen merkittäviä lepäily- ja kerääntymäalueita. Näistä huomattavimmat sijoittuvat tehtyjen selvitysten mukaan hankealueen länsipuolella Pakankylän peltoalueiden läheisyyteen, jotka keräävät erityisesti keväisin huomattavia määriä lepäileviä vesilintuja. Hankealueella sijaitsevien vesistöjen lepäilevien vesilintujen määrät ovat tehtyjen selvitysten perusteella sen sijaan melko pieniä. Jyväskylässä 14. päivänä lokakuuta 010 RAMBOLL FINLAND OY Asko Ijäs FM, biologi Kaisa Torri FM, biologi

19 METSÄLÄN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS KIRJALLISUUS Gavia-työryhmä 010: Perustietoa kuikasta. Birdlife Suomen Internet-sivut ( Haettu Järvinen O. 1978: Estimating relative densities of breeding birds by the line-transect method. II. comparison between two methods. Annales Zoologici Fennici 15: Järvinen O. & Väisänen R. 1983: Correction coefficients for line transect censuses of breeding birds. Ornis Fennica 60(4): Kontkanen H. & Nevalainen T. 00: Petolinnut ja metsätalous. Siipirikko 9/: Koskimies P. & Väisänen R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. 143 s. Koskimies P. 1994: Linnustonseuranta ympäristöhallinnon hankkeissa Ohjeet alueelliseen seurantaan. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B18. Helsinki. 83 s. Langston, R.H.W. & Pullan, J. D. 003: Windfarms and Birds: An analysis of the effects of windfarms on birds, and guidance on environmental assessment criteria and site selection issues. Julkaisu T-PVS/Inf (003). Euroopan komissio. 58 s. Leivo M., Asanti T., Koskimies P., Lammi E., Lampolahti J., Mikkola-Roos M. & Virolainen E. 00: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut. Kuopio. 14 s. Luonnonsuojelulaki 1096/1996 Luonnontieteellinen Keskusmuseo 010: Suomen merikotkien satelliittiseuranta. Luonnontieteellisen Keskusmuseon Internet-sivut ( Haettu Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu luonnonvaraisten lintujen suojelusta. Nousiainen I. 00: Suupohjan kehrääjäkartoitus 00. Hippiäinen 3 (1): Ramboll Finland Oy 009: Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma. EPV Tuulivoima Oy. 35 s. Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 001: Suomen lajien uhanalaisuus 000. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Helsinki. 43 s. Valkeajärvi P., Ijäs L. & Lamberg T. 007: Metson soidinpaikat vaihtuvat lyhyen ja pitkän aikavälin havaintoja. Suomen Riista 53: Väisänen R. 006: Maalinnuston kannanvaihtelut Etelä- ja Pohjois-Suomessa Linnut-vuosikirja 005. S Väisänen R.A., Lammi E. & Koskimies P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava. Helsinki. 567 s. Wikman M. (toim.) 009: Riistakannat 009, riistaseurantojen tulokset. Riista- ja kalatalousselvityksiä 18/009. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. 50 s.

20 1-1 Liite 1. Metsälän hankealueella tehtyjen linjalaskentojen tulokset. 1. laskentalinja (pituus,5 km, laskenta-ajankohta ) Pääsarka Apusarka Yhteensä Suhteellinen linnustotiheys, paria/km Peippo (Fringilla coelebs) ,4 17,68 Pajulintu (Phylloscopus trochilus) ,51 15,44 Punarinta (Erithacus rubecula) ,66 11,3 Metsäkirvinen (Anthus trivialis) ,4 5,47 Hippiäinen (Regulus regulus) ,8 8,08 Hernekerttu (Sylvia curruca) 0 4,55 3,64 Tiltaltti (Phylloscopus collybita) ,35 8,04 Keltasirkku (Emberiza citrinella) ,91 7,86 Vihervarpunen (Carduelis spinus) ,6 1,44 Laulurastas (Turdus philomelos) ,13 1,5 Kulorastas (T. viscivorus) 0 1 1,81 1,1 Mustarastas (T. merula) 0 4,78 3,8 Räkättirastas (T. pilaris ,95,38 Käki (Cuculus canorus) ,55 0, Käpylintulaji (Loxia sp) ,0,41 Sepelkyyhky (Columba palumbus) ,61 0,64 Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) 0 4 3,0 Harmaasieppo (Muscicapa striata) ,7 3,89 Pyy (Bonasa bonasia) ,54 6, Käpytikka (Dendrocopos major) ,3 1,7 Kurki (Grus grus) 0 0,73 0,58 Närhi (Garrulus glandarius) ,01,80 Metso (Tetrao urogallus) ,9 6,36 * perustuen Väisänen ym laskentalinja (pituus 6 km, laskenta-ajankohta ) Pääsarka Apusarka Yhteensä Kuuluvuuskerroin* Kuuluvuuskerroin* Suhteellinen linnustotiheys, paria/km Peippo (Fringilla coelebs) ,4 39,78 Pajulintu (Phylloscopus trochilus) ,51 14,63 Punarinta (Erithacus rubecula) ,66 9,43 Metsäkirvinen (Anthus trivialis) ,4 7,41 Hippiäinen (Regulus regulus) ,8 9,10 Hernekerttu (Sylvia curruca) 0 4,55 1,5 Tiltaltti (Phylloscopus collybita) ,35 5,03 Vihervarpunen (Carduelis spinus) ,6 3,60 Laulurastas (Turdus philomelos) ,13 1,57 Kulorastas (T. viscivorus) 0 1 1,81 0,47 Mustarastas (T. merula) ,78 0,80 Käki (Cuculus canorus) ,55 0,55 Sepelkyyhky (Columba palumbus) ,61 0,7 Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) ,33 Harmaasieppo (Muscicapa striata) 1 1 9,7 3,4 Pyy (Bonasa bonasia) ,54,59 Metso (Tetrao urogallus) ,9,65 Rautiainen (Prunella modularis) ,11,74 Talitiainen (Parus major) ,3 5,5

21 1- Hömötiainen (Parus montanus) ,8 1,30 Palokärki (Dryocopus martius) 0 1,09 0,36 Punakylkirastas (Turdus iliacus) 0 4,4 1,41 Harakka (Pica pica) 0 1 1,77 0,46 Lehtokerttu (Sylvia borin) ,6 0,71 Haarapääsky (Hirundo rustica) ,01 0,50 Rantasipi (Actitis hypoleucos) ,86 0,81 * perustuen Väisänen ym laskentalinja (pituus 6 km, laskenta-ajankohta ) Pääsarka Apusarka Yhteensä Kuuluvuuskerroin* Suhteellinen linnustotiheys, paria/km Peippo (Fringilla coelebs) ,4 37,57 Pajulintu (Phylloscopus trochilus) ,51 15,1 Punarinta (Erithacus rubecula) ,66 1,6 Metsäkirvinen (Anthus trivialis) ,4 7,98 Hippiäinen (Regulus regulus) ,8 14,30 Hernekerttu (Sylvia curruca) ,55 0,76 Tiltaltti (Phylloscopus collybita) ,35 4,47 Vihervarpunen (Carduelis spinus) ,6 3,60 Laulurastas (Turdus philomelos) ,13 1,57 Kulorastas (T. viscivorus) 0 1 1,81 0,47 Mustarastas (T. merula) 0 4,78 1,59 Räkättirastas (T. pilaris 0 5,95 1,98 Käki (Cuculus canorus) 0 0,55 0,18 Käpylintulaji (Loxia sp) 0 6,0,01 Sepelkyyhky (Columba palumbus) 4 1,61 1,07 Harmaasieppo (Muscicapa striata) 7 9 9,7 14,58 Pyy (Bonasa bonasia) ,54 5,18 Käpytikka (Dendrocopos major) ,3 0,7 Kurki (Grus grus) ,73 0,1 Metso (Tetrao urogallus) ,9,65 Rautiainen (Prunella modularis) 1 3 4,11,06 Talitiainen (Parus major) ,3 8,40 Hömötiainen (Parus montanus) 0 7,8,61 Töyhtötiainen (Parus cristatus) , 6,13 Isolepinkäinen (Lanius excubitor) ,4 0,57 Kuusitiainen (Parus ater) ,98 1,16 Teeri (Tetrao tetrix) ,8 0,63 * perustuen Väisänen ym. 1998

22 1-3 Liite. Pistelaskentojen tulokset tuulivoimaloiden suunnitelluilta sijoitusalueilta. Eri lajien suhteelliset tiheydet on laskettu kaavalla suhteellinen tiheys D=3/pii*K^*N (perustuen Järvinen 1978), missä K = lajikohtainen kuuluvuuskerroin (Järvinen & Väisänen 1983) ja N = laskennassa havaittu pariyksikköjen määrä. laskentapisteiden numerointi on esitetty kuvassa mäntymetsä Suhteellinen linnustotiheys, paria/km harmaasieppo 1 90, kulorastas 1 7,54 käki 1 0,9 leppälintu 1 6,86 metsäkirvinen 4 44,68 pajulintu 3,53 teeri 7,58 Yhteensä 1 00, mäntymetsä Suhteellinen linnustotiheys, paria/km käpylintulaji 69,1 leppälintu 1 6,86 pajulintu 1 11,76 peippo 3 55,97 punakylkirastas 1 17,17 sepelkyyhky 1,48 talitiainen 1 37,90 Yhteensä 10 01, sekametsä Suhteellinen linnustotiheys, paria/km hernekerttu 39,54 kurki 1 0,51 käpylintulaji 1 34,61 pajulintu 3,53 peippo 37,31 punatulkku 1 15,8 tiltaltti 1 10,7 vihervarpunen 1 1,38

23 1-4 Yhteensä , mäntymetsä hippiäinen 1 58,10 käki 0,58 lehtokerttu 1 17,33 metsäkirvinen 1 11,17 pajulintu 3 35,9 peippo 3 55,97 punarinta 1 30,59 sepelkyyhky 1,48 Yhteensä 13 11, mäntymetsä kurki 1 0,51 käki 1 0,9 metsäkirvinen 3 33,51 pajulintu 1 11,76 peippo 1 18,66 punakylkirastas 34,33 sepelkyyhky 1,48 vihervarpunen 1 1,38 Yhteensä , sekametsä hernekerttu 1 19,77 kurki 1 0,51 käki 0,58 laulurastas 1 9,36 pajulintu 3 35,9 palokärki 1 1,13 peippo 37,31 punarinta 1 30,59 rautiainen 1 16,13

24 1-5 vihervarpunen 1 1,38 Yhteensä , mäntymetsä hömötiainen 1 58,40 käki 1 0,9 käpylintulaji 1 34,61 metsäkirvinen 1 11,17 pajulintu 3,53 peippo 37,31 punarinta 1 30,59 taivaanvuohi 1 3,09 tiltaltti 1,43 töyhtötiainen 1 80,83 Yhteensä , mäntymetsä harmaasieppo 1 90, kirjosieppo 1 16,93 kurki 1 0,51 käki 0,58 lehtokerttu 1 17,33 metsäkirvinen 1 11,17 pajulintu 3 35,9 punakylkirastas 1 17,17 sepelkyyhky 1,48 Yhteensä 1 191, mäntymetsä kapustarinta 1 7,06 korppi 1 0,39 kulorastas 1 7,54 käki 3 0,87 käpylintulaji 1 34,61 laulujoutsen 1 0,00 metsäkirvinen,34

25 1-6 pajulintu 3,53 peippo 3 55,97 punavarpunen 1 15,13 sepelkyyhky 1,48 teeri 1 13,79 tiltaltti 1 10,7 Yhteensä , mäntymetsä kirjosieppo 1 16,93 käpylintulaji 1 34,61 metsäkirvinen,34 pajulintu 4 47,06 peippo 3 55,97 sepelkyyhky 1,48 talitiainen 1 37,90 teeri 7,58 Yhteensä 15 44, havupuutaimikko hernekerttu 1 19,77 kurki 1 0,51 käki 0,58 käpylintulaji 1 34,61 metsäkirvinen 1 11,17 pajulintu 3 35,9 peippo 1 18,66 punarinta 1 30,59 sepelkyyhky 1,48 tiltaltti 1 10,7 Yhteensä , sekametsä hömötiainen 1 58,40 kurki 1 0,51 laulurastas 1 9,36

26 1-7 metsäviklo 1 5,55 pajulintu 3 35,9 palokärki 1 1,13 peippo 3 55,97 punarinta 1 30,59 vihervarpunen 1 1,38 Yhteensä 13 09, sekametsä hippiäinen 1 58,10 keltasirkku 1 3,0 käki 1 0,9 käpylintulaji 1 34,61 laulurastas 18,71 mustarastas 1 1,8 pajulintu 3 35,9 peippo 1 18,66 punakylkirastas 1 17,17 punarinta 1 30,59 talitiainen 1 37,90 tiltaltti 1 10,7 töyhtötiainen 1 80,83 vihervarpunen 1 1,38 Yhteensä , kuusimetsä käpytikka 1 17,66 metsäkirvinen,34 pajulintu 1 11,76 peippo 37,31 rautiainen 1 16,13 talitiainen 1 37,90 tiltaltti 1 10,7 Yhteensä 9 153, mäntymetsä

27 1-8 käpytikka 1 17,66 leppälintu 1 6,86 pajulintu 3 35,9 peippo 37,31 vihervarpunen 1 1,38 Yhteensä 8 109, sekametsä keltasirkku 1 3,0 käki 0,58 käpytikka 1 17,66 metsäviklo 1 5,55 pajulintu 3 35,9 palokärki 1 1,13 peippo 3 55,97 punarinta 1 30,59 sepelkyyhky 4,95 talitiainen 1 37,90 Yhteensä 16 1, mäntymetsä harmaasieppo 1 90, hernekerttu 1 19,77 keltasirkku 1 3,0 kulorastas 1 7,54 metsäkirvinen,34 pajulintu 1 11,76 peippo 3 55,97 pyy 1 30,61 rautiainen 1 16,13 sepelkyyhky 1,48 teeri 1 13,79 tiltaltti 1 10,7 vihervarpunen 1 1,38 Yhteensä , havupuutaimikko

28 1-9 keltasirkku 1 3,0 käki 3 0,87 käpytikka 1 17,66 metsäviklo 1 5,55 mustarastas 43,64 pajulintu 1 11,76 palokärki 1 1,13 peippo 3 55,97 punakylkirastas 1 17,17 punarinta 1 30,59 sepelkyyhky 1,48 Yhteensä 16 09, hakkuuaukea kulorastas 1 7,54 kurki 1,0 käki 1 0,9 käpytikka 1 17,66 metsäkirvinen 4 44,68 metsäviklo 1 5,55 pajulintu 3,53 rautiainen 1 16,13 taivaanvuohi 1 3,09 västäräkki 1 67,86 Yhteensä , havupuutaimikko kehrääjä 1 131,17 keltasirkku 46,04 käki 0,58 metsäkirvinen,34 pajulintu 3 35,9 peippo 37,31 punarinta 1 30,59 talitiainen 1 37,90 tiltaltti 1 10,7 vihervarpunen 1 1,38 Yhteensä ,3

29 mäntymetsä harmaasieppo 1 90, kulorastas 1 7,54 käki 1 0,9 metsäkirvinen,34 peippo 4 74,6 sepelkyyhky 1,48 sirittäjä 1 19,68 talitiainen 75,80 tiltaltti 1 10,7 Yhteensä , sekametsä harmaasieppo 1 90, hippiäinen 1 58,10 kirjosieppo 1 16,93 käki 1 0,9 metso 1 41,4 mustarastas 1 1,8 pajulintu 1 11,76 peippo 4 74,6 sepelkyyhky 4,95 talitiainen 1 37,90 Yhteensä , mäntymetsä hernekerttu 1 19,77 hippiäinen 116,0 käki 1 0,9 metso 1 41,4 metsäkirvinen 1 11,17 peippo 37,31 punarinta 1 30,59 talitiainen 1 37,90

30 1-11 tiltaltti 1 10,7 Yhteensä , sekametsä hippiäinen 1 58,10 isolepinkäinen 1 11,17 keltasirkku 1 3,0 korppi 1 0,39 käki 1 0,9 käpylintulaji 1 34,61 pajulintu 1 11,76 peippo 3 55,97 talitiainen 1 37,90 vihervarpunen 1 1,38 Yhteensä 1 45, sekametsä hernekerttu 1 19,77 lehtokerttu 34,66 metsäviklo 1 5,55 pajulintu 3 35,9 peippo 4 74,6 punakylkirastas 1 17,17 taivaanvuohi 1 3,09 talitiainen 1 37,90 vihervarpunen 1 1,38 Yhteensä 15 40, mäntymetsä kurki 1 0,51 käki 1 0,9 käpylintulaji 1 34,61 leppälintu 1 6,86

31 1-1 metsäkirvinen,34 pajulintu 3,53 peippo 3 55,97 talitiainen 1 37,90 vihervarpunen 1 1,38 Yhteensä , sekametsä hippiäinen 116,0 käki 1 0,9 mustarastas 43,64 pajulintu 3,53 peippo 4 74,6 talitiainen 1 37,90 tiltaltti 1 10,7 vihervarpunen 1 1,38 Yhteensä , havupuutaimikko hernekerttu 1 19,77 käki 1 0,9 laulurastas 1 9,36 lehtokerttu 1 17,33 metsäkirvinen 1 11,17 pajulintu 3 35,9 peippo 37,31 punakylkirastas 1 17,17 punarinta 1 30,59 Yhteensä 1 178, mäntymetsä käki 0,58 metsäkirvinen,34 mustarastas 1 1,8

32 1-13 pajulintu 3 35,9 peippo 3 55,97 vihervarpunen 1 1,38 Yhteensä 1 148, mäntymetsä harmaasieppo 1 90, hernekerttu 1 19,77 käki 1 0,9 metsäkirvinen 3 33,51 pajulintu 1 11,76 peippo 37,31 talitiainen 1 37,90 Yhteensä 10 30, mäntymetsä kulorastas 1 7,54 käki 3 0,87 metsäkirvinen 4 44,68 pajulintu 1 11,76 peippo 1 18,66 punakylkirastas 1 17,17 punarinta 1 30,59 vihervarpunen 1 1,38 Yhteensä , mäntymetsä keltasirkku 1 3,0 kirjosieppo 33,85 kulorastas 15,08 käki 1 0,9 metsäkirvinen 3 33,51 pajulintu 3 35,9

33 1-14 peippo 1 18,66 sepelkyyhky 1,48 västäräkki 1 67,86 Yhteensä 15 30, avohakkuu harmaasieppo 1 90, hippiäinen 1 58,10 keltasirkku 1 3,0 kulorastas 1 7,54 käki 1 0,9 metsäviklo 1 5,55 pajulintu 1 11,76 peippo 4 74,6 sepelkyyhky 4,95 vihervarpunen 1 1,38 Yhteensä 14 88, havupuutaimikko hernekerttu 1 19,77 keltasirkku 1 3,0 käpytikka 1 17,66 laulurastas 1 9,36 metsäviklo 1 5,55 pajulintu 3,53 peippo 37,31 punarinta 61,18 punatulkku 1 15,8 talitiainen 1 37,90 Yhteensä 13 50, avohakkuu kulorastas 1 7,54 käki 1 0,9 laulurastas 1 9,36

34 1-15 metsäviklo 1 5,55 pajulintu 3 35,9 peippo 4 74,6 töyhtötiainen 1 80,83 Yhteensä 1 13, sekametsä hippiäinen 1 58,10 laulurastas 1 9,36 peippo 5 93,8 punatulkku 1 15,8 talitiainen 1 37,90 tiltaltti 1 10,7 Yhteensä 10 4, sekametsä lehtokerttu 1 17,33 metsäkirvinen 1 11,17 pajulintu 3 35,9 peippo 3 55,97 punarinta 1 30,59 talitiainen 1 37,90 tiltaltti 1 10,7 vihervarpunen 1 1,38 Yhteensä 1 11, sekametsä hippiäinen 1 58,10 korppi 1 0,39 kuusitiainen 1 46,5 peippo 3 55,97 punatulkku 1 15,8 talitiainen 1 37,90 vihervarpunen 1 1,38

35 1-16 Yhteensä 9 6, avohakkuu hernekerttu 1 19,77 isolepinkäinen 1 11,17 käki 1 0,9 käpylintulaji 1 34,61 laulurastas 1 9,36 pajulintu 3,53 peippo 4 74,6 punakylkirastas 1 17,17 sepelkyyhky 1,48 suopöllö 1 1,10 talitiainen 1 37,90 Yhteensä 15 4, avohakkuu hernekerttu 1 19,77 isolepinkäinen 1 11,17 keltasirkku 1 3,0 korppi 1 0,39 käki 0,58 käpylintulaji 1 34,61 lehtokerttu 1 17,33 metsäkirvinen 1 11,17 pajulintu 3,53 peippo 3 55,97 Yhteensä ,53

36 avohakkuu käki 1 0,9 käpylintulaji 1 34,61 käpytikka 1 17,66 laulurastas 18,71 lehtokerttu 1 17,33 metsäkirvinen,34 pajulintu 1 11,76 peippo 3 55,97 sepelkyyhky 1,48 tiltaltti 1 10,7 vihervarpunen 1 1,38 Yhteensä 15 04,3

37 1-18 Liite 3. Kevätmuutonseurannan havaintoaineisto. Taulukossa lajien yhteydessä käytetyt lyhenteet: p = paikallinen, m = muuttava (+muuttosuunta), lask = muutolta laskeutunut yksilö, ä = ääntelevä yksilö (ei soidinlaulu), ad = aikuinen lintu, subad = esiaikuinen lintu, a = parvi (esimerkiksi a8m kuvaa kahdeksan yksilön parvea tai 0 (4a) vastaavasti 0 yksilöä, jotka muuttivat neljässä parvessa). Muuttavien lintujen osalta on myös esitetty lajin pääasiallinen muuttosuunta (ilmansuunnat englanninkielisillä lyhenteillä) sekä sen arvioitu muuttokorkeus metreinä Pikku Santajärvi klo Kaikki linnut muuttivat hankealueen ylitse. Sää aamusta sumuinen, heikko etelätuuli, + C harmaahanhi 1m N (100 m) laulujoutsen kiert + 1 m N (40 m) peippo 4 m N (30 m) västäräkki 1 m N (40 m) varis a10m N (60 m) telkkä m N (30 m) kiuru m N (40 m) Pakankylä klo tien itäpuolitse muuttaneet, 8-tien länsipuolelta muuttaneita ei kattavasti laskettu. Sää aurinkoinen, kevyt etelätuuli hanhilaji (pääasiassa tai jopa lähes kaikki 63m (1a) N (150-00m) metsähanhia) sepelkyyhky 48m N (6a) ( m) laulujoutsen 4m N (a) m) varpushaukka 1m (150m) hiirihaukka 4m (4a) (150m) sinisuohaukka 1m (80m) haukkalaji m merikotka m (a) (150m) harmaalokki m (00) piekana 1m Pikku Santajärvi klo metsähanhi sepelkyyhky kurki hiirihaukka joutsen a6m N (100m) a10m N (100m) 111m (8a) (00-300m) 1m (150m) a7m NE (60m) Iso Santajärvi itäranta klo Länteen päin staijaten, eli lähes kaikki muuttaneet osuvat viimeistään pohjoisempana hankealueelle. Sää aurinkoinen ja pilvetön, tuulta etelästä 4 6 m/s rastaslaji sepelkyyhky metsähanhi töyhtöhyyppä merikotka kapustarinta pikkulintu 7m S (3a) (50-80m) 18m N / S (4a) (50-100m) 11m NE (60m) 1m S (4a) (50m) 1m N subad (100m) m S (50m) 50m S (30-50m) Iso Santajärvi klo töyhtöhyyppä metsähanhi 11m S (40m) 11m N (10m)

38 1-19 joutsen merikotka 3m N (50m) 1ad m (10m) Pakankylä klo metsähanhi m NE (80m) kurki 10m N (10m) kanahaukka 1m N (60m) pikkulintu 40m (0 40) Iso Santajärvi klo Länteen päin staijaten, suurin osa lasketuista linnuista osui viimeistään pohjoisempana hankealueelle. Aamulla kohtalaista länsituulta, pakkaselta hitaasti lämpenevää. 11 maissa tuuli navakoitui. Järven E-reunalta tai idempää Järven keskeltä tai lännempää pikkulintu 80m S (0-30m) sepelkyyhky 34m (6a) (40-60m) metsähanhi 1m N (4a) (40-10m) joutsen 1m S (50m) 37m (7a) (40-80m) sääksi m N (a) ( m) rastaslaji 4m S (0m) 30m S (4a) (30-40m) varis m N (30m) isokuovi 9m N (5a) (40-80m) metsäviklo 1m N (30m) kurki 7m N (3a) (40-60m) merimetso a10m NE (150m) merilokki 1m N (60m) buteo sp. 1m merikotka 1m (80m) Iso Santajärvi klo Lähes pilvetöntä ja aurinkoista. heikkoa lounaistuulta Järven itäpuoli Järven kohta Järven länsipuoli pikkulintu 116m S (0-30m) 60m (0-30m) 35m S (5-30m) isokoskelo 1m SW (60m) sepelkyyhky 6m S (30-50m) 47m (7a) (30-50m) rastaslaji 10m S (0m) närhi 3m N (0m) varpushaukka 1m N (50m) metsäviklo S (40-50m) metsähanhi 6m NE (a) (40-60m) kurki 4m N (60m) lokkilaji 3m N (40) isokuovi 10m SE (100) merikotka m N (60-100m) ruskosuohaukka 1m (0m) Pikku Santajärvi klo Pilvetöntä, aurinkoista, ei tuulta, vain hieman plussan puolella aamulla sepelkyyhky isokuovi kuikka harmaalokki 8m (5a) (50-60m) m (30-40m) 1m (50m) 3m NW (60m)

39 1-0 kurki rastas piekana pikkulintu joutsen töyhtöhyyppä tuulihaukka metsäviklo haarapääsky taivaanvuohi gavia sp. sääksi metsähanhi merikotka merimetso varpushaukka m (40-60m) 40 m (5-30m) 1 m N (100m) 1400 m S (0-40m) 3 m (40m) 4 m (50-60m) m (50m) m (40m) 1 m m NW (35m) m E (80m) 4 m N (3a) (70-10m) 1 m SW (100m) 1 m (100m) a8m N (300m) 1 m S Iso Santajärvi klo Sää kohtalaista etelätuulta, pilvetöntä. muutama aste plussan puolella Järven itäpuoli Järven kohta Järven länsipuoli isokuovi 7m S (6a) (40m) 1m W (60m) teeri 1 m NE (30m) varis 1 m S (30m) 1m N (40m) joutsen 1m (a) NE (40-100m) 16m (3a) (40-80m) harmaalokki 1m S (50m) naurulokki 16m S (3a) (30-40m) merilokki 3m NW (40m) taivaanvuohi 1m N (50m) sepelkyyhky 16m (4a) (30-40m) 73m (1a) (30-60m) 18m (3a) (30-50m) töyhtöhyyppä 38m (50-60m) 3m S (50m) rastaslaji 78m (1a) (30-40m) 188m (0a) (30-60m) 70m (30-50m) isokoskelo m N (50m) pikkulintulaji 495m S (0-50m) 370m S (5-40m) 10m S (30-50m) piekana 1m NW (60m) naakka 38m S (30-60m) merihanhi 3m SW (3a) (50-00m)

40 1-1 Liite 4. Syysmuutonseurannan havaintoaineisto. Taulukossa käytetyt lyhenteet: p = paikallinen, m = muuttava (+muuttosuunta), lask = muutolta laskeutunut yksilö, ä = ääntelevä yksilö (ei soidinlaulu), ad = aikuinen lintu, subad = esiaikuinen lintu, a = parvi (esimerkiksi a8m kuvaa kahdeksan yksilön parvea tai 0 (4a) vastaavasti 0 yksilöä, jotka muuttivat neljässä parvessa). Muuttavien lintujen osalta on myös esitetty lajin pääasiallinen muuttosuunta (ilmansuunnat englanninkielisillä lyhenteillä) sekä sen arvioitu muuttokorkeus metreinä Iso Santajärvi klo Sää puolipilvinen, heikkoa luoteistuulta Järven E-puoli Järven kohta Järven W-puoli sinisuohaukka 0/1 m S (80) laulujoutsen ad nous m S (40) a6m SW (70) merikotka 3 subad m S (70 90) 1ad m S (60) sinisorsa 4m NE lask (50) hanhilaji 1m N (60) Keskikokoinen petolintu 1 m S (70) Iso Santajärvi klo Järven E-puoli Järven kohta Järven W-puoli pieni haukka 1m S (30) pikkulintu 80m S merikotka ad m S (60) 1m S (80) hanhilaji 1ä gavia sp. 1m SW (10) sinisorsa m SW (50) sepelkyyhky 9m S (50) rastaslaji 50m S (0 40) mustalintu p (järvellä) Iso Santajärvi klo Kohtalaista tuulta lännestä/luoteesta, puolipilvistä ja selkeämpää vaihtelevasti Järven E-puoli Järven kohta Järven W-puoli kurki 665 m S (80 140) + muutama aäm 0 m S (80 10) 5m S (80) pikkulintu 130m S (0 35) 170m S (5 60) rastaslaji 50m S (0 40) 100m (5 50) metsähanhi 135m SSW (100) merikotka 1 subad m S (100) 1m S (40) varpushaukka 1p kanahaukka 1ad p sepelkyyhky 150m S (30 60) 1133m S (50 80) laulujoutsen 5m S lask (40) m S (50), m W (40) petolintulaji 3m S (60 80) buteo sp. 1m S (80) sinisuohaukka 1m S (60)

41 Iso Santajärvi klo Sää puolipilvinen, kohtalainen pohjoistuuli Järven E-puoli Järven kohta Järven W-puoli rastaslaji 140m S (15-30) 80m S (0-50) 10m S (0-40) pikkulintu 190m S (15-30) 80m (30-50) 70m N (30) metsähanhi a10m SWW (60) laulujoutsen 7 nous m NW (40), ad+1juv p sepelkyyhky 7m S (60) 130m S (60-80) harmaahaikara 1 m lask (30) kuikka 1 kiert (80) kanahaukka 1m S (60) Iso Santajärvi klo Pakkasyö, aamusta tyyntä, päivällä hieman tuulta. Taivas vaihtelevan kirkas/puolipilvinen, rannikon suunnassa saderintama. Järven E-puoli Järven kohta Järven W-puoli rastaslaji pikkulintu 190m S (0) hanhilaji 1m SW (80) tilhi 3m S (15) laulujoutsen 300m S, 50m N (15-30) 170m S 390m S (30-50) isokoskelo 1 nous m W (40) varpushaukka 1m SW (40) 4 nous kiert lask, 13 m S lask (50) m NW (60) sepelkyyhky 0m S (80) merikotka 1 kiert (80) isolepinkäinen 1p palokärki 1p korppi kiert pieni petolintu 1m S (50)

42 1-3 Liite 5. Kerääntymälaskentojen tulokset (kaikista laskenta-ajankohdista ei ole kirjattu ylös laskennan tarkkaa ajankohtaa). Taulukossa käytetyt lyhenteet: p = paikallinen lintu, m = muuttava lintu (+muuttosuunta), kiert = kiertelevä lintu (ei selkeää muuttosuuntaa) Merijärvi laulujoutsen 59 p metsähanhi 4 p Pakankylä klo kanadanhanhi 1p laulujoutsen 9p sinisorsa 46p tavi 10p haapana /p Pakankylä klo metsähanhi 36p kanadanhanhi 1p laulujoutsen 3p merihanhi p kurki p Pakankylä klo metsähanhi 45p merihanhi p joutsen 10p naurulokki 30p kalalokki 5p sinisorsa 14p tavi 6p (sorsat osin piilossa valtaojassa) Pakankylä klo metsähanhi 95 p merihanhi p joutsen 11p merikotka 1 kiert Pakankylä metsähanhi 6p (joitakin lintuja saattoi olla piilossa valtaojassa) Pakankylä Ei lepäilijöitä näkyvillä piekana 1m N

43 1-4 Liite 6. Hankealueella ja sen läheisyydessä sijaitsevilla järvillä havaitut vesilinnut ja niiden yksilömäärät. en yksilömäärät on esitetty taulukossa muodossa koiras/naaras, mikäli lajin sukupuolet on ollut mahdollista maastossa määrittää lajilleen. Taulukossa käytetyt lyhenteet: p = paikallinen, m = muuttava (+muuttosuunta), ä = ääntelevä yksilö (ei soidinlaulu), Ä = soidintava yksilö, ad = aikuinen lintu, juv = nuoruuspukuinen lintu, pull = untuvikkopoikanen Iso Santajärvi telkkä 1/1p Iso Santajärvi itäranta klo. 8: kalalokki p harmalokki 1p västäräkki 4p telkkä 6p sinisorsa7p kapustarinta 1ä isokuovi 1ä pajusirkku 1p metsäviklo 1ä sääksi 1p tilhi 1p Bellasviken (Iso Santijärven eteläpuolella) naurulokki 3p sinisorsa p kurki p västäräkki p teeri 0/3p Iso Santajärvi (kallioilta katsottuna) isokoskelo 1/1p telkkä p sinisorsa 3p Iso Santajärvi itäranta klo. 7:5 7:40 kuikka +p tukkasotka /p telkkä 16p uivelo /p jouhisorsa 1/1p isokoskelo 1/1p sinisorsa 4p tavi 1/0 p Pikku Santajärvi pohjoispää klo. 7:50 1:50 telkkä 9p naurulokki 3p tavi 3p sinisorsa 3p harmaalokki p Iso-Santajärvi eteläranta klo telkkä 8p kuikka 4p uivelo 1/0 p mustalintu /1 p sinisorsa 1p

44 1-5 tavi /1 p tukkakoskelo 1/ p kalalokki 4p Iso Santajärvi pohjoisranta klo (vesilintulaskenta) kuikka p + p + 1p tavi 1/1p sinisorsa 1/0p laulujoutsen p telkkä 0/p kalalokki 8p rantasipi p + 1p + 1p + p taivaanvuohi 1Ä Iso Santajärvi itäranta klo (vesilintulaskenta) tavi /0p laulujoutsen p sinisorsa /0p rantasipi p + 1p Pikku Santajärvi itäranta klo (vesilintulaskenta) kuikka p + 1p laulujoutsen p kalalokki 1p Pikku Santajärvi pohjoisranta klo. 8:5 8:35 (vesilintulaskenta) telkkä 0/1p rantasipi p + 1p + 1p Pikku Santajärvi lounaisranta klo (vesilintulaskenta) telkkä 0/1p tavi /0p tukkasotka 1/0p kurki 1p rantasipi 1p Kackorträsket haapana 0/1ad4pullp telkkä 0/p kurki p Pikku Santajärvi klo (järvi kierretty meloen) telkkä 0/1adpull + 0/1ad3pull + 0/3p sinisorsa 0/1ad3pull + 0/1p kuikka 1p (Ä) kalalokki p (pesä luodolla) kaakkuri a m, NNE (melko korkealla järven yli, huutelivat mennessään) Iso Santajärvi klo (järvi kierretty meloen) sinisorsa 0/1ad1juvp + 0/1p kuikka 4p kalalokki 1p

45

46 Hankkeesta vastaava EPV Tuulivoima Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista

Lisätiedot

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja VAPO Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 31.10.2012 Viite 82143294-01 VAPO OY AHOSUON AHOSUON Päivämäärä 31/10/2012 Laatija Sari Savolainen Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Ahosuon

Lisätiedot

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto

Lisätiedot

Päivämäärä VAPO OY POLVISUON LINNUSTO- SELVITYS

Päivämäärä VAPO OY POLVISUON LINNUSTO- SELVITYS Päivämäärä 28.12.2009 VAPO OY POLVISUON LINNUSTO- SELVITYS VAPO OY Päivämäärä 28/12/2009 Tarkastus 28/12/2009 Laatija Petri Hertteli Tarkastaja Petri Hertteli Kuvaus Polvisuon (Kuivaniemi) linnustoselvitys

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.12.2013 SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA Päivämäärä 02/12/2013

Lisätiedot

Kattiharju tuulivoimapuiston kanalintujen soidinselvitys

Kattiharju tuulivoimapuiston kanalintujen soidinselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharju tuulivoimapuiston kanalintujen soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Soidinselvitys 1 (7) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

AURINKOSIIPI OY HOLLOLAN MIEKKIÖN-LUHDANTAUSTAN ALUEEN LINTUSELVITYS

AURINKOSIIPI OY HOLLOLAN MIEKKIÖN-LUHDANTAUSTAN ALUEEN LINTUSELVITYS AURINKOSIIPI OY HOLLOLAN MIEKKIÖN-LUHDANTAUSTAN ALUEEN LINTUSELVITYS 14.5.2015. Tuuli Laukkanen Sisällysluettelo 1. Lähtötiedot 2. Tuulivoiman linnustovaikutukset 2.1. Törmäysvaikutukset 2.2. Elinympäristön

Lisätiedot

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24.3.2015 P20221 Ilosjoen syysmuutto 1 (13) Tuomo Pihlaja

Lisätiedot

Liperin tuulivoimalat

Liperin tuulivoimalat Muuttolinnustoselvitys Aappo Luukkonen 1.0 5.6.2015 5.6.2015 1 (4) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Liperin tuulivoimahanke... 2 1.2 Muuttolintuseurannan menetelmät ja aineisto... 2 1.3 Törmäysmalli... 3 2

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion kohteena

Lisätiedot

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Raportti 29.5.2015 Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat ja ilmakuvat: Kirjoittaja: Toimittaja: Kiitokset: Matti Sissonen

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Tutkimusraportti 148/2016 31.10.2016 Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Nab Labs Oy Janne Ruuth Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Suojelullisesti

Lisätiedot

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija

Lisätiedot

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO

Lisätiedot

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 11.3.2017 IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen biodiversiteetin seurantaverkosto

Lisätiedot

Päivämäärä 28.5.2012 EPV TUULIVOIMA OY METSON SOIDINPAIKKAKARTOITUS TEUVAN PASKOONHARJUN TUULIVOIMA-ALUEELLA

Päivämäärä 28.5.2012 EPV TUULIVOIMA OY METSON SOIDINPAIKKAKARTOITUS TEUVAN PASKOONHARJUN TUULIVOIMA-ALUEELLA Päivämäärä 28.5.2012 EPV TUULIVOIMA OY METSON SOIDINPAIKKAKARTOITUS TEUVAN PASKOONHARJUN TUULIVOIMA-ALUEELLA EPV TUULIVOIMA OY METSON SOIDINPAIKKAKARTOITUS TEUVAN PASKOONHARJUN TUULIVOIMA-ALUEELLA Päivämäärä

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN TUULOKSEN PANNUJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017

HÄMEENLINNAN TUULOKSEN PANNUJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017 HÄMEENLINNAN TUULOKSEN PANNUJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017 Pannujärven pesimälinnustoraportti 8.9.2017 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Palokärki (Pauli

Lisätiedot

Mankisennevan linnustoselvitys Vapo Oy Energia

Mankisennevan linnustoselvitys Vapo Oy Energia Mankisennevan linnustoselvitys 1 Mankisennevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA... 1 2.2 KARTOITUSLASKENTA... 2 3 TULOKSET... 2 4

Lisätiedot

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa

Lisätiedot

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014

Lisätiedot

MUTKALAMMIN TUULIVOIMA- PUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

MUTKALAMMIN TUULIVOIMA- PUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Prokon Wind Energy Finland Oy Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä 13.5.2015 MUTKALAMMIN TUULIVOIMA- PUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS MUTKALAMMIN TUULIVOIMAPUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT LUONTOSELVITYKSET JA NATURA-ARVIO SEIVÄSSUON SIJOITUS- VAIHTOEHDOSTA

TÄYDENTÄVÄT LUONTOSELVITYKSET JA NATURA-ARVIO SEIVÄSSUON SIJOITUS- VAIHTOEHDOSTA Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 106 /2007 Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikan kartoitus TÄYDENTÄVÄT LUONTOSELVITYKSET JA NATURA-ARVIO SEIVÄSSUON SIJOITUS-

Lisätiedot

Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI

Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI LIITE 8 2015 Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI0900057 Petri Parkko 4.12.2015 1. Natura 2000-arvioinnin taustoja UPM Metsä suunnittelee seitsemän lomakiinteistön

Lisätiedot

Haapakeitaan (FI ) Natura alueen linnuston linjalaskennat 2018

Haapakeitaan (FI ) Natura alueen linnuston linjalaskennat 2018 Haapakeitaan (FI0200021) Natura 2000 -alueen linnuston linjalaskennat 2018 Hannu Sillanpää JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä linnustoselvitys on tehty osana Hydrologia-LIFE

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 9M031128 10.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 1 Kaatiaisnevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA...1

Lisätiedot

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY JA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (9) Marjo Pihlaja Sisällysluettelo

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M

Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M607155 1.10.2007 9M606143 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Kartoituslaskenta 2 3 TULOKSET 3 3.1 Mustasaaren itäpuolinen osa-alue 3 3.2 Säilynneva,

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Raportti 29.5.2015. Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015

Raportti 29.5.2015. Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Raportti 29.5.2015 Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Selvitysalueella tavattu hiiripöllö. Matti Sissonen Karttakuvat: Faunatica Oy Pohjakartat ja ilmakuvat:

Lisätiedot

Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012

Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012 Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012 1 1. Johdanto Porin Ahlaisiin suunnitellun tuulivoimapuiston viitteellinen pinta-ala on noin 6 km 2 ja se sijoittuu meren ja Valtatie 8:n väliin (Liite 1).

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KONTTISUON LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KONTTISUON LINNUSTOSELVITYS 9M031128 4.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KONTTISUON LINNUSTOSELVITYS 1 Konttisuon linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA...1 3 TULOKSET...

Lisätiedot

Vapo Oy. Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi

Vapo Oy. Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16.10.2009 67090252 Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 9M609143 1 Vapo Oy: Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LASKENTAMENETELMÄ... 2 2.1 Linjalaskenta... 2 3 TULOKSET...

Lisätiedot

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,

Lisätiedot

MUUTTOLINTUSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi

MUUTTOLINTUSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi MUUTTOLINTUSELVITYS 16X290895 8.8.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Vapo Oy SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 MENETELMÄT 1 3 TULOKSET

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

LIITE 5 Jokisuon linnustoselvitykset 2009 ja 2010

LIITE 5 Jokisuon linnustoselvitykset 2009 ja 2010 LIITE 5 Jokisuon linnustoselvitykset 2009 ja 2010 16WWE0463 17.9.2010 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset; Jokisuon linnustoselvitys 2010, Kiuruvesi 16WWE0463 Jokisuon linnustoselvitys

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013

Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Taikapolku 8/2013 Ismo Nousiainen 1. Johdanto O2 Vindkompaniet AB suunnittelee Karijoen kuntaan kahta tuulivoimahanketta. Yhdeksän

Lisätiedot

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla.

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla. Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla Ville Suorsa LTSS-seminaari Pori 26.3.2013 2.4.2013 Page 1 Lähtökohdat 2.4.2013 Page

Lisätiedot

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston (Natura FI ; FI ) linnuston linjalaskennat 2018

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston (Natura FI ; FI ) linnuston linjalaskennat 2018 Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston (Natura FI0800002; FI0800003) linnuston linjalaskennat 2018 Hannu Sillanpää JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä linnustoselvitys on tehty

Lisätiedot

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Intended for WPD Finland Oy. Document type Linnustoselvitys. Päivämäärä 12/8/2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYKSET

Intended for WPD Finland Oy. Document type Linnustoselvitys. Päivämäärä 12/8/2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYKSET Intended for WPD Finland Oy Document type Linnustoselvitys Päivämäärä 12/8/2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYKSET WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYKSET

Lisätiedot

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156 12.04.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimapuiston luontoselvitys, Pieksämäki Sisällys

Lisätiedot

Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava

Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava pvm. 24.8.2010 työnro: 82124440 Kristiinankaupunki Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava Kristiinankaupunki Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava pvm. 24.8.2010 työnro: 82124440 kirjoittanut Soili

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Kolme kanahaukan poikasta. Kuva Olavi Kalkko Tampereen kaupunki Vuores-projekti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki 16.8.2011 2 Saatteeksi

Lisätiedot

SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 8.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS

Lisätiedot

ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LINNUSTOSELVITYS

ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 20.8.2012 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LINNUSTOSELVITYS ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Seuraavassa esitellään yksityiskohtaisemmin pesimälinnustolaskennoissa käytetyt laskentamenetelmät sekä maastotöiden laskenta-ajankohdat.

Seuraavassa esitellään yksityiskohtaisemmin pesimälinnustolaskennoissa käytetyt laskentamenetelmät sekä maastotöiden laskenta-ajankohdat. 20 5. LINNUSTOSELVITYS 5.1 Yleistä Hankealueen pesimälinnustoa sekä alueen kautta muuttavaa linnustoa selvitettiin vuoden 2011 aikana maastossa tehtyjen linnustokartoitusten ja -seurantojen avulla. Seuraavassa

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 Leppälintu pesii alueen männiköissä Suomen Luontotieto Oy 20/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita

Lisätiedot

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO LINNUSTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17736P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Linnuston kevätmuuttoselvitys

Lisätiedot

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy 16WWE1309 28.4.2011 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 16WWE1309 Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 1 Vapo Oy Pyhäjärven Leväsuon

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry. 21.1.2013 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109, 60101 Seinäjoki info@etela-pohjanmaa.fi Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla laaditaan

Lisätiedot

Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys

Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A METSÄHALLITUS Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27043 Vihisuon lisäselvitykset

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X PÄIVITETTY VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X PÄIVITETTY VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 PÄIVITETTY 16.09.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti

Lisätiedot

Ulppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Ulppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA GREENWATT OY JA VIITASAAREN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (8) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY

LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY

Lisätiedot

Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012

Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 Silvestris luontoselvitys oy 7.9.2012 Silvestris luontoselvitys oy: Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 2 (9)

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

TETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS

TETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.2.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Huuhkaja saattaa pesiä alueella Suomen Luontotieto Oy 35/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö

Lisätiedot

Vapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M

Vapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M Vapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M607155 30.11.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 4 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3

Lisätiedot

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A GREENWATT OY JA KARSTULAN KUNTA Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Koiramäen soidinselvitys

Lisätiedot

TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 28.1.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 28.1.2019 Laatija Heli Lehvola Tarkastaja

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuiston pöllöselvitys ja metsojen soidinpaikkakartoitus

Korvennevan tuulivoimapuiston pöllöselvitys ja metsojen soidinpaikkakartoitus Liite 6 OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuiston pöllöselvitys ja metsojen soidinpaikkakartoitus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32233 Raportti 1 (7) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 Kuvia helikopterista tarkastetuista pesistä 24.10.2008 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

KHRONOKSEN TALO. Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja

KHRONOKSEN TALO. Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja KHRONOKSEN TALO Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja Johdanto ja menetelmät: Tehtävänä oli selvittää Pöytyän Päivölän tilalla eli Khronoksen talon pihapiirissä pesimäaikaan tavattava linnusto. Paikka edustaa

Lisätiedot

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYS

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYS LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja wpd Finland Oy LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTO LINNUSTOSELVITYS Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 14.2.2015 Tarkastus 16.2.2015

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi 1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset

Lisätiedot