KAAKKOIS-SUOMEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAAKKOIS-SUOMEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Loppuraportti 31.3.2002"

Transkriptio

1 Tämä hanke on toteutettu osittain EAKR-rahoituksella KAAKKOIS-SUOMEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Loppuraportti Etelä-Suomen lääninhallituksen julkaisuja 56 Länsstyrelsens i Södra Finlands län publikationer 56 ISSN ISBN Hakapaino, Helsinki, 2002

2 KUVAILULEHTI Julkaisija Julkaisun päivämäärä Etelä-Suomen lääninhallitus, sivistysosasto Tekijä Projektipäällikkö Terttu Palosaari-Mamia Julkaisun nimi Kaakkois-Suomen ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia Tiivistelmä Etelä-Suomen lääninhallituksen toteuttaman Kaakkois-Suomen ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia-projekti on opetusministeriön, Etelä-Karjalan liiton ja Kymenlaakson liiton rahoittama hanke. Keskeisimpänä tavoitteena oli tuottaa maakunnalliset ammatillista koulutusta koskevat kehittämisstrategiat. Tarkastelun kohdealueena oli Kaakkois-Suomi, johon kuuluvat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat. Koulutuksen kehittämisstrategiat ovat tulleet entistä tärkeämmiksi työelämän tarpeiden muuttuessa nopeasti, jonka seurauksena koulutus- ja osaamistarpeiden vaatimukset kasvavat. Alueen väestön ikärakenne vanhenee ja nuorten ikäluokat pienenevät nuorten poismuuton seurauksena. Oppilaitosten välinen kilpailu oppilaista kiristyy. Koulutusjärjestelmän pitää näin ollen pystyä vastaamaan työelämän osaamistarpeisiin oppilaiden toiveet huomioiden. Kaakkois-Suomen ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia-projektissa tarkasteltiin elinkeino- ja ammattirakenteiden kehityssuuntia. Näiden pohjalta laadittiin maakunnalliset koulutustarvelaskelmat, joiden perusteella voidaan entistä tehokkaammin suunata ammatillista koulutusta maakunnallisen kehityksen tukemiseksi. Osaamisen tason nostamisella ja koulutuksen oikealla suuntaamisella on oleellinen merkitys elinkeinojen kehittämisessä. Kehittämisstrategiassa kiinnitetäänkin huomiota eräiden koulutusalojen määrällisiin ja sisällöllisiin suuntaamistarpeisiin niin Etelä-Karjalassa kuin Kymenlaaksossakin. Edelleen strategiassa kiinnitetään huomiota oppilaitosten elinkeinoelämän ja toisten oppilaitosten kanssa tekemään yhteistyöhön, ohjaustoimintaan sekä ammattitaitoisen opettajien rekrytointiin riittävän ja hyvin koulutetun työvoiman saannin turvaamiseksi alueen yrityksissä. Maakunnan koulutuksen suuntaamista, oppilaitosten yhteistyötä ja erikoistumista on tarkasteltava säännöllisesti yhdessä koulutuksen järjestäjien, alueellisen hallinnon ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Avainsanat (asiasisältö) Kaakkois-Suomi, ammatillinen koulutus, elinkeino- ja ammattirakenne-ennusteet, laskennalliset koulutustarve-ennusteet, ennakointi Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Teksti 54 sivua+ liitteet sivua Suomi 10 Jakelu Etelä-Suomen lääninhallitus Sivistysosasto Salpausselänkatu 22, PL 301, KOUVOLA Puh fax Kustantajat Etelä-Karjalan liitto Kymenlaakson liito Opetusministeriö Etelä-Suomen lääninhallitus Sarjan nimi ja numero ISBN Etelä-Suomen lääninhallitus ISSN Julkaisu nro 56

3 Painopaikka ja vuosi Helsinki 2002 ESIPUHE Ammatillisen koulutuksen koulutustarpeiden valtakunnallinen ja alueellinen ennakointi on muodostunut entistä tärkeämmäksi, koska suuret ikäluokat saavuttavat muutaman vuoden kuluttua eläkeiän ja samanaikaisesti työelämän osaamisvaatimukset kasvavat varsinkin nopeasti kehittyvillä aloilla. Osaamisen korkea taso ja koulutuksen oikea kohdentuminen ovat tästä syystä alueen kehitykselle yhä tärkeämpiä työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaaminen tulevaisuudessa edellyttää osaavia ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Huolehtimalla yritysten kilpailukyvystä voidaan alueelle houkutella uusia yrityksiä ja lisätä alueen vetovoimaisuutta. Osaamisen kehittämisellä on myönteisiä vaikutuksia alueiden työllisyyteen, elinkeinorakenteen kehittämiseen, aluetalouksien vahvistumiseen ja muiden välillisten heijastusvaikutusten syntymiseen. Alueiden menestyminen on yhä enemmän riippuvainen niiden asemasta kansainvälisessä kilpailussa. Siinä menestyminen edellyttää toiminnan laatuun panostamista ja uusien innovaatioiden kehittämistä. Uusien innovaatioiden kannalta keskeistä on uusien kasvualojen löytäminen ja tuotteistaminen. Nämä edellyttävät osaamisen oikeaa kohdentamista ja yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän välillä. Oppilaitosten on verkostoiduttava elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Alueen kehittämisessä ja työnjakamisessa on lähdettävä omista vahvuuksista käsin. Elinkeinoelämän kehittämisessä ei pidä unohtaa luontaisiin voimavaroihin perustuvaa teollista ja muuta toimintaa. Siksi on tärkeää panostaa myös perinteisen osaamisen kehittämiseen, jossa toisen asteen osaajilla on keskeinen merkitys. Tulevaisuuden yhteiskunnassa korostuvat myös matkailun, erilaisten kulttuuri- ja virkistyspalvelujen sekä sisältötuotannon merkitys. Myös hyvinvointipalveluiden tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Osaamisen kehittämisessä on huolehdittava siitä, että eri aloille saadaan riittävästi osaavaa työvoimaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää aikuiskoulutuksen kehittämiseen koulutuksen sisältöjä suunniteltaessa. Nyt valmistunut Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia, joka on laadittu yhteistyössä alueen asiantuntijoiden kanssa, antaa hyvän lähtökohdan koulutuksen järjestäjille päättää omien oppilaitostensa koulutuksen ja osaamisen suuntaamista sekä päätöksentekijöille ja vaikuttajille mahdollisuuden tehdä oikeita ratkaisuja. Kaakkois-Suomen mahdollisuudet koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittämisessä ovat hyvät, ne tulee vain hyödyntää hyvällä yhteistyöllä ja oikealla osaamisen kohdentamisella. Ohjausryhmän puheenjohtaja Sivistystoimentarkastaja Tapio Toivonen

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 PROJEKTIN KUVAUS PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN MAAKUNNAN AMMATTIRAKENNE-ENNUSTE (MARE) -MALLI JA KOULUTUSTARVE-ENNUSTE (MAKE) MALLI 4 2 ELINKEINO-, TOIMIALA- JA AMMATTIRAKENTEEN MUUTOS JA AMMATILLINEN KOULUTUS KAAKKOIS-SUOMI Alueen kuvaus Väestörakenne ja väestökehitys Väestön ikärakenne Väestön koulutusrakenne Työvoima ja työllisyys ELINKEINO- JA AMMATTIRAKENTEEN MUUTOSVUOSINA Elinkeinorakenteen muutos Toimialakohtaiset kehityssuunnat ja ammattirakenteen muutokset Kaakkois-Suomessa Ammattirakenteen kokonaismuutos Uuden työvoiman tarve AMMATILLINEN KOULUTUS KAAKKOIS-SUOMESSA Koulutuksen järjestäjät ja kokonaiskapasiteetti Ammatillisen koulutuksen tarjonta vuosina Ammatillisen koulutuksen kysyntä v Laskennallinen koulutustarve vuosina AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISTARPEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET MÄÄRÄLLISET KEHITTÄMISTARPEET Määrälliset kehittämistarpeet Etelä-Karjalassa Määrälliset kehittämistarpeet Kymenlaaksossa LAADULLISET KEHITTÄMISTARPEET JA TOIMENPIDE- EHDOTUKSET Toimialakohtaiset koulutuksen kehittämistarpeet Opetuksen sisällöllinen kehittäminen ja yhteistyö Ohjaustoiminta Koulutuksen järjestäminen ALUEELLISTA ENNAKOINTIA KOSKEVAT KEHITTÄMIS- TARPEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 50 LIITTEET 52

5 1. PROJEKTIN KUVAUS 1.1 PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN Etelä-Suomen lääninhallituksen välisenä aikana toteuttaman Kaakkois-Suomen koulutuksen kehittämisstrategia-projektin keskeisimpänä tavoitteena oli tuottaa maakunnalliset ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategiat. Tarkastelun kohdealueena oli Kaakkois- Suomi, johon kuuluvat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat. Projektissa tarkasteltiin elinkeino- ja ammattirakenteiden kehityssuuntia, joiden pohjalta laadittiin maakunnalliset koulutustarvelaskelmat koulutusaloittain. Näiden tarkastelujen pohjalta voidaan entistä tehokkaammin ennakoida koulutustarpeita ja yhdistää ne muuhun maakunnalliseen kehittämiseen. Osaamisen tason nostamisella ja koulutuksen oikealla suuntaamisella on oleellinen merkitys elinkeinoelämän kehittämisessä, kilpailukyvyn saavuttamisessa ja sitä kautta uusien työpaikkojen luomisessa. Nyt laaditulla ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategialla vahvistetaan alueen ammatillisen koulutuksen edellytyksiä ja parannetaan oppilaitosten mahdollisuuksia suunnata koulutustaan entistä paremmin elinkeinoelämän tarpeisiin. Koulutuksen kehittämisstrategialla ja siinä esitettävillä toimenpiteillä: - kohdennetaan koulutusta tehokkaasti alueen tarpeisiin - lisätään koulutuksen yhteyksiä muihin alueellisiin kehittäjätahoihin - parannetaan ammattitaitoisen työvoiman saantia - parannetaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen toimintaedellytyksiä - sitoudutaan yhteisiin kehittämistavoitteisiin sekä - vahvistetaan alueellista erityisosaamista. Koulutuksen kehittämisstrategian laatiminen koettiin tarpeelliseksi johtuen elinkeinoelämässä tapahtuvista nopeista muutoksista, joihin ammatillisen koulutuksen on osaltaan kyettävä vastaamaan. Alueen väestön ikääntyminen ja muuttoliike tulevat jo lähivuosina vaikeuttamaan koulutetun työvoiman saantia. Koulutuksen suuntaamiseen liittyvällä ennakoinnilla on suuri merkitys koulutuksen kehittämisessä. Ennakoinnin pääpainon aluekehityksen perspektiivistä katsottuna tulee olla toisen asteen ammatillisessa ja korkeaasteen koulutuksessa, mutta ennakoinnin tulosten tulee vaikuttaa jo perusopetuksessakin. Erilaiset kehittämisstrategiat ovat ennakointia parhaimmillaan, sillä niissä tulevaisuuden vaihtoehtojen punnitsemisen lisäksi luodaan aktiivisesti alueen tulevaisuutta. Kaakkois-Suomen koulutuksen kehittämisstrategian perustana ovat maakunnalliset elinkeino- ja ammattirakenne- ennusteet, jotka pohjautuvat sisäasiainministeriön laatimiin laskelmiin (Työvoima 2017 ennuste). Tässä raportissa tarkasteluajanjakso kohdistuu vuosiin Projektissa pyrittiin tunnistamaan alueen kannalta merkittävät liiketoimintainnovaatiot. Näiden ennusteiden pohjalta on laadittu maakuntien koulutusaloittaiset laskennalliset koulutustarve-ennusteet (MAKE). Laskennalliset

6 koulutustarpeet on kuvattu sekä työelämän tarpeina koulutusaloittain ja asteittain sekä koulutettujen aloittajatarpeina. Ohjausryhmässä oli edustettuna niin työelämän kuin oppilaitostenkin edustajia. Ohjausryhmään kutsuttiin aluetoimitsija Jorma Härkönen (SAK), osastopäällikkö Matti Kallio (Kaakkois-Suomen TE-keskus), koulutusjohtaja Riitta Laakko (Etelä-Karjalan ammattiopisto), erikoissuunnittelija Matti Laitinen (Etelä-Karjalan liitto), rehtori Kaija Liski (Kymenlaakson ammattikorkeakoulu), edunvalvontapäällikkö Kauko Niiranen (Kymenlaakson liitto) ja teollisuusasiamies Matti Somerkoski (Teollisuus ja Työnantajat, TT). Puheenjohtajana toimi sivistystoimentarkastaja Tapio Toivonen (Etelä- Suomen lääninhallitus) ja asiantuntijana sivistystoimentarkastaja Esa Gerlander (Etelä-Suomen lääninhallitus). Ohjausryhmän sihteerinä toimi projektipäällikkö Terttu Palosaari-Mamia (Etelä-Suomen lääninhallitus). Ennusteiden (MARE ja MAKE) laskentamallista ja toteutuksesta on vastannut ennakoinnin asiantuntija Keijo Mäkelä Viestinhallinta Oy:stä. Työvoima- ja ammattirakennetarkastelu toteutettiin pääasiassa työryhmätyönä, jota varten projektiin muodostettiin toimialakohtaiset asiantuntijaryhmät (5 kpl) Kaakkois-Suomen kannalta keskeisille toimialoille, joita ovat 1) teollisuus, 2) rakentaminen, 3) kauppa ja matkailu, 4) liikeelämänpalvelut ja rahoitus sekä 5) yhteiskunnalliset palvelut. Muutamille toimialoille ei erillistä asiantuntijaryhmää perustettu, koska niiltä aloilta oli jo aiemmin tehty selvityksiä. Hoitotyön toimialalta on Kymenlaaksossa toteutettu hoivapalvelujen klusterityöskentelyä, maa- ja metsätalouden alalta on toteutettu Maaseutubarometri-hanke ja IT-toimialalta on valmistunut Kaakkois- Suomen IT-teknologiaselvitys. Lisäksi Kaakkois-Suomelle tärkeää logistiikkaa on kartoitettu useassa hankkeessa aiemmin. Toimialakohtaisiin asiantuntijaryhmiin kutsuttiin elinkeinoelämän ja oppilaitosten edustajia koko Kaakkois-Suomen alueelta. Kuhunkin asiantuntijaryhmään kuului 5-7 jäsentä (asiantuntijaryhmien kokoonpanot on esitetty liitteessä 1). Asiantuntijoiden keskeinen rooli projektin työskentelyssä on ollut tunnistaa omalta toimialaltaan Kaakkois-Suomen kehityksen kannalta merkittävät liiketoimintainnovaatiot ja kehittämiskohteet sekä työelämän osaamistarpeet, joita koulutuksella pyritään tukemaan. Kaakkois-Suomen koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten edustajien ja työ- ja yrityselämän edustajien sekä projektin asiantuntijaryhmien yhteisessä keskustelutilaisuudessa joulukuussa 2001 käytiin läpi Kaakkois-Suomen ammatillisen koulutuksen nykytilannetta ja kehittämistarpeita projektin toimialakohtaisten asiantuntijatyöryhmien tarkistamien ammattirakenne- ja koulutustarve-ennusteiden pohjalta. Maakunnallisen näkemyksen saamiseksi järjestettiin tammikuussa 2002 maakunnalliset neuvottelutilaisuudet, joihin oli kutsuttu koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten, työelämän ja projektin asiantuntijaryhmien edustajat keskustelemaan Kaakkois-Suomen ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Tilaisuuksissa käsiteltiin koulutuksen kehittämistarpeita ja ehdotuksia maakuntakohtaisesti.

7 Kaakkois-Suomen TE-keskuksen ja työvoimatoimistojen edustajia kutsuttiin keskustelemaan projektihenkilöstön kanssa Kaakkois-Suomen koulutuksen kehittämisestä ammattirakenne-ennusteiden pohjalta helmikuussa Koulutuksen kehittämistarpeita ja ehdotuksia käsiteltiin helmi-maaliskuun aikana kaksi kertaa Kaakkois-Suomen alueellisen yhteistyöryhmän kokouksessa. 1.2 MAAKUNNAN AMMATTIRAKENNE-ENNUSTE (MARE) MALLI JA KOULUTUSTARVE-ENNUSTE (MAKE) - MALLI Työvoimaennusteet on laadittu maakunnittain MARE-ennakointimalliin perustuen. Tästä työvoimatutkimuksen lukuperustaa käyttävästä ennusteesta on poimittu elinkeinojen suhteelliset kasvuprosentit. Vuosia 1985, 1990 ja 1995 koskevat luvut ovat toteutuneita lukuja. Näiden MARE-ennusteiden pohjalta on laadittu maakuntien koulutustarve-ennusteet, joista tässä käytetään lyhennettä MAKE. Koulutustarpeet on kuvattu sekä työelämän tarpeina (tutkintotarpeina) koulutusaloittain ja koulutusasteittain sekä koulutettujen aloittajatarpeina. Ennustemalli koostuu seuraavista osista: Maakunnan elinkeinorakenne-ennuste Maakunnan ammattirakenne-ennuste Pääelinkeinojen (7 kpl) ammattirakenne-ennusteet Arvio poistumasta Arvio uuden työvoiman tarpeesta Arvio ammattien ja koulutuksien välisestä yhteydestä (ammatti-koulutus avain) Arvio työelämästä johtuvista koulutustarpeista (tutkinto-) Arvio tutkinto- ja aloittajatarpeen välisestä yhteydestä Arvio aloittajatarpeista koulutusaloittain ja asteittain. Maakuntien elinkeinorakenne-ennusteen keskeisenä lähtökohtana on käytetty sisäasiainministeriön laatimaa ja internetissä julkaistua ennustetta (http://www.itermin.fi/alue/tilasto_tyollisyyserot.html). Tarkastelun aikajänne ulottuu vuoteen 2017 asti. Ammattirakenne-ennuste kuvaa työelämässä toteutuvan osaamisen. Koko maakunnan ammattirakenne-ennuste perustuu toimialakohtaisiin (7 kpl) ammattirakenne-ennusteisiin, joiden lähtökohtana on toimialaennuste. Ammattirakenneluvuissa näkyy toisaalta elinkeinorakenteen muutos ja toisaalta toimialojen ammattirakenteen muutos. Kunkin toimialan ammattirakenteen muutoksen taustalla on tuotantotavan muutos. Toimialojen ammattirakenteen analyysissä on toimialakohtaisten asiantuntijaryhmien tehtävänä ollut tunnistaa ne tekijät, jotka vaikuttavat tuotantotavan muutoksiin ja sitä kautta osaamistarpeisiin. Kysymys on toimialaan vaikuttavista megatrendeistä ja toimialaa koskevista kehittämisinnovaatioista. Ammattirakennelaskelmien laadinnassa on ollut käytettävissä myös Opetushallituksen Mitenna-malli. Tarkastelun aikajänne sijoittuu vuosille 1985-

8 2017. Ennusteita on tarkasteltu Kaakkois-Suomen näkökulmasta projektin toimialakohtaisissa asiantuntijaryhmissä. Ennakoinnin perustavoitteena ovat ne merkittävät innovaatiot, joiden toteuttamista elinkeinostrategioilla ja niihin kytkeytyvillä määrällisillä ja laadullisilla koulutusstrategioilla tuetaan. Poistuma-arviot perustuvat ikärakenteeseen. Vuoden 1995 väestölaskentaaineistosta on poimittu vuotiaiden ikäryhmä, joka pelkistetysti kuvaa poistumaa työvoimasta ajalla Vuonna 2000 tähän ikäryhmään kuuluvat ovat vuotiaita ja vuonna vuotiaita. Merkittävämpi eläköityminen alkaa suunnilleen 55 ikävuoden jälkeen. Työvoima raportin mukaan suurin poistuma ajoittuu vuosiin Valittuun ikäryhmään sisältyvät suuret ikäluokat. Poistuma on todennäköisesti suurempi vuosikymmenen ( ) jälkimmäisellä puoliskolla johtuen juuri suurista ikäluokista. Yhtäältä poistuman käytännön toteutumiseen vaikuttaa työvoiman kokonaiskysynnän ja tarjonnan suhde. Mikäli työvoiman kysyntä ylittää selvästi tarjonnan, poistuma on vähäisempää kuin tilanteessa, jossa työvoiman kysyntä on pienempi kuin tarjonta. Uuden työvoiman tarve on saatu laskemalla yhteen työllisyyden ja ammattirakenteen muutos ja iästä johtuvat poistumat ammattiryhmittäin. Laskennallisen koulutustarpeen ennakoimiseksi laskelmissa on käytetty ammatti-koulutus-avainta (liite 20), joka kuvaa elinkeinoelämän eri toimialoille rekrytoitavan henkilöstön ammatillisen koulutuksen tasoa. MAKEennakointimallissa ammattikoulutus on laadittu 12 ammattilohkolle. Avaimessa koulutusaloja on 8 kpl ja koulutusasteita 3 kpl. Näiden sisällä rekrytointi toteutuu yksittäisten ammattien ja tehtävänimikkeiden tasolla. Kunkin ammattilohkokohtaisen MARE-avaimen yhteydessä on hyödynnetty myös Opetushallituksen yksityiskohtaisempaa MITENNA-mallia. Työelämän koulutustason vaatimukset ovat laajat. Ammatteihin on sijoittunut runsaasti vailla minkäänlaista koulutusta olevia henkilöitä, osa on hankkinut valmiutensa käytännön työssä, osa on lähes tutkinnon suorittaneita ja osaan ammateista ammattitutkinto ei ole välttämätön. Lisäksi työmarkkinoilla on opiskelijoita, joilla ei vielä ole tutkintoa suoritettuna. Koulutustarve-ennuste kohdentuu vuosille eli mallin avulla pyritään ennakoimaan työelämän tarpeet sinä ajanjaksona, jolloin nyt koulutuksessa olevat ja lähivuosina koulutuksensa aloittavat sijoittuvat työmarkkinoille. Koulutettujen tarve kuvattuna tutkintomäärillä muunnetaan koulutuksen aloittajatarpeeksi käyttäen opintojen läpäisyä, opintojen jatkamista sekä ammatissa toimivuutta koskevia kertoimia. Koulutuksen aloittavista osa keskeyttää opintonsa (opintojen läpäisy). Tutkinnon suorittaneista osa jatkaa opintoja muussa koulutuksessa (opintojen jatkaminen). Osa koulutetuista ei koskaan päädy työmarkkinoille (ammatissatoimivuus). Opintojen läpäisyksi on oletettu 90 prosenttia toisella asteella ja 85 % ammattikorkeakoulutuksessa. Opintoja jatkaviksi oletetaan toisen asteen koulutetuista 35 prosenttia, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 10 prosenttia ja yliopistotutkinnon suorittaneista 1 prosentti. Ammatissa toimivuus tarkoittaa tässä osallistumista työelämään ylipäätään. Toisin

9 sanottuna tilapäinen poissaolo esimerkiksi vanhempainlomien, asevelvollisuuden suorittamisen, koulutukseen osallistumisen tai muun syyn takia ei sisälly kertoimeen. Valitut kertoimet ovat tavoitteellisia. Ne vastaavat tavoitteita, jotka on asetettu Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU ) ja sen taustaselvityksissä. Käytännössä koulutuksen läpäisyyn, opintojen jatkamiseen ja ammatissa toimivuusasteeseen vaikuttaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhde. Korkea työvoiman kysyntä vähentää koulutuksen läpäisevien määrää kuten myös opintoja jatkavien määrää. Työelämästä johtuvien määrällisten koulutustarpeiden (MAKE) lisäksi koulutusstrategiaa määriteltäessä on otettu huomioon laadulliset tarpeet sekä koulutuksen kysyntä. Laskennallisesti tuotetut koulutustarveluvut kuvaavat tietyn alueen tarpeita. Valtakunnalliset ja kansainväliset tarpeet on arvioitava erikseen. Tietyn alueen koulutukseen tulee oppilaita myös muualta siirtyäkseen taas muualle ja osa oman maakunnan koulutustuista muuttaa muualle. Toisin sanottuna muuttoliikkeen vaikutukset tietyn alueen koulutustarjontaan tulee ottaa erikseen huomioon. Laskennallisesti tuotettuja koulutustarvelukuja (MAKE) ei tule tulkita suoraan aloituspaikkaluvuiksi. Muuttoliikkeen lisäksi on otettava huomioon aikuiskoulutus kuten muuntokoulutus ja rekrytointi ao. ammatteihin työttömistä tai muista työvoimaan jostain syystä kuulumattomista. Aikuiskoulutustarpeita (peruskoulutus) selvitettäessä on arvioitava ammatillisen liikkuvuuden määrä ja kohdentuminen. Nämä arviot eivät sisälly laskennallisesti tuotettuihin koulutustarvelukuihin. Jatkokoulutus tai täydennyskoulutus ei suoranaisesti vaikuta tarvelukuihin, kun oletetaan, että näistä koulutuksista ei seuraa ammatillisia siirtymiä. MAKE-malli tuottaa laskennallisena lopputuloksena aloittajatarveluvut koulutusaloittain ja asteittain. Luvut ovat näennäistarkkoja. Laskennassa on pyöristyksiä vältetty, jotta niistä ei kertautuisi virheitä. Malliin on laskettu myös vaihteluväli kuvaamaan laskelmien viitteellisyyttä. Molempien maakuntien ennusteissa on käytetty jokseenkin samankaltaisia oletuksia. Ennusteet perustuvat yhtäältä ammattirakenteen muutostrendiin. Ammattirakenne näyttää muuttuvan trendinomaisesti, vaikka toimialan kokonaismäärän kehitys muuttuisi kasvusta laskevaksi tai päinvastoin.

10 2. ELINKEINO-, TOIMIALA- JA AMMATTIRAKENTEEN MUUTOS JA AMMATILLINEN KOULUTUS 2.1 KAAKKOIS-SUOMI Alueen kuvaus Kaakkois-Suomi on runsaan asukkaan alue, johon kuuluvat Etelä- Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat, joissa on yhteensä 27 kuntaa. Kaakkois-Suomi on perinteisesti paperiteollisuuden ja siihen liittyvän metallija konepajateollisuuden merkittävää aluetta. Sijainti Venäjän rajan läheisyydessä antaa mahdollisuuden idän ja lännen välisen liiketoiminnan kehittämiseen. Yritystoiminnan verkottumista Venäjälle edistetään tukemalla logistiikkaratkaisuja ja parantamalla yritysten sijoittumisedellytyksiä ja osaamista. Kaakkois-Suomi on merkittävä keskus Venäjälle suuntautuvassa kauttakulkuliikenteessä. Kaakkois-Suomella on pitkät perinteet yhteistyöstä Venäjän kanssa. On toteutettu useita erilaisia projekteja matkailun, koulutusja logistiikkayhteistyön kehittämiseksi. Edellytykset kehittää matkailusta vahva elinkeino ovat edullisen sijainnin, hyvien liikenneyhteyksien sekä luonnon ja kulttuurin monipuolisuuden vaikutuksesta hyvät. Ympäristöosaaminen ja ITteknologiaan liittyvät kehittämistoimenpiteet ovat myös tärkeällä sijalla alueen vetovoimaisuuden vahvistamisessa. Vahvasta teollisuudesta huolimatta Kaakkois-Suomi on monen muun maakunnan tavoin muuttotappioaluetta. Alueen väkiluku vähenee muuttoliikkeen ja alhaisen syntyvyyden vuoksi. Kaakkois-Suomen väkiluvun kehitys on viime vuosina ollut negatiivista. Nuorten ja koulutetun väestön poismuuton lisääntymiseen on osaltaan vaikuttanut alueen yksipuolinen työpaikkatarjonta. Muuttoliike vaikuttaa voimakkaasti alueelliseen työvoimakehitykseen koko maan väestön kasvun hidastuessa ja väestön ikääntyessä. Väestön ja työvoiman määrän vähentymisestä huolimatta työttömyys pysyy Kaakkois-Suomessa melko korkeana ja laskee hitaammin kuin maassa keskimäärin. Kaakkois-Suomen työllisyyden kehitys on ollut maan keskiarvoa heikompaa ja työvoiman kysyntä varovaista selkeiden kasvutoimialojen puuttuessa Väestörakenne ja väestökehitys Taulukko 1: Väestön kehitys Kaakkois-Suomessa vuosina ja ennuste vuosille Alue Kymenlaakso Etelä-Karjala Kaakkois-Suomi yht Lähde: Väestö maakunnittain vuosina , väestöennuste / Tilastokeskus Kaakkois-Suomen asukasluku oli vuoden 2001 lopussa yhteensä noin asukasta. Etelä-Karjalassa asukkaita v oli n ja Kymenlaaksossa vastaavana aikana n asukasta. Alue on muuttotappioaluetta, josta nuorta ja koulutettua väkeä muuttaa

11 kasvukeskuksiin. Väestömäärän kehitys Kaakkois-Suomessa on ollut jo useana vuonna negatiivista. Syntyvyys alueella on laskenut, joka yhdessä muuttoliikkeen kanssa vaikuttaa väestön määrän alenemiseen ja väestön ikärakenteeseen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väkiluku putoaa vuodesta 2001 vuoteen 2005 mennessä runsaalla 4000 hengellä. Vuonna 2010 väkiluvun arvioidaan olevan henkeä. Alueen molemmissa maakunnissa väestön kehitys on samansuuntainen. Muuttoliikkeen jatkuessa nykyisen suuruisena sillä tulee olemaan suuri vaikutus alueen työvoimakehitykseen tulevaisuudessa Väestön ikärakenne Taulukko 2: Väestön ikärakenne Kaakkois-Suomessa (%-osuudet). Etelä- Kymenlaakso Etelä- Kymen- Etelä- Kymen- Etelä- Kymen- Etelä- Karjala Karjala laakso Karjala laakso Karjala laakso Karjala Kymenlaakso Ikäryhmä % % % % % % % % % % ,2 17,2 16,4 16,6 16,2 16,5 15,3 15,8 14,3 14, ,8 11,6 11,9 11,6 11,8 11,6 11,7 11,3 11,6 11, v. 27,7 28,0 25,4 25,6 24,9 25,1 23,4 23,4 22,5 22, ,8 26,6 28,8 28,6 29,2 29,1 30,7 30,8 31,2 31, ,6 16,6 17,6 17,5 17,8 17,7 18,9 18,6 20,4 20,3 Lähde: Väestön ikärakenne vuosina ja ennuste vuosille / Tilastokeskus Kaakkois-Suomessa nuorten ikäluokkien (15-24-vuotiaat) osuus väestöstä on runsas 11 % koko väestön määrästä. Nuorten ikäluokkien osuus alenee ja vastaavasti yli 45 vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa vastaavana ajanjaksona lähes 3 prosenttiyksiköllä molemmissa maakunnissa. Suurten ikäluokkien vanheneminen vaikuttaa jo nyt työikäisen väestön (15-64 v.) keski-iän nousuun. Muutos on ollut nopea ja lähivuosina työikäisestä väestöstä poistuvien vuotiaiden määrä ylittää työikään tulevien vuotiaiden määrän. Taulukko 3: Väestö ikäryhmittäin, erilliset ikäryhmät (keskimääräinen ikäluokka) Etelä-Karjala Kymenlaakso Ikäryhmä v v Lähde: Väestön ikärakenne / Tilastokeskus Yli 65-vuotiaiden osuus v oli lähes 18 %, kun sen v arvioidaan nousevan yli 20 %:iin. Vanhusten määrän suhteellisen osuuden kasvuun vaikuttaa syntyvyyden aleneminen ja poismuuton ohella väestön odotettavissa olevan eliniän piteneminen. Nuorten ikäluokkien pienenemisen arvioidaan edelleen jatkuvan vuoteen 2010 saakka Väestön koulutusrakenne Kaakkois-Suomessa vuotiaista oli 64,9 % v suorittanut lukion, toisen asteen ammatillisen perustutkinnon, opistoasteen tai ammatillisen

12 korkea-asteen, ammattikorkeakoulututkinnon tai korkeakoulututkinnon. Etelä- Suomen läänissä tutkinnon suorittaneita oli 66,6 % vuotiaista. Vuonna 1999 oli ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Kaakkois- Suomessa 36.7 %, kun vastaava osuus Etelä-Suomen läänissä oli 27,1 % (Lähde: Väestön koulutusrakenne 1999, Tilastokeskus). Taulukko 4. Väestön koulutusrakenne Kaakkois-Suomessa v (%). Ikäryhmä Tutk.suor. yhteensä % Lukio Ammatill. toinen aste % Ammatill. korkea-aste/ opistoaste Ammattikor kak. tutk. % Korkeaaste % % ,8 7,5 8, ,7 32,9 41,5 7,2 1,6 0, ,4 8,7 42,9 20,4 4,3 6, ,9 4,1 47,4 24,5 1,0 7, ,4 3,2 50,0 24,1 0,5 7, ,3 2,6 45,6 22,3 0,3 6, ,1 1,9 41,7 18,2 0,2 6, ,8 1,2 34,1 15,6 0,1 6, ,1 0,9 28,9 13,6 0 7, ,2 0,7 23,2 9,7 0 5,3 Yhteensä 64,9 5,7 36,7 15,9 0,7 5,5 Lähde: Väestön koulutusrakenne / Tilastokeskus Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä on alhaisempi kuin koko maassa. Kaakkois-Suomessa 5,5 % 15-54vuotiaista oli suorittanut korkeaasteen tutkinnon. Ammattikorkeakoulututkintoja suorittaneiden osuuksissa ei Etelä-Suomen läänin ja Kaakkois-Suomen välillä ole suuria eroja Työvoima ja työllisyys Työministeriön Työvoima 2020-raportin mukaan työvoiman määrä maassamme laskee vuoteen 2010 mennessä arviolta henkeä vuodessa ja 2010 luvun lopulta keskimäärin henkilöllä vuosittain. Raportin mukaan seuraavan 20 vuoden aikana työikäisen väestön eri ikäryhmät kasvavat epätasaisesti. Työmarkkinoille tulevan vuotiaiden ikäryhmä pienenee. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle voimistuu vuoden 2010 jälkeen, mikä vähentää työvoimaresursseja huomattavasti. Taulukko 5: Työvoiman määrä (työttömät mukaan lukien) ja perusuran mukainen kehitysarvio vuoteen 2010 maakunnittain. Maakunta (1000 henkeä) (2000=100) Etelä-Karjala 65,9 64,3 63,2 60, Kymenlaakso 90,7 88,2 86,3 83, Koko maa 2481,0 2588,6 2617,5 2585, Lähde: Työvoima 2020 projekti / Työministeriö 2002 Työvoiman määrä (sisältää työttömät) alenee Etelä-Karjalassa vuodesta 1995 vuoteen 2010 lähes 6000 hengellä ja Kymenlaaksossa vastaavana ajanjaksona hengellä. Työvoiman määrän voimakkaaseen alenemiseen vaikuttaa eniten suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen. Suurin osa työvoimasta poistuu eläkkeelle ennen virallista eläkeikää.

13 Taulukko 6: Työikään tulevan väestön (15-24-v.) ja työstä poistuvan väestön ( v.) suhde;15-24-vuotiaiden ja vuotiaiden osuus työikäisestä väestöstä (20-64v). Maakunta (15-24)-v./(55-64)-v. % v/20-64 % 55-64/24-64 % Etelä-Karjala Kymenlaakso Koko maa Lähde: Kunnittainen väestöennuste vuosille / Tilastokeskus Kaakkois-Suomen työvoiman määrä vähenee ja sen korvaaminen uudella työvoimalla on vaikeaa nykyisen kehityssuunnan jatkuessa. Poismuuttajat ovat yleensä nuoria ja hyvin koulutettuja henkilöitä, mikä heikentää osaamispotentiaalia. Kasvukeskusten ulkopuolella asuvan työikäisen väestön määrä vähenee ja se on usein kouluttamatonta tai on kouluttautunut aloille, joille ei omassa maakunnassa ole kysyntää. Ongelmana on työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus. Muuttotappioalueille ominaista on väestörakenteen vinoutunut kehitys, joka osaltaan vaikeuttaa osaamisen ja elinkeinojen kehittämistä. Taulukko 7: Työttömien työnhakijoiden lukumäärä ja työttömyysaste Työttömät työnhakijat (lkm) Maakunta *) Etelä-Karjala Kymenlaakso Koko maa Työttömyysaste (%) Maakunta *) Etelä-Karjala 21,0 20,9 20,4 18,0 17,7 15,9 16,3 Kymenlaakso 19,5 18,8 17,9 16,6 16,0 15,6 14,8 Koko maa 19,3 18,8 16,8 14,9 13,8 12,7 12,5 Lähde: Työministeriö / Työllisyyskatsaus *) Tilannekatsaus Työttömyysaste Kaakkois-Suomessa on pysynyt suhteellisen korkeana koko maan työllisyyskehitykseen verrattuna. Työttömyys on alentunut muuta maata hitaammin. Työttömyysaste Etelä-Karjalassa v oli 15,9 % ja Kymenlaaksossa 15.6 %. Koko maassa työttömänä oli vastaavana aikana 12.7 % työvoimasta. Vuoden 2001 lopussa työttömyys on alentunut edelliseen vuoteen verrattuna molemmissa maakunnissa. Työllisyyden on ennakoitu lähivuosina kohenevan ja sen myötä työttömyyden alenevan. Tämä on alueen elinvoiman kannalta myönteinen kehityssuunta. 2.2 ELINKEINO- JA AMMATTIRAKENTEEN MUUTOS Elinkeinorakenteen muutos Kymenlaakson maakunnan kehityksen tukijalkana on paperi- ja selluteollisuus ja siihen liittyvä metalli- ja konepajateollisuus. Vahvan vientiteollisuuden ansiosta Kymenlaakso kuuluu kokonaistalouden kehityksessä kärkiryhmään. Maakunnan tarjoamat logistiikkapalvelut ja infrastruktuuri, alihankinta- ja suunnittelumahdollisuudet sekä teknologia ja koulutusyhteistyö ovat

14 nousemassa aiempaa merkittävämpään asemaan. Lähtökohtana kehityksessä on alueen vahvistaminen uutena Euroopan kasvualueena. Itämeren alueen asema Euroopan unionin politiikassa on saanut uuden merkityksen EU:n hyväksyessä pohjoisen ulottuvuuden osaksi koko EU:n kehittämispolitiikkaa. Venäjä-osaaminen ja Venäjän yhteyksien parantaminen ovat merkittäviä Kymenlaakson kehittämiselle. Taulukko 8. Elinkeinorakenteen kehitys Etelä-Karjalassa vuosina Elinkeinorakenteen (toimiala-) kehitysarvio, henkeä Väestölaskennan luvuin CASINO> LAMA> IT> 3G> Siklut> 5G>? Toimialat Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja matkailu Liikenne Liike-elämän palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Tuntematon Yhteensä Taulukko 9. Elinkeinorakenteen kehitys (%) Etelä-Karjalassa vuosina Elinkeinorakenteen (toimiala-) kehitysarvio, prosenttia Aikajakson viitteellinen luonne: CASINO> LAMA> IT> 3G> Siklut> 5G>? Toimialat Maa- ja metsätalous 13,0 % 10,2 % 8,3 % 5,2 % 4,8 % 4,3 % Teollisuus 27,0 % 27,0 % 26,4 % 25,7 % 25,0 % 24,8 % Rakentaminen 7,9 % 7,9 % 5,5 % 6,4 % 6,5 % 6,5 % Kauppa ja matkailu 13,9 % 13,8 % 13,2 % 13,5 % 14,1 % 14,8 % Liikenne 7,1 % 6,4 % 7,3 % 7,0 % 7,0 % 6,9 % Liike-elämän palvelut 5,9 % 7,8 % 8,4 % 10,4 % 10,5 % 10,6 % Yhteiskunnalliset palvelut 24,9 % 25,0 % 28,3 % 31,7 % 32,2 % 32,1 % Tuntematon 0,3 % 1,9 % 2,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Etelä-Karjalassa paperi- ja selluteollisuus ja siihen liittyvä metalliteollisuus on maakunnan tärkeä työllistäjä. Elinkeinorakenteesta teollisuuden osuus v oli 26.4 %. Yhteiskunnallisten palvelujen osuus oli 28,4 %. Kaupan ja matkailun runsas 10 %. Maa- ja metsätalouden osuus elinkeinorakenteesta v oli 8,3 %, joka kuitenkin on suurempi osa kuin maassa keskimäärin. Etelä-Karjalassa maa- ja metsätalouden osuus kaikista toimialoista on pienentynyt voimakkaasti. Toimialan pienentyminen hidastuu kuitenkin vuoteen 2010 mennessä. Maa- ja metsätalouden työvoiman alenemiseen vaikuttavat maatilojen lukumäärän vähentyminen ja tehokkuuden nostaminen. Liike-elämän palvelut, kauppa ja matkailu sekä yhteiskunnalliset palvelut sen sijaan kasvattavat osuuttaan. Rakennustoiminta on laman jälkeen vilkastunut

15 ja se on saavuttanut lamaa edeltäneen tason. Julkisten palveluiden kasvuun lähivuosina vaikuttaa merkittävästi väestön ikääntymisestä johtuvan sosiaalija terveyspalveluiden voimakas kasvun tarve. Teollisuuden osuus on pysynyt ennallaan, mutta vuoteen 2010 mennessä taso alenee hieman. Taulukko 10. Elinkeinorakenteen kehitys Kymenlaaksossa vuosina Elinkeinorakenteen (toimiala-) kehitysarvio, henkeä Kymenlaakso Väestölaskennan luvuin CASINO> LAMA> IT> 3G> Siklut> 5G>? Toimialat Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja matkailu Liikenne Liike-elämän palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Tuntematon Yhteensä Taulukko 11. Elinkeinorakenteen kehitys Kymenlaaksossa vuosina Elinkeinorakenteen (toimiala-) kehitysarvio, prosenttia Aikajakson viitteellinen luonne: CASINO> LAMA> IT> 3G> Siklut> 5G>? Toimialat Maa- ja metsätalous 9,4 % 8,0 % 6,8 % 6,6 % 5,5 % 5,1 % Teollisuus 27,5 % 25,7 % 25,4 % 22,2 % 22,2 % 22,3 % Rakentaminen 7,6 % 7,9 % 5,5 % 5,7 % 5,9 % 5,8 % Kauppa ja matkailu 14,2 % 14,2 % 12,6 % 12,8 % 12,8 % 13,0 % Liikenne 10,2 % 9,1 % 10,7 % 11,5 % 11,3 % 11,2 % Liike-elämän palvelut 6,3 % 8,6 % 8,7 % 11,7 % 11,9 % 12,3 % Yhteiskunnalliset palvelut 24,4 % 24,5 % 28,1 % 29,5 % 30,2 % 30,2 % Tuntematon 0,3 % 2,1 % 2,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Kymenlaakson elinkeinorakenteesta teollisuuden osuus oli v neljännes (25,4 %) ja yhteiskunnallisten palvelujen osuus 28,1 %. Laajempien logistiikkapalvelujen ansiosta liikenteen osuus, lähes 11 %, on suurempi kuin Etelä-Karjalassa. Kilpailu idän ja lännen välisestä kuljetustehtävästä on edesauttanut logistiikkapalvelujen kehittymistä. Kymenlaaksossa maa- ja metsätalouden osuuden aleneminen vuodesta 2000 vuoteen 2005 on maltillisempaa kuin Etelä-Karjalassa. Teollisuuden osuus vastaavana aikana pysyy melko vakaana. Myös Kymenlaaksossa liike-elämän palvelujen osuus on kasvanut voimakkaimmin ja liikenteen osuus Kymenlaaksossa on suurempi kuin Etelä-Karjalassa. Yhteiskunnallisten palvelujen osuuden kasvu on hieman suurempi kuin Etelä-Karjalassa.

16 Rakennustoiminta on myös Kymenlaaksossa vilkastunut hieman lamavuosien jälkeen. Elinkeinorakenteen kehitystä tarkasteltaessa havaitaan, että toimialojen työvoimamäärät alenevat kaupan ja liike-elämän palveluiden alaa lukuunottamatta. Liike-elämän palvelut kasvavat hoiva- sekä johto- ja asiantuntijapalveluita siirrettäessä julkiselta sektorilta yksityisten yritysten hoidettavaksi. Teollisuus on elpynyt lamasta ja on vahvistanut asemiaan. Kunnat keskittyvät pienenevien resurssien vuoksi ydintoimintoihin ja siirtävät hoiva- ym. palvelujen tuottamista yksityisille palvelualojen tuottajille. Myös teollisuus ulkoistaa talous-, hallinto- ja siivouspalvelujaan. Palveluiden yksityistäminen näkyy liike-elämän palveluiden kasvuna. Liikenteen osuus elinkeinorakenteesta tulee Kaakkois-Suomessa olemaan edelleen merkittävä elinkeino Toimialakohtaiset kehityssuunnat ja ammattirakenteen muutokset Kaakkois-Suomessa Kaakkois-Suomen koulutuksen kehittäminen projektin toimialakohtaisten asiantuntijaryhmien tehtävänä oli tunnistaa kunkin toimialan keskeiset kehittämisinnovaatiot. Työryhmätyöskentelyn pohjana käytettiin laskennallisia ammattirakenne-ennusteita (MARE-ennakointimalli). Numeerisen mallin tarkoituksena on tukea innovaatioiden työllisyysvaikutusten mitoittamista. Tavoitteena on, että kehittämisinnovaatioiden tulee olla niin merkittäviä, että niiden vaikutukset näkyvät ammattirakenne-ennusteissa pitkällä aikavälillä. Innovaatioiden laadulliset vaikutukset heijastuvat laadullisiin osaamistarpeisiin. Toimialakohtaisten asiantuntijaryhmien (5 kpl) tehtävänä oli tunnistaa kunkin toimialan kärkihankkeet Kaakkois-Suomessa. Tarkastelu painottui Kaakkois- Suomen kannalta keskeisille toimialoille. Kärkihankkeiden nimeäminen ja niiden jalostaminen ovat merkityksellisiä ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisäämisessä. Tämä on suuri haaste kaikilla koulutusaloilla. a) Maa- ja metsätalous-toimialan ammattirakenne Maa- ja metsätaloustyön osuus elinkeinorakenteesta on vähentynyt Kaakkois- Suomessa 1990-luvulla merkittävästi. Maatilojen määrä on vähentynyt ja maatalous työllistää entistä vähemmän. Maataloustyötä tekevien määrä on laskenut nopeasti vuodesta 1985.

17 Taulukko 12. Maa- ja metsätalouden ammattirakenteen kehitys Etelä-Karjalassa v Ammattirakenne-ennuste ammattiryhmittäin ilmenee liitteistä. Ammattilohkot Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö 7 Palvelutyö Toimistotyö Johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Sivistystyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä Taulukko 13. Maa- ja metsätalouden ammattirakenteen kehitys Kymenlaaksossa v Ammattirakenne-ennuste ammattiryhmittäin ilmenee liitteistä. Ammattilohkot Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Palvelutyö Toimistotyö Johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Sivistystyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä Lähde: MARE-ennuste, Keijo Mäkelä; Viestinhallinta Oy Luonnonvara-alalle ei perustettu erikseen toimialakohtaista asiantuntijatyöryhmää, koska maa- ja metsätalouden osalta on Kaakkois- Suomessa tehty useita alakohtaisia tarkasteluja, joista mainittakoon Maaseudun osaamisbarometri. Selvityksiä on hyödynnetty luonnonvara-alan toimialatarkastelussa. Lisäksi luonnonvara-alan oppilaitosten rehtoreiden ja johtajien kanssa on keskusteltu alan nykytilanteesta ja lähivuosien kehityssuunnista elinkeino- ja ammattirakennetarkastelujen osalta. Kaakkois-Suomessa maatalouden työllisten määrä v oli n henkilöä kun se v oli henkeä. Maataloudessa työskentelevien määrän laskua pyritään hillitsemään kehittämällä maatilojen elinkelpoisuutta. Maa- ja metsätaloudessa maataloustyötä tekevien määrän laskun arvioidaan jatkuvan, mutta hitaammin kuin tilojen lukumäärä vähenenee. Suurten tilojen

18 tuotanto on tehokasta, mutta työllisten määrä tilaa kohti on suurempi kuin pienemmillä tiloilla. Rakennemuutos maatiloilla tulee kuitenkin jatkumaan. Maatalouden toimialan työllistävyyden kannalta merkittävä tekijä on maatilojen monitoimisuus ja sen myötä tapahtuva yritystoiminta. Maatiloilla tapahtuva muu yritystoiminta, esimerkiksi elintarvikkeiden jatkojalostus, maatilamatkailu ja luomutuotanto, lisää työpaikkoja. Tuotanto maatiloilla perustuu pääasiassa viljelijäperheen omaan työpanokseen. Palveluiden osto ja tiloille palkattavan ulkopuolisen työvoiman osuus lisääntyy. Palvelutyön osuuden arvioidaan maatiloilla kasvavan. Myös kausityövoiman käyttö lisääntyy, mutta kyse on vielä pienistä määristä. Maatilojen monimuotoisuus on työllisyyden näkökulmasta aluetaloudellisesti merkittävää. b) Teollisuus-toimialan ammattirakenne Teollisuus on kasvanut maassamme 1990-luvulla voimakkaasti. Teollisuuden kasvu on ollut nopeinta korkeaa teknologista osaamista vaativilla alueilla. Teollisuuden työpaikkojen arvioidaan lisääntyvän seuraavan viiden vuoden aikana yhteensä työpaikalla. Näkymät lähivuosina ovat suotuisat. Teollisuuden toimialarakenne maassamme on viime vuosien aikana muuttunut selvästi sähkö- ja elektroniikkateollisuuden huiman kasvun myötä. Metsä- ja kemianteollisuudessa energia-alalla työvoiman määrä pysyy ennallaan. Eniten laskua on ollut sahateollisuudessa. Työllisyys on supistunut myös massa-, paperi- ja kartonkiteollisuudessa. Mekaanisen metsäteollisuuden työllistämismahdollisuuksien arvioidaan vähenevän, mutta jalostusasteen nostaminen saattaa parantaa työllisyyttä. Hyvinä esimerkkeinä voidaan mainita Luumäen ja Ruokolahden puukylä-hankkeet. Uutta henkilöstöä tarvitaan lähivuosina lisää teollisuuden työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle. Kone- ja metallituotepuoli työllistää runsaat puolet metallialalla työskentelevistä. Työvoimakehitysarviot kone- ja metalliteollisuudessa merkitsevät sitä, että työvoiman tarve kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Elektroniikkateollisuuden palveluksessa olevien eläkkeelle siirtyminen tapahtuu myöhemmin, sillä suurin osa työntekijöistä on rekrytoitu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ongelma on insinöörien ja teknisen henkilökunnan saannissa. Metallin jalostuksessa työpaikkojen arvioidaan vähentyvän vain vähän. Uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen kasvu lisää rakennustarviketeollisuutta. Kierrätys ja lisääntyvät ympäristövaatimukset luovat pohjaa uuden tyyppiselle teolliselle toiminnalle. Elintarviketeollisuuden tulevaisuuden näkymät ovat sidoksissa maatalouden kehitykseen. Suomen elinkeinoelämän rakenne kehittyy kohti kasvavia osaamisintensiivisiä tuotantoaloja ja tuoteryhmiä. (Työvoima raportti). Työvoiman kysyntä lisääntyy etenkin elektroniikka- ja sähköteollisuudessa.

19 Taulukko 14. Teollisuuden ammattirakenteen kehitys Etelä-Karjalassa v Ammattirakenne-ennuste ammattiryhmittäin ilmenee liitteistä. Ammattilohkot Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Palvelutyö Toimistotyö Johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Sivistystyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä Taulukko 15. Teollisuuden ammattirakenteen kehitys Kymenlaaksossa v Ammattirakenne-ennuste ammattiryhmittäin ilmenee liitteistä. Ammattilohkot Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Palvelutyö Toimistotyö Johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Sivistystyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä Teollisuus-toimialan asiantuntijaryhmässä tarkastelun lähtökohtana olivat seuraavat vallitsevat megatrendit: - IT-infrateknologia - 3G-sovellukset (mobiiliteknologia) - Lääkkeet (bioteknologian sovellukset) - Elintarvikkeet (bioteknologian sovellukset) - Kalliit desing-tuotteet (vaatteet, huonekalut) - Erikoismateriaalit (metallit, biomateriaalit, keraamiset) - Automaatiojärjestelmät - Kulkuneuvot (muut kuin bensiini/dieselkäyttöiset) - Energiantuotanto - Sellun ja paperin tuotanto.

20 Asiantuntijatyöryhmässä todettiin, että Kaakkois-Suomen teollisuuden toimintaedellytykset ovat vahvat ja perinteikkäät. Paperiteollisuus ja siihen liittyvä metalli- ja konepajateollisuus ovat alueen elinkeinotoiminnan tukipylväitä. Yritysten joustava toimintatapa sekä erikoistuminen takaavat hyvät kilpailuedellytykset. Teollisuuden asiantuntijatyöryhmän esille nostamia kehittämiskohteita ja laajenevia tai uusia teollisuuden liiketoiminta-alueita Kaakkois-Suomessa ovat lähivuosina: - erikoiskulkuneuvojen valmistus - langattoman mobiiliteknologian sovellukset - prosessiteollisuuden IT-sovellukset - terveysteknologia - ympäristöteknologia - mekaanisen puun jatkojalostus - kiven jatkojalostus c) Rakentaminen-toimialan ammattirakenne Rakennusalan kehitysnäkymät olivat 1990-luvulla huonot. Rakennusten uudistuotanto väheni laman seurauksena huomattavasti. Alan työpaikat vähenivät ja työttömyysaste nousi laman aikana korkeimmilleen. Rakennusalan työttömyys on aina ollut muita aloja korkeampaa, myös noususuhdanteen aikana. Alan työttömyys vaikuttaa oleellisesti myös muiden toimialojen, esimerkiksi rakennustuoteteollisuuden työllisyyteen. Korkean työttömyyden seurauksena rakennusalalle on ollut vaikea saada uusia opiskelijoita. Tilannetta vaikeuttaa lisäksi se, että rakennusalalla väki on ikääntynyttä ja siirtynyt tai siirtymässä eläkkeelle, kun samaan aikaan uusien ammattitaitoisten tekijöiden saaminen alalle on vaikeaa. Alan ammattiaitovaatimukset ovat kasvaneet ja monipuolistuneet viime vuosina, ennen kaikkea korjausrakentamisen yleistymisen takia. Vaarana on, että rakennusala tulee kärsimään jatkossa erityisosaajien pulasta. Taulukko 16. Rakentamisen ammattirakenteen kehitys Etelä-Karjalassa v Ammattirakenne-ennuste ammattiryhmittäin ilmenee liitteistä. Ammattilohkot Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Palvelutyö Toimistotyö Johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Sivistystyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä

21 Taulukko 17. Rakentamisen ammattirakenteen kehitys Kymenlaaksossa v Ammattirakenne-ennuste ammattiryhmittäin ilmenee liitteistä. Ammattilohkot Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Palvelutyö Toimistotyö Johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Sivistystyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä Rakentamisen toimialan asiantuntijatyöryhmässä tarkastelun lähtökohtana olivat seuraavat megatrendit: - Korjausrakentaminen - Puurakentaminen - Älytalot - Esteettömät rakennukset - Etätyöyhdyskunnat - Ulkomaalaisomisteiset vapaa-ajan asunnot - Uudet omistus- ja rahoitusratkaisut - Energiaa säästävä kuljetusinfrastruktuuri - Kuljetusväylien niveltäminen - Ympäristön maisemointi. Kaakkois-Suomessa rakennusalan kehitys on noudattanut valtakunnallisen kehityksen linjaa luvun puolivälin laman jälkeen rakennusala on elpynyt ja työvoiman määrä alalla kasvoi. Pientalorakentamisen vilkastuminen ja muutamien suurempien rakennuskohteiden rakentaminen loppuun on tukenut rakennusalan työllisyyttä. Rakentamisen toimialan asiantuntijaryhmässä esille nousseita merkittäviä kehittämisalueita Kaakkois-Suomessa ovat: - Projektivienti Venäjälle - Rakennustuoteteollisuus - Metallirakentaminen - Korjausrakentaminen - Erikoisurakointi Olemassa olevan asuntokannan korjausrakentamistarve ja kosteusongelmien korjauksien osuudet kasvavat ja ne ovat uudisrakentamista työllistävämpiä ja lisäävät erityisosaamisen tarvetta. Rakennuksiin sovelletaan entistä enemmän ns. elinkaariajattelua. Lisäksi väestön ikääntyminen lisää asuntojen

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi Pohjana VATT:n toimialaennuste 2008 2025 ns. perusura Maakunnan kommenttien pohjalta ns. tavoiteura

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi Keskustelun avaus - koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi kirjeellään

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Kuntien työvoimatarve 2010-2025

Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Jyrki Käppi http://www.immigratum.fi/doc/kuntaselvitys.pdf Sisällysluettelo Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 17 174 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 073 vähemmän (-10,8

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012 n tiedote 20.11.2012 Tilannekatsaus 31.10.2012 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyys kasvoi edelleen 1 Keski-Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Katsauksia ja keskusteluja Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Matti Kimari 1 Johdanto Tässä artikkelissa esitellään Opetushallituksen koulutustarpeiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTYMISNÄKYMIIN, Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Seudun esitykset lähivuosien toimenpiteiksi

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kirsi Mettälä 25.5.2011. Talonrakennus II

Kirsi Mettälä 25.5.2011. Talonrakennus II Kirsi Mettälä 25.5.2011 Talonrakennus II = Keskustelufoorumi, jossa tiedonvaihtoa tuetaan avoimella keskustelulla eri toimialojen osaamistarpeista. Kokoontuu toimialakohtaisesti. Koostuu yritysten ja oppilaitosten

Lisätiedot

ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi

ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi 9.2.2015 Laskentamalli Mallin päätavoitteena on tuottaa informaatiota työmarkkinoilla vallitsevasta uusien työpaikkojen kilpailutilanteesta ennusteajanjakson

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista LAUSUNTO 20.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista Etelä-Savon maakuntaliitto antaa lausuntonsa opetus-

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011 Veikko Vuoristo 4.5.2011 Majoitus- ja ravitsemisala III = Keskustelufoorumi, jossa tiedonvaihtoa tuetaan avoimella keskustelulla eri toimialojen osaamistarpeista. Kokoontuu toimialakohtaisesti. Koostuu

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010 n tiedote 21.12.2010 Tilannekatsaus 30.11.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työllisyydessä positiivista kehitystä vuoden

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot