Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi"

Transkriptio

1 Keskustelun avaus - koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi kirjeellään (4/500/2011) maakunnan liitoilta esityksiä koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Maakunnan liitoilta pyydettiin näkemyksiä nuorille tarkoitetusta koulutuksesta koulutusaloittain ja tasoittain. Esitysten taustalla oli laaja työvoima- ja koulutustarpeen ennakointikokonaisuus, johon oli osallistunut huomattava määrä sidosryhmiä sekä valtakunnan että aluetasolla. Ehdotusten laadinnassa pyydettiin ottamaan huomioon seuraavat näkökohdat: Alueellisesti ennakoitu työvoiman tarve Keskimääräinen ikäluokan kehitys alueella Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Kaikilta maakunnilta saatiin esitykset. Esitykset on pyydetyn mukaisesti laadittu maakunnittain. Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat ovat laatineet yhteisen esityksen Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus keskustelun avaukseksi Maakuntien yhteenlasketut esitykset olivat yhteensä aloittajaa korkeammat kuin vuoden 2009 toteuma. Koulutustarjonta 2016 ryhmän (KT 2016) esityksiin verrattuna eroa oli noin aloittajaa. Maakuntien näkemyksissä korostui ammatillinen peruskoulutus, johon esitettiin noin aloittajan lisäystä vuoteen 2009 verrattuna; ammatillisessa koulutuksessa ero KT 2016 ryhmän esityksiin oli noin aloittajaa. Ammattikorkeakouluihin maakunnat esittivät noin 700 aloittajan lisäystä suhteessa vuoteen 2009; eroa KT 2016 ryhmän esityksiin oli noin aloittajaa. Yliopistojen osalta merkittäviä eroja maakuntien näkemyksen ja KT 2016 ryhmän välillä ei ollut. Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu koulutusta koskevia menosäästöjä. Laskennallisesti säästöt vastaavat nuorten koulutuksessa KT 2016 ryhmän esittämää tarjonnan tasoa. Opetusja kulttuuriministeriö on laatinut alueelliset koulutustarjonnan esityksensä ryhmän esityksen tasoon. Se on pääsääntöisesti merkinnyt sitä, että esitykset ovat pienempiä kuin maakuntien ehdotukset. Ammattikorkeakoulujen menosäästöistä opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on aloittajaa vuodesta 2013 verrattuna vuoteen Esitykset on laadittu yksittäistä maakuntaa laajempina kokonaisuuksina, joita tässä nimitetään suuralueiksi. Tämä johtuu siitä, että yksittäiset maakunnat ovat joustavan koulutussuunnittelun kannalta liian pieniä alueita ottaen huomioon järjestäjärakenteen, ylimaakunnalliset koulutustehtävät ja opiskelijaliikkuvuuden. Esitykset on valmisteltu koulutustasoittain. Koulutusaloihin otetaan kantaa suhteessa maakunnan omiin tavoitteisiin ja kommentoidaan erityisesti niitä aloja, jotka poikkeavat ennakointituloksista. Muutokset alueilla toteutetaan siten, että yksiköt ovat riittävän toimintakykyisiä jotta koulutuksen ja tutkimuksen vuosia koskevat tehostamistoimet voidaan toteuttaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa, että kun päätökset säästöjen tarkemmasta kohdentumisesta ja koulutuksen järjestäjä- ja korkeakouluverkon kokoamisesta syntyvät, ne saattavat aiheuttaa muutoksia jäljempänä esitettyihin lukuihin.

2 Koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet tullaan sovittamaan yhteen kansallisen päätöksen kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli valtioneuvosto koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa koskevan päätöksen yhteydessä muuttaa luonnosversion koulutustarjonnan tavoitteita, tehdään vastaavat muutokset myös alueelliseen tarjontaan. Tässä käsitellään nuorille suunnattua koulutusta. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta tavoiteluvut tarkoittavat siis opetussuunnitelmaperusteista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ohjauksessa käytetään tästä poikkeavia tunnuslukuja, joten aloittajaluvut eivät ole niiden kanssa yhteismitallisia. Opetus- ja kulttuuriministeriö pohjaa esityksensä seuraaviin periaatteisiin: Nuorisoikäluokan ennakoitu kehitys ja yhteiskuntatakuun toteuttaminen Toiselle asteelle siirtyvän keskimääräisen ikäluokan (16-18-vuotiaat) koko valtakunnassa pienenee suunnitelmakaudella noin 12 prosenttiyksiköllä, noin nuorella. KT ryhmän esitys suhteessa vuoden 2009 tasoon on ammatillisessa koulutuksessa noin aloittajaa pienempi. Koulutuksen suhteellinen saatavuus voidaan siis laskennallisesti turvata, vaikka tarjonta mitoitettaisiin esityksen tasoon. Alueellista esitystä laadittaessa yhteiskuntatakuu on otettu huomioon siten, että kaikilla suuralueilla ammatillisen peruskoulutuksen suhteellinen saatavuus paranee. Korkea-asteen suhteellinen saatavuus voi eräillä alueilla heiketä. Käytännössä tämä tarkoittaa koulutustarjonnan tasapainottamista maan eri alueiden välillä. Alueelliset elinkeinorakenteet ja työvoiman tarve 2 Koulutustarjonnan alueellisen suunnittelun yhtenä tavoitteena on tukea alueiden profiloitumista ja turvata osaavan työvoiman saatavuus alueilla. Alueellisessa esityksessä on mahdollisuuksien mukaan pyritty ottamaan huomioon maakuntien VATT:n toimialaennusteesta poikkeavat näkökohdat ja esitetty koulutustarjonnan alakohtaisia painotuksia. Koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja koulutuksen laadun turvaaminen sekä koulutuksen vetovoima. Sekä ammatillisella toisella asteella että korkeakoulutuksessa rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet jatkuvat. Nämä toimenpiteet sekä korkeatasoisen koulutuksen laadun turvaaminen on otettu huomioon koulutustarjontaesitystä laadittaessa.

3 2.1 Suurmetropolialue Suurmetropolialueen muodostavat seuraavat maakunnat: Uusimaa Päijät-Häme Kanta-Häme 2016 olemaan noin 90 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittainen vaihtelu on Päijät-Hämeen 86,4 prosentista Uudenmaan 99,1 prosenttiin. Korkea-asteelle siirtyvien (19-21-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 99 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Päijät-Hämeen 95 prosentista Kanta-Hämeen 100,2 prosenttiin. VATT:n alueellisen työvoimatarve-ennusteen mukaan työllisyyden kehitys on kaudella Uudellamaalla kasvava (5,2 prosenttia) ja laskeva Päijät-Hämeessä (- 4,4 %) ja Kanta-Hämeessä (- 1,7%). 3 Suuralueen maakunnat laativat yhteisen esityksen koulutustarjonnan tavoitteista, jossa korostetaan alueen maakuntien tarkastelua kokonaisuutena. Maakuntien omissa näkemyksissä korostuvat ennakointityötä vahvemmin tekniikan ja liikenteen sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon merkitys alueen elinvoimalle. Sosiaali- ja terveysalalle katsottiin tarvittavan ennakointituloksia enemmän aloittajia, jotta alueen tarpeet voidaan tyydyttää ja samalla huolehtia alueen mittavista erikoissairaanhoidon tarpeista. Kulttuuriala muodostaa alueella vahvan klusterin, eikä sen tarjonnan vähentämistä nähty samassa mittakaavassa kuin ennakointituloksissa. Taulukko 1. Suurmetropolialueen maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Yhteensä Tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen tarpeen voidaan perustellusti arvioida vastaisuudessa olevan ennakointituloksia suurempaa. Myös sosiaali- ja terveysalan koulutuksen tarve on perusteltu erityisesti alueen valtakunnallisten tehtävien näkökulmasta. Suuri osa maan kulttuurituotannosta ja sitä sivuavasta tuotannosta tapahtuu suurmetropolialueella. Tästä näkökulmasta alueen maakuntien tavoitteet kulttuurialan koulutuksen vähentämistä ennakointituloksia vähemmän ovat perusteltuja. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016: Ammatillinen peruskoulutus (opetussuunnitelmaperusteinen): Ammattikorkeakoulut (nuorten koulutus): 9100 Yliopistot (ylempi korkeakoulututkinto): 6300

4 Suuralueella ammatillisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan olisi 79,0 prosenttia ja korkea-asteen saatavuus 66,3 prosenttia. Molemmat osuudet ovat maan keskiarvon alapuolella. Suhteellinen saatavuus kuitenkin parantuisi: ammatillisessa koulutuksessa noin 12 prosenttiyksikkö. Esitys tarkoittaa aloittajamäärien lisäämistä ammatillisessa koulutuksessa ja niiden pientä vähentämistä korkea-asteen koulutuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa otetaan huomioon suuralueen sisäiset vaihtelut siten, että lisäykset kohdennetaan erityisesti Uudellemaalle. 4

5 2.2 Lounaisrannikko Lounaisrannikon suuralueen muodostavat seuraavat maakunnat: Varsinais-Suomi Satakunta 2016 olemaan noin 91 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Varsinais-Suomessa ikäluokka tulee olemaan 92,5 prosenttia ja Satakunnassa 86,6 prosenttia. Korkea-asteelle siirtyvien (19-21-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee suuralueella vuonna 2016 olemaan noin 97 prosenttia vuoden 2009 tasosta; Varsinais-Suomessa 99,2 ja Satakunnassa 92,9 prosenttia. VATT:n alueellisen työvoimatarve-ennusteen mukaan työllisyyden kehitys on suuralueen maakunnissa aleneva kaudella ; Varsinais-Suomessa -2,1 ja Satakunnassa 4,6 prosenttia. Maakuntien omissa näkemyksissä korostuivat ennakointituloksia vahvemmin mm. alueen luonne teollisuuskeskittymänä sekä erityisesti Varsinais-Suomen asema koulutusmaakuntana. Suuralueen kannanotossa kiinnitettiin huomiota myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan koulutustarpeeseen. Taulukko 2. Lounaisrannikon maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Varsinais-Suomi Satakunta Yhteensä Alueella on perinne teollisessa tuotannossa ja erityisesti laivanrakennusteollisuudessa, minkä takia tekniikan ja liikenteen alan painottaminen on perusteltua. Varsinais-Suomen alueella painottuu koko maata palveleva korkeakoulutus ml. ruotsinkielinen yliopisto. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016: Ammatillinen peruskoulutus (opetussuunnitelmaperusteinen): 6070 Ammattikorkeakoulut (nuorten koulutus): 3600 Yliopistot (ylempi korkeakoulututkinto): 2800 Suuralueen ammatillisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan olisi noin 81,4 prosenttia ja korkea-asteen saatavuus 79,5 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen saatavuus paranisi ja korkeaasteen saatavuus heikkenisi. Jälkimmäisen osalta saatavuus korkea-asteella olisi edelleen selvästi maan paras. Esitys tarkoittaa aloittajamäärien vähentämistä ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella. Ammatillisen koulutuksen osalta on tarvetta painottaa nykyistä enemmän Varsinais-Suomen osuutta.

6 2.3 Väli-Suomi Väli-Suomen suuralueen muodostavat seuraavat maakunnat: Pirkanmaa Keski-Suomi 2016 olemaan noin 89 prosenttia vuoden 2009 tasosta; Pirkanmaalla 90,8 ja Keski-Suomessa 87,2. Korkea-asteelle siirtyvien (19-21-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 96 prosenttia vuoden 2009 tasosta; Pirkanmaalla 97,1 ja Keski-Suomessa 93,5. VATT:n alueellisen työvoimatarve-ennusteen mukaan työllisyyden kehitys on Pirkanmaalla kasvava (4,0%) ja Keski-Suomessa lievästi aleneva (-0,8%). Maakuntien oman näkemyksen mukaan alueella korostuu tutkimus- ja kehitystyö sekä osaaminen korkeassa teknologiassa. Myös perusteollisuudessa nähdään etenkin Pirkanmaalla edelleen suurta potentiaalia samoin kuin metsäklusterissa. Alueen keskeisen sijainnin takia logistiikan alan merkitystä korostetaan. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan osaaminen on alueella korkeaa ja sitä toivotaan edelleen tuettavan. Sekä Pirkanmaalla että Keski-Suomessa on vahva korkeakoulukeskittymä. 6 Taulukko 3. Väli-Suomen maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Pirkanmaa Keski-Suomi Yhteensä Suuralueella on vahva perinne teollisessa toiminnassa ja sitä on tarkoituksenmukaista edelleen tukea sekä perustoiminnan että korkean osaamisen osalta. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan kehittymistä voidaan niin ikään tukea. Alueen asema korkeakoulukeskittymänä otetaan huomioon. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016: Ammatillinen peruskoulutus (opetussuunnitelmaperusteinen): 6620 Ammattikorkeakoulut (nuorten koulutus): 3000 Yliopistot (ylempi korkeakoulututkinto): 4400 Suuralueella toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan olisi 81,4 prosenttia ja korkea-asteen saatavuus 79,2 prosenttia. Ammatillisessa koulutuksessa saatavuus paranisi ja korkea-asteella säilyisi nykyisellään. Esitys tarkoittaa aloittajamäärien vähentämistä sekä ammatillisessa koulutuksessa että korkeaasteella. Ammatillisessa koulutuksessa vähennykset kohdennetaan pääsääntöisesti Keski-Suomeen, jossa ikäluokkasuhde on selvästi Pirkanmaata parempi.

7 2.4 Itä-Suomi Itä-Suomen suuralueen muodostavat seuraavat maakunnat: Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Kymenlaakso 2016 olemaan noin 84 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Etelä-Karjalan 82,4 prosentista Kymenlaakson 85,6 prosenttiin. Korkea-asteelle siirtyvien (19-21-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 90 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Etelä-Savon 86,8 prosentista Kymenlaakson 94,1 prosenttiin. VATT:n alueellisen työvoimatarve-ennusteen mukaan työllisyyden kehitys on aleneva suuralueen kaikissa maakunnissa kaudella Ennusteen mukaan pienin vähennys on Etelä-Karjalan maakunnassa (-2,8 prosenttia) ja suurin Etelä-Savossa (- 5,7 prosenttia). 7 Maakuntien oman näkemyksen mukaan alueella painottuvat ennakointituloksia vahvemmin teollinen työ ja osana sitä metsäteollisuuden tuotekehitystoiminta. Matkailuklusterin arvioidaan kehittyvän huomattavasti ennakoitua suotuisammin erityisesti Venäjältä suuntautuvan matkailun edelleen kasvaessa. Myös terveysalalla nähdään ennakointituloksia suurempaa koulutustarvetta. Maakuntien näkemyksissä erityiskysymyksinä nousevat opettajankoulutus ja luonnontieteen koulutus sekä tavoitteet kehittää alueelle vahvaa peliteollisuuden klusteria. Taulukko 4. Itä-Suomen suuralueen maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Kymenlaakson maakunta Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Yhteensä Suuralueen matkailuelinkeinon voidaan ajatella, erityisesti rajamaakunnissa, kehittyvän muuta maata suotuisammin. Samoin on tarkoituksenmukaista tukea maakuntien omia näkemyksiä metsäteollisuuden tuotekehityksestä.

8 Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016: Ammatillinen peruskoulutus (opetussuunnitelmaperusteinen): 7660 Ammattikorkeakoulut (nuorten koulutus): 4200 Yliopistot (ylempi korkeakoulututkinto): 3000 Suuralueella toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan olisi 83,5 prosenttia ja korkea-asteen saatavuus 77,3 prosenttia. Molemmat osuudet ovat maan keskiarvoa korkeampia ja suhteellinen saatavuus paranisi sekä ammatillisessa koulutuksessa että korkea-asteella. Esitys tarkoittaa aloittajamäärien vähennyksiä sekä ammatillisessa koulutuksessa että korkea-asteella. Ammatillisessa koulutuksessa otetaan huomioon alueen sisäiset vaihtelut siten, että vähennyksiä kohdistetaan muita vähemmän Kymenlaaksoon, missä ammatillisen koulutuksen tarjonta suhteessa ikäluokkaan on muita heikompaa. 8

9 2.5 Pohjanmaa Pohjanmaan suuralueen muodostavat seuraavat maakunnat: Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa 2016 olemaan noin 87 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Etelä-Pohjanmaan 86,4 prosentista Pohjanmaan 87,4 prosenttiin. Korkea-asteelle siirtyvien (19-21-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 91 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Etelä-Pohjanmaan 89,9 prosentista Pohjanmaan 93 prosenttiin. VATT:n alueellisen työvoimatarve-ennusteen mukaan työllisyyden kehitys on aleneva suuralueen kaikissa maakunnissa. Ennusteen mukaan pienin vähennys on Keski-Pohjanmaalla (-2,5%) ja suurin Etelä-Pohjanmaalla (-3,4%). Alueen maakunnat korostavat erityisesti teollisuuden ja sähkö-, metalli-, kone- ja energiatekniikan merkitystä alueen kehittämiselle. Myös maa- ja metsätalouden kehittämistä edelleen pidetään tärkeänä. 9 Taulukko 5. Pohjanmaan suuralueen maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Yhteensä Suuralueen perinne maa- ja metsätaloustyössä sekä teollisessa osaamisessa otetaan huomioon koulutustarjonnan mitoituksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016: Ammatillinen peruskoulutus (opetussuunnitelmaperusteinen): 4300 Ammattikorkeakoulut (nuorten koulutus): 2400 Yliopistot (ylempi korkeakoulututkinto): 1100 Suuralueella toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan olisi 83,7 prosenttia ja korkea-asteen saatavuus 68,1 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen osuus on maan keskiarvoa korkeampi ja korkea-asteen keskiarvoa matalampi. Sekä ammatillisen että erityisesti korkeaasteen saatavuus olisi nykyistä parempi. Esitys tarkoittaa aloittajamäärien vähentämistä sekä ammatillisessa koulutuksessa että korkeakouluissa. Ammatillisessa koulutuksessa otetaan huomioon alueen sisäiset vaihtelut siten, että vähennyksiä kohdennetaan muita vähemmän Pohjanmaan maakuntaan.

10 2.6 Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen suuralueen muodostavat seuraavat maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 2016 olemaan noin 87 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Kainuun 78,3 prosentista Pohjois-Pohjanmaan 91,6 prosenttiin. Korkea-asteelle siirtyvien (19-21-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 93 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Lapin 85,3 prosentista Pohjois-Pohjanmaan 96,8 prosenttiin. VATT:n alueellisen työvoimatarve-ennusteen mukaan työllisyyden kehitys on Pohjois-Pohjanmaalla kasvava (+2,5%) ja Kainuussa (-7,9%) ja Lapissa (-1,9%) laskeva. Alueen maakunnat korostavat erityisesti matkailuelinkeinon merkityksen kasvua edelleen. Myös teollisuuden työvoiman tarpeen arvioidaan olevan suurempaa kuin maassa keskimäärin. Erityisesti Lapissa kaivostoiminnan työvoiman tarpeet saattavat olla suurempia, kuin mitä ennakointilaskelmissa on voitu ottaa huomioon. 10 Taulukko 6. Pohjois-Suomen suuralueen maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Suuralueella on edelleen potentiaalia matkailuelinkeinon kasvattamiseksi nykyisestä. Tätä kehitystä voidaan myös koulutustarjonnalla tukea. Lisäksi teollisuuden ja kaivostoiminnan työvoiman tarve tullee olemaan suurempaa kuin ennakointituloksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016: Ammatillinen peruskoulutus (opetussuunnitelmaperusteinen): 6620 Ammattikorkeakoulut (nuorten koulutus): 3300 Yliopistot (ylempi korkeakoulututkinto): 2400 Suuralueella toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan olisi 84,1 prosenttia ja korkea-asteen saatavuus 72,2 prosenttia. Saatavuus olisi ammatillisessa koulutuksessa maan keskiarvoa korkeampi ja korkea-asteella hiukan matalampi. Molemmissa tilanne parantuisi nykyisestä. Esitys tarkoittaa aloittajamäärien vähentämistä ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteen koulutuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa otetaan huomioon alueen sisäiset vaihtelut siten, että vähennyksiä kohdennetaan Lappia vähemmän Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin.

Asia Koulutustarjonnan alueellset tavoitteet

Asia Koulutustarjonnan alueellset tavoitteet r,~. fl fl&.,-;~ ~~i.: ::~".,~::'.':'i.:;,l:i :;;~ i ~~r~1~~ii:~.\ ~~Y~WI' t:\",'..r. r,..(, /\\.....'$.'fl '., y... ~,... i.~ \..'"'t~) ;j,.~:~/'..-t-~~ I~. '!)...\,::~.. t \,l;.c' ',:,.'r:,~f-.,.y b'"

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Kevään 2015 yhteishaku

Kevään 2015 yhteishaku Kevään 215 yhteishaku Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 21 215, % 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213

Lisätiedot

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista LAUSUNTO 20.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista Etelä-Savon maakuntaliitto antaa lausuntonsa opetus-

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina

Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina 2013-2016 Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Johtaja Mika Tammilehto 13.11.2012 Ammatillisen koulutuksen menosäästöt

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen KESU -2016 13.6.2012 Kehityspäällikkö Marko Koskinen Mitoituksen periaatteita/ KT2016 Nuorisoikäluokan ennakoitu kehitys yhteiskunta- ja nuorisotakuun toteuttamisessa Toiselle asteelle siirtyvän keskimääräisen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

LAPLAND Above Ordinary

LAPLAND Above Ordinary LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat

Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat Sosiaali ja terveysvaliokunnan infotilaisuus 8.3.2017 Antti Väisänen, STM 1 8.3.2017 Maakuntien rahoitus 1 (1/2) Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan.

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

1 700 opiskelijapaikan lisääminen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin nuorten koulutustakuun toteuttamiseksi

1 700 opiskelijapaikan lisääminen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin nuorten koulutustakuun toteuttamiseksi Koulutuspolitiikan osasto PM 21.6.2012 Ammatillisen koulutuksen vastuualue 1 700 opiskelijapaikan lisääminen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin nuorten koulutustakuun toteuttamiseksi Taustaa

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPIIN TEHTÄVÄT UUDET AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT RAJOITUKSET

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPIIN TEHTÄVÄT UUDET AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT RAJOITUKSET 30.1.2001 6/400/2001 Ammatillisen koulutuksen järjestäjille KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPIIN TEHTÄVÄT UUDET AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT RAJOITUKSET Ammatillisesta koulutuksesta annetun

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on toteuttanut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Maakuntien rahoitus. Hallintovaliokunnan kuuleminen Virpi Vuorinen, VM/BO Virpi Vuorinen

Maakuntien rahoitus. Hallintovaliokunnan kuuleminen Virpi Vuorinen, VM/BO Virpi Vuorinen Maakuntien rahoitus Hallintovaliokunnan kuuleminen 10.3.2017, VM/BO 1 9.3.2017 Maakuntien rahoitus perustuu valtion rahoitukseen Lähtökohtana on kattava valtion rahoitus maakunnan järjestämisvastuulle

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut

Lisätiedot

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Taustalla maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti

Lisätiedot

ENNAKOINTI

ENNAKOINTI ENNAKOINTI 10.9.2013 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Aloitti nykymuodossaan 1.1.2005 1.1.2009 alkaen 12 koulutusyksikköä ja hallintoyksikkö Opiskelijoita yhteensä n. 11 300 Perusopetuksessa 6 000 Aikuiskoulutuksessa

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Toimenpidealueet Suomi maailmassa Yhteiset

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä-Savon maakuntatilaisuus Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon

Lisätiedot