TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

Transkriptio

1 TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg

2 TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen taantuman jälkeen on useimmissa kehittyneissä maissa vallinnut hitaan talouskasvun ajanjakso, joka on jälleen muuttunut taantumaksi. Hidas talouskasvu ja talouden ajautuminen taantumaan piinaa erityisesti euroalueen maita. Vuonna 2012 tuotannon arvo laski useissa Euroopan maissa syvenevän finanssikriisin ja julkisen talouden velkaantumisen takia. Pahimmissa kriisimaissa kuten Kreikka, Irlanti, Portugali ja Espanja tuotannon määrän odotetaan laskevan selvästi myös tänä vuonna. Talous kasvaisi niukasti vain Saksassa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. Myös Suomessa taantuman odotetaan jatkuvan vuoden 2013 aikana ja kasvuodotukset on siirretty vuodelle 2014 ja sen jälkeiseen aikaan. Tuotannon voimakas lasku ja työttömyyden kasvu heikentävät kaikkien alueiden kehitysnäkymiä myös Suomessa. Taulukko 1. Tuotannon kasvuarviot (%) ja työttömyysaste eri maissa Tuotannon kasvu Työttömyysaste Euroalue Yhdysvallat Japani OECD Venäjä Kiina Suomi* Lähde: OECD, Economic outlook 2013, toukokuu, *) VM 6 /2013 Työttömyys kasvaa suurilla kaupunkiseuduilla Hitaan talouskasvun jaksolla työttömyys pysyi suhteellisen korkeana ja on tuotannon laskun myötä alkanut jälleen nousta kaikilla alueilla vuoden 2013 aikana. Työttömyys oli keväällä 2013 koko maassa yli 9% tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan. Korkeinta työttömyys oli Pohjois- ja Itä-Suomessa, 11,2% ja matalinta Uudellamaalla 7,5%. TEM:n tilastoimien työttömien työnhakijoiden mukaan työttömyyden kasvu on ollut nopeinta monilla suurilla kaupunkiseuduilla kuten Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Salon ja Raaseporin seutukunnissa. Maakunnista työttömyyden kasvu on ollut nopeinta Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Sen sijaan Kymenlaaksossa, Keski- Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla työttömien määrä pysyi lähes ennallaan Monilla korkean työttömyyden seutukunnilla kuten Koillismaa, Torniolaakso ja Keuruu työttömien määrä on hieman laskenut lisääntyvän eläkepoistuman myötä. Työttömyys on kuitenkin kaikilla alueilla huomattavasti alemmalla tasolla kuin 1990-luvun alkupuolella ja ETLA:n ennusteen mukaan se laskisi lähivuosina

3 Kuvio 1. Työttömyysaste maakunnittain ja *) Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus ; *)Etla:n maakunnittainen ennuste Kuvio 2. Työttömien osuus työvoimasta (%) kaupunkiseuduilla *) Lähde: TEM. työnvälitystilastot, vertailuajankohtana kesäkuun tiedot

4 Kuvio 3. Työttömien määrän muutos (%) seutukunnittain , kesäkuu Lähde: TEM, työttömät työnhakijat Erityisen voimakkaasti kasvoi viimeisen vuoden aikana nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä. Koko maassa kasvu oli 22% ja Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla 31%. Seutukunnista kasvu oli nopeinta Pohjois-Lapissa, Pieksämäellä ja Ylivieskassa, mutta myös Tampereen, Helsingin ja Oulun seutukunnissa kasvu oli selvästi koko maan tasoa nopeampaa. Suomessa nuorisotyöttömyys on pysynyt alle 25 %:n tason, kun Espanjassa on jo ylitetty 50 %:n raja. Työttömyyden pitkittyessä pitkäaikaistyöttömien määrä alkoi kasvaa vuoden 2011 aikana ja vuosina kasvua on ollut kaikissa maakunnissa. Nopeimmin määrä lisääntyi Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

5 Työvoiman ja työllisten määrä vähenee Työllisten määrä oli korkeimmillaan yli 2,5 miljoonaa vuonna 2008, minkä jälkeen taantuman myötä tapahtui lähes työpaikan pudotus ja työllisyysaste laski 70 %:n tasolta 67 %:n tasolle. Vuosina tuotannon kasvaessa hitaasti myös työllisyys koheni hieman, mutta talouden jälleen taantuessa on työllisten määrä ja työllisyysaste kääntynyt laskuun. Työllisten määrän kasvu on pysähtynyt useimmissa maakunnissa ja erityisesti Itä- ja Pohjois- Suomessa väheneminen on voimakasta suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle 2010-luvun aikana. Kuvio 4. Työllisyysaste maakunnittain ja * Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus, *)ETLA:n ennuste Yritystoiminnan liikevaihto laskee lähes kaikissa maakunnissa Hitaan kasvuvaiheen jälkeen yritystoiminnan liikevaihdon kasvu hiipui vuoden 2012 lopussa ja lasku voimistui vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä.. Erityisesti teollisuuden, rakentamisen ja myös kaupan liikevaihto on laskenut vuosina Eurostatin maakohtaisen vertailun mukaan teollisuustuotanto on laskenut Suomessa eniten koko Euroopassa viimeisen vuoden aikana. Kokonaisliikevaihdon suhteen maakunnista parhaiten ovat pärjänneet Pohjanmaa ja Lappi ja heikoimmin Varsinais-Suomi ja Kymenlaakso.

6 Kuvio 5. Kokonaisliikevaihdon muutos maakunnissa Lähde: Tilastokeskus Kuvio 6. Liikevaihdon muutos maakunnissa toimialoittain , 1. neljänneksen tiedot Lähde: Tilastokeskus

7 Väestön määrä laskee useilla alueilla luonnollisen kasvun hiipuessa Suomen väkiluvun kasvunopeus on ollut viime vuosina Euroopan kärkitasoa, mutta se on alueellisesti keskittynyt muutamille kasvualueille. Määrällisesti väestönkasvu on suurinta Uudellamaalla, jossa luonnollinen kasvu, maassamuutto ja maahanmuutto kasvattivat väkilukua henkilöllä, kun kasvu oli henkeä vuonna Pirkanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä väestö kasvaa pääasiassa maassamuuton ja Pohjois-Pohjanmaalla korkean syntyvyyden ansiosta. Maahanmuuton muuttovoitto oli vuonna henkeä, mikä on lähes tuhat henkeä suurempi kuin edellisenä vuonna. Maakuntien sisällä muuttoliike kohdistuu voimakkaimmin maakuntien keskuksiin ja suuret keskukset kuten Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutu kasvavat edelleen nopeasti. Kuvio7. Väestön muutos maakunnittain (%) * Lähde: Tilastokeskus, 2012 ja 2013 kesäkuun tiedot Pohjanmaan kehitys myönteisintä vuosina Maakuntien keskinäistä kehitystä voidaan verrata eri tekijöiden kokonaisvaikutusta kuvaavalla suhdanneindikaattorilla, jossa osatekijöinä ovat liikevaihto, työttömyys ja nettomuutto. Parhaiten liikevaihdon kasvun, työttömyyden tason ja muutoksen sekä nettomuuton muutoksen perusteella ovat ajanjaksolla pärjänneet Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Uusimaa sekä heikoiten Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi.

8 Kuvio 8: Suhdanneindikaattori maakunnittain vuonna Lähde: Tilastokeskus Viimeisen vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut selvä muutos siten, että monet kasvumaakunnat kuten Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa ovat menestyneet heikoimmin. Myös Uudenmaan sijoitus on selvästi tippunut. Parhaiten ovat edelleen selvinneet Pohjanmaa ja Etelä- Pohjanmaa. Myös Itä-Suomen maakunnat Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo ovat kestäneet taantumaa paremmin kuin vahvat vientivetoiset alueet. Kuvio 9. Suhdanneindikaattori maakunnittain vuonna Lähde: Tilastokeskus