KOMMENTIT PELTOMAA LOHJAN PUHTAANAPITO KY:N LAUSUNNON JOHDOSTA KOSKIEN LOHJAN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄÄ

Transkriptio

1 Lausunto 1 (5) Länsi-Uudenmaan jätelautakunta KOMMENTIT PELTOMAA LOHJAN PUHTAANAPITO KY:N LAUSUNNON JOHDOSTA KOSKIEN LOHJAN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄÄ Peltomaan lausunto mustana Rosk n Roll Oy Ab:n (RR) kommentit punaisella ja eri fontilla LOHJAN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄ Tuomme esille sen, miksi kuljetusjärjestelmän tulisi säilyä edelleen Lohjalla sopimusperusteisena. Olemme tehneet 03/2013 asiakaskyselyn, joka kohdistettiin 1650 omakotitaloasukkaalle. Tulokset osoittivat, että vastanneista 98,13 % haluavat säilyttää nykyisen kiinteistönhaltijan järjestämän järjestelmän. Tämä kertoo siitä, että lohjalaiset kiinteistöasiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä tarjoamaan palveluumme. Kuten RR:n lausunnossa jätelautakunnalle todetaan, kysymys ei ole siitä, että sopimusperusteisen (kiinteistön haltijan järjestämän) kuljetusjärjestelmän urakoitsijat toimisivat huonosti tai että asiakkaat olisivat tyytymättömiä. Ongelmat ovat rakenteellisia, ja ne pystytään korjaamaan vain siirtymällä kunnan järjestämään kuljetukseen. Sopimusperusteisen järjestelmän asiakkaat näkevät koko järjestelmästä vain pienen osan, sen kun jäteauto käy omalla pihalla, eivätkä tunne järjestelmän heikkouksia. Tuontapainen galluptutkimus ei täytä ko. tutkimuksille asetettuja vaatimuksia. Salon seudulla, missä on sopimusperusteiset kuljetukset, Innolink teki pätevän selvityksen. Suurin osa vastaajista (75,9 %) piti kunnan jätehuoltoa peruspalveluna (sopimusperusteinen kuljetus ei täytä peruspalvelun kriteerejä, RR:n huomautus). 91,9 %:lle ei ole merkityksellistä, kuljetetaanko jätteet sopimusperusteisesti vai kunnan järjestämänä kuljetuksena, jos jäteastian tyhjennykset toimivat sovitulla tavalla. Haja-asutusalueella on kaupungin järjestämä aluekeräyspistejärjestelmä. Lohjan kaupunki ja alan yrittäjät ovat pitäneet muutamia vuosia sitten kanssa kokouksen, jossa kaupunki lupasi poistaa järjestelmän. Alan yrittäjät puolestaan lupasivat järjestää toimivan ratkaisun näiden alueiden asukkaille. Kaupunki ei kuitenkaan pitänyt lupaustaan. Nyt syytetään, että palvelujärjestelmän ylläpitoa on jouduttu joinain

2 Lausunto 2 (5) vuosina tukemaan verovaroin. Todellisuudessa yrittäjissä ei ole vikaa eikä näin ollen heitä siitä voi rangaista. Jos Lohjan kaupunki ja Rosk n Roll ovat tietoisesti alihinnoitelleet aluekeräyspistepalvelun. Syynä alihinnoitteluun on tarkoitus saada kunnan järjestämä järjestelmä näyttämään valheellisesti edullisemmalta vaihtoehdolta. Yrittäjät olisivat voineet omalla kokemuksellaan luoda toimivan järjestelmän ilman ns. kaupungin tukea. Lohjan kaupunki siirsi aluekeräyspistejärjestelmän hoidon RR:lle vuoden 2006 ns. erillissopimuksella. Kaupunki ei ole voinut luvata poistaa järjestelmää RR:n tietämättä, eikä RR ole kuullut mitään asiasta. Kaupunki ei jätelain mukaan edes voi siirtää tätä tehtävää yksityiselle yritykselle. Kuten Lohjan esimerkki 1990-luvulta ja Vihdin esimerkki 2000-luvun alkupuolelta osoittavat, aluekeräyspistejärjestelmää ei voi hoitaa kunnolla aiheuttamisperiaatteen mukaisin laskutuksin. Asia on kuvattu RR:n lausunnossa Järjestelmää on jouduttu tukemaan verovaroin, koska jos sitä olisi tuettu RR:n sisäisesti, alijäämän maksajina olisivat olleet muiden kuntien kuin Lohjan asiakkaat. Muissa kunnissa on kunnan järjestämä kuljetus jossa kaikki raha kiertää RR:n kautta. Olisikin oikeudenmukaista, että Lohjan sopimusperusteisia kuljetuksia hoitavat yritykset, jotka hoitavat Lohjalla kannattavia alueita ja asiakkaita, subventoisivat näillä tuloilla kannattamatonta jätepistejärjestelmää. Tällöin tilanne olisi vastaava kuin muissa alueemme kunnissa. Tällainen subventointi on tietysti käytännössä mahdotonta. Kysymys ei ole palvelun ylihinnoittelusta. Jätepistejärjestelmän vuosimaksun pitää olla alhaisempi kuin kiinteistökohtaisen, koska asiakkaat tekevät siinä suuremman työn tuomalla sekajätteensä joskus kilometrienkin päähän. Järjestelmällä toteutetaan myös ohjaavaa maksupolitiikkaa, koska sillä pidetään raskaat kuljetukset poissa pieniltä teiltä. Järjestelmän tappiollisuus johtuu pitkälti siitä, että se on niin altis väärinkäytölle, johon syyllistyvät myös sopimusperusteisen asiakkaat tuomalla jätepisteisiin esim. huonekaluja. Kiinteistönhaltijan järjestämä järjestelmä on joustava, joka mahdollistaa samaan kuormaan ajettavan niin yksityis- kuin yritysjätteetkin yli kuntarajojen. Kunnallisessa järjestelmässä tämän kieltää sopimukset. Näin ollen ei ole ekologista ajattelua se, että ensin samalta suunnalta ajetaan kotitalousjätteet ja sen jälkeen ajetaan sama reitti uudestaan toisella autolla, johon kerätään yritysasiakkaat. Kunnallisella järjestelmällä ajomäärät jopa lisääntyvät. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa voidaan yritysjätteet ottaa mukaan aivan samalla tavalla, ja RR:n urakoissa on mukana yrityksiä jotka ovat sopineet RR:n kanssa tästä. Peltomaan tulee toimittaa kunnan vastuulla olevat jätteet (kotitaloudet, julkiset rakennukset) RR:lle Munkkaalle, mutta saa viedä yritysjätteet muuallekin. Peltomaan väite pitää siis paikkansa vain mikäli Peltomaa tuo kaikki jätteet Munkkaalle. Tilanne tulee ratkaisevasti muuttumaan v. 2014, kun siirrytään kaatopaikkakäsittelystä energiahyödyntämiseen Vantaan jätevoimalassa.

3 Lausunto 3 (5) Yritysjäte voi olla kaatopaikkakelpoista olematta polttokelpoista. Vastuu jätteen laadusta Vantaalla on vain RR:lla, ei koskaan Peltomaalla. Vastuun ottaminen Peltomaan yritysjätteistä lisää huomattavasti RR:n riskejä, ja riskit ovat ratkaisevasti suuremmat kuin kaatopaikalla. Todennäköinen ratkaisumalli on sellainen, että Peltomaan jätteille järjestetään Munkkaalla ylimääräinen kuormantarkastus ja lajittelu ennen polttokelpoisen jätteen siirtokuormaamista Vantaalle. Tätä työvaihetta ei tarvita jos RR:lla on vastuu koko ketjusta ja on sopinut yritysjätteitä tuottavien kanssa laadusta ja sen valvonnasta. Tämä työvaihe laskutetaan luonnollisesti Peltomaalta ja muilta Lohjan kuljetusurakoitsijoilta. Oulun ja Vaasan uusissa jätevoimaloissa on ollut ongelmia mm. sekajätteen sisältämän metalliromun takia. Jan Teir Vaasan Westenergy Oy:stä pitää sopimusperusteisia kuljetuksia suurena syynä ongelmiin (esitelmä RR:n hallitukselle ja L-U jätelautakunnalle ). Toinen ongelma poltossa liittyy jätteiden määrään. Kaatopaikalla tämä ei ole ongelma, kaatopaikka on Molokin kita, jonne voi tuoda joskus paljon ja joskus vähän jätteitä kunnes se jonain päivänä täyttyy ja joudutaan sulkemaan. Jätevoimala on teollinen prosessi, jonka läpi tulee mennä tasaiseen tahtiin tietty jätevirta, joka vastaa laitoksen kapasiteettia. RR:n sopimus Vantaan kanssa on tehty siten, että RR:n tulee toimittaa jätettä tietty määrä vuodessa. Määrää voidaan tasata esim. paalaamalla, mutta tämä nostaa kustannuksia. Ei ole siten itsestäänselvää, että Peltomaan yritysjätteet mahtuvat RR:n kiintiöön. Asiasta pitää sopia etukäteen. RR:n kiintiö Vantaalla alkaa olla täynnä, eikä Peltomaa ole edes kysellyt mahdollisuuksia tähän. Suurena riskinä on, että Lohjan yritysjäte ei mahdu Vantaalle vaikka tämä olisi sen luonnollisin, ekologisin ja halvin käsittelyvaihtoehto. Orgaanisen ja polttokelpoisen jätteen kaatopaikkakielto, joka on tulossa v. 2016, tekee kaatopaikan toimimisen jätevoimalan varajärjestelmänä mahdottomaksi. Kiinteistönhaltijan järjestämässä järjestelmässä hyödynnetään kaikki mahdollinen jäte mikä on hyödynnettävissä. Tämä ainoastaan mahdollistaa kierrätyksen kehittymisen ja hyötykäyttölaitosten investoinnit, koska jäte on vapaasti hyödynnettävissä. Yrityksemme on rakentanut lajitteluaseman, jossa lajittelemme eri jätelajit. Tämä taas on mahdollistanut meitä uudistamaan kuljetuskalustoa pienempään ja vähäpäätöisempään. Kunnallisessa kuljetusjärjestelmän tarkoitus on maksimoida jätemäärät, jotta tarvittava kiintiö saadaan polttolaitokselle. Hyödyntämisen ja kierrätyksen sotkeminen tähän keskusteluun on valheellista. Näillä ei ole mitään tekemistä kuljetusjärjestelmän kanssa. Jätelain mukaan kunnan vastuulla olevalle jätteelle ei ole olemassa sopimusperusteista hyödyntämistä, käsittelyä tai kierrätystä. Jäte ei siis koskaan ole vapaasti ykstyisen yrityksen hyödynnettävissä. On vain sopimusperusteista kuljetusta, jossa Suomi on nyt ainoa maa Euroopassa Puolan luovuttua siitä. Hyödyntäminen ja käsittely tapahtuu aina ja molemmissa järjestelmissä kunnan eli RR:n toimesta. Kierrätys tapahtuu joko tuottajien vastuulla tai kunnan = RR:n toimesta. Jos siis Peltomaa on mukana kierrätyksessä, se tapahtuu tuottajien tai RR:n

4 Lausunto 4 (5) alihankkijana. Peltomaan lajitteluasemalla voidaan lajitella ja siirtokuormata eteenpäin vain yritysjätteitä, ei kunnan vastuulla olevia jätteitä, ellei RR ole julkisen hankintakilpailun jälkeen tilannut työtä Peltomaalta. Tämä ei ole ajankohtaista. Jätelautakunnan päätöksenteossa on kysymys vain kunnan vastuulla olevista jätteistä. RR:n kiintiö Vantaan jätevoimalassa alkaa siis jo täyttyä. Siitä on myyty merkittäviä määriä ulkopuolisille, koska RR ei voi kuntayhtiönä ja lisämaksujen takia ottaa riskiä siitä, että kiintiömme ei täyty. Näin ollen RR:lla ei ole mitään intressiä eikä edes mahdollisuuksia maksimoida Länsi-Uudeltamaalta syntyvien poltettavien jätteiden määrää. Päinvastoin, RR:n talouden ja sitä kautta kuntiemme asukkaiden jätemaksujen kannalta omien jätteidemme määrä on syytä minimoida, jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti. Maksimointiväite on populistista propagandaa. Järjestelmän muutos kunnalliseksi järjestelmäksi on tuhoisa yritystoiminnallemme, menetämme mahdollisuuden yritystoiminnan harjoittamiseen. Yrityksemme ei voi laittaa kuljetuskalustoa ja työntekijöitään varikolle odottelemaan toimettomana. Tämä tarkoittaa sitä, että 20 henkilöä menettää työpaikkansa pisimillään yli 30 vuoden työsopimukset joudutaan irtisanomaan. Toimiva markkinatalous on aina riski yrittäjille. Nykyinen oligopolimainen järjestelmä Lohjalla murtuu jos siirrytään kunnan järjestämään kuljetukseen. Tämä on tietysti paha asia oligopolin osapuolille. Asiaa on käsitelty laajasti lausunnossamme Lohjan kunnan vastuulla olevat kuljetukset tulisivat työllistämään noin kuusi henkilöä. Emme ymmärrä mistä Peltomaan luvut ovat peräisin. Joko tietoja vääristellään tai yrityksellä on suurta tehottomuutta. Kunnan urakka on toisaalta erittäin turvallinen sekä yrittäjälle että työntekijöille, koska silloin on varma työ noin viideksi vuodeksi. AKT:n työehtosopimuksessa on lisäksi erityinen pykälä, joka lisää työntekijän turvaa jos urakka siirtyy toiselle urakoitsijalle. On hyvin merkillistä, että Peltomaa, joka kuljettaa tällä hetkellä puolet Vihdin sekajätteistä RR:n kilpailuttamana, julistaa itsensä etukäteen kilpailukyvyttömäksi. Mahdolliset voitetut urakat ovat työntekijöille pätkätöitä, voittaa urakan kuka vaan. Työntekijöiden tulee kouluttautua nykylainsäädännön mukaan säännöllisesti, jotta kykenevät ajamaan jäteautoa. Kenelle nämä koulutusmaksut lankeavat pätkätyöläisten osalta. Voitettu urakka on siis noin viiden vuoden pätkätyö. Missä muualla markkinataloudessa voidaan luvata näin pitkää ja varmaa työtä? Koska jätelaki mahdollistaa molemmat järjestelmät ja nykyinen Lohjan järjestelmä on toiminut erinomaisesti jo 60 vuotta, emme näe syytä miksi nykyinen järjestelmä pitäisi muuttaa.

5 Lausunto 5 (5) Kunnan järjestelmä on jätelain mukaan selvä päävaihtoehto, ja sopimusperusteinen edellyttää tiettyjen tiukkojen ehtojen (siis kaikkien ehtojen) täyttymistä. Ehdot eivät selvästikään täyty Lohjalla (lausuntomme ). Järjestelmä ei toimi erinomaisesti vaan surkeasti varsinkin ottaen huomioon tuleva tilanne (jätevoimala), mutta sitä ei yksittäinen sopimusperusteinen asiakas huomaa eikä kuljetusyritys halua tiedostaa. Edellä mainittuihin seikkoihin vedoten toivomme että Länsi-Uudenmaan jätelautakunta päättää säilyttää Lohjalla kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetusjärjestelmän.