LAUSUNTO LOHJAN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ YHTEENVETO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNTO LOHJAN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ YHTEENVETO"

Transkriptio

1 Lausunto 1 (11) Länsi-Uudenmaan jätelautakunta Munkkaanmäki Lohja LAUSUNTO LOHJAN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ YHTEENVETO 1 HISTORIALLINEN KATSAUS Yhtiömme käsityksen mukaan jätelain mukaiset edellytykset jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta eivät täyty Lohjalla. Sopimusperusteista kuljetusjärjestelmää on jouduttu paikkaamaan haja-asutusalueilla laajalla kunnan jätepistejärjestelmällä. Lohja on joutunut subventoimaan sitä verovaroin. Lohjan muihin yhteistyökuntiin nähden erilainen järjestelmä on huomattavasti haitannut alueellisen jätehuoltotyön kehittämistä. Lohjan nykyinen jätehuoltojärjestelmä on erittäin sekava, ja kuntaliitokset tekivät sen vielä sekavammaksi. Sopimusperusteinen kuljetus ei edistä todellista kilpailua. Ongelmat ovat rakenteellisia, ja ne pystytään korjaamaan vain siirtymällä kunnan järjestämään kuljetukseen. Rosk n Roll Oy Ab (jatkossa RR) perustettiin vuonna Tällöin kaikissa sen osakaskunnissa Karkkilaa lukuun ottamatta oli käytössä sopimusperusteinen jätteenkuljetus, jonka nimi nykyään on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Yhtiötä ei todennäköisesti olisi saatu perustettua lainkaan, jos se olisi edellyttänyt siirtymistä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Jätteenkuljetusyritysten lobbaus oli jo tuohon aikaan niin voimakasta. Toisaalta RR haluttiin perustaa eräänlaiseksi public private partnership-yhtiöksi, jolloin oli luonnollista jättää jätteenkuljetus sen toiminnan ulkopuolelle. Yksityisinä omistajina oli mm. Lohjan paperitehtaat sekä eräät jätehuoltoyritykset. RR vastasi alusta asti mm. ekopisteiden jätteenkuljetuksista. Melko nopeasti kävi kuitenkin ilmeiseksi, että sopimusperusteinen jätteenkuljetus ei toimi tarkoitetulla tavalla. Erityisesti haja-asutusalue oli vaikea ellei mahdoton hoitaa, koska yrittäjät eivät halunneet toimia kannattamattomilla alueilla, joissa lisäksi mm. heikot tieyhteydet vaikeuttivat palvelua. Saaristossa ei lisäksi ole suoria yhteyksiä lainkaan, jolloin joudutaan käyttämään muita kuin kiinteistökohtaisia järjestelyjä. Jätelaki kuitenkin velvoittaa kuntia järjestämään palvelun koko kunnan alueella. Tämän takia kunnat, Lohja niiden mukana, pyysivät

2 Lausunto 2 (11) RR:ia paikkaamaan sopimusperusteista jätteenkuljetusta haja-asutusalueilla kunnallisilla jätepisteillä, jotka toimivat kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Sitä ennen Lohjalla tätä paikkaavaa palvelua oli yritetty hoitaa kaupungin ja yrittäjän (Lohjan Jätekuljetus Ky Harpala) välisellä sopimuksella, mutta yrittäjä joutui luopumaan palvelusta sen suuren tappiollisuuden takia. Syynä ongelmiin olivat ensisijaisesti väärinkäyttö ja asiakasrekisterien huono laatu. Jätepisteille tulee runsaasti sinne kuulumatonta jätettä kuten huonekaluja, kodinkoneita ja rakennusjätettä. RR järjesti tämän palvelun lähes koko toimi-alueellaan. Toiminta on edelleen huomattavan tappiollista. Tehokas rekisterityö on vähentänyt suoraa vapaamatkustusta, mutta esim. suurikokoisen jätteen ja rakennusjätteiden tuominen jätepisteille jatkuu edelleen valvonnasta ja väärinkäyttömaksuista huolimatta. Suurten ongelmien takia RR ehdotti kunnille 2000-luvun alussa siirtymistä kokonaan kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Yksikään kunta ei hyväksynyt ehdotusta, pääasiallisena syynä yrittäjien vastustus. Samalla RR alkoi ostaa yksityisten omistajien osakkeita. Suurin osa näistä myikin osakkeensa RR:lle. Yksityisten omistusosuus on nyt 0,37 %. Syynä osakkeiden ostoon oli, paitsi intressiristiriidat kuljetuksissa, myös hankintalain in-house säännökset, jotka nyt ovat tarkentumassa. Vihdin kunta ei myöskään hyväksynyt RR:n ehdotusta siirtyä kokonaan kunnan järjestämään kuljetukseen. RR sanoi tällöin irti Vihdin kanssa tekemänsä sopimuksen paikkaavasta jätepistejärjestelmästä. Tämän jälkeen kunta alkoi hoitaa itse jätepistejärjestelmää, mutta nosti maksut täyskatteellisiksi. Tämän seurauksena suuri osa asiakkaista siirtyi sopimusperusteiseen järjestelmään tai ryhtyi vapaamatkustajiksi. Tämä ei juurikaan vähentänyt jätepisteille tulleiden jätteiden määrää. Syntyi kierre, jossa maksut nousivat ja jätemäärä ei pudonnut ja tappiollisuus vain lisääntyi. Seurauksena oli järjestelmän romahdus ja palvelun päättyminen. Lopulta Vihti hyväksyi, muiden kuntien mukana, keskitetyn kuljetusjärjestelmän koko kuntaan, jolloin RR pystyi tuomaan jätepistejärjestelmän takaisin. RR julkaisi vuonna 2003 Länsi-Uudenmaan jätehuoltostrategian vuoteen 2020: Jätteet hyödyksi. Siinä tuotiin esille tarve keskittää kuljetukset. Strategia hyväksyttiin kokouksen siirtämisten jälkeen yhtiökokouksessa vuonna Hyväksyminen tapahtui äänestyksen jälkeen. Koko keskustelu strategiasta käytiin kuljetusjärjestelmän ympärillä. Tämän jälkeen valmisteltiin uusi yhteistyösopimus (vastaa osakassopimusta, joka on osakeyhtiön kulmakivi) kuntien ja RR:n kesken. Tämä hyväksyttiin nopeasti kunnissa ja allekirjoitettiin Sopimuksen mukaan kunnat päättivät siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Vuosina alueellisen yhteistyön ja RR:n toiminnan kehittäminen oli lähes jäissä, ja keskusteltiin vain kuljetusjärjestelmästä. Tämän jälkeen Lohjan tilanne on aiheuttanut samankaltaista seisontaa, joka on monin tavoin haitannut alueellisen jätehuollon alueellista kehittämistä. Osana uutta yhteistyösopimusta oli myös hallinnon kehittäminen. Tämä johti siihen, että perustettiin Länsi-Uudenmaan jätelautakunta, joka aloitti toimintansa

3 Lausunto 3 (11) Lohja ja Karjalohja eivät tulleet mukaan keskitettyyn kuljetukseen eivätkä myöskään jätelautakuntaan. Ltk:n rahoitus perustui keskitettyyn kuljetusjärjestelmään, jossa maksut ovat lautakunnan päättämiä julkisoikeudellisia maksuja. Verovaroja ei ole käytetty. Ltk:n päätösvaltaan tuli myös päätöksenteko kuljetusjärjestelmästä. Lohja solmi RR:n kanssa erillissopimuksen Sopimuksen 5.3 :n 3. kappaleen mukaan RR hoitaa Lohjan puolesta jätepistejärjestelmää lähinnä vapaa-ajan asuntojen käyttöön. Kaupungin alueella vakituisessa asumisessa olevien kiinteistöjen on liityttävä sopimusperusteiseen kuljetusjärjestelmään. Sopimuksen 6 :n 3. kappaleen mukaan aluekeräyspisteiden kustannusten kattamiseksi Lohja vahvistaa julkisoikeudellisen jätepistemaksun. Mikäli tämä ei korvaa palvelujen aiheuttamia kustannuksia, suorittaa Lohja kustannusten ja tuottojen välisen erotuksen RR:lle. Sama sääntö koskee 4. kappaleen mukaan RR:n tarjoamia maksuttomia palveluita, jotka rahoitetaan julkisoikeudellisella ekomaksulla. Vuonna 2011 tämä kustannusten ja tuottojen erotus oli Lohjalla yhteensä n euroa. Lohja toisin sanoen tukee jätehuoltoa verovaroin, mikä on vastoin jätelain periaatteita. Karjalohjan kanssa oli tarkoitus tehdä samanlainen erillissopimus, mutta Karjalohjan valtuusto muutti sopimusta yksipuolisesti, ja sopimusta ei siten koskaan tehty. Näiden ratkaisujen myötä vuosien seisova kausi päättyi, ja alueellista yhteistyötä voitiin taas alkaa kehittää. Lohjan ja Karjalohjan ongelma jäi, ja se on haitannut huomattavasti toiminnan kehittämistä. Normaalisti kuntien omistamalla yhtiöllä on yksi yhteinen osakassopimus, mutta RR:n oli seuraavanlainen sopimustilanne: - Yhteistyösopimus enemmistökuntien kanssa - Erillissopimus Lohjan kanssa - Ei sopimusta lainkaan Karjalohjan kanssa - Ei sopimusta yksityisten omistajien kanssa. Lohjalla äänestettiin kuljetusjärjestelmästä useita kertoja valtuustokaudella Sopimusperusteinen järjestelmä päätettiin säilyttää. Lohjan erillissopimus on voimassa vielä ainakin vuoden, kunnes RR:n ja Itä- Uudenmaan Jätehuolto Oy:n (IUJ) fuusiosopimuksen mukainen osakassopimus tulee sen tilalle, todennäköisesti vuoden 2014 alusta. Senkin jälkeen lautakunnan tulee vahvistaa jätemaksut kustannusvastaavasti. Lohjan ekomaksu on vuodesta 2013 lukien muita kuntia korkeampi ja jätepistemaksu on samaten korkeampi niissä Lohjan kaupunginosissa, missä on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Tarkoituksena on päästä eroon verovaroin tehtävästä subventiosta. Muissa kunnissa kiinteistökohtaisella sekajätemaksulla subventoidaan jätepistemaksua, koska myös kiinteistökohtaisen jätehuollon asiakkaat saattavat väärinkäyttää jätepisteitä. Lohjalla tätä sisäisen subvention mahdollisuutta ei ole, koska ei ole olemassa julkisoikeudellisia kiinteistökohtaisia maksuja (paitsi entisen Sammatin ja Nummi-Pusulan alueilla). Lohjan tilanne on hyvin sekava. Yksityisille omistajille on tehty useita tarjouksia osakkeiden ostosta, mutta tarjoukset on hylätty. Neuvotteluissa esitettiin, että osakkeiden myyntiin voidaan suostua, jos taataan Lohjan kuljetusjärjestelmän säilyminen ennallaan. RR il-

4 Lausunto 4 (11) moitti, että kuljetusjärjestelmästä päättää jätelautakunta, eikä asia voi sen takia olla mukana fuusiosopimuksissa. IUJ-fuusion ja selkiintymässä olevan hankintalain takia yksityisestä omistusta ei saa olla kunnan sidosyksikössä. Tämä on fuusiosopimuksen kautta johtanut osakkeiden lunastusprosessiin. Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky, joka on yksi yksityisistä omistajista 0,05 %:n osuudellaan, on nostanut RR:aa vastaan kaksi kannetta käräjäoikeudessa osakeyhtiölain rikkomisesta. Kanteiden käsittely on alkamassa. 2 KESKITETYN KULJETUKSEN KÄYNNISTYMINEN RR käynnisti keskitetyn kuljetusjärjestelmän kuntien lukuun vv Mukaan tulivat seuraavat kunnat: Hanko, Tammisaari, Karjaa, Pohja (kolme viimeksi mainittua nyt Raasepori), Inkoo, Siuntio, Sammatti, Nummi-Pusula sekä Vihti. Karkkilassa oli vanhastaan kunnan järjestämä kuljetus, jonka Karkkila siirsi RR:n hoitoon v Järjestelmä kattaa sekajätteen kuljetukset kiinteistöiltä, kimppapisteiltä ja jätepisteiltä sekä biojätteen kuljetuksen niiltä kiinteistöiltä, joiden jätehuoltomääräyksien mukaan tulee lajitella biojäte erikseen. Kuljetusjärjestelmän muutoksen yhteydessä tehtiin maksujen muutostutkimus (FCG Efeko Oy ). Tutkimuksen mukaan omakotitalojen sekajätemaksut alenivat n % kun siirryttiin keskitettyyn järjestelmään. Maksujen erotusta suhteessa valtakunnallisiin keskiarvoihin on seurattu tämän jälkeen kuntaliiton ja Jätelaitosyhdistyksen toimesta. Lohjan sopimusperusteisen järjestelmän maksuja ei ole seurattu systemaattisesti, koska se ei ole ollut RR:n tehtävä ja koska tietojen saaminen urakoitsijoilta on erittäin hankalaa. Seuraavassa kuvassa on esitetty tuore maksuvertailu koskien omakotitalojen tavallisinta astiakokoa, 240 l.

5 Lausunto 5 (11) litraisen sekajäteastian tyhjennyshinta, /tyhjennys sis. alv 23 % (Suomen keskiarvo) Kiinteistön haltijan järjestämä Kunnan kilpailuttama Länsi-Uusimaa Kuvan mukaan keskitetysti kilpailutettu kuljetus on Suomessa keskimäärin selvästi halvempaa kuin kiinteistön haltijan järjestämä (sopimusperusteinen) kuljetus. RR:n alueella keskitetyn järjestelmän (kuvassa Länsi-Uusimaa 2012) maksut ovat alle maan keskiarvon. Todellinen tilanne kunkin kunnan osalta selviää kuitenkin vasta kilpailutuksen jälkeen. Asiakastyytyväisyyttä ei ole seurattu valtakunnallisesti samalla tavalla. RR:n alueella sitä on seurattu omalla sabluunalla. Tyytyväisyys jätteen kuljetuksiin on ollut korkea. Kahdessa viimeisessä tutkimuksessa (Tietoykkönen 2011 ja 2012) se oli 4,4 sekä 4,2 asteikolla 1-5. Lohjan alueen sopimusperusteisesta kuljetuksesta ei ole olemassa vastaavaa tietoa, koska sen tuottaminen ei ole RR:n eikä kenenkään muunkaan tehtävä. Oletettavasti tyytyväisyys on kuitenkin ollut hyvä.

6 Lausunto 6 (11) Sekajätekuljetukset on kilpailutettu keskitetysti sillä periaatteella, että pienetkin urakoitsijat voivat ottaa osaa kilpailuun. Urakka-alueet ovat olleet kooltaan n asukkaan alueita, joita on voinut hoitaa yhdellä tai kahdella autolla. Urakka-aika on ollut normaalisti 4-5 vuotta + 1,0 1,5 vuoden optioaika. Urakka-aika mahdollistaa uuden auton hankinnan. Kilpailutus hoidetaan rullaavasti siten, että joka vuosi tulee joku urakka kilpailuun, jolloin edellisellä kerralla hävinnyt urakoitsija pääsee nopeasti yrittämään uudelleen. Järjestelmän alkaessa esitettiin runsaasti vahvoja perusteluita keskitettyä järjestelmää vastaan, esim.: - pienet urakoitsijat joutuvat lopettamaan - hinnat nousevat huomattavasti viimeistään toisella urakka-kierroksella - palvelu on joustamatonta mm. ylimääräisille tyhjennyksille. Kaikki nämä epäilyt ovat osoittautuneet virheellisiksi. Uusia yrittäjiä on päässyt alueelle keskitetyn järjestelmän urakoihin. Hinnat eivät ole nousseet toisellakaan urakka-kierroksella, reallisesti jopa päinvastoin ottaen huomioon kustannusten kehityksen. Ylimääräiset tyhjennykset onnistuvat samalla tavoin keskitetyssä järjestelmässä kuin sopimusperusteisessa. Keskitetty järjestelmä on selvästi nostanut alueellisen yhteistyön ja RR:n työn tuottavuutta. Vaikka maksujen korotukset ovat olleet selvästi alle kustannusten nousun, RR on tehnyt hyvän taloudellisen tuloksen erityisesti viime vuosina. Tämä hillitsee maksujen korotustarpeita myös tulevina vuosina. Tulevat investoinnit mm. jätteiden siirtokuormaukseen ja kaatopaikan jälkihoitoon voidaan rahoittaa RR:n ylijäämän avulla oikeudenmukaisesti. Tuottavuuden nousun takana on mm. vapaamatkustuksen selvä pienentyminen sekä aito kilpailun tehostuminen. 3 KILPAILULLINEN TARKASTELU Järjestetty jätteenkuljetus tuli pakolliseksi vuoden 1978 jätehuoltolailla. Valtaosa Suomen kunnista ei päättänyt tuolloin mitään kuljetusjärjestelmästä, jolloin voimaan tuli sopimusperusteinen kuljetus. Se oli lyhyellä tähtäimellä helpointa. Urakoitsijat saivat jätehuoltolain seurauksena kertaheitolla suuren määrän uusia asiakkaita. Palvelu on pakollista ja jatkuvaa. Valtaosissa kuntia palvelua alkoivat tuottaa paikalliset perheyrittäjät. Muodostui nopeasti vakiintuneet markkinat, joissa kilpailu oli heikkoa. Ulkopuolisen yrittäjän on hyvin vaikea tunkeutua tällaiselle vakiintuneelle markkinalle: hänen tulisi saada nopeasti tuhansia asiakkaita yksitellen poimittuna, jotta hän saisi kannattavaa toimintaa. Paikkakunnan vanhat yrittäjät pystyvät helposti torjumaan uuden yrittäjän mukaantulon markkinoille. Tavallisella kuluttajalla ei ole juurikaan kiinnostusta kilpailuttaa urakoitsijoita, koska palvelun hinta on niin alhainen suhteessa muihin menoihin. Suomeen syntyi suuri joukko paikallisia yksityisiä monopoleja tai oligopoleja (= muutama yritys, jotka eivät juuri kilpaile keskenään). Hyvin monessa sopimusperusteisen kuljetuksen kunnassa toimii käytännössä vain yksi yrittäjä. Lohjalla

7 Lausunto 7 (11) kaksi paikallista perheyrittäjää hallitsee markkinoita. Tämä ei koske entisten Nummi-Pusulan ja Sammatin kuntien alueita, joissa on keskitetty järjestelmä. Sopimusperusteiset yrittäjät ovat palvelleet asiakkaitaan yleensä hyvin. Palvelun laatu ei ole ongelma, vaan ongelma on järjestelmässä. Uusia yrittäjiä on tullut sopimusperusteisille markkinoille lähinnä vain yrityskauppojen kautta. Näin myös Länsi-Uudellamaalla. Yrityskauppoja tehtiin melko paljon vielä luvulla. Niitä ei viime vuosina ole juuri tehty. Syynä voi olla se, että ostettavan yrityksen arvo on todennäköisesti pudonnut. Aiemmin sen arvosta suuri osa koostui asiakassopimuksista ja tiedosta siitä, että sopimusperusteinen järjestelmä jatkuu. Tätä tietoa ei enää ole, koska kunnat havahtuivat jo 1990-luvulla järjestelmän epäkohtiin ja alkoivat siirtyä keskitettyyn järjestelmään. Keskitetyssä järjestelmässä uuden yrittäjän sitä vastoin on paljon helpompi tulla sisään. Hän voi saada yhdellä kaupalla sellaisen määrän uusia asiakkaita, että kannattaa yrittää ja tarjota. Tästä on selkeitä osoituksia myös RR-alueella: täällä vaikuttaa noin 7-9 yrittäjää, joista kaksi uutta on päässyt sisään RR:n kilpailutuksella. Yrittäjien kesken Lohjan tilanne aiheuttaa vääristymää: lohjalainen yrittäjä voi saada keskitetyn urakan Karkkilasta ja Vihdistä, mutta Lohja on kilpailulta käytännössä suojattu. Karkkilalainen tai vihtiläinen yrittäjä ei voi käytännössä edes kilpailla Lohjan töistä. Toinen ongelma liittyy kuntien väliseen tasapuolisuuteen. RR hoitaa kuntien jätehuollon kaikkien kuntiensa osalta työllistäen Lohjalla n. 30 henkeä. Yhteisöveron kuntaosuus ohjautuu Lohjalle. Lohja käyttää kuitenkin RR:n palveluja vähemmän kuin muut kunnat, joiden kuntien jätehuoltovelvoitteet hoidetaan kuitenkin Lohjalta käsin, ja Lohja pääsee suosimaan oman paikkakunnan yrittäjiä. Muualla EU:ssa ei sopimusperusteista kuljetusta tunneta, ja kaikki kuntavastuulle kuuluva jätteenkuljetus tulee kilpailuttaa noudattaen lakia julkisista hankinnoista edellyttäen, että kuljetuksia ei hoideta kuntien tai kuntayhtiöiden omana työnä, mikä ei ole Suomessa käytäntönä. Sanonta vapaa kilpailu, jota yrittäjät käyttävät sopimusperusteisesta järjestelmästä, on harhaanjohtava. Se on kilpailulta lähes suojattu yksityinen monopoli tai oligopoli, jonka vain keskitetty kilpailutus poistaa. 4 LOGISTIIKKA Tuoreen Liikenne- ja viestintäministeriön valtakunnallisen jätelogistiikkaselvityksen ( ) mukaan Suomen kolme suurinta vahvuutta jätelogistiikassa ovat kuntien kilpailuttama keskitetty kuljetus, nykyaikainen ja kehittyvä keräysja kuljetuskalusto sekä alan yksityinen yritystoiminta. Suurimpina ongelmina pidettiin kilpailutukseen liittyviä tekijöitä, kiinteistön haltijan järjestämän (sopimusperusteisen) jätteidenkuljetuksen kokonaislogistista tehottomuutta sekä sitä, että jätelainsäädännössä ei ole huomioitu riittävästi logistiikkaa.

8 Lausunto 8 (11) RR ei ole voinut tehdä tarkempaa kuljetuslogistista selvitystä alueellaan, koska tämä edellyttäisi huomattavaa yhteistyöhalua kuljetusyritysten taholta. 5 LOHJAN LIITTYMINEN JÄTELAUTAKUNTAAN Uuden jätelain mukaan Lohjan ja Karjalohjan tuli liittyä jätelautakuntaan. Tämä on aiheuttanut uusia ongelmia joita on tarkasteltu eri muistiossa (Stig Lönnqvist ). Lohjalla on vuoden 2013 alusta kolme erilaista jätehuoltojärjestelmää, joiden käytännön hoitamisesta vastaavat RR ja ltk yhteistyössä: 1. Entinen Nummi-Pusulan alue (Saukkolan, Nummen ja Pusulan kaupunginosat) sekä Sammatin kaupunginosa: kokonaan keskitetty kuljetus. Jätepisteet eivät toimi kiinteistökohtaista keräystä paikkaavina, vaan ovat olennainen osa integroitua järjestelmää. 2. Karjalohjan kaupunginosa: sopimusperusteinen kuljetus, jossa sopimusperusteiset alueelliset jätepisteet ovat runkona. Kunta on tehnyt jätepisteistä paikkaavan sopimuksen vuonna 1999 niiden ylläpitäjäyritysten kanssa. Sopimuksen mukaan ne kiinteistöt, jotka eivät tee sopimusta näiden yrittäjien kanssa ovat kunnan järjestelmässä, joka perustuu näihin samoihin yksityisiin jätepisteisiin. Järjestely on kilpailuoikeudellisesti vähintäänkin arveluttava, ja on voimassa ainakin vuoden Kunnallista palvelua ei ole kilpailutettu. 3. Muualla Lohjalla on sopimusperusteinen kuljetus, jota paikataan RR:n ylläpitämillä jätepisteillä, joiden kuljetukset RR kilpailuttaa. Pääseminen edes kahteen järjestelmään Lohjalla on jo suuren työn takana. Tilanne tulee olemaan sekä palvelun tuottajien että palvelun käyttäjien kannalta pitkään sekava, ja esim. RR:n hoitaman lakisääteisen jäteneuvonnan kannalta erittäin haastava. Jätelautakunnan kannalta Lohjan sopimusperusteinen järjestelmä tulee olemaan erittäin hankala. Lautakunta on nyt vastuussa jätehuollon toimivuudesta yhdessä RR:n kanssa, mutta sen päätöksellä tilanne korjautuu aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua. Tasapuolisen ja kattavan palvelun tuottaminen Lohjalla on seuraavien vuosien aikana käytännössä mahdotonta. Sopimusperusteinen alue Lohjalla keskellä muuten keskitetyn järjestelmän kuntia haittaa myös keskitetyn järjestelmän urakka-alueiden järkevää toteuttamista. 6 UUDEN JÄTELAIN EDELLYTYKSET Sopimusperusteista jätteenkuljetusta voidaan jatkaa kiinteistönhaltijan järjestämänä vain jos jätelain edellytykset täyttyvät. Edellytyksiä ovat jätelain 37 :n mukaan: 1. Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

9 Lausunto 9 (11) 1. Kattavasti ja luotettavasti 2. Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 3. Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Näitä edellytyksiä tarkastellaan seuraavassa. Kuten edellä kävi ilmi, sopimusperusteista jätteenkuljetusta on jouduttu Lohjalla laajasti paikkaamaan kunnallisella jätepistejärjestelmällä. Kattavana palveluna ei voida pitää sellaista, jota kunnan jätelaitos joutuu paikkaamaan omalla kiinteistöittäisellä kuljetuksellaan tai aluekeräyspisteillä (lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö ). Kappaleessa 1 tuotiin jo esille Vihdin esimerkki. Paikkaava jätepistejärjestelmä, niin järkevä kuin se onkin, romahtaa jos siinä otetaan käyttöön täyskatteiset jätemaksut. Tiedossa on tapauksia, joissa urakoitsija ei ole lainkaan antanut pyydettyä tarjousta. Näistä ei kuitenkaan ole pidetty kirjaa, koska asia ei kuulu RR:lle. Palvelun maksut ovat RR:n tietojen mukaan yleensä olleet kohtuullisia ja jopa alle muun RR-alueen maksujen. Siihen vaikuttaa arvion mukaan ainakin seuraavat seikat: - Maksuja vertaillaan RR:n maksuihin. Pelko kuljetusjärjestelmän muutoksesta on pitänyt hintoja alhaalla Lohjalla. - Lohjalla yrittäjän ei tarvitse subventoida kannattamattomia alueita kannattavien alueiden maksuilla, ja väärinkäytökset kohdistuvat yleensä RR:n ylläpitämille jätepisteille. - Lohjalla ajetaan osittain erittäin vanhalla kalustolla, joka ei täytä keskitetyn järjestelmän vaatimuksia. - Lohjalla käytetään vielä tehokasta mutta työsuojelusyistä muualla kiellettyjä jätesäkkitelineitä keräysvälineinä. Tosin näistä yritetään urakoitsijoiden toimesta nyt luopua. - Jäteastioiden suuret pesukustannukset eivät yleensä sisälly hintaan kuten keskitetyssä järjestelmässä. - Lohjalla matka käsittelypaikalle Munkkaalle on lyhyempi kuin muista alueen kunnista. 2. Edistää jätehuollon yleistä toimivuutta ja tukee alueellista yhteistyötä

10 Lausunto 10 (11) Tuskin mikään asia on voinut haitata alueellista yhteistyötä enemmän kuin jatkuva riitely kuljetusjärjestelmästä. RR-alueella haitta on ilmennyt useilla eri tavoilla, joita on selostettu jo edellä. Lisäksi voidaan tuoda esille: - Jatkuvia erityyppisiä valituksia markkinaoikeuteen, hallinto-oikeuteen ja nyt viimeksi IUJ-fuusion yhteydessä käräjäoikeuteen. Kaikkien näiden yhteinen nimittäjä on kuljetusjärjestelmä. Vuonna 2008 alueellinen jätehuoltojärjestelmä oli tarkoitus uudistaa osakeyhtiövetoisesta sellaiseksi, että sen johdossa on liikelaitoskuntayhtymä. Lohjalainen jäteyrittäjä valitti päätöksestä ja voitti Helsingin hallinto-oikeudessa. Lohjan kaupunki ei valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta Hangon kaupunki valitti vastaavasta Hangon päätöksestä, ja voitti asian KHO:ssa. Näin Lohjan kaatunut päätös jäi lainvoimaiseksi, jolloin koko päätöskierros olisi pitänyt uusia. Tähän ei ryhdytty, koska osakeyhtiöiden fuusio tuli ajankohtaiseksi. Sama lohjalainen yrittäjä on jättänyt kanteen käräjäoikeudelle RR:n fuusiopäätökseen kuuluvasta välttämättömästä osakeannista ja toisen kanteen itse fuusiopäätöksestä. Asia ei ole ratkaistu. Taustalla on näkemyksemme mukaan kuljetusjärjestelmäasia ja mahdollisuus haitata kuntien alueellisen yhteistyön kehittämistä. - Virheellisiä tietoja lehtikirjoituksissa erityisesti silloin, kun asia on ollut kunnassa käsiteltävänä sekä kuntavaalien yhteydessä. Poliittisiin päätöksentekijöihin on vaikutettu väärin tiedoin. - RR on jakautunut ikään kuin kahteen leiriin: Lohja ja muut. Lohja suurimpana kuntana ei ole voinut ottaa sille kuuluvaa roolia omistajapolitiikan vetäjänä (vrt. yhteistyösopimukset, jotka vastaavat osakassopimusta ja ovat osakeyhtiömallin kulmakivi). Toisaalta Lohjan yrittäjät ovat epäterveesti hyötyneet kuljetusjärjestelmästä ja Lohjan kaupunki RR:n kotipaikkana on eniten hyötynyt RR:n olemassaolosta. Tämä on luonut jännitteitä, jotka ovat olleet omiaan haittamaan alueellisen yhteistyön kehittämistä. - Vuonna 2012 yritettiin käynnistää sako- ja umpikaivolietteiden keskitetty mutta kuitenkin sopimusperusteisin kuljetuksin toimiva järjestelmä hoitamaan näiden lietteiden keräys ja käsittely. Asia kaatui Lohjan tekniseen lautakuntaan, joka jätti asian neljä kertaa pöydälle. Ltk hyväksyi suunnitelman muiden kuntien osalta. Tälläkin kertaa tämä oli todennäköisesti seurausta paikallisten yrittäjien harjoittamasta painostuksesta. Kunnallinen paikkaava jätepistejärjestelmä on toiminut yhteisenä roskaamispaikkana ja on sitä kautta saanut syyt roskaamisesta. Siellä missä ylipäänsä on kilpailua, useiden urakoitsijoiden autojen toimiminen samojen katujen varsilla aiheuttaa luonnollisesti turhaa rasitusta ja alentaa liikenneturvallisuutta. Logistiikkaselvitysten mukaan keskitetty järjestelmä aiheuttaa kuitenkin selvästi vähemmän päästöjä. Tämä johtuu pääasiassa seuraavista syistä: - Ajokilometrejä samojen jätteiden keräämiseen tarvitaan vähemmän.

11 Lausunto 11 (11) - Autokalustolle asetetaan päästövaatimuksia, esim. Euro 4 tai 5, jota vaatimusta kaikki nykyiset autot sopimusperusteisessa ajossa eivät täytä. 3. Vaikutukset kokonaisuutena Kotitalouksien osalta asiaa on jo tarkasteltu edellä. Salon seudulla, jossa on pääosin sopimusperusteiset kuljetukset, Innolink Oy:n tekemän selvityksen (tiedote ) mukaan suurin osa vastaajista (75,9 %) pitää kunnan jätehuoltoa peruspalveluna. Vastaajista 91,9 %:lle ei ole merkityksellistä, kuljetetaanko jätteet sopimusperusteisesti vai kunnan järjestämänä kuljetuksena, jos jäteastian tyhjennykset toimivat sovitulla tavalla. On syytä korostaa, että sopimusperusteinen jätteenkuljetus ei täytä kunnan peruspalvelun tunnusmerkkejä: tasapuolinen palvelu yhtenäisin hinnoin koko kunnassa. Vapaamatkustukseen se antaa oleellisesti paremmat mahdollisuudet. Sopimusperusteinen järjestelmä antaa nykyisille yrittäjille huomattavan kilpailuedun, jos kunnan ympärillä on pääosin keskitetyn järjestelmän kuntia, kuten RR:n alueella. Sopimusperusteisen kunnan yrittäjät vastustavatkin muutosta kiivaasti. Uudet yrittäjät eivät useinkaan julkisesti tuo esille tätä epätervettä asetelmaa alan sisäisen solidaarisuuden takia. Jätelautakunnan toimintaan kaksi tai jopa kolme erilaista järjestelmää vaikuttaa erittäin haitallisesti, kuten jo on todettu. Jätelain mukaisen jätteen kuljetusrekisterin ylläpito on sen ydintoimintoja, ja sen ylläpito sopimusperusteisessa järjestelmässä on erittäin työlästä. Keskitetyssä järjestelmässä rekisteri syntyy työn ohessa, ilman erityisiä tiedonvaihto-operaatioita kuljetusyritysten kanssa. Keskitetty kuljetusjärjestelmä ja hyvät jätehuollon rekisterit helpottavat myös kunnan jätehuollon valvontaviranomaisten eli ympäristölautakuntien työtä. Jätehuoltomääräysten noudattamisen valvonta, joka on yksi valvonnan kivijaloista, on ratkaisevasti helpompaa keskitetyssä järjestelmässä. Sen kulmakivenä on kuntayhtiön ylläpitämä logistinen järjestelmä, jossa jokainen asiakas on suoraan asiakkaana. Kokonaisuutena arvioiden sopimusperusteisen kuljetusjärjestelmän vaikutukset ovat selkeästi kielteiset. ROSK N ROLL OY AB Hallituksen päätöksellä Stig Lönnqvist toim.joht.

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN

Lisätiedot

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 8 Asianro 6499/14.06.00/2013 Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Yleistä jätteiden kuljetusjärjestelmistä Kuljetusjärjestelmän

Lisätiedot

SUUNNITELMA JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN YHDENMUKAISTAMISEKSI LOHJAN KAUPUNGISSA

SUUNNITELMA JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN YHDENMUKAISTAMISEKSI LOHJAN KAUPUNGISSA SUUNNITELMA JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN YHDENMUKAISTAMISEKSI LOHJAN KAUPUNGISSA LÄHTÖKOHTA Sammatin kunta liittyi Lohjan kaupunkiin 1.1.2009. Sammatin kaupunginosassa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus

Lisätiedot

16.4.2013 KOMMENTIT PELTOMAA LOHJAN PUHTAANAPITO KY:N LAUSUNNON 15.4.2013 JOHDOSTA KOSKIEN LOHJAN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄÄ

16.4.2013 KOMMENTIT PELTOMAA LOHJAN PUHTAANAPITO KY:N LAUSUNNON 15.4.2013 JOHDOSTA KOSKIEN LOHJAN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄÄ Lausunto 1 (5) Länsi-Uudenmaan jätelautakunta KOMMENTIT PELTOMAA LOHJAN PUHTAANAPITO KY:N LAUSUNNON 15.4.2013 JOHDOSTA KOSKIEN LOHJAN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄÄ Peltomaan lausunto mustana Rosk n Roll

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien

Lisätiedot

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA Luonnos 11.11.2011 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA Tämä sopimus pohjautuu Hangon, Tammisaaren ja Karjaan kaupunkien sekä Pohjan, Inkoon, Siuntion, Sammatin, Nummi-Pusulan ja Vihdin kuntien sopimukseen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 23.11.2010

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 23.11.2010 Aika ja paikka: 23.11.2010 klo 17.31-18.20 Munkkaanmäki 51, Lohja PÖYTÄKIRJA Läsnä: Ronny Avellan pj., jäsen Merja Laaksonen, jäsen Eino Hellstén, jäsen Sakari Kaskenpalo, varajäsen Raasepori Siuntio Karkkila

Lisätiedot

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

Sopimuksen osapuoliksi voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet tämän sopimuksen sekä liittyneet Rosk n Roll Oy Ab:n osakkaiksi.

Sopimuksen osapuoliksi voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet tämän sopimuksen sekä liittyneet Rosk n Roll Oy Ab:n osakkaiksi. SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA LUONNOS 19.5.2015 1. Sopimuksen tarkoitus Allekirjoittaneet kunnat sopivat tällä sopimuksella siitä, että Raaseporin kaupungin lautakunta, jota nimitetään Uudenmaan

Lisätiedot

LAUSUNTO SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ

LAUSUNTO SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ 1 (5) Rauman kaupunki, Tekninen virasto Jätehuoltoasiamies Marika Räikkönen PL 104, 26101 Rauma kirjaamo.tevi@rauma.fi Lausuntopyyntö 9.6.2015 Teknisen lautakunnan päätös 26.5.2015 LAUSUNTO SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 28.4.2010

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 28.4.2010 Aika ja paikka: 28.4.2010 klo 17.30-18.30 Munkkaanmäki 51, Lohja (auditorio 1. krs.) Läsnä: Jarmo Kuosa vpj., jäsen Seppo Immonen, jäsen Merja Laaksonen, jäsen Eino Hellstén, jäsen Sakari Kaskenpalo, varajäsen

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

Kymen jätelautakunnan alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset sekä tekniset lautakunnat ja ympäristölautakunnat

Kymen jätelautakunnan alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset sekä tekniset lautakunnat ja ympäristölautakunnat 1 (8) Kymen Jätelautakunta Kouvolan kaupunki Valtakatu 33, PL 32, 45701 KUUSANKOSKI kirjaamo@kouvola.fi tekninenjaymparisto@kouvola.fi Kymen jätelautakunnan alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset sekä

Lisätiedot

Aika ja paikka: 27.1.2016 klo 17.00-18.45, Munkkaanmäki 51, Lohja

Aika ja paikka: 27.1.2016 klo 17.00-18.45, Munkkaanmäki 51, Lohja Aika ja paikka: 27.1.2016 klo 17.00-18.45, Munkkaanmäki 51, Lohja Päätöksentekijät: Jäsenet Varajäsenet x Seija Kannelsuo, puheenjohtaja Raasepori Petri Kajander Raasepori x Eva Roos, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja

Lisätiedot

Lietteiden kuljetusjärjestelmäpäätös alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella. Anu Toppila Tampereen seudun alueellinen jätehuoltojaosto 6.9.

Lietteiden kuljetusjärjestelmäpäätös alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella. Anu Toppila Tampereen seudun alueellinen jätehuoltojaosto 6.9. Lietteiden kuljetusjärjestelmäpäätös alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella Tampereen seudun alueellinen jätehuoltojaosto Tampereen seudun alueellinen jätehuoltojaosto 17 Pirkanmaan kunnan yhteislautakunta

Lisätiedot

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja

Lisätiedot

Aika ja paikka: 6.2.2014 klo 17.30-17:55, Munkkaanmäki 51, Lohja

Aika ja paikka: 6.2.2014 klo 17.30-17:55, Munkkaanmäki 51, Lohja Aika ja paikka: 6.2.2014 klo 17.30-17:55, Munkkaanmäki 51, Lohja Päätöksentekijät Jäsenet Varajäsenet x Seija Kannelsuo-Mäntynen pj. Raasepori Petri Kajander Raasepori x Eva Roos vpj. Vihti Ingrid Träskman

Lisätiedot

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kuntien jätehuoltoyksinoikeus jatkuu YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO = julkinen välttämättömyyspalvelu

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 1.2.2012

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 1.2.2012 Aika ja paikka: 1.2.2012 klo 17.00 18.30 Munkkaanmäki 51, Lohja PÖYTÄKIRJA Paikalla x Ronny Avellan pj. Patrik Öhman Raasepori Jarmo Kuosa vpj. x Monica Paavilainen klo 17.20 18.30 Vihti Seppo Immonen

Lisätiedot

Valituksenalainen päätös Turun hallinto-oikeus 31.7.2014 numero 14/0215/1

Valituksenalainen päätös Turun hallinto-oikeus 31.7.2014 numero 14/0215/1 Kaupunginhallitus 364 25.08.2014 Kaupunginhallitus 34 02.02.2015 Vastaselitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle jätteenkuljetusjärjestelmää koskevassa asiassa 145/14.06.00.02/2013 Kaupunginhallitus 25.08.2014

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 12.6.2013

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 12.6.2013 Aika ja paikka: 12.6.2013 klo 14:10 15:25, Ystadinkatu 3, Tammisaari (Raasepori) Päätöksentekijät Jäsenet Varajäsenet x Seija Kannseluo-Mäntynen pj. Raasepori Petri Kajander Raasepori x Eva Roos vpj. Vihti

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 21.9.2011

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 21.9.2011 Aika ja paikka: 21.9.2011 klo 17.00 17.45 Munkkaanmäki 51, Lohja Läsnä Ronny Avellan pj. Patrik Öhman Raasepori Jarmo Kuosa vpj. Monica Paavilainen Vihti Seppo Immonen Kari Nöjd Hanko x Merja Laaksonen

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 1. Lautakunnan toinen toimintavuosi Jätelautakunta toimii Joensuun kaupungin sekä Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhteisenä

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA

LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA VOIMASSA 1.1.2013 alkaen, ellei muuta mainita. Saukkola ja Pusulan Lohjan Sammatin Siuntio ja Inkoo kaupunginosa

Lisätiedot

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Kokouskutsu 3/2015 1 (1) 6 Asianro 6855/02.05.00.00/2015 Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Lietteiden käsittelytaksan perusteet Palvelupäällikkö

Lisätiedot

18 Lausunto 21/2013 1 (6) Jämsän jätehuolto liikelaitoksen alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset

18 Lausunto 21/2013 1 (6) Jämsän jätehuolto liikelaitoksen alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset 18 Lausunto 21/2013 1 (6) 19.3.2013 Jämsän jätehuolto liikelaitoksen johtokunta jatehuolto@jamsa.fi Jämsän jätehuolto liikelaitoksen alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset Lausunnon antaminen jätteenkuljetusjärjestelmästä

Lisätiedot

KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS. Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän. 19.3 30.4.2012_mr

KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS. Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän. 19.3 30.4.2012_mr KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän (sopimusperusteisen) jätteenkuljetuksen erot Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus (sopimusperusteinen)

Lisätiedot

jätteenkuljetusjärjestelmä

jätteenkuljetusjärjestelmä Uusi jätelaki / jätteenkuljetusjärjestelmä j j j Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestettävä joko perusmallilla, kunnan järjestämä jätteenkuljetus eli kunnan kilpailuttama tai Kunta voi päättää,

Lisätiedot

Aika ja paikka: 6.11.2014 klo 16.50-17.40, Munkkaanmäki 51, Lohja

Aika ja paikka: 6.11.2014 klo 16.50-17.40, Munkkaanmäki 51, Lohja Aika ja paikka: 6.11.2014 klo 16.50-17.40, Munkkaanmäki 51, Lohja Päätöksentekijät Varsinaiset jäsenet Varajäsenet x Seija Kannelsuo pj. Raasepori Petri Kajander Raasepori Eva Roos vpj. Vihti x Ingrid

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen vireillepano

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(103) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 19.11.2010 nro 7/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(103) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 19.11.2010 nro 7/2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(103) KOKOUSAIKA Perjantai 19.11.2010 kello 13.00 13.50 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi

Lisätiedot

00 YMPÅRISTÖYRITYSTEN LIITT O Lausunto 29/2013 1 (7)

00 YMPÅRISTÖYRITYSTEN LIITT O Lausunto 29/2013 1 (7) 00 YMPÅRISTÖYRITYSTEN LIITT O Lausunto 29/2013 1 (7) 24.4.2013 Kymen Jätelautakunta Kouvolan kaupunki kirjaamo@kouvola.fi tekninenjaymparisto@kouvola.fi Kymen Jätelautakunnan alueen kunnan - ja kaupunginhallitukset

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 18.5.2011

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 18.5.2011 Aika ja paikka: 18.5.2011 klo 17.41-19.23 Munkkaanmäki 51, Lohja Läsnä: Ronny Avellan pj., jäsen Merja Laaksonen, jäsen Eino Hellstén, jäsen Sakari Kaskenpalo, varajäsen Hannele Monthén, jäsen Poissa:

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Kuntien rooli uudessa jätelaissa. Leena Eränkö Syyskuu 2011

Kuntien rooli uudessa jätelaissa. Leena Eränkö Syyskuu 2011 Kuntien rooli uudessa jätelaissa Leena Eränkö Syyskuu 2011 Uusi jätelaki tulee voimaan 2012 Tulee voimaan 1.5.2012 Siirtymäkausia joissain asioissa Mm. pakkausjätteen aluekeräys 2014 Kuljetusjärjestelmäpäätökset

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Esitys jätehuoltotaksaksi v.201 3 JÄTEMAKSUTAKSA V.2013. Tämä jätemaksutaksa on voimassa 1.1.2013 alkaen.

Mikkelin kaupunki Esitys jätehuoltotaksaksi v.201 3 JÄTEMAKSUTAKSA V.2013. Tämä jätemaksutaksa on voimassa 1.1.2013 alkaen. Kaupunginhallitus 17.12.20 12 59 Liite 3 Mikkelin kaupunki Esitys jätehuoltotaksaksi v.201 3 JÄTEMAKSUTAKSA V.2013 Tämä jätemaksutaksa on voimassa 1.1.2013 alkaen. Yleistä 1 Jätelain ja asetuksen perusteella

Lisätiedot

Omistajapäivät palvelukatsaus, Pasi Kaskinen 6.9.2013

Omistajapäivät palvelukatsaus, Pasi Kaskinen 6.9.2013 Omistajapäivät palvelukatsaus, Pasi Kaskinen 6.9.2013 Kierrättämisestä helppoa LHJ:n palvelut ja niiden rahoitus Biojätekeräys ja muut erilliskeräyspalvelut Biojätemaksu tyhjennyskohtainen hinta Lasin,

Lisätiedot

Jätelain 17.6.2011/646 149 4 momentin mukainen jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu Nurmijärven kunnan alueella

Jätelain 17.6.2011/646 149 4 momentin mukainen jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu Nurmijärven kunnan alueella Jätelain 17.6.2011/646 149 4 momentin mukainen jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu Nurmijärven kunnan alueella www.nurmijarvi.fi Sisältö Jätelain 17.6.2011/646 149 4 momentin mukainen jätteenkuljetusjärjestelmän

Lisätiedot

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnalle säädetty yhdyskuntajätehuollon tehtäviä Ei ole uutta - jo 1970-luvulta asti samat tehtävät! KUNTA jätelaissa

Lisätiedot

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita.

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen Hinnat sis. alv. 24 % Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätekukko Siistiä! www.jatekukko.fi Jätekukko on 16 kunnan

Lisätiedot

Jätehuoltojaosto päätti määrätä kiinteistön haltijan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetuksen päättymään 31.12.

Jätehuoltojaosto päätti määrätä kiinteistön haltijan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetuksen päättymään 31.12. 1 (5) Ruoveden kunta Ruovedentie 30 34600 RUOVESI Puh (03) 486 111 kirjaamo@ruovesi.fi HAKEMUS Alueellinen jätehuoltojaosto Tampereen kaupunki Kirjaamo, PL 487 33101 TAMPERE kirjaamo@tampere.fi jatehuoltojaosto@tampere.fi

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 17.8.2010

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 17.8.2010 Aika ja paikka: 17.8.2010 klo 12.15-13.13, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Forssa Läsnä: Ronny Avellan pj., jäsen Seppo Immonen, jäsen Merja Laaksonen, jäsen Eino Hellstén, jäsen Sakari Kaskenpalo, varajäsen

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2015 LÄHTIEN

PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2015 LÄHTIEN Ehdotus 11.11.2014 Yliviivatut osat ovat v.2013-2014 taksasta. Yliviivatut osat poistetaan 1.1.2015 voimaantulevasta taksasta. PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2015 LÄHTIEN Hyväksytty 11.11.2014

Lisätiedot

Jätteenkuljetus kunnan, kuntalaisen ja yrittäjän kannalta. Pekka Loukola Ympäristöyritysten Liitto Loppi 18.9.2013

Jätteenkuljetus kunnan, kuntalaisen ja yrittäjän kannalta. Pekka Loukola Ympäristöyritysten Liitto Loppi 18.9.2013 Jätteenkuljetus kunnan, kuntalaisen ja yrittäjän kannalta Pekka Loukola Ympäristöyritysten Liitto Loppi 18.9.2013 1 Ympäristöyritysten Liitto edistää jäsenyritystensä mahdollisuuksia toteuttaa kestävään

Lisätiedot

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv.

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta

Lisätiedot

1. jätteen kuljetuspalveluja tulee olla tarjolla kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin

1. jätteen kuljetuspalveluja tulee olla tarjolla kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin Liite 1 Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu kunnan vastuulla olevan jätteen (pois lukien sako- ja umpikaivolietteet sekä erilliskerättävä biojäte) osalta Jätelain (646/2011)

Lisätiedot

Tiedoksi.- -L. Rautiainen -A. Soini

Tiedoksi.- -L. Rautiainen -A. Soini KYMEN JÄTELAUTAKUNTA Valtakatu 33 PL 32 45701 Kuusankoski Tiedoksi.- -L. Rautiainen -A. Soini SAAPUNUT 16. 04, 2013 Dn:o LAUSUNTO KYMEN JÄTELAUTAKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN JÄTTEEN KU U ETUSJÄRJESTELMÄSTÄ Me

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

Selitys asiassa 3780/3/13

Selitys asiassa 3780/3/13 Haapaveden kaupunki PL 40 86601 Haapavesi Puh: 08-45911 Fax: 08-4951 334 Sähköposti: haapaveden.kaupunki@haapavesi.fi Korkein hallinto-oikeus PL 180 00131 Helsinki Selitys asiassa 3780/3/13 Korkeimmalle

Lisätiedot

Porin seudun jätelautakunnan kokous nro 2/2013

Porin seudun jätelautakunnan kokous nro 2/2013 Pöytäkirja Ote 1 (14) Porin seudun jätelautakunnan kokous nro 2/2013 Aika 19.6.2013 kello 17:00-18:20 Paikka Ympäristövirasto/kokoustila, Valtakatu 11 Allekirjoitukset Päivi Kolehmainen puheenjohtaja Tarja

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 14.2.2013

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 14.2.2013 Aika ja paikka: 14.2.2013 klo 15.00 16:35 Munkkaanmäki 51, Lohja PÖYTÄKIRJA Päätöksentekijät Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Kunta Ronny Avellan pj Jarmo Kuosa vpj. Seppo Immonen Jarna Kaskenpalo Matti

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Tekninen lautakunta hyväksynyt 30.11.2011 187 Voimaantulo 1.1.2012 1 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto on järjestetty jätelain ja

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA 1.1.2011 ALKAEN

KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA 1.1.2011 ALKAEN KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA Sivu 1/7 KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA 1.1.2011 ALKAEN 1 LÄHTÖKOHTIA Tässä taksassa päätetään jätelain mukaan kunnan järjestämisvastuulla olevien asuin- ja muiden kiinteistöjen

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Jätetaksa 2015

Mikkelin kaupunki Jätetaksa 2015 Mikkelin kaupunki Jätetaksa 2015 Mikkelin kaupungin jätetaksa 2015 Hyväksytty: Rakennuslautakunta 16.12.2014 53 Voimaantulo: 1.1.2015 YLEISTÄ 1 Jätelain ja asetuksen perusteella kunnan jätehuoltoviranomainen

Lisätiedot

Lakeuden Etappi Oy. Lakitausta

Lakeuden Etappi Oy. Lakitausta Lakeuden Etappi Oy Hajajätevesiyhteistyöryhmä 15.10.2008 Karjaa Asumisessa syntyneiden lietteiden hoitaminen malli Etappi 15.10.2008 Janne Väänänen Lakitausta Asetus talousvesien käsittelystä tullut voimaan

Lisätiedot

Ylä Savon jätehuoltolautakunta. Jätteenkuljetusjärjestelmästä jätetyt valmisteluvaiheen lausunnot. Yhteenveto tulleista lausunnoista ja mielipiteistä

Ylä Savon jätehuoltolautakunta. Jätteenkuljetusjärjestelmästä jätetyt valmisteluvaiheen lausunnot. Yhteenveto tulleista lausunnoista ja mielipiteistä Ylä Savon jätehuoltolautakunta Jätteenkuljetusjärjestelmästä jätetyt valmisteluvaiheen lausunnot Yhteenveto tulleista lausunnoista ja mielipiteistä Mielipiteet Jätteenkuljetus Kiuruveden taajamassa. Anja

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat Ehdotus 22.4.2015 Salon kaupunki Saapunut 11.5.2015 1043/00.04.01/2015 1044/00.00.01.01/2015 1 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

Lisätiedot

Kokouskutsu / Esityslista 3/2016 1. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta. Aika 25.4.2016 klo 17:00. Munkkaanmäki 51, Lohja KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Kokouskutsu / Esityslista 3/2016 1. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta. Aika 25.4.2016 klo 17:00. Munkkaanmäki 51, Lohja KÄSITELTÄVÄT ASIAT Kokouskutsu / Esityslista 3/2016 1 Länsi-Uudenmaan jätelautakunta Aika 25.4.2016 klo 17:00 Paikka Munkkaanmäki 51, Lohja KÄSITELTÄVÄT ASIAT Sivu 13 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut?

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Kehittämisinsinööri Tuulia Innala & Projekti-insinööri Henna Luukkonen Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kunnan tehtävät jätehuollossa Kunta (omistajana,

Lisätiedot

Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat ratkaisulinjat 1.1.2014 alkaen

Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat ratkaisulinjat 1.1.2014 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 20 Asianro 7649/14.06.00/2013 Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat ratkaisulinjat 1.1.2014 alkaen Yleistä viranhaltijapäätöksistä Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Jätetaksa 2014

Mikkelin kaupunki Jätetaksa 2014 Mikkelin kaupunki Jätetaksa 2014 Hyväksytty: Rakennuslautakunta 19.12.2013 59 Voimaantulo: 1.1.2014 YLEISTÄ 1 Jätelain ja asetuksen perusteella kunnan jätehuoltoviranomainen hyväksyy taksan ja määrää jätemaksut.

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(41) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 28.1.2011 nro 2/2011

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(41) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 28.1.2011 nro 2/2011 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(41) KOKOUSAIKA Perjantai 28.1.2011 kello 14.00 14.50 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi

Lisätiedot

Jätetaksa 2015. Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä

Jätetaksa 2015. Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä Jätetaksa 2015 Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä 1 Yleistä 1 Soveltamisalue ja -ala Oulun yhdyskuntalautakunnan määräämää jätetaksaa sovelletaan Hailuodon, Kempeleen, Limingan,

Lisätiedot

Tietoa kuntien jätehuollosta 2011. Kiinteistökohtaisen keräyksen jätemaksutiedot ja jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kuntien jätehuollosta 2011. Kiinteistökohtaisen keräyksen jätemaksutiedot ja jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kuntien jätehuollosta 2011 Kiinteistökohtaisen keräyksen jätemaksutiedot ja jätelajien vastaanottohinnat 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kyselyn toteutus... 5 3. Jätemaksut kiinteistökohtaisessa keräyksessä...

Lisätiedot

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus

Lisätiedot

Jätelautakunta Ylivieskan kaupunki jatelautakunta@ylivieska.fi Jätelautakunnan alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset 25.03.2013

Jätelautakunta Ylivieskan kaupunki jatelautakunta@ylivieska.fi Jätelautakunnan alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset 25.03.2013 Jätelautakunta Ylivieskan kaupunki jatelautakunta@ylivieska.fi Jätelautakunnan alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset 25.03.2013 Keski-Pohjanmaan Yrittäjien Jätealan Yrittäjien valiokunta yhtyy Ympäristöyritysten

Lisätiedot

esityslista Tekniikka- ja ympäristötalo, Valtakatu 33, 45700 Kuusankoski Nro Asia Sivu

esityslista Tekniikka- ja ympäristötalo, Valtakatu 33, 45700 Kuusankoski Nro Asia Sivu 2/2013 1 (38) Aika 23.05.2013 klo 14:00 Paikka Tekniikka- ja ympäristötalo, Valtakatu 33, 45700 Kuusankoski Asialista Nro Asia Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastajat

Lisätiedot

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2015 56 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA...

Lisätiedot

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Ohjelma 27.11.2015 12.00 jäteautoon tutustuminen 12.30 aiheina mm. jätetaksa, jätteen energiahyödyntäminen sekä uusittavat jätehuoltomääräykset 13.35 keskustelua,

Lisätiedot

Miehikkälän jätetaksa 2013

Miehikkälän jätetaksa 2013 LIITE 3 Tela 11.9.2013 102 Miehikkälän jätetaksa 2013 1 Yleistä 1 Miehikkälän kunta hoitaa jätelain mukaan kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon järjestämisen Miehikkälän alueella. Jätehuolto on järjestetty

Lisätiedot

Kohtuullistamishakemuksen perustelut (lisäselvitykset kääntöpuolelle tai liitteellä)

Kohtuullistamishakemuksen perustelut (lisäselvitykset kääntöpuolelle tai liitteellä) ALUEKERÄYSMAKSUN KOHTUULLISTAMISHAKEMUS Jätelaki 6 luku 27-33 Hakija täyttää: Kiinteistötunnus Kiinteistön sijaintikunta Kiinteistön omistajan nimi Kiinteistön asukaan nimi (ellei sama) Kiinteistön osoite

Lisätiedot

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen nykytilanneselvitys

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen nykytilanneselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen nykytilanneselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6433-P22045 Selvitys 1 (24) Kojo

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Esitys LHJ III omistajapäiville Immo Sundholm Forssa 6.9.2013

Esitys LHJ III omistajapäiville Immo Sundholm Forssa 6.9.2013 Esitys LHJ III omistajapäiville Immo Sundholm Forssa 6.9.2013 LHJ ja LHJ Group LHJ Perustettu 1995 Kuntien 100 % Omistajakuntien alue Palvelut kunnissa Käsittelyt Forssassa ja muualla Ei jaa osinkoa LHJ

Lisätiedot

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015 Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kyselyn toteutus... 3 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä ja kuljetuksessa...

Lisätiedot

KORTTELI- TAI KORTTELIRYHMÄKOHTAINEN JÄTEHUOLTO 27. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 9.-10.10.2013, TAMPERE

KORTTELI- TAI KORTTELIRYHMÄKOHTAINEN JÄTEHUOLTO 27. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 9.-10.10.2013, TAMPERE KORTTELI- TAI KORTTELIRYHMÄKOHTAINEN JÄTEHUOLTO 27. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 9.-, TAMPERE 01 05 02 03 04 Esimerkkikohteet 01 Norja, Trondheim, putkikuljetus ja puristimet 02 Tanska, Frederiksberg,

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Yrityshistoria. Luotettavuus Turvallisuus Ympäristöystävällisyys Joustavuus

Yrityshistoria. Luotettavuus Turvallisuus Ympäristöystävällisyys Joustavuus MIKLINE Organisaatio OY Yrityshistoria Luotettavuus Turvallisuus Ympäristöystävällisyys Joustavuus 1976 Matti ja Terttu Mikkola aloittavat kuljetusyrittäjinä 1993 Mikline Oy perustetaan 2009 P. Laakko

Lisätiedot

Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE

Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja 19.3.2010 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE Rosk n Roll Oy Ab:n (RR) hallitus antaa otsikkoasiasta seuraavan lausunnon.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN

TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN Lausunnot 1) Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, joka edustaa myös Suomen Kuitukierrätys Oy:tä, Suomen Keräyslasiyhdistys ry:tä, Mepak-Kierrätys

Lisätiedot

Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Turun seudulla

Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Turun seudulla Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Turun seudulla Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on käytössä TSJ:n toimialueella viidessä kunnassa (Masku, Naantali, Nousiainen, Mynämäki, Raisio) ja osittain kahdessa

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 3: Haja-asutusalueiden jätehuolto

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 3: Haja-asutusalueiden jätehuolto Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 3.1 Jätteen määrä ja laatu... 3 3.2 Jätehuollon vapaa kilpailutus... 4 3.3 Moniastiakeräys hyötyjätteille... 5 3.4 Valvotut

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 12.12.2006 sekä määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2007 alkaen. 1 Järjestämästään jätehuollosta aiheutuvien jätteen kuljetus-,

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Pienyritykset tyytyväisiä

Pienyritykset tyytyväisiä Pienyritykset tyytyväisiä Sopivat kilpailutusalueet mahdollistavat uusien yritysten pääsyn markkinoille 5 vuoden urakka-aika mahdollistaa investoinnit Päästövaatimukset keräyskalustolle uudistavat kalustoa

Lisätiedot

Mitä tässä taksassa määrätään kiinteistön haltijasta, koskee myös jätelain 646/2011 80 :n mukaista jätteen haltijaa.

Mitä tässä taksassa määrätään kiinteistön haltijasta, koskee myös jätelain 646/2011 80 :n mukaista jätteen haltijaa. JÄTETAKSA 1.1.2015 ALKAEN Osa I Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 1. Yleistä 1 Kunnan jätemaksun perusteet Saarijärven kaupunki sekä Kannonkosken, Karstulan, Kinnula ja Kivijärven kunnat ovat siirtäneet

Lisätiedot