ESIPUHE Nykytilanne Projektin tavoitteet Perusselvitysvaihe Alueen SWOT - analyysi 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIPUHE 3. 1.2 Nykytilanne 4. 1.3 Projektin tavoitteet 5. 2.2 Perusselvitysvaihe 6. 2.3 Alueen SWOT - analyysi 7"

Transkriptio

1 1 TARINA PROJEKTI TYÖRYHMÄN RAPORTTI, OSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 3 1. JOHDANTO Sairaala-aika Nykytilanne Projektin tavoitteet 5 2. TARINA PROJEKTI Projektisuunnitelma ja aikataulu Perusselvitysvaihe Alueen SWOT - analyysi Rakennusten kunto ja muunneltavuus Tilanne vastaavanlaisilla tyhjentyneillä tai tyhjentymässä olevilla sairaala-alueilla Suomessa, viitekohteet Kyselyt erialojen toimijoille Kyselyt asuntoalan toimijoille Kyselyt sijoittajille Yrityskeskus INNOCUM Kiinteistöjen kunnostus ja vaikutus kannattavuuteen Alueen kunnallistekniikka, lämpö- ja sähköverkot sekä sisäiset verkot Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin omistamat maa-alueet Sairaala-alueeseen kohdistuvat muut rasitteet ja oikeudet Vanhat kaatopaikat Alueen kaavatilanne 12

2 Alueen rakennushistoriaselvitys ja rakennussuojelu Alueen kehittämisen muita näkökohtia Alueen kokonaiskäyttösuunnittelun periaatteet Alueen uusien toimintojen tuotteistus ja tuleva rakennuskohtainen käyttö Rahoitusvaihtoehtoja Lisärakentamismahdollisuudet Omistusjärjestelyt Valtionosuuksien ja arvonlisäveron mahdollinen palauttaminen, varallisuusvaron hyvitys Ajankohtaiset ulkoiset tekijät PROJEKTIN KESKEISET TULOKSET Alueen kehittäminen Rakennusten käyttöehdotukset Alueen omistus Kaavoitus- ja rakennussuojelutarpeet Tekniset verkot, tieyhteys, rasitteet Omistusjärjestelyt Tulevaisuuskuva TARINA - TYÖRYHMÄN ESITYS Esitys jatkotoimenpiteistä ja päätöksistä Aikataulu TIIVISTELMÄ LIITELUETTELO (LIITTEET OVAT RAPORTIN OSASSA 2) LÄHDELUETTTELO 28

3 3 ESIPUHE Tarinaharjun entisen tuberkuloosiparantolan toiminta päättyi Sen jälkeen kiinteistö on palvellut erilaisia erikoissairaanhoidon osa-alueita. Toiminta on päättymässä kokonaisuudessaan vuoden 2015 aikana. Toimintansa aikana se oli laajimmillaan n. 250 potilaan ja yli 100 työntekijän yhteisö. Rakennuskantaa on mäellä ollut käytössä n krs-m 2 sairaalarakennuksesta asuinrakennuksiin. Osa rakennuksista on jo myyty tontteineen. Alueen omistajana on edelleen Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Sairaalatoiminnan päättymisen jälkeistä kiinteistöjen käytön ja omistusratkaisujen kehittämistä varten omistaja ja Siilinjärven kunta valmistelivat yhteisen kehittämisprojektin. Projektin toteuttajaksi valittiin Econs Oy. Projekti käynnistyi ja päättyi Selvitysalue on sisältänyt nykyisen sairaala-alueen ja sillä olevat rakennukset. Projektin rahoittajina ovat olleet Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja Siilinjärven kunta. Projektin ohjausryhmänä on ollut osapuolten edustajina sairaanhoitopiirinjohtaja Risto Miettunen, talousjohtaja Kari Janhonen ja kiinteistöjohtaja Mikko Hollmén Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä sekä talousjohtaja Pekka Takkinen, tekninen johtaja Ari Kainulainen, elinkeinoasiamies Heikki Simonen ja kaavoituspäällikkö Timo Nenonen Siilinjärven kunnasta. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Risto Miettunen. Projektin projektipäällikkönä, selvityksen tekijänä ja ohjausryhmän sihteerinä on toiminut di Esa Jääskeläinen Econs Oy:stä. Kokouksia on pidetty 7 kpl. Ohjausryhmä on projektin aikana päätynyt yksimielisesti tässä raportissa esitettyyn ratkaisu- ja toimintamalliin tarkastelualueen tulevien omistusjärjestelyjen ja käyttötapojen osalta. Tarkasteluajankohta on Raportissa tehdään esitykset tarvittavista päätöksistä. Toivomme, että päättäjät voivat yhtyä esityksiin, päätökset saadaan aikaan ja Tarinan kunniakkaan alueen uuden tulevaisuuden kehittäminen etenee. Raportti on kaksiosainen; tämä varsinainen selvitysosa sekä erillinen liiteosa, johon raportissa kohdittain viitataan. Kiitämme projektin rahoittajia ja kaikkia sen eri vaiheissa mukana olleita yhteistyökumppaneita ja henkilöitä. Kuopiossa

4 4 Tarina-projektin ohjausryhmä 1. JOHDANTO 1.1 Sairaala-aika Siilinjärvellä sijaitsevalle Tarinaharju nimiselle tilalle rakennettiin ensimmäinen keuhkotautiparantola vuonna Sen potilasmäärä oli 10 henkilöä. Jo vuonna 1913 valmistui seuraava parantolakiinteistö (Pikku-Tarina), jonka potilasmäärä oli 25 henkilöä. Nykyinen, kolmas parantolarakennus oheiskiinteistöineen valmistui harjun päälle vuonna Sen suunniteltu potilasmäärä oli 163 henkilöä, joka laajentui 175:een. Maapinta-alaa oli tuolloin erivaiheisten ostojen kautta kaikkiaan 242 ha. Sotien aikana tämäkin sairaala toimi sotasairaalana. Omistajana oli aluksi Pohjois-Savon Keuhkotaudin Vastustamisyhdistys sekä viimeisimmässä rakentamisvaiheessa Pohjois-Savon kansanparantolan kannatusyhdistys. Vuonna 1936 omistajaksi vaihtui Pohjois-Savon tuberkuloosipiirin kuntainliitto. Vuonna 1971 omistajaksi tuli Kuopion keskussairaalapiirin kuntainliitto, josta tuli myöhemmin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Tässä tarkasteltavalla alueella eli harjun päällä on neljä alkuperäistä rakennusta; T1, parantolarakennus, T2 pesularakennus, T3 lämpökeskus, sekä T4 ylilääkärin asuintalo ja 60-luvuilla rakennettiin asuntolakiinteistöt T5 7. Niistä T6 ja 7 on jo myyty yksityisomistukseen. Yhteensä rakennuskantaa on alueella noin krs-m2, josta nykyisin sairaanhoitopiirin omistuksessa on n krs-m2. Rakennukset ja niiden sijainti on alla olevassa kaaviossa sekä laajuus ja nykyiset käyttötiedot liitteissä 1a ja b. Terveydenhuollossa ja sairaalatoiminnassa tapahtuvan kehityksen sekä hoitokäytäntöjen muuttumisen vuoksi sairaalan tilat ovat nyt vaiheittain tyhjentymässä. Suunnitelmien mukaan viimeiset toiminnot siirtyvät pois vuoden 2015 alkusyksyn aikana. Tällöin alue jää omistajalleen tarpeettomaksi. 1.2 Nykytilanne Tilat ovat tyhjentyneet siten, että sairaalan tiloista on kesäkuun 2014 jälkeen käytössä n. puolet. Pesularakennuksen tilat ovat käytännössä tyhjillään niiden käyttörajoitusten ja tarpeen vähäisyyden vuoksi. Ylilääkärin asuintalo, joka on nyt sairaalamuseona, on suljettuna esittelyresurssien puutteen vuoksi. T5 rakennus on vuokrattu yksityiselle lastensuojelualan yritykselle. Vuokrasopimus on voimassa v syksyyn saakka. Alueen tulevaisuuden kehittämisen pohjaksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja Siilinjärven kunta päättivät käynnistää yhteisen projektin. Tarkoituksena on ollut selvittää ja ideoida uusia käyttömahdollisuuksia sekä hakea omistusratkaisuja sairaala-alueelle ja rakennuksille.

5 5 1.3 Projektin ja jatkotyön tavoitteet Projektin tavoitteeksi kiteytyi Rakennuskannan ominaisuuksien ja muuntautumismahdollisuuksien selvittäminen Alueen ja rakennusten uuden käytön hakeminen / ideointi Alueen yleiskaavoituksen pohjustus Potentiaalisten uustoimijoiden hakeminen Kiinteistö Oy Isoharjan ja Tarinan yhdistelmän tutkiminen Ulkoisen rahoitusmahdollisuuden selvittely Kehittämisehdotusten valmistelu em. pohjalta Tämän projektin jälkeen kehittämistoimet jatkuvat omistajan toimenpitein. Niiden lopullisena päämääränä ovat Alueen ja tilojen uusiokäytön ratkaisumalli siten, että käyttömuodot vastaavat mahdollisimman hyvin tulevaisuuden yhteiskunnallisiin palvelutarpeisiin sekä markkinatilanteeseen. Ratkaista tapa, jolla omistajan (Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin) irtaantuminen alueelta toteutuu tai järjestellä omistus uudelleen.

6 6 2. TARINA PROJEKTI Tässä luvussa esitetään projektin keskeiset vaiheet ja suoritettujen selvitysten ja toimenpiteiden sisältö. Yksityiskohtien ja aikaan saatujen tulosten osalta viitataan liitteinä oleviin suunnitelmiin, muistioihin, laskelmiin ja karttoihin. Liitteet ovat erillisessä niteessä. Keskeiset tulokset on kuvattu yhteenvetona raportin luvussa 3. Esitykset tarvittavista päätöksistä ovat luvussa Projektisuunnitelma ja aikataulu Projektin kokonaissuunnitelma rakentui seuraavista osavaiheista nykytilannekartoitus intressitahojen mielipiteiden ja tavoitteiden kartoitus viitetietojen selvitys eripuolilla valtakuntaa olevien tyhjentyneiden / tyhjentyvien parantolakohteiden tilanteesta erilaisten toimijatahojen ja potentiaalisten yhteistyökumppaneiden selvittäminen kiinteistön yhdyskuntatekniset ja kaavalliset selvitykset rakennusten ominaisuuksien selvittäminen potentiaalisen Isoharja-synergian selvittäminen. Suunnitelmasta on kokonaiskaavio liitteessä 2. Toteutusaikatauluksi sovittiin n. 9 kk. Projektipäällikön työpanokseksi suunniteltiin n.3 kk. Kokonaisaikataulua on jatkettu oheisselvittelyjen pitkittymisen sekä omistajapohdintojen vuoksi. 2.2 Perusselvitysvaihe Tässä luvussa kuvataan luettelonomaisesti projektin aikana toteutetut selvitykset ja tehdyt toimenpiteet. Niistä on tarkempi kuvaus seuraavissa luvuissa sekä niissä viitatuissa liitteissä. Selvityksissä käytetyistä lähdetiedoista on luettelo raportin lopussa. Projekti käynnistettiin haastattelu- ja infokierroksella, yhteensä n.30 palaveria. Mukana oli mm. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johto, Siilinjärven kunnan johto ja eri hallinnon alojen edustajia, Pohjois-Savon liiton johto, Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon Ammattiopiston johdon tai / ja eri tutkimusalojen edustajia, Kuopion kaupungin yritys- ja sosiaalipalvelut, elinkeinoelämän edustajia ja seudulla toimivien yhteisöjen edustajia. Tapaamisten aikana heille kerrottiin projektin tavoitteita ja keskusteltiin heidän näkemyksistään Tarinan alueen ja sen mahdollisuuksien osalta.

7 7 Osana perusselvittelyä toteutettiin sekä esittely- että sähköpostiyritysinfot Siilinjärven Yrittäjille sekä Savon Yrittäjien jäsenistössä sote-yrityksille. Tavoitteena oli selvittää heidän odotuksiaan Tarinasta yritysyhteisönä että heidän tilatarpeitaan. Näihin ei saatu yhtään palautetta. Alueen lähtökohtaiset ominaisuudet arvioitiin SWOT-analyysissä. Rakennusten aiemmat rakennustekniset kuntoarviot päivitettiin ja lisäksi teetettiin talotekniikan kuntoarviot. Tekijänä oli Insinööritoimisto Savon Controlteam Oy Kuopiosta. Tarvittavista kunnossapito- ja peruskorjaustöistä (10 vuoden PTS-suunnitelma) teetettiin kustannusarviot. Samalla teetettiin myös LVI- ja sähkötekniset kuntoarviot. Tekijöinä olivat LVI:n osalta Insinööritoimisto LVI-Insinöörit Ky ja sähkön osalta Insinööritoimisto J. Markkanen Oy, molemmat Kuopiosta. Merkittävä osa selvitystyötä oli tutustuminen kohteeseen ja nykyisten käyttäjien haastattelut sekä näkemykset ja kokemukset tiloista ja niiden kunnosta, ml. sisäilmakysely. Tilat on myös valokuvattu nykymuotoisessa käytössä. Sairaalarakennuksen muunneltavuutta tutkittiin teettämällä siihen asunto- ja hoivakotitilasuunnitelmaluonnokset. Suunnittelijana on ollut Rakennussuunnittelutoimisto Turunen & Räisänen Ky Kuopiosta. Perusselvitysvaiheessa selviteltiin myös toimintamallia ja tilannetta yhteensä 11:sta eripuolilla Suomea sijaitsevan tyhjentyneen tai tyhjentymässä olevan sairaalakompleksin osalta. Selvitys toteutettiin puhelinkyselynä sekä käymällä kuudessa kohteessa. Sote-alan toimijoiden kiinnostusta sijoittaa palvelujaan alueelle kartoitettiin kirjekyselynä ja osittain myös täydentävänä puhelinkyselynä. Kyselyn laajuus oli 18 yritystä. Asunnonvälittäjille ja asuntorakentajille tehtiin niin ikään kysely heidän näkemyksistään Tarinan sairaalan soveltuvuudesta ja kiinnostavuudesta asuntokäyttöön. Rakennusten mahdollisia muutostarpeita ja kaavoitustyötä varten teetettiin rakennusten ja alueen rakennushistoriaselvitys. Selvityksen tekijänä on ollut Archtours Oy / ark-byroo Helsingistä. Kaavatyöhön liittyen teetettiin myös luonnostarkastelu lisärakennusoikeuden mahdollisuuksista ja määrästä sairaala-alueelle. Tekijänä oli Rakennussuunnittelutoimisto Turunen & Räisänen Ky Tulevaisuusnäkökulmaa haettiin tutustumalla paikalliseen, maakunnalliseen ja valtakunnallisiin strategisiin selvityksiin. 2.3 Alueen SWOT-analyysi Alueen perusominaisuuksista tehtiin alustava SWOT-analyysi, jossa on arvioitu sen vahvuuksia, heikkouksia sekä toimintaan liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Analyysissä on mietitty myös toimenpiteitä, jolla ko. ominaispiirteisiin voitaisiin vaikuttaa tai niitä hyödyntää tulevan käytön kehittämisessä ja alueen markkinoinnissa. Analyysiä on pidettävä lähtökohtanäkemyksenä, joka tarkentuu alueen kehittämistoimenpiteiden aikana.

8 8 SWOT-analyysi on liitteenä Rakennusten kunto ja muunneltavuus Rakennusten kunto Rakennuksista T1 5 oli tehty rakennustekniset kuntoarviot v Tällöin oli jäänyt vaille vastuksia eräitä keskeisiä rakenteellisia ja rakenteiden ominaisuuksiin liittyviä kysymyksiä. Niiden osalta tilannetta selvitettiin kuntotutkimuksin rakennuksissa T1, T2 ja T4. Talotekniikan (LVISA) osalta teetettiin kaikista rakennuksista kuntoarviot. Rakennusten ylläpidon osalta raportteihin sisältyy myös 10 vuoden ajalle PTS-suunnitelma kustannusarvioineen. Suunnitelmat peilaavat nykyisen kaltaista käyttöä. Käyttötavan muuttuessa kustannukset voivat muuttua. Toisaalta tilojen peruskorjauksen yhteydessä korjataan myös PTS-suunnitelmissa olevia rakenteita ja asennuksia. Rakennusten T2 ja T4 huonon kunnon ja vanhentuneisuuden vuoksi niistä esitettiin täydelliset peruskorjauskustannukset. Yhteenveto kuntoarvioista ja PTS:stä on 4a. Rakennusten nykyistä kunto ja toimivuutta peilattiin käyttäjäkyselyllä, joka laajeni kommenttien perusteella myös pienimuotoiseksi ja pelkistetyksi sisäilmakyselyksi tämän hetkisten käyttäjien parissa. Yhteenveto näistä kyselyistä on liitteenä 4b. Valokuvat ovat erillisenä tiedostona. Rakennusten muunneltavuus Rakennuksen T1 muunneltavuutta tutkittiin tekemällä siihen alustavia luonnossuunnitelmia asumis- ja hoivakotikäyttöön. Luonnosten mukaan molemmat käyttömallit ovat toimivia. Luonnoksista laskettiin myös alustavat muutostyökustannukset. Luonnokset ja niiden perusteella tehty muutoskustannusarviot ovat liitteenä Tilanne vastaavanlaisilla tyhjentyneillä tai tyhjentymässä olevilla sairaala-alueilla Suomessa, viitekohteet Suomessa on runsaasti sairaanhoitopiirien omistuksessa olleita tai edelleen olevia tuberkuloosi- tai mielisairaaloita, joiden toiminta on päättynyt runsaan kymmenen viime vuoden aikana tai on päättymässä lähiaikoina. Jokainen niistä on omaleimainen fyysisen sijaintinsa, lähiympäristönsä, laajuutensa sekä sijaintipaikkakunnan taloudellisten resurssien ja tarpeiden osalta. Tehdyn kartoituksen mukaan niissä kohteissa, joissa uudet käyttöratkaisut ovat jo löytyneet, yhteinen kehittämistrendi on ollut hoivapalvelut, kuntoutus, senioriasuminen, hyvinvointipalvelut, yksityislääkäripalvelut. Eräissä etelä-suomen kohteissa tavoitellaan myös terveysmatkailusta uutta liiketoimintaa. Matkailu on pääteemana ainoastaan Lappeenrannan alueella olevissa Rauhan ja Tiurun sairaala-alueilla. Viime mainittu on vielä aivan kehittämisen alkuvaiheessa teemalla

9 9 terveys- ja hyvinvointimatkailu. Molemmissa kohteissa keskeinen operaattori on Holiday Club Resorts Oy ja tavoitekohderyhmänä ovat venäläiset vapaa-ajan ja terveysmatkailijat. Kaikissa uudessa käytössä olevissa kohteissa hallintomuoto on kiinteistöosakeyhtiö. Omistusjärjestelyt kartoitetuissa kohteissa ovat olleet monenlaisia. Osa kohteista on siirtynyt kokonaan yksityiseen omistukseen, joissakin sairaanhoitopiiri on joko osa-omistajana yhtiössä tai omistaa sen vielä kokonaan. Yksi kohde oli täysin kuntien suoraan omistama. Taloudellisesti uuskäytössä olevien kohteiden tilanne vaihtelee. Kaikilla tulorahoitus ei ole ollut riittävää, vaan omistajat ovat joutuneet tukemaan taloutta ottamalla peruskorjauslainat maksaakseen tai antamaan pääomalainaa. Osassa kohteita ko. sairaanhoitopiiri ei ole tehnyt vielä mitään kehittämisratkaisuja vaan se pyrkii myymään kohteen sellaisenaan sijoittajille. Kohteista ja niiden tilanteesta on yhteenvetokuvaus liitteenä 6. Tiedot perustuvat syksyllä 2013 talvella 2014 tehtyihin selvittelyihin ja tutustumiskäynteihin. 2.6 Kyselyt erialojen toimijoille Sote-alan toimijat ja lääkärikeskukset Sote-alan toimijoiden ja seudun lääkärikeskusten kiinnostusta kartoitettiin kirjekyselyllä ja sitä täydentävällä puhelinsoittokierroksella. Kyselyssä oli mukana sekä valtakunnallisia että maakunnallisia toimijoita yhteensä 18 yritystä. Kenelläkään ei ollut tällä hetkellä tarpeita toiminnan laajentamiseen ja lisätiloihin. Muutamat kertoivat kyllä asian olevan kiintoisan mutta ei ajankohtaisen mm. oman liiketoiminnan kesken olevan kehittämisvaiheen vuoksi. Kyselykohteet yhteyshenkilöineen on esitetty liitteessä 7. Liikunta-ala Liikunta-alaa edustavan Joensuussa toimivan Itä-Suomen Liikuntaopiston kanssa on käyty keskustelua. Heillä on ollut ajatuksia toiminnan laajentamiseksi Kuopion seudulle ja kohde kiinnostaa. Tarve olisi kuitenkin vain osaan tiloista. Heidän mahdollisuutensa kariutuivat toistaiseksi kesän aikana yleisen taloustilanteen aiheuttamaan taloudellisten edellytysten rapautumiseen. KYS, Tarinan lääkärit Alueellisen kuntoutuksen osalta on kyselty mahdollisuutta niiden sijoittumiseen Tarinaan. Tarina ei tule kyseeseen, koska on tehty päätös tiloista luopumisesta. Toiminta keskittyy Puijon sairaala Harjula-alueelle. Tarinassa operoiville lääkäreille tehty kysely kiinnostuksesta ortopedisen leikkaustoiminnan jatkamisesta yksityisenä tuotti yhden vastauksen, jossa asia todettiin kiinnostavaksi mutta aika ei riitä sen selvittelyyn.

10 Kyselyt asuntoalan toimijoille Osana tuotekehittämistä peilattiin myös sekä asuntovälittäjien että asuntotuottajien ajatuksia ja kiinnostusta Tarinan soveltuvuudesta asuinkäyttöön. Kyselyyn saatiin pari varovaisen kiinnostunutta vastausta. Asian tutkiminen on heillä kesken. Mm. sijainti Siilinjärvellä ja Siilinjärven asuntomarkkinan koko ovat haasteita samoin taloustilanne. Kyselystä on yhteenveto liitteenä Kyselyt sijoittajille Kiinnostusta esimerkiksi hoivapalvelutiloihin sijoittamiseen on kyselty sekä projektin että kiinteistövälittäjän toimesta. Kohderyhmänä ovat kiinteistösijoittajat että hoivakiinteistöihin sijoittavat kiinteistörahastot. Lähtökohtainen tilanne on heillä se, että tilojen pitkäaikainen pääkäyttäjä tulisi olla tiedossa ennen sitoutumista. Pääkäyttäjän kanssa tulee olla tällöin tilaohjelma, aikataulu ja vuokrasopimus. Tällä hetkellä kiinnostus on hyvin vähäistä. Tähän vaikuttaa myös edelleen epävarmana jatkuva yleinen taloustilanne. Tilanneyhteenveto on liitteenä Yrityskeskus INNOCUM Tarinasta n. 4 km:n etäisyydellä oleva entinen Harjamäen sairaala-alue on kehittynyt monipuoliseksi, toimivaksi ja arvostetuksi yritysalueeksi, Yrityskeskus INNOCUMiksi. Sen omistaa Kiinteistö Oy Isoharja, jonka osakkaina ovat edelleen Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja Siilinjärven kunta. Alueella toimii kiinteistöyhtiö vuokralaisina noin 60 erilaista toimijaa ja työntekijöitä tiloissa on yli 350. Kiinteistöyhtiö on käynyt alueella läpi taloudellisesti raskaan peruskorjausprosessin ja tilojen ylläpito vaatii edelleen merkittäviä panostuksia. Sen vuoksi Tarinaan suunnitellun toiminnan tulisi olla sellaista, että se ei kilpaile samoista toimijoista INNOCUMin kanssa vaan täydentää yritysnäkökulmasta katsottuna muutoin Siilinjärven palvelutuotantoa ja yritystoimintaa. Kilpailevaa toimintaa olisivat mm. tavanomaiset yritys- ja toimistotilat ja vapaasti vuokrattava koulutus- ja kokoustilatarjonta. Siilinjärven kunnan toimintojen merkittävä siirto Tarinaan (kts. kohta 2.17, tuote 7) olisi myös merkittävä talouspohjan heikennys Isoharjan toimintaan ja vaikeuttaisi vuosikausien ajan kiinteistöjen ylläpitoa ja alueen kehittämistä. Toinen puoli olisi taas se, että tällöin INNOCUMiin vapautuisi tilaa yritystoiminnan käyttöön. Keskeinen kysymys olisi tällöin Tarinan omistajuus. Jos omistajana olisi Kiinteistö Oy Isoharja, niin tilanteesta voisi saada myös synergiaetuja toiminnan monipuolisen volyymin kautta. Toisaalta kiinteistöyhtiön kokonaisrahoitusriski kasvaisi merkittävästi. Jos omistajana olisi ulkopuolinen

11 11 kiinteistösijoittaja tai toimija, se voisi saada aikaan osittain kilpailevaa toimintaa, elleivät kaikki Tarinan tilat täyttyisi Siilinjärven kunnan tilatarpeista. Tarkastelusta on tarkemmin liitteessä Kiinteistöjen kunnostus ja kannattavuus Tarinan kiinteistöjen kunnostus- ja muutostyöt uuteen käyttöön aiheuttavat suuren taloudellisen haasteen. Kuntoarvioiden yhteydessä on arvioitu 10-vuoden kunnossapidon ja peruskorjausten kustannuksia. Lisäksi tulevat tilojen käyttötarkoituksen muutoksista aiheutuvat kustannukset. Tosin, kun peruskorjausta tehdään samalla kertaa tilamuutosten kanssa, niin kokonaispanostus on edullisempi. Kannattavuutta on arvioitu liitteen 11 taulukossa kahdella vaihtoehdolla. Ve 1:ssä rakennus T2 säilyy ja se peruskorjataan. Ve 2:ssa se puretaan. Laskelma on tehty T1:n ja T2:n osalta kahdella käyttöasteella, 100 % ja toisaalta taso, jolla päästään kannattavuuden 0-tason yli. T 5 on jo vuokrattu. Laskelmassa käytetty vuokrataso on arvioitu käypä vuokra kunnostetuista tiloista mutta ilman erityisiä tilamuutoksia. Rahoituskulut on laskettu ensimmäisen vuoden osalta 15 vuoden laina-ajalla ja 4 % /v korolla. Kiinteistöhoitokulupohjana on sairaanhoitopiiristä saatu vuoden 2013 Tarinan kulujen toteutuma sekä toisaalta arvioitu kulu, kun tilat ovat kunnossa. Ve 2:ssa on käytetty samaa kiinteistönhoito-kustannusta kuin ve1:ssä. Todellisuudessa rakennuksen purkaminen pienentää kokonaiskustannusta jonkin verran mutta tällä tarkastelun tasolla sillä ei ole oleellista merkitystä. Laskelman mukaan kiinteistöjen PTS:ien mukaiset peruskorjaus- ja kunnossapitotyöt pystyttäisiin juuri ja juuri hoitamaan, mikäli T1:n ja T2:n vuokrausaste olisi lähellä 100 %:a ja vuokratasot 14,- ja 9,- euroa / m2 (alv 0 %) ja T5 on vuokrattuna nykyisellä sopimuksella. Erityisiä ja kalliita muutostöitä tuo vuokrataso ei vielä kestä. Myöskään kehittämiseen ei rahaa juurikaan jää. Kannattavuuden näkökulmasta uuskäytön haasteet ovat isot. Tavoitteena tulee olla sellainen toiminta- ja käyttöratkaisu, jolla voidaan turvata pitkäaikainen kiinteistön käyttö, suuri käyttöaste jo uuden toiminnan alkaessa ja toimijoiden riittävä vuokranmaksukyky. Vuokranmaksukykyyn vaikuttaa oleellisesti toiminnan kiinnostavuus, kokonaismarkkinat ja kulloinenkin markkinatilanne. Investointeihin tarvitaan pitkäaikaista lainoitusta. T2:n purkaminen parantaa hankkeen kannattavuutta. T2:n korvaaminen tarkoituksen mukaisella uudisrakennuksella luo myös uutta lisä- ja jalostusarvoa alueen kehittämiseen Alueen kunnallistekniikka, lämpö- ja sähköverkot sekä sisäiset verkot Alue on liitetty Siilinjärven kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Alue on kaukolämmön piirissä. Lämmön tuottaja on Savon Voima Oy ja myös sähköliittymä on Savon Voima Oy:n.

12 12 Liittymäpisteet ovat vesijohdon osalta teknisessä tunnelissa ja viemäriverkon osalta liittymä on kunnan ilmoituksen mukaan mäen alla idässä Kanavatien ja Kasurilantien risteyksessä. Liittymän etäisyys on n. 0,9 km nykyisestä tontin rajasta. Runkolinjaan liittyy nykyisin myös ulkopuolisia käyttäjiä, jotka asuvat tai toimivat aiemmin sairaalan omistamissa tiloissa ja alueilla. Lämpösyöttölinjan ja sähköverkon liittymäpisteet ovat T3 lämmönjakohuoneessa. Rakennusten T1, T2 ja T3 sekä piha-alueen alla on tekninen tunneli, jossa sijaitsevat em. rakennusten vesi-, viemäri-, lämpö- ja sähkörunkolinjat. Rakennusten T4 ja T5 tekniset yhteydet ovat maahan kaivettuja kaapeli- ja johtoteitä. Alueen sisäisten, kiinteistö omien vesi-, viemäri- ja lämpöverkkojen kunnosta on arvio LVI-kuntoarvioissa. Kunnan vesiliittymä on uusittu vajaa kymmenen vuotta sitten. Viemärin runkolinjaa on uudistettu (sujutus) v n. 0,25 km. Siitä eteenpäin linja jatkuu muoviviemärinä. Vesi- ja viemärirunkolinjojen kunto on siten hyvä. Siilinjärven kunnan kanssa on syytä käydä neuvottelu runkoviemärin loppupäästä moottoritien länsipenkalta eteenpäin (n.0,3 km), koska se palvelee myös muita erillisiä kiinteistöjä (Pikku-Tarina, puutarha, Tarina Golf Oy). Pääverkostoista on kaaviokuvat liitteenä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin omistamat maa-alueet Tarinaharjun alueella on sairaanhoitopiirin omistuksessa maa-alueita vielä yhteensä 68,07 ha. Ne jakautuvat neljäksi eri kiinteistöksi, joista on yhteinen kartta liitteessä 13. Varsinaisen sairaala-alueen pinta-ala on 4,08 ha. Se muodostuu kahdesta eri tilasta; Kansanparantola I kokonaan sekä osa tilaa Kansanparantola. Muu osa maa-alueista (63,99 ha) on vuokrattu Tarinaharjun Golf Oy:lle vuokrasopimuksella, joka päättyy Vuokrattujen kiinteistöjen rasitteena on Tarinaharjun Golf Oy:n vuokraoikeuden kiinnitys (kohdistuu myös tilaan Kansanparantola) Sairaala-alueeseen kohdistuvat muut rasitteet ja oikeudet Sairaala-alueeseen ja rakennukseen T1 kohdistuu ulkopuolisten toimijoiden oikeuksia. Näitä ovat mm. oikeudet sijoittaa erilaisia laajempaa käyttäjäjoukkoa palvelevia teknisiä laitteita rakennukseen (T1) sekä alueelle. Nämä oikeudet on tarkistettava ja sovittava silloin, kun alueen omistusta järjestellään. Yhteenveto on liitteenä Vanhat kaatopaikat Sairaala-alueella on ollut aikoinaan omia kaatopaikkoja. Ne on kartoitettu jo aiemmin ja tarvittavilta osin puhdistettu Alueen kaavatilanne

13 13 Alueella on voimassa Pohjois-Savon liiton laatimat Kuopion seudun maakuntakaava, Pohjois-Savon maakuntakaava ja tuulivoimamaakuntakaava. Maakuntakaavoissa alue on osoitettu rakennussuojelualueeksi, joka velvoittaa ottamaan rakennussuojelun huomioon alueelle suunnitelluissa toimenpiteissä ja tulevassa kaavoituksessa. Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleis- ja asemakaavaa. Siilinjärvi Maaninka harjualueen yleiskaavaluonnoksessa alue osoitettiin nykyisille sairaalatoiminnoille, mutta kaavaehdotusvaiheessa alue rajattiin voimaan tuleen yleiskaavan ulkopuolelle, koska alueen uusi käyttötarkoitus oli ratkaisematta. Kirkonkylän yleiskaavoitus on käynnistynyt. Kaavatyössä otetaan huomioon ja ratkaistaan alueen asemakaavoitustarve, alueen käyttötarkoitus, rakennussuojelutarverakennuskohtaisesti sekä mahdolliset lisärakentamisen alueet. Aikataulun mukaan uuden yleiskaavan luonnos on nähtävillä maaliskuussa 2015 ja ehdotus hyväksyttävänä vuoden 2015 lopulla Alueen rakennushistoriaselvitys ja rakennussuojelu Projektin aikana on teetetty sairaanhoitopiirin toimeksiannosta alueen rakennushistoriaselvitys. Siinä on kartoitettu alueen toiminnallinen ja rakennushistoria, alueen ja rakennusten ominaispiirteet sekä säilyneisyys. Selvitys tuottaa tietoa kaavatyön ja rakennusten tulevan käytön suunnittelun tueksi. Selvityksen tekijä on Helsingistä arkkitehti Marianna Heikinheimo, arkkitehtitoimisto Archtours Oy / arkbyroo. Selvityksen mukaan Tarinan sairaala lähiympäristöineen on erittäin hyvin säilynyt 1930 luvun parantolakokonaisuus. Se on aikakautensa tyyppikohde mutta ei tutkijan mukaan rakennushistoriallisesti merkittävä. Etenkin sairaalarakennukseen (T1) ja piha-alueille sisältyy vaalittavia piirteitä, jotka on jatkokäyttöä suunniteltaessa tarpeen ottaa huomioon. Rakennushistoriaselvityksen yhteenveto on liitteessä 15. Alue on määritetty Kuopion seudun maakuntakaavassa suojeltavaksi maakunnallisesti merkittävänä kohteena. Lopullinen suojelullinen tarkastelu ja päätökset tehdään asemakaavatyön yhteydessä. Suojeluvaateet vaikuttavat mm. rakennusten peruskorjausten sisältöön, rajoittavat purkamista ja muutoksia julkisivujen osalta sekä ohjaavat mahdollista laajentamista ja lisärakentamista Alueen kehittämisen muita lähtökohtia Perusselvittelyn ohella alueen ja rakennusten tulevaa käyttöä lähdettiin jaottelemaan ja tarkastelemaan myös seuraavien lähtökohtien pohjalta. Sijainti Tarinan alue Siilinjärven kirkonkylän yli asukkaan keskustaajamassa mutta aivan arvokkaan harjuluonnon vieressä tarjoaa luonnonläheiset ja viihtyisät puitteet asumiselle, yritystoiminnalle ja vapaa-ajan toiminnoille. Taajaman palvelutaso on hyvä. Etäisyys kaupallisten palvelujen luokse on n. 0,5 1 km.

14 14 Liikenteellisesti alue on hyvien yhteyksien varrella. Moottoritie on vieressä, tosin rampille on matkaa yli 1,5 km. Lentokentälle on matkaa 10 km ja rautatieasemalle 2 km. Etäisyys Kuopion keskustaan on n. 24 km. Oman rajoitteensa tuo sijainti mäen päällä. Lähin puoli kilometriä on alueelle tultaessa ylämäkeä. Rakennukset ja lähiympäristö yleisesti Kehittämisessä lähtökohtana on ollut se, että kullekin rakennukselle haetaan ja suunnitellaan tekniset ja tilaominaisuudet huomioon ottaen tarkoituksen mukainen käyttö. Tavoitteena tulee olla, että käyttöön otossa voitaisiin välttää tarpeettoman laajoja ja kalliita muutostöitä. Rakennusten kunto ja ominaisuudet vaihtelevat suuresti. Se tuo oman taloudellisen haasteen Alue on puistomaisesti rakennettu mutta sen ylläpitoon ei ole viime aikoina juurikaan satsattu. Kehittämisessä puistomaisuus ja sen osittainenkin ennallistaminen ovat oleellisia arvo- ja viihtyvyyselementtejä. Seudullinen perusta Siilinjärveläinen yritystoiminta on monipuolista ja vilkasta. Se tarjoaa mahdollisuuksia sekä uuden yritystoiminnan luomiseen että olemassa olevan vahvistamiseen. Kuopion seudulla on korkeatasoista, kansainvälisen tason tutkimusta ja opetusta, joka tarjoaa mahdollisuudet osaamispohjaisiin uusyrityshankkeisiin ja seudun nykyisten yritysten toiminnan kehittämiseen. Tällä hetkellä yleisen taloudellisen epävarmuuden aikaan yritysten kiinnostus uusia mahdollisuuksia kohtaan on heikko. Sekä Siilinjärven että Kuopion taloudelliset mahdollisuudet esim. hoivapalvelujen ostoon ovat niukat. Itä-Suomen yliopisto, Savonia ammattikorkeakoulu ja Savon ammattiopisto pyrkivät myös aktiivisesti yhteistoimintaan yritysten kanssa. Näiden osalta kuitenkin ensisijainen yhteistyön tavoiteryhmä ovat kuopiolaiset yritykset. EU-ohjelmat EU:n uusi rahoitusohjelmakausi on käynnistymässä. Sen painopistealueita ovat mm. yritysten toimintakyvyn edistäminen, palvelutuotteiden ja osaamisen kehittäminen, syrjäytymisen ehkäisy, työelämän kehittäminen. Tarinan tulevaisuuden osalta kehittämisrahoitus voisi liittyä esimerkiksi hoiva- ja palveluyritysten osaamisen ja uusien palvelujen kehittämiseen sekä erityisesti uusien liiketoimintamallien luomiseen ja verkottumiseen. Tarkemmat rahoitusohjeet valmistuvat vasta vuoden 2014 lopulla. Rahoitusta ei ole käytettävissä kiinteistön jalostamiseen. Päämäärä Tämän kehittämisprojektin päämääränä on ollut tuottaa alueen ja rakennusten vaihtoehtoisia uuskäytön malleja. Niiden pohjana tulee olla tulevaisuuden tarpeiden ja yhteiskunnan kehityksen mukaisia sisältöjä ja ominaisuuksia niin, että ne vastaavat Siilinjärven ja Kuopion seudun kehityshaasteisiin ja tarpeisiin.

15 15 Tulevaisuusnäkökulma Yhtenä keskeisenä näkökulmana alueen tulevien käyttömahdollisuuksien ja niiden kehittämisajatusten osalta ovat olleet myös seuraavat strategiaselvitykset: Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko 2013, Kestävän kehityksen malli, Pekka Himanen & al. Siilinjärven kuntastrategia 2025 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma Selvityksissä esillä olleista tavoitteista ja näkökulmista on tätä projektia sivuavilta osin tiivistelmä liitteessä Alueen kokonaiskäyttösuunnittelun periaatteet Edellä mainitussa selvitystyövaiheessa päädyttiin seuraavaan alueen käytön ja toimintojen pääjaotteluun, joka on ollut uuskäytön kehittämisen ja suunnittelun pohjana; 1. Kehittämiskohteina ovat rakennukset T1 ja T2 (jos se säilytetään). Rakennus T3 (tai korvaavaan rakennukseen tehtävät tilat) tulee olemaan jatkossakin tarpeellinen kiinteistötekniikan ja huollon keskuspaikkana. T2:n ja T3:n tulevaisuus tulee tarkentumaan kaava- ja lisärakentamisen mahdollisuuksien tarkasteluissa. 2. T4 rakennus, joka sijaitsee erillään muista rakennuksista, pyritään myymään. 3. T5 rakennus on nyt vuokrattu v lopulle saakka. Sen tuleva käyttö ratkaistaan vuokrakauden lopulla alueen silloisen kehittämisvaiheen mukaan Alueen uusien toimintojen tuotteistus ja tuleva rakennuskohtainen käyttö Alueen erilaisia tulevia toimintoja lähdettiin tarkastelemaan tuotepohjaisesti. Tuote on tässä joko palvelu tai tapa toimia tai kokonaisuus määrätyn tyyppisille asioille. Niitä tarkasteltiin yhtenäisen, tarkoitusta varten luodun mallin mukaan ottaen huomioon myös aiemmin mainittujen strategisten selvitysten esille tuomaa tulevaisuusnäkökulmaa. Yhteinen pyrkimys eri tuotteissa on pyrkiä hyödyntämään myös alueen ja seutukunnan taloudelliset mahdollisuudet. Tarkasteltavia tuotteita ovat; Asuminen ja oheispalvelut Ikääntyvien henkilöiden palvelut Kiinteistön tuottamat muuta toimintaa tukevat palvelut Lapsiperhepalvelut Liikunta, urheilu ja valmennus Nuorten asuminen ja toiminta Mahdollisten Siilinjärven kunnan palvelujen kokonaisuus (toiminnallinen tilankäyttöajatus, joka vaatii kunnan erilliset päätökset)

16 16 Terveyspalvelut Työikäisten työssä jaksamista tukevat palvelut Väestön hyvinvointipalvelut, Voi Paremmin keskus Yritysten kehittämispalvelut Tarkemmat tuotekohtaiset kuvaukset ja niiden taloudelliset arviointikriteerit ovat liitteissä 17 a Tuotteistuksen periaatteet ja 17 b Eritellyt tuotekohtaiset kuvaukset. Tuotekuvauksissa esitetyt muutos- ja korjauskustannukset perustuvat omiin Kiinteistö Oy Isoharjan aikaisiin korjaus- ja muutostöiden kustannusperusteisiin (alv 0%). Kustannukset ovat suuntaa-antavia ja osittain päällekkäisiä kuntoarvioiden PTS-laskelmien kanssa. Rakennuksittain em. tuotteet (toiminnot) sijoittuisivat pääosin rakennukseen T1 ja tukipalvelujen osalta rakennukseen T2, joka on tässä kaavamaisessa tarkastelussa vielä säilytetty kunnostettavana rakennuksena. Mikäli se puretaan, on korvaavien tilojen sijoittelu tarkasteltava uudelleen esim. T1:ssä Rahoitusvaihtoehtoja Rakennusten uuteen käyttöön otto edellyttää sekä kiinteistöjen peruskorjausta ja muutostöitä että myös palvelujen ja uuden yritystoiminnan kehittämistä. Kiinteistöjen peruskorjaukseen liittyvä rahoitus riippuu myös omituksesta. Valtion rahoitus edellyttää joko julkista tai yleishyödylliseksi hyväksyttyä omistajuutta. Yksityiselle omistukselle on tarjolla markkinaehtoisesti joko pankki- tai sijoittajarahoitusta. Uuden tai olemassa olevan palveluyritystoiminnan ja uusien toimintamallien kehittämiseen on tarjolla useita avustusmalleja mutta sen lisäksi tarvitaan myös omaa rahoitusta. Useisiin esitettyihin Tarinan tuotteistuksiin liittyy merkittävää kehitystarvetta. Erilaisia rahoitusvaihtoehtoja on tarkasteltu liitteessä Lisärakentamismahdollisuudet Tarinan tontin mahdollista lisärakentamismahdollisuutta on tutkittu karkealla luonnostasolla viidellä eri vaihtoehdolla, liite 19. Tarkastelun mukaan tontille voidaan sijoittaa lisärakentamista sekä nykyiset rakennukset T2 ja T3 säilyttäen että ne korvaten. Lisärakentaminen toisi alueelle uutta kerrosalaa n krs-m2 (10 20 %) vaihtoehdosta riippuen. Uusien rakennusten kokonaiskerrosala olisi vaihtoehdosta riippuen n krs-m2. Lisärakentamisen haasteena tulee olemaan piha-alueiden viihtyisyyden turvaaminen sekä autopaikoituksen sijoittaminen. Autopaikkatarpeeseen vaikuttaa ratkaisevasti T1:n ja uusien rakennusten tuleva käyttö. Lisärakentamisvaihtoehdoista ve4 toisi eniten lisärakentamista alueelle. Toisaalta aiemman kaltainen pihamiljöö pilkkoontuu ja autojen pysäköinti muodostaa piha-alueen keskiön. Ve5:ssä uudet rakennukset sijoittuvat vanhojen rakennusten T2 ja T3 alueille ja mahdollistavat suojaisan pihakokonaisuuden, jota voidaan kehittä lähemmäksi vanhaa alkuperäisideaa. Ve5:ssä lisärakentamisoikeus jää n krs-m2 vähäisemmäksi kuin ve4:ssä.

17 17 Lisärakentamista, sen sisältöä, määrää ja sijoittelua tarkastellaan seuraavaksi yleiskaavavaiheessa Omistusjärjestelyt Sairaanhoitopiirin ensisijainen tavoite on irtaantua Tarinan alueesta kokonaan myymällä se. Sairaala-alue on n. 4,08 ha ja sillä olevat rakennukset krs-m2. Sairaala-alueen suorassa myyntitilanteessa ostajana olisi joko rakennusliike, joka kehittää, jalostaa ja myy kohteen edelleen kiinteistösijoittajalle tai suoraan kiinteistösijoittaja / -kehittäjä. Tällöin lähtökohtana on, että tiloille on jo löydetty pitkäaikainen ja maksukykyinen vuokralainen. Sijoituskohteet ovat olleet yleensä hoiva- tai toimitilakiinteistöjä mutta nyt myös asuntokohteet kiinnostavat (ainakin kasvukeskuksissa). Hoivapuolella toimii myös kiinteistörahastoja, jotka sijoittavat uusiin tai kunnostettuihin hoivakiinteistöihin. Näissäkin tapauksissa tulisi kiinteistön kehittäminen olla viety niin pitkälle, että käyttösuunnitelmat ja pitkäaikaiset vuokrasopimukset on tehty, jolloin tuotto on nähtävissä. Rahastot hakevat ennen kaikkea vakaata kassavirtaa. Myös vakuutusyhtiöt toimivat samalla ajatuksella. Tuotekohtaista vaikutusta omistajavaihtoehtoihin on kuvattu liitteessä 20. Sijoittajien kanssa on käyty alustavia keskusteluja, joista on yhteenveto liitteenä 9. Toinen vaihtoehto on soveltaa samaa mallia kuin Harjamäessä ja siirtää kiinteistöomistus kiinteistöyhtiölle. Nopein tapa olisi laajentaa Kiinteistö Oy Isoharjan toimintaa ja omistusta Tarinaan. Se mahdollistaisi monipuolisemman uusiokäytön kuin myynti ulkopuolisille yhden teeman jalostajalle. Toisaalta Isoharjan tulisi tällöin löytää palvelutuottajat ja olla mukana kehittämässä konseptiikkaa. Tämä merkitsee erittäin merkittävää taloudellista haastetta ja riskiä Isoharjan toimintaan usean vuoden ajalle. Vaihtoehto ei ole siten järkevä ja tarkoituksen mukainen Isoharjan kannalta. Kts. myös kohta 2.9 ja Kolmas vaihtoehto on perustaa Tarinan jalostettavien kiinteistöjen omistajaksi uusi erillinen kiinteistöosakeyhtiö ja jota esimerkiksi Isoharja operoisi ja kehittäisi erikseen sovittavalla tavalla. Kehittäminen tapahtuisi ko. yhtiön lukuun. Yhtiön omistuksesta voitaisiin luopua sitten, kun sen arvo olisi riittävä. Kts. liite 21. Siilinjärven kunnan pääosin omistama vuokrataloyhtiö Siilinjärven Kotipolku Oy on myös ilmaissut kiinnostuksensa T1:n vuokra-asuntojalostamiseen, yritystilojen tuottamiseen sekä myös lisärakentamiseen. Toisaalta on mietittävä sitä, että onko kunnallinen vuokrataloyhtiö sopiva omistaja koko kehittämisalueelle. Lisäksi sairaanhoitopiiri omistaa Tarinassa n. 64 ha:n maa-alueen, joka on vuokrattu saakka ulottuvalla vuokrasopimuksella Tarinaharjun Golf Oy:lle. Alueella on golfkenttä. Sen osalta myyntiselvitykset ja -ratkaisut tulee tehdä erikseen.

18 Valtionosuuksien ja arvonlisäveron mahdollinen palauttaminen, varallisuusveron hyvitys Sairaanhoitopiiri on selvittänyt valtionosuuslain (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta) 30 mukaisesti Tarinan sairaalan perustamishankkeisiin saatujen valtionosuuksien mahdollisen palauttamisen. Tarinan sairaalaan on saatu vuonna 1990 valtion avustusta markkaa eli ,41 euroa. Valtionosuuslain mukaan voidaan perustamishankkeeseen saatua valtionosuutta vastaava suhteellinen osuus hankitun omaisuuden käyvästä arvosta määrätä palautettavaksi kokonaan tai osittain valtiolle, jos omaisuus luovutetaan toiselle tai jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta käytetä muuhun valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan. Valtionosuutta ei voida periä takaisin perusteella, joka on syntynyt myöhemmin kuin 30 vuoden kuluttua hankkeen valtionosuusselvityksen antamisesta. Asia selvitetään ennen lopullisia hallinta- ja omistusmuutospäätöksiä. Arvonlisäveron palautuksen osalta on tehty myös laskelma. Sen mukaan palautettavia arvonlisäveroja on vuoden 2015 lopussa jäljellä ,- euroa. Syksyllä 2014 annetussa uudessa SOTE-lakiesityksessä on mainittu kiinteistöluovutusten varallisuusveron vapautus. Se koskee vain tapauksia, joissa kiinteistö jatkaa SOTE-palvelukäytössä. Se ei koske tapauksia, joissa kiinteistö luovutetaan muuhun käyttöön Ajankohtaiset ulkoiset tekijät Projektin lopullisten ratkaisujen osalta tilannetta vaikeuttavat ja viivästyttävät monet tämän hetkiset talouden ym. epävarmuustekijät ja yhteiskunnalliset avoimet asiat. Näitä ovat; Jo vuosia jatkunut kansainvälinen heikko talouskehitys, joka vaikuttaa myös Suomen elinkeinoelämään rajoittaen sekä yritysten investointi- että kehittämishaluja ja mahdollisuuksia. Heikolla talouskehityksellä ja säästöpaineilla on myös merkittävä vaikutus valtion- ja kuntatalouteen karsien mahdollisuuksia palvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen. Rahoitus- ja investointimarkkinoilla kriteerit uusien hankkeiden osalta ovat erittäin tiukat. Parhaillaan meneillään olevat kuntaselvitykset vaikuttavat myös Siilinjärven ja laajemmin Kuopion seudun tulevaisuuden palvelutarveratkaisuihin. Valtakunnallinen sote-uudistus hidastaa alan palvelujen kehittämissuunnitelmia. Projektin ideoinnissa ja toimintamallien kehittämisessä em. tekijöitä ei ole kuitenkaan otettu erityisesti huomioon vaan on haettu avoimesti erilaisia mahdollisuuksia. Niillä on kuitenkin vaikutusta, kun haetaan lopullisia Tarinan sairaala-alueen uuskäyttö- ja omistusratkaisuja.

19 19 3. PROJEKTIN KESKEISET TULOKSET Projektin ja sen aikaisten muiden toimenpiteiden keskeiset tulokset käydään tässä läpi yhteenvedonomaisesti. Tarvittaessa viitataan liitteisiin, joko aiempiin tai tässä mukana oleviin. Tässä esitettävien tulosten ratkaisuajankohta on Alueen kehittäminen Sairaala-alue on n. 4 ha:n laajuinen puistomainen alue, jossa on 5 rakennusta. Alue tarjoaa sijainniltaan, yhteyksiltään ja luonnon ympäristöltään monia mahdollisuuksia myös uuteen käyttöön. Toteutetuissa vertailukohteissa yhteisenä kehittämisteemana on ollut asuminen, hoivapalvelut, hyvinvointi- ja terveyspalvelut sekä näitä tukeva yritystoiminta. Piha-alueita kehitetään lähemmäksi alkuperäistä muotoaan ja sisältöään T1:n lopullisen käyttöratkaisun ja alueen lisärakentamisselvityksen jälkeen. Puistomaisuutta on tarpeen kehittää myös piha-alueen ja lähiympäristön puustoa harventamalla ja avaamalla näkymiä ympäristöön. Hyvä tavoite on alkuperäissuunnitelman kaltainen pihapuistikko istutuksineen ja varusteineen sopeutettuna alueen uuteen käyttöajatukseen. 3.2 Rakennusten käyttöehdotukset Sairaala-alue ja sillä olevat rakennukset tarjoavat toimintaympäristön monille erilaisille käyttömuodoille. Ensisijainen ja ratkaiseva kehittämiskohde on rakennus T1, jossa on n. 75 % kiinteistöjen yhteisestä kerrosalasta. Sen tulevan käytön mahdollisuudet, niiden sisältö ja tarvittavat muutostyötoimenpiteet on kuvattu eli tuotteistettu. Tuotteiden sisältö on esitetty tuotekortteina (liite 17a ja b). Tuotteiden sisältö tarkentuu jatkokehitysvaiheissa potentiaalisten käyttäjien kanssa. Jatkokehittämisen teemoiksi esitetään vaihtoehtoisesti asumista, hoivapalveluja, terveysja hyvinvointipalveluja tai niiden osittaista yhdistelmää sekä neljäntenä vaihtoehtona Siilinjärven kunnan palveluiden kokonaisuutta lisättynä terveyden ja hyvinvoinnin edistämispalveluilla ja tuki- tms asumisella. Teemoista on sijoitteluehdotukset liitteessä 17c. Lisäksi uutena ja projektin lopussa tarkentuneena jatkotarkastelukohteena on laaja-alaiseen diagnostiikka-, kuntoutus- ja hyvinvointipalvelukokonaisuuteen perustuva

20 20 hyvinvointikeskus. Jatkokehittämisvaiheessa näistä teemoista valitaan ensisijainen tai ensisijaiset vaihtoehdot markkinanäkemysten ja tilanteen mukaan. Diagnostiikka- ja hyvinvointipalveluiden tarkempi sisällön ja tuotantomallien kehittäminen vaatii jatkossa erillisiä osaamispohjaisia kehittämistoimenpiteitä sekä uusien, jopa uudenlaisten palvelukokonaisuuksien ja verkostojen luontia. Kehittämistoimissa tulee olla keskeisenä lähtökohtana proaktiiviset tulevaisuuden asiakas- ja yhteiskunnalliset tarpeet sekä kehittyvät ja tehokkaat toimintamallit (liite 16). Rakennukset T2 ja T3 korvataan uudisrakennuksilla. T3:n yhteyteen sijoitetaan alueen lämpö- ja sähköpääkeskukset sekä muu kiinteistöjen yhteinen päätekniikka. Rakennus T4 pyritään myymään. T5:n osalta tehdään ratkaisut, kun vuokra-aika päättyy v Alueen omistus Alue ja sillä olevat rakennukset T1, T2, T3 ja T5 myydään sijoittajalle tai siirretään uudelle omistajaksi ja kehittämisestä vastaavaksi organisaatioksi perustettavalle kiinteistöyhtiölle. Kiinteistöyhtiön omistajana on Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Sairaala-alueella oleva entinen ylilääkärin asuintalo T4 laitetaan myyntiin, kun yleiskaava on vahvistettu. Sille lohkaistaan oma tontti. Kulkuyhteys tontille ratkaistaan kaavatyön yhteydessä. Kiinteistön tekniset verkot jäävät rasitteeksi alueelle. Rakennuksessa olevalle arvokkaalle sairaalamuseolle haetaan uudet tilat, jossa sen aukiolo ja esittely ovat järkevästi ratkaistavissa. Tarinaharjun Golf Oy:lle vuokratut tilat (Siimes, Särkänpelto ja osa Kansanparantolan tilaa) ja niihin kohdistuvat vuokrasopimukset ovat edelleen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin omistuksessa, kunnes niistä tehdään erillinen myyntipäätös. Kansanparantolan tilasta lohkotaan sairaala-alueella oleva m2:n osa erilleen osaksi T1:n ja T4:n tontteja (kts. liite 13). 3.4 Kaavoitus- ja rakennussuojelutarpeet Alueen yleiskaavoittaminen on käynnissä Kirkonkylän yleiskaavatyön yhteydessä. Yleiskaavaluonnos tulee aikataulun mukaan nähtäville vuonna Kaavatyössä otetaan huomioon alueen tulevan käytön tarpeet ja rakennushistoriaselvityksen näkemykset. Siinä otetaan kantaa myös rakennussuojelunäkökohtiin. Lopullinen mahdollinen rakennussuojelulain mukainen rakennussuojelupäätös tehdään asemakaavavaiheessa. Alueen lisärakentamismahdollisuudet (mahdollinen uudisrakentamisen sijoittuminen, rakennusoikeuden määrä, käyttötarkoitus, nykyisten rakennusten mahdollinen osittainen korvaaminen, liikenne- ja katujärjestelyt) selvitetään tarkemmin asemakaavatyön yhteydessä. Yleiskaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukaisen asemakaavatyön käynnistäminen vaatii Siilinjärven kunnan erillisen päätöksen, jossa on sovittu kaavatyön kustannuksista ja kaavan toteuttamiseen liittyvistä korvauksista maankäyttösopimuksella. Asemakaavasta aiheutuu kunnalle velvoitteita mm. katu- ja vesihuoltoverkostojen sekä virkistys- ja yleisten alueiden osalta.

21 Tekniset verkot, tieyhteys, rasitteet Alueen vesi-, viemäri-, aluelämpö- ja sähköliittymät ovat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin omistuksessa. Ne palvelevat osittain myös muita ulkopuolisille myytyjä kiinteistöjä. Niiden osalta on tarpeen tehdä / tarkistaa rasite- ja käyttöoikeussopimukset. Sovittavia asioita ovat mm. Viemärin loppuosa moottoritien alituksineen, joka neuvotellaan Siilinjärven kunnan omistukseen. Muita kiinteistöjä palvelevan Siilinjärven kunnan vesijohdon sijainnista tontin alueella tehdään sopimus kunnan kanssa. Sairaala-alueelle johtava tieyhteys on yksityistie, jonka tiekunnan osakkaana on myös Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Käytännön hallinnoinnista vastaa tiehoitokunnan valitsema tieisäntä. Alueen asemakaavoituksen myötä myös sairaala-alueelle johtavan tien omistus ja ylläpitovastuu tarkentuvat. 3.6 Omistusjärjestelyt Omistajan tavoitteena on irtaantua sairaala-alueesta. Helpoin tapa tähän olisi sen suora myynti. Projektin aikana on kuitenkin käynyt ilmi, että mm. viitekohteissa se on onnistunut vain silloin kun alueen sijainti on erittäin houkutteleva (suuren järven ranta-alue) ja alue on niin suuri, että sinne voidaan kaavoittaa merkittävä määrä uutta rakennusoikeutta asuntotai vapaa-ajan rakentamiseen. Kumpaakaan näistä edellytyksistä ei ole Tarinassa olemassa. Sijainnista ja alueen suhteellisen pienestä koosta johtuen ostavana omistajavaihtoehtona voisi olla yksittäinen sijoittaja. Tässä markkinatilanteessa ja lähiajan aikaperspektiivissä sijoittajat ovat varovaisia ja kriittisiä uusien sijoituskohteiden suhteen. Jotta kiinnostusta olisi, rakennusten tuleva käyttösuunnitelma ja sitova vuokrasopimus tulisi olla olemassa. Markkina- ja yleistilanteesta johtuen tämäkin edellytys puuttuu (kts. kohta 2.24). Näin ollen vahvaksi osittaisvaihtoehdoksi jää tällä hetkellä alueen ja sillä olevien rakennusten yhtiöittäminen erilliseksi kiinteistöyhtiöksi. Kiinteistöyhtiön omistajana olisi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri sekä mahdollisesti Siilinjärven kunta sen omien toiminnallisten ja palvelutuotannollisten tarpeiden perusteella. Yhtiö ottaa vastatakseen alueen kehittämisen sekä uuden toiminnan ja lisäarvon luomisen. Kehittämisestä vastaisi sairaanhoitopiirin ja Siilinjärven kunnan nykyisin omistama Kiinteistö Oy Isoharja, joka omistaa ja hallinnoi Yrityskeskus INNOCUMia. Tehtävät ja vastuut on suunniteltava ja sovittava erikseen sekä Siilinjärven kunnan että Kiinteistö Oy Isoharjan kanssa. Omistajat voivat myydä yhtiön myöhemmin sopivaksi katsomanaan aikana. 3.7 Tulevaisuuskuva Tällä hetkellä yleinen talouden tilannekuva on hyvin hämärä (kohta 2.24). Kaikissa kehittämishankkeissa on kuitenkin syytä uskoa, että tilanne paranee jollain aikavälillä, niin

22 22 myös Tarinan osalta. Karkea arvio tulevaisuuden kuvasta voisi olla eri käyttövaihtoehdoilla seuraava; Asuminen; n. 60 asuntoa T1:ssä ja n. 50 asuntoa kahdessa uudisrakennuksessa, yhteensä n asukasta. Pelkästään hoivapalvelut; n. 100 hoiva-asuntoa (-paikkaa), tukipalveluja 2 3 yritystä, työpaikkoja yhteensä 80 kpl. Hoiva- ja terveyspalvelut; n 60 hoiva-asuntoa -(paikkaa), yrityksiä 4 6 kpl, työpaikkoja yhteensä kpl. Siilinjärven kunnan palveluja; n.160 työpaikkaa (jo olevia), intervallihoivapaikkoja 20 kpl, lisäksi n senioriasuntoa tai hoivapaikkaa. Diagnostiikka- ja hyvinvointipalvelut; 5 10 yritystä, työpaikkaa, majoitustilaa / asuntoja 40 kpl Myös neljässä jälkimmäisessä vaihtoehdossa rakennettaisiin n. 50 uutta asuntoa kahteen uudisrakennukseen, n asukasta. Kaikissa vaihtoehdoissa alueesta on mahdollista luoda arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas, ympäristöltään kaunis ja viihtyisä ja siten houkutteleva ja imagoarvoltaan korkea asumisen, palvelutuotannon ja työnteon alue Hyvän elämisen keskus. Kehittämis- ja käyttöönottoaika-arvio on 3 5 vuotta. Aikatauluun vaikuttaa oleellisesti kohdassa 2.24 mainittujen epävarmuustekijöiden kesto.

23 23 4. TARINA - TYÖRYHMÄN ESITYS Tarina työryhmä esittää projektin tuloksena tilanteen pohjalta seuraavaa; 4.1 Esitys jatkotoimenpiteistä 1. Jatketaan yhteistyökumppanien hakemista tässä projektissa hahmoteltujen pääkäyttöideoiden pohjalta (asuminen, hoiva, yhdistetyt hoiva-, terveys- ja hyvinvointipalvelut, diagnostiikka- ja hyvinvointipalvelut sekä Siilinjärven kunnan palvelut). 2. Valmistellaan Siilinjärven kirkonkylän yleiskaavatyötä varten esitys, jossa sen hetkisen tilannearvion mukaisesti esitetään työpaikka, palvelutuotanto tai asumiskäyttöä tai niiden yhdistelmää. Samalla esitetään myös mahdollista lisärakennusoikeuden edellyttämää asemakaavoitustarvetta selvitettyjen vaihtoehtojen pohjalta. 3. Selvitetään rakennuksessa T4 olevan sairaalamuseon uudet sijoittamisvaihtoehdot kiinteistön myynnin valmistelua varten. 4. Valmistellaan vaihtoehtoinen alueen omistusjärjestely, jossa perustetaan uusi kiinteistöyhtiö omistamaan ja kehittämään aluetta. Omistajina olisivat erikseen käytävien neuvottelujen mukaisesti sairaanhoitopiiri ja mahdollisesti Siilinjärven kunta omien toiminnallisten ja palvelutarpeidensa pohjalta. Omistajat luopuisivat yhtiöstä myöhemmin sopivaksi katsomanaan ajankohtana. Yhtiön operoinnista sovitaan Kiinteistö Oy Isoharjan ja sen toisen osaomistajan Siilinjärven kunnan kanssa 4.2 Aikataulu Esitetyt toimenpiteet toteutetaan vuoden 2015 aikana. Esitykset yleiskaavatyöhön tehdään Siilinjärven kunnan kaavoitustoimiston kanssa sovittavassa aikataulussa.

PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous

PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous Kokousmuistio 23.02.2015 PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous Kokousaika: 20.02.2015 klo 13.30-15.00 Kokouspaikka: Läsnä: Poissa: Pohjois-Savon liitto Juha Piiroinen (Suonenjoki), puheenjohtaja Mikko Hollmén (KYS)

Lisätiedot

MYYDÄÄN RAKENNETTU KIINTEISTÖ

MYYDÄÄN RAKENNETTU KIINTEISTÖ MYYDÄÄN RAKENNETTU KIINTEISTÖ Yrjänänkatu 2a TURKU Turun kaupunki myy osoitteessa Yrjänänkatu 2a sijaitsevan rakennetun kiinteistön kaksivaiheisella avoimella neuvottelumenettelyllä. (hyväksytyn tonttijaon

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

MYYDÄÄN RAKENNETTU KOHDE. Kuikkulankatu 8 TURKU

MYYDÄÄN RAKENNETTU KOHDE. Kuikkulankatu 8 TURKU MYYDÄÄN RAKENNETTU KOHDE Kuikkulankatu 8 TURKU Turun kaupunki myy osoitteessa Kuikkulankatu 8 sijaitsevan rakennetun kohteen kaksivaiheisella avoimella neuvottelumenettelyllä. (Rakennukset sijaitsevat

Lisätiedot

Sivu 1 / 5 TARJOUS 21.5.2014. YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi

Sivu 1 / 5 TARJOUS 21.5.2014. YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi Sivu 1 / 5 YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki TARJOUS 21.5.2014 Realia Management Oy Juha Kivelä juha.kivela@realia.fi Hallintorakennus 31, Sipoo, Nikkilä Kiitämme mahdollisuudesta tarjota Sipoon

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 224 16.12.2015. 224 Asianro 8457/10.00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 224 16.12.2015. 224 Asianro 8457/10.00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2015 1 (1) 224 Asianro 8457/10.00.02.01/2015 Tonttien 297-25-80-1 (Jynkän koulu) ja 297-43-17-1 (Karttulan koulu) vuokraaminen / Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat Kiinteistöjohtaja

Lisätiedot

Tonttikohtainen lisärakentaminen: Prosessi taloyhtiöissä ja kaupungilla

Tonttikohtainen lisärakentaminen: Prosessi taloyhtiöissä ja kaupungilla Tonttikohtainen lisärakentaminen: Prosessi taloyhtiöissä ja kaupungilla Pohjois-Haagan renessanssi 18.4.2011 Kaupunki haluaa edistää täydennysrakentamista Tasapainoinen kestävä kehitys edellyttää panostusta

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 52 20.03.2013. 52 Asianro 1373/10.00.02/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 52 20.03.2013. 52 Asianro 1373/10.00.02/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) 52 Asianro 1373/10.00.02/2013 Asuntotontin 297-33-33-2 (Lehtoniementie 114) vuokraaminen / Lakea Kiinteistöt Oy Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijainti Osoite Alue Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta Kohde sijaitsee Nakkilan kunnassa Harjavallan

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa 07.04.2014 Sivu 1 / 1 1147/10.03.02/2014 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593

Lisätiedot

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus - esimerkkejä. Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus - esimerkkejä. Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus - esimerkkejä Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Esimerkki 1: Kiinteistön luovutus tarkistusoikeus ja velvollisuus siirtyvät Kunta myy omistamansa kiinteistön

Lisätiedot

Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä. TeliaSonera Finland Oyj Y-1475607-9 PL 320 00051 Sonera

Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä. TeliaSonera Finland Oyj Y-1475607-9 PL 320 00051 Sonera 1 MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä Vuokralainen: TeliaSonera Finland Oyj Y-1475607-9 PL 320 00051 Sonera 1.2 Vuokra-alue

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän

Lisätiedot

täyttä elämää päijänteen rannalla TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

täyttä elämää päijänteen rannalla TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ täyttä elämää päijänteen rannalla TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ vitapolis edelläkävijä Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapolis on perustettu keväällä 2008 omistamaan, hallinnoimaan ja kehittämään entistä Kinkomaan

Lisätiedot

Kiinteistöasiamies..2016 297-

Kiinteistöasiamies..2016 297- Kiinteistöasiamies..2016 297- V U O K R A S O P I M U S (luonnos 7.1.2016) Kuopion kaupunki vuokraa kenelle ( ) maanvuokralain 5. luvun mukaisena vuokrauksena Kuopion kaupungissa sijaitsevan kiinteistön

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän

Lisätiedot

TIKKUTEHTAANTIE 1 40800 JYVÄSKYLÄ

TIKKUTEHTAANTIE 1 40800 JYVÄSKYLÄ TIKKUTEHTAANTIE 1 40800 JYVÄSKYLÄ TOIMISTORAKENNUS TONTTEINEEN Maa pinta-ala: 1,9 ha Rakennukset: 8.300 m 2 KEHITYSKOHDE Kaupan kohteena on kaksi (2) kiinteistöä rakennuksineen Osoite: Tikkutehtaantie

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän

Lisätiedot

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella MYYDÄÄN Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella - Kolme oppilaitosrakennusta - Viisi oppilasasuntolarakennusta - Yksi kurssiasuntolarakennus - Yksi neljäasuntoinen

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Liekolankatu

Lisätiedot

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA 1 Osapuolet 1.1 Helsingin kaupunki PL 1, 00099 Helsingin kaupunki 1.2 Espoon kaupunki PL 5, 02771 Espoo 1.3 Vantaan kaupunki Asematie

Lisätiedot

Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt

Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 60 11.08.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 72 29.09.2014 Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt 354/10.01.02/2013 KSJ 60 Vs. kaupunginjohtaja

Lisätiedot

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 RAASEPORI Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Högbenintie 30, 10350 Meltola Myyntikohde: Sijainti Raaseporissa, sijaitseva 8,337 ha sairaalakiinteistö. Kohde käsittää Meltolan

Lisätiedot

Rakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut.

Rakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut. Hindsbyn ent. koulu salkku Toimenpide Hindsbyntie 301 1903 rakennusvuosi toimenpide Myynti 04130 Sipoo 1973 korjaus vuosi Entinen kyläkoulurakennus jossa erilaista toimintaa ollut vuosien varrella ja talon

Lisätiedot

Elinkeino- ja kaupunkirakennetyöryhmä 16.3.2015:

Elinkeino- ja kaupunkirakennetyöryhmä 16.3.2015: Kaupunginhallitus 116 23.03.2015 Kaupungin ja Holiday Club Resorts Oy:n välisen yhteistoimintasopimuksen muuttaminen sekä Kiinteistö Oy Seniori-Saimaan yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttaminen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

Suostumuksen antaminen YIT Rakennus Oy:lle rakentamattomien alueiden luovuttamiseen eräiden yhtiöiden osakekauppojen yhteydessä

Suostumuksen antaminen YIT Rakennus Oy:lle rakentamattomien alueiden luovuttamiseen eräiden yhtiöiden osakekauppojen yhteydessä Kaupunginhallitus 435 20.10.2014 Suostumuksen antaminen YIT Rakennus Oy:lle rakentamattomien alueiden luovuttamiseen eräiden yhtiöiden osakekauppojen yhteydessä 1097/00.04.02.01/2014 KH 435 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus

Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus Sopimus osapuolet: Joensuun kaupunki Y-tunnus 0- PL 8 80101 Joensuu ( Myöhemmin tässä sopimuksessa kaupunki) Perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden

Lisätiedot

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä NSA-Yhtiöt Oy jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1 KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1. Sopijaosapuolet Tikkamäen Palvelut Oy (jäljempänä vuokranantaja) ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, (jäljempänä vuokralainen) ovat sopineet

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TIEDOTUSTILAISUUS KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS Kaupunkikonsernin asunto-omaisuuden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 102 18.11.2014. 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 102 18.11.2014. 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014 Kuopion kaupungin uimahalli- ja jäähallipalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Konsernipalvelu

Lisätiedot

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA ETELÄ-SAVON HANKESUUNNITELMA SAIRAANHOITOPIIRI 15.5.2014 Sivu 1/7 Tilaaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli Hanke: ESPER 2014 PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 02.06.2014 Sivu 1 / 1 4766/02.07.00/2012 122 3.12.2012 122 2.12.2013 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2014 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/1 02.10.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2014 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/1 02.10.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2014 1 (7) 1 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle varastotilan (Turvalaaksontie 1, Vantaa) vuokraamiseksi Suomen Pankilta HEL 2014-011125 T 10 01 04 Esitysehdotus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

HAUKIVUOREN SEURAKUNTATALON KORTTELI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HAUKIVUOREN SEURAKUNTATALON KORTTELI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 925 HAUKIVUOREN

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

LUONNOS 1. Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä

LUONNOS 1. Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä 1 / 6 LUONNOS 1 KAUPPAKIRJA (19.3.2012/UO) KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄ Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä Risto Rytin katu 36 32700 Huittinen OSTAJA (he- / Y-tunnus), jäljempänä Ostaja

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän

Lisätiedot

1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9)

1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9) 1 (4) ESIVUOKRASOPIMUS Sopimusosapuolet 1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9) Kihlakangas 13, 96800 Rovaniemi (jäljempänä vuokranantaja ) 2. Lapin pelastuslaitos (Y: 0937073-7) (jäljempänä

Lisätiedot

tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh.

tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh. tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh. 169 3955 Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosasto Helsinki 14.2.2006

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KYRÖSKOSKEN ETELÄNTIEN ITÄPÄÄN ASEMAKAAVANMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KYRÖSKOSKEN ETELÄNTIEN ITÄPÄÄN ASEMAKAAVANMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KYRÖSKOSKEN ETELÄNTIEN ITÄPÄÄN ASEMAKAAVANMUUTOS Vireilletulo: xx.xx.xxxx Versio: 11.6.2015, AK Anttila HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualueen likimääräinen

Lisätiedot

Ostaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio

Ostaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio KAUPPAKIRJA Myyjä Raision kaupunki y-tunnus 0204428-5 PL 100 21201 Raisio Ostaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio Kaupan kohde Kiinteistö 680-1-156-2 rakennuksineen.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/6 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OLD COURSE- GOLFALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Valkamalahdentietä ja golfaluetta Tahkovuoren

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin salkutusjärjestelmä on seuraavanlainen:

Lappeenrannan kaupungin salkutusjärjestelmä on seuraavanlainen: Tekninen lautakunta 382 12.11.2014 Puiteohjelman 2015-2028 päivitys 1283/02.02.00.00/2013 TEKLA 382 Valmistelija/lisätiedot Tilakeskuksen johtaja Ilpo Koponen puh. 0400 659 338 ilpo.koponen@lappeenranta.fi

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

SOPIMUS KÄYTTÖOIKEUKSISTA SEKÄ JOHDOISTA, LAITTEISTA JA RAKENNELMISTA

SOPIMUS KÄYTTÖOIKEUKSISTA SEKÄ JOHDOISTA, LAITTEISTA JA RAKENNELMISTA SOPIMUS KÄYTTÖOIKEUKSISTA SEKÄ JOHDOISTA, LAITTEISTA JA RAKENNELMISTA Sopijapuolet A. Asunto Oy Kauniaisten Klostret Grankulla Bostads Ab (2553398-9), jäljempänä A PL 52, 02701 Kauniainen B. Kauniaisten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULVILAN KAUPUNKI Hormiston asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hormiston asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Hormiston kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa

VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa Vuokranantaja Vuokralainen Savonlinnan kaupunki y 0166906-4 jäljempänä kaupunki Olavinkatu 27 57130 Savonlinna BG-liikekiinteistöt Oy y 2191695-8

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (y-tunnus: 0189766-5), Markkinatie

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KELLOMÄEN PUUTARHA (työnumero 358, asian:o 2931/2015) ASEMAKAAVAN MUUTOS 15.4.2015 OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

5.8.2014, ver 6 Sivu 1 / 6. Mäntsälän kunta y-tunnus: 0129261-5 Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä puhelin: 019-264 5000 kunnanhallitus xx.xx.

5.8.2014, ver 6 Sivu 1 / 6. Mäntsälän kunta y-tunnus: 0129261-5 Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä puhelin: 019-264 5000 kunnanhallitus xx.xx. 5.8.2014, ver 6 Sivu 1 / 6 MAANVUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA (Levanto/ VPK) Mäntsälän kunta y-tunnus: 0129261-5 osoite: Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä puhelin: 019-264 5000 päätös: kunnanhallitus xx.xx.2014

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (jäljempänä kunta) 2. Alue, jota sopimus

Lisätiedot

Vuokrakohde vuokrataan vuokralaiselle antennimaston ja siihen liittyvän laitetilan/tilojen sijoittamiseksi ja käyttämiseksi kiinteistöllä.

Vuokrakohde vuokrataan vuokralaiselle antennimaston ja siihen liittyvän laitetilan/tilojen sijoittamiseksi ja käyttämiseksi kiinteistöllä. MAANVUOKRASOPIMUS 1. Vuokranantaja Suonenjoen kaupunki PL 13 Y-tunnus: 0208061-4 77601 Suonenjoki 2. Vuokralainen Elisa Oyj PL 40 Y-tunnus 0116510-6 00061 ELISA 3. Vuokrakohde Sopimuksen liitteenä (liite

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

1. ASUINRAKENNUSTONTIT

1. ASUINRAKENNUSTONTIT 1 JOROISTEN KUNTA TONTTIHINNOITTELU VOIMASSA 1.1.2013 ALKAEN (KV 8.10.2012 36) (Muutos KV 16.9.2013 69) Tonttien myyntihinta on esitetty muodossa /m2. Kaikki jäljempänä esitetyt tontit ovat myös vuokrattavissa.

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot