Kaupunginhallitus Sivu 1 / 153. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 153 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-18:55 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Christina Gestrin Tiina Ahlfors, poistui klo käsittelyn alkaessa Mikko Hintsala, saapui klo käsittelyn alkaessa Saara Hyrkkö Stig Kankkonen, saapui klo käsittelyn jälkeen Pia Kauma Laura Kiijärvi Liisa Kivekäs Teemu Lahtinen Kirsi Åkerlund, saapui klo käsittelyn jälkeen Ville Lehtola Markku Sistonen, varapuheenjohtaja Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Maria Guzenina Sirpa Hertell Jukka Mäkelä Tuula Heinänen Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko valtuuston puheenjohtaja, poistui klo käsittelyn aikana valtuuston I varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja kehittämisjohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja, poistui klo käsittelyn jälkeen liiketoimintajohtaja, poistui klo käsittelyn aikana Timo Kuismin lakiasiainjohtaja, poistui klo käsittelyn jälkeen Ari Konttas rahoitusjohtaja, poistui klo käsittelyn jälkeen Mari Immonen Ville Saksi Tero Palmu Juha Saarikoski Harri Tanska kaupunginsihteeri toimitusjohtaja, Länsimetro Oy, poistui klo projektipäällikkö, Länsimetro Oy, poistui klo projektinjohtaja, HKL, saapui klo 16.08, poistui klo kaupunkitekniikan johtaja, saapui klo 16.08, poistui klo 16.31

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 153 Essi Leino yleiskaavapäällikkö, saapui klo 17.45, poistui klo Maarit Vierunen sijoituspäällikkö, saapui klo Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 153 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Markku Sistonen Christina Gestrin Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs, Espoon keskus.

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 4 / 153 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 346 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman 8 hyväksyminen (osittain Kv-asia) (Pöydälle ) Vuoden 2016 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat 15 toimenpiteet (Kv-asia) 350 Varavaltuutetun ja kulttuurilautakunnan jäsenen 25 eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) 351 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 27 varhaiskasvatusjaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) 352 Valtuustoaloite pukeutumiskoodin laatimisesta valtuuston 28 kokouksia silmällä pitäen (Kv-asia) 353 Valtuustoaloite vuonna 2017 aloittavan valtuuston ja 31 kaupunginhallituksen sekä lauta- ja johtokuntien jäsenten perehdyttämisestä ja kouluttamisesta (Kv-asia) Espoon kaupungin konserniohje (Kv-asia) Espoon kaupungin omistajapolitiikka (Kv-asia) Lausunnon antaminen kuntarakennelain mukaisesta 38 esityksestä Rysäkarin saaren siirtämisestä Helsingistä Espooseen (Kv-asia) 357 Espoon kaupungin edustajan nimeäminen Uudenmaan 40 sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun virkamiesjohtoryhmään Ennakkoäänestyspaikat vuoden 2017 kuntavaaleissa Vaalipäivän äänestyspaikat vuoden 2017 kuntavaaleissa Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Valtion ja Espoon kaupungin välinen sopimus 54 asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman toteutuksesta (AUNE), sopimuksen hyväksyminen Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien 59 johtosääntömuutos (Kv-asia) Salitun ulkoilumajan myynti tarjousten perusteella (Kvasia) 61 (Pöydälle ) Westendin liikekeskus, asemakaavan muutoksen ja 66 maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue , 13. kaupunginosa Westend (osittain Kv-asia) Kilonkartano, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö- 77 ja esisopimusten hyväksyminen, alue , 54. kaupunginosa Kilo (osittain Kv-asia) Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen 93 hyväksyminen nähtäville (MRA 19 ), alue Espoon kaupungin rakennusvalvonnan tarkastus- ja 115 valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä päätetyn taksan tarkistaminen Muistutuksen antaminen neljännen vaihemaakuntakaavan 119 ehdotuksesta 369 Jousenkaaren koulu 129

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 5 / Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Raide-Jokerin tilannekatsaus Kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen Länsimetro Oy:n lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille (Kv-asia) 144

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 346 Kaupunginhallitus Sivu 6 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 347 Kaupunginhallitus Sivu 7 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Markku Sistonen ja Christina Gestrin.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 348 Kaupunginhallitus Sivu 8 / / Kaupunginhallitus Vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuottojen 15 milj. euron käytön vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahastojen käyttö, 4 oikeuttaa Espoon Tilapalvelut -liikelaitoksen ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2016 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa, 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Sistonen Kivekkään ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 348 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 153 Talousarvioon lisätään 3 milj. euroa pitkäaikaishoidon henkilöstömitoitukseen, 1,5 milj. euroa pitkäaikaishoidon lisäpaikkoihin, 2 milj. euroa kotihoitoon ja 1,5 milj. euroa omaishoitoon. Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: Poistetaan kaupunginteatterin yhteydestä sanat kulttuurikeskuksen yhteyteen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin muutosehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen Sistosen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 1 Vuoden 2017 talousarvio sekä taloussuunnitelma 2 Raha-asia-aloitteet 3 Neuvottelusopimus Neuvottelutulos euroina 5 Pöytäkirjamerkinnät 6 Tulos ja rahoituslaskelma muutoksen jälkeen 7 Äänestyslista 348 Vuoden 2017 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen tavoitteet on valmisteltu valtuuston kesäkuussa 2013 hyväksymän Espoo tarinan valtuustokauden tavoitteiden, maaliskuussa hyväksytyn talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelman (TATU 2) sekä valtuuston hyväksymän talousarvio- ja suunnitelmakehyksen tavoitteiden mukaisesti. Yleinen talouskehitys Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,2 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Erittäin vaimean kasvun lähteenä oli pääasiassa kotimainen kysyntä. Valtiovarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien, erityisesti rakentamisen suotuisa kehitys. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja kiihtyy siitä kilpailukykysopimuksen ansiosta hieman yli prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Teollisuustuotanto kääntyy vähitellen 2 prosentin

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 348 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 153 kasvuun, mutta lähivuosinakin talouskasvu perustuu pääasiassa paranevan työllisyystilanteen tukemaan yksityiseen kulutukseen sekä investointeihin. Keskuspankkien talouspolitiikka on kasvua tukevaa, Euroopan Keskuspankki on laajentanut rahapoliittisia operaatioitaan ja tulee pitämään ohjauskorot edelleen historiallisen alhaisena. Työttömyys kääntyy lievään laskuun, työttömyysaste laskee 8,8 prosenttiin vuonna 2017 ja edelleen 8,5 prosenttiin vuonna Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen nousussa, etenkin suurissa kaupungeissa. Rakennetyöttömyys tulee hidastamaan työttömyyden laskua parantuvasta suhdannetilanteesta huolimatta. Kilpailukykysopimukseen sisältyvä työajan pidentäminen nostaa tehtyjen työtuntien määrää vuodesta 2017 alkaen, tämä voi vähentää yritysten ja julkisyhteisöjen rekrytointitarvetta lyhyellä aikavälillä. Suomen taloudellinen tilanne on edelleen heikko, BKT:n määrä jää kasvusta huolimatta edelleen pienemmäksi kuin vuonna Julkisyhteisöjen velka ylitti viime vuonna EU:n perussopimuksen mukaisen 60 prosentin rajan ja velkasuhde pysyy tämän rajan yläpuolella vuosikymmenen loppuun saakka. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Hallituksen esitys keskeisistä sote- ja maakuntauudistukseen liittyvistä laeista on lähetty lausunnoille syksyllä Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kuluessa ja lain on tarkoitus tulla voimaan kesällä Hallituksen lokakuun 2016 alussa tekemän linjauksen mukaan myös pääkaupunkiseudun kaupunkien osalta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä Uudenmaan maakunnalle Koska uudistuksen toteuttamisesta ei ole vielä päätöksiä, ei talousarviovalmistelussa ole huomioitu uudistuksen vaikutuksia vuoden 2019 taloussuunnitelmaan. Taloussuunnitelman rakenne ja sen muutokset Talousarviokirjan alkuun on sijoitettu valtuuston hyväksymät Espoo-tarina sekä poikkihallinnollisten ohjelmien hyötytavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma koostuu peruskaupungin käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan sekä liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden suunnitelmista. Vuonna 2015 voimaan tulleen uuden kuntalain taloussäännösten tarkoituksena on edistää mm. toiminnan suunnitelmallisuutta sekä korostaa konserninäkökulmaa. Lain 110 mukaan Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi).

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 348 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 153 Kaupunki on investoinut ja investoi edelleen lähivuosina merkittävästi omien tytäryhtiöidensä taseisiin ja konserniyhtiöiden rooli ja vaikutus kaupungin toiminnassa ja taloudessa kasvaa. Talousarviokirjan erillisenä osana on Espoo konsernin talous, jossa esitetään konsernin rakennetta, taloudellista asemaa, vastuita, tuloksen kehitystä sekä taloussuunnitelmakauden investointeja ja niiden rahoitusta. Suunnitelmakauden investointien rahoitusta on tarkasteltu kaupungin sekä niiden tytäryhtiöiden osalta, joiden investoinnit rahoitetaan pääosin lainarahoituksella. Tytäryhtiöistä Espoon Asunnot Oy rahoittaa uusinvestointinsa pääasiassa lainoilla, mutta pitkällä aikavälillä omalla tulorahoituksellaan eli asuntojen vuokratuloilla. Kuntayhtymien (mm. HUS, HSY, HSL) investoinnit rahoitetaan yhtymien tulorahoituksella sekä vieraalla pääomalla yhtymien rahoitusstrategian mukaisesti. Lainat eivät ainakaan suoraan ole Espoon kaupungin kassavirtaan vaikuttavia. Näitä eriä ei ole mukana jäljempänä esitettävässä investointeja ja niiden rahoitusta kuvaavassa taulukossa. Konsernin euromääräisesti isot vastuut liittyvät suuriin investointihankkeisiin. Valtuusto määrittelee konserniyhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Espoo-strategian pohjalta taloussuunnitteluprosessin yhteydessä ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle osana normaalia toiminnan ja talouden seurantaa. Tulostavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet määritellään merkittävimmille yhteisöille. Vuonna 2017 tulos- ja/tai toiminnallisia tavoitteita on asetettu Espoon Asunnot Oy:lle, Omnialle, HSL:lle, HSY:lle, HUS:lle Länsimetro Oy:lle sekä Espoo Catering Oy:lle. Talousarviokirjan liitteet sisältävät valtuuston talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat päätökset, jotka liitetään lopulliseen taloussuunnitelmaraporttiin, talousarvion sitovuutta ja seurantaa koskevat määräykset ja kaupunginhallituksen päättämät talousarvion sitovuutta koskevat ohjeet sekä kaupunkikonsernin hankekohtaisen investointiohjelman. Taloussuunnitelma Espoon väestönkasvu jatkuu taloussuunnitelmakaudella noin 1,5 prosentin ja noin henkilön vuosivauhtia. Eläkeikäisten osuus kasvaa taloussuunnitelmakaudella 5,1 prosentista 5,7 prosenttiin ja vieraskielisten osuus kasvaa ennusteen mukaan jo 17 prosenttiin vuoden 2019 loppuun mennessä. Kokonaisuutena palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin. Valtion toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi vuoden 2017 talousarvioon. Perustoimentulotuen maksatuksen siirto kunnalta Kelalle vähentää sosiaali- ja terveystoimen tuloja noin 15 milj. eurolla ja menoja 37 milj. eurolla. Toimialojen henkilöstömenot vähenevät vuoden 2016 tasosta kilpailukykysopimuksen ja eläkeuudistuksen johdosta noin 22 milj. euroa. Lisäksi työajan vastikkeettoman 24 tunnin pidentämisestä saatavat henkilöstömenosäästöt on toimialojen käytettävissä kasvavan palvelutarpeen kasvuun vastaamiseen. Toimialojen tuleekin järjestää

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 348 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 153 toimintansa siten, että työajan lisäyksestä saavutetaan vuoden 2019 loppuun mennessä 1,3 prosentin, noin 7 milj. euron säästö henkilöstömenoissa (pl. opettajat). Kilpailukykysopimus heikentää kuntien verorahoitusta, sillä vakuutusmaksujen siirto työntekijöille, lomarahanleikkaus sekä palkkojen nollakasvu pienentävät kunnallisveron tuottoa huomattavasti. Lisäksi henkilöstömenosäästöistä saatava hyöty leikataan valtionosuusjärjestelmässä. Kilpailukykysopimus pienensi peruspalvelujen hintaindeksin vuoden 2017 muutoksen -0,7 negatiiviseksi, joka leikkaa sekä peruspalvelujen- että opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuutta. Kunnallisveron laskua kompensoi kilpailukykysopimuksen yhteisöveron tuottoa kasvattava vaikutus, sekä hallituksen päätös kiinteistöveron alarajojen korotuksesta. Mikäli työajanlisäys pystytään hyödyntämään täysimääräisesti, ovat valtion toimenpiteet vain hieman kunnan taloutta kiristäviä. Verotuloarvio suunnitelmakaudelle on tehty tammi - syyskuun tilitystietojen, vuoden 2015 verotuksesta saatujen tietojen sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisen verotulojen kehitysennusteen pohjalta. Espoon palkkatulojen kehitystä on arvioitu mm. toteutuneen kehityksen, väestökehitystä ja työllisyyden kehitystä koskevien tietojen ja ennusteiden sekä kansantalouden kehitysarvioiden pohjalta. Kunnallisverotulojen arvio on laskettu valtuuston päättämän 18,00 veroprosentin mukaan ja kiinteistöveroprosentit hallituksen esityksen kiinteistöverolain muuttamiseksi (HE 174/2016) mukaisesti. Verotulot laskevat -0,8 prosenttia vuoden 2016 verotuloennusteeseen nähden, vaikka kiinteistöveron alarajojen nosto kasvattaa kiinteistöveron tuottoa 10 milj. eurolla. Lasku johtuu kilpailukykysopimuksen kunnallisveron tuottoa laskevasta vaikutuksesta sekä vertailuvuodelle 2016 kohdistuvista verotulojen oikaisuista, jotka nostavat vuoden 2016 verotulot poikkeuksellisen korkeaksi. Vuonna 2018 verotulojen arvioidaan kasvavan 4 prosenttia ja vuonna ,4 prosenttia. Valtionosuudet laskevat 45 prosenttia vuoden 2016 tasosta toimeentulotuen Kela siirron sekä valtionosuusleikkausten johdosta. Vuoden 2016 vertailukelpoiseen valtionosuusennusteeseen nähden lasku on noin 4,5 prosenttia. Verorahoituksen kokonaisuutena (verot ja valtionosuudet) arvioidaan laskevan -2,6 prosenttia vuoden 2016 ennusteeseen ja -1,2 prosenttia vertailukelpoiseen ennusteeseen nähden. Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat palvelutilojen investointeja seuraavan 10 vuoden aikana yhteensä noin 850 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 85 milj. euroa vuodessa. Toimitilainvestointeja toteutetaan palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti siten, että kasvavan väestön palvelutarpeeseen voidaan vastata. TATU-linjausten mukaisesti kaupungin palveluyksiköitä sijoitetaan raideyhteyksien ja muiden joukkoliikenneyhteyksien varteen, tilojen käyttöastetta parannetaan ja palvelutuotannon tilankäyttöä tehostetaan. Kaupunki varautuu korjaamaan palvelutiloissa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa havaitut ennakoimattomat sisäilmaongelmat. Korjaukset

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 348 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 153 rahoitetaan ensisijaisesti investointiohjelman sisältä ohjelmaan sisältyvien hankkeiden kustannustasoa alentamalla mm. tyyppikoulu- ja päiväkotiratkaisuilla ja tarvittaessa 10 milj. euron erillisvarauksella.. Elinkaarta jatkaviin suunnitelmallisiin korjauksiin on varattu vuosittain 6,7 milj. euroa, tilojen perusparantamiseen 9 milj. euroa ja vuosikorjauksiin 14,4 milj. euroa. Talousarvio toteuttaa talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelmassa asetettuja tavoitteita ja linjauksia. Vuosikatetta on parannettu maltillisella menokehityksellä ja tulopohjaa vahvistamalla. Investointitasoa on laskettu ja siten parannettu investointien tulorahoituskykyä ja hillitty lainamäärän kasvua. Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle ja pyysi siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Pöydällä olon aikana valtuuston neuvottelutoimikunta on käsitellyt kaupunginjohtajan ehdotusta talousarvioksi ja -suunnitelmaksi neljässä kokouksessa ja päätynyt liitteenä olevaan sopimukseen ja neuvottelutulokseen, jonka sopimuksen allekirjoittaneet valtuustoryhmien neuvottelijat hyväksyivät. Neuvottelutulos nostaa kaupunginjohtajan budjettiesityksen vuoden 2017 käyttötalouden loppusummaa 6,6 miljoonalla eurolla ja investointeja 0,3 miljoonalla eurolla, lisäykset katetaan lainakantaan kasvattamalla. Neuvottelusopimukseen sisältyy 36 pöytäkirjamerkintää, joita neuvottelutoimikunta edellyttää seurattavan vuoden 2017 aikana. Kaupunginjohtaja esittää tehtäväksi taloussuunnitelmaehdotukseen neuvottelutuloksen mukaiset muutokset. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta on pyydetty henkilöstötoimikunnan lausunto. Henkilöstötoimikunta on käsitellyt suunnitelmaehdotusta ja merkinnyt ehdotuksen tiedokseen. Esittelyaineistoon on lisätty liitteiksi neuvottelusopimus liitteineen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen,

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 348 Kaupunginhallitus Sivu 14 / hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuottojen 15 milj. euron käytön vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahastojen käyttö, 4 oikeuttaa teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2016 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa, 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 340 jälkeen. Puheenjohtaja Bymanin kannattamana seuraavan ehdotuksen; Kaupunginhallitus jättää vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 349 Kaupunginhallitus Sivu 15 / / Vuoden 2016 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Samuli Skyttä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat määrärahojen siirrot: euroa Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan investointihankkeelle 4357, Tapiolan koulun ja lukion investointihankkeelta 4037, euroa Keskuspaloaseman investointihankkeelle 1001, Tapiolan koulun ja lukion investointihankkeelta 4037, euroa Tapion kentän huoltorakennuksen investointihankkeelle 6086, Tapiolan koulun ja lukion investointihankkeelta 4037, euroa Tapiolan taseyksikön kunnallistekniikan määrärahasta Osakkeiden ja osuuksien määrärahaan, Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee vuoden 2016 lokakuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 hyväksyy liitteen mukaiset tulostavoitteiden toteutumistiedot, 3 hyväksyy seuraavat määrärahojen ja tuloarvioiden sekä toimintakatteiden muutokset: Käyttötalousosa 1 Yleishallinto, konserniesikunta Tuloarvion vähennys C051 Konsernipalvelut, Espoon tietotekniikka Toimintakatteen alentaminen C065 Konsernipalvelut, hankintakeskus Toimintakatteen alentaminen euroa euroa euroa

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 349 Kaupunginhallitus Sivu 16 / Vanhusten palvelut Tuloarvion vähennys euroa Valm. omaan käyttöön -erän vähennys Määrärahan vähennys, val. om. käyt. Määrärahan lisäys 25 Terveyspalvelut Tuloarvion lisäys Määrärahan vähennys 27 Perhe- ja sosiaalipalvelut Tuloarvion vähennys 275 Vammaisten palvelut Määrärahan lisäys 31 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Tuloarvion lisäys 41 Tekninen lautakunta Tuloarvion vähennys 45 Rakennuslautakunta Toimintakatteen alentaminen 46 Joukkoliikenne Määrärahan vähennys Tuloarvion vähennys euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa Investointiosa 912 Aineettomat Hyödykkeet Määrärahan vähennys euroa Määrärahan vähennys, valm. om. Käyt euroa 92 Maa- ja vesialueet Määrärahan lisäys euroa 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet, 948 HA-KT sopimusrakentaminen Määrärahan vähennys euroa 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet Määrärahan vähennys euroa 964 Osakkeet ja osuudet, tekninen ja ympäristötoimi Määrärahan vähennys euroa 7195 Koneet ja kalusto, Tilapalvelut Määrärahan lisäys euroa 9512 Koneet ja kalusto, Konsernipalvelut, Määrärahan vähennys euroa Tapiolan taseyksikkö Määrärahan siirto kunnallistekniikan määrärahasta aineettoman omaisuuden määrärahaan euroa 9112 Määrärahan siirto aineettomien hyödykkeiden määrärahasta 9512 koneet ja kalusto määrärahaan euroa Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 349 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 153 Liite Selostus 8 Vuoden 2016 lokakuun kuukausiraportti 9 Tuloskortit Talousarvion ja tulostavoitteiden toteutumistiedot tuodaan valtuuston käsittelyyn lokakuun kuukausiraportissa, jotta ne ennätetään käsitellä tilikauden aikana. 1. Lokakuun kuukausiraportti Vuoden 2016 tulos on muodostumassa huomattavasti talousarviossa oletettua paremmaksi. Tulosta parantaa kunnallisveron jako-osuuden korjaukset vuodelle 2015 ja 2016, sekä mm. Länsimetron liikennöinnin aloituksen siirtymisen myötä vuodelle 2017 siirtyvät menot. Toimintatulojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 22 milj. eurolla, mm. Länsimetron liikennöinnin siirtymisestä johtuen HSL infrakorvauksissa, sopimusrakentamisessa, maanmyyntituotoissa, sekä sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksuissa. Vertailukelpoisten ulkoisten toimintatuottojen ennustetaan kasvavan noin 7 prosentilla vuoden 2015 tilinpäätökseen nähden. Tulot kasvavat volyyminkasvun sekä mm. maanmyynti- ja ulkoisten vuokratuottojen osalta. Vertailukelpoinen henkilöstömäärän kehitys ilman Espoo Catering Oy:n henkilöstöä oli lokakuussa henkilöä, lisäys koostuu lähinnä määräaikaisista sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen kasvavaan palvelutarpeeseen palkatuista henkilöistä. Henkilöstökustannukset ovat kasvaneet 3,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös vuokratyövoiman hankinta on kasvanut + 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökulujen ennustetaan kuitenkin alittavan talousarvion mm. myöhentyneistä rekrytoinneista sekä kasvaneesta vuokratyövoiman käytöstä johtuen. Ulkoisten toimintakulujen ennustetaan alittavan talousarviossa oletetun noin 36 milj. eurolla. Länsimetron käynnistymisen siirryttyä Länsimetro Oy:lle maksettavan hoitovastike ja rahoitusvastikkeen korko-osuus 14,3 milj. euroa siirtyvät maksettavaksi vuodelle 2017 ja HSL:lle maksettava infrakorvaus vuodelta 2016 pienenee 8,8 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen toimintamenot alittuvat noin 4 milj. eurolla, josta HUS ylijäämän palautuksen osuus on noin 2 milj. euroa. Sivistystoimen kasvavaan turvapaikanhakijoiden määrään varattua määrärahaa on käytetty oletettua vähemmän ja menot alittuva noin 4 milj. eurolla. Vertailukelpoisten ulkoisten toimintakulujen ennustetaan kasvavan 5 prosenttia tilinpäätökseen 2015 nähden johtuen mm. joukkoliikennemaksun kasvusta, asiakaspalveluostojen kasvusta, työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta, ICT-kustannusten kasvusta sekä ateriapalvelujen muuttumisesta ostoiksi Catering Oy:ltä. Toimintakatteen kasvu edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden on 3,3 prosenttia. Toimintakatteen alijäämän ennustetaan kuitenkin toteutuvan noin 14 milj. euroa talousarviossa oletettua parempana, katteen

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 349 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 153 paraneminen johtuu kuitenkin pääasiassa kertaluontoisista eristä. Toimialoille asetettu tavoite toimintakatteen alijäämän pienentämisestä 15 milj. eurolla ei toteudu täysimääräisesti pitkävaikutteisilla toimenpiteillä. Vero- ja valtionosuustuotot tulevat toteutumaan 36 milj. euroa talousarviota parempana. Vuosikatteeksi muodostuu 169 milj. euroa ja tulosennusteeksi 35 milj. euroa, joka on noin 50 milj. euroa talousarviota parempi. Toimialojen ennusteissa ei ole vielä huomioitu HUS:n arviota vuoden 2016 ylijäämän palautukseksi 9,9 milj. euroa eikä kilpailukykysopimuksen lomarahojen 30 prosentin leikkauksen lomapalkkajaksotusta arviolta 6 milj. eurolla pienentävää vaikutusta. Nämä huomioiden konserniesikunnan arvio vuoden 2016 tulokseksi on noin 48 milj. euroa ja vertailukelpoiseksi toimintakatteen alijäämän kasvuksi noin 2 prosenttia. Lokakuun kuukausiraportin yhteydessä esitettävien määrärahamuutosten sekä kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella arvio kaupungin ulkoisten investointien kokonaismääräksi on noin 320 milj. euroa, joka alittaa muutetun talousarvion 90 milj. eurolla. Investoinnit alittuvat mm. metron valtionosuustuloissa ja menoissa sekä Tilapalvelujen uudisrakennusinvestoinneissa. Vuodelle 2016 budjetoiduista 344 milj. euron talousarviolainoista on nostettu lokakuun loppuun mennessä 200 milj. euroa. Talousarviolainojen nostotarve tarkentuu loppuvuodesta. Vuoden 2016 vuosikate ja tulos muodostuvat poikkeuksellisen hyväksi talousarvioon nähden, mutta ei kuitenkaan ole riittävä investointitasoon nähden. Kaupunki pystyy rahoittamaan investoinneistaan 57 prosenttia tulorahoituksella ja lainakanta kasvaa edelleen voimakkaasti. Lokakuun raportin yhteydessä esitetään edellä kuvatuista syistä kaupunginhallitukselle määrärahasiirtoja sekä valtuustolle lukuisia määrärahojen, tuloarvioiden ja toimintakatetavoitteiden muutoksia. Verorahoitus Kunnallisveroa on lokakuun loppuun mennessä tilitetty 1 070,7 milj. euroa, kasvua 1,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden. Myös koko maassa kasvua oli 1,4 prosenttia. Vuoden 2015 valmistuneen verotuksen mukaan Espoon kunnallisveron jako-osuus on ollut espoolaisten tulokehitykseen nähden liian pieni. Vuoden 2015 verotusta oikaistaan marraskuun tilityksen yhteydessä 12,6 milj. eurolla. Vuoden 2015 jako-osuuden korjaus nostaa myös vuoden 2016 jako-osuutta, jota oikaistaan joulukuun tilityksen yhteydessä 23 milj. eurolla. Koko vuoden 2016 kunnallisveron tuotoksi ennustetaan milj. euroa (TA milj. euroa), kasvua 4,6 prosenttia vuoden 2015 tilinpäätökseen nähden. Yhteisöveroa on lokakuun loppuun mennessä tilitetty 106,6 milj. euroa -9,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Koko maassa tilitykset ovat pienentyneet -4,6 prosenttia. Yhteisöveron tilityksiä pienentää kuntaryhmän jako-osuuden määräaikaisen 5 prosentin

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 349 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 153 korotuksen päättyminen vuoden 2016 alusta. Yhteisöveron ennuste vuodelle 2016 on talousarvion mukainen 116 milj. euroa. Kiinteistöveroa on tilitetty lokakuun loppuun mennessä 59,6 milj. euroa 12 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kiinteistöveron ennuste vuodelle 2016 on talousarvion mukainen 99,4 milj. euroa. Verotuloja yhteensä on tilitetty milj. euroa. Verotulojen kokonaisennuste vuodelle 2016 on milj. euroa, joka ylittää talousarvion noin 34 milj. eurolla, kasvua edelliseen tilinpäätökseen 2,8 prosenttia. Valtion toisessa lisätalousarviossa 2016 on valtionosuuksia lisätty 39,3 milj. euroa omaishoidon kehittämiseen ja 10 milj. euroa sosiaalihuollon lakimuutokseen. Espoon osuus lisäyksestä noin 1,9 milj. euroa. Espoon valtionosuusennuste vuodelle 2016 on 59,4 milj. euroa ja koko verorahoituksen ennuste yhteensä milj. euroa. 2. Espoo tarinan toteutuminen Espoo-strategiassa on vuodelle 2016 asetettu yhteensä 36 tulostavoitetta, joista 29 osalta saavutetaan asetettu tulos. Resurssit ja johtaminennäkökulmassa on 16 tulostavoitetta, Asukkaat ja palvelut-näkökulmassa on 10 tulostavoitetta ja Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitysnäkökulmassa on 10 tulostavoitetta. Tavoitteeseen ei täysin tulla pääsemään 6 tulostavoitteen osalta, vaikka joissakin niistä on saavutettu verrattain hyvä tulos. Tulostavoitteiden tulokset näkyvät kaupungin vuosikate- ja tulostavoitteiden toteutumisena sekä asiakkaiden tyytyväisyytenä palveluihin. Tulostavoitteiden tarkemmat toteutumistiedot ovat liitteessä. 3. Talousarvion muutosehdotukset Talousarvion toteutumista ja poikkeamia on selostettu tarkemmin toimialojen osuuksissa kuukausiraportissa sekä lyhyesti seuraavassa selostustekstissä. Käyttötalous Konserniesikunnassa 6Aika -hankkeen tulot alittuvat 0,6 milj. euroa. Hankkeen tuloarvio suhteessa menoihin on talousarviossa arvioitu liian suureksi. Konsernipalvelujen hankintakeskuksessa sitova toimintakate on euroa talousarviota heikompi. Hankintakeskuksen tulot Espoo Catering Oy:ltä jäävät talousarviosta enemmän kuin menoista säästyy. Ruokapalveluissa tuloarviota on laskettu hieman.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 349 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 153 Konsernipalveluissa Espoon Tietotekniikan sitova toimintakate toteutuu arviolta 2,5 milj. euroa talousarviota heikompana. Yksikön menojen arvioidaan olevan 3,6 milj. euroa budjetoitua suuremmat lähinnä perustietotekniikan kustannuksista johtuen, keskeisimpinä mm. Microsoftlisenssivolyymien kasvu (1,1 milj. euroa), palveluhallinta- ja verkkokauppajärjestelmän kehitys (0,55 milj. euroa) sekä liian alhaiseksi arvioitu ja talousarvioon varattu taso jatkuvan palvelun kustannuksille (2 milj. euroa). Yksikön tulojen ennustetaan olevan 1,1 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Tulojen kasvu selittyy osin valmistus omaan käyttöön - kirjauksilla (0,6 milj. euroa). Lisäksi työasemavolyymien nousu on kasvattanut tuloja sekä työasema- että työasemiin sidotussa tietoliikennehinnoittelussa. Puhepalveluissa toteutuneet kustannukset ja laskutus ovat budjetoitua suurempaa. ICT-kustannusten budjetoitua suurempaa kasvua ei vuonna 2016 laskuteta toimialoilta vaan esitetään Espoon tietotekniikan toimintakatetavoitteen alentamista. Vanhusten palvelujen tulot alittuvat noin 2 milj. euroa asiakasmaksutulojen toteutuessa talousarviota pienempinä. Talousarvioon sisältyneitä asiakasmaksujen korotuksia ei toteutettu täysimääräisenä. Terveyspalveluissa tulojen ennustetaan vastaavasti ylittävän talousarvion 0,7 milj. euroa. Suun terveydenhuollon tulojen arvioidaan muodostavan ylityksestä 0,6 milj. euroa. Vanhusten palveluissa valmistus omaan käyttöön -erä 3,0 milj. euroa jää sekä tuloissa että menoissa toteutumatta, sillä Espoon uuden sairaalan ICT-järjestelmät toteutetaan talousarviosta poiketen palveluostona HUS:lta. Terveyspalveluissa menojen ennustetaan alittavan talousarvion 3,7 milj. euroa. Terveyspalveluiden oman toiminnan ennustetaan alittavan talousarvion 1,6 milj. euroa ja erikoissairaanhoidon 2,1 milj. euroa. HUS on palauttanut vuoden 2015 ylijäämää 8,9 milj. euroa kesäkuussa 2016 mutta samanaikaisesti on ylittämässä talousarvion toiminnan menoja 6,7 milj. euroa. Näiden nettovaikutus on edellä mainittu 2,1 milj. euroa. Perhe- ja sosiaalipalveluissa tulot alittuvat 1,7 milj. euroa johtuen toimialan pakolaismäärän kasvun arvioitua alhaisemmasta toteumasta ja sen vaikutuksesta saataviin valtionkorvauksiin. Sivistystoimen opetus ja varhaiskasvatus toteuttaa vammaispalvelujen palveluihin kuuluvaa aamu- ja iltapäivätoimintaa ja lomahoitoa. Toiminnan kustannukset kohdistetaan ja sisäisesti laskutetaan sosiaali- ja terveystoimen vammaispalveluilta. Sivistystoimen talousarviossa on varauduttu palvelujen tuottamiseen. Jotta kaikki kustannukset saadaan kohdistettua sisäisesti vammaispalveluille, lisätään toimialojen välistä sisäistä laskutusta 1 milj. euroa ja samalla vammaispalvelujen määrärahaa ja opetus ja varhaiskasvatuksen tuloarviota 1 milj. euroa. Kaupunkitekniikan keskuksen tulojen on ennustettu toteutuvan 5 milj. euroa alle talousarvion johtuen maankäyttömaksutulojen ennustetusta toteumasta alle budjetin. Maankäyttömaksujen tuloutus ei toteudu budjetin mukaisesti, koska maankäyttömaksutuloilla rahoitettavia investointeja jää arviolta toteuttamatta 5 milj. euron arvosta. Sopimusrakentamisen urakat eivät ole edenneet talousarviossa arvioidussa aikataulussa.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 349 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 153 Määrärahamuutoksena esitetään sekä tulojen että investointimenojen vähentämistä 5 milj. euroa. Rakennusvalvontakeskuksen sitova toimintakate on 0,974 milj. euroa. Toimintakatteen arvioidaan poikkeavan -0,813 milj. euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Tulojen arvioidaan alittuvan 0,78 milj. euroa ja menojen ylittyvän noin euroa. Tulokertymään vaikuttaa suurten hankkeiden määrä ja metroasemien lähialueiden hankkeet. Suuret metron jatkeen lupahakemukset siirtynevät ensi vuoteen. Rakennuslautakunta esittää sitovan toimintakatteen alentamista 0,974 milj. eurosta euroon. Joukkoliikenteen tulot ja menot vähentyvät metroliikenteen aloittamisen siirtymisen vuoksi. Espoon 2016 talousarvion infrakustannukset sisältävät Länsimetron infran käytöstä maksettavaa käyttökorvausmenoa 8,830 milj. euroa ja 10,862 milj. euroa Länsimetron ja Matinkylän terminaalin infratuloa. Joukkoliikenneinfraa koskevien sopimusten lähtökohta on, että HSL maksaa käyttökorvausta uudesta infrasta, kun se on otettu käyttöön. Länsimetron käyttöönotto on siirtynyt vuoteen Siksi edellä mainitut inframenot ja -tulot eivät toteudu vuonna Erillisessä HSL infrasopimuksessa määritellään, että kuntayhtymältä laskutettava ja edelleen kuntaosuuksiin kohdistettava infrakorvaus perustuu HSL:n talousarvioon. Lisäksi infrasopimuksessa määritellään, että mikäli vuoden aikana tulee tietoon huomattavia muutoksia jl-infrakorvauksen suuruuteen, käsitellään muutokset HSL:ssä talousarviomuutoksena. Näillä perusteilla HSL:n hallitus on päättänyt esittää yhtymäkokoukselle, että vuoden 2016 talousarviota muutetaan Länsimetron vaikutuksen verran. Vastaava talousarviomuutos on syytä tehdä Espoon talousarvioon, koska toteutumattomat menot ja tulot ovat merkittävän suuria. Joukkoliikenteen vuoden 2016 määrärahaan sisältyvät Länsimetro Oy:n ylläpito- ja rahoitusvastikkeet elokuusta alkaen. Vastikkeet arvioitiin talousarvioon 15,3 milj. euron suuruisiksi. Yhtiö alkaa kuitenkin periä näitä vastikkeita vasta, kun metron liikennöinti alkaa. Siksi vuodelle 2016 varatut vastikkeet jäävät käyttämättä. Joukkoliikenteen vuoden 2016 menojen kertymään on kirjattu vuoden 2015 tilinpäätöksen perusteella ennakkona perityn kuntaosuuden ja toteutuneisiin menoihin ja lipputuloihin perustuvan toteutuneen kuntaosuuden erotus, joka kasvattivuoden 2016 menoja. Myös vuoden 2016 tuloihin on kertynyt jonkin verran vuodelle 2015 kuuluneita tuloja. Kokonaisuutena joukkoliikenteen menot alittuvat 23,3 milj. euroa ja tulot 10,9 milj. euroa. Investointiosa Aineettomiin hyödykkeisiin on sosiaali- ja terveystoimelle, 912, varattu Espoo uuden sairaalan ICT -investointeihin 3,0 milj. euroa (valmistus omaan käyttöön -erä). ICT-hankinnat toteutetaan kuitenkin palvelujen ostona HUS:lta ja investointimäärärahoista sekä vastaavasti valmistus omaan käyttöön -erästä jää 3 milj. euroa käyttämättä. Vanhusten palvelujen käyttötalouden menoissa on noin 0,4 milj. euron edestä uuden sairaalan ICT- menoja, jotka korvaavat investointia. Vastaavaa 0,4 milj. euron määrärahaa esitetään siirrettäväksi investoinneista käyttötalouteen.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 349 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 153 Aineettomin hyödykkeisiin konsernipalveluissa 9112 varatuista määrärahoista esitetään siirrettäväksi euroa konsernipalvelujen koneiden ja kaluston määrärahoihin 9512 Espoon Uusi Sairaala -hankkeen tietoliikennekytkin- ja tukiasemahankintoja varten. Maa-alueiden hankinta on jatkunut vilkkaana koko vuoden ja mm. tärkeitä ranta-puistoja on saatu hankittua Kallvikin alueelta. Raakamaa-alueiden hankinnasta ovat neuvottelut päättyneet myönteisesti Bembölen ja Gumbölen alueilla ja myyjät toivovat kauppojen toteutumista tänä vuonna Myös tulevan paloasematontin hankinta Sammalvuoressa on toteutumassa. Talousarviossa on varattu 12,9 miljoonaa euroa maanhankintaan. Maanhankintarahaan esitetään siirrettäväksi 2,8 milj. euroa kunnallistekniikan hankkeiden säästyvistä määrärahoista 1,5 milj. euroa sekä 1,3 milj. euroa teknisen ja ympäristötoimen säätyvistä osakkeiden ja osuuksien investointimäärärahoista. Tilakeskus -liikelaitoksen investoinnit Tapiolan koulu ja lukio valmistui kesäkuussa 2016 ja otettiin käyttöön elokuussa. Vuodelle 2016 hankkeelle on varattu investointimäärärahaa 10 milj. euroa. Tilapalvelut arvioi, että hankkeen vuoden 2016 investointimäärärahasta jää käyttämättä vähintään 2,04 milj. euroa. Tilapalvelut esittää, että säästyvästä määrärahasta siirretään Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan hankkeelle 1,1 milj. euroa, Keskuspaloaseman investointihankkeelle euroa ja Tapion kentän huoltorakennuksen hankkeelle euroa. Auroran koulu, päiväkoti ja neuvola valmistuivat heinäkuussa Hankkeen kokonaismääräraha on 19 milj. euroaja hankkeen toteutuneet menot lokakuun loppuun mennessä 17 milj. euroa. Vuodelle 2016 hankkeelle on varattu investointimäärärahaa 7,4 milj. euroa. Lokakuun loppuun mennessä hankkeen toteutuneet menot vuodelta 2016 ovat 6,3 milj. euroa. Tilapalvelut arvioivat, että hankkeen menoja toteutuu vielä loppuvuodesta 2,2 milj. euroa, johtuen arvioitua suuremmasta lisä- ja muutostöistä sekä hankkeen rakentamisen myöhästymisestä. Hankkeen vuoden 2016 lisämäärärahan tarve on 1,1 milj. euroa. Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan kustannusarvio ja kokonaismääräraha ylittää hankeen vuoden 2016 talousarviokirjan mukaisen kustannusarvion ja kokonaismäärärahan eurolla. Keskuspaloaseman kustannusarvio ja kokonaismääräraha ylittää hankkeen vuoden 2016 talousarviokirjan mukaisen kustannusarvion ja kokonaismäärärahan eurolla, johtuen suuresta lisä- ja muutostöiden määrästä. Tapion kentän huoltorakennuksen kustannusarvio ja kokonaismääräraha ylittää hankkeen vuoden 2016 talousarviokirjan mukaisen kustannusarvion ja kokonaismäärärahan eurolla, johtuen suuresta lisä- ja muutostöiden määrästä. Konsernipalvelujen ruokapalvelujen kone- ja kalustoinvestointien määrärahoihin on varattu vuodelle 2016 Keskuskeittiön keittiölaitteiden

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 349 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 153 hankintaan yhteensä 2, 492 milj. euroa. Hankinnat toteutetaan Tilapalvelujen toimesta ja kirjataan Tilapalvelujen taseeseen koneiden ja kaluston omaisuuslajiin. Ruokapalveluihin varattu määräraha esitetään siirrettäväksi Tilapalveluille. Tapiolan taseyksikkö Määrärahan siirto omaisuuslajilta Kunnallistekniikka omaisuuslajille Osakkeet ja osuudet. Kaupunginhallitus päätti ostaa Tapiolan keilahalli Oy:n osakekannan ja valtuusto lisäsi vuoden 2015 talousarvioon 2 milj. euron määrärahan osakkeiden hankintaa varten Kaupanteon yhteydessä elokuussa 2015 Espoo pidätti kauppahinnasta euroa, koska kaupunki ei saanut haltuunsa yhtiön koko osakekantaa yhden osakkaan konkurssin vuoksi. Vuoden 2015 määrärahasta jäi käyttämättä euroa. Pidätetty kauppahinta on sopimuksen ehtojen täytyttyä maksettava vuonna Vuoden 2016 talousarviossa ei ole määrärahaa osakkeiden hankintaa varten. Osakekauppaa varten tarvittava lisämääräraha on lokakuun ennusteen perusteella mahdollista siirtää Tapiolan taseyksikön Kunnallistekniikkamäärärahasta. Määrärahan siirto omaisuuslajilta kunnallistekniikka omaisuuslajille aineeton omaisuus Tapiolan Keskuspysäköinti Oy on rakennuttanut Tapiolan keskukseen, keskushuollon tilat sekä alueellisen yhteisväestönsuojan. Valtuusto on hyväksynyt noin suojapaikkaa käsittävän alueellisen yhteisväestönsuojan toteuttamisen Tapiolan keskuspysäköintilaitoksen yhteyteen enintään 3,5 milj. euroa kustannuksin (alv 0 %) maaliskuun 2013 kustannustasossa. Pysäköintihallin varustaminen yhteisväestönsuojaksi edellytti poistumisteihin ja ilmanvaihtojärjestelyihin erityisrakenteita ja -ratkaisuja sekä -varusteita. Väestönsuojarakenteet ja -varustelu toteutettiin osana pysäköintilaitoksen sisärakentamisurakkaa. Pysäköintiyhtiö ilmoittaa nyt, että suunnitelmien tarkentumisen seurauksena laitoksen toteutunut väestönsuojapaikkamäärä on suojapaikkaa, mikä on 240 paikkaa enemmän kuin valtuuston päätöksessä ja että kustannukset ovat euroa (alv 0 %). Kun otetaan huomioon paikkamäärän kasvu ja rakennuskustannusindeksin kohoaminen, valtuuston hyväksymää enimmäiskustannusta vastaava kokonaiskustannus olisi euroa (alv 0 %). Tähän verrattuna kustannuslisäys on euroa. Kustannusten kohoaminen johtuu VSS-rakenteiden ja -varusteiden suunnitelmien tarkentumisesta. Valtuuston päättämä VSS-paikoista kiinteistöiltä perittävä korvaus kattaa lisäkustannukset. Taseyksikön vuoden 2016 investointisuunnitelmassa TKP väestösuojan kustannuksiin on varattu Aineettoman omaisuuden omaisuuslajille 1 milj. euroa. Vuonna 2015 on jo maksettu 2,5 milj. euroa. Kustannukset toteutuvat 0,785 milj. euroa suurempina. Taseyksikön investointien sitovuustaso on omaisuuslaji. Syyskuun ennusteen perusteella puuttuva summa on mahdollista siirtää Tapiolan taseyksikön Kunnallistekniikka määrärahasta. Tekninen ja ympäristötoimi esittää, että valtuusto hyväksyy hankkeen kokonaiskustannuksen ylityksen ja

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 349 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 153 suojapaikkojen määrän kasvun sekä siirtää Tapiolan taseyksikön kunnallistekniikka määrärahasta 0,785 milj. euroa Tapiolan taseyksikön Aineettoman omaisuuden määrärahaan. Tiedoksi

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 350 Kaupunginhallitus Sivu 25 / / Varavaltuutetun ja kulttuurilautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Abdifitah Ali Abdin (SDP) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa varavaltuutettuna ja kulttuurilautakunnan jäsenenä päättyy sekä valitsee kulttuurilautakunnan jäseneksi alkaen Abdifitah Ali Abdin (SDP) tilalle (SDP). Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Abdifitah Ali Abdi (SDP) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa varavaltuutetun toimestaan sekä kulttuurilautakunnan jäsenyydestä valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Kuntalain 147 :n 3 momentin mukaan valtuutettu tai muu tämän lain voimaan tullessa olleen kuntalain 32 :ssä tarkoitettu kunnan luottamushenkilö voi niin halutessaan erota toimestaan vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Abdifitah Ali Abdin tilalle.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 350 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 153 Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että kulttuurilautakunnan jäseneksi valitaan mies. Tiedoksi - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Abdi Abdifitah

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 351 Kaupunginhallitus Sivu 27 / / Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen Peter Ragnvaldssonin (SFP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Ulrika Bachérin (SFP) tilalle Katja Helle-Kainulaisen (SFP). Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varajäsen Ulrika Bachér (SFP) ilmoittaa päivätyllä kirjeellään muuttaneensa Espoosta ja pyytää eroa em. luottamustehtävästään. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Tasa-arvolain säännösten estämättä varhaiskasvatusjaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tiedoksi - Valittu - Jaoston sihteeri - Ulrika Bachér

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 352 Kaupunginhallitus Sivu 28 / / Valtuustoaloite pukeutumiskoodin laatimisesta valtuuston kokouksia silmällä pitäen (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen pukeutumiskoodin laatimisesta valtuuston kokouksia silmällä pitäen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman teki seuraavan lisäysehdotuksen: Valtuustolle laaditaan ohje pukeutumisen varalle, jossa miehille suositellaan pukua tai pikkutakkia suorilla housuilla. Varsinaisia työasuja ei suositella. Naisten osalta ei ole ollut ongelmia ja pukeutumiselle pukeutumiskonsultin yleisohje, naisella ei vakoja saa olla näkyvillä, on riittävä suositus. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin lisäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. - Valtuustoaloite Kurt Byman ja 11 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen pukeutumiskoodin laatimisesta valtuuston kokouksia silmällä pitäen. Aloitteen sisältö Eduskunnalla ja monella muulla elimellä on ennakkoon päätetty pakollinen tai vahvasti suositeltava koodi kokouksiin pukeutumista varten. Espoon valtuuston kuluvalla kaudella on esiintynyt lukuisia esimerkkejä, jossa pukeutumista ei ole joko riittävästi mietitty etukäteen tai sitten on tarkoituksella haluttu poiketa tavanomaisesta kiinnittämällä yleisön ja tiedotusvälineiden huomiota itseensä saavuttaakseen ansiotonta etua tulevia tilanteita silmälläpitäen.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 352 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 153 Pukeutumalla shortseihin, t-paitaan, farkkuihin ja kantamalla asiaan kuulumattomia, provosoivia kuvia tai lauseita vaatetuksessaan se herättää monessa turhaa ärsytystä ja halveksuntaa. Pukeutumisella tulee myös välttää muiden valtuutettujen Ioukkaamista ja antaa kunnioitusta niille, joiden arvokkuus ei salli alentua samalle tasolle. Siksi me allekirjoittaneet valtuutetut työjärjestyksen mukaisena aloitteena ehdotamme, että valtuuston kokouksia ja mahdollisesti muita erityisiä tilaisuuksia varten laaditaan valtuustolle oma pukeutumiskoodi, jonka noudattamiseen tai noudattamatta jättämiseen valtuuston puheenjohtaja tai muu siihen sopiva henkilö tai elin ottaa tarvittaessa kantaa tilanteen edellyttämällä tavalla. Lisäksi valtuusaloitteeseen on sitä jätettäessä oheistettu tulosteita HS:n ja HBL:n nettijutuista, joissa esiintyy espoolainen luottamushenkilö, sähköposti koskien Brysselin matkan pukukoodia ja ilmeisesti Brysselissä otettu valokuva jossa esiintyy luottamushenkilöitä ja virkamies. Vastaus Kuntalain (365/1995) 32 :n 2 mom. mukaan: Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Edellä oleva kuntalain säännös on luonteeltaan toimintaohje, jonka rikkomisesta ei voine seurata oikeudellisia sanktioita (Harjula Heikki - Prättälä, Kari; Kuntalaki - tausta ja tulkinnat, Liettua 2012 s. 324). Valtuuston kokoukset ovat luonteeltaan arvokkaita ja virallisia tilaisuuksia ja yleisten käyttäytymisnormien mukaista on, että niihin osallistuvat kunnioittavat tilaisuutta pukeutumalla sen arvokkuuden edellyttämällä tavalla. Valtuuston kokousten pukeutumiskoodi ei suoranaisesti perustuisi mihinkään voimassa olevaan säännökseen, joten sen rikkomista ei myöskään voida sanktioida. Mikäli pukeutumisessa tapahtuisi äärimmäisiä ylilyöntejä, kyseeseen voi tulla kuntalain 15 a, jonka mukaan puheenjohtaja valvoo järjestystä valtuuston kokouksessa ja puuttuu asiaan, mikäli läsnäoleva käytöksellään häiritsee kokouksen kulkua.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 352 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 153 Muista kunnissa, ainakin Lahdessa ja Heinolassa, valtuutettujen pukeutuminen on ollut julkisessa keskustelussa. Suositusluonteisia ohjeita pukeutumista koskien valtuuston puheenjohtaja voi antaa sekä valtuuston kokouksiin että muihin valtuuston tilaisuuksiin. Tiedoksi

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 353 Kaupunginhallitus Sivu 31 / / Valtuustoaloite vuonna 2017 aloittavan valtuuston ja kaupunginhallituksen sekä lauta- ja johtokuntien jäsenten perehdyttämisestä ja kouluttamisesta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri, puh Mari Immonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ja 14 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen vuonna 2017 aloittavan valtuuston ja kaupunginhallituksen sekä lauta- ja johtokuntien jäsenten perehdyttämisestä ja kouluttamisesta ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Kurt Byman ja 14 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen vuoden 2017 aloittavan valtuuston ja kaupunginhallituksen sekä lauta- ja johtokuntien jäsenten perehdyttämisestä ja kouluttamisesta uusien heihin suunnattujen tulevien vaatimusten paremmin kohtaamiseksi, erityisesti ilmaisu- ja esiintymistaitojen osalta, huomioon ottaen eri henkilöiden äidinkielen ja henkilökohtaisten valmiuksien asettamien haasteiden seurausten ymmärtämiseksi ja torjumiseksi. Aloitteen sisältö Kuluvalla kaudella on käynyt selväksi, ettei valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden perehdyttäminen ole ollut riittävää, jotta kokousten kulku ja asioiden käsittely ole ollut riittävän jouheaa. Myös asioihin paneutumiselle tulisi löytää uusia, entistä tehokkaampia keinoja. Tuleva valtuustokausi on entistä haastavampi ja miljardivelan hallitseminen tulee olemaan keskeinen teema. Valtuutetut tulevat eri lähtökohdista ja henkilökohtaiset ominaisuudet kirjoitus- ja esiintymistaidoissa vaihtelevat suuresti kielellisistä, koulutuksellisista ja henkilökohtaisista ominaisuuksista lähtökohdista puhumattakaan. Johtosääntöjen entistä tiukemman rajaukset keskittää

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 353 Kaupunginhallitus Sivu 32 / 153 vallan yhä harvemmille ja demokratian arvokkaat periaatteet saavat tiukat suitset. Eroa ei tehdä suurten ja pienten asioiden välille askartelussa. Valtuuston rooli pelkkänä päätöksentekoelimenä korostuu ja asiat päätetään yhä korostetummiin valtuustosalin ulkopuolella. Perehdyttämisessä tulee olla myös osioita, jossa valtuutetuille, virkamiehille ja muille luottamushenkilöille annetaan mahdollisuus tutustua toisiinsa ja heidän ajatuksiinsa luvulla oli valtuutetuilla avec kauden alkaessa tapana grillata sika Gumbölen kartanon pihalla elokuisena iltana hyttysparvia hätistellen. Samalla tuli hätisteltyä ennakkoluuloja ja yhteistyölle luotiin paremmat edellytykset, kun opimme ymmärtämään toisiamme. Tällä valtuustokaudella on moni valtuutettu jäänyt toisilleen tuntemattomaksi. Myös entisten ja kokeneiden valtuutettujen käyttö koulutustilaisuuksien Iuennoitsijoina ja keskustelijoina on oiva tapa avata ovia uusille ja jopa oleville Iuottamushenkilöille kunnalliselämän salonkeihin ja selventää monia muutoin epäselväksi jääviä asioita. Pelkät virkamiesten Iakipykälien esittely usein vain kuivattaa ilmapiiriä ja helposti unohtuu moni oleellinen asia. Vastaus Nykyisen valtuuston aloittaessa toimintansa, toteutettiin varsin laaja uuden valtuuston perehdytysohjelma. Vuoden 2017 kesäkuussa aloittavan valtuuston perehdyttämisohjelman valmistelu on aloitettu loppukesästä 2016 ja ohjelma valmistuu alkuvuonna Perehdyttämisohjelman valmistelussa hyödynnetään nykyisen valtuuston perehdytyksestä saatu kokemus ja palaute ja perehdyttämistä pyritään joka tapauksessa kehittämään, parantamaan ja monipuolistamaan viimekertaisesta. Kuitenkin myös nyt käsittelyssä olevassa valtuustoaloitteessa on esitetty näkökulmia, joita voidaan hyödyntää perehdyttämisohjelman jatkovalmistelussa. Lisäksi on syytä huomioida, että vuonna toteutettu perehdyttämisohjelma on osin sisältänyt myös niitä osioita joita nyt valtuustoaloitteessa ehdotetaan, kuten: - Mahdollisuus vapaamuotoiseen tutustumiseen, esimerkiksi Korpilammella järjestetyssä seminaarissa Kokeneiden valtuutettujen käyttö luennoitsijoina, esimerkiksi valtuuston puheenjohtajan luento tilaisuudessa uusille valtuutetuille. Tiedoksi

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 354 Kaupunginhallitus Sivu 33 / / Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginhallituksen konsernijaosto Espoon kaupungin konserniohje (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh Katariina Koskela, puh Vesa Kananen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin konserniohjeen. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 10 Konserniohje Uudistetussa kuntalaissa on säädetty muun ohella konserniohjauksesta ja konserniohjeiden vähimmäissisällöstä. Espoon kaupungin konserniohjeet toimivat konserniohjauksen työkaluna. Ohjeet määrittelevät keskeisimmät toimintatavat muun muassa konserniohjaukseen ja johtamiseen, edustajana toimimiseen ja hallitusjäsenyyteen, omistajan ennakkokannan hankkimiseen, talouden ja toiminnan suunnitteluun, konserniraportointiin, viestintään ja julkisuusperiaatteisiin sekä luottamushenkilöiden tiedonsaantiin liittyen. Konserniohje koskee Espoon kaupunkia ja sen tytäryhteisöjä, luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita sekä soveltuvin osin myös kuntayhtymiä ja osakkuusyhteisöjä. Konserniohje täydentää tytäryhteisölle sen perustamisvaiheessa ja yhtiöjärjestyksessä asetettuja tavoitteita. Konserniohje tarkentaa, mutta ei muuta yhteisöjen hallituksen ja toimitusjohtajan oikeudellista asemaa tai vastuuta. Espoon yhteisillä ohjeilla varmistetaan Espoo-tarinan ja omistajapolitiikan toteuttaminen, kaupungin ydintehtävien laadukas toteutus sekä mahdollistetaan Espoo-konsernin rakenteen tehokkain mahdollinen kehittäminen. Konserniohjeessa määritellään menettelytavat, joilla omistajaohjaus tapahtuu siten, että omistuksia hoidetaan tarkoituksenmukaisesti, luotettavasti ja tehokkaasti Espoo-konsernin kokonaisetu turvaten.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 354 Kaupunginhallitus Sivu 34 / 153 Päätöshistoria Konserniohje tukee Espoo-konsernin johtamisen edellytyksiä ja omistajaohjausta siten, että konsernia johdetaan ja ohjataan yhtenäisillä ohjaus- ja toimintaperiaatteilla. Konserniohjeen tavoitteena on läpinäkyvyyden ja avoimuuden toteutuminen Espoo-konsernissa sekä laadukas tiedonkulku kaupungin ja yhteisöjen välillä. Kaupunginhallituksen konsernijaosto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin konserniohjeen. Käsittely Lehtola Kivekkään ja Ahlforsin kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Poistetaan virke kohdasta 11: "Luottamushenkilö ei saa luovuttaa tietojensaantioikeuden nojalla saamiaan tietoja eteenpäin, koska tiedot on tarkoitettu vain luottamustehtävän hoitamista varten." Puheenjohtaja Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen konsernijaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Kaupunginhallituksen konsernijaosto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin konserniohjeen. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Lehtola Kivekkään kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Konserniohjeesta poistetaan virke kohdasta 11: Luottamushenkilö ei saa luovuttaa tietojensaantioikeuden nojalla salassa pidettäviä tai konserniyhteisöjä haittaavia saamiaan tietoja eteenpäin, koska tiedot on tarkoitettu vain luottamustehtävän hoitamista varten. " Lehtola Hyrkön kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 354 Kaupunginhallitus Sivu 35 / 153 Selvitetään kaikkien konserniyhtiöiden hallituksien toiminnan saattaminen julkisuuslain piiriin, ja miten kyseisen lain eri pykäliä sovelletaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lehtolan lisäysehdotus ja muutosehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen konsernijaoston hyväksyneen ne. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että 1 valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin konserniohjeen 2 kaupunginhallituksen konsernijaosto päättää, että selvitetään kaikkien konserniyhtiöiden hallituksien toiminnan saattaminen julkisuuslain piiriin, ja miten kyseisen lain eri pykäliä sovelletaan. Tiedoksi

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 355 Kaupunginhallitus Sivu 36 / / Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginhallituksen konsernijaosto Espoon kaupungin omistajapolitiikka (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh Katariina Koskela, puh Vesa Kananen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin omistajapolitiikan. Käsittely Päätös Liite Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset liitteeseen on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 11 Omistajapolitiikka Uudistetun kuntalain myötä omistajaohjauksen merkitys korostuu ja kuntakonsernin kokonaisedun huomioon ottamiseen kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota. Omistajapolitiikan on oltava aktiivista, ohjaavaa ja tavoitteita asettava. Espoon kaupungin omistajapolitiikan lähtökohtana on Espoo-tarina (strategia). Konsernirakenteen ja omistajaohjauksen tulee toteuttaa ja tukea Espoo-tarinan toteutumista. Omistajapolitiikka on kaupungin johtamisen väline. Se luo puitteet menestykselliselle toiminnalle. Omistajapolitiikassa on kyse omistajastrategian valinnasta ja sen onnistuneisuuden arvioinnista sekä konserniohjauksesta. Konsernia täytyy johtaa yhtä tavoitteellisesti kuin Espoon kaupunkia. Omistajapolitiikassa määritellään omistamisen tavoitteet, päämäärät ja ohjausperiaatteet. Lisäksi otetaan kantaa siihen, miten palvelutuotanto kannattaa organisoida Espoo-konsernissa mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Omistajaohjausta käytetään monipuolisesti yhteisö- ja omistusmuodon edellyttämillä tavoilla, jotta Espoon omistajapolitiikan tavoitteet voidaan saavuttaa. Jokaisella yhteisöllä on tavoite tai tarkoitus, jota varten kaupunki on siinä omistajana.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 355 Kaupunginhallitus Sivu 37 / 153 Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin omistajapolitiikan. Käsittely Puheenjohtaja Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen konsernijaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Kaupunginhallituksen konsernijaosto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallituksen konsernijaosto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin omistajapolitiikan. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 356 Kaupunginhallitus Sivu 38 / / Lausunnon antaminen kuntarakennelain mukaisesta esityksestä Rysäkarin saaren siirtämisestä Helsingistä Espooseen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto ilmoittaa kuntarakennelain mukaisena lausuntona, että Espoon kaupunki ei näe estettä sille, että Rysäkarin saari siirretään Espoon kaupunkiin. Espoon kaupunki pitää tärkeinä esityksessä mainittuja seikkoja saaristolain soveltamisesta ja yrittäjätoiminnan edistämisestä. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Lausuntopyyntö - Lausuntopyynnön liitteet Rysäkari-saari sijaitsee suoraan etelässä Espoon Hanasaaresta. Saari on entinen puolustusvoimien linnakesaari, joka myytiin valtion toimeksiannosta Rysäkari Linnake Oy:lle vuonna Rysäkari Linnake Oy pyrkii harjoittamaan liiketoimintaa kohteessa matkailun ja kokouspalveluiden osalta. Saaressa on tällä hetkellä myös vakituista asumista. Rysäkari Linnake Oy ja saaren asukas toivovat valtion siirtävän kuntarajaa Rysäkarin osalta Espoon puolelle. Hakijan perusteluna siirrolle esitetään, että mm. mantereelle kulkeminen nojautuu Espooseen palvelujen osalta. Espoon vesibussin reitti kulkee läheltä Rysäkaria, joten elinkeinomahdollisuudet mahdollistuisivat. Toiminta palvelisi merellisen Espoon kokonaisuutta tulevaisuudessa. Hakija ehdottaa kahta eri vaihtoehtoa rajasiirrolle. Rajamuutos 1 jakaisi rajaa korkeakuvulta etelään, jossa raja liittyisi nykyrajaan ulkomerellä. Rajamuutos 2 lähtisi nykyrajasta Nuottakarin eteläpuolelta Rysäkarin itäpuolelle, josta raja kääntyisi lounaaseen liittyen Espoon rajaan takaisin. Kumpikin hakijan esittämä rajansiirtovaihtoehto vaikuttaa mahdolliselta. Espoon kaupungin mielestä Espoo merellisyyden tukeminen ja vahvistaminen on keskeinen tavoite saariston ja ranta-alueiden kehittämisessä. Rysäkarin länsipuoleista Espoon saaristoa kehitetään

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 356 Kaupunginhallitus Sivu 39 / 153 saariston osayleiskaavatyön pohjalta. Osayleiskaavassa Rysäkariin lähialueella, Espoon Itäsaaristossa, on tavoitteena erityisesti virkistys- ja matkailukäytön lisääminen, palveluiden monipuolisuus ja tavoitettavuuden parantaminen. Rysäkarin toiminta on linjassa Espoon saariston kehittämisen kanssa. Kuntarakennelain mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää elinvoimaista, alueellisesti eheää ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivaa kuntarakennetta, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Helsingin kaupunki on pyytänyt Espoon kaupungilta lausuntoa asiasta mennessä. Tiedoksi

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 357 Kaupunginhallitus Sivu 40 / / Espoon kaupungin edustajan nimeäminen Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun virkamiesjohtoryhmään Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus nimeää edustajaksi kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ja varaedustajaksi perusturvajohtaja Juha Metson Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen virkamiesjohtoryhmään. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Malli maakuntauudistuksen esivalmistelun organisoitumisesta - Nimeämispyyntö maakuntauudistuksen esivalmistelun virkamiesjohtoryhmään - PKS-kaupunginjohtajien kirje Uudenmaan liitolle sote- ja maakuntauudistuksen valmistelusta Uudellamaalla Uudenmaan maakuntahallitus päätti Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen organisoitumisesta. Sen esivalmistelua tullaan ohjaamaan neuvottelukunnan, ohjausryhmän, virkamiesjohtoryhmän sekä kuntajohtajakokouksen toimesta. Tämän johdosta Uudenmaan liitto on pyytänyt kirjeellään Espoon kaupunkia nimeämään jäsenen ja varajäsenen maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen virkamiesjohtoryhmään. Virkamiesjohtoryhmän työskentely käynnistyy sen jälkeen kun Uudenmaan liitto on palkannut Uudenmaan maakuntauudistukselle muutosjohtajan ja sote-muutosjohtajan, jotka toimivat virkamiesjohtoryhmän esittelijöinä. Virkamiesjohtoryhmään kutsutaan edustaja niistä organisaatioista, jotka maakuntauudistuksen voimaanpanolain mukaan muodostavat käynnistyvän valmisteluvaiheen toimeenpanevan elimen. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat käsitelleet nimeämistä kokouksessaan ja pitivät hyvänä yhdenmukaista esitystä, ettävirkamiesjohtoryhmään nimettäisiin kaupunginjohtajat. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat kirjeellään Uudenmaan liittoon esittäneet huolensa siitä, miten esivalmistelun ohjauksessa on

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 357 Kaupunginhallitus Sivu 41 / 153 tarkoitus noudattaa jäsenkuntien asukkaiden kannalta keskeistä kansanvaltaisuuden periaate sekä ottaa huomioon jäsenkuntien erot ja niiden toisistaan poikkeavat mahdollisuudet resursoida osallistumistaan valmistelutyöhön. Nimeämiset pyydetään lähettämään Uudenmaan liittoon mennessä. Tiedoksi

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 358 Kaupunginhallitus Sivu 42 / / Keskusvaalilautakunta Ennakkoäänestyspaikat vuoden 2017 kuntavaaleissa Valmistelijat / lisätiedot: Risto Pirkanniemi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus määrää, että vuoden 2017 kuntavaalien ennakkoäänestyksen ajanjaksoina yleisinä ennakkoäänestyspaikkoina Espoossa toimivat A) Postin myymälä: Espoo 10 / Tapiola, Kauppamiehentie klo klo klo klo B) sekä seuraavat kymmenen (10) muuta toimipaikkaa 2) Matinkylän yhteispalvelupiste, Suomenlahdentie 1, Espoo, Kauppakeskus Iso Omena, 3. krs /Palvelutori klo klo klo klo ) Espoonlahden yhteispalvelupiste, Espoonlahdenkatu 4, Espoo, Kauppakeskus Lippulaiva 2. krs klo klo klo klo 09-20

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 358 Kaupunginhallitus Sivu 43 / 153 4) Leppävaaran yhteispalvelupiste, Leppävaarankatu 9, Espoo, Kauppakeskus Sello / Sellon kirjasto klo klo klo klo ) Kalajärven yhteispalvelupiste, Ruskaniitty 4, Espoo, Ruskatalo klo klo klo klo ) Soukan palvelutalo, Soukankaari 7, Espoo klo klo klo klo ) Viherlaakson kirjasto, Viherlaaksontori, Espoo klo klo klo klo ) Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskus klo klo ) Kauklahden kirjasto, Hansakallio 2, Espoo klo klo klo ) Prisma Olari, Komeetankatu 2, Espoo klo klo klo klo 09-20

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 358 Kaupunginhallitus Sivu 44 / ) Espoon keskuksen yhteispalvelupiste, Kamreerintie 3, Espoo, Espoontorin kauppakeskus, 2. Krs klo klo klo klo Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 12 Espoon kaupunki Ennakkoäänestyspalvelu palvelukuvaus 13 Espoon kaupunki kuntavaalit 2017 Kuntasopimus 14 Espoon kaupunki kuntavaalit 2017 Liite 1 15 Espoon kaupunki kuntavaalit 2017 hintaliite Liite 2 Päätösehdotuksessa esitetään, että vuoden 2017 kuntavaalien ennakkoäänestys Espoossa järjestetään yhdessä postissa ja kymmenessä muussa toimipaikassa. Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa Yleisten ennakkoäänestyspaikkojen määrääminen Vaalilain (714/1998) 9 :n mukaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista kunnassa määrää kunnanhallitus. Kukin kunta päättää siten itsenäisesti ja oman harkintansa mukaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kunnassa. Oikeusministeriö on päivätyssä kirjeessä ilmoittanut, että kunnanhallituksen on tehtävä päätös kunnassa olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista siten, että äänestyspaikkojen tiedot on merkitty pohjatietojärjestelmään viimeistään perjantaina klo 12. Ennakkoäänestyspaikkoja määrättäessä tulee kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: Ennakkoäänestyspaikkoja oltava riittävästi Kunnan on huolehdittava siitä, että yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja on kunnassa riittävästi suhteessa kunnan äänioikeutettujen määrään, jotta ennakkoon äänestäminen olisi äänestäjille mahdollisimman vaivatonta ja vähän aikaa vievää. Missä ennakkoäänestyspaikan tulisi sijaita? Ennakkoäänestyspaikat on syytä sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joihin äänestäjien on helppoa tulla ja joihin he vaivattomasti osaavat. Yksi hyvä tapa on sijoittaa ennakkoäänestyspaikkoja sinne, missä äänestäjien

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 358 Kaupunginhallitus Sivu 45 / 153 muutoinkin tiedetään liikkuvan. Ennakkoäänestyspaikan on myös oltava aatteellisilta ja taloudellisilta kytkennöiltään mahdollisimman puolueeton, jotta mahdollisimman monet äänestäjät sinne mieluusti tulevat. Viimeisimmissä vaaleissa hyviä kokemuksia on mm. - postikonttoreista, - kirjastoista, - erilaisten liike- tai kauppakeskusten aulatiloista, - kunnantaloista ja muista kunnan virastoista, - eri oppilaitoksista, - kunnan palvelukeskuksista ja - yhteispalvelupisteistä Riittävästi tilaa ja vaalitoimitsijoita Ennakkoäänestystilan tulee olla riittävän suuri, jotta äänestys voidaan toimittaa sujuvasti ja luotettavasti eli vaalisalaisuus, vaalivapaus ja vaalirauha turvaten (vaalilaki 56 2 mom.). Tilaan tulee voida sijoittaa tarpeellinen määrä äänestäjän henkilöllisyyden tarkastus- ja äänestyslipun antopisteitä, äänestyskoppeja sekä äänestyksen vastaanottopisteitä. Tilan tulee olla siten mitoitettu ja siten järjestetty, että ruuhkaa ja jonoja syntyy mahdollisimman vähän. Usein ruuhkat syntyvät siitä, että ennakkoäänestyspaikka on sijoitettu sellaiseen tilaan, johon mahtuu liian vähän äänestyskoppeja ja äänestyksen vastaanottopisteitä ja/tai siitä, että ennakkoäänestyspaikassa on muista syistä liian vähän vaalitoimitsijoita nimenomaan äänestyksen vastaanottopisteissä. Ennakkoäänestyksessä aikaa ei yleensä vie äänestäjän äänestyskopissa käynti, vaan sen jälkeinen vaalitoimitsijan kanssa asiointi (vaalitoimitsija leimaa äänestyslipun, lippu suljetaan vaalikuoreen, vaalikuori ja lähetekirje suljetaan lähetekuoreen sekä äänioikeusrekisteriin tehdään merkintä siitä, että äänestäjä on äänestänyt). Kuntien tuleekin huolehtia siitä, että vastaanottopisteitä on riittävästi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ennakkoäänestyspaikassa tulee olla riittävästi henkilöstöä ja että ennakkoäänestyspaikka sijoitetaan riittävän suureen tilaan, jotta äänestystoimitus sujuu äänestäjän kannalta mahdollisimman joutuisasti ja vaivattomasti. Vammaisten huomioon ottaminen Liikuntavammaisten ja muiden liikuntaesteisten ennakkoäänestämismahdollisuuksiin on kiinnitettävä huomiota. Mahdollisuuksien mukaan olisi esimerkiksi vammaisten käyttämille kulkuvälineille pyrittävä varaamaan pysäköintitilaa ennakkoäänestyspaikan välittömässä läheisyydessä ja järjestämään heidän avustamisensa äänestyspaikan ulko- ja sisäpuolella. Äänestyspaikalla mahdollisesti olevat kynnykset ja portaat on varustettava esimerkiksi sellaisella luiskalla, että sähkökäyttöistä pyörätuolia käyttävillä on esteetön pääsy äänestystilaan.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 358 Kaupunginhallitus Sivu 46 / 153 Ennakkoäänestyspaikan aukiolopäivät ja -kellonajat Vaalilain 47 :n mukaan kotimaan yleinen ennakkoäänestyspaikka on ennakkoäänestystä varten avoinna kaikkina ennakkoäänestyksen ajanjakson päivinä, jollei kunnanhallituksen päätöksellä erityisistä syistä toisin määrätä. Erityinen syy järjestää ennakkoäänestys jossain paikassa vähempänä kuin seitsemänä päivänä voi olla lähinnä kunnan jonkin alueen vähäiseksi arvioitu äänestäjämäärä. Jokaisessa kunnassa tulisi kuitenkin olla vähintään yksi yleinen ennakkoäänestyspaikka, joka on avoinna kaikkina ennakkoäänestyspäivinä. Vaalilain 48 :n ( /496) mukaan kunnanhallitus määrää myös ennakkoäänestyspaikan päivittäiset aukioloajat, kuitenkin niin, että ennakkoäänestyspaikka ei saa olla avoinna ennen klo 8:aa eikä klo 20:n jälkeen, eikä lauantaisin tai sunnuntaisin ennen klo 9:ää, eikä klo 18:n jälkeen. Sopimus palvelun ostamisesta Posti Oy:ltä Postin myymät ovat olleet vakiintuneesti osa Espoon ennakkoäänestysverkostoa. Tarjottavien myymälöiden lukumäärä on vähentynyt vaaleittain ja on enää yksi. Alla on Postin myymä, jota Posti tarjoaa vuoden 2017 kuntavaalien ennakkoäänestyspaikaksi ESPOO 10/TAPIOLA Kauppamiehentie 1 Ennakkoäänestyspaikat aiemmissa vaaleissa Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa Espoossa oli yhteensä 14 ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikkoina olivat tuolloin kuusi Itella Oyj:n myymälää sekä kahdeksan kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Espoossa oli yhteensä 14 ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikkoina olivat tuolloin viisi Itella Oyj:n myymälää ja yhdeksän kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa. Vuoden 2012 presidentinvaalissa ja kunnallisvaaleissa Espoossa oli yhteensä 13 ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikkoina olivat neljä Itella Oyj:n myymälää ja yhdeksän kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa. Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa Espoossa oli yhteensä 12 ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikkoina olivat kolme Itella Oyj:n myymälää ja yhdeksän kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Espoossa oli yhteensä 12 ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikkoina olivat kolme Itella Oyj:n myymälää ja yhdeksän kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestysaktiivisuus aiemmissa vaaleissa

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 358 Kaupunginhallitus Sivu 47 / 153 Europarlamenttivaaleissa 2009 ennakkoon äänesti espoolaisista 20,9 % (36 479) ja vaalipäivänä 30,7 % (53 572) eli yhteensä 51,6 % (90 051) äänioikeutettujen lukumäärän ollessa Eduskuntavaaleissa 2011 ennakkoon äänesti espoolaisista 30,2 % (53 445) ja vaalipäivänä 47,8 % (84 598) eli yhteensä 78,0 % ( ) äänioikeutettujen lukumäärän ollessa Presidentinvaalissa ennakkoon äänesti 32,4 % (57 883) ensimmäisessä vaalissa ja 37,4 % (66 785) toisessa vaalissa. Äänestysaktiivisuus oli yhteensä 79,8 % ensimmäisessä vaalissa ja 78,4 % toisessa vaalissa. Äänioikeutettujen lukumäärä oli Kunnallisvaaleissa äänesti ennakkoon 20,3 % (39 471) ja vaalipäivänä 39,0 % (75 788) eli yhteensä 59,3 % ( ) Äänioikeutettujen lukumäärä oli Europarlamenttivaaleissa 2014 ennakkoon äänesti 19,5 % (35 856) ja vaalipäivänä 33,7 % (62 050) eli yhteensä 53,2 % (97 906). Äänioikeutettujen lukumäärä oli Eduskuntavaaleissa 2015 ennakkoon äänesti 29,8 % (55 326) ja vaalipäivänä 47,2 % (87 501) eli yhteensä 77,0 % ( ) äänioikeutetuista. Äänioikeutettujen lukumäärä oli Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat suomalaiset. Perustelut Ehdotuksena on, että kaupunki tekee Postin kanssa sopimuksen Tapiolan postista ja että kaupunki järjestää lisäksi kymmenen muuta yleistä ennakkoäänestyspaikkaa, joista kahdeksan olisi kaupungin omia toimipaikkoja (Espoonlahden, Kalajärven, Leppävaaran, Espoon keskuksen ja Matinkylän yhteispalvelupisteet, Soukan palvelutalo sekä Viherlaakson ja Kauklahden kirjastot) sekä sen lisäksi Aalto-yliopiston oppimiskeskus ja Olarin Prisma. Postin sopimuksen mukainen kiinteä korvaus olisi euroa, jonka lisäksi perittäisiin 1,10 euron korvaus äänestäjää kohden. Valittavaksi ehdotettu Postin myymälä toimi ennakkoäänestyspaikkana myös vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ja täydentää hyvin ennakkoäänestysverkostoa. Kaupungin omien ennakkoäänestyspaikkojen aukioloajoiksi ehdotetaan arkipäivien osalta pääsääntöisesti klo Viikonloppuna ennakkoäänestys alkaisi pääsääntöisesti lauantaisin klo 10 ja päättyisi klo 16. Sunnuntaisin ennakkoäänestys toimitettaisiin klo välisenä aikana. Otaniemessä Aalto-yliopiston oppimiskeskuksessa

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 358 Kaupunginhallitus Sivu 48 / 153 ennakkoäänestys toimitettaisiin kaikkina muina päivinä paitsi perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina, jolloin sama henkilökunta toimittaisi ennakkoäänestyksen Kauklahdessa. Varsinkin Kauklahdessa äänestysaktiivisuus on ollut alhainen, eikä siellä ole tarvetta laajempaan aukioloon. Päätöshistoria Keskusvaalilautakunta Päätösehdotus Keskusvaalilautakunnan sihteeri Katja Rytilahti I Keskusvaalilautakunta ehdottaa, että kaupunginhallitus määrää, että vuoden 2017 kuntavaalien ennakkoäänestyksen ajanjaksoina yleisinä ennakkoäänestyspaikkoina Espoossa toimivat A) Postin myymälä: Espoo 10 / Tapiola, Kauppamiehentie klo klo klo klo B) sekä seuraavat kymmenen (10) muuta toimipaikkaa 2) Matinkylän yhteispalvelupiste, Suomenlahdentie 1, Espoo, Kauppakeskus Iso Omena, 3. krs /Palvelutori klo klo klo klo ) Espoonlahden yhteispalvelupiste, Espoonlahdenkatu 4, Espoo, Kauppakeskus Lippulaiva 2. krs klo klo klo klo 09-20

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 358 Kaupunginhallitus Sivu 49 / 153 4) Leppävaaran yhteispalvelupiste, Leppävaarankatu 9, Espoo, Kauppakeskus Sello / Sellon kirjasto klo klo klo klo ) Kalajärven yhteispalvelupiste, Ruskaniitty 4, Espoo, Ruskatalo klo klo klo klo ) Soukan palvelutalo, Soukankaari 7, Espoo klo klo klo klo ) Viherlaakson kirjasto, Viherlaaksontori, Espoo klo klo klo klo ) Aalto-yliopiston oppimiskeskus, Otaniementie 9, Espoo klo klo ) Kauklahden kirjasto, Hansakallio 2, Espoo klo klo klo ) Prisma Olari, Komeetankatu 2, Espoo klo klo klo klo 09-20

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 358 Kaupunginhallitus Sivu 50 / ) Espoon keskuksen yhteispalvelupiste, Kamreerintie 3, Espoo, Espoontorin kauppakeskus, 2. Krs klo klo klo klo II Keskusvaalilautakunta hyväksyy liitteenä olevan sopimuksen Posti Oy:n ja Espoon kaupungin välillä ja oikeuttaa keskusvaalilautakunnan sihteerin (Risto Pirkanniemi ja Katja Rytilahti) keskusvaalilautakunnan puolesta allekirjoittamaan sopimuksen ennakkoäänestyksen hoitamisesta vuoden 2017 kuntavaaleissa niissä Espoossa sijaitsevissa Postin myymälöissä, jotka kaupunginhallitus määrää yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi. Päätös Keskusvaalilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 359 Kaupunginhallitus Sivu 51 / / Keskusvaalilautakunta Vaalipäivän äänestyspaikat vuoden 2017 kuntavaaleissa Valmistelijat / lisätiedot: Risto Pirkanniemi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus määrää liitteen mukaisesti vuoden 2017 kuntavaalien vaalipäivän äänestyspaikat. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 16 Vaalipäivän äänestysalueiden äänestyspaikat vuoden 2017 kuntavaaleissa Ehdotus vuoden 2017 kuntavaalien vaalipäivän äänestyspaikoiksi Kuntavaalien vaalipäivä on Valtuuston päätöksen mukaisesti Espoon kaupunki jakautuu 70 äänestysalueeseen. Vaalilain 9 :n 3 momentin mukaan jokaisella äänestysalueella on kaupunginhallituksen päätöksellä määrätty vaalipäivän äänestyspaikka. Erityisistä syistä äänestyspaikka voidaan sijoittaa äänestysalueen tai kunnankin ulkopuolelle, jollei siitä aiheudu äänestäjille kohtuutonta haittaa. Oikeusministeriön kirjeen mukaan vaalipäivän äänestyspaikat on merkittävä pohjatietojärjestelmään viimeistään perjantaina klo 12. Päätösehdotuksessa esitetyt äänestyspaikat ovat pääosin vakiintuneita ja äänestäjille tuttuja. Päätöshistoria Keskusvaalilautakunta Päätösehdotus Keskusvaalilautakunnan sihteeri Katja Rytilahti

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 359 Kaupunginhallitus Sivu 52 / 153 Keskusvaalilautakunta ehdottaa, että kaupunginhallitus määrää liitteen mukaisesti vuoden 2017 kuntavaalien vaalipäivän äänestyspaikat. Päätös Keskusvaalilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 360 Kaupunginhallitus Sivu 53 / Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Selostus Päätös Valtuuston pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 361 Kaupunginhallitus Sivu 54 / / Sosiaali- ja terveyslautakunta Valtion ja Espoon kaupungin välinen sopimus asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman toteutuksesta (AUNE), sopimuksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Nieminen, puh Päivi Jouttimäki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus hyväksyy valtion ja Espoon kaupungin välisen sopimuksen asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) toteutuksesta vuosille liitteen mukaisesti. Käsittely Päätös Liite Selostus Perusturvajohtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja Tuula Heinänen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 17 Valtion ja Espoon kaupungin välinen sopimus asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman toteutuksesta (AUNE), sekä sopimuksen liitteet 18 Valtioneuvoston periaatepäätös : Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma Kaupungin toteutussuunnitelma asunnottomuuden ehkäisemiseksi 20 Asuntotavoitteet sopimuskaupungeittain taulukko 21 Sopimus ennaltaehkäisevän strategiaprosessin toteutuksesta osana Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat -hanketta Toimenpideohjelman tarkoitus Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma (AUNE) on valtakunnallinen ohjelma vuosille Lähtökohtana ohjelmalle on pääministeri Sipilän hallituksen tekemä periaatepäätös Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmasta (liitteenä). Toimenpideohjelma on jatkoa aiemmille vuosien aikana toteutetuille Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmille (PAAVO). Toimenpideohjelman tarkoitus on jatkaa asunnottomuuden vähentämistä valtion, kuntien, järjestöjen, kirkon ja yritysten yhteisin toimenpitein. Valtio tekee ohjelmaa toteuttavat sopimukset Espoon lisäksi useiden muiden suurien kuntien kanssa, mm. Helsingin, Vantaan, Tampereen, Oulun,

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 361 Kaupunginhallitus Sivu 55 / 153 Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kanssa sekä halukkaiden kehyskuntien ja kaupunkien kanssa, jotka ovat motivoituneet asunnottomuuden ehkäisyyn. Asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen vaativat haastavassa taloudellisessa tilanteessa erityisiä koordinoivia toimenpiteitä. Tämä tarkoittaa paitsi ohjelmatyön kautta vahvistuvia integroituja palveluverkostoja ja asunnottomuuteen johtavien ongelmien varhaista tunnistamista, myös riittävää kohtuuhintaista asuntotuotantoa kaikilla suurimmilla kaupunkiseuduilla. Jatkossa asunnottomuuden vähentämisessä tulee panostaa erityisesti kohtuuhintaiseen vuokraasuntotuotantoon pääkaupunkiseudulla, asumisen onnistumista turvaavien palvelujen kehittämiseen sekä ennaltaehkäisyyn. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn viitekehys koostuu asunnottomuuden riskien varhaisesta tunnistamisesta sekä riittävästä tuesta asumisen sujumiseen. Lähtökohtana on normaali vuokrasuhteeseen perustuva asuminen sekä asunto ensin periaate, joka ennaltaehkäisyssä tarkoittaa yksinkertaistaen asumisen varmistamista aina asiakas kohdattaessa. Asuntotuotannon pääpaino ohjelmassa on normaaleissa hajautetuissa asumisratkaisuissa. Panostamalla yhteiskehittämiseen tuetaan toimivien ratkaisujen laajaa käyttöönottoa. Ohjelman kohderyhmänä ovat espoolaiset asunnottomat sekä henkilöt, joilla on riski ajautua asunnottomaksi. Asunnottomuusriskissä ovat mm. asukkaat, joilla on häätöuhka, vuokrarästejä ja/tai vaikeuksia taloudenhallinnassa, sekä erityistä tukea asumiseensa tarvitsevat henkilöt. Asunnot kohdennetaan ensisijaisesti asunnottomille, joilla on vaikeuksia saada asuntoa vuokra-asuntomarkkinoilla (esim. luottotietonsa menettäneet, rikosseuraamusasiakkaat ja pitkäaikaisasunnottomat) sekä edellä kuvatuille asunnottomuusriskissä oleville asiakkaille kaupungin painopisteet huomioiden. Nykytilan kuvaus Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman (PAAVO, ) aikana asunto ensin -periaate on jalkautettu asunnottomuustyöhön ja asuntolat korvattu tuettuun vuokra-asumiseen perustuvilla asumisyksiköillä. Pitkäaikaisasunnottomuus laski ohjelmakauden aikana Suomessa henkilöllä (35 %). Asunnottomuus aleni vuonna 2015 ensimmäisen kerran alle henkilön. Asunnottomien eurooppalaisen etujärjestön, Feantsan mukaan Suomi on ainoa EU-maa, jossa talouden taantumasta ja sosiaalisista paineista huolimatta asunnottomuus on edelleen laskusuunnassa. Espoossa on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) asunnottomuustilaston mukaan 546 yksinäistä asunnotonta (tilanne 11/2015). Heistä pitkäaikaisasunnottomia on 245 (asunnottomuus kestänyt yli vuoden tai ollut toistuvaa viimeisen kolmen vuoden aikana). Naisia asunnottomista on 126, nuoria 136 ja maahanmuuttajataustaisia 141. Asunnottomia pariskuntia ja perheitä Espoossa on 51 ruokakuntaa. Yksinäisten asunnottomien määrä Espoossa on vähentynyt vuoteen 2014 verrattuna, mutta asunnottomien pariskuntien ja perheiden määrä on

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 361 Kaupunginhallitus Sivu 56 / 153 hieman kasvanut edellisvuodesta. Myös huoltokotityyppisissä asumispalveluyksiköissä, kuntouttavissa yksiköissä, sairaaloissa ja laitoksissa majoittuvien asunnottomien määrä on lisääntynyt, ja heistä pitkäaikaisasunnottomien määrä on kasvanut huomattavasti eli 22 henkilöstä 40:een. Suurin osa espoolaisista asunnottomista majoittuu tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona asunnon puutteen vuoksi. Kaupunki auttaa tilapäisen majoituksen järjestämisessä sellaisia asunnottomia kuntalaisia, jotka eivät pysty omin avuin järjestämään asumistaan. Espoossa haasteena on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saaminen kevyttä tukea tarvitseville henkilöille. Tällaisia henkilöitä asuu tällä hetkellä epätarkoituksenmukaisesti palveluasumisessa tai sairaalassa. Toimenpideohjelman tavoitteet Toimenpideohjelman asunnottomuustyö koostuu asunnottomuutta ennaltaehkäisevistä välittömistä toimenpiteistä, tulevaisuuteen tähtäävän ennaltaehkäisevän strategiaprosessin toteutuksesta, sekä asunnottomuustyön koordinaatiosta. Toimenpideohjelman toteutussopimuksessa on kuvattu keskeiset toimenpiteet sekä panostus tavoitteiden toteuttamiseksi. Asunnottomuutta ennaltaehkäisevät välittömät toimenpiteet ovat: 1) Kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisääminen 2) Asumisneuvonnan laajentaminen 3) Maahanmuuttajien ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden asunnottomuuden torjunta 4) Talousvaikeuksissa olevien kotitalouksien asunnon menettämisen uhan ehkäiseminen ja luottotietonsa menettäneiden asunnon saannin helpottaminen 5) Kokemusasiantuntijoiden roolin vahvistaminen 6) Laitoksista/asumispalveluista itsenäiseen asumiseen siirtyminen turvataan. 7) Kaupungin omat kehittämispainopisteet: a. Järjestetään kriisimajoitus ja palveluohjaus ei päihteitä käyttäville asunnottomille b. Tarjotaan mielekästä tekemistä ja työllistymistä tuetun asumisen asiakkaille c. Ehkäistään nuorten asunnottomuutta d. Ehkäistään lapsiperheiden häätöjä Espoon yksityiskohtaiset toimenpiteet kuvataan kaupungin toteutussuunnitelmassa. Espoo sitoutuu ohjelmakaudella myös asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategian toteutukseen. Espoo on osatoteuttajana Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) koordinoimassa ESRrahoitteisessa Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat -

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 361 Kaupunginhallitus Sivu 57 / 153 hankkeessa, jossa laaditaan ja juurrutetaan asunnottomuusstrategiat kuuteen kaupunkiin (Espoo, Vantaa, Tampere, Lahti, Jyväskylä, Kuopio). Toimenpideohjelman valmistelu, toteutus ja seuranta Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaa on valmisteltu valtion taholta virkamiestyönä keväästä 2015 lähtien ja ehdotus hallituksen asunnottomuuspolitiikaksi valmistui Toimenpide-ehdotuksia ja rahoituksen varmistamista on viimeistelty syksyn 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana. Työ on tapahtunut kolmessa laaja-alaisessa työryhmässä, joissa on ollut mukana asiantuntijoita julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Asuntotarjontatyöryhmän kohteena oli kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat. Toinen ryhmä käsitteli olemassa olevia asumisen tukipalveluja ja kolmas ryhmä uusia ratkaisuja asunnottomuuteen. Lopulliseen ohjelmaehdotukseen on sisällytetty myös nuorten asunnottomuuden vähentämistä valmistelleen työryhmän esitykset. Laaja kuulemistilaisuus järjestettiin Säätytalolla. Ohjelman valmisteluun ovat Espoon kaupungilta osallistuneet sosiaali- ja terveystoimi ja tekninen ja ympäristötoimi sekä Espoon Asunnot Oy, Y- säätiö sekä useat kaupungin palveluntuottajat, yhteistyökumppanit ja järjestöt. Ohjelman toteuttamiseen on tarkoitus kutsua mukaan myös kokemusasiantuntijoita eli asunnottomuuden tai asunnottomuuden uhan kokeneita henkilöitä. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategian hankkeeseen on mahdollista myös palkata kokemusasiantuntijoita. Valtakunnallista asunnottomuustyötä koordinoivat Ympäristöministeriö (YM) ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Espoossa asunnottomuustyöstä vastaa aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö. Asunnottomuuden ennaltaehkäisevän kuntastrategian toteutuksesta vastaa projektipäällikkö. Espoon asunnottomuustyön ja ennaltaehkäisevän kuntastrategiatyön toteutusta ohjaa kaupungin Asunnottomuusverkosto - työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii perusturvajohtaja ja jossa on edustajia sosiaali- ja terveystoimesta ja tekniseltä toimialalta sekä ympäristöministeriöstä, Espoon Asunnoista ja muilta asumisen järjestäjätahoilta. Ohjelman ja sopimuksen seuranta perustuu osapuolten säännölliseen tietojenvaihtoon ja vuosittaiseen neuvotteluun. Seurannasta vastaa ohjelman yhteistyöryhmä ja koordinaatioryhmä ohjaa ohjelman käytännön toteutusta.

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 361 Kaupunginhallitus Sivu 58 / 153 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa, että kaupunginhallitus hyväksyy valtion ja Espoon kaupungin välisen sopimuksen asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) toteutuksesta vuosille liitteen mukaisesti. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 362 Kaupunginhallitus Sivu 59 / / Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntömuutos (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sampo Suihko, puh Tiina Pesonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteen mukaiset muutokset sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöön. Johtosääntömuutokset tulevat voimaan Käsittely Päätös Liite Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset liitteeseen on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 22 Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntömuutokset Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntömuutoksilla selkeytetään kaupungin toimielinten roolia kehitettäessä palvelu- ja tilaverkkoa. Sivistystoimen lautakunnat vastaavat jatkossa selkeämmin omalta osaltaan palveluvelvoitteen toiminnallisista edellytyksistä, palvelun sisällöstä ja tarjoamisesta. Palveluverkko muodostaa kokonaisuuden, jossa huomioon otetaan palvelun saatavuus, saavutettavuus, laatu sekä kustannukset. Palveluverkko vastaa muuttuviin asiakas- ja palvelutarpeisiin, kaupunkirakenteeseen, lainsäädäntöön ja palvelun tuotannon tapoihin. Keväällä 2017 johtosääntöjen kokonaisuudistusten yhteydessä toimivalta palveluverkosta tullaan esittämään valtuuston tehtäväksi. Kaupunkirakenteen, rakennusten ja tilojen suunnittelusta, rakentamisesta ja teknisestä toteuttamisesta vastaa tekninen ja ympäristötoimi. Nyt tehtävällä johtosääntömuutoksella selkeytetään lautakuntien ja tila ja asuntojaoston päätösvaltaa tila-asioissa. Lautakunnan esitykset palveluverkon yksittäisistä tiloista viedään kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston käsiteltäväksi. Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan tila- ja asuntojaosto päättää mm. palvelujen järjestämistä ja toteutusta koskevista toimintaperiaatteista siten, että ne edistävät kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä.

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 362 Kaupunginhallitus Sivu 60 / 153 Muilla nyt tehtävillä muutoksilla mm. tarkennetaan johtosääntöä vastaamaan virkanimikkeitä sekä päivitetään opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan toimielinesittely vastaamaan nykyistä suomenkielisen opetuksen johtamisjärjestelmää. Tiedoksi

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 363 Kaupunginhallitus Sivu 61 / / Kaupunginhallitus Salitun ulkoilumajan myynti tarjousten perusteella (Kv-asia) (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Juha Pulkkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää, että Espoon kaupunki myy tarjouksen perusteella Salon kaupungin Salitun kylän tilat Kouluranta 1:81 ja Salitun kansakoulu 1:19 rakennuksineen (Kiinteistötunnukset ja ) Jukka Martikaiselle ja Ulla Kelavuorelle. Kiinteistöjen pinta-ala on yhteensä noin 2,753 ha. Kauppakirjan pääehdot ovat seuraavat: 1 Kauppahinta on euroa. Kauppahinta maksetaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä. 2 Omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoituksella. 3 Kiinteistöllä on sähköliittymä. Espoon kaupunki siirtää sähköyhtiön kanssa solmitun liittymäsopimuksen perustuvat oikeutensa ostajalle ilman eri korvausta. 4 Irtaimisto kuuluu kauppaan. 5 Ostaja on tietoinen kiinteistörekisteriotteen mukaisista rasitteista ja käyttöoikeuksista. 6 Ostaja on tutustunut päivättyyn kohteen kuntoarvioon. Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistöjen myynnissä käytettäviä yleisiä ehtoja. Täytäntöönpanoon liittyviä ehtoja Kauppakirja on allekirjoitettava viimeistään , muuten tämä myyntipäätös raukeaa.

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 363 Kaupunginhallitus Sivu 62 / 153 Myyjä tai myyjän edustaja luovuttaa kohteen paikan päällä. Tällöin todennetaan, että tilat vastaavat esittelypäivän tilannetta ( ). Jos myyntipäätös raukeaa, kaupunki ei vastaa ostajille aiheutuneista kustannuksista, haitasta tai vahingoista. Teknisen toimen johtaja valtuutetaan laatimaan ja allekirjoittamaan yksityiskohtaiset ehdot sisältävä kauppakirja. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 23 Kartta / Salittu - Kuntoarvio / Salittu - Liikunta- ja nuorisolautakunta Selostus Tiedot myytävästä kohteesta Myytävä kohde (kiinteistötunnukset Kouluranta ja Sallitun kansakoulu) ) sijaitsee Salossa Suomusjärvellä Enäjärven rannalla Espoosta noin 80 km:n päässä. Alueella ei ole kaavaa. Kiinteistöillä sijaitsee ulkoilumajana toiminut 1929 rakennettu hirsirunkoinen vanha koulurakennus (kerrosala n. 285 m2), 1975 rakennettu huolto-/saunarakennus (kerrosala n. 62 m2), vuonna 1929 rakennettu ulkorakennus (kerrosala n. 125 m2) sekä vuonna 1932 rakennettu ja 1976 majoitustilaksi muutettu entinen saunarakennus (kerrosala n. 26 m2).

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 363 Kaupunginhallitus Sivu 63 / 153 Kiinteistöjen maapinta-ala on yhteensä m2. Rantaviivaa on noin 180 metriä. Espoon kaupungin omistukseen kohde on tullut vuonna Kohde on alun perin toiminut liikuntatoimen ulkoilumajana. Sen jälkeen kun liikuntatoimi 90-luvulla luopui kohteesta, siellä toimi vuokralainen vuoteen 2013 saakka, josta lähtien kiinteistö on ollut tyhjillään. Taustaa Tilakeskuksen johtokunta päätti kehottaa tilakeskusta yhdessä kiinteistöpalvelukeskuksen tonttiyksikön kanssa selvittämään Salitun ulkoilumajan myyntimahdollisuuksia. Tilakeskuksella on ollut tarve päästä kohteesta eroon, koska kaupungilla ei ole ollut käyttöä sille ja sen ylläpidosta aiheutuu kustannuksia. Kiinteistön myyntiä esitettiin kaupunginhallitukselle , mutta päätöksiä myynnistä ei tällöin tehty, vaan kaupunginhallitus palautti hankkeen uudelleen valmisteltavaksi. Liikunta- ja nuorisolautakunta päätti kokouksessaan , että lautakunnalla ei ole huomautettavaa Tilakeskukselle eikä teknisen ja ympäristötoimen tonttiyksikölle Salitun myynnistä. Kiinteistön kuntoarvio Kaupunki on teettänyt päivätyn kiinteistöä koskevan kuntoarvion. Kuntoarvion mukaan kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset vaativat varsin huomattavia kunnostustoimenpiteitä. Kiinteistön myynti Tonttiyksikkö ja Tilapalvelut -liikelaitos päättivät valita Lounaismaan OP - Kiinteistökeskus Oy:n vastaamaan kohteen myynnistä päivätyn tarjouksen mukaisesti. Kohteesta saatiin yksi tarjous, joka on euroa. Kohde esitetään myytäväksi Jukka Martikaiselle ja Ulla Kelavuorelle eurolla päivätyn tarjouksen perusteella. Kohteen hintapyyntö oli euroa. Kiinteistönvälittäjän tekemä arvio toteutuvasta kauppahinnasta oli euroa. Päätösvalta Päätösvalta on valtuustolla, koska kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallitus päättää asema- tai yleiskaava-alueella sijaitsevan kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja kiinteistö sijaitsee alueella, jolla ei ole kaavaa.

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 363 Kaupunginhallitus Sivu 64 / 153 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää, että Espoon kaupunki myy tarjouksen perusteella Salon kaupungin Salitun kylän tilat Kouluranta 1:81 ja Salitun kansakoulu 1:19 rakennuksineen (Kiinteistötunnukset ja ) Jukka Martikaiselle ja Ulla Kelavuorelle. Kiinteistöjen pinta-ala on yhteensä noin 2,753 ha. Kauppakirjan pääehdot ovat seuraavat: 1 Kauppahinta on euroa. Kauppahinta maksetaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä. 2 Omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoituksella. 3 Kiinteistöllä on sähköliittymä. Espoon kaupunki siirtää sähköyhtiön kanssa solmitun liittymäsopimuksen perustuvat oikeutensa ostajalle ilman eri korvausta. 4 Irtaimisto kuuluu kauppaan. 5 Ostaja on tietoinen kiinteistörekisteriotteen mukaisista rasitteista ja käyttöoikeuksista. 6 Ostaja on tutustunut päivättyyn kohteen kuntoarvioon. Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistöjen myynnissä käytettäviä yleisiä ehtoja. Täytäntöönpanoon liittyviä ehtoja Kauppakirja on allekirjoitettava viimeistään , muuten tämä myyntipäätös raukeaa. Myyjä tai myyjän edustaja luovuttaa kohteen paikan päällä. Tällöin todennetaan, että tilat vastaavat esittelypäivän tilannetta ( ). Jos myyntipäätös raukeaa, kaupunki ei vastaa ostajille aiheutuneista kustannuksista, haitasta tai vahingoista.

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 363 Kaupunginhallitus Sivu 65 / 153 Teknisen toimen johtaja valtuutetaan laatimaan ja allekirjoittamaan yksityiskohtaiset ehdot sisältävä kauppakirja. Käsittely Byman puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Jukka Martikainen ja Ulla Kelavuori

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 364 Kaupunginhallitus Sivu 66 / / /2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Westendin liikekeskus, asemakaavan muutoksen ja maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue , 13. kaupunginosa Westend (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh Olli Koivula, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan, Espoon kaupungin ja Oy Westendin Liikekeskus - Westends Affärscentrum Ab perustettavien yhtiöiden lukuun välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Westendin liikekeskus - Westends affärscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6922, 13. kaupunginosassa (Westend), alue Käsittely Elo puheenjohtajan ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. 24 Maankäyttösopimus Oy Westendin Liikekeskus - Westends Affärscentrum Ab perustettavien yhtiöiden lukuun

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 364 Kaupunginhallitus Sivu 67 / 153 Oheismateriaali Selostus - Westendin liikekeskus, tapahtumaluettelo - Westendin liikekeskus, kaavamääräykset - Westendin liikekeskus, kaavakartta - Westendin liikekeskus, ajantasa-asemakaava - Westendin liikekeskus, havainnekuva - Westendin liikekeskus, selvitys varhaiskasvatustoiminnan järjestämisen mahdollisuuksista Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa liikerakennusten korttelialue asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Nykyinen, vuonna 1986 rakennettu liikerakennus on tarkoitus purkaa. Tavoitteena on, että rakennusoikeus nousee nykyisestä k-m 2 :stä k-m 2 :iin. Kortteliin ehdotetaan viittä asuinkerrostaloa. Katutasoon tulee rakentaa vähintään k-m2 tilaa, joka varataan liike- ja myymälätiloja sekä julkisia ja yksityisiä palveluja varten. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Westendin liikekeskus - Westends affärscentrum asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6922, käsittää korttelin 13058, tontin 1, 13. kaupunginosassa (Westend), alue Aloite ja vireilletulo Aloite kaavan laatimiseen on tullut maanomistajalta. Kaavamuutos otettiin kaavoituskohteeksi kaavoituksen työohjelman seurannan yhteydessä Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 364 Kaupunginhallitus Sivu 68 / 153 Alueen nykytila Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 1 ha ja se sijaitsee osoitteessa Westendintie Tontilla on liikerakennus, joka on 2-kerroksinen Westendintien suuntaan, mutta 3-kerroksinen Alalinnakkeelta katsottuna. Westendin liikekeskuksessa on 26 osakkeenomistajaa, joista osa toimii yrittäjinä. Osa tiloista on vuokrattu ulkopuolisille toimijoille. Liikerakennuksessa toimii mm Valintatalo, toimistoja ja kolme päiväkotia. Aidattu piha Westendintien ja Hiiralantien kulmassa toimii päiväkodin pihana. Varsin laaja pysäköintialue sijoittuu tontin itälaidalle. Tontin reunoilla ja leikkipihan ympärillä on täysikasvuista korkeaa puustoa. Liikekeskuksen tontin itäpuolella on yleinen pysäköintialue, koulu ja päiväkoti. Ympäröivissä kortteleissa on pientaloja ja asuinkerrostaloja, jotka ovat korkeimmillaan neljä kerrosta korkeita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) alue on varattu keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi. (C). Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on liikerakennusten korttelialuetta. Korttelin rakennusoikeus on nykyisessä asemakaavassa k-m2 ja tehokkuusluku noin e=0.36. Korttelin länsi- ja pohjoispuolella olevien asuinkortteleiden tehokkuus on e=0.25 ja etelässä olevan tontin tehokkuus autopaikkakortteleineen on e=0.41. Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä (MRA 27 ) Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Kirjaamoon tuli 4 muistutusta, jossa kerrostaloja pidettiin liian korkeina ja alueelle sopimattomina. Yhdessä muistutuksessa vaadittiin, että rakennuksen lähietäisyyshaittaa pienennetään. Kaavaan lisättiin naapurit huomioiva kaavamääräys: Westendintien ja Hiiralantien varrella olevien kahden ylimmän kerroksen asuntojen näköyhteyttä katujen vastakkaisilla puolilla oleviin taloihin ja pihoihin tulee rajoittaa rakennusten julkisivujen arkkitehtuuriin sovitetuin rakenteellisin keinoin. Yhdessä muistutuksessa pelättiin liikenteen lisääntyvän. Liikennetuotos uusien asuinrakennusten osalta on n. 220 henkilöautomatkaa arkivuorokaudessa. Liiketilojen liikennetuotokseen ei tule merkittävää kasvua nykytilanteeseen nähden. Westendin liikekeskus on ns. lähipalvelukeskus. Ympäröivien katujen nykyliikennemäärä on n ajon. / arkivrk, joten kaavamuutoksesta aiheutuva liikenteen kasvu ei ole merkittävä.

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 364 Kaupunginhallitus Sivu 69 / 153 Caruna Espoo Oyn lausunnossa esitetty varaus puistomuuntamolle lisättiin kaavaan. HSY:n lausunnon perusteella kaavaan merkittiin johtovarauksia maanalaisille johdoille. Istuttavien puurivien sijaintia kaavaehdotuksessa on tarkisteltu teknisen keskuksen kannanoton perusteella. Sivistystoimen kannanoton mukaan 68 päivähoitopaikkaa jää ilman tiloja kaavamuutoksen takia ja lisäksi uusien asuntojen myötä tulee tarvetta uusille päivähoitopaikoille. Sivistystoimi pyysi kannanotossaan selvittämään onko mahdollista kehittää viereistä Westendinpuiston koulun ja päiväkodin tonttia siten, että nykyisen päivähoitoyksikön kokoa saataisiin kasvatettua kustannustehokkaasti. Kaavan sallima rakennusoikeus k-m2 on käytetty ja lisärakentaminen edellyttää kaavamuutosta, mutta pinta-alalliset edellytykset uudelle päiväkodille ovat olemassa. Tontti, kooltaan m2, on väljästi rakennettu. Fortum Power and Heat Oy:n ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen muistutukset eivät aiheuttaneet tarkennuksia kaavaan. Asemakaavan muutos Tavoitteena on osoittaa liikerakennusten korttelialueelle asuin- ja liikerakennusten korttelialue, johon saa rakentaa julkisia ja yksityisiä lähipalvelutiloja. Maanvaraista aluetta jää korttelin reunoilla. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Korttelista muodostuu pieni kaupunkimainen keskusta Westendiin. Viisi lähiympäristöään korkeampaa rakennusta, joista kahdessa on Westendintien katutasossa liiketilaa, ovat pohjamuodoltaan epätyypillisen veistosmaisia. Kaikissa rakennuksissa on asuntoja. Kerrostalojen rakennusmassat porrastetaan niin, että kaksi ylintä kerrosta vedetään sisään alempien kerrosten julkisivuista korttelin reunoilla. Kahden ylimmän kerroksen massoittelun ja julkisivumateriaalien poikkeaa merkittävässä määrin rakennusten muista kerroksista. Rakennusten kerrosluvut ovat 3 ja 5 sekä 4 ja 6. Korttelin itälaidan rakennuksiin tulee kuhunkin rakentaa yläpuolella olevaan asuntoon liittyvää työtilaa maantasoon. Kansipiha toimii asukkaiden pihana. Tontin reunoille istutetaan puita ja pensaita. Westendintien varrella olevissa rakennuksissa ei ensimmäisessä kerroksessa saa olla Westendintien suuntaan avautuvia asuntoja. Liikenne Liikekeskuksen pysäköinti (n. 20 ap) osoitetaan Hiiralantien tonttiliittymien kautta korttelin pohjoisosaan. Westendintien kadunvarressa on lisäksi n. 10 ap yleistä pysäköintiä varten. Huoltoliikenne tapahtuu myös Hiiralantien kautta korttelin pohjoisosassa. Asukaspysäköinti on kannen alla, ja sinne ajetaan Alalinnakkeen kautta korttelin eteläpuolelta. Westendintien ajoradan sekä liikekeskuksen väliin on kaavassa osoitettu tontille yleiselle jalankululle tarkoitettu alueen osa pohjois-etelä -

70 Espoon kaupunki Pöytäkirja 364 Kaupunginhallitus Sivu 70 / 153 suuntaisesti. Pyörätie on Westendin keskuksen kohdalla kadun länsipuolella. Autopaikkoja on toteutettava vähintään 1/80 k-m2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa per asunto. Liiketiloja varten on rakennettava 1 ap/50 k-m2. Julkisia ja yksityisiä lähipalvelutiloja varten on rakennettava 1 ap / 200 k-m2. Polkupyöräpaikkoja on toteutettava vähintään 1pp / 30 k-m2 tai vähintään 2pp/ asunto katetussa lukittavassa tilassa. Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona. Liiketiloja varten on rakennettava 1 pp / 40 k-m2. Julkisia ja yksityisiä lähipalvelutiloja varten on rakennettava 1 pp / 40 k-m2. Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on m2. Suunnitelman yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m2, mikä sisältää vähintään 1000 k-m2 tilaa, joka varataan liike- ja myymälätiloja sekä julkisia ja yksityisiä palveluja varten. Tehokkuusluku, rakennusoikeuden suhde korttelin pinta-alaan on e= 1,06. Kaavamuutos mahdollistaa yhteensä noin 200 uuden asukkaan (1 as / 50 k-m2) muuttamisen alueelle. Sopimusneuvottelut Kaupungin ja Oy Westendin Liikekeskus - Westends Affärscentrum Ab:n lukuun perustettavien yhtiöiden kesken on neuvoteltu maankäyttösopimus, joka on allekirjoitettu Selvitykset Meluselvityksen perusteella Westendintien puoleisille julkisivuille kohdistuu vuoden 2035 ennustetilanteessa paikoin yli 60 db:n keskiäänitaso. Näillä julkisivuilla parvekkeet tulee lasittaa. Hulevesisuunnitelmassa selvitettiin hulevesien viivyttäminen korttelissa. Alueleikkauksien avulla tarkasteltiin korttelin korkeussuhteita ympäröiviin alueisiin nähden. Nykyisestä rakennuksesta tehtiin rakennushistoriallisen selvitys. Kaupunkisuunnittelulautakunnan edellyttämä selvitys päiväkotipaikoista on esityslistan oheismateriaalina. Korttelisuunnitelma Kaavaan liittyy Westendin liikekeskuksen korttelisuunnitelma Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 % 3 600,00 euroa ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3 933,34 euroa, yhteensä 4 533,34 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen.

71 Espoon kaupunki Pöytäkirja 364 Kaupunginhallitus Sivu 71 / 153 Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Westendin liikekeskuksen asemakaavamuutoksen pohjaksi, 1.1 nykyiselle liikerakennusten korttelialueelle sijoitetaan asumista, liiketilaa ja työtiloja. Kaavanmuutoksella turvataan keskusta-alueen kaupallisten palvelujen säilyminen. Kaavan valmistelussa tutkitaan päiväkodin sijoittamista tontille, 1.2 rakennusten tulee julkisine ulkotiloineen vastata kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisen keskustaympäristön laatuvaatimuksia, 1.3 pysäköinti järjestetään pihakansien alaisina. Kortteliin rakennetaan kaupunkimainen aukio. Tontin reunoille istutaan puita. Asuinrakennusten maantasokerros ja urheilukenttää vasten oleva pysäköintilaitoksen muuri toteutetaan laadukkaasti ja elävästi, 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotuksen kohta 1.1. muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1.1 nykyiselle liikerakennusten korttelialueelle sijoitetaan asumista, liiketilaa ja työtiloja. Kehitetään ratkaisumuotoja, joissa liike- ja työtilojen määrä on merkittävä ja hanke tuottaa Westendin alueelle palveluja. Kaavanmuutoksella turvataan keskusta-alueen kaupallisten palvelujen säilyminen. Kaavan valmistelussa tutkitaan päiväkodin sijoittamista tontille, ja että kohta 1.2. muutetaan kuulumaan seuraavasti:

72 Espoon kaupunki Pöytäkirja 364 Kaupunginhallitus Sivu 72 / Kehittävällä ratkaisulla pitää merkittävästi parantaa nykyisin olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja korttelin laatutasoa. Rakennusten tulee julkisine ulkotiloineen vastata kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisen keskustaympäristön laatuvaatimuksia, Keskustelun kuluessa varajäsen Partanen ehdotti jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Stefan Ahlman. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen ja varajäsen Partasen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Westendin liikekeskuksen asemakaavamuutoksen pohjaksi, 1.1 nykyiselle liikerakennusten korttelialueelle sijoitetaan asumista, liiketilaa ja työtiloja. Kehitetään ratkaisumuotoja, joissa liike- ja työtilojen määrä on merkittävä ja hanke tuottaa Westendin alueelle palveluja. Kaavanmuutoksella turvataan keskusta-alueen kaupallisten palvelujen säilyminen. Kaavan valmistelussa tutkitaan päiväkodin sijoittamista tontille, 1.2 Kehittävällä ratkaisulla pitää merkittävästi parantaa nykyisin olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja korttelin laatutasoa. Rakennusten tulee julkisine ulkotiloineen vastata kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisen keskustaympäristön laatuvaatimuksia, 1.3 pysäköinti järjestetään pihakansien alaisina. Kortteliin rakennetaan kaupunkimainen aukio. Tontin reunoille istutaan puita. Asuinrakennusten maantasokerros ja urheilukenttää vasten oleva pysäköintilaitoksen muuri toteutetaan laadukkaasti ja elävästi, 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Stefan Ahlmanin.

73 Espoon kaupunki Pöytäkirja 364 Kaupunginhallitus Sivu 73 / 153 Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Westendin liikekeskuksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Westendin liikekeskus - Westends affärscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6922, joka käsittää korttelin 13058, tontin 1, 13. kaupunginosassa Westend, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Muutetaan kaavamääräysten 3 :n kolmas lause muotoon: Kahden ylimmän kerroksen massoittelun ja julkisivumateriaalien tulee merkittävässä määrin poiketa rakennuksen muiden kerrosten massoittelusta ja julkisivuista. Lisätään kaavamääräysten 3 :n loppuun: Korttelin itälaidan rakennuksiin tulee kuhunkin rakentaa vähintään 50 m 2 yläpuolella olevaan asuntoon liittyvää työtilaa maantasoon. Tämän saa rakentaa kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Muutetaan kaavamääräysten 4 :n viimeinen lause muotoon: Kansipihan alaisen pysäköintilaitoksen näkyviin jäävien julkisivujen tulee vastata kaupunkikuvalliselta laatutasoltaan asuinrakennuksia. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että hankkeen toteutussuunnitelmia täsmennetään ja asemakaavaehdotusta täsmennetään nähtävillä olon jälkeen siten, että kaavamääräyksillä varmistetaan alueella tarvittavien päivittäistavarakaupan tilojen sekä lähipalvelutilojen rakentaminen. Näistä tiloista tulee olla Westendintielle tai Westendintien varrella olevalle aukiolle avautuvia tiloja yhteensä vähintään k-m 2. Varapuheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta kehottaa kiinnittämään huomiota viereisen Westendintien turvallisuuteen ja mm. ajonopeuksien hallintaan.

74 Espoon kaupunki Pöytäkirja 364 Kaupunginhallitus Sivu 74 / 153 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus sekä hänen ja varapuheenjohtaja Louhelaisen ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Westendin liikekeskuksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Westendin liikekeskus - Westends affärscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6922, joka käsittää korttelin 13058, tontin 1, 13. kaupunginosassa Westend, alue , 3 edellyttää, että hankkeen toteutussuunnitelmia täsmennetään ja asemakaavaehdotusta täsmennetään nähtävillä olon jälkeen siten, että kaavamääräyksillä varmistetaan alueella tarvittavien päivittäistavarakaupan tilojen sekä lähipalvelutilojen rakentaminen. Näistä tiloista tulee olla Westendintielle tai Westendintien varrella olevalle aukiolle avautuvia tiloja yhteensä vähintään k-m 2. 4 kehottaa kiinnittämään huomiota viereisen Westendintien turvallisuuteen ja mm. ajonopeuksien hallintaan. 5 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Westendin liikekeskuksen asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Westendin liikekeskus - Westends affärscentrum

75 Espoon kaupunki Pöytäkirja 364 Kaupunginhallitus Sivu 75 / 153 asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6922, joka käsittää korttelin 13058, tontin 1, 13. kaupunginosassa Westend, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 933,33 euroa, eli yhteensä 4 533,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Jäsen Ulla Palomäki ehdotti jäsen Suvi Karhun kannattamana, että: Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Westendin suunnittelussa ei ole perusteita pysäköintinormin asettamiselle 0,5:een. Alue ei ole hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja alueella asuu tavallista vauraampaa väkeä, jotka omistavat enemmän autoja kuin keskimäärin. Joten muutetaan pysäköintinormi ainakin niin, että vähintään 1 autopaikka /asunto. Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että koska jäsen Ulla Palomäen ehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Ulla Palomäen ehdotusta asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asian valmisteluun uudelleen palauttamisen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen eli yhteensä viisi (5) jäsentä. Sitä vastustivat (EI) jäsen Paula Pöntynen, jäsen Jukka Lahti, jäsen Harriet Klar-Nykvist, jäsen Risto Nevanlinna, varajäsen Rainer Lahti, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä kahdeksan (8) jäsentä. Puheenjohtaja Markku Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla äänellä viittä (8/5) vastaan hylänneen jäsen Ulla Palomäen ehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Risto Nevanlinnan ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että ennen maankäyttösopimuksen ja asemakaavan hyväksymistä pitää varmistaa sivistystoimen tarpeiden mukaiset sopimukset päiväkotitilojen käyttöön saamisesta sopimusten avulla. Osa tarvittavista päiväkotitiloista voidaan sijoittaa myös Westendinpuiston koulun ja päiväkodin tontille. Lautakunta kiirehtii tämän edellyttämää asemakaavan muutosta ja päättää lisätä kaupunkisuunnittelun työohjelmaan kuluvalle vuodelle tätä koskevan kaavoituskohteen.

76 Espoon kaupunki Pöytäkirja 364 Kaupunginhallitus Sivu 76 / 153 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus hänen tekemänsä ehdotuksen mukaisesti muutettuna hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Westendin liikekeskuksen asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Westendin liikekeskus - Westends affärscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6922, joka käsittää korttelin 13058, tontin 1, 13. kaupunginosassa Westend, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 933,33 euroa, eli yhteensä 4 533,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. 4 esittää kaupunginhallitukselle, että ennen maankäyttösopimuksen ja asemakaavan hyväksymistä pitää varmistaa sivistystoimen tarpeiden mukaiset sopimukset päiväkotitilojen käyttöön saamisesta sopimusten avulla. Osa tarvittavista päiväkotitiloista voidaan sijoittaa myös Westendinpuiston koulun ja päiväkodin tontille. Lautakunta kiirehtii tämän edellyttämää asemakaavan muutosta ja päättää lisätä kaupunkisuunnittelun työohjelmaan kuluvalle vuodelle tätä koskevan kaavoituskohteen. Tiedoksi - Hakija, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote valtuuston päätöksestä sekä kaavakartta - Laskutus: valtuuston päätöksen jälkeen, ksk.laskutus@espoo.fi - Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

77 Espoon kaupunki Pöytäkirja 365 Kaupunginhallitus Sivu 77 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kilonkartano, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö- ja esisopimusten hyväksyminen, alue , 54. kaupunginosa Kilo (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh tiina.t.piironen@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat kaksi Espoon kaupungin ja yksityishenkilöiden välillä allekirjoitettua maankäyttö- ja esisopimusta, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Kilonkartano - Kilogård asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6540, joka käsittää osan katu- ja virkistysaluetta 54. kaupunginosassa (Kilo), sekä rautatie-, erityis- ja virkistysaluetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), muodostuu uudet korttelit 54183, 54184, 54193), alue , 3 oikeuttaa teknisen toimen toimialanjohtajan allekirjoittaman liitteenä olevat alueen luovutusta koskevien esisopimusten mukaiset sopimukset ja päättämään niihin mahdollisesti tarvittavista vähäisistä ja teknisistä muutoksista. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 25 Maankäyttösopimus ja esisopimus - Ei julkinen 26 Maankäyttösopimus ja esisopimus - Ei julkinen

78 Espoon kaupunki Pöytäkirja 365 Kaupunginhallitus Sivu 78 / 153 Oheismateriaali Selostus - Kilonkartano, tapahtumaluettelo - Kilonkartano, kaavamääräykset 1 - Kilonkartano, kaavamääräykset 2 - Kilonkartano, kaavakartta - Kilonkartano, ajantasa-asemakaava - Kilonkartano, havainnekuva - Maankäyttösopimus ja esisopimus - Julkinen - Maankäyttösopimus ja esisopimus - Julkinen Kilonkartanon asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa kartanon kulttuuriympäristön ja arvokkaiden rakennusten säilyminen, hevosurheilun jatkuminen ja kehittyminen, virkistysyhteyksien säilyminen sekä Kilonkartanontien varren palvelu- ja asuinrakentaminen. Uusi rakentaminen sijoittuu Kilon aseman läheisyyteen sekä monipuolistaa alueen asujaimistoa ja palveluita päiväkodilla ja senioriasumisella. Kaava-alueelle osoitetaan uutta asuinrakentamista yhteensä k-m 2, palvelurakentamista k-m 2 ja talli- ja maneesi sekä talousrakentamista yhteensä k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Kilonkartano - Kilogård asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6540, joka käsittää osan katu- ja virkistysaluetta 54. kaupunginosassa (Kilo), sekä rautatie-, erityis- ja virkistysaluetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), muodostuu uudet korttelit 54183, 54184, 54193, alue Kaupunginosan rajan muutos.

79 Espoon kaupunki Pöytäkirja 365 Kaupunginhallitus Sivu 79 / 153 Vireilletulo Asemakaavan laatimista ja asemakaan muutosta on haettu ja saapuneilla hakemuksilla. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty ja tarkistettu laajentamisen takia Alueen nykytila Suunnittelualue käsittää kaavoittamattoman Kilon kartanon alueen ja Kilonkartanontietä. Lisäksi kaavamuutosalueeseen kuuluu rautatiealuetta, erityisaluetta ja virkistysaluetta. Kilonkartanontien itäpuolella, Turuntien ja rantaradan välissä sijaitsee Kilon kartano rakennuksineen ja laitumineen. Rakennukset sijaitsevat kartanoalueen keskellä muodostaen kulttuurihistoriallisesti merkittävän kartanomaisemakokonaisuuden. Rakennuskanta koostuu 25 rakennuksesta. Kartanon päärakennuksen lisäksi alueella on muun muassa tallihenkilökunnan asuntoja ja hevostalleja. Itse kartanorakennus sijaitsee pihapiiristä sivussa puiston keskellä. Alueella on hevosurheilun lisäksi myös muuta pääosin hevosiin liittyvää liiketoimintaa. Kadun ja maneesin välisellä alueella sijaitsee ainoastaan toinen ulkoratsastuskentistä ja pieni jaloittelureitti. Muilta osin alue on nuoren puuston peittämää. Katualueen vieressä, Kilonkartanon mailla, kulkee 110 kv avojohto, mikä rajoittaa alueen maankäyttöä. Tallialue rajoittuu pohjoisesta metsäiseen mäkeen ja etelästä laitumiin. Kartanoalueen itäpuolista niittyä halkoo tammikuja. Liikenne Alueelle on hyvät liikenneyhteydet. Alue liittyy tie- ja katuverkkoon Kilonkartanontien kautta. Turuntie on alueen pohjoispuolella. Vuonna 2014 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne oli Kilonkartanontiellä noin ajon / vrk ja Turuntien noin ajon / vrk. Kilonkartanotien liikennemäärä oli suurimmillaan vuonna 2002 ollen noin ajon / vrk, mutta pieneni Karantien ja radan ylittävän sillan avaamisen jälkeen. Liikenteen sujuvuus Kilonkartanontiellä on nykyisin hyvä, mutta Turuntien liittymässä jonoutumista ja viivytyksiä voi esiintyä. Alueelta on hyvät jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet. Kilonkartanontiellä liikennöi bussilinjat 110 Leppävaarasta Kilon ja Tapiolan kautta Kamppiin sekä 206A Karamalmilta Kilon ja Etelä-Leppävaaran kautta Elielinaukiolle. Lisäksi Turuntiellä liikennöi useita Espoon sisäisiä sekä seudullisia bussilinjoja. Kilon rautatieseisake

80 Espoon kaupunki Pöytäkirja 365 Kaupunginhallitus Sivu 80 / 153 on noin 500 m päässä suunnittelualueesta ja Leppävaaran keskus on noin 1,5-2,0 km päässä. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Suunnittelualueen pohjoisosassa on metsäinen mäki. Idässä ja etelässä alavalla maalla sijaitsevat laidunmaat. Idässä laidunmaiden halki kulkee vanha tammikujanne, joka käsittää noin 20 iältään vuotiasta tammea. Tammikujanteet itäpäässä on koppelokääpäesiintymä. Alueella ei pesi erityisesti suojeltavia lintulajeja. Havaittuja harvalukuisia lajeja esiintyy myös muualla Espoossa. Alueella on paikallista linnustollista arvoa. Alueella on tehty havaintoja pohjanlepakosta ja alueella on kolmosluokan lepakkoalue. Keväällä 2014 alueelta löydettiin liito-oravan papanoita neljän puun tyveltä. Alueen läpi saattaa kulkea pohjois-eteläsuuntainen liito-oravayhteys. Vanhat Kilon kartanoon kuuluneet rakennukset, niiden pihapiirit ja avoimet laidunalueet niitä rajaavine metsänreunoineen muodostavat kulttuurihistoriallisesti merkittävän kartanomaisemakokonaisuuden. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue on Kilonkartanon kohdalla osoitettu virkistys- ja ulkoilualueeksi. Länsiosa suunnittelualueesta on taajamatoimintojen aluetta. Asemakaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Kilonkartanon alueelle on yleiskaavassa osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) ja virkistysaluetta (V). Lisäksi kartanon lähiympäristö on osoitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kilonkartanon kaava toteuttaa yleiskaavan periaatteita ja on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaava Kilonkartanon alueella ei ole asemakaavaa. Muualla on voimassa: Kilonpuisto asemakaava ja asemakaavan muutos ja siihen liittyvä Kuninkainen asemakaavan muutos. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä

81 Espoon kaupunki Pöytäkirja 365 Kaupunginhallitus Sivu 81 / 153 Säterinniitty asemakaava ja siihen liittyvä Leppäviita asemakaavan muutos. Kaavamuutosalueeseen kuuluu rautatie-, erityis- ja lähivirkistysalueet ja kaupunginosanrajan. Kaava on hyväksytty valtuustossa Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavaehdotuksesta saatiin kahdeksan lausuntoa ja viisi muistutusta. Muistutuksissa kiinnitettiin muun muassa huomio Turuntien ylitysmahdollisuuteen, AK-korttelialueen autokatosten sijoitteluun, meluesteiden materiaaleihin sekä kaavamuutosalueen katualueisiin. Lisäksi muistutuksissa muun muassa huomautettiin kaavassa käytetyistä merkinnöistä sekä kaavaehdotuksen yleiskaavan vastaisuudesta että ajoyhteyksien puuttumisesta kaavoitettavan alueen vieressä sijaitsevaan tilaan. Kortteli halusi mukaan asemakaavanmuutokseen. Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi Asemakaava mahdollistaa kartanoympäristöön ja ratsastuskeskukseen sovitetun, kylämäisen asuinkorttelin rakentamisen Kilonkartanontietä myötäilevillä matalahkoilla asuinpistetaloilla. Rakennukset muodostavat kaupunkimaisen katumiljöön Kilonkartanontien varteen, kuitenkin siten, että rakennusten lomasta on pitkät näkymät korttelialueen läpi kartanon suuntaan. Suunnittelualueelle on muodostettu yhteisöllinen ja vehreä asuinkerrostalojen korttelialue. Asuinkerrostalojen korttelialueen (AK-1) keskellä on kaksi asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH), joille saa sijoittaa asuinkerrostalojen sekä yleisten rakennusten korttelialueen (YP- 1) leikki- ja oleskelualueiden lisäksi muun muassa viljelypalstoja ja yhteistilan esimerkiksi korttelisaunaa varten. Nämä luovat hyvät puitteet koko alueen yhteisölliselle elämäntavalle. AH-korttelialueelta on turvallinen yhteys YP- 1-korttelialueelle korttelin sisäistä jalankulkutietä ja kääntöpaikan itäpuolista jalkakäytävää pitkin. YP-1-korttelialueen leikki- ja oleskelualueet sijaitsevat ensisijassa omalla korttelialueella, mutta AH-korttelialueelta voidaan tarjota alueen yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa. Kortteliin mahdollistetaan muun muassa päiväkodin sijoittaminen palveluasumisen lisäksi, jolloin eri tiloille, kuten keittiölle, ruokailulle ja liikuntasaleille saadaan yhteis- ja vuorottaiskäyttöä. Suunnittelualue sijaitsee kaupungin tiivistyvässä alakeskuksessa. Laaja ja monipuolinen asukaskanta edistää Kilon palveluiden kehittymistä. Kaavan mukainen ratkaisu on mahdollinen, koska valmistelumateriaalissa maankäyttöä rajoittava voimalinja on tehtyjen selvitysten perusteella päätetty sijoittaa maakaapeliin.

82 Espoon kaupunki Pöytäkirja 365 Kaupunginhallitus Sivu 82 / 153 Suunnittelussa on huomioitu hevosten aiheuttamat rajoitteet jättämällä riittävät suojaetäisyydet asumisen ja hevosurheilun väliin. Lisäksi uudisrakentaminen sopeutetaan sekä mitoitukseltaan, että ulkonäöltään kulttuurihistoriallisesti merkittävään ympäristöön sopivaksi. Asemakaavassa annetaan suojelumääräykset suojeltaville rakennuksille, kartanomaisemakokonaisuudelle, puukujanteelle, kivimuurille sekä muinaisjäännösten alueelle. Lisäksi laidunalueiden osoittaminen asemakaavassa säilyttää maisemaa edelleen avoimena. Pohjois-eteläsuuntainen ekologinen yhteys turvataan säilyttämällä ympäristö suurimmalta osin nykyisenlaisessa käytössä, laitumina ja metsikköalueina. Liito-oravayhteys on merkitty kaavaan. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin 32,5 ha. Asuinkerrostalojen korttelialue, korttelin kerrosalasta on vähintään k-m 2 käytettävä senioriasumiseen (AK-1) Korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin m 2 (2,2 ha). Kokonaiskerrosala on k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = 0,9. Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH) Korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin m 2. Kokonaiskerrosala on 300 k-m 2. Yleisten ja palvelu rakennusten korttelialue (YP- 1) Korttelialueen pinta-ala on noin m 2. Kokonaiskerrosala on k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = 0,95. Hevosurheilukeskuksen korttelialue. Korttelin rakennuksiin saa sijoittaa enintään 800 m 2 hevosurheilua tukevaa liiketoimintaa ja enintään 200 m 2 ravintolaa varten. Kortteliin saa sijoittaa pieneläinpihan (E-1) Korttelialueen kokonaispinta-ala on noin m 2 (20,9 ha). Uudisrakentamisen kokonaiskerrosala on asuinrakentamisessa 400 k-m 2 ja talli- ja maneesirakentamisessa k-m 2. Alueella on useita suojeltavia rakennuksia. Virkistysalueet Kaavassa on osoitettu 5 eri virkistysaluetta, joiden yhteenlaskettu pinta- ala on noin m 2 (4,9 ha). Rautatiealue (LR) Alueen pinta-ala on noin m 2. Yleinen pysäköintialue (LP) Alueen pinta-ala on noin 490 m 2.

83 Espoon kaupunki Pöytäkirja 365 Kaupunginhallitus Sivu 83 / 153 Suojaviheralue (EV) Alueen pinta-ala on noin m 2. Liikenne Vuoden 2035 liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä Kilonkartanontiellä on noin ajon / vrk ja Turuntiellä noin ajon / vrk. Toimivuustarkastelujen mukaan alueella ei ole liikenteen toimivuusongelmia parannetuilla liittymäjärjestelyillä. Kilonkartanontien bussipysäkit on suunniteltu nykyisille paikoilleen ja mitoitettu kahdelle bussille. Lisäksi Turuntiellä Kilonkartanon liittymän kohdalla on bussipysäkit. Tulevaisuudessa kaupunkiradan on suunniteltu jatkuvan Leppävaarasta Espooseen. Kaupunkiradan ratasuunnitelma on valmistunut vuonna Kilon asemalla kaupunkiradan laiturille on käynti sekä Kilonkartanontien alikulusta että Kilontunnelin kautta. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ovat sujuvat. Suunnittelussa on huomioitu yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille ja asemille. Radan pohjoispuolelle on suunniteltu pyöräilyn laatureitti, jota pitkin pääsee muun muassa Keran ja Kauniaisten kautta Espoon keskukseen ja Leppävaaran ja Pitäjänmäen kautta Helsingin keskustaan. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta parannetaan muun muassa erillisillä liikennevaloilla Kilonkartanontielle Multahaankujan eteläpuolelle ja Turuntien liittymän alikulkuratkaisuilla. Rata-alue on aidattu turvallisuussyistä aluetta hallinnoivan tahon toimesta. Yleiskaavan osoittama virkistysyhteys toteutuu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti Säterinkadun pohjoisosan valmistuttua. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: AK-1 -korttelialueella: 1 ap / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. YP-1 -korttelialueella: 1 ap / 200 k-m 2. 1 liikuntaesteisten autopaikka (LE-ap) 15 autopaikkaa kohden. AK-1 ja YP-1 -korttelialueilla autopaikat tulee sijoittaa auton säilytykseen tarkoitetuille rakennusaloille ja pysäköimispaikoille. E-1 korttelialueella: hevosurheilua varten 1 ap / 100 hevostallirakennusten k-m 2. asuntoja varten vähintään 1,5 ap / asunto. muu liiketoiminta 1 ap / 50 k-m 2. Autopaikkoja saa sijoittaa toiselle tontille kiinteistöjen välisin sopimuksin.

84 Espoon kaupunki Pöytäkirja 365 Kaupunginhallitus Sivu 84 / 153 Polkupyöräpysäköintimäärät Polkupyöräpaikkoja tulee toteuttaa vähintään seuraavasti: AK-1 -korttelialueella: 1 pp / asuinkerrosalan 30 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. YP-1 -korttelialueella: Päiväkoti: 1 pp / 100 k-m 2 Vanhusten palveluasuminen: 1 pp / 250 k-m 2. Vähintään puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. E-1 -korttelialueella: 30 pyöräpaikkaa ja 2 pp / asunto. Rakennusoikeuden lisäksi sallittuja tiloja varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja ja/ tai polkupyöräpaikkoja. Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue, korttelin kerrosalasta on vähintään k-m 2 käytettävä senioriasumiseen. (AK-1) Suunnittelualueella on kaksi AK-1-korttelialuetta. Alueelle mahdollistetaan 12 viisikerroksista asuinkerrostaloa, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m 2. AK-korttelialueilla julkisivujen tulee olla pääasiassa puuta ja julkisivuväritys hillitty ja harmoninen. Korostusvärien käyttö on sallittua. Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaista ja detaljoinnin viimeisteltyä. Julkisivuja ja kattotasanteita saa hyödyntää energiantuotantoon rakennuksen arkkitehtuuriin integroituna. Asuinrakennuksista tulee olla esteetön yhteys asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialueelle (AH). Kilonkartanontien puoleisista asuinkerrostaloista olla suorat uloskäynnit sekä kadun että pihan puolelle. Kortteli sijaitsee melualueella. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa AH-korttelialueille ja le-merkinnällä osoitetuille alueille. AK-1-korttelialueen pelastusreitit ja nostopaikat tulee ensisijaisesti sijoittaa tonteille. Kilonkartanontien katualuetta ei voida käyttää pelastusreittinä eikä nostopaikkoina. Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. (AH)

85 Espoon kaupunki Pöytäkirja 365 Kaupunginhallitus Sivu 85 / 153 AH-korttelialue tulee rakentaa yhtenäisenä kokonaisuutena. Korttelialueelle saa sijoittaa AK-1- ja YP-1-kortteleiden yhteiset ulkooleskelualueet, leikkipaikat sekä viljelypalstat. AH-kortteliin on osoitettu 300 k-m 2 verran talousrakentamista. AH-korttelin kautta on kulkuyhteys YP-1-korttelialueelle, johon mahdollistetaan mm. palveluasumista ja päiväkotitoimintaa. Kaavan tavoitteena on luoda AH-alueesta koko alueen yhteinen ulko-oleskelutila. Yleisten rakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa päiväkodin ja vanhusten palveluasuntoja. Korttelin kerrosalasta saa enintään 100 m 2 käyttää liiketiloja varten. (YP-1) YP-1-korttelialueella julkisivujen tulee olla pääasiassa puuta ja väritys hillitty ja harmoninen. Korostusvärien käyttö on sallittua. Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaista ja detaljoinnin viimeisteltyä. Suurin sallittu kerroslukumäärä on III. Kortteli sijaitsee melualueella. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten ja / tai meluesteiden muodostamaan melukatveeseen siten, että asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity. Kaikki muut paitsi rakennuksen itäpuolelle sijoittuvat ulko-oleskelutilaksi tarkoitetut parvekkeet ja terassit tulee suojata meluntorjunnan kannalta tarkoituksenmukaisin lasiseinin. AK-, AH- ja YP-1-korttelialueiden hulevesien käsittelyssä tulee suosia luonnonmukaisia menetelmiä. Hevosurheilukeskuksen korttelialue. Korttelin rakennuksiin saa sijoittaa enintään 800 m 2 hevosurheilua tukevaa liiketoimintaa ja enintään 200 m 2 ravintolaa varten. Korttelialueella saa harjoittaa pieneläinpihan. (E-1) Korttelialueen 15 rakennusta osoitetaan suojeltaviksi. Rakennuksia ei saa purkaa, eikä niissä saa tehdä sellaisia muutoksia tai korjauksia jotka heikentävät rakennusten alkuperäistä arkkitehtuuria. Rakennuksiin kohdistuvista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Vanha rakennuskanta pihapiireineen sekä niitä ympäröivä avoin maisematila muodostaa yhtenäisen kulttuurihistoriallisesti merkittävän suojeltavan kartanomaisemakokonaisuuden. Alueen käyttötarkoitus hevosurheilukeskuksena tukee kulttuurihistoriallisten ominaispiirteiden säilymistä. Mahdollinen uudisrakentaminen tai maaston muokkaus on suunniteltava alueen arvoihin sopivaksi. Alueella tapahtuvista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Tallin sijoittaminen nykyisen ratsastuskoulun tallin eteläpuolelle on mahdollista, mutta rakennuksen tulee arkkitehtuuriltaan sopia ulkonäöllisesti kartanomiljööseen. E-1-korttelialueelle mahdollistetaan uutta asuinrakentamista henkilökuntaa varten sekä tallien ja maneesin rakentamisen.

86 Espoon kaupunki Pöytäkirja 365 Kaupunginhallitus Sivu 86 / 153 Hevosurheilu on osa kaupunkilaisten urheilu ja vapaa-ajan toimintaa. Yhä tiivistyvässä pääkaupungissa on tärkeää pystyä tarjoamaan ratsastusurheilua lähellä eri-ikäisiä kaupunkilaisia. Kaavoittamalla hevosurheilun korttelialue turvataan olemassa olevaa toiminta siellä, missä kysyntää on paljon ja joukkoliikenneyhteydet lähellä. Lisäksi alue on saavutettavissa nykyiselläänkin erinomaisesti pyörällä, mutta yhteydet tulevat entisestään paranemaan pyöräilyn laatukäytävän myötä. Virkistysreittien tarjontaa on monipuolistettu osoittamalla ratsastusreitti, mikä liittyy koko pääkaupunkiseudun, osin jo toteutettuun, ratsastusreitistöön. Reitistö yhdistää useat tallit Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Tuusulassa ja Nurmijärvellä. Asemakaavalla estetään E-1-korttelialueella jaloittelutarhojen ja kenttien hule- ja valumisvesien johtaminen puhdistamattomina avo-ojiin tai maaperään. Virkistysalueet Kaavassa on osoitettu 5 toiminnoiltaan erilaista virkistysaluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 4,9 ha. Asemakaavalla mahdollistetaan muun muassa ulkoilu- ja ratsastusreittien sijoittuminen alueelle. Lisäksi virkistysreiteillä sijaitsee eko-1 merkinnällä osoitettu alueen osa, jolla sijaitsee kehitettävä ekologinen yhteystarve liitooravien elinalueiden välillä, joka jatkuu E-1-korttelialueelle. Katualueet Asemakaavalla muodostetaan kaksi uutta tonttikatua: Multahaankuja ja Forstmestarinpiha. Uusille kaduille on suunniteltu yleistä pysäköinti kääntöpaikan yhteyteen ja Vanhalle Kilontielle kadun varteen. Kilonkartanontien ja Vanhan Kilontien katualue pysyy samana, mutta liikennejärjestelyjä parannetaan mm. liittymien osalta. Kulkuyhteys kortteliin on järjestetty Forstmestarinpihan ja V-3 virkistysalueen kautta. Muut alueet Rautatie- ja suojaviheralue sekä lähivirkistysalue, avoin maisematila (VL-1) ovat kaavassa mukana kaupunginosarajamuutoksen takia. Kaupunginosan raja on osoitettu kaavassa edellä mainittujen alueiden itäpuolelle. Selvitykset Kaavoituksen yhteydessä on tehty kunnallistekninen yleissuunnitelma (KTYS), jossa on tarkasteltu mm. liikennejärjestelyt, liikennemelu, vesihuolto ja kaapeliverkko.

87 Espoon kaupunki Pöytäkirja 365 Kaupunginhallitus Sivu 87 / 153 Liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelu Liikenne-ennusteen mukaan Kilonkartanontiellä on noin ajon / vrk vuonna Liikennemäärän on ennustettu kasvavan nykyisestä, mutta olevan samaa suuruus luokkaa kuin vuonna Toimivuustarkastelujen mukaan alueella ei ole liikenteen toimivuusongelmia parannetuilla liittymäjärjestelyillä. Parannustoimenpiteitä on esitetty mm. Kilonkartanontien ja Turuntien sekä Kilonkartanontien ja Kilontien liittymiin. Meluselvitys Kaava-alue voidaan toteuttaa niin, että sisätiloissa, ulko-oleskelualueilla, parvekkeilla ja terasseilla saavutetaan melutasojen ohjearvot kohtuullisin melusuojaustoimenpitein. Edellytetyt melusuojaustoimenpiteet on huomioitu kaavamääräyksissä. Luontolausunto Luontolausunnossa suositellaan säilytettävän itäosassa kulkevan puron varsi, tammikujanne ja muut jalopuuesiintymät sekä kartanon pihapiiri sitä reunustavine metsineen. Lepakoiden käyttämä alue tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan. Arboristin lausunto Lausunnossa todetaan, että vuotias tammikujanne on jätettävä rakentamistoimien ulkopuolelle. Se ei säily jos rakentamistoimet, esimerkiksi kevyen liikenteen reitin rakentaminen tulee tammien juuristoalueelle. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutoksen edellyttämä maankäyttösopimus ja esisopimus alueiden luovutuksesta on allekirjoitettu Espoon kaupungin ja yksityishenkilöiden välillä Samana päivänä on allekirjoitettu myös toinen asemakaavan muutoksen edellyttämä maankäyttösopimus ja esisopimus alueen luovutuksesta Espoon kaupungin ja yksityishenkilöiden välillä. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Modelark on laatinut kaava-alueelle, päivätyn korttelisuunnitelman, mikä käsittää AK-1-, AH- ja YP-1-korttelit. Perittävät maksut Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hakijoille on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja.

88 Espoon kaupunki Pöytäkirja 365 Kaupunginhallitus Sivu 88 / 153 Päätöshistoria Hakijan yhteistyötaho YIT Rakennus on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2 / 3. Kaavaehdotusvaiheessa YIT ei ole osallisena kaavoituksessa. Kaavoitus on edennyt maanomistajavetoisesti. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kilonkartano asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Mahdollistetaan asuinkerrostalojen ja palveluasuntojen sijoittuminen alueelle. 1.2 Tukeudutaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen sijoittamalla täydennysrakentaminen monipuolisten palvelujen välittömään läheisyyteen. 1.3 Muodostetaan omaleimainen kulttuuriympäristöön soveltuva alueen osa. 1.4 Mahdollistetaan hevosurheilutoiminnan jatkuminen Kilonkartanon alueella. 1.5 Huomioidaan kulttuurihistoriallinen aluekokonaisuus sekä turvataan kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyminen sekä historiallisena että toimivana kokonaisuutena. 1.6 Varmistetaan pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen yhteyden säilyminen huomioiden raideliikenteen aiheuttamat rajoitteet. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että - päätösehdotuksen kohta 1.1. muutetaan kuulumaan: Mahdollistetaan asuinkerrostalojen ja palveluasuntojen sijoittuminen alueelle. Tutkitaan

89 Espoon kaupunki Pöytäkirja 365 Kaupunginhallitus Sivu 89 / 153 vaihtoehtoja, jotta saadaan aikaan erityisesti senioreille tarkoitettu toiminnallisesti houkutteleva asumisen ja palvelujen kokonaisuus. - päätösehdotuksen kohta 1.5. muutetaan kuulumaan: Huomioidaan kulttuurihistoriallinen aluekokonaisuus sekä turvataan kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyminen sekä historiallisena että toimivana kokonaisuutena korostaen alueen itäosan tammikujan kartanomiljööllistä merkitystä. - päätösehdotuksen kohta 1.6. muutetaan kuulumaan: Varmistetaan pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen yhteyden ja virkistysyhteyden säilyminen huomioiden raideliikenteen aiheuttamat rajoitteet. - lisätään uusi päätöskohta 1.7., joka kuuluu: Varmistetaan alueen kannalta toimivat julkisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteydet, erityisesti reitit pysäkeiltä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kilonkartano asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Mahdollistetaan asuinkerrostalojen ja palveluasuntojen sijoittuminen alueelle. Tutkitaan vaihtoehtoja, jotta saadaan aikaan erityisesti senioreille tarkoitettu toiminnallisesti houkutteleva asumisen ja palvelujen kokonaisuus. 1.2 Tukeudutaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen sijoittamalla täydennysrakentaminen monipuolisten palvelujen välittömään läheisyyteen. 1.3 Muodostetaan omaleimainen kulttuuriympäristöön soveltuva alueen osa. 1.4 Mahdollistetaan hevosurheilutoiminnan jatkuminen Kilonkartanon alueella. 1.5 Huomioidaan kulttuurihistoriallinen aluekokonaisuus sekä turvataan kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyminen sekä historiallisena että toimivana kokonaisuutena korostaen alueen itäosan tammikujan kartanomiljööllistä merkitystä. 1.6 Varmistetaan pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen yhteyden ja virkistysyhteyden säilyminen huomioiden raideliikenteen aiheuttamat rajoitteet.

90 Espoon kaupunki Pöytäkirja 365 Kaupunginhallitus Sivu 90 / 153 Kaupunkisuunnittelulautakunta Varmistetaan alueen kannalta toimivat julkisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteydet, erityisesti reitit pysäkeiltä. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kilonkartano asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kilonkartano - Kilogård asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6540, joka käsittää osan katu- ja virkistysaluetta 54. kaupunginosassa (Kilo), sekä rautatie-, erityis- ja virkistysaluetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue (Muodostuu uudet korttelit 54183, 54184, 54193), 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Asemakaavan 3 muutetaan kokonaisuudessaan kuulumaan: Lisärakennusoikeus - Asuntojen yhteiskäyttöiset varastot, askartelu-, harrastus- ja säilytystilat, pesutuvat, kuivaushuoneet, saunat ja jätehuollon vaatimat tilat, kuitenkin niin, että niiden yhteenlaskettu kerrosala on korkeintaan 15 % kaavassa osoitetun rakennusoikeuden määrästä. - Edellisen lisäksi senioritalon palvelu- tai liiketilaa 50m 2 taloa kohti. Senioritalon esteettömyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. - Polkupyörävarastot ja katokset. - Auton säilytyspaikan. - Porrashuoneiden 20 m 2 ylittävän osan, mikäli se lisää viihtyvyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. - Talotekniikan vaatimat tilat, kuten maalämpökaivot. Lisäksi muutetaan Y-tontin käyttötarkoitusta, kaavamerkintää ja/tai määräystä siten, että mahdollistetaan tontin joustavampi käyttö, esim. yhdistelmä Y+P. Siten sen rakentaminen ja ylläpito voisi olla joko julkishallinnon tai yksityisen tai näiden kombinaation järjestämä. Ja itse toiminnan sisältökin voi muokkautua ajan mukana.

91 Espoon kaupunki Pöytäkirja 365 Kaupunginhallitus Sivu 91 / 153 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tuleen hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kilonkartano asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kilonkartano - Kilogård asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6540, joka käsittää osan katu- ja virkistysaluetta 54. kaupunginosassa (Kilo), sekä rautatie-, erityis- ja virkistysaluetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue (Muodostuu uudet korttelit 54183, 54184, 54193), 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Kilonkartanon asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Kilonkartano - Kilogård asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero [6540, joka käsittää osan katu- ja virkistysaluetta 54. kaupunginosassa (Kilo), sekä rautatie-, erityis- ja virkistysaluetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), muodostuu uudet korttelit 54183, 54184, 54193), alue Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että - Lisätään unohtunut asemakaavamääräyksen osa 6 :n loppuun: AK-1-korttelialueen pelastusreitit ja nostopaikat tulee ensisijaisesti sijoittaa tonteille. Kilonkartanontien katualuetta ei voida käyttää pelastusreittinä eikä nostopaikkoina.

92 Espoon kaupunki Pöytäkirja 365 Kaupunginhallitus Sivu 92 / Lisätään ajoneuvoliittymäkieltomerkintä Kilonkartanontien katualueen länsirajalle. (Merkintä on nykyisessä kaavassa jo.) Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Kilonkartanon asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Kilonkartano - Kilogård asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero [6540, joka käsittää osan katu- ja virkistysaluetta 54. kaupunginosassa (Kilo), sekä rautatie-, erityis- ja virkistysaluetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), muodostuu uudet korttelit 54183, 54184, 54193), alue Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija(t) - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

93 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 93 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 19 ), alue Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh Salla Karvinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero Käsittely Särkijärvi Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esitän, että Bondaksenkallion (Bondaksenmäen) A1-alue muutetaan A2- alueiden pohjoisluoteisreunan pohjoispuolella V-alueeksi. Elo Bymanin ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Muutetaan osayleiskaavaehdotuksen Kaitaantien pohjoispuolisen A1- alueen rajausta enemmän Hannusmetsää säästäväksi siten, että V-alueen rajaa siirretään itään päin kulkemaan luoteis-kaakkoissuunnassa linjassa A2-alueen itäreunan kanssa. Lahtinen Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Tontinomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi ehdotan, että Hannusjärven itärannan tonttien kohdalla V-merkintä pitää poistaa ja A2- alueelle tulee lisätä saman sisältöinen pieni v -merkintä kuin etelärannan A3-alueella. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja muutosehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi, että koska Särkijärven ja Elon ehdotuksen koskevat samaa asiaa, on ensin äänestettävä niiden kesken ja voittanut asetetaan vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa.

94 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 94 / 153 Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 5 äänellä 4 ääntä vastaan 6 äänestäessä tyhjää hyväksyneen tässä äänestyksessä Särkijärven muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Särkijärven muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen Lahtisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 27 Kaitaa - Iivisniemi, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 28 Kaitaa - Iivisniemi, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 29 Kaitaa - Iivisniemi, mielipidekartta 30 Äänestyslista Kaitaa - Iivisniemi, kaavakartta ja kaavamääräykset - Kaitaa - Iivisniemi, kaavaselostus - Kaitaa - Iivisniemi, kunnallistekninen tarkastelu - Kaitaa - Iivisniemi, liito-orava poikkeamispäätös - Kaitaa - Iivisniemi, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Osayleiskaava-alue on pinta-alaltaan noin 250 ha ja se sijaitsee Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Alue rajautuu pohjoisessa Länsiväylään, idässä Finnoon osayleiskaava-alueeseen, etelässä meren rantaan ja lännessä Hannusjärven pientaloalueeseen. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alue on osa laajempaa Finnoo - Kaitaa visiota sekä tulevaa Länsimetron jatketta Matinkylästä länteen. Alueelle sijoittuu metrolinja ja -asema. Aluetta on tarkoitus kehittää kaupunkimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi asunto- ja työpaikkaalueeksi. Suunnitelma mahdollistaa toteutuessaan yhteensä noin asukasta ja työpaikkaa koko kaava-alueelle sekä metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristön kehittämisen tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi paikalliskeskukseksi.

95 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 95 / 153 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Lähtökohdat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan valmistelun ja alueen maankäytön tehostamistavoitteiden taustalla on länsimetron ja länsimetron jatkamiseen liittyvät sopimukset ja päätökset. Länsimetron jatkeen asemiin ja niiden tulevaan maankäyttöön liittyvä ensimmäinen päätös tehtiin, kun Espoon valtuusto päätti metron toteuttamisesta Matinkylään asti toukokuussa 2008 ja linjasi samalla, että Matinkylän ja Kivenlahden välisen metro-yhteyden suunnittelu on aloitettava niin, että metron rakentaminen tälle välille on mahdollista aloittaa heti Matinkylään ulottuvan osuuden valmistuttua. Osayleiskaavan maankäytön suunnitteluun on vaikuttanut myös valtion ja Helsingin seudun kuntien sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Espoon valtuusto hyväksyi ko. sopimuksen Sopimuksessa ehtona valtion metron jatkeen kustannuksiin osallistumiselle on Espoon sitoutuminen asuntotonttien kaavoituksen kasvattamiseen. Lisäksi asuntotonttien lisäys tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava on todettu tarpeelliseksi, koska alueella tällä hetkellä voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus tai tarkkuus ei vastaa tulevan Kaitaan metroaseman ympäristön maankäytön kehittämisen tavoitteisiin ja tarpeisiin.

96 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 96 / 153 Vireille tulo ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireille tulosta on kuulutettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osayleiskaavasta on laadittu päivätty ja tarkistettu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan kaavan internet -sivuilla. lla_olevat_osayleiskaavat/kaitaaiivisniemi_osayleiskaava Alueen kuvaus Erityyppiset ajallisesti ja rakennustyypeiltään vaihtelevat pientaloalueet hallitsevat suurinta osaa Kaitaa - Iivisniemen kaupunkikuvaa. Vain Iivisniemen kerrostaloalue ja Hannuspellon teollisuusalue poikkeavat muusta rakennuskannasta alueella. Alueen keskus sijaitsee Kaitaantien eteläpuolella Iivisniemessä. Keskusta-alue on rakenteeltaan yhtenäinen 1960-luvulla rakennettu kerrostaloalue, joka sisältää pienen ostoskeskuksen. Kaitaantien pohjoispuolella sijaitsee Hannusjärvi ja sen pohjoispuolella rakentamaton yli 50 ha laajuinen metsäalue, Hannusmetsä. Kaava-alueella on noin asukasta (vuonna 2016) ja 450 työpaikkaa (vuonna 2012). Alueella sijaitsee Kaitaan koulu ja lukio sekä Iivisniemen koulu. Alueen kaupalliset palvelut sijaitsevat Kaitaantien eteläpuolen ostoskeskuksessa. Alueella on laajat, monipuoliset virkistysalueet: Hannusmetsä, Kaitaanlaakso, merenranta rantaraitteineen ja Rullavuoren alue. Hannusjärven itä- ja etelärannat ovat rakennettuja pientaloalueita eivätkä siten yleisessä virkistyskäytössä. Myös pohjoisranta on suurelta osin yksityisessä omistuksessa. Kaava-alueen merkittävin virkistysreitti on merenrantaa seuraava Espoon rantaraitti. Kaava-alue sijoittuu Länsiväylän eritasoliittymien Espoonlahdensolmun ja Finnoonsolmun väliin. Osayleiskaava-alueen läpi kulkee alueellinen kokoojakatu Kaitaantie, joka toimii itä-länsisuuntaisena yhteytenä Finnoonsillan ja Soukanväylän välillä. Kaava-alueen sisäinen liikenne liittyy Kaitaantiehen paikallisten kokoojakatujen sekä tonttikatujen kautta. Alueen suurimmat maanomistajat ovat Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki. Rakennetut pientaloalueet ja Hannuksenpellon alueet ovat pääasiassa yksityisten omistuksessa. Espoon Asunnot Oy omistaa asuntoaluetta Hyljelahden ja Hyljemäen alueilla. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on

97 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 97 / 153 edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Kaitaa - Iivisniemi -alueen kehittäminen metroon ja asemaan kytkeytyväksi paikalliskeskukseksi edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista nimenomaan liikenteellisten, asuntotuotannon, ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteiden osalta. Kaavoitustilanne Osayleiskaavoitusta ohjaavat vahvistetut Uudenmaan maakuntakaava sekä Uudenmaan vaihemaakuntakaavat 1-3. Maakuntakaavoissa osayleiskaava-alue on kokonaisuudessaan taajamatoimintojen aluetta. Rannan suuntaisena kulkee viheryhteystarve -merkintä ja alueen läpi kulkee siirtoviemärilinja Suomenojalle. Osalla aluetta on tiivistettävä taajamatoimintojen alue -merkintä ja kaava-alueen läpi kulkee metrolinjaus liikennetunneli -merkinnällä. Lisäksi Villa Rulludd on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä kohteena. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Yleiskaavassa alueelle on merkitty pääasiassa erityyppisiä asuntoalueita, työpaikkaalueita sekä virkistysalueita. Lisäksi alueelle on osoitettu raide asemineen osittain kahtena eri linjauksena merkinnällä sijainti ohjeellinen, yhteys sitova. Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus mahdollistaa alle uutta asukasta eli yhteensä noin asukasta koko osayleiskaavaalueelle. Pääosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu lukuun ottamatta Hannusmetsän aluetta Hannusjärven pohjoispuolella. Rakennetut alueet on kaavoitettu väljähköiksi pientaloalueiksi tonttitehokkuuksien vaihdellessa 0,1 ja 0,3 välillä. Ainoastaan Iivisniemen keskustan alue on kaavoitettu tehokkaammin pääosin kerrostaloalueeksi. Alueella on vireillä Kaitaan metrokeskus asemakaava, kaavan tavoitteena on lisätä asumista tulevan metroaseman välittömässä läheisyydessä ja kehittää sitä palvelutasoltaan monipuoliseksi paikalliskeskukseksi. Asemakaavaa valmistellaan samanaikaisesti osayleiskaavan kanssa. Metro Länsimetron jatkeen rakennussuunnittelu käynnistyi huhtikuussa Valtuusto hyväksyi Matinkylä - Kivenlahti metrotunneli asemakaavan. Kaavassa on esitetty maanalaiset tilat metrotunnelia, metrovarikkoa ja niihin liittyviä tiloja varten. Kaavassa on osoitettu viisi metroasemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Valtuusto päätti , että käynnistetään metron rakentaminen välille Matinkylä - Kivenlahti ehdolla, että valtio sitoutuu maanrakennuskustannusindeksiin sidottujen rakennuskustannusten kattamiseen 30 %:lla liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti.

98 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 98 / 153 Valtuusto päätti hyväksyä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Samassa kokouksessa valtuusto päätti myös mm. metron rahoituksesta. Matinkylä - Kivenlahti -osuuden työt alkoivat loppuvuodesta Metro Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu aikaisintaan vuonna MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnos pidettiin julkisesti nähtävillä Luonnoksesta jätettiin 46 mielipidettä. Kaikkien kehitettäväksi esitettyjen alueiden muutosta sekä uusia rakentamisalueita vastustettiin jossain määrin paitsi aivan metrokeskuksen ympäristön rakentamista. Lisäksi monessa mielipiteessä esitetään osayleiskaavaalueen väestötavoitteen pudottamista merkittävästi ja / tai rakentamisen siirtämistä nykyisille työpaikka-alueille, Länsiväylän varteen tai Finnoon kaava-alueelle. Osa asukkaista ja maanomistajista myös kannattaa kaavaratkaisua ja / tai suhtautuu positiivisesti kaava-alueen lisärakentamiseen. Osayleiskaavaluonnoksesta ja Kaitaan metrokeskuksen asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista pidettiin yhteinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus osallisille Kaitaan koululla. Osallisia oli paikalla noin 140 joista suurin osa osallistui myös järjestettyihin ryhmätöihin. Ryhmätöissä olivat aiheena mm. uuden ja tiivistävän rakentamisen paikat ja tavat. Ryhmien yhteenvedoissa painottuivat samat asiat, kuin luonnoksesta saaduissa mielipiteissä. Kaavaluonnoksesta saatiin 10 lausuntoa. Lausunnoissa todettiin että alueen maankäytön tehostaminen on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista. Alueen rakentaminen on osa pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeää tiivistämistavoitetta ja tukee vahvasti mm. pääkaupunkiseudun ilmastostrategian maankäytön linjauksia. Lausunnoissa tuotiin esille osayleiskaavan vaatimaton väestötavoite ja esitettiin aluetehokkuuden nostamisen tutkimista. Tärkeimpinä kaava-aineistossa huomioitavina asioina lausunnoissa tuotiin esille kaupan määräysten täydentämistarve kaupan laadun ja mitoituksen osalta sekä liito-oravan keskusta-alueella sijaitsevan ydinalueen vaatima luonnonsuojelulain mukainen lupa lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämiskiellosta poikkeamiseen. Muita lausunnoissa esille nousseita asioita olivat virkistys-, ekologisten- ja liito-oravayhteyksien varmistaminen kaavamääräyksin ja virkistyskohdemerkintöjen lisääminen kaavakartalle. Myös muihin merkintöihin ja määräyksiin esitettiin tarkistuksia. Lausunnoissa kaava-aineistoa esitettiin täydennettäväksi alueen nykytilannetta ja tavoitetilannetta kuvaavalla meluselvityksellä sekä kunnallistekniikkaan liittyvillä selvityksillä.

99 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 99 / 153 Lausunnoissa esitetyt selvitystarpeet ja tarkistukset on pääosin tehty osayleiskaavan ehdotusaineistoon. Kaavakarttaa on tarkistettu myös saatujen mielipiteiden johdosta. Alueita on rajattu vastaamaan tarkemmin olevaa tilannetta ja joitain merkintöjä ja määräyksiä on korjattu. Lisäksi liito-oravan kulkuyhteys Kaitaantien pohjoispuolella on siirretty pois jo rakennetulta alueelta. Metrokorttelin rakentamisalueen rajaus on muuttunut ehdotusvaiheessa. Alueen laajuus on määräytynyt osayleiskaavaehdotukseen Uudenmaan ELY -keskuksen myöntämässä poikkeamisluvassa luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkoja koskevasta hävittämis- ja heikentämiskiellosta Osayleiskaavaehdotus Osayleiskaavan suunnittelu perustuu kaupunginhallituksen päättämiin tavoitteisiin, kaupunkisuunnittelulautakunnan antamiin jatko-suunnitteluohjeisiin sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemän nähtäville asettamispäätöksen jatkosuunnittelulinjauksiin. Päätökset: Yleiskaavaehdotus on laadittu kaupunkisuunnittelukeskuksen oman suunnitteluryhmän työnä luonnoksesta saadun palautteen ja tehtyjen selvitysten pohjalta yhteistyössä mm. asemakaavoituksen, metrosuunnittelun ja eri sektoriasiantuntijoiden kanssa. Osayleiskaavaehdotuksen maankäytön kokonaisratkaisu ei ole muuttunut luonnosvaiheesta. Osayleiskaavan tarkoituksena on lisätä asumista tulevan metroaseman välittömässä ympäristössä. Kaavassa asumisen lisääminen mahdollistetaan esittämällä uusia asuntoalueita, olevien pientaloalueiden tiivistämistä sekä osalla pientaloalueita myös rakenteen muuttamista nykyistä tehokkaammaksi ja kaupunkimaisemmaksi. Kaitaa - Iivisniemi alueelle ei esitetä uusia työpaikka-alueita vaan laajemmat työpaikka-alueet sijoittuvat pääasiassa Finnoon puolelle. Osayleiskaavan maankäytössä on painotettu 300 metriä ja 600 metriä kävelyetäisyyksiä asemasta siten että näille alueille on osoitettu suurin osa uusista asuntoaluevarauksista ja esitetty merkittävimmät muutokset nykyisessä rakenteessa. Kauempana sijaitsevat pientaloalueet sijaitsevat nekin vain noin kilomerin säteellä tulevasta asemasta, joten kaava sallii myös niiden tehostamisen. Espoon valtuuston hyväksymän palveluverkon tavoitetilan 2020 mukaisesti suunnittelualuetta kehitetään lähipalvelujen alueena. Matinkylän ja Espoonlahden kaupunkitasoiset ja alueelliset palvelut täydentävät Kaitaan asukkaiden palvelutarjontaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristön kehittämisen tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi paikalliskeskukseksi, johon on toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn

100 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 100 / 153 yhteydet koko suunnittelualueelta. Suunnitelmassa sallitaan keskustatoimintojen laajeneminen myös Kaitaantien pohjoispuolelle ja mahdollistetaan siten ko. alueen toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen liittyminen keskusta-alueeseen. Kaavaehdotuksessa on merkitty nykyiset Kaitaan koulu ja lukio sekä Iivisniemen koulu urheilukenttineen. Olemassa olevien koulujen aluevarausten ollessa kooltaan huomattavan suuret (4,8 ja 4,4 ha) on päädytty ratkaisuun, jossa ei osoiteta alueelle uusia kouluvarauksia vaan tulevaisuudessa, kun asukasmäärän kasvu aiheuttaa koulutilojen lisäämistarpeen, tulee asemakaavalla tutkia mahdollisuudet lisärakentamiseen nykyisillä paikoilla. Osayleiskaavan asukastavoite tarkoittaa kahden uuden päiväkodin rakentamista. Uudet päiväkodit sijoitetaan ensisijaisesti koulujen yhteyteen. Päiväkotien ja muiden lähipalvelujen sijainti ja mitoitus korttelirakenteessa suunnitellaan asemakaavoituksessa. Yleiskaava-alueen kaakkoisosassa sijaitseva Villa Rulludd ja sen ympäristö varataan yksityisille ja julkisille palvelutiloille. Alueella voidaan sallia virkistys- ja vapaa-ajanpalveluihin liittyvä kulttuurimaisemaan soveltuva sen arvokkaan luonteen säilyttävä rakentaminen, jolloin alue voi kehittyä osana rantaraitin kehitettävää virkistysvyöhykettä ja palveluita. Aluetta koskee myös kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokkaan alueen päällekkäismerkintä. Osayleiskaavassa turvataan virkistysmahdollisuudet mm. jättämällä Hannusmetsän keskeiset alueet rakentamisen ulkopuolelle ja tehostamalla kaupunginhallituksen tavoitepäätöksen mukaisesti Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä. Kaitaan laaksoa on mahdollista kehittää toiminnallisena puistoalueena ja parantaa sen kautta kulkevia yhteyksiä näistä tärkeimpänä suunniteltu pyöräilyn laatureitti. Myös Rantaraitti on merkitty kaavaan. Kaava-alueesta 36 % on merkitty viher- ja virkistysalueiksi. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon ja noudatettu pääosin toimenpideehdotuksia joita on esitetty selvityksessä liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla (2014). Kaavaratkaisu turvaa alueen tärkeimmät virkistys- ja suojeluarvot, ekologiset yhteydet ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Kaavatalous Osayleiskaava-alueen yleisten alueiden investointikustannuksia on arvioitu alustavasti Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan kunnallistekninen tarkastelu - raportissa. Osayleiskaava-alueella perusinfrastruktuuri on pääpiirteissään rakennettu, joten syntyvät kustannukset ovat vähäisempiä verrattuna täysin uuden alueen rakentamiseen. Kunnallistekniikan investointikustannuksiksi on arvioitu alustavasti noin 20 milj. euroa. Arvio

101 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 101 / 153 on suuntaa antava, mutta osoittaa, että osayleiskaavasta kunnalle kohdistuvat investointikustannukset ovat kohtuullisen pienet suhteessa uuden asuinrakentamisen määrään. Selvitykset ja vaikutusten arviointi Osayleiskaavan suunnittelua varten tehdyt selvitykset perustuvat pääasiassa kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa sekä luonnoksesta saaduissa lausunnoissa esiin tuotuihin selvitystarpeisiin. Kaava-alueelta on tehty mm. luonto-, kulttuurihistoria-, maisema- ja liikenneselvityksiä. Lisäksi on selvitetty liito-oravien suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamista ja osayleiskaavan mukaisen rakentamisen vaikutuksia Hannusjärven tilaan. Luonnosvaiheen jälkeen selvityksiä on täydennetty Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan kunnallisteknisellä tarkastelulla (Destia) yhteistyössä kaupunkitekniikan keskuksen ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kanssa. Työssä on alueen rakentamisen kustannusarvion lisäksi tehty mm. meluselvitys, jonka perusteella kaavakarttaan on lisätty meluntorjuntatarvemerkintöjä. Raportissa on myös selvitetty hulevesien hallintaa ja esitetty hulevesiratkaisuja. Lisäksi on valmistunut Länsimetron jatkeen alueen liikenne-ennusteet ja Kivenlahden toimivuustarkastelut (Ramboll), jossa on päivitetty mm. Kaitaantien liikenne-ennusteita ja todettu että liikenne toimii kaava-alueella hyvin myös ennustetilanteissa. Kaavan valmistelussa on otettu huomioon myös kaikki muut aluetta koskevat laajemmat sektoriselvitykset, joita on valmistunut mm. Espoon eteläosien yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Samoin Finnoo - Kaitaa -alueen visiotyön ja Finnoon osayleiskaavan suunnitelmat ja selvitykset niiltä osin, kun ne koskevat Kaitaan osayleiskaava-aluetta on otettu huomioon alueen suunnittelussa. Selvityksiä täydennetään koko kaavaprosessin ajan mm. osallispalautteessa esiin tulevien selvitystarpeiden mukaisesti. Kaavaan liittyvät selvitykset löytyvät kaavan internetsivuilta. Vaikutusalueena ovat suunnittelualue ja sen lähiympäristö. Sen lisäksi tässä kaavatyössä korostuvat erityisesti laaja-alaiset ilmastoon, raideliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen kehittämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen liittyvät vaikutukset. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan vaikutusten arvioinnit on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen omana työnä perustuen mm. alueelle laadittuihin selvityksiin ja eri sektoriasiantuntijoiden näkemyksiin. Vaikutusten arvioinneissa on huomioitu kaavatyön kannalta keskeiset sektorit: alue- ja yhdyskuntarakenne, luonto ja luonnonympäristö, maisema ja viheralueet, kulttuuriympäristö, vesistöt ja pohjavesi, maa- ja kallioperä, liikenne ja teknisen huollon järjestäminen, yhdyskuntatalous, palvelut ja työpaikat, turvallisuus ja terveellisyys sekä sosiaaliset vaikutukset.

102 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 102 / 153 Päätöshistoria Vaikutusten arviointiin on koottu arvio siitä, miten hyvin kaavalle asetetut tavoitteet toteutuvat. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia ovat kaupunkirakenteen tiivistyminen ja liittyminen nykyisen rakenteen yhteyteen sekä liittyminen hyvän joukkoliikenneyhteyden eli metroaseman ympärille. Yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia on arvioitu kaavan toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten ja tuottojen avulla. Osayleiskaava-alue on suurelta osin Espoon kaupungin omistuksessa ja alueelta saatavat tontinmyyntitulot ja maankäyttösopimusten myötä saatavat tulot ovat kohtuullisella tasolla. Kaava-alueen perusinfrastruktuuri on jo pääpiirteissään rakennettu, joten osayleiskaavasta kunnalle kohdistuvat investointikustannukset ovat yleiskaavatasoisen arvioinnin mukaan kohtuullisen pienet suhteessa uuden asuinrakentamisen määrään. Vaikutuksen kohdistuminen luonnon- tai kulttuuriympäristön kannalta arvokkaaseen alueeseen on tunnistettu kolmella eri alueella. Länsimetron sisääntulo sijaitsee keskusta-alueella, josta osa on luokiteltu liito-oravan esiintymisen ydinalueeksi. Ydinalueen pienentäminen poikkeusluvan avulla ja lieventämistoimien toteuttaminen mahdollistavat kaavan tavoitteiden toteuttamisen. Muilla liito-oravan elinympäristöön vaikuttavilla alueilla asumisen, virkistyksen sekä liito-oravan elinympäristön ja kulkuyhteyksien yhteensovittaminen on ratkaistavissa asemakaavoituksessa. Vaikutusten arviointia on ehdotusvaiheeseen tarkennettu ja ajantasaistettu. Vaikutusten arviointia täydennetään tarpeen mukaan koko suunnitteluprosessin ajan. Hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa siten, että saavutetaan Finnoo - Kaitaa Visioalueelle kaupunginhallituksen päättämä yhteensä uuden asukkaan määrätavoite.

103 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 103 / Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 1.3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 1.4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan. 2 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Lautakunta järjestää tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Puheenjohtaja esitti keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana, että kohdan 1.1. lopusta poistetaan osa "...siten että saavutetaan Finnoo - Kaitaa Visioalueelle kaupunginhallituksen päättämä yhteensä uuden asukkaan määrätavoite." sekä kohdan 1.4 loppu muutetaan seuraavaksi: Hannusjärven rantaalueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula esitti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi jäsen Pirjo Kemppi-Virtasta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko hänen ehdottamansa muutokset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja näin korjatun ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet:

104 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 104 / 153 Kaupunginhallitus Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 1.2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 1.3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 1.4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. 2 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Lautakunta järjestää tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Pirjo Kemppi-Virtasen. Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 3

105 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 105 / 153 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Käsittely Elo Kerolan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa koko kaavaprosessin aikana. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet.

106 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 106 / 153 Kaupunkisuunnittelulautakunta Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa koko kaavaprosessin aikana. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Merkitsee tiedoksi Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan suunnittelutilanteen ja tehdyt selvitykset, 2 päättää, että osayleiskaavaluonnoksen valmistelussa noudatetaan keväällä 2013 tehdyn tavoitepäätöksen lisäksi seuraavia tarkentavia linjauksia ja toimenpiteitä: 2.1 jatkosuunnittelussa huolehditaan, että liito-oravien suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen toteutuu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan alueella, 2.2 Jatkosuunnittelussa varataan riittävät hulevesien käsittelyalueet ja varmistetaan kaavamääräyksillä, ettei Hannusjärven tilaa heikennetä, 2.3 alueen liikenne suunnitellaan joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi ja erityistä huomiota kohdennetaan metroaseman saavutettavuuteen sekä jalankulkuja pyöräilyreitteihin, 2.4 uusien asuinalueiden pysäköinti keskitetään pääasiassa pysäköintilaitoksiin tonttikohtaisen pysäköinnin sijaan. Käsittely Puheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Nevanlinnan kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään kohta 2.5, joka kuuluu: Suunnittelussa otetaan huomioon asukkaat ja riittävien virkistys- ja viheralueiden säilyminen. Kokonaissuunnitelman, metron rakentumisen aikataulutuksen sekä kustannusarvioiden täsmentyessä otetaan kantaa asutuksen sijoittumiseen ja määrään. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus hyväksyä hänen tekemänsä ehdotuksen mukaisesti muutettuna. Koska kukaan ei vastustanut tätä, puheenjohtaja totesi tämän tulleen hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.

107 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 107 / 153 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Merkitsi tiedoksi Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan suunnittelutilanteen ja tehdyt selvitykset, 2 päätti, että osayleiskaavaluonnoksen valmistelussa noudatetaan keväällä 2013 tehdyn tavoitepäätöksen lisäksi seuraavia tarkentavia linjauksia ja toimenpiteitä: 2.1 jatkosuunnittelussa huolehditaan, että liito-oravien suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen toteutuu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan alueella, 2.2 jatkosuunnittelussa varataan riittävät hulevesien käsittelyalueet ja varmistetaan kaavamääräyksillä, ettei Hannusjärven tilaa heikennetä, 2.3 alueen liikenne suunnitellaan joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi ja erityistä huomiota kohdennetaan metroaseman saavutettavuuteen sekä jalankulkuja pyöräilyreitteihin, 2.4 uusien asuinalueiden pysäköinti keskitetään pääasiassa pysäköintilaitoksiin tonttikohtaisen pysäköinnin sijaan. 2.5 suunnittelussa otetaan huomioon asukkaat ja riittävien virkistys- ja viheralueiden säilyminen. 2.6 Kokonaissuunnitelman, metron rakentumisen aikataulutuksen sekä kustannusarvioiden täsmentyessä otetaan kantaa asutuksen sijoittumiseen ja määrään. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 30 mukaisesti nähtäville päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6911, 2 pyytää osayleiskaavaluonnoksesta tarvittavat lausunnot,

108 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 108 / järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Ahlmannin ja jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että päätökseen lisätään: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että ennen nähtäville asettamista luonnosta korjataan seuraavasti: - Hannusjärven ranta-alueet säilytetään rakentamattomina. Hannusjärven itäisen rannan viheraluetta hieman laajennetaan. Hannusjärven eteläranta määritetään siten, että tonttien rantaan rajoittuvat osat säilytetään rakentamattomana tontin osana. - Rullavuoren osalta esitystä korjataan siten, että esityksestä poistetaan A1-alue ja se muutetaan V-alueeksi. - Iivisniemen keskusta pitää mahdollistaa kehitettäväksi siten, että AK-alueen lisämerkintä "kaupunkikuvallisesti arvokas alue" poistetaan. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että jatkosuunnittelussa: - Hannusmetsän alueesta (eli Hannusjärven koillisosassa olevasta laajasta A1-alueesta) jätetään esitettyä suurempi osa rakentamatta ja alueen toteutuksessa korostetaan puutarhamaisuutta. - Kaitamäenpuisto, joka on Etelä-Espoon yleiskaavassa A3-aluetta, merkitään A3-alueen sisäiseksi puistoksi. Jäsen Klar-Nykvist ehdotti, että asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Lahti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ja jäsen Klar-Nykvistin ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 30 mukaisesti nähtäville päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6911, 2 pyytää osayleiskaavaluonnoksesta tarvittavat lausunnot, 3 päätti, että ennen nähtäville asettamista luonnosta korjataan seuraavasti: - Hannusjärven ranta-alueet säilytetään rakentamattomina. Hannusjärven itäisen rannan viheraluetta hieman laajennetaan. Hannusjärven eteläranta määritetään siten, että tonttien rantaan rajoittuvat osat säilytetään rakentamattomana tontin osana. - Rullavuoren osalta esitystä korjataan siten, että esityksestä poistetaan A1-alue ja se muutetaan V-alueeksi.

109 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 109 / Iivisniemen keskusta pitää mahdollistaa kehitettäväksi siten, että AK-alueen lisämerkintä "kaupunkikuvallisesti arvokas alue" poistetaan. 4 päätti, että jatkosuunnittelussa: - Hannusmetsän alueesta (eli Hannusjärven koillisosassa olevasta laajasta A1-alueesta) jätetään esitettyä suurempi osa rakentamatta ja alueen toteutuksessa korostetaan puutarhamaisuutta. - Kaitamäenpuisto, joka on Etelä-Espoon yleiskaavassa A3-aluetta, merkitään A3-alueen sisäiseksi puistoksi. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Jukka Lahden. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksesta, alue , 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6911, 3 pyytää osayleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot, 4 lautakunta järjestää osayleiskaavaehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.

110 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 110 / 153 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksesta, alue , 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6911, 3 pyytää osayleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot, 4 lautakunta järjestää osayleiskaavaehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn aikana jäsen Lintunen teki seuraavan ehdotuksen jäsenten Jukka Lahti ja Ulla Palomäen kannattamana: Muutetaan Kaitaanmetsän A1- osayleiskaavamerkintä A2 -merkinnäksi. Huomioidaan tästä johtuva laskennallinen k-m 2 -vähennys ensisijaisesti keskusta-alueen (C) mitoituksen lisäyksenä. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen

111 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 111 / 153 Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksesta, alue , 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6911, 3 pyytää osayleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot, 4 lautakunta järjestää osayleiskaavaehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden ja jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että esittelijän ehdotusta muutetaan seuraavasti: - Kaitamäkeen merkitty A1-alue muutetaan A2-alueeksi, jolloin Kaitamäki on yleiskaavatasolla yhtenäinen A2-alue (katualuemerkintä A2-alueen sisältä poistetaan); - Hannusjärven itärannalle sijoitettu jalankulku- ja pyöräilyreitti poistetaan ja se sijoitetaan osaksi Hannusrannan katualuetta, jota tarvetta vastaavasti levennetään; - Hannusjärven itärantaan merkitään yleinen viheralue sen leveyttä kaventaen noin puoleen esittelijän ehdotuksesta siten, että kävely pitkospuupolkuna on mahdollista (ulkoilureitti karttaliitteen mukaisesti). Yksityiskohtaisemmin tämä ratkaistaan asemakaavassa. - Hannusjärven etelärantaan merkitään järven luonnonmukaisena säilyttämistä korostaen kaavamerkintä v, joka määräystekstinä kuuluu seuraavasti: Rakentamattomana säilytettävä alueen osa, joka on hoidettava niin ettei maisemakuva olennaisesti muutu. Alueella olevat asuin- ja lomarakennukset voidaan säilyttää. - Hannusjärven eteläpuolella oleva A2 merkintä muutetaan tiivistyväksi asuntoalueeksi A3. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että: a) Hannusjärven etelä- ja itäpuolella olevien A3- ja A2-alueiden täydennys- ja uudisrakentamistavoitteet arvioidaan aikanaan vasta asemakaavoituksessa maanomistajayhteistyön tuloksena; b) esillä olleista huolenaiheista Hannusmetsän rakentamisaluetta on pienennetty verrattuna luonnosvaiheeseen ja sen kaavamääräystä on

112 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 112 / 153 täydennetty seuraavalla: Asuinalueiden piha- ja viheralueilla tulee säilyttää metsäluontoa ja kallioita osana kaupunkikuvaa. Jäsen Risto Nevanlinna ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että: Muutetaan osayleiskaavaesitystä siten, että Kaitaantien pohjoispuolisen A1-alueen rajausta muutetaan enemmän Hannusmetsää säästäväksi. Tämä tapahtuu niin, että V-alueen rajausta siirretään itään päin kulkemaan luoteis-kaakkoissuunnassa linjassa A2-alueen itäreunan kanssa. Jäsen Paula Pöntynen ehdotti, että: Tontinomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi ehdotan, että Hannusjärven itärannan viheralueelle tulee saman sisältöinen pieni v merkintä kuin etelärannalle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkulan Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan tekemät ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Tämän jälkeen puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että jäsen Risto Nevanlinnan tekemästä ehdotuksesta on äänestettävä, koska sitä on myös vastustettu. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtaja Markku Markkulan ehdotuksen mukaisesti muutettua ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat jäsen Risto Nevanlinnan siihen ehdottamaa muutosehdotusta äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtaja Markku Markkulan ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, varajäsen Johanna Tikanmäki, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä kymmenen (10) jäsentä. Jäsen Risto Nevanlinnan ehdotuksen puolesta (EI) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Risto Nevanlinna ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen eli yhteensä kolme (3) jäsentä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä äänellä kolmea (10/3) vastaan hylänneen jäsen Risto Nevanlinnan ehdotuksen. Jäsen Paula Pöntynen ehdotus raukesi kannattamattomana. Puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko jäsen Jukka Lahti yksimielisesti valita osayleiskaavasta järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.

113 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 113 / 153 Paula Pöntynen ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää, että esittelijän ehdotusta muutetaan seuraavasti: - Kaitamäkeen merkitty A1-alue muutetaan A2-alueeksi, jolloin Kaitamäki on yleiskaavatasolla yhtenäinen A2-alue (katualuemerkintä A2-alueen sisältä poistetaan); - Hannusjärven itärannalle sijoitettu jalankulku- ja pyöräilyreitti poistetaan ja se sijoitetaan osaksi Hannusrannan katualuetta, jota tarvetta vastaavasti levennetään; - Hannusjärven itärantaan merkitään yleinen viheralue sen leveyttä kaventaen noin puoleen esittelijän ehdotuksesta siten, että kävely pitkospuupolkuna on mahdollista (ulkoilureitti karttaliitteen mukaisesti). Yksityiskohtaisemmin tämä ratkaistaan asemakaavassa. - Hannusjärven etelärantaan merkitään järven luonnonmukaisena säilyttämistä korostaen kaavamerkintä v, joka määräystekstinä kuuluu seuraavasti: Rakentamattomana säilytettävä alueen osa, joka on hoidettava niin ettei maisemakuva olennaisesti muutu. Alueella olevat asuin- ja lomarakennukset voidaan säilyttää. - Hannusjärven eteläpuolella oleva A2 merkintä muutetaan tiivistyväksi asuntoalueeksi A3. 2 päättää, että: a) Hannusjärven etelä- ja itäpuolella olevien A3- ja A2-alueiden täydennys- ja uudisrakentamistavoitteet arvioidaan aikanaan vasta asemakaavoituksessa maanomistajayhteistyön tuloksena; b) esillä olleista huolenaiheista Hannusmetsän rakentamisaluetta on pienennetty verrattuna luonnosvaiheeseen ja sen kaavamääräystä on täydennetty seuraavalla: Asuinalueiden piha- ja viheralueilla tulee säilyttää metsäluontoa ja kallioita osana kaupunkikuvaa. 3 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksesta, alue , 4 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6911, 5 pyytää osayleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot,

114 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 114 / 153 Tiedoksi 6 kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää osayleiskaavaehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsi sen puheenjohtajaksi Jukka Lahden. Jäsen Paula Pöntynen ilmoitti eriävänä mielipiteenään seuraavaa: Hannusjärvi on Etelä-Espoon ainoa mantereella sijaitseva järvi. Toinen järvi sijaitsee Pentalan saaressa. Molemmat järvet ovat ainutlaatuisia ja niiden säilyttäminen luonnonmukaisina on tärkeää paikan historian ja omaleimaisuuden vuoksi. Hannusjärveen ei laske yhtään puroa eikä jokea, joten sen säilyminen edellyttää järveä ympäröivien valuma-alueiden säilymistä mahdollisimman luonnonmukaisina. Puheenjohtajan esityksestä lautakunta päätti Hannusjärven eteläralle v -merkinnän korostaen järven luonnonmukaisuuden ja maisemakuvan säilyttämistä. Tämä on erittäin tärkeä päätös tämän "erämaajärven" säilyttämiseksi. Ongelmana on, että vastaavaa merkintää ei tullut järven itärannalle. Hannusjärven rantatonttien omistajat sekä etelä- että itärannalla ovat 30-luvulla vuokranneet ja myöhemmin 1980-luvulla ostaneet tontit Espoon kaupungilta samanlaisilla sopimuksilla, joissa kaupunki on velvoittanut tontinomistajia hoitamaan rantavyöhykettä luonnontilaisena. Hannusjärven etelä- ja itärannan asukkaat ovat perustaneet Hannusjärven Suojelu - nimisen yhdistyksen, joka on vuosien hoitotoimenpiteillä merkittävästi kohentanut järven veden laatua. Tonttien omistajat ovat sopimuksensa mukaisesti pitäneet huolta rantamaiseman hoitamisesta ja säilymisestä 30-luvun huvila-asutuksen mukaisena. Espoon kaupungin ja Hannusjärven etelä- ja itärannan tonttien omistajien väliset sopimukset ovat edelleen voimassa. Näkemykseni mukaan sopimus velvoittaa myös Espoon kaupunkia kohtelemaan tonttien omistajia kaavoituksessa samanarvoisesti ja tasapuolisesti. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi myös Hannusjärven itärantaan tulisi merkitä järven luonnonmukaisena säilyttämistä korostaen kaavamerkintä v, joka määräystekstinä kuuluu seuraavasti: Rakentamattomana säilytettävä alueen osa, joka on hoidettava niin, ettei maisemakuva olennaisesti muutu. Alueella olevat asuin- ja lomarakennukset voidaan säilyttää.

115 Espoon kaupunki Pöytäkirja 367 Kaupunginhallitus Sivu 115 / / Rakennuslautakunta Espoon kaupungin rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä päätetyn taksan tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Solja Mäkelä, puh Maija Haapala, puh Tiina Eronen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus tarkistaa Espoon kaupungin rakennusvalvonnan taksan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä liitteen mukaan. Käsittely Byman Lahtisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Maksut pidetään ennallaan, koska ylittävät jo kustannukset. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Bymanin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 31 Ehdotus rakennusvalvonnan taksaksi tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä 32 Äänestyslista Taksavertailu 2016 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista tarkastus- ja valvontatehtävistä Espoon kaupungille suoritettavat maksut sisältävä taksa esitetään suuruudeltaan korotettavaksi. Lisäksi esitetään yhden maksuperusteen poistamista ja joidenkin uusien maksuperusteiden lisäämistä tai täsmentämistä taksaan. Maksuista päättäminen

116 Espoon kaupunki Pöytäkirja 367 Kaupunginhallitus Sivu 116 / 153 Maankäyttö- ja rakennuslain 145 :n 1 momentissa säädetään muun muassa, että luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa. Teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n 9 kohdan mukaan lautakuntien tehtävänä on tehdä kaupunginhallitukselle toimialansa osalta ehdotukset lakisääteisten maksujen suuruudesta valtuuston antamien yleisten perusteiden mukaan ja lakien sallimissa rajoissa. Viranomaispalvelujen hinnoittelussa pyritään vähintään omakustannushintaan silloin kun se on mahdollista. Suomen Kuntaliitto on antanut vuonna 2012 suosituksen rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien maksuperusteiksi. Kuntatalouden kannalta menot suositellaan katettavaksi kokonaan rakentajilta perittävillä viranomaismaksuilla. Maksut tulisi suosituksen mukaan vuosittain päivittää yleistä maksukehitystä vastaaviksi. Rakennusvalvontataksan muutokset Rakennusvalvontataksaa on ehdotuksessa tarkistettu tasoltaan yhdenmukaisemmaksi muiden pääkaupunkiseudun rakennusvalvontataksojen kanssa. Rakennusvalvontataksan korotuksella pyritään turvaamaan rakennusvalvonnan taloudelliset toimintaedellytykset. Valtaosa tuloista kertyy rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtäviä sekä muita viranomaismaksuja koskevan taksan maksuista. Nykyinen taksa on tullut voimaan , minkä jälkeen sitä ei ole korotettu. Ehdotuksessa työmäärään perustuvaa tuntilaskutusta on pääsääntöisesti korotettu 150 (130) euroon. Taksan tasoa on rakennus- ja toimenpidelupamaksujen osalta tarkistettu lähemmäs muiden pääkaupunkiseudun rakennusvalvontataksojen tasoa. Muuan muassa taksojen rakenteellisista eroista johtuen maksujen suuruuteen jää kuitenkin jonkin verran eroavaisuuksia muihin pääkaupunkiseudun rakennusvalvontataksoihin nähden. Taksasta poistuvat kokonaan 8 :n mukaiset maa-aineslain lupien maksut. Maa-aineslain mukaiset viranomaistehtävät ovat maa-aineslain muutoksen ( /424) johdosta siirtyneet kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tästä johtuen myös taksan pykälänumerointi muuttuu. Taksaehdotukseen on tehty kolme maksuperusteita koskevaa lisäystä. Taksaan ehdotetaan lisättäväksi rakennuslupamaksuun uusi maksuperuste rakennukseen liittyvät vähäistä suuremmat katokset (2 1 kohta). Taksaan ehdotetaan lisättäväksi myös jatkuvan valvonnan maksuihin uusi maksuperuste viranomaisen antama kirjallinen kehotus (16 1 kohta). Tämän lisäksi ehdotetaan lisättäväksi

117 Espoon kaupunki Pöytäkirja 367 Kaupunginhallitus Sivu 117 / 153 toimenpidelupamaksuihin erillinen maksuperuste syvälämpökaivon (yli m) poraamisesta (3 15 kohta). Taksaan ehdotettavilla muutoksilla ja lisäyksillä palvelusta perittävä maksu suhteutetaan nykyistä paremmin palvelusta aiheutuvaan työmäärään. Taksaehdotuksessa on lisäksi otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain muutokset. Kaupunkitekniikan keskuksen kaupunkimittauksen tehtäviin kuuluvat rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitsemis- ja tarkistusmaksuehdotukset sisältyvät taksaehdotuksen 11 :ään. Kaupunkisuunnittelulautakunnan toimivaltaan kuuluvista poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista perittävät maksut on sisällytty taksaehdotuksen 6 :ään. (Kaupunkisuunnittelulautakunta ). Kaupunkisuunnittelukeskus on noudattanut maisematyölupien osalta tarkastusmaksujen perimisessä sitä mitä rakennusvalvontakeskus on taksassaan esittänyt. Taksaehdotukseen on merkitty uusi ehdotettu maksu ilman sulkuja ja voimassa oleva maksu suluissa. Ehdotetut muutokset ja lisäykset on kirjoitettu ehdotukseen kursiivilla. Kumottavaksi ehdotettavat taksan kohdat on yliviivattu. Päätöshistoria Rakennuslautakunta Päätösehdotus Rakennuslupapäällikkö Solja Mäkelä Rakennuslautakunta päättää tehdä kaupunginhallitukselle ehdotuksen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä Espoon kaupungille suoritettavien maksujen sisältävän taksan tarkistamiseksi liitteenä olevan ehdotuksen mukaisena. Käsittely Löflund Kivelän kannattamana ehdotti, että taksaan lisätään syvälämpökaivoja koskeva maksu, mutta muilta ehdotettuja korotuksia ei tulisi hyväksyä. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että asiassa on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava, kannatettu esitys, josta on äänestettävä. Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Ahola, Erävuoma, Jern, Juutinen, Pekkanen ja Tähtikunnas ja Löflundin ehdotuksen puolesta äänestivät Kivelä, Löflund ja Siirala. Lautakunta päätti äänin 6-3, hyväksyä esittelijän ehdotus rakennusvalvonnan uudeksi taksaksi. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.

118 Espoon kaupunki Pöytäkirja 367 Kaupunginhallitus Sivu 118 / 153 Kivelä ja Löflund ilmoittivat jättävänsä päätöksestä eriävät mielipiteet: Vastustan esitettyjä korotuksia. Esitetyt taksakorotukset ovat pääsääntöisesti liian suuria ja joiltain yksittäisiltä osilta korotus on varsin kohtuuton. Myös se peruste, että muualla pääkaupunkiseudulla taksat ovat korkeampia, ei kestä lähempää tarkastelua, sillä niissä kohdin joissa Helsingin ja Vantaan taksat poikkeavat selvästi toisistaan olisi uusi Espoon taksa aina hyvin lähellä sitä korkeampaa tällainen peruste johtaisi loputtomaan korotusten kierteeseen. Korotusten tulisikin olla huomattavasti maltillisempia jotta voisin ne hyväksyä. Marko Kivelä, rakennuslautakunnan varajäsen Korotukset eivät ole aiheellisia eikä perusteltuja. Rakennusvalvonnan ei ole tarkoitus tehdä tulosta, vaan kyetä toimimaan omakustannushintaisesti. Rakentajien ja muiden rakennusvalvonnan palveluita käyttävien ei tule kustantaa kaupungin muita menoja, jotka ei kuulu rakennusvalvonnan alaisuuteen. Jonna Löflund, rakennuslautakunnan jäsen, Perussuomalaiset Tiedoksi - Kaupunkisuunnittelukeskus - Kaupunkimittaus - Hallinto- ja kehittämisyksikkö - Rakennusvalvontakeskus

119 Espoon kaupunki Pöytäkirja 368 Kaupunginhallitus Sivu 119 / / Kaupunginhallitus Muistutuksen antaminen neljännen vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Essi Leino, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus antaa seuraavan muistutuksen Uudenmaan liitolle Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta: Neljännen vaihemaakuntakaavan ehdotus on julkisesti nähtävillä Kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävilläolon aikana. Espoon kaupunki on jättänyt lausunnon kaavaehdotuksesta ( ). Lausunnon mukaiset tarkistukset on pääosin tehty nähtävillä olevaan kaavaehdotukseen. Espoon kaupunki haluaa tuoda vielä esille jo annetun lausunnon mukaiset tarkistustarpeet viherrakenne teeman viheryhteysmerkintöihin sekä suunnittelumääräykseen koskien Raideliikenteeseen tukeutuvien taajamatoimintojen -alueita. Nähtävillä olevaa aineistoa on tarkennettu lausuntojen pohjalta muun muassa siten, että kaavaehdotuksessa on osoitettu viheryhteystarve yhdistämään Espoon ja Kirkkonummen välisiä virkistysalueita Ämmässuon eteläpuolella. Vireillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yhteydessä ollaan tekemässä tarkentavia selvityksiä muun muassa ekologisista yhteyksistä. Espoon kaupunki muistuttaa, että vaihemaakuntakaavassa viheryhteystarvemerkintä tulisi esittää linjaukseltaan yleispiirteisempänä kuin nyt esitetty merkintä, jotta viheryhteys voidaan tarkemmassa suunnittelussa mahdollistaa sen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Espoon kaupunki on myös lausunnossaan neljännen vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta todennut, että Raideliikenteeseen tukeutuvien taajamatoimintojen aluevarauksiin ei ole 4. vaihekaavassa tehty muutoksia, mutta Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen aluetta koskeva suunnittelumääräys on korvattu uudella suunnittelumääräyksellä. Aluetta koskee taajamatoimintojen aluetta koskevan suunnittelumääräyksen lisäksi seuraava määräys: Kuntakaavoituksessa alueen maankäyttö on suunniteltava ja mitoitettava raideliikenteen toimintaedellytyksiä suosivaksi. Uuden aseman tarkempi sijainti määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

120 Espoon kaupunki Pöytäkirja 368 Kaupunginhallitus Sivu 120 / 153 Uuden raideliikenneyhteyden ja aseman suunnittelu sekä alueen maankäyttö tulee kytkeä toisiinsa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Olemassa olevan raideliikenneyhteyden uuden aseman suunnittelu ja alueen maankäyttö tulee kytkeä tosiinsa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Nyt nähtävillä olevaa aineistoa ei ole tarkennettu suunnittelumääräyksen osalta ja Espoon kaupunki pitää tärkeänä, että suunnittelumääräyksen sisältämä ajoitusmääräys ei koskisi Raideliikenteeseen tukeutuvaa taajamatoimintojen alue -merkintää koko laajuudelta Histassa Länsiradan vyöhykkeellä. Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue on kooltaan laaja-alainen ja sen osien kehittäminen voi tapahtua vaiheittain ennen asemaan kytkeytyvän asemanseudun täysimittaista rakentumista. Espoon kaupunki muistuttaa, että uuden suunnittelumääräyksen sisältämä ajoitusmääräys tulisi koskea Histassa laajuudeltaan vain Tiivistettävä alue -kaavamerkintää, ei koko Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue -merkintää. Käsittely Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Muistutuksen kaksi viimeistä kappaletta korvataan seuraavalla kappaleella: Nyt nähtävillä olevaa aineistoa ei ole tarkennettu suunnittelumääräyksen osalta. Espoon kaupunki pitää perusteltuna, että suunnittelumääräyksen sisältämä ajoitusmääräys koskee Raideliikenteeseen tukeutuvaa taajamatoimintojen alue -merkintää koko laajuudelta myös Histassa Länsiradan vyöhykkeellä. Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue on kooltaan laaja-alainen mutta sen osien vaiheittainenkin kehittäminen on syytä kytkeä raideliikenneyhteyden sitovaan toteutuspäätökseen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 4 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 33 Äänestyslista 368

121 Espoon kaupunki Pöytäkirja 368 Kaupunginhallitus Sivu 121 / 153 Selostus Maakuntakaavan tavoitteena on hyvinvoiva ja kilpailukykyinen Uusimaa vuonna Suunnittelualue kattaa koko Uudenmaan lukuun ottamatta Östersundomin aluetta. Kaava täydentää ja tarkistaa voimassa olevia maakuntakaavoja seuraavin teemoin: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne sekä kulttuuriympäristöt. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava koostuu kaavakartasta, merkinnöistä ja määräyksistä sekä kaavaselostuksesta liitekarttoineen. Kaavakartta, kartta kumottavista merkinnöistä sekä merkinnät ja määräykset ovat asiakirjoja, jotka maakuntavaltuusto hyväksyy. Kaavaselostusta ja sen liitekarttoja sekä muuta liiteaineistoa ei hyväksytä. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot alueen kunnilta sekä muilta keskeisiltä viranomaisilta, järjestöiltä ja ministeriöiltä alkuvuodesta Lausuntojen pohjalta kaavaehdotusta tarkistettiin ennen nähtäville asettamista. Maakuntahallitus hyväksyi neljännen vaihemaakuntakaavan ehdotuksen kokonaisuudessaan lokakuussa Ehdotus on nähtävillä , jolloin siitä on mahdollisuus tehdä muistutus. Kaikki nähtävilläolovaiheen materiaalit löytyvät osoitteesta: aakuntakaava/kaavaehdotus Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus antaa seuraavan lausunnon Uudenmaan liitolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta: Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Espoon elinkeino- ja innovaatiotoiminnan painopistealueita ovat raidevyöhykkeisiin tukeutuvat kasvu- ja kehityskäytävät. Näillä alueilla erityisesti keskusta- ja kaupan toimintojen kehittyminen tulee turvata maakuntakaavatasolla. Espoo toivoo teemaa avattavaksi Uudenmaan liiton kokonaismaakuntakaavan yhteydessä. Erityisesti kaupan mitoitus ja keskustatoimintojen laajuus tulisi käsitellä kokonaiskaavassa elinkeinotoiminnan edellytysten ja monimuotoisten asemanseutujen kehittymisen turvaamiseksi. Kokonaiskaava tulisi valmistella tiiviissä yhteistyössä erityisesti metropolialueen kuntien kanssa. Voimassa olevien maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueet mahdollistavat muutoin elinkeino- ja innovaatiotoimintojen sijoittumisen ja kehittämisen Espoossa. Vireillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan laatimisen aikana tarkentuvat lisäksi mm. Länsiradan kasvuja kehityskäytävän elinkeinotoiminnat ja niiden sijoittuminen, joten

122 Espoon kaupunki Pöytäkirja 368 Kaupunginhallitus Sivu 122 / 153 seudullisesti merkittävät toiminnat voidaan esittää seuraavassa valmisteluun tulevassa kokonaiskaavassa. Pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykkeen suunnittelumääräyksen tarkistaminen tukee matkailuelinkeinojen kehittämistä ja siten saariston vetovoimaisuutta. Merellisyyden korostaminen on seudulle tärkeä kilpailuvaltti ja rantavyöhykkeen kehittämismahdollisuudet tulee turvata riittävällä laajuudella. Logistiikka Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ei ole osoitettu Espooseen logistiikalle ja logistiikkaintensiiviselle teollisuudelle logistiikkaalue merkinnällä varattuja alueita. Näitä varten kaavaratkaisussa osoitetaan kolme aluetta (Focus Tuusulassa, Bastukärr Sipoossa sekä Kulloo Sipoossa ja Porvoossa). Uudenmaan 2. maakuntakaavassa on vahvistettu työpaikka alue Espoossa Kulmakorven alueelle. Tämä alue mahdollistaa 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osoitettuja logistiikkaalueita pienemmän logistiikkakeskuksen toteutumisen alueelle. Kaavaselostuksen liitekartalla on osoitettu erikoiskuljetusreittien, vaarallisten aineiden kuljetusreittien ja raskaan liikenteen levähdyspaikkojen nykytila. Erikoiskuljetusreitit on osoitettu liitekartalla Espoossa Nupurintietä, Turuntietä, Kehä I:tä, Kehä III:ta, Koskelontietä sekä Finnoontietä hyödyntäen. Maakunnallisesti merkittäviä vaarallisten aineiden kuljetusreittejä on Espoossa osoitettu Turunväylälle, Kehä I:lle ja Kehä III:lle. Pysäköinti ja levähdysalueet on osoitettu Histansolmun lähistölle. Raskaan liikenteen levähdysalueita ei osoiteta 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa, vaan asia tulee ratkaistavaksi liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja kuntakaavoituksessa. Espoolla on edellytyksiä tarjota tilaa toimijoille taukopaikkojen kehittämiseksi kuljetusten tehokkuuden lisäämiseksi Kulmakorven alueelle, joka on osoitettu uudeksi taukopaikka-alueeksi Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen raportissa Raskaanliikenteen taukopaikat Uudenmaan ELY-keskuksen alueella vaihemaakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu kohdemerkinnällä maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävät satamat. Espoota lähimmät satamamerkinnät ovat Helsingin satamat ja Kirkkonummen Kantvikin satama. Helsingin Länsisataman raskaanliikenteen pääasialliset reitit ovat länteen Länsiväylälle ja edelleen Kehä I:lle, Kehä II:lle ja Turunväylälle. Tie- ja katuyhteyksiin 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetaan muutoksia ohjeellisilla Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksillä, joilla ei ole vaikutusta Espoon liikenneoloihin. Muutoin tie- ja katuyhteyksiin ei 4. vaihemaakuntakaavaehdotus tuo muutoksia. Logistiikan kannalta merkittäviä yhteyksiä Espoossa ovat Turunväylän ja Kehä III:n tieyhteydet. 4. Vaihemaakuntakaavan Logistiikan kehityskuva 2014 julkaisun mukaan raskaanliikenteen virrat kasvavat erityisesti Espoossa Kehä I:llä ja Kehä III:lla, mutta myös Turunväylällä, Länsiväylällä

123 Espoon kaupunki Pöytäkirja 368 Kaupunginhallitus Sivu 123 / 153 ja Kehä II:lla. Turunväylän kaistalisäykset Nihtisillasta Histaan saakka, Kehä I:n parantamistoimenpiteet Maarinsolmun ja Laajalahden solmun eritasoliittymissä, Kehä I:n Keilaniemen kohdan tunnelointi sekä Kehä III:n 2+2 kaistaistaminen Mankin ja Muuralan välillä sekä Kehä III:n parantamisen 3. vaihe ovat erittäin tarpeellisia parantamistoimenpiteitä myös logistiikan kannalta. Tuulivoima Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaluonnosta varten tehtyjen tuulivoimaselvitysten perusteella Espoon merialueella olisi teollisen mittakaavan tuulivoimantuotantoon soveltuvia alueita, jotka on jouduttu sulkemaan pois Puolustusvoimilta ja Liikennevirastolta saatujen lausuntojen vuoksi. Pitkän aikajänteen takia maakuntakaavassa tulisi mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen, mikäli teknologian kehittyminen ja sähkön hinnan nousu tekevät merituulivoimaloista teknistaloudellisia ja mahdollistavat esimerkiksi tutkavaikutusten poistamisen. Samoin mantereelle soveltuvia suurempia tuulivoimakokonaisuuksia tulisi tarkastella tässä vaiheessa väljemmin kriteerein, jotta esimerkiksi yksittäinen rakennus ei rajoita tuulivoiman tuotannolle soveltuvien alueiden valintaa kohtuuttomasti. Maakunnallisesti merkittävän tuulivoimatuotannon rajaksi asetettu 10 tuulivoimalaa vaikuttaa soveltuvalta Espoon manneralueille ja antaa kunnalle mahdollisuuksia viedä eteenpäin pienempiä tuulivoimahankkeita kuntakaavoituksen tai suunnittelutarveratkaisumenettelyn avulla. Espoon merialueilla voisi olla potentiaalia suurempiin tuulivoimapuistoihin. Merialueilla tuulivoimapuiston kannattavuuteen vaikuttaa suuresti voimaloiden määrä, joten merialueilla 10 tuulivoimalan raja on pieni etenkin huomioiden, että teollisen kokoluokan tuulivoimapuistoja on 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa esitetty vain kaksi kappaletta merialueille. Uudenmaan tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä on yhteneväinen pääkaupunkiseudun ilmastostrategian kanssa. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi uusiutuvan sähkön tuotannon edistäminen on erityisen tärkeää, mistä johtuen Uudellemaalle tulisi mahdollistaa useampia teollisen kokoluokan tuulivoimapuistoja. Viherrakenne Virkistysalueet ja viheryhteystarpeet Espoon virkistysalueita ja viheryhteystarpeita koskeva palaute oli otettu osin huomioon kaavaluonnoksessa, ja osa muutoksista on säilytetty myös kaavaehdotukseen. Kuitenkin osa luonnosvaiheen muutoksista on ehdotukseen palautettu voimassa olevan maakuntakaavan mukaisiksi merkinnöiksi. Espoon kaupunki pitää hyvänä tehtyjä tarkastuksia virkistysalueen rajaukseen Lommilan jo rakennetulla alueella, mutta toivomme kaavaluonnoksen mukaisia tarkistuksia alueiden rajauksiin jo

124 Espoon kaupunki Pöytäkirja 368 Kaupunginhallitus Sivu 124 / 153 rakentuneiden alueiden osalta muillekin virkistysalueille. Koska kaavaa tulkitaan usein suorana aluevarauskaavana on tarkennukset syytä tehdä väärinymmärrysten välttämiseksi sekä kirjattava kaavamääräykseen tai selostukseen ohjeistus tulkinnasta strategisuutta koskien. Espoon kaupunki pitää hyvänä viheryhteystarpeen lisäämistä Bodomjärven eteläpuolelle, mutta sen lisäksi muutkin aiemmin esiin nostamamme muutosehdotukset viheryhteystarpeisiin olisi edelleen hyvä ottaa huomioon kaavakartassa. Espoonkartanon pohjoispuolinen viheryhteystarve-merkintä tulisi sijoittaa asemanseudun kehittämisalueen ulkopuolelle. Lisäksi olisi tarkoituksenmukaista osoittaa kaavakartassa viheryhteystarve Teirinsuo-Vitmossenin alueelta länteen Kirkkonummen rajalle ja yhdistää siten Espoon keskuspuisto ja Nuuksion kansallispuisto Kirkkonummen maakunnallisiin virkistysalueisiin ja -verkostoon. Tämä viheryhteys on merkittävä, koska sille ei ole vaihtoehtoista sijaintia jo toteutuneen kaupunkirakenteen sekä Espoonlahden takia. Espoon pohjoispuolelle on voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu ulkoilureitti Klaukkalasta etelään, joka päättyy nyt Espoon rajalle. Mikäli ulkoilureitti on seudullisesti tärkeä, olisi se hyvä osoittaa jatkuvaksi Espoon sisäisiin viheralueisiin ja niiden reitistöihin. Espoon rantaraitti on pääosin merkitty kaavakarttaan viheryhteystarpeena ja sen voisi merkitä viheryhteystarvemerkinnällä koko matkaltaan, myös Keilaniemen, Otaniemen ja Laajalahden alueella sekä Espoonlahdella. Espoo pitää kaavamerkintöjen yhtenä ongelmana sitä, että kaikkia voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettuja viheryhteystarpeita ei ole mahdollista toteuttaa sekä virkistyksellisinä että ekologisina yhteyksinä. Kuntakaavoituksen kannalta olisi tarkoituksenmukaista tarkastella viheryhteyksiä jo maakuntakaavoituksen yhteydessä erikseen ekologisista ja virkistyksellisistä näkökulmista ja esimerkiksi liitekartassa eriteltäisiin kunkin viheryhteyden painotukset. Viheralueverkoston kokonaisuus ja kytkeytyneisyys taajamatoimintojen alueisiin tulisi vielä käsitellä kokonaismaakuntakaavassa. Luo-alueet Espoon kaupunki esittää luo-alueiden siirtämistä kaavakartalta liiteaineistoksi. Luo-alueiden rajaukset perustuvat Zonation-analyysin arvokkaimmiksi luokiteltuihin ruutuihin. Vaikka rajaukset sisältävät luonnonmukaisten alueiden ohella asuin- ja peltoalueita, ne ovat tarkkarajaisia ottaen huomioon maakuntakaavan strategisuuden ja suunnittelutason. Analyysin tausta-aineiston alueellinen kattavuus on arvioitu riittäväksi, mutta tiedoissa on kuitenkin havaittu ajallista, alueellista, laadullista tai menetelmällistä vaihtelua. Tausta-aineistosta annettujen tietojen perusteella ei ole varmuutta onko tiedon tarkkuus, kattavuus ja tasapuolisuus siten riittävä maakunnan kattavien sitovien karttamerkintöjen taustaksi.

125 Espoon kaupunki Pöytäkirja 368 Kaupunginhallitus Sivu 125 / 153 Espoon kaupungilla on vireillä kaavahankkeita Velskolassa ja Kunnarlassa, missä esitetyille luo-alueille kohdistuu kyläalueiden kehittämistarpeita. Näiden alueiden kehittämistä ei tulisi tarpeettomasti vaikeuttaa maakuntakaavamerkinnöillä. Luo-alueiden kohdekorteissa on esitelty paljon tietoa, jota ei löydy luontotietojärjestelmästämme. Aineistojen avaaminen kuntakäyttöön helpottaisi Luo-alueiden erityisarvojen huomioon ottamista kuntakaavoituksessa ja toimisi myös esitettyä liitekarttaa selventävänä dokumenttina. Saaristo Espoossa on vireillä Saariston osayleiskaavoitus. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä MRA 30 :n mukaan Kaavan yhtenä tavoitteena on ollut loma-asumisen ja virkistyksen kehittäminen. 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa tulee turvata nämä Saariston osayleiskaavassa osoitetut kehittämistarpeet. Käsityksemme mukaan Westendin edustan saarien (Varsasaari, Tvijälp, Småholm) 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksen maankäyttö ja suunnittelumääräykset eivät ole riittävän yksiselitteisesti linjassa Saariston osayleiskaavan tavoitteiden kanssa, joiden pitäisi mahdollistaa saarten kehittämisen loma-asumiseen ja matkailun kannalta tarpeelliseen rakentamiseen. Tästä syystä esitämme saarten merkitsemistä 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa esitetyn mukaisesti valkoisina alueina. 4. vaihemaakuntakaavaehdotukseen tehty tarkistus koskien pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhyke -määräystä on linjassa Saariston osayleiskaavan tavoitteiden kanssa. Tämän pohjalta esitämme, että Korkeasaaren ja Stora Herröön maankäyttö säilytetään 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksen mukaisesti virkistysalueena, joka mahdollistaa nykyisen ja uuden loma-asumisen ja matkailun kannalta tarpeellisen rakentamisen. Lisäksi esitämme, että Pentalan ja Rövargrudetin saarten merkitys virkistysalueena tarkistetaan. Saariston osayleiskaavan tavoitteena on ollut kehittää Pentalan saarta tärkeänä ulkoilusaarena. Rövargrundet sen sijaan on yksi Espoon olemassa olevista ulkoilusaarista. Muutosehdotukset on esitetty oheisella liitekartalla 1. Kulttuuriympäristöt 4. vaihemaakuntakaava luo edellytykset kulttuuriympäristöjen kannalta tärkeiden alueiden säilymiselle ja huomioimiselle kuntakaavoituksessa. Maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen osoittaminen kaavakartalla selkeyttää niiden ohjausvaikutusta. Kaavamerkinnät edellyttävät kulttuuriympäristöjen ominaispiirteiden tunnistamisen, huomioimisen sekä sovittamisen yhteen muun maankäytön kanssa.

126 Espoon kaupunki Pöytäkirja 368 Kaupunginhallitus Sivu 126 / 153 Kulttuuriympäristö ei ole koskaan valmis, se kehittyy jatkuvasti ympäristössä tapahtuvien muutosten myötä. Maakuntakaavan mittakaava ja suunnittelutaso antavat hyvät lähtökohdat käsitellä kulttuuriympäristöjä laajoina kokonaisuuksina. Kaavan valmistelun yhteydessä laaditut selvitykset auttavat kuntakaavoitusta tunnistamaan kulttuuriympäristöalueiden ja -kohteiden ominaispiirteitä ja arvoja. Kaavaselostuksessa on avattu merkintöjen ohjausvaikutusta, maakunnallisten selvitysten yleispiirteisyyttä ja mittakaavaa sekä tiivistyvien alueiden näkökulmien ja arvojen yhteensovittamistarvetta, mikä toteutuu yksityiskohtaisempien kaavojen ja suunnitelmien kautta. Kaava-aineistosta käy ilmi tavoite kehittää kulttuuriympäristöjä osana uutta monipuolista elinympäristöä ja elinkeinojen kehittämistä. Kulttuuriympäristöjen kehittäminen on sisällytetty myös maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö-merkinnän suunnittelumääräykseen, mikä antaa painoarvoa kehittämisnäkökulman välittymiselle kuntakaavoitukseen. Muut asiat Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä strategisempaan maakuntakaavaan. Strategisuuden tavoittelu on sinänsä hyvä ja oikea tavoite, mutta lausunnolla oleva 4. vaihemaakuntakaava on tavoitteesta huolimatta osittain varsin tarkka ja vain osittain strateginen. Strategisuuden tueksi tulisi tulkintaa koskevaa sisältöä lisätä kaava-aineistossa joko kaavamääräyksiin tai selostukseen, jos kaavakarttaa ei katsota perustelluksi muuttaa strategisempaan suuntaan. Raideliikenteeseen tukeutuvien taajamatoimintojen aluevarauksiin ei ole 4. vaihekaavassa tehty muutoksia, mutta Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen aluetta koskeva suunnittelumääräys on korvattu uudella suunnittelumääräyksellä: Aluetta koskee taajamatoimintojen aluetta koskevan suunnittelumääräyksen lisäksi seuraava määräys: Kuntakaavoituksessa alueen maankäyttö on suunniteltava ja mitoitettava raideliikenteen toimintaedellytyksiä suosivaksi. Uuden aseman tarkempi sijainti määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Uuden raideliikenneyhteyden ja aseman suunnittelu sekä alueen maankäyttö tulee kytkeä toisiinsa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Olemassa olevan raideliikenneyhteyden uuden aseman suunnittelu ja alueen maankäyttö tulee kytkeä tosiinsa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Uuden suunnittelumääräyksen tulisi koskea Histassa vain Tiivistettävä alue -kaavamerkintää, ei Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen

127 Espoon kaupunki Pöytäkirja 368 Kaupunginhallitus Sivu 127 / 153 alue -merkintää, koska Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue on paljon laajempi kuin asemanseutu. Tiivistettävän alueen kaavamerkintä tulisi lisätä Forsbacka-Mynttilän alueelle. Merkintä on kehittämisperiaatemerkintä ja sillä osoitetaan tiivistettävät taajama- ja keskustatoimintojen alueet, jotka tukeutuvat kestävään liikennejärjestelmään. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Elo Hyrkön ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisätään Tuulivoimaa koskevan osion toisen kappaleen loppuun lause: Merituulivoimalle sopivien alueiden kartoituksessa on huomioitava Suomen kansainvälisesti arvokkaat lintualueet (IBA-alueet) ja varmistettava riittävin selvityksin merialueiden linnustollisten arvojen säilyminen. Elo Hyrkön ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisätään otsikon Virkistysalueet ja viheryhteystarpeet viimeisen kappaleen alkuun: 4. vaihemaakuntakaavan keskeinen tavoite on tarkastella viherrakennetta yhdenmukaisella tavalla maakunnan laajuisesti. Jotta kaava täyttäisi sille asetetut tavoitteet, tulisi selvityksiä vielä valmisteluaikataulun puitteissa jatkaa. Kaavan jatkotyössä tulisi panostaa pääkaupunkiseudun viherrakenteen täydennysselvityksiin arvoiltaan vähintään maakunnallisesti merkittävien luontoalueiden tunnistamiseksi. Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Korvataan Luo-alueita koskevan osion neljä kappaletta seuraavalla tekstillä: Luo-alueiden rajaukset perustuvat Zonation-analyysin arvokkaimmiksi luokiteltuihin ruutuihin. Vaikka rajaukset sisältävät luonnonmukaisten alueiden ohella asuin- ja peltoalueita, ne ovat tarkkarajaisia ottaen huomioon maakuntakaavan strategisuuden ja suunnittelutason. Analyysin tausta-aineiston alueellinen kattavuus on arvioitu riittäväksi, mutta tiedoissa on kuitenkin havaittu ajallista, alueellista, laadullista tai menetelmällistä vaihtelua ja puutteita. Tausta-aineistosta annettujen tietojen perusteella ei ole varmuutta onko tiedon tarkkuus, kattavuus ja tasapuolisuus siten riittävä maakunnan kattavien sitovien karttamerkintöjen taustaksi. Luo-alueiden osalta merkintöjä on vielä mahdollisuuksien mukaan tarkennettava, jotta ne kohdistuisivat aidosti luonnoltaan arvokkaille alueille. Luo-alueiden kohdekorteissa on esitelty paljon tietoa, jota ei löydy luontotietojärjestelmästämme. Aineistojen avaaminen kuntakäyttöön

128 Espoon kaupunki Pöytäkirja 368 Kaupunginhallitus Sivu 128 / 153 helpottaisi Luo-alueiden erityisarvojen huomioon ottamista kuntakaavoituksessa. Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Poistetaan Saaristoa koskevan osion toinen kappale. Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisätään Saaristoa koskevan osion viimeisen kappaleen loppuun lause: Kytön saaren virkistysaluemerkintä on syytä säilyttää. Se vastaa saariston osayleiskaavan tavoitetta vahvistaa saaren merkitystä arvokkaana luontokohteena. Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Poistetaan osion Muut asiat kappaleet 2-6. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 7 äänellä 6 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon ensimmäisen lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 5 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon toisen lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 3 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon ensimmäisen muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Elon toisen muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Elon kolmannen lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Elon kolmannen muutosehdotuksen. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. - Uudenmaan liitto

129 Espoon kaupunki Pöytäkirja 369 Kaupunginhallitus Sivu 129 / / Jousenkaaren koulu Valmistelijat / lisätiedot: Maija Lehtinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 kumoaa kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston (johtokunnan) päätöksen, 2 päättää, että Jousenkaaren koulun rakennukseen tehdään elinkaarta jatkava korjaus vuosina siten, että oppilaat voivat palata kouluun Tehtävissä korjauksissa huomioidaan tuleva peruskorjaus ja mahdollinen laajennus. Käsittely Elo Kivekkään kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus 1 päättää, että Jousenkaaren koulun läheisyyteen rakennetaan siirtokelpoiset tilat tila- ja asuntojaoston päätöksen mukaisesti siten, että koulunkäynti voidaan aloittaa tiloissa Tai vaihtoehtoisesti Jousenkaaren koululle osoitetaan alkaen väistötilat Tapiolasta olemassaolevasta rakennuksesta, mikäli käyttöön pysyviksi väistötiloiksi sopivat tilat on jaoston päätöksen jälkeen Tilapalveluiden etsinnän tuloksena löydetty. Puheenjohtaja Särkijärven kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Lausunto Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta

130 Espoon kaupunki Pöytäkirja 369 Kaupunginhallitus Sivu 130 / 153 Selostus Jousenkaaren koulun oppilaat siirtyivät syyslukukauden 2016 alussa väistöön Rehtorintien koulurakennukseen. Tilapalvelut on selvittänyt Jousenkaaren koulun rakennuksen kuntoa ja korjaustarvetta sekä toimintavaihtoehtoja. Selvityksessä olivat seuraavat vaihtoehdot: 1 Rakennukseen tehtäisiin elinkaarta jatkava korjaus vuosina , jonka kustannusarvio olisi noin 1,7 milj. euroa. Tämän ajan Jousenkaaren koulun oppilaat olisivat Rehtorintiellä väistössä eli asti. Tehtävissä korjauksissa huomioitaisiin tuleva peruskorjaus. Rakennuksen tuleva peruskorjaus on ajoitettu vuosille Rakennus peruskorjattaisiin ja laajennettaisiin aikaistetussa aikataulussa vuosina Peruskorjauksen aikaistaminen edellyttäisi jonkun muun investointihankkeen toteutuksen siirron myöhempään ajankohtaan. Jousenkaaren väistö jatkuisi peruskorjauksen ajan Pohjois-Tapiolan koulussa, josta lukio väistäisi Kutojantien koulurakennukseen. Peruskorjauksen kustannusarvio olisi 17,3 milj. euroa. 3 Rakennettaisiin siirtokelpoiset, pitkäaikaiset (5+5 v) tilat Jousenkaaren koulun kentälle hinta noin 6 milj. euroa (noin m2 n e/m2). Valmistumisaika Liikunta toteutettaisiin Tapiolan urheilupuistossa tai vaihtoehtoisesti koulun keittiön, ruokasalin ja liikuntasalin käyttöä jatkettaisiin. Rakennus jäisi odottamaan peruskorjausta ja laajennusta Etsittiin muuta kouluksi soveltuvaa tilaa Tapiolan alueelta mutta tällä aikataululla ja järkevin muutoskustannuksin kouluksi soveltuvaa tilaa ei ole löytynyt. Selvitysten perusteella Tilapalvelut on päätynyt esittämään vaihtoehtoa, jonka mukaan rakennukseen tehdään elinkaarta jatkava korjaus vuosina Korjauksen kustannusarvio on noin 1,7 milj. euroa. Korjaukset suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan siten, ettei korjattavia osia tarvitse uusia peruskorjauksen yhteydessä. Jousenkaaren koulun oppilaat jatkavat väistössä Rehtorintien koulussa vuoden 2017 loppuun saakka. Tällä pyritään varmistamaan suunnittelulle ja korjauksille riittävä aika, jotta rakennuksen elinkaarta voidaan jatkaa peruskorjaukseen saakka. Vanhempia on kuultu pidetyssä tilaisuudessa ja henkilöstöä pidetyssä tilaisuudessa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan seuraavasti: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta esitti Jousenkaaren koulun tilakysymyksen ratkaisemista henkilökunnan esittämän vaihtoehdon

131 Espoon kaupunki Pöytäkirja 369 Kaupunginhallitus Sivu 131 / 153 mukaisesti, mikäli vaihtoehto osoittautuu teknisesti toteuttamiskelpoiseksi ja kustannuksiltaan kohtuulliseksi. Tämä tarkoittaa joko siirtokelpoisten tilojen tuomista Jousenkaaren koulun läheisyyteen tai vaihtoehtoisten tilojen löytymistä Tapiolan alueelta siten, että opetusta Jousenkaaren koulun tiloissa voidaan jatkaa viimeistään kevätlukukauden 2018 alusta alkaen. Lisäksi lautakunta painotti, että tämän vaihtoehdon valinta edellyttäisi Jousenkaaren koulun peruskorjauksen ja laajennuksen aikaistamista investointiohjelmassa tehtäväksi vuosina , jotta kalliiden siirtokelpoisten tai väistötilojen käyttöaika jäisi mahdollisimman lyhyeksi ja jotta pystytään vastaamaan Tapiolan alueen kasvavaan oppilasmäärän tarpeisiin. Jousenkaaren korjaus ei saa kuitenkaan viivästyttää muita koulukorjaushankkeita. Jousenkaaren koulu sijaitsee Tapiolan puutarhakaupungissa, joka sisältyy Museoviraston inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009). Valtioneuvosto vahvisti inventoinnin noudatettavaksi. Koulu sijaitsee ns. Länsikorkeen alueella, johon on tarkoitus laatia Tapiolan puutarhakaupungin ominaispiirteet turvaava asemakaavanmuutos. Rakennus on valmistunut vuonna 1961 ja sen on suunnitellut arkkitehti Osmo Sipari. Jousenkaaren koulurakennuksella on rakennustaiteellisesta ja kulttuurihistoriallista arvoa, joka tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa ja -luvituksessa. Tilapalvelut-liikelaitos on suunnittelemassa ja toteuttamassa peruskorjaustasoisen elinkaarta jatkavan korjauksen niin, että oppilaat voivat palata väistöstä Jousenkaaren tiloihin kevätlukukauden 2018 alusta. Tämä takaa turvalliset ja terveelliset tilat koululle sekä on kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Elinkaarta jatkavassa korjauksessa huomioidaan myös Jousenkaaren koulun rakennushistorialliset arvot, tuleva peruskorjaus sekä koulun laajentamismahdollisuus. Jousenkaaren koulun peruskorjauksen ja laajennuksen aikaistaminen investointiohjelmassa edellyttää jonkun toisen hankkeen tai hankkeiden siirtämistä, jotta valtuuston päättämässä investointikatossa pysytään. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston päätöksen mukaan Jousenkaaren koulun peruskorjaus- ja laajennus aikaistetaan investointiohjelmassa tehtäväksi vuosina Päätöksen mukainen aikataulu ei ole kouluhankkeiden suunnittelu- ja toteutusajat huomioiden käytännössä mahdollinen, koska peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelua ei ole vielä käynnistetty. Kouluhankkeen hankesuunnittelu, kaupungin investointipäätöksenteko sekä yksityiskohtainen rakennussuunnittelu vie aikaa noin 1-1,5 vuotta. Alapohjaan ja muihin rakennusosiin suunnitellut korjaukset toteutetaan peruskorjaustasoisina. Ehdotettu vaihtoehtoinen toimintatapa eli siirtokelpoisten rakennuttaminen ja peruskorjauksen sekä laajennuksen aikaistaminen on kaikkein kallein vaihtoehto.

132 Espoon kaupunki Pöytäkirja 369 Kaupunginhallitus Sivu 132 / 153 Otto-oikeuden käyttäminen Teknisen toimen johtaja on päätöksellään siirtänyt tila- ja asuntojaoston päätöksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tiedoksi

133 Espoon kaupunki Pöytäkirja 370 Kaupunginhallitus Sivu 133 / Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätösehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Kaupunginhallituksen konsernijaoston pöytäkirja Kaupunginhallituksen konsernijaoston pöytäkirja Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston pöytäkirja Keskusvaalilautakunnan pöytäkirja / 16 Keskusvaalilautakunnan sihteerien palkkioista päättäminen (4695/2016-1) - Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 24 Kolmen toimen ja yhden viran siirtäminen konsernipalvelujen sisällä (4766/2016-1) - Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) / 74 Länsimetro Oy:n lainojen takausvaltuuden käyttö (4929/2016-1) - Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) / 75 Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun palkittavat vuonna 2016 (4963/2016-1) - Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) / 76 Yhteistyösopimus Suomen Taideakatemian Säätiön kanssa (4962/2016-1) - Rahoitusjohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 49 Tuorekalan kevennetty kilpailutus kaudelle (3879/2016-1) - Rahoitusjohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 50 Pakastekalan kevennetty kilpailutus kaudelle (3959/2016-1) - Rahoitusjohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 51 Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain -tilastoaineiston hankinta (4797/2016-1) - Rahoitusjohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 52 Espoo Digikokeilu - kanava digitaaliseen osallisuuteen hankinta (4970/2016-1)

134 Espoon kaupunki Pöytäkirja 370 Kaupunginhallitus Sivu 134 / 153 Perusturvajohtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Sosiaali- ja terveyslautakunnan Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 34 Potilas- ja liinavaatteiden vuokrauspalvelun hankintasopimuksen jatkuminen toistaiseksi voimassaolevana alkaen (1809/2013-9) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Talousasiat) / 14 Sosiaali- ja terveystoimen menojen hyväksyjät alkaen (33/ ) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 88 Tehtäväkohtaiseen palkkaan kuuluvan määräaikaisen tehtävälisän maksaminen sosiaali- ja terveystoimessa (194/ ) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 89 Vastuuhenkilömallin mukaisten tehtävälisien maksaminen sosiaali- ja terveystoimessa (196/ ) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 90 Vanhusten palvelujen vastuuhenkilömallin mukaisten tehtävälisien maksaminen (196/ ) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 35 Päihdehuollon kuntouttavan laitoshoidon hankintapäätös (912/2016-4) Sivistystoimen johtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pöytäkirja Kulttuurilautakunnan pöytäkirja Liikunta- ja nuorisolautakunnan pöytäkirja Svenska rum-lautakunnan pöytäkirja Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) / 29 Valtionavustuksen hakematta jättäminen nuorisoalan alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittämiseen ja kansainväliseen toimintaan (4750/2016-1)

135 Espoon kaupunki Pöytäkirja 370 Kaupunginhallitus Sivu 135 / Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) / 30 Kaupungin edustajan nimeäminen Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen (4775/2016-2) - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) / 31 Työväenopiston ja aikuislukion toimintojen siirtymiseen liittyvän sopimuksen tarkennukset (4504/2014-2) - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 58 Ruotsinkielisen työväenopiston rehtorin tehtävien hoitaminen (4789/2016-1) - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 59 Erityisasiantuntijan toimien (vak. nro ) nimikkeen muuttaminen tuotantopäällikön nimikkeeksi alkaen (134/ ) - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 60 Markkinointipäällikön toimien (vak. nro , ) nimikkeiden muuttaminen markkinointisuunnittelijan nimikkeeksi alkaen (134/ ) - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 61 Kehitysvammaistenhoitajien nimikkeiden muuttaminen alkaen erityiskoulunkäyntiavustajaksi (4864/2016-1) - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 62 Tehtävälisän maksaminen kulttuurin tulosyksikössä (12/ ) - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 63 Tehtävälisän maksaminen kulttuurin tulosyksikössä (12/ ) - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 64 Tehtävälisän maksaminen kulttuurin tulosyksikössä (12/ ) - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) / 32 Kaupungin edustajan nimeäminen Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab:n varsinaiseen yhtiökokoukseen (4775/2016-5)

136 Espoon kaupunki Pöytäkirja 370 Kaupunginhallitus Sivu 136 / 153 Teknisen toimen johtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Kaupunkisuunnittelulautakunnan pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunnan pöytäkirja Ympäristölautakunnan pöytäkirja Teknisen lautakunnan pöytäkirja Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 78 Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen II luvun 9 :n 2 momentin mukaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset/tekninen ja ympäristötoimi ( ) - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 80 Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 10 :n 1 momentin mukaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset /tekninen ja ympäristötoimi (21/ ) - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 81 Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 10 :n 1 momentin mukaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset /tekninen ja ympäristötoimi (21/ ) - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 82 Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 10 :n 1 momentin mukaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset /tekninen ja ympäristötoimi (21/ ) - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 83 Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen II luvun 9 :n 2 momentin mukaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset/tekninen ja ympäristötoimi (4485/ ) - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 84 Rakennusvalvontajohtajan viran (vakanssi ) määräaikainen täyttäminen rakennusvalvontakeskuksessa, työavain (3872/2016-3)

137 Espoon kaupunki Pöytäkirja 370 Kaupunginhallitus Sivu 137 / Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 85 Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen II luvun 9 :n 2 momentin mukaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset/tekninen ja ympäristötoimi (4485/ ) - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 86 Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 10 :n 1 momentin mukaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset /tekninen ja ympäristötoimi (21/ ) - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 87 Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailuun liittyvät kertaluonteiset henkilökohtaiset lisät teknisessä ja ympäristötoimessa (4958/2016-1) - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 29 (TELA) Hankintaoikaisuvaatimus koskien yleisten alueiden ylläpidon kunnossapitokoneiden hankintaa (2270/2016-7) - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 30 Hankinta-asiat Kattolumien pudotukset ja kuljetukset, puitejärjestely (5023/2015-1) - Teknisen toimen hallinto- ja kehittämisjohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 1 Finnoon aluemarkkinointi, markkinointimateriaalihankinta (5559/2015-1) - Teknisen toimen hallinto- ja kehittämisjohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 18 Matinkylän keskustan visualisointikuvat, hankinta (4739/2016-) - Teknisen toimen hallinto- ja kehittämisjohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 20 Vaakunatorin taidehankinnat (4866/2016-1) - Teknisen toimen hallinto- ja kehittämisjohtajan päätöspöytäkirja (Kiinteistöasiat) / 14 Kiinteistön nro ostaminen, Henttaa (4322/2016-3) Käsittely Päätös Perusturvajohtajan estyneenä ollessa asian osaltaan esitteli kehittämisjohtaja Tuula Heinänen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

138 Espoon kaupunki Pöytäkirja 371 Kaupunginhallitus Sivu 138 / / Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Raide-Jokerin tilannekatsaus Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi Raide-Jokerin tilannekatsauksen ja selostuksen toteuttamismallin valinnasta. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Helsingin kaupunki ja Espoon kaupunki ovat hyväksyneet Raide-Jokerin yhteistyösopimuksen, Helsinki kaupunginhallituksen päätöksellä (926 ) ja Espoo kaupunginhallituksen päätöksellä (338 ). Yhteistyösopimuksen lähtökohtana on, että Raide-Jokeri tullaan toteuttamaan Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena, yhtenä ja yhtenäisenä raitioliikennejärjestelmänä erillisen projektiorganisaation toimesta. Toteutusmuotoselvityksen toteutus ja tavoitteet Helsingin ja Espoon kaupungit teettivät keväällä 2016 toteutusmuotoselvityksen. Selvitys sisälsi työpajoja, joihin osallistui viranhaltijoita Helsingin kaupungin kansliasta, kaupunkisuunnitteluvirastosta, rakennusvirastosta ja HKL:stä. Espoosta osallistui teknisen toimen johtaja, kaupunkitekniikan johtaja ja kaupunkitekniikan keskuksesta hankkeen vastuuhenkilöt. Lisäksi työpajoissa oli edustettuina HSL, Liikennevirasto ja Uudenmaan ELYkeskus. Toteutusmuotoselvityksen yhteydessä pidettiin kaksi markkinavuoropuhelua, joissa oli edustettuina suunnittelu- ja rakennuttajakonsulttien edustajia sekä rakennusliikkeitä. Ensimmäiseen markkinavuoropuheluun osallistui 55 henkilöä 30 eri organisaatiosta ja lisäksi nettikyselyyn vastattiin 25 organisaation toimesta. Toteutusmuotoselvityksen lopputuloksena laadittiin perusteltu ehdotus hankkeen toteutusmuodosta sisältäen:

139 Espoon kaupunki Pöytäkirja 371 Kaupunginhallitus Sivu 139 / Hankkeen tavoitteet ja reunaehdot - Hankkeen mahdollisen vaiheistuksen ja osituksen - Soveltuvat toteutusmuodot - Toteutusmuotojen analysoinnin - Ehdotuksen toteutusmuodoksi - Käytettävät hankintamenettelyt - Hankintaprosessin ja -aikataulun Toteutusmuotoselvityksen tulokset Työpajoissa hankkeen tärkeimmiksi tavoitteiksi määriteltiin: - Investointikustannusten hallinta - Edulliset elinkaarikustannukset - Toteutusaikataulun pitävyys - Liikenteen korkean nopeustavoitteen saavuttaminen - Bussi-Jokerin (Linja 550) sujuvat työnaikaiset järjestelyt Työn aikana käytiin läpi kaikki hankkeen mahdolliset toteuttamismuodot: kokonaisjärjestelmät eli elinkaarimalli, allianssi-malli ja ST-urakkamallit sekä osajärjestelmistä projektinjohtourakka ja projektinjohtopalvelut. Elinkaarimalli suljettiin pois jatkotarkasteluista, koska: - hoidon ja ylläpidon hankinta ei sovellu Raide-Jokeriin, mistä syystä elinkaarimallista ei saavuteta sen hyötyjä - vaatii tarkkaa toiminnallisten vaatimusten ja teknisten reunaehtojen määrittelyä - edellyttää kaavoituksen ja hallinnollisten prosessien loppuun saattamista ennen hankintaa - ei mahdollista kuntien omien rakennusorganisaatioiden joustavaa käyttöä Jäljelle jääneitä toteutusmuotovaihtoehtoja vertailtiin tilaajien tavoitteista ja hankkeen ominaisuuksista johdettujen kahdentoista kriteerin näkökulmasta. Jokaista kriteeriä arvioitiin positiivisten ja negatiivisten ominaisuuksien perusteella. Esimerkkinä budjetin pitävyyden vertaileminen eri toteutusmuodossa: Lopputuloksena muodostettua toteutusmuotovertailua täydennettiin tilaajien kesken käydyn työpajan jälkeen ja eriteltyjen etujen ja heikkouksien pohjalta muodostettiin arvio eri toteutusmuotojen soveltuvuudesta.