Espoon kaupunki Pöytäkirja 223. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / / Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuottojen 15 milj. euron käytön vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahastojen käyttö, 4 oikeuttaa Espoon Tilapalvelut -liikelaitoksen ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2016 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa, 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Käsittely Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: Poistetaan kaupunginteatterin yhteydestä sanat kulttuurikeskuksen yhteyteen.

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 Viljakainen Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 13): Valtuusto toivoo, että selvitys Espoon kaupunginteatterin tilojen sijoittamisen eri vaihtoehdoista kulttuurikeskuksen yhteyteen tuodaan valtuuston päätettäväksi vuoden 2017 huhtikuuhun mennessä. Grönroos Lahtisen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 2): Valtuusto toivoo, että vuoden 2018 talousarvion sekä taloussuunnitelman valmistelussa otetaan huomioidaan seuraavat asiat: 1 Espoo on kasvava kaupunki -visiosta luovutaan, sillä suurin osa kaupungin väestönkasvusta perustuu vieraskielisen väestön määrän kasvuun. 2 Maahanmuuttajien oman kulttuurin ja -kielen tukeminen lopetetaan. 3 Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten integroimiseen ja työllistämiseen tähtäävät toimet muutetaan paluumuuttomahdollisuuksien kartoittamiseksi ja edistämiseksi. Ali Uotilan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen (nro 15): Neuvottelutulos sisältää lisätukea euroa liikunnalle ja nuorisolle mm. harrastejärjestöille. Tämä on hyvä ja tärkeä lisäys. Järjestötoiminnan tukeminen on tärkeää, sillä se lisää osallisuutta ja parantaa hyvinvointia. Osallistuva Espoo -kehitysohjelmassa on tänä vuonna onnistuneesti parannettu mm. maahanmuuttajajärjestöjen osaamista ja mahdollisuuksia osallistua kotoutumistoimiin. Esitän, että sosiaali- ja terveystoimen järjestö- ja kohdeavustuksiin lisätään euroa järjestöjen toiminnan tukemiseen. Lautakunta kohdentaa summan tarkemmin käyttösuunnitelman yhteydessä. Hellström Uotilan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 3): Talousarvioon lisätään s milj. euroa pitkäaikaishoidon henkilöstömitoitukseen, (242-03) 1,5 milj. euroa pitkäaikaishoidon lisäpaikkoihin (242-01) 2 milj. euroa kotihoitoon ja (247) 1,5 milj. euroa omaishoitoon. (246) Hellström Kivekkään ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 4):

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 Valtuusto toivoo, että ikäihmisten hoitopaikkojen saaminen varmistetaan ja että hoitopaikkojen odotusajoista raportoidaan valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä. Hellström Kivekkään ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 5): Valtuusto toivoo, että jokaiselle omaishoidon tukeen oikeutetulle myönnetään kyseinen tuki. Hellström Kivekkään ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 6): Valtuusto toivoo, että kotihoidon palvelujen toimivuutta parannetaan siten, että myös työntekijöiden työhyvinvointi lisääntyy. Hellström Kivekkään ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 7): Valtuusto toivoo, että vammaisten palvelut järjestetään kyseisten palvelujen käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Lumme Luhtasen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 8): Valtuusto toivoo, että kotona asuvien heikkokuntoisten ja omaishoidossa olevien ikäihmisten säännöllinen osallistuminen kuntoilu- ja virkistystoimintaan suunnitellaan yhteistyössä vanhuspalvelun työntekijöiden ja lääkärin kanssa, tavoitteet asetetaan realistisiksi ja osallistumismahdollisuuksia seurataan samalla kun vanhuksen muuta terveydentilaa seurataan. Toimintakykyä ylläpitäviin toimintoihin osallistumista tuetaan ja osallistumisen esteitä pyritään poistamaan esimerkiksi yhteisillä tilataksikuljetuksilla. Tavoitteena on vanhuksen päivittäisten toimintojen sujuminen, fysiologisten perustoimintojen ylläpitäminen sekä ulkoiluun, terveys- ja kuntoliikuntaan ja viriketoimintaan osallistumiseen ohjaaminen. Lumme Luhtasen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 9): Valtuusto toivoo, että iäkkäiden ihmisten tuettuja toimintakykyä ylläpitäviä liikunta- ja kuntoilumahdollisuuksia ja -palveluita kehitetään ja osallistumisen esteitä poistetaan aktiivisesti. Luhtanen Kivekkään kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 14): Tekstimuutos s. 203, kunnallistekniikka 3. kpl Kolmas kappale poistetaan kokonaan ja tilalle seuraava teksti:

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 Tapiolaan tulevien kulttuuritilojen (ml. kulttuurikeskus ja teatteri) tulevaisuutta selvitetään. Perustelu: Poistettava kappale on ristiriidassa pöytäkirjamerkinnän nro 15 kanssa. Uotila Kerolan kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 12): Valtuusto toivoo, että selvitetään mahdollisuus siirtyä käytäntöön, jossa veroprosentti, budjettikehys ja talousarvio käsitellään samanaikaisesti. Uotila Kerola kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen (nro 11): Investointiosa Matinkylä Elä ja Asu -seniorikeskus palautetaan toteutettaviin investointeihin alkaen vuonna Kilpi Bymanin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 1): Valtuusto toivoo, että maahanmuuttajille tarkoitettujen palvelujen osana tuetaan maahanmuuttajaryhmien omaehtoista toimintaa rauhan, demokratian, turvallisuuden, sekä naisten ja lasten oikeuksien puolustamiseksi maahanmuuttajien lähtömaissa. Hiltunen Kerolan kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 10): Valtuusto toivoo, että Espoon kaupungin palvelukeskuksissa tarjottavan eläkeläislounaan hinta pidetään vuoden 2016 tasolla myös Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon kokouksessa tehdyistä muutos-, lisäys- ja toivomusehdotuksista sekä totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus on tullut muilta osin hyväksytyksi. Puheenjohtaja ehdotti, että tehdyistä muutos- ja lisäys ehdotuksista äänestetään niille annetun numerojärjestyksen mukaisesti. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestys Hellströmin ehdotuksesta nro 3 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Hellströmin muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 12 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

5 Valtuusto Sivu 5 / 5 Äänestys Uotilan ehdotuksesta nro 11 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Uotilan lisäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 61 äänellä 12 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Luhtasen ehdotuksesta nro 14 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Luhtasen muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 55 äänellä 18 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Alin ehdotuksesta nro 15 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Alin lisäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 13 ääntä vastaan hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että Bymanin numeroimaton ehdotus, joka kuuluu: Poistetaan kaupunginteatterin yhteydestä sanat kulttuurikeskuksen yhteyteen. raukeaa kannatuksen puutteessa. Edelleen puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut hyväksytyksi, ja että kokouksessa tehdyt toivomukset jätetään hyväksytyn käsittelyjärjestysehdotuksen mukaisesti pöydälle kokoukseen. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Tehdyt toivomusehdotukset jätettiin yksimielisesti pöydälle kokoukseen. Ahlfors, Ali, Byman, Guzenina, Hellström, Kerola, Kivekäs, Luhtanen, Lumme, Simpanen, Sistonen, Uotila ja Värmälä ilmoittivat eriävän mielipiteensä päätökseen.

6 Valtuusto Sivu 6 / 6 Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä perusteluna seuraavaa: Olen tyytymätön siihen, että kaupunginhallitus päätti haudata teatterin maan alle. Liite Selostus 1 Vuoden 2017 talousarvio sekä taloussuunnitelma 2 Raha-asia-aloitteet 3 Neuvottelusopimus Neuvottelutulos euroina 5 Pöytäkirjamerkinnät 6 Tulos ja rahoituslaskelma muutoksen jälkeen 7 Äänestyslista 223 Vuoden 2017 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen tavoitteet on valmisteltu valtuuston kesäkuussa 2013 hyväksymän Espoo tarinan valtuustokauden tavoitteiden, maaliskuussa hyväksytyn talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelman (TATU 2) sekä valtuuston hyväksymän talousarvio- ja suunnitelmakehyksen tavoitteiden mukaisesti. Yleinen talouskehitys Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,2 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Erittäin vaimean kasvun lähteenä oli pääasiassa kotimainen kysyntä. Valtiovarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien, erityisesti rakentamisen suotuisa kehitys. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja kiihtyy siitä kilpailukykysopimuksen ansiosta hieman yli prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Teollisuustuotanto kääntyy vähitellen 2 prosentin kasvuun, mutta lähivuosinakin talouskasvu perustuu pääasiassa paranevan työllisyystilanteen tukemaan yksityiseen kulutukseen sekä investointeihin. Keskuspankkien talouspolitiikka on kasvua tukevaa, Euroopan Keskuspankki on laajentanut rahapoliittisia operaatioitaan ja tulee pitämään ohjauskorot edelleen historiallisen alhaisena. Työttömyys kääntyy lievään laskuun, työttömyysaste laskee 8,8 prosenttiin vuonna 2017 ja edelleen 8,5 prosenttiin vuonna Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen nousussa, etenkin suurissa kaupungeissa. Rakennetyöttömyys tulee hidastamaan työttömyyden laskua parantuvasta suhdannetilanteesta huolimatta. Kilpailukykysopimukseen sisältyvä työajan pidentäminen nostaa tehtyjen työtuntien määrää vuodesta 2017 alkaen, tämä voi vähentää yritysten ja julkisyhteisöjen rekrytointitarvetta lyhyellä aikavälillä. Suomen taloudellinen tilanne on edelleen heikko, BKT:n määrä jää kasvusta huolimatta edelleen pienemmäksi kuin vuonna Julkisyhteisöjen velka ylitti viime vuonna EU:n perussopimuksen mukaisen

7 Valtuusto Sivu 7 / 7 60 prosentin rajan ja velkasuhde pysyy tämän rajan yläpuolella vuosikymmenen loppuun saakka. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Hallituksen esitys keskeisistä sote- ja maakuntauudistukseen liittyvistä laeista on lähetty lausunnoille syksyllä Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kuluessa ja lain on tarkoitus tulla voimaan kesällä Hallituksen lokakuun 2016 alussa tekemän linjauksen mukaan myös pääkaupunkiseudun kaupunkien osalta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä Uudenmaan maakunnalle Koska uudistuksen toteuttamisesta ei ole vielä päätöksiä, ei talousarviovalmistelussa ole huomioitu uudistuksen vaikutuksia vuoden 2019 taloussuunnitelmaan. Taloussuunnitelman rakenne ja sen muutokset Talousarviokirjan alkuun on sijoitettu valtuuston hyväksymät Espoo-tarina sekä poikkihallinnollisten ohjelmien hyötytavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma koostuu peruskaupungin käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan sekä liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden suunnitelmista. Vuonna 2015 voimaan tulleen uuden kuntalain taloussäännösten tarkoituksena on edistää mm. toiminnan suunnitelmallisuutta sekä korostaa konserninäkökulmaa. Lain 110 mukaan Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Kaupunki on investoinut ja investoi edelleen lähivuosina merkittävästi omien tytäryhtiöidensä taseisiin ja konserniyhtiöiden rooli ja vaikutus kaupungin toiminnassa ja taloudessa kasvaa. Talousarviokirjan erillisenä osana on Espoo konsernin talous, jossa esitetään konsernin rakennetta, taloudellista asemaa, vastuita, tuloksen kehitystä sekä taloussuunnitelmakauden investointeja ja niiden rahoitusta. Suunnitelmakauden investointien rahoitusta on tarkasteltu kaupungin sekä niiden tytäryhtiöiden osalta, joiden investoinnit rahoitetaan pääosin lainarahoituksella. Tytäryhtiöistä Espoon Asunnot Oy rahoittaa uusinvestointinsa pääasiassa lainoilla, mutta pitkällä aikavälillä omalla tulorahoituksellaan eli asuntojen vuokratuloilla. Kuntayhtymien (mm. HUS, HSY, HSL) investoinnit rahoitetaan yhtymien tulorahoituksella sekä vieraalla pääomalla yhtymien rahoitusstrategian mukaisesti. Lainat eivät ainakaan suoraan ole Espoon kaupungin kassavirtaan vaikuttavia. Näitä eriä ei ole mukana jäljempänä esitettävässä investointeja ja niiden rahoitusta kuvaavassa taulukossa. Konsernin euromääräisesti isot vastuut liittyvät suuriin investointihankkeisiin.

8 Valtuusto Sivu 8 / 8 Valtuusto määrittelee konserniyhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Espoo-strategian pohjalta taloussuunnitteluprosessin yhteydessä ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle osana normaalia toiminnan ja talouden seurantaa. Tulostavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet määritellään merkittävimmille yhteisöille. Vuonna 2017 tulos- ja/tai toiminnallisia tavoitteita on asetettu Espoon Asunnot Oy:lle, Omnialle, HSL:lle, HSY:lle, HUS:lle Länsimetro Oy:lle sekä Espoo Catering Oy:lle. Talousarviokirjan liitteet sisältävät valtuuston talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat päätökset, jotka liitetään lopulliseen taloussuunnitelmaraporttiin, talousarvion sitovuutta ja seurantaa koskevat määräykset ja kaupunginhallituksen päättämät talousarvion sitovuutta koskevat ohjeet sekä kaupunkikonsernin hankekohtaisen investointiohjelman. Taloussuunnitelma Espoon väestönkasvu jatkuu taloussuunnitelmakaudella noin 1,5 prosentin ja noin henkilön vuosivauhtia. Eläkeikäisten osuus kasvaa taloussuunnitelmakaudella 5,1 prosentista 5,7 prosenttiin ja vieraskielisten osuus kasvaa ennusteen mukaan jo 17 prosenttiin vuoden 2019 loppuun mennessä. Kokonaisuutena palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin. Valtion toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi vuoden 2017 talousarvioon. Perustoimentulotuen maksatuksen siirto kunnalta Kelalle vähentää sosiaali- ja terveystoimen tuloja noin 15 milj. eurolla ja menoja 37 milj. eurolla. Toimialojen henkilöstömenot vähenevät vuoden 2016 tasosta kilpailukykysopimuksen ja eläkeuudistuksen johdosta noin 22 milj. euroa. Lisäksi työajan vastikkeettoman 24 tunnin pidentämisestä saatavat henkilöstömenosäästöt on toimialojen käytettävissä kasvavan palvelutarpeen kasvuun vastaamiseen. Toimialojen tuleekin järjestää toimintansa siten, että työajan lisäyksestä saavutetaan vuoden 2019 loppuun mennessä 1,3 prosentin, noin 7 milj. euron säästö henkilöstömenoissa (pl. opettajat). Kilpailukykysopimus heikentää kuntien verorahoitusta, sillä vakuutusmaksujen siirto työntekijöille, lomarahanleikkaus sekä palkkojen nollakasvu pienentävät kunnallisveron tuottoa huomattavasti. Lisäksi henkilöstömenosäästöistä saatava hyöty leikataan valtionosuusjärjestelmässä. Kilpailukykysopimus pienensi peruspalvelujen hintaindeksin vuoden 2017 muutoksen -0,7 negatiiviseksi, joka leikkaa sekä peruspalvelujen- että opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuutta. Kunnallisveron laskua kompensoi kilpailukykysopimuksen yhteisöveron tuottoa kasvattava vaikutus, sekä hallituksen päätös kiinteistöveron alarajojen korotuksesta. Mikäli työajanlisäys pystytään hyödyntämään täysimääräisesti, ovat valtion toimenpiteet vain hieman kunnan taloutta kiristäviä. Verotuloarvio suunnitelmakaudelle on tehty tammi - syyskuun tilitystietojen, vuoden 2015 verotuksesta saatujen tietojen sekä Kuntaliiton

9 Valtuusto Sivu 9 / 9 ja valtiovarainministeriön yhteisen verotulojen kehitysennusteen pohjalta. Espoon palkkatulojen kehitystä on arvioitu mm. toteutuneen kehityksen, väestökehitystä ja työllisyyden kehitystä koskevien tietojen ja ennusteiden sekä kansantalouden kehitysarvioiden pohjalta. Kunnallisverotulojen arvio on laskettu valtuuston päättämän 18,00 veroprosentin mukaan ja kiinteistöveroprosentit hallituksen esityksen kiinteistöverolain muuttamiseksi (HE 174/2016) mukaisesti. Verotulot laskevat -0,8 prosenttia vuoden 2016 verotuloennusteeseen nähden, vaikka kiinteistöveron alarajojen nosto kasvattaa kiinteistöveron tuottoa 10 milj. eurolla. Lasku johtuu kilpailukykysopimuksen kunnallisveron tuottoa laskevasta vaikutuksesta sekä vertailuvuodelle 2016 kohdistuvista verotulojen oikaisuista, jotka nostavat vuoden 2016 verotulot poikkeuksellisen korkeaksi. Vuonna 2018 verotulojen arvioidaan kasvavan 4 prosenttia ja vuonna ,4 prosenttia. Valtionosuudet laskevat 45 prosenttia vuoden 2016 tasosta toimeentulotuen Kela siirron sekä valtionosuusleikkausten johdosta. Vuoden 2016 vertailukelpoiseen valtionosuusennusteeseen nähden lasku on noin 4,5 prosenttia. Verorahoituksen kokonaisuutena (verot ja valtionosuudet) arvioidaan laskevan -2,6 prosenttia vuoden 2016 ennusteeseen ja -1,2 prosenttia vertailukelpoiseen ennusteeseen nähden. Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat palvelutilojen investointeja seuraavan 10 vuoden aikana yhteensä noin 850 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 85 milj. euroa vuodessa. Toimitilainvestointeja toteutetaan palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti siten, että kasvavan väestön palvelutarpeeseen voidaan vastata. TATU-linjausten mukaisesti kaupungin palveluyksiköitä sijoitetaan raideyhteyksien ja muiden joukkoliikenneyhteyksien varteen, tilojen käyttöastetta parannetaan ja palvelutuotannon tilankäyttöä tehostetaan. Kaupunki varautuu korjaamaan palvelutiloissa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa havaitut ennakoimattomat sisäilmaongelmat. Korjaukset rahoitetaan ensisijaisesti investointiohjelman sisältä ohjelmaan sisältyvien hankkeiden kustannustasoa alentamalla mm. tyyppikoulu- ja päiväkotiratkaisuilla ja tarvittaessa 10 milj. euron erillisvarauksella. Elinkaarta jatkaviin suunnitelmallisiin korjauksiin on varattu vuosittain 6,7 milj. euroa, tilojen perusparantamiseen 9 milj. euroa ja vuosikorjauksiin 14,4 milj. euroa. Talousarvio toteuttaa talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelmassa asetettuja tavoitteita ja linjauksia. Vuosikatetta on parannettu maltillisella menokehityksellä ja tulopohjaa vahvistamalla. Investointitasoa on laskettu ja siten parannettu investointien tulorahoituskykyä ja hillitty lainamäärän kasvua. Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle ja pyysi siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Pöydällä olon aikana valtuuston neuvottelutoimikunta on käsitellyt kaupunginjohtajan ehdotusta talousarvioksi ja -suunnitelmaksi neljässä

10 Valtuusto Sivu 10 / 10 kokouksessa ja päätynyt liitteenä olevaan sopimukseen ja neuvottelutulokseen, jonka sopimuksen allekirjoittaneet valtuustoryhmien neuvottelijat hyväksyivät. Neuvottelutulos nostaa kaupunginjohtajan budjettiesityksen vuoden 2017 käyttötalouden loppusummaa 6,6 miljoonalla eurolla ja investointeja 0,3 miljoonalla eurolla, lisäykset katetaan lainakantaa kasvattamalla. Neuvottelusopimukseen sisältyy 36 pöytäkirjamerkintää, joita neuvottelutoimikunta edellyttää seurattavan vuoden 2017 aikana. Kaupunginjohtaja esittää tehtäväksi taloussuunnitelmaehdotukseen neuvottelutuloksen mukaiset muutokset. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta on pyydetty henkilöstötoimikunnan lausunto. Henkilöstötoimikunta on käsitellyt suunnitelmaehdotusta ja merkinnyt ehdotuksen tiedokseen. Esittelyaineistoon on lisätty liitteiksi neuvottelusopimus liitteineen. Tiedoksi

11 Valtuusto Sivu 11 / 11