Valtuusto Sivu 1 / 82

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 82 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 3 Varavaltuutetun ja kulttuurilautakunnan jäsenen eronpyyntö ja 5 täydennysvaali 4 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 7 varhaiskasvatusjaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 5 Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille (osittain pöydälle ) Vuoden 2016 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat 10 toimenpiteet 7 Kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen Länsimetro 21 Oy:n lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille 8 3 Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien 29 johtosääntömuutos Espoon kaupungin konserniohje Espoon kaupungin omistajapolitiikka Lausunnon antaminen kuntarakennelain mukaisesta 36 esityksestä Rysäkarin saaren siirtämisestä Helsingistä Espooseen 12 6 Salitun ulkoilumajan myynti tarjousten perusteella Kilonkartano, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 54. kaupunginosa Kilo 14 Valtuustoaloite nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta 60 Espoossa (Pöydälle 22.8., 12.9., , ja ) 15 Valtuustoaloite Espoon kaupungin rakennusinvestointien 66 piiloon jäävien rakenteiden sekä ulkona varastoitavan rakennusmateriaalin suojaamisen digitoimiseksi (Pöydälle 12.9., ja ) 16 Valtuustoaloite Espoon yli 68-vuotiaiden eläkeläisten 70 liikkumisesta julkisella liikenteellä maksuttomasti (Pöydälle ja ) 17 Valtuustoaloite pukeutumiskoodin laatimisesta valtuuston 74 kokouksia silmällä pitäen 18 Valtuustoaloite vuonna 2017 aloittavan valtuuston ja kaupunginhallituksen sekä lauta- ja johtokuntien jäsenten perehdyttämisestä ja kouluttamisesta 77

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 2 / Valtuutetun, kaupunginhallituksen jäsenen, kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 80 Espoo Maria Guzenina puheenjohtaja

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 3 / 82 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 4 / 82 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Vas. / Kok.

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 5 / / Kaupunginhallitus Varavaltuutetun ja kulttuurilautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Abdifitah Ali Abdin (SDP) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa varavaltuutettuna ja kulttuurilautakunnan jäsenenä päättyy sekä valitsee kulttuurilautakunnan jäseneksi alkaen Abdifitah Ali Abdin (SDP) tilalle (SDP). Selostus Abdifitah Ali Abdi (SDP) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa varavaltuutetun toimestaan sekä kulttuurilautakunnan jäsenyydestä valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Kuntalain 147 :n 3 momentin mukaan valtuutettu tai muu tämän lain voimaan tullessa olleen kuntalain 32 :ssä tarkoitettu kunnan luottamushenkilö voi niin halutessaan erota toimestaan vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Abdifitah Ali Abdin tilalle.

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 6 / 82 Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että kulttuurilautakunnan jäseneksi valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Abdifitah Ali Abdin (SDP) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa varavaltuutettuna ja kulttuurilautakunnan jäsenenä päättyy sekä valitsee kulttuurilautakunnan jäseneksi alkaen Abdifitah Ali Abdin (SDP) tilalle (SDP). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Abdi Abdifitah

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 7 / / Kaupunginhallitus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen Peter Ragnvaldssonin (SFP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Ulrika Bachérin (SFP) tilalle Katja Helle- Kainulaisen (SFP). Selostus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varajäsen Ulrika Bachér (SFP) ilmoittaa päivätyllä kirjeellään muuttaneensa Espoosta ja pyytää eroa em. luottamustehtävästään. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Tasa-arvolain säännösten estämättä varhaiskasvatusjaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen Peter Ragnvaldssonin (SFP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Ulrika Bachérin (SFP) tilalle Katja Helle-Kainulaisen (SFP). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Jaoston sihteeri

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 8 / 82 - Ulrika Bachér

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 9 / / Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille (osittain pöydälle ) Valtuusto päättää vuoden 2017 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta Kokouksessa jätettyjen toivomusten käsittely jätetään pöydälle valtuuston kokoukseen

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 10 / / Kaupunginhallitus Vuoden 2016 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Samuli Skyttä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 merkitsee vuoden 2016 lokakuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 hyväksyy liitteen mukaiset tulostavoitteiden toteutumistiedot, 3 hyväksyy seuraavat määrärahojen ja tuloarvioiden sekä toimintakatteiden muutokset: Käyttötalousosa 1 Yleishallinto, konserniesikunta Tuloarvion vähennys C051 Konsernipalvelut, Espoon tietotekniikka Toimintakatteen alentaminen C065 Konsernipalvelut, hankintakeskus Toimintakatteen alentaminen 24 Vanhusten palvelut Tuloarvion vähennys euroa Valm. omaan käyttöön -erän vähennys Määrärahan vähennys, val. om. käyt. Määrärahan lisäys 25 Terveyspalvelut Tuloarvion lisäys Määrärahan vähennys 27 Perhe- ja sosiaalipalvelut Tuloarvion vähennys 275 Vammaisten palvelut Määrärahan lisäys 31 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Tuloarvion lisäys euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 11 / Tekninen lautakunta Tuloarvion vähennys 45 Rakennuslautakunta Toimintakatteen alentaminen 46 Joukkoliikenne Määrärahan vähennys Tuloarvion vähennys euroa euroa euroa euroa Investointiosa 912 Aineettomat Hyödykkeet Määrärahan vähennys euroa Määrärahan vähennys, valm. om. Käyt euroa 92 Maa- ja vesialueet Määrärahan lisäys euroa 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet, 948 HA-KT sopimusrakentaminen Määrärahan vähennys euroa 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet Määrärahan vähennys euroa 964 Osakkeet ja osuudet, tekninen ja ympäristötoimi Määrärahan vähennys euroa 7195 Koneet ja kalusto, Tilapalvelut Määrärahan lisäys euroa 9512 Koneet ja kalusto, Konsernipalvelut, Määrärahan vähennys euroa Tapiolan taseyksikkö Määrärahan siirto kunnallistekniikan määrärahasta aineettoman omaisuuden määrärahaan euroa 9112 Määrärahan siirto aineettomien hyödykkeiden määrärahasta 9512 koneet ja kalusto määrärahaan euroa Liite Oheismateriaali Selostus 1 Vuoden 2016 lokakuun kuukausiraportti 2 Tuloskortit Tarkastuslautakunnan lausunto Talousarvion ja tulostavoitteiden toteutumistiedot tuodaan valtuuston käsittelyyn lokakuun kuukausiraportissa, jotta ne ennätetään käsitellä tilikauden aikana. 1. Lokakuun kuukausiraportti Vuoden 2016 tulos on muodostumassa huomattavasti talousarviossa oletettua paremmaksi. Tulosta parantaa kunnallisveron jako-osuuden

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 12 / 82 korjaukset vuodelle 2015 ja 2016, sekä mm. Länsimetron liikennöinnin aloituksen siirtymisen myötä vuodelle 2017 siirtyvät menot. Toimintatulojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 22 milj. eurolla, mm. Länsimetron liikennöinnin siirtymisestä johtuen HSL infrakorvauksissa, sopimusrakentamisessa, maanmyyntituotoissa, sekä sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksuissa. Vertailukelpoisten ulkoisten toimintatuottojen ennustetaan kasvavan noin 7 prosentilla vuoden 2015 tilinpäätökseen nähden. Tulot kasvavat volyyminkasvun sekä mm. maanmyynti- ja ulkoisten vuokratuottojen osalta. Vertailukelpoinen henkilöstömäärän kehitys ilman Espoo Catering Oy:n henkilöstöä oli lokakuussa henkilöä, lisäys koostuu lähinnä määräaikaisista sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen kasvavaan palvelutarpeeseen palkatuista henkilöistä. Henkilöstökustannukset ovat kasvaneet 3,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös vuokratyövoiman hankinta on kasvanut + 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökulujen ennustetaan kuitenkin alittavan talousarvion mm. myöhentyneistä rekrytoinneista sekä kasvaneesta vuokratyövoiman käytöstä johtuen. Ulkoisten toimintakulujen ennustetaan alittavan talousarviossa oletetun noin 36 milj. eurolla. Länsimetron käynnistymisen siirryttyä Länsimetro Oy:lle maksettavan hoitovastike ja rahoitusvastikkeen korko-osuus 14,3 milj. euroa siirtyvät maksettavaksi vuodelle 2017 ja HSL:lle maksettava infrakorvaus vuodelta 2016 pienenee 8,8 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen toimintamenot alittuvat noin 4 milj. eurolla, josta HUS ylijäämän palautuksen osuus on noin 2 milj. euroa. Sivistystoimen kasvavaan turvapaikanhakijoiden määrään varattua määrärahaa on käytetty oletettua vähemmän ja menot alittuva noin 4 milj. eurolla. Vertailukelpoisten ulkoisten toimintakulujen ennustetaan kasvavan 5 prosenttia tilinpäätökseen 2015 nähden johtuen mm. joukkoliikennemaksun kasvusta, asiakaspalveluostojen kasvusta, työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta, ICT-kustannusten kasvusta sekä ateriapalvelujen muuttumisesta ostoiksi Catering Oy:ltä. Toimintakatteen kasvu edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden on 3,3 prosenttia. Toimintakatteen alijäämän ennustetaan kuitenkin toteutuvan noin 14 milj. euroa talousarviossa oletettua parempana, katteen paraneminen johtuu kuitenkin pääasiassa kertaluontoisista eristä. Toimialoille asetettu tavoite toimintakatteen alijäämän pienentämisestä 15 milj. eurolla ei toteudu täysimääräisesti pitkävaikutteisilla toimenpiteillä. Vero- ja valtionosuustuotot tulevat toteutumaan 36 milj. euroa talousarviota parempana. Vuosikatteeksi muodostuu 169 milj. euroa ja tulosennusteeksi 35 milj. euroa, joka on noin 50 milj. euroa talousarviota parempi. Toimialojen ennusteissa ei ole vielä huomioitu HUS:n arviota vuoden 2016 ylijäämän palautukseksi 9,9 milj. euroa eikä kilpailukykysopimuksen lomarahojen 30 prosentin leikkauksen lomapalkkajaksotusta arviolta 6 milj. eurolla pienentävää vaikutusta. Nämä huomioiden konserniesikunnan

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 13 / 82 arvio vuoden 2016 tulokseksi on noin 48 milj. euroa ja vertailukelpoiseksi toimintakatteen alijäämän kasvuksi noin 2 prosenttia. Lokakuun kuukausiraportin yhteydessä esitettävien määrärahamuutosten sekä kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella arvio kaupungin ulkoisten investointien kokonaismääräksi on noin 320 milj. euroa, joka alittaa muutetun talousarvion 90 milj. eurolla. Investoinnit alittuvat mm. metron valtionosuustuloissa ja menoissa sekä Tilapalvelujen uudisrakennusinvestoinneissa. Vuodelle 2016 budjetoiduista 344 milj. euron talousarviolainoista on nostettu lokakuun loppuun mennessä 200 milj. euroa. Talousarviolainojen nostotarve tarkentuu loppuvuodesta. Vuoden 2016 vuosikate ja tulos muodostuvat poikkeuksellisen hyväksi talousarvioon nähden, mutta ei kuitenkaan ole riittävä investointitasoon nähden. Kaupunki pystyy rahoittamaan investoinneistaan 57 prosenttia tulorahoituksella ja lainakanta kasvaa edelleen voimakkaasti. Lokakuun raportin yhteydessä esitetään edellä kuvatuista syistä kaupunginhallitukselle määrärahasiirtoja sekä valtuustolle lukuisia määrärahojen, tuloarvioiden ja toimintakatetavoitteiden muutoksia. Verorahoitus Kunnallisveroa on lokakuun loppuun mennessä tilitetty 1 070,7 milj. euroa, kasvua 1,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden. Myös koko maassa kasvua oli 1,4 prosenttia. Vuoden 2015 valmistuneen verotuksen mukaan Espoon kunnallisveron jako-osuus on ollut espoolaisten tulokehitykseen nähden liian pieni. Vuoden 2015 verotusta oikaistaan marraskuun tilityksen yhteydessä 12,6 milj. eurolla. Vuoden 2015 jako-osuuden korjaus nostaa myös vuoden 2016 jako-osuutta, jota oikaistaan joulukuun tilityksen yhteydessä 23 milj. eurolla. Koko vuoden 2016 kunnallisveron tuotoksi ennustetaan milj. euroa (TA milj. euroa), kasvua 4,6 prosenttia vuoden 2015 tilinpäätökseen nähden. Yhteisöveroa on lokakuun loppuun mennessä tilitetty 106,6 milj. euroa -9,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Koko maassa tilitykset ovat pienentyneet -4,6 prosenttia. Yhteisöveron tilityksiä pienentää kuntaryhmän jako-osuuden määräaikaisen 5 prosentin korotuksen päättyminen vuoden 2016 alusta. Yhteisöveron ennuste vuodelle 2016 on talousarvion mukainen 116 milj. euroa. Kiinteistöveroa on tilitetty lokakuun loppuun mennessä 59,6 milj. euroa 12 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kiinteistöveron ennuste vuodelle 2016 on talousarvion mukainen 99,4 milj. euroa. Verotuloja yhteensä on tilitetty milj. euroa. Verotulojen kokonaisennuste vuodelle 2016 on milj. euroa, joka ylittää

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 14 / 82 talousarvion noin 34 milj. eurolla, kasvua edelliseen tilinpäätökseen 2,8 prosenttia. Valtion toisessa lisätalousarviossa 2016 on valtionosuuksia lisätty 39,3 milj. euroa omaishoidon kehittämiseen ja 10 milj. euroa sosiaalihuollon lakimuutokseen. Espoon osuus lisäyksestä noin 1,9 milj. euroa. Espoon valtionosuusennuste vuodelle 2016 on 59,4 milj. euroa ja koko verorahoituksen ennuste yhteensä milj. euroa. 2. Espoo tarinan toteutuminen Espoo-strategiassa on vuodelle 2016 asetettu yhteensä 36 tulostavoitetta, joista 29 osalta saavutetaan asetettu tulos. Resurssit ja johtaminennäkökulmassa on 16 tulostavoitetta, Asukkaat ja palvelut-näkökulmassa on 10 tulostavoitetta ja Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitysnäkökulmassa on 10 tulostavoitetta. Tavoitteeseen ei täysin tulla pääsemään 6 tulostavoitteen osalta, vaikka joissakin niistä on saavutettu verrattain hyvä tulos. Tulostavoitteiden tulokset näkyvät kaupungin vuosikate- ja tulostavoitteiden toteutumisena sekä asiakkaiden tyytyväisyytenä palveluihin. Tulostavoitteiden tarkemmat toteutumistiedot ovat liitteessä. 3. Talousarvion muutosehdotukset Talousarvion toteutumista ja poikkeamia on selostettu tarkemmin toimialojen osuuksissa kuukausiraportissa sekä lyhyesti seuraavassa selostustekstissä. Käyttötalous Konserniesikunnassa 6Aika -hankkeen tulot alittuvat 0,6 milj. euroa. Hankkeen tuloarvio suhteessa menoihin on talousarviossa arvioitu liian suureksi. Konsernipalvelujen hankintakeskuksessa sitova toimintakate on euroa talousarviota heikompi. Hankintakeskuksen tulot Espoo Catering Oy:ltä jäävät talousarviosta enemmän kuin menoista säästyy. Ruokapalveluissa tuloarviota on laskettu hieman. Konsernipalveluissa Espoon Tietotekniikan sitova toimintakate toteutuu arviolta 2,5 milj. euroa talousarviota heikompana. Yksikön menojen arvioidaan olevan 3,6 milj. euroa budjetoitua suuremmat lähinnä perustietotekniikan kustannuksista johtuen, keskeisimpinä mm. Microsoftlisenssivolyymien kasvu (1,1 milj. euroa), palveluhallinta- ja verkkokauppajärjestelmän kehitys (0,55 milj. euroa) sekä liian alhaiseksi arvioitu ja talousarvioon varattu taso jatkuvan palvelun kustannuksille (2 milj. euroa). Yksikön tulojen ennustetaan olevan 1,1 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Tulojen kasvu selittyy osin valmistus omaan käyttöön - kirjauksilla (0,6 milj. euroa). Lisäksi työasemavolyymien nousu on

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 15 / 82 kasvattanut tuloja sekä työasema- että työasemiin sidotussa tietoliikennehinnoittelussa. Puhepalveluissa toteutuneet kustannukset ja laskutus ovat budjetoitua suurempaa. ICT-kustannusten budjetoitua suurempaa kasvua ei vuonna 2016 laskuteta toimialoilta vaan esitetään Espoon tietotekniikan toimintakatetavoitteen alentamista. Vanhusten palvelujen tulot alittuvat noin 2 milj. euroa asiakasmaksutulojen toteutuessa talousarviota pienempinä. Talousarvioon sisältyneitä asiakasmaksujen korotuksia ei toteutettu täysimääräisenä. Terveyspalveluissa tulojen ennustetaan vastaavasti ylittävän talousarvion 0,7 milj. euroa. Suun terveydenhuollon tulojen arvioidaan muodostavan ylityksestä 0,6 milj. euroa. Vanhusten palveluissa valmistus omaan käyttöön -erä 3,0 milj. euroa jää sekä tuloissa että menoissa toteutumatta, sillä Espoon uuden sairaalan ICT-järjestelmät toteutetaan talousarviosta poiketen palveluostona HUS:lta. Terveyspalveluissa menojen ennustetaan alittavan talousarvion 3,7 milj. euroa. Terveyspalveluiden oman toiminnan ennustetaan alittavan talousarvion 1,6 milj. euroa ja erikoissairaanhoidon 2,1 milj. euroa. HUS on palauttanut vuoden 2015 ylijäämää 8,9 milj. euroa kesäkuussa 2016 mutta samanaikaisesti on ylittämässä talousarvion toiminnan menoja 6,7 milj. euroa. Näiden nettovaikutus on edellä mainittu 2,1 milj. euroa. Perhe- ja sosiaalipalveluissa tulot alittuvat 1,7 milj. euroa johtuen toimialan pakolaismäärän kasvun arvioitua alhaisemmasta toteumasta ja sen vaikutuksesta saataviin valtionkorvauksiin. Sivistystoimen opetus ja varhaiskasvatus toteuttaa vammaispalvelujen palveluihin kuuluvaa aamu- ja iltapäivätoimintaa ja lomahoitoa. Toiminnan kustannukset kohdistetaan ja sisäisesti laskutetaan sosiaali- ja terveystoimen vammaispalveluilta. Sivistystoimen talousarviossa on varauduttu palvelujen tuottamiseen. Jotta kaikki kustannukset saadaan kohdistettua sisäisesti vammaispalveluille, lisätään toimialojen välistä sisäistä laskutusta 1 milj. euroa ja samalla vammaispalvelujen määrärahaa ja opetus ja varhaiskasvatuksen tuloarviota 1 milj. euroa. Kaupunkitekniikan keskuksen tulojen on ennustettu toteutuvan 5 milj. euroa alle talousarvion johtuen maankäyttömaksutulojen ennustetusta toteumasta alle budjetin. Maankäyttömaksujen tuloutus ei toteudu budjetin mukaisesti, koska maankäyttömaksutuloilla rahoitettavia investointeja jää arviolta toteuttamatta 5 milj. euron arvosta. Sopimusrakentamisen urakat eivät ole edenneet talousarviossa arvioidussa aikataulussa. Määrärahamuutoksena esitetään sekä tulojen että investointimenojen vähentämistä 5 milj. euroa. Rakennusvalvontakeskuksen sitova toimintakate on 0,974 milj. euroa. Toimintakatteen arvioidaan poikkeavan -0,813 milj. euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Tulojen arvioidaan alittuvan 0,78 milj. euroa ja menojen ylittyvän noin euroa. Tulokertymään vaikuttaa suurten hankkeiden määrä ja metroasemien lähialueiden hankkeet. Suuret metron jatkeen lupahakemukset siirtynevät ensi vuoteen. Rakennuslautakunta

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 16 / 82 esittää sitovan toimintakatteen alentamista 0,974 milj. eurosta euroon. Joukkoliikenteen tulot ja menot vähentyvät metroliikenteen aloittamisen siirtymisen vuoksi. Espoon 2016 talousarvion infrakustannukset sisältävät Länsimetron infran käytöstä maksettavaa käyttökorvausmenoa 8,830 milj. euroa ja 10,862 milj. euroa Länsimetron ja Matinkylän terminaalin infratuloa. Joukkoliikenneinfraa koskevien sopimusten lähtökohta on, että HSL maksaa käyttökorvausta uudesta infrasta, kun se on otettu käyttöön. Länsimetron käyttöönotto on siirtynyt vuoteen Siksi edellä mainitut inframenot ja -tulot eivät toteudu vuonna Erillisessä HSL infrasopimuksessa määritellään, että kuntayhtymältä laskutettava ja edelleen kuntaosuuksiin kohdistettava infrakorvaus perustuu HSL:n talousarvioon. Lisäksi infrasopimuksessa määritellään, että mikäli vuoden aikana tulee tietoon huomattavia muutoksia jl-infrakorvauksen suuruuteen, käsitellään muutokset HSL:ssä talousarviomuutoksena. Näillä perusteilla HSL:n hallitus on päättänyt esittää yhtymäkokoukselle, että vuoden 2016 talousarviota muutetaan Länsimetron vaikutuksen verran. Vastaava talousarviomuutos on syytä tehdä Espoon talousarvioon, koska toteutumattomat menot ja tulot ovat merkittävän suuria. Joukkoliikenteen vuoden 2016 määrärahaan sisältyvät Länsimetro Oy:n ylläpito- ja rahoitusvastikkeet elokuusta alkaen. Vastikkeet arvioitiin talousarvioon 15,3 milj. euron suuruisiksi. Yhtiö alkaa kuitenkin periä näitä vastikkeita vasta, kun metron liikennöinti alkaa. Siksi vuodelle 2016 varatut vastikkeet jäävät käyttämättä. Joukkoliikenteen vuoden 2016 menojen kertymään on kirjattu vuoden 2015 tilinpäätöksen perusteella ennakkona perityn kuntaosuuden ja toteutuneisiin menoihin ja lipputuloihin perustuvan toteutuneen kuntaosuuden erotus, joka kasvattivuoden 2016 menoja. Myös vuoden 2016 tuloihin on kertynyt jonkin verran vuodelle 2015 kuuluneita tuloja. Kokonaisuutena joukkoliikenteen menot alittuvat 23,3 milj. euroa ja tulot 10,9 milj. euroa. Investointiosa Aineettomiin hyödykkeisiin on sosiaali- ja terveystoimelle, 912, varattu Espoo uuden sairaalan ICT -investointeihin 3,0 milj. euroa (valmistus omaan käyttöön -erä). ICT-hankinnat toteutetaan kuitenkin palvelujen ostona HUS:lta ja investointimäärärahoista sekä vastaavasti valmistus omaan käyttöön -erästä jää 3 milj. euroa käyttämättä. Vanhusten palvelujen käyttötalouden menoissa on noin 0,4 milj. euron edestä uuden sairaalan ICT- menoja, jotka korvaavat investointia. Vastaavaa 0,4 milj. euron määrärahaa esitetään siirrettäväksi investoinneista käyttötalouteen. Aineettomin hyödykkeisiin konsernipalveluissa 9112 varatuista määrärahoista esitetään siirrettäväksi euroa konsernipalvelujen koneiden ja kaluston määrärahoihin 9512 Espoon Uusi Sairaala -hankkeen tietoliikennekytkin- ja tukiasemahankintoja varten. Maa-alueiden hankinta on jatkunut vilkkaana koko vuoden ja mm. tärkeitä ranta-puistoja on saatu hankittua Kallvikin alueelta. Raakamaa-alueiden hankinnasta ovat neuvottelut päättyneet myönteisesti Bembölen ja

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 17 / 82 Gumbölen alueilla ja myyjät toivovat kauppojen toteutumista tänä vuonna Myös tulevan paloasematontin hankinta Sammalvuoressa on toteutumassa. Talousarviossa on varattu 12,9 miljoonaa euroa maanhankintaan. Maanhankintarahaan esitetään siirrettäväksi 2,8 milj. euroa kunnallistekniikan hankkeiden säästyvistä määrärahoista 1,5 milj. euroa sekä 1,3 milj. euroa teknisen ja ympäristötoimen säätyvistä osakkeiden ja osuuksien investointimäärärahoista. Tilakeskus -liikelaitoksen investoinnit Tapiolan koulu ja lukio valmistui kesäkuussa 2016 ja otettiin käyttöön elokuussa. Vuodelle 2016 hankkeelle on varattu investointimäärärahaa 10 milj. euroa. Tilapalvelut arvioi, että hankkeen vuoden 2016 investointimäärärahasta jää käyttämättä vähintään 2,04 milj. euroa. Tilapalvelut esittää, että säästyvästä määrärahasta siirretään Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan hankkeelle 1,1 milj. euroa, Keskuspaloaseman investointihankkeelle euroa ja Tapion kentän huoltorakennuksen hankkeelle euroa. Auroran koulu, päiväkoti ja neuvola valmistuivat heinäkuussa Hankkeen kokonaismääräraha on 19 milj. euroaja hankkeen toteutuneet menot lokakuun loppuun mennessä 17 milj. euroa. Vuodelle 2016 hankkeelle on varattu investointimäärärahaa 7,4 milj. euroa. Lokakuun loppuun mennessä hankkeen toteutuneet menot vuodelta 2016 ovat 6,3 milj. euroa. Tilapalvelut arvioivat, että hankkeen menoja toteutuu vielä loppuvuodesta 2,2 milj. euroa, johtuen arvioitua suuremmasta lisä- ja muutostöistä sekä hankkeen rakentamisen myöhästymisestä. Hankkeen vuoden 2016 lisämäärärahan tarve on 1,1 milj. euroa. Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan kustannusarvio ja kokonaismääräraha ylittää hankeen vuoden 2016 talousarviokirjan mukaisen kustannusarvion ja kokonaismäärärahan eurolla. Keskuspaloaseman kustannusarvio ja kokonaismääräraha ylittää hankkeen vuoden 2016 talousarviokirjan mukaisen kustannusarvion ja kokonaismäärärahan eurolla, johtuen suuresta lisä- ja muutostöiden määrästä. Tapion kentän huoltorakennuksen kustannusarvio ja kokonaismääräraha ylittää hankkeen vuoden 2016 talousarviokirjan mukaisen kustannusarvion ja kokonaismäärärahan eurolla, johtuen suuresta lisä- ja muutostöiden määrästä. Konsernipalvelujen ruokapalvelujen kone- ja kalustoinvestointien määrärahoihin on varattu vuodelle 2016 Keskuskeittiön keittiölaitteiden hankintaan yhteensä 2, 492 milj. euroa. Hankinnat toteutetaan Tilapalvelujen toimesta ja kirjataan Tilapalvelujen taseeseen koneiden ja kaluston omaisuuslajiin. Ruokapalveluihin varattu määräraha esitetään siirrettäväksi Tilapalveluille. Tapiolan taseyksikkö

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 18 / 82 Määrärahan siirto omaisuuslajilta Kunnallistekniikka omaisuuslajille Osakkeet ja osuudet. Kaupunginhallitus päätti ostaa Tapiolan keilahalli Oy:n osakekannan ja valtuusto lisäsi vuoden 2015 talousarvioon 2 milj. euron määrärahan osakkeiden hankintaa varten Kaupanteon yhteydessä elokuussa 2015 Espoo pidätti kauppahinnasta euroa, koska kaupunki ei saanut haltuunsa yhtiön koko osakekantaa yhden osakkaan konkurssin vuoksi. Vuoden 2015 määrärahasta jäi käyttämättä euroa. Pidätetty kauppahinta on sopimuksen ehtojen täytyttyä maksettava vuonna Vuoden 2016 talousarviossa ei ole määrärahaa osakkeiden hankintaa varten. Osakekauppaa varten tarvittava lisämääräraha on lokakuun ennusteen perusteella mahdollista siirtää Tapiolan taseyksikön Kunnallistekniikkamäärärahasta. Määrärahan siirto omaisuuslajilta kunnallistekniikka omaisuuslajille aineeton omaisuus Tapiolan Keskuspysäköinti Oy on rakennuttanut Tapiolan keskukseen, keskushuollon tilat sekä alueellisen yhteisväestönsuojan. Valtuusto on hyväksynyt noin suojapaikkaa käsittävän alueellisen yhteisväestönsuojan toteuttamisen Tapiolan keskuspysäköintilaitoksen yhteyteen enintään 3,5 milj. euroa kustannuksin (alv 0 %) maaliskuun 2013 kustannustasossa. Pysäköintihallin varustaminen yhteisväestönsuojaksi edellytti poistumisteihin ja ilmanvaihtojärjestelyihin erityisrakenteita ja -ratkaisuja sekä -varusteita. Väestönsuojarakenteet ja -varustelu toteutettiin osana pysäköintilaitoksen sisärakentamisurakkaa. Pysäköintiyhtiö ilmoittaa nyt, että suunnitelmien tarkentumisen seurauksena laitoksen toteutunut väestönsuojapaikkamäärä on suojapaikkaa, mikä on 240 paikkaa enemmän kuin valtuuston päätöksessä ja että kustannukset ovat euroa (alv 0 %). Kun otetaan huomioon paikkamäärän kasvu ja rakennuskustannusindeksin kohoaminen, valtuuston hyväksymää enimmäiskustannusta vastaava kokonaiskustannus olisi euroa (alv 0 %). Tähän verrattuna kustannuslisäys on euroa. Kustannusten kohoaminen johtuu VSS-rakenteiden ja -varusteiden suunnitelmien tarkentumisesta. Valtuuston päättämä VSS-paikoista kiinteistöiltä perittävä korvaus kattaa lisäkustannukset. Taseyksikön vuoden 2016 investointisuunnitelmassa TKP väestösuojan kustannuksiin on varattu Aineettoman omaisuuden omaisuuslajille 1 milj. euroa. Vuonna 2015 on jo maksettu 2,5 milj. euroa. Kustannukset toteutuvat 0,785 milj. euroa suurempina. Taseyksikön investointien sitovuustaso on omaisuuslaji. Syyskuun ennusteen perusteella puuttuva summa on mahdollista siirtää Tapiolan taseyksikön Kunnallistekniikka määrärahasta. Tekninen ja ympäristötoimi esittää, että valtuusto hyväksyy hankkeen kokonaiskustannuksen ylityksen ja suojapaikkojen määrän kasvun sekä siirtää Tapiolan taseyksikön kunnallistekniikka määrärahasta 0,785 milj. euroa Tapiolan taseyksikön Aineettoman omaisuuden määrärahaan. Päätöshistoria

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 19 / 82 Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat määrärahojen siirrot: euroa Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan investointihankkeelle 4357, Tapiolan koulun ja lukion investointihankkeelta 4037, euroa Keskuspaloaseman investointihankkeelle 1001, Tapiolan koulun ja lukion investointihankkeelta 4037, euroa Tapion kentän huoltorakennuksen investointihankkeelle 6086, Tapiolan koulun ja lukion investointihankkeelta 4037, euroa Tapiolan taseyksikön kunnallistekniikan määrärahasta Osakkeiden ja osuuksien määrärahaan, Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee vuoden 2016 lokakuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 hyväksyy liitteen mukaiset tulostavoitteiden toteutumistiedot, 3 hyväksyy seuraavat määrärahojen ja tuloarvioiden sekä toimintakatteiden muutokset: Käyttötalousosa 1 Yleishallinto, konserniesikunta Tuloarvion vähennys C051 Konsernipalvelut, Espoon tietotekniikka Toimintakatteen alentaminen C065 Konsernipalvelut, hankintakeskus Toimintakatteen alentaminen 24 Vanhusten palvelut Tuloarvion vähennys euroa Valm. omaan käyttöön -erän vähennys Määrärahan vähennys, val. om. käyt. Määrärahan lisäys 25 Terveyspalvelut Tuloarvion lisäys Määrärahan vähennys 27 Perhe- ja sosiaalipalvelut Tuloarvion vähennys 275 Vammaisten palvelut Määrärahan lisäys 31 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 20 / 82 Tuloarvion lisäys 41 Tekninen lautakunta Tuloarvion vähennys 45 Rakennuslautakunta Toimintakatteen alentaminen 46 Joukkoliikenne Määrärahan vähennys Tuloarvion vähennys euroa euroa euroa euroa euroa Investointiosa 912 Aineettomat Hyödykkeet Määrärahan vähennys euroa Määrärahan vähennys, valm. om. Käyt euroa 92 Maa- ja vesialueet Määrärahan lisäys euroa 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet, 948 HA-KT sopimusrakentaminen Määrärahan vähennys euroa 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet Määrärahan vähennys euroa 964 Osakkeet ja osuudet, tekninen ja ympäristötoimi Määrärahan vähennys euroa 7195 Koneet ja kalusto, Tilapalvelut Määrärahan lisäys euroa 9512 Koneet ja kalusto, Konsernipalvelut, Määrärahan vähennys euroa Tapiolan taseyksikkö Määrärahan siirto kunnallistekniikan määrärahasta aineettoman omaisuuden määrärahaan euroa 9112 Määrärahan siirto aineettomien hyödykkeiden määrärahasta 9512 koneet ja kalusto määrärahaan euroa Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 21 / / Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen Länsimetro Oy:n lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Vierunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 korottaa kaupungin omavelkaisen takauksen määrää Länsimetro Oy:n lainoille seuraavasti: Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Ruoholahti - Matinkylä, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 771 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta. Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai laina-erän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade -luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset, - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset, 3 päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota,

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 22 / 82 4 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta. Selostus Takausvaltuutta ehdotetaan tarkistettavaksi niin, että se kattaa hankkeen loppuvaiheessa esille tulleet hankkeen loppuunsaattamiskustannukset mukaan lukien pitempi rakentamisaika. Länsimetron matkustajaliikenteen oli tarkoitus alkaa , mutta hanke ei valmistunut tuohon ajankohtaan mennessä ja liikenteen aloittamista on jouduttu siirtämään vuoden 2017 puolelle. Tarkkaa ajankohtaa liikenteen aloittamiselle ei ole vielä tiedossa. Takausvaltuuden kattosummaan sisältyy myös odottamattomien kustannusten riskivaraus. Hankkeen taustaa Valtuusto käsitteli Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmää ja valitsi järjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti - Matinkylä kokonaan tunnelissa kulkevan metron. Hankkeen toteuttamiseksi Espoo ja Helsinki ovat perustaneet Länsimetro Oy -nimisen keskinäisen kiinteistöyhtiön, joka on merkitty kaupparekisteriin Yhtiöstä Espoo omistaa 72 % ja Helsinki 28 %. Samassa yhteydessä kaupungit allekirjoittivat osakassopimuksen yhtiön hallintoon sekä kustannusten jakoon liittyvistä kysymyksistä. Osapuolten kustannusvastuu infrastruktuurin rakentamisen aiheuttamien kulujen ja kustannusten kattamiseksi ja rahoittamiseksi on sovittu toteutettavaksi aiheuttamisperiaatteen mukaisella tavalla (rajalta poikki). Rakentamisvaiheen kustannukset määräytyvät yhtäältä Espoon kaupungin alueella ja toisaalta Helsingin kaupungin alueella tapahtuvaan rakentamiseen kohdistuviin kustannuksiin. Mikäli kustannus kohdistuu sekä Espoon että Helsingin puoleiseen metro-osuuteen, jaetaan kustannus Espoon ja Helsingin maksettavaksi maantieteellisesti kohdennettujen kustannusten määrittämässä suhteessa, elleivät osapuolet yhdessä sovi käytettäväksi jotain muuta jakoperustetta. Aiemmat päätökset Länsimetron rakentamis- ja rahoituspäätös Valtuusto päätti Espoon osalta länsimetron rakentamisesta ja rahoituksesta Käsittelyn pohjana oli Länsimetro Oy:n laatima hankesuunnitelma sekä valtion rahoituksen osalta valtion kehysriihen kannanotto. 1 kehottaa Länsimetro Oy:tä jatkamaan metron suunnittelua sekä toteuttamaan hanke hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 23 / 82 kustannusarvio on yhteensä 713,6 milj. euroa (alv 0 %, maanrakennuskustannusindeksi 131,5 pistettä / lokakuu 2007) ja Espoo osuus kustannuksista on 355,3 milj. euroa (alv 0 %), kun valtion osuus on kokonaiskustannuksista 30 %, 2 päättää, että hankkeen suunnitteluvaiheen Espoon osuus rahoitetaan kaupungin budjetista osoitettavin varoin ja rakentamisvaiheen Espoon kustannusosuus rahoitetaan yhtiön ottamalla lainoituksella, jonka kaupunki takaa. Valtuusto on myöntänyt kaupungin omavelkaisen takauksen yhtiön enintään 400 miljoonan euron määräisille lainoille ja niiden suojaamisessa käytettäville johdannaisille. Valtuusto päätti kokouksessaan Länsimetro Oy:n omavelkaisen takauksen korottamisesta sekä lainojen suojaamisessa käyttävistä johdannaisista 1 korottaa kaupungin omavelkaisen takauksen määrää Länsimetro Oy:n lainoille seuraavasti: Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Ruoholahti - Matinkylä, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 490 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika:Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta. Korkoperuste:Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset:Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai laina-erän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset, 3

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 24 / 82 päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota, 4 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta. Valtuusto päätti kokouksessaan Länsimetro Oy:n omavelkaisen takauksen korottamisesta sekä lainojen suojaamisessa käyttävistä johdannaisista: 1 korottaa kaupungin omavelkaisen takauksen määrää Länsimetro Oy:n lainoille seuraavasti: Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Ruoholahti - Matinkylä, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 690 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta. Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai laina-erän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset, 3 päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota, 4 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta. Hankkeen toteutustilanne

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 25 / 82 Rakennusurakat ovat vastaanottovaiheessa, osa on jo vastaanotettu. Asemilla tehdään parhaillaan järjestelmien yhteiskoekäyttöjä. Rahoitus Valtuustojen päätösten mukaisesti yhtiö ottaa kaupunkien takaamaa lainaa rakennusvaiheen kustannusten kattamiseksi. Tällä hetkellä yhtiö on nostanut lainaa 940 miljoonaa euroa, josta Espoon osuus on 690 miljoonaa euroa. Kukin lainaerä kilpailutetaan erikseen pitkään lainaaikaan pystyvien rahoituslaitosten kesken. Euroopan investointipankin (EIB) ja Pohjoismaiden investointipankin (NIB) kanssa solmittiin puitesopimus, jossa EIB sitoutui lainaamaan yhtiölle 450 miljoonaa euroa ja NIB 120 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi tarjouskilpailuihin on osallistunut Kuntarahoitus Oyj. Nykyisistä lainoista 450 miljoonaa euroa on nostettu EIB:ltä, 370 miljoonaa euroa Kuntarahoitus Oyj:ltä ja 120 miljoonaa euroa NIB:ltä. Valtionavustukset maksetaan takautuvasti kerran vuodessa. Valtion avustusten kattosummaa tarkistetaan avustuksen maksuajankohdan ja summan perusteella maanrakennuskustannusindeksin perusteella (MAKU 2000, vertailukohtana 10/2007 pisteluku Pisteluku 8/2016 on 153,0). Valtionavustuksia on saatu loppuun mennessä kertyneistä kustannuksista 22,9 %. Päivitetty kustannusennuste ylittää aiemman kustannusennusteen. Nyt käsiteltävä takausesitys perustuu hankkeen loppukustannusennusteeseen, jossa hankesuunnitelman mukaista kustannusarviota 713,6 (Maku 10/2007 pisteluku 131,5) on tarkistettu ennakoidulla indeksimuutoksella. Indeksimuutos on arvioitu vuoden 2017 alkuun. Tämän lisäksi takausvaltuutuksessa on varauduttu Niittykummun aseman valmiiksi rakentamisesta koituvaan lisäkustannukseen 48,3 milj. euroa sekä Matinkylän bussiterminaalin toteuttamiseen metrokeskushankkeen sisään (Kamppi-malli) hankesuunnitelmavaiheen taivasalla olleen ratkaisun sijaan. Toteutuva terminaali perustuu kaupungin laatimaan metrokeskuksen asemakaavaan, joka sai lainvoiman Lisäkustannukset terminaaliratkaisusta ovat 16,8 milj. euroa. Aiemmin maksetut valtionosuudet on maksettu rakentamisen etenemisen mukaan ja hankkeen lopussa valtionosuudet pitää saada tasattua kaupunkien kesken sovittuja maksuosuuksia vastaaviksi. Tämän takia Espoolle aiemmin maksettuja valtionosuuksia siirretään Helsingille 2,6 milj. euroa, joka pitää huomioida Espoon takausvaltuudessa. Rahoituskustannuksiksi rakennusvaiheen loppuun on ennustettu yhteensä 45 milj. euroa sisältäen korkosuojauksesta koituvat korkokustannukset. Hankkeen lainoista 40 % on korkosuojattuna. Odottamattomiin kuluihin esitetään varausta yhteensä 32,2 milj. euroa. Tästä kaupunkien maksuosuuksien suhde huomioiden Espoon osuus on 22,7 miljoonaa, joka esitetään sisällytettäväksi takausvaltuuteen.

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 26 / 82 Edellä olevan perusteella Espoon osalle kohdentuva takausvaltuustarve on 771 milj. euroa. Aikaisempaa takausvaltuutta kasvatetaan 81 milj. euroa. Yhtiö on nostanut lainat pitkäaikaisina, 30 vuoden lainoina. Lainojen hintataso on ollut poikkeuksellisen alhainen huolimatta pitkästä lainaajasta. Vallitseva alhainen korkotaso laskee merkittävästi hankkeen rakennusaikaisia rahoituskustannuksia. Tällä hetkellä nostettujen lainojen keskikorko on 1,325 %. Takaukset Jotta hankkeen häiriötön loppuun saattaminen ja rahoituksen kokonaisvaltainen järjestäminen on mahdollista, esitetään takauksen määrä korotettavaksi enintään 771 miljoonaan euroon. Länsimetro Oy:n rahoituksen järjestämisestä huolehtivat kaupungit yhteistyössä Länsimetro Oy:n kanssa. Lainanottopäätökset tekee yhtiön hallitus ja lainat tulevat yhtiön taseeseen. Metro on pääomavaltainen joukkoliikennejärjestelmä ja merkittävä osa metron kustannuksista on pääomakuluja. Metrotunnelin ja -radan käyttöaika on pitkä, joten kustannusten kohdistamiseksi käyttäjille oikeudenmukaisesti tulee rahoituksen myös olla pitkäaikaista. Korkosuojaus Metron rahoituksen osalta on varauduttava erilaisten suojausinstrumenttien käyttöön. Tällaisia ovat ainakin valuutanvaihtosopimukset, koronvaihtosopimukset sekä korkokatto ja - lattia -sopimukset. Lähtökohtana on ottaa laina euromääräisenä, mutta markkinatilanne saattaa johtaa siihen, että edullisin tapa on ottaa laina esim. USA:n dollareissa, Sveitsin frangeissa tai Japanin jeneissä ja muuttaa laina heti nostohetkellä valuutanvaihtosopimuksella euroiksi. Kurssiriskiä ei Länsimetro Oy ota. Suojaus on itse lainanotosta erillinen toimenpide, eikä esim. edellytä lainanantajan suostumusta. Johdannaisten käyttö edellyttää osapuolten välillä johdannaisten yleissopimusta ja lisäksi erillistä sopimusta kustakin suojaustoimenpiteestä. Jotta johdannaisia voidaan tehdä hyvän luottokelpoisuuden (vähintään Investment grade -luottoluokituksen) omaavien vastapuolien kanssa ja pitää marginaali mahdollisimman pienenä, tulee johdannaisille saada kaupungin omavelkainen takaus. Takauksen tulee koskea sekä johdannaisten yleissopimusta että jokaista erillistä suojaustoimenpidettä. Jotta yksittäistä suojaustoimenpidettä tehtäessä voidaan päästä mahdollisimman hyvään hintaan ja riittävään hajautukseen vastapuolten osalta, ei vastapuolten määrää tulisi rajata. Suojaus tulee olla mahdollista koko taattavan lainamäärän osalta. Suojaustenkin (yleissopimukset ja yksittäiset suojaustoimenpiteet) osalta neuvottelut hoitavat kaupungit yhdessä yhtiön kanssa. Päätökset tekee Länsimetro Oy:n hallitus.

27 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 27 / 82 Koska kyseessä on keskinäinen kiinteistöyhtiö, jolloin taattavat lainat kohdistuvat vain Espoon rahoitusosuuteen, ei lainojen tai johdannaisten takaukselle edellytetä vastavakuutta. Sen sijaan takauksista peritään takausprovisiota vuosittain 0,05 % pa laskettuna lainan tai lainojen keskisaldolle. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 korottaa kaupungin omavelkaisen takauksen määrää Länsimetro Oy:n lainoille seuraavasti: Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Ruoholahti - Matinkylä, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 771 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta. Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai laina-erän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade -luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset, - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset, 3 päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota, 4

28 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 28 / 82 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta. Käsittely Byman ehdotti asian hylkäämistä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin hylkäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

29 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 29 / / Kaupunginhallitus Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntömuutos Valmistelijat / lisätiedot: Sampo Suihko, puh Tiina Pesonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteen mukaiset muutokset sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöön. Johtosääntömuutokset tulevat voimaan Liite Selostus 3 Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntömuutokset Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntömuutoksilla selkeytetään kaupungin toimielinten roolia kehitettäessä palvelu- ja tilaverkkoa. Sivistystoimen lautakunnat vastaavat jatkossa selkeämmin omalta osaltaan palveluvelvoitteen toiminnallisista edellytyksistä, palvelun sisällöstä ja tarjoamisesta. Palveluverkko muodostaa kokonaisuuden, jossa huomioon otetaan palvelun saatavuus, saavutettavuus, laatu sekä kustannukset. Palveluverkko vastaa muuttuviin asiakas- ja palvelutarpeisiin, kaupunkirakenteeseen, lainsäädäntöön ja palvelun tuotannon tapoihin. Keväällä 2017 johtosääntöjen kokonaisuudistusten yhteydessä toimivalta palveluverkosta tullaan esittämään valtuuston tehtäväksi. Kaupunkirakenteen, rakennusten ja tilojen suunnittelusta, rakentamisesta ja teknisestä toteuttamisesta vastaa tekninen ja ympäristötoimi. Nyt tehtävällä johtosääntömuutoksella selkeytetään lautakuntien ja tila ja asuntojaoston päätösvaltaa tila-asioissa. Lautakunnan esitykset palveluverkon yksittäisistä tiloista viedään kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston käsiteltäväksi. Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan tila- ja asuntojaosto päättää mm. palvelujen järjestämistä ja toteutusta koskevista toimintaperiaatteista siten, että ne edistävät kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Muilla nyt tehtävillä muutoksilla mm. tarkennetaan johtosääntöä vastaamaan virkanimikkeitä sekä päivitetään opetus- ja