TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.-31.12.2003"

Transkriptio

1 MAA- ja METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tilivirasto 401 1

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKATSAUS Toimintaympäristön ja toiminnan muutokset Toiminnan organisointi ja johtaminen Toiminnan rahoitus HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT Henkilöstötilinpäätös Toimitilat KANSAINVÄLINEN TOIMINTA TOIMINNAN TULOKSELLISUUS VAIKUTTAVUUS... 9 Vaikuttavuus ja palvelukyky... 9 Prosessit ja rakenteet Talous ja resurssit Ihmiset ja osaaminen TALOUDELLISUUS JA TUOTTAVUUS Johto ja johdon alaiset yksiköt Tietohallintopalvelut Taloushallintopalvelut Tilastotuotantopalvelut Hallinto- ja virastopalvelut Voimavarojen kohdentuminen KANNATTAVUUS TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTELU TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTELU SISÄINEN VALVONTA ALLEKIRJOITUKSET

4 1. TOIMINTAKATSAUS 1.1. Toimintaympäristön ja toiminnan muutokset EU:n maatalouspolitiikan uudistus Vuoden 2003 kesäkuussa Euroopan unionin maatalousministerit pääsivät ratkaisuun maatalouden suorien tukien uudistuksesta. Suurin osa tuista irrotetaan tuotannosta, ja perustetaan uusi tilatukijärjestelmä. Uudistuksella on monia syvällekäyviä vaikutuksia maataloushallinnon ja siten myös Tiken toimintaan. Erityisesti tietojärjestelmiä joudutaan uudistamaan merkittävästi. Tiken tehtävät ja myös henkilöstön määrä tulevat kasvamaan uudistuksen johdosta. Alueellistaminen Valtion keskushallinnon tehtävien alueellistamisesta annettiin valtioneuvoston iltakoulukannanotto helmikuussa Sen mukaan ministeriön maatalousosaston toimeenpanotehtäviä ja niihin liittyviä tietopalvelukeskuksen tehtäviä tultaisiin siirtämään perustettavaan alueelliseen toimipisteeseen vuodesta 2006 alkaen siten, että lopputavoitteena olisi noin 150 hengen virasto. Kertomusvuoden aikana alueellistamista valmisteltiin ministeriön ja Tiken yhteisessä työryhmässä, mutta poliittisia päätöksiä alueellistamisen toteuttamiseksi ei tehty Toiminnan organisointi ja johtaminen Tiken toiminta-ajatus ja visio päivitettiin ja tehtiin tasapainoinen tuloskortti (BSC) koko organisaatiolle ja erikseen kullekin palveluryhmälle. Johtaminen Tikessä tukeutuu suurelta osin tuloskorttiajatteluun. Muita Tikessä käytössä olevia johtamisen työkaluja ovat henkilöstöstrategia ja henkilöstötilinpäätös, osaamisen kehittämissuunnitelma, laatupalkintojärjestelmä (EFQM) ja palkkausjärjestelmä Ministeriö ohjasi Tiken toimintaa aikaisempien vuosien tapaan tulossopimuksen ja sitä täydentävän palvelusopimuksen avulla. Tulossopimuksen toteutumista tarkasteltiin elokuun lopun tilanteen mukaisen väliraportin perusteella. Tulostavoitteet todettiin olennaisilta osiltaan saavutetun. Tiken johtamisessa ylijohtajan apuna toimii johtoryhmä, johon kuuluvat ylijohtaja, palveluryhmien johtajat ja henkilöstön edustaja. Kokouksiin osallistuu myös viestintäpäällikkö, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus. Johtoryhmä kokoontui pääsääntöisesti kerran viikossa. Esimiesfoorumeihin kokoontuvat kaikki Tiken esimiehet noin kerran kuussa. Niiden tarkoituksena on "jalkauttaa" Tiken strategiaa ja toimia tiedon kulun kanavana kumpaankin suuntaan. 4

5 Työjärjestystä muutettiin Toiminnan tehostamiseksi ylijohtajan alaisuuteen perustettiin kehittämisyksikkö, jonka tehtäviin kuuluvat controller-toiminnot, laadun ja prosessien kehittäminen, koulutus ja muu osaamisen kehittäminen sekä työnantajatehtävien hoito. Vuonna 2003 tietohallintoryhmä järjestäytyi uudelleen niin, että ryhmään muodostettiin viisi yksikköä: -Tietotekniikkapalvelut -Maataloushallinnon tietojärjestelmäpalvelut -ELATI-tietojärjestelmäpalvelut -Tietovarantopalvelut -Hallinto- ja talousjärjestelmäpalvelut. Vastaavasti hallinto- ja virastopalveluryhmä organisoitiin neljäksi yksiköksi: -Hallintoyksikkö -Tietopalveluyksikkö -Virastopalveluyksikkö 1 -Virastopalveluyksikkö Toiminnan rahoitus 2003 Vuoden 2003 varsinaisessa talousarviossa myönnettiin toimintamenoja varten nettomäärärahaa yhteensä euroa. Vuoden 2003 ensimmäisessä lisätalousarviossa Tikelle osoitettiin lisämäärärahaa euroa Ves:n vaikutusten ja EU:n komission kirjanpitouudistuksen aiheuttamien tietojärjestelmämuutosten rahoittamiseksi. Kun vuodelta 2002 siirtyi euroa, oli määrärahaa nettomenojen rahoittamiseen yhteensä euroa. Vuoden 2003 talousarvion tuloarviossa oli bruttotulojen määräksi arvioitu yhteensä euroa, josta maksullisen toiminnan tuloja arvioitiin olevan noin euroa ja muita tuloja yhteensä euroa. 5

6 Talousarvion toteutuminen ( euroa) : Momentti ( TMA ): Määräraha Käytetty Ylitys-/säästö+ Bruttomenot: Varsinainen palvelutoiminta , ,4-22,6 Eläintunnisterekisteriin liittyvien palvelujen osto 2 390, ,0 +147,0 Yhteensä (TMA) , ,4 +124,4 Siirtyvä erä vuodelta , ,6 Tulot: Arvioitu Toteutunut Alitus- /ylitys+ Maksullinen palvelutoiminta 3 345, ,4-252,4 - julkisoikeudelliset suoritteet 2 916, ,0-158,8 - muut suoritteet 429,0 335,4-93,6 Muut tulot 1 264, ,4 +756,4 - tulot EU:lta 240,0 264,1 +24,1 - muut tulot 1 024, ,3 +732,3 Toteutuneet tulot yhteensä: 4 609, ,8 +504,0 Yhteenveto TMA: Bruttomenot yhteensä , , ,4 Toteutuneet tulot 4 609, , ,0 Nettomenot , , ,4 Vuodelta 2002 siirtynyt rahoitussäästö Vuoden 2003 talousarviosta syntynyt säästö 628,4 Vuodelle 2004 siirtyvä rahoitussäästö (SE) 1 785,0 Tiken palvelutoiminnan menosäästö vuodelle 2003 budjetoituun verrattuna oli euroa. Maksullisen toiminnan tulokertymä oli puolestaan euroa arvioitua pienempi. Julkisoikeudellisten suoritteiden tulokertymä jäi euroa arvioitua pienemmäksi, koska eläintunnisterekisterin hoitoon liittyviä tarkastusmaksuja kertyi arvioitua vähemmän. Makeralle tuotettavien taloushallintopalvelujen hintaa esitettiin korotettavaksi vuodelle 2003 vastaamaan omakustannusarvoa, mutta esitystä ei hyväksytty. Vastaavaa vähennystä ei kuitenkaan ollut tehty määrärahaarvioon, joten alijäämää siltä osin syntyi noin euroa. Liiketaloudellisesti hinnoiteltujen suoritteiden tulokertymä jäi niin ikään suunniteltua euroa pienemmäksi. Tästä euroa aiheutui (hallinnon) asiakkaan rahoitusvaikeuksista. 6

7 Muita tuloja kertyi euroa arvioitua enemmän. Tästä euroa oli EU-hankkeille budjetoitujen tulojen ylitystä ja euroa pääasiassa ministeriöltä ja hallinnonalan virastoilta ja laitoksilta saatua korvausta niille toteutetuista tietohallinnon kehittämishankkeista. Vuodelle 2004 siirtyvä erä euroa sisältää pääasiassa keskeneräisten, meneillään olevien tietohallinnon kehittämishankkeiden toteuttamiseen käytettäväksi osoitettuja määrärahoja sekä pääasiassa vuonna 2003 toteutettujen EU:n maatalouden rakennetutkimuksen ja EU:n maankäyttöaluetutkimusprojektin suorittamista varten osoitettuja vuodelle 2004 siirtyviä varoja HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT Henkilöstötilinpäätös 2003 Henkilöstötilinpäätöksen luvut on koottu Helmi Infossa käytettävissä olleiden tietojen perusteella. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ryhmistä henkilöstömäärältään suurin oli tietohallintoryhmä, jossa oli 134 henkeä (123,5 htv). Talousryhmässä oli 50 henkeä (47,1 htv), tilastoryhmässä 38 (30,4 htv) ja hallinto ja virastopalveluryhmässä 38 henkilöä (34,7 htv). Ylin johto ja esikunta muodostivat pienimmän kokonaisuuden eli 10 henkeä (11,1 htv). Siihen kuuluivat sisäisen tarkastuksen yksikkö ja viestintäyksikkö, henkilöstö- ja laatuasiat sekä controller. Yhteensä tietopalvelukeskuksen henkilöstön lukumäärä oli 270. Henkilötyövuosia oli 246,8. Henkilötyövuoden hinta oli Tikessä keskimäärin euroa ( euroa vuonna 2002). Säännöllisestä vuosityöajasta käytettiin varsinaiseen työskentelyyn keskimäärin 81,6 prosenttia v (82,8 % v.2002). Tehty vuosityöaika koko budjettitalouden osalta oli 81,9 % vuonna Vuodelta 2003 tätä tietoa ei ole vielä saatavilla. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen henkilöstöstä vähän yli puolet oli naisia (54,9 %). Talousryhmässä oli naisten osuus 96 % ja tilastoryhmässä 81,6 %. Tietohallintoryhmässä oli miesten osuus 69,4 %. Henkilöstön keski-ikä oli 38,6 vuotta. Naisten keski-ikä oli 42,3 vuotta eli huomattavasti korkeampi kuin miesten keski-ikä 33,9 vuotta. Seniori-ikäisiä, eli yli 45-vuotiaita oli Tiken henkilöstöstä 32,3 prosenttia. Kokonaispoistuma oli 9,7 prosenttia. Poistumasta suurimman osan muodostivat toisen työnantajan palvelukseen siirtyneet ja palkattomalle virkavapaalle lähteneet. Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuoden aikana kaksi henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeelle yksi henkilö, ja yksi henkilö kuoli. Tulovaihtuvuusluku oli 17,6 prosenttia. Laskennassa on otettu huomioon virkaan nimitetyt, työsuhteeseen toistaiseksi nimitetyt ja määräaikaisesti virka- tai työsuhteeseen nimitetyt. Lisäksi henkilöstöä siirtyi jossain määrin muuttuneisiin tehtäviin. 7

8 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalveluksessa lyhyitä (1-3 pv) sairauspoissaoloja oli 3,9 päivää henkilötyövuotta kohden. Pitkiä sairauspoissaoloja (4 pv tai yli) oli 5,0 päivää henkilötyövuotta kohden. Varhaiskuntoutuksesta syntyneitä poissaoloja oli 1,0 päivää henkilötyövuotta kohden. Tapaturmapoissaoloja oli 0,2 päivää henkilötyövuotta kohden Toimitilat Tietopalvelukeskuksen toimitiloissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna Tikeen palkattujen lisähenkilöiden työpisteet sijoitettiin pääsääntöisesti tiivistämällä työpisteiden sijoittelua olemassa olevissa tiloissa, mikä huononsi työtilojen toimivuutta. Tikelle perustettiin Lapinjärvelle yksi uusi etätyöpiste, jossa on kolme työntekijää. Tampereen toimitilan vierestä hankittiin lisätilaa neljän työpisteen verran. Liisankadun kiinteistöissä tehtiin koko vuoden pintaremonttia, jossa korjattiin pintavauriot katoista, seinistä ja lattioista. Liisankadulla suoritettiin myös ilmastointiputkien nuohous. Voimatalossa oli koko vuoden ajan ilmanvaihto- ja lämpötilaongelmia, joiden korjaamiseksi Tike joutui tekemään runsaasti töitä. Niitä ei kuitenkaan saatu täysin poistettua. Tikellä oli vuonna 2003 toimitiloja Liisankadulla m 2, josta toimistotiloja oli m 2. Voimatalossa Tikellä oli käytössä m 2, josta oli m 2 toimistotilaa. Etäpisteissä oli vuokrattuna toimistotilaa yhteensä noin 150 m 2. Tikellä oli käytössään toimistotilaa yhteensä m 2 eli noin 15,5 m 2 työntekijää kohden KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Tilastoryhmä osallistui kansainväliseen yhteistyöhön ASA-komiteassa sekä EU:n maataloustilastokomiteassa ja sen alaisissa työryhmissä. Se osallistui myös maataloustilastokomitean alaiseen Task Force -työhön Euroopan maataloustilastojen kehittämiseksi sekä oli aktiivinen toimija maataloustilastoinnin Baltic-Nordic ja pohjoismaisessa yhteistyössä. Tilastoryhmä käynnisti yhdessä muiden pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa uudelleen säännöllisen Baltic- Nordic seminaariyhteistyön, ja se toimi yhteistyöryhmässä puheenjohtajana. Tike jatkoi toimintaa LANDSIS g.e.i.e -organisaatiossa yhdessä Ranskan maatalousministeriön tilasto-osaston kanssa. Tike osallistui LANDSISin hallintoon ja tarjosi sen kautta asiantuntijapalveluita Euroopan maataloustilastoinnin kehittämiseksi. Tietohallintoryhmä on ollut mukana Virossa saksalais-irlantilaisessa kehittämisprojektissa. Projekti toteutettiin EU-rahoitteisena Twinning-projektina. Projektin tavoitteena oli avustaa Viron maksajavirastoa (ARIB) rakentamaan maataloustukien hallinnointiin tarvittava yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS) sekä avustaa maksajavirastoa luomaan EU:n vaatimat tietojärjestelmäkäytännöt. Tietojärjestelmän rakentamisen pohjana käytettiin Suomen vastaavaa järjestelmää. Tietohallintoryhmän asiantuntijoita osallistui projektiin erilaisilla työpanoksilla 10. Vuoden aikana aloitettiin myös vuoden 2004 aikana alkavan jatkoprojektin valmistelu. 8

9 2. TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2.1. VAIKUTTAVUUS Vaikuttavuutta tarkastellaan sen mukaan, miten tulostavoitteet ovat toteutuneet. Maaja metsätalousministeriön ja Tietopalvelukeskuksen välillä sovittiin allekirjoitetussa tulossopimuksessa seuraavista tulostavoitteista. Vaikuttavuus ja palvelukyky 1. Tietopalvelukeskuksen toiminnan kehittämisestä tehdyn selvityksen mukaisesti tietopalvelukeskuksesta kehitetään maatalous-, maaseutu- ja elintarvikehallinnon yhteinen tietovarantojen ja tietotekniikan hallintaan erikoistunut asiantuntija- ja palveluyksikkö. Tietopalvelukeskus laatii kehittämissuunnitelman ja sitä koskevan aikataulun sekä uudistaa organisaatiotaan vastaamaan uusia palvelutehtäviä. Keskeistä on palveluvalmiuksien tehostaminen sekä palvelujen selkeämpi tuotteistaminen ja keskittyminen asiakkaiden kannalta keskeisimpiin erikoisosaamisen tehtäviin. Toimintansa kehittämiselle Tike asetti syksyllä 2003 seuraavat strategiset päämäärät: 1) Tike kehittyy tietotekniikan integraattoriksi, 2) Tike kehittyy maaseudun ja elintarviketalouden tietoportaaliksi, 3) Tike kehittyy tukipalveluiden palvelukeskukseksi. Tiken ja sen ryhmien työjärjestykset uusittiin vastaamaan paremmin asetettuja strategisia päämääriä. Osana toimintolaskentaprojektin toteuttamista aloitettiin vuonna 2003 Tiken tuotteiden ja palveluiden määrittely sekä tuote- ja palvelukohtaisen kustannuslaskenta- ja budjetointimallin toteuttaminen. Työ valmistuu Tietohallintoa koskeva kehittämissuunnitelma ja aikataulu laaditaan, kun Tiken rooli tietohallintopalvelujen tuottajana on täsmentynyt maa- ja metsätalousministeriön hallinnon alan tietohallintostrategiassa. Tiken tietopalvelun kehittämisprojektissa analysoitiin Tiken tietopalveluiden nykytilaa. Kehittämisprojekti loppui , jolloin esiteltiin suositus Tiken tietopalveluiden uudelleenorganisoinniksi. Palvelukeskuskonseptin kehittämishankkeen käynnistäminen jäi vuoden 2004 puolelle. Hankkeessa määritellään tavoitetila palvelukeskuksen toimintamallille ottaen huomioon Valtiokonttorin suositukset. Tikessä pidettiin mahdollisena taloushallintoa laajemman palvelumallin toteuttamista. 9

10 2. Tietopalvelukeskus käynnistää maaseudun kehitystä ja tilaa kuvaavan indikaattoritiedon tuotannon kehittämisen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttamisen ja uuden ohjelman valmistelun tukemiseksi. Tilastoryhmä aloitti selvitystyön maaseudun kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen tuottamisesta. Työ alkoi tiedontuotannon rajapintojen selvittämisestä muiden tietoa tuottavien toimijoiden kanssa. Tilastoryhmästä on edustaja EUROSTATin tänä vuonna aloittamassa 'Rural Development Indicators' työryhmässä. Lisäksi aloitettiin selvitystyö MMM:lle suunnattujen tietopalvelujen kehittämisestä. 3. Tietopalvelukeskus kehittää asianhallintaa ja sähköisiä palveluita yhdessä ministeriön kanssa. Ministeriön ja Tiken yhteinen verkkopalvelustrategia valmistui. Strategiassa määritellään verkkopalveluiden tavoitteet ja kehittämisohjelma. Projektissa valmistuivat myös suositukset ministeriön ja Tiken intranet-, internet- ja extranetsivustojen teknisen alustan toteuttamiselle. Sähköisten palvelujen laajamittainen toimeenpano edellyttää taustajärjestelmien olemassaoloa. Taustajärjestelmät koostuvat mm. pääsynhallintapalveluista, sanastoista, hakemistoista, hakemusten hallintajärjestelmästä, asiakirjahallinnan järjestelmästä sekä itse verkkopalvelusovelluksista. Pääsynhallintapalvelu on pilottilaajuudessa käytössä esimerkiksi Vipu-sovelluksessa. Vahvaa tunnistamista järjestelmä ei sisällä. Ministeriön tietohallintoyksikkö asetti työryhmän selvittämään, voidaanko nykyisestä TE-keskusten käytössä olevasta diaarisovelluksesta kehittää maataloushallinnon yhteinen tukihakemusten rekisteröinti- ja asiakastietojen hallinnan järjestelmä (hakemusrekisteri). Mahdollinen kehittämistyö toteutuu vuoden 2004 aikana. Asiakirjahallinnon toimintaprosesseja kuvattiin ministeriön ja Tiken yhteistyönä ministeriön asettamassa projektissa. Vuoden aikana saatiin valmiiksi nykytilanteen kartoitus. Seuraavaksi tehtävänä on määritellä hankittavan tietojärjestelmän toiminnalliset tavoitteet ja vaatimukset, jotka ovat pohjana asiankirjahallinnan tarjouskilpailulle. Prosessit ja rakenteet 4. Tietopalvelukeskus jatkaa ydinprosessiensa kuvausta, dokumentointia ja kehittämistä erityisesti viljelijätukien käsittelyä ja maksua tukevien prosessien osalta sekä tarkistaa organisaatiorakenteensa prosesseja tukevaksi. Tike tunnisti omat asiakasprosessinsa ja laati niistä Tiken prosessikartan tammikuussa Prosessikarttaa purettiin auki eri palveluja tuottavien prosessien osalta kaikissa palveluryhmissä. Asiakkaan asiointia Tiken kanssa pyritään helpottamaan palvelujen tuotteistamisella ja tehostamalla prosessien toimintaa. Tuotteistaminen on meneillään kaikissa palveluryhmissä. Työjärjestystä muutettiin siten, että se tukee prosessimaista toimintaa. Organisaatioon voidaan nyt nimetä prosessin omistajat, joiden tehtävänä on varmistaa prosessin toimivuus asiakkaan suuntaan yhdessä prosessiin osallistuvien eri osapuolten kanssa. 10

11 5. Tietopalvelukeskus jatkaa tasapainoiseen tuloskorttiin perustuvan johtamis- ja seurantajärjestelmänsä kehittämistä erityisesti tukemaan omalta osaltaan hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnittelua ja tulosohjausta. Tähän perustuen tietopalvelukeskus kehittää tuloskorttiaan niin, että sen määrittelemää toiminnan tavoitetasoa ja siihen sisältyviä mittareita voidaan soveltaa vuoden 2004 tulostavoitteista sovittaessa. Tiken tuloskorttiin vuodelle 2004 sisällytettiin eräitä tavoitteita, jotka sisältyvät myös Tiken tulossopimukseen. Tavoitteet koskevat asiakaspalvelun laatua ja luotettavuutta, palvelujen kustannuslaskentaa ja hinnoittelua sekä maatalouspolitiikan muutoksista johtuvien tietojärjestelmämuutosten toteutuksen onnistumista. 6. Tietopalvelukeskus selvittää maksajaviraston ja oman toimintansa tietoturvallisuuden hallinnan kehittämisvaihtoehtoja mm. kansainvälisiin tietoturvallisuusstandardeihin nojautuen. Esiselvitykset maksajaviraston ja Tiken tietoturvallisuuden nykytilasta ovat valmistuneet 5/2003. Arviot ovat samanmuotoisia keskenään ja vaatimukset on kirjattu kansainvälisen ISO17799/BS7799-tietoturvallisuusstandardin mukaisesti. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän standardointiprojekti käynnistyi. Talous ja resurssit 7. Tietopalvelukeskuksen tuottamien palvelujen maksuperusteet selvitetään, selkiytetään ja vahvistetaan. Tietopalvelukeskus asetti työryhmän, jonka tulee aikaisempiin selvityksiin nojaten määrittää ja ryhmitellä yhdessä palveluryhmien kanssa tietopalvelukeskuksen tuotteet ja palvelut, tehdä ehdotus tuotteiden ja palvelujen maksullisuus- ja hinnoitteluperiaatteiksi sekä tehdä yksityiskohtainen ehdotus tuotteiden ja palvelujen hinnoiksi vuodelle Maksullisuutta ja hinnoittelustrategiaa selvittävä työryhmä aloitti syyskuussa työnsä. Ministeriön hallinnonalan maksupolitiikkatyöryhmä jätti muistionsa , ja siihen pyydettiin lausunnot mennessä. Työryhmä odottaa asiasta lopullista päätöstä, jonka jälkeen se voi tehdä tarkemmat omaa organisaatiota koskevat linjaukset ja päätökset. 8. Tietopalvelukeskus uudistaa toiminnan seuranta- ja laskentajärjestelmiään toimintolaskennan periaatteita soveltaen. Seuranta- ja laskentajärjestelmän kehittämisprojekti (TIKU) asetettiin helmikuussa Projektin tavoitteena on luoda uusi järjestelmä, jolla saadaan käyttökelpoisia raportteja Tiken palveluiden ja tuotteiden yksikkö- ja kokonaiskustannuksista ja jonka avulla tuotetaan toiminnan tuottavuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta kuvaavia tunnuslukuja johtamisen tueksi. Projektin ensimmäisessä vaiheessa tehtiin nykytilan kartoitus, jossa kuvattiin tällä hetkellä käytössä olevat järjestelmät ja niistä saatavat raportit. Toisessa vaiheessa tehtiin muutostarpeiden kartoitus, jossa tiedusteltiin sekä tulosohjaajan että Tiken johdon ja esimiesten tarpeita uudelta laskentajärjestelmältä. Meneillään on kolmas vaihe eli uuden laskenta- ja raportointijärjestelmän määrittely ja toteutus. Tiken uusi sisäinen tilikartta on otettu käyttöön vuoden 2004 alusta. 11

12 9. Tietopalvelukeskus laatii hankintaohjesäännön ministeriön hankintastrategian suuntaviivojen mukaisesti. Tietopalvelukeskus asetti hankintaohjesäännön laatimista varten työryhmän, jonka määräaika oli Hankintaohjesääntö valmistui määräaikaan mennessä. Ihmiset ja osaaminen 10. Tietopalvelukeskus kehittää henkilöstönsä työhyvinvointia asettaen painopisteiksi johtamis- ja esimiestaitojen kehittämisen sekä ikääntyvien työntekijöiden työpanoksen ja kokemuksen hyödyntämisen. Työhyvinvointisuunnitelma laadittiin ja sen toteutumista seurattiin työhyvinvointiryhmässä. Tiken johtajille ja esimiehille järjestettiin koulutustilaisuus työhyvinvoinnista ja ikäjohtamisesta huhtikuussa. Esimiesvalmennus, kohderyhmänä johtajat ja päälliköt, käynnistyi marraskuussa. Mentorointiohjelma, jossa hyödynnetään kokeneiden työntekijöiden työpanosta ja osaamista, aloitettiin lokakuussa. 11. Tietopalvelukeskus osallistuu omalta osaltaan hallinnonalan turvallisuusstrategian suunnitteluun ja laatimiseen Tiken käsityksen mukaan hallinnonalan turvallisuusstrategian laadinta tulisi tapahtua ministeriön johdolla. Kun pyyntöä työhön osallistumiseen ei esitetty, ei Tikekään ollut asiassa aloitteellinen, lukuunottamatta edellä kohdassa 6 mainittua tietoturvallisuusselvitystä. 12

13 2.2. TALOUDELLISUUS JA TUOTTAVUUS Taloudellisuutta ja tuottavuutta tarkastellaan vuoden 2003 palvelutavoitteiden toteutumisen perusteella. Tulossopimuksessa sovittiin, että vuoden 2003 talousarvion pohjalta maa- ja metsätalousministeriö, Kasvintuotannon tarkastuskeskus ja Geodeettinen laitos tekevät erillisen palvelusopimuksen Tietopalvelukeskuksen kanssa. Maatilatalouden kehittämisrahaston palvelusopimus sisällytettiin ministeriön palvelusopimukseen v (kts ). Tiken voimavarojen kohdentamisesta sovittiin sopimuksen liitteessä olevan voimavarojen kohdentamissuunnitelman mukaisesti. Kohdentamissuunnitelman toteutumista tarkastellaan yksityiskohtaisesti kohdassa Palvelusopimuksessa sovitut vuoden 2003 tavoitteet toteutettiin Johto ja johdon alaiset yksiköt Sisäisen tarkastuksen yksikkö Tiken sisäisen tarkastuksen yksikkö teki sille Tiken työjärjestyksen mukaan kuuluvia tehtäviä. Lisäksi se teki valvonta- ja tarkastustehtäviä, joista sovittiin erillisillä palvelusopimuksilla. Palvelusopimuksissa sovittiin 190 htpv:n jakautumisesta seuraavasti: MAO 120htpv Momenttien (valtionapu maaseudun elinkeinojen edistäminen), (valtionapu 4H-toimintaan), momentin (hevostalouden edistäminen vedonlyönneistä hevoskilpailuissa kertyvillä varoilla) sekä momentin (maa- ja metsätalouden markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen) määrärahojen valvontaan KRO 30 htpv Momentin (hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen) ja (metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen) määrärahojen valvontaan MMM/Sita 40 htpv Tavoite 1: Itä- ja Pohjois-Suomi, EMOTR-O metsätalouden tarkastus Tase-erien täsmäytysmenettelyt Jälki- ja erityistarkastukset erillisen tehtäväksi annon mukaisesti Ministeriön käteiskassojen tarkastukset KTTK 30 htpv Palvelusopimuksen mukaiset sisäisen tarkastuksen palvelut Tarkastussuunnitelmassa oli lisäksi varattu Tiken sisäistä tarkastusta varten 70 htpv ja Geodeettisen laitoksen sisäistä tarkastusta varten 10 htpv. 13

14 Tarkastuspäivät jakaantuivat vuonna 2003 seuraavasti: MMM MAO KRO 30 -SITA 20 KTTK 20 Tike 70 YHT. 350 Palvelusopimusten mukaiset 190 tarkastuspäivää ylittyivät, sillä pelkästään MAO:lle tuotettiin 210 tarkastuspäivää maaseudun elinkeinojen edistämiseen, hevostalouden edistämiseen ja maa- ja metsätalouden markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen myönnettyjen valtionapujen valvontaan ja tarkastamiseen. Lisäpäiviä saatiin vähentämällä muille suunnattuja tarkastuspalveluja sekä lisäämällä sisäisen tarkastuksen resursseja kesäksi. Tarkastuskäyntejä tehtiin KTTK:n siementarkastusosastolle Loimaalle, Maatalouskemian osastolle Tikkurilaan sekä KTTK:n hallintoyksikköön Helsinkiin ja Puutarhaliittoon Malmille. Lisäksi muutaman tarkastuskohteen kirjanpito toimitettiin pyynnöstä Tiken sisäiseen tarkastukseen lähempää tutkimusta varten. Tavoiteohjelma 1:n Itä- ja Pohjois-Suomen osa-ohjelmien tarkastuksen yhteydessä tehtiin tarkastusmatkat Lapin TE-keskukseen, Lapin metsäkeskukseen ja Lapin 4H -piiriin sekä Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukseen, Pohjois- Pohjanmaan metsäkeskukseen sekä Oulun seudun Luonnonvaraoppilaitokseen. Tiken tarkastus toteutettiin ylijohtajan vahvistaman suunnitelman mukaisesti ja siitä annettiin erillinen kertomus. Kehittämisyksikkö Tikeen perustettiin lokakuun alusta kehittämisyksikkö, johon koottiin Tiken palveluryhmille ja muille yksiköille tukea antavia toimintoja. Näitä toimintoja ovat laadun ja prosessien kehittäminen, controller-toiminto, osaamisen kehittäminen ja työantajatehtävät (osa-aikainen). Kehittämisyksikön vastuulla oli TIKU-projektin koordinointi. Projektissa uusittiin Tiken sisäinen tilikartta ja aloitettiin tietojärjestelmän tarvemäärittely. Projekti jatkuu vuoden 2004 puolella, jolloin tarkoituksena on hankkia uusi laskenta- ja seurantajärjestelmä. Laatutyön painopisteinä olivat erityisesti esimiestoiminnan, tiedonkulun, osallistumisen ja prosessien kehittäminen. Kehittämiskohteiden tunnistamistyökaluna käytettiin edelleen EFQM-itsearviointia. STRADA-menetelmiä hyödynnettiin erityisesti strategiaprosessissa, jossa niitä käytettiin ryhmien tuloskorttien tekemisessä ja tulkinnassa. 14

15 Uutena laadun kehittämisprojektina käynnistettiin syksyllä BS 7799-standardin mukaisen tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän sertifiointivalmiuteen saattaminen. Projektin tavoitteena on Tiken toiminnan laadun parantaminen ja yhdenmukaistaminen ja komission tietoturvallisuusvaatimusten täyttäminen maksajavirastotehtäviä hoitavien osalta. Lisäksi sertifikaatin hankkimisella pyritään lisäämään asiakkaiden luottamusta ja tyytyväisyyttä Tiken palveluihin. Toimintavuoden aikana uudistettiin vuonna 1999 käyttöön otettuun uuteen palkkausjärjestelmään liittyvää vaativuusarviointikäsikirjaa seminaarin ja Tiken sisällä tapahtuneen työn avulla. Uudistus jatkuu vuoden 2004 aikana. Lisäksi aloitettiin tulospalkkauksen suunnittelu ja liittäminen osaksi palkkausjärjestelmää. Jatkettiin myös hyvään organisaatiokulttuuriin liittyvien palkitsemisen osioiden kehittämistä. Näitä ovat mm. mahdollisuus kehittyä, rakentavan palautteen eri muodot, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Tiken henkilöstöstrategiaa toteutettiin ja osaamista kehitettiin tuottamalla kehityskeskustelujen käymisen, osaamisen kehittämissuunnitelman laatimisen ja toteuttamisen työkaluja. Syksyllä laadittiin osaamisen kehittämisstrategia, jossa korostettiin osaamisen merkitystä sekä tuottavuustekijänä että työhyvinvoinnin edistämisen keinona. Samalla tarkennettiin tulevaisuuden kriittisiä osaamisalueita. Esimiehille järjestettiin yhteistilaisuuksia (esimiesfoorumi) kahdeksan kertaa vuoden aikana. Esimiesfoorumeissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, arvioitiin ja kehitettiin toimintaa sekä parannettiin tiedonkulkua. Johtajille ja esimiehille järjestettiin myös johtamisvalmennusta sekä yhden päivän koulutus työyhteisön ongelmatilanteissa toimimisesta. Viestintäyksikkö Lokakuussa 2003 tehtiin Tiken toimintastrategiaan pohjautuva viestintästrategia sekä operatiivinen viestintäsuunnitelma loppuvuodeksi 2003 samoin kuin alustava viestintäsuunnitelma vuodeksi Tikeen valittiin toukokuun alusta viestintäpäällikkö, ja aiemmin osa-aikaisena toiminut tiedottaja vakinaistettiin kesäkuun alusta. Tiken sisäisen kirjallisen viestinnän pääkanavassa Tintrassa julkaistiin vuonna 2003 ajankohtaisia tiedotteita 138. Tintran Talikko-palstalla eli sähköisessä henkilöstölehdessä julkaistiin 44 juttua. Painetusta henkilöstölehdestä Tiketistä ilmestyi kuusi numeroa. Tikestä lähetettiin vuoden 2003 aikana 20 suomenkielistä lehdistötiedotetta, joista 10 käännettiin myös ruotsin kielelle. Tike osallistui Oulussa järjestetyille Farmari-maatalousmessuille sekä Helsingissä järjestetyille, maaseutua kaupunkilaisille tunnetuksi tekeville Elma-messuille. Siellä messuvieraille tehtiin viestintäkysely. Messuvieraat toivoivat Tikeltä maa- ja elintarviketaloutta koskevaa tietoa ennen muuta Internetin kautta. Myös Tiken asiakastyytyväisyystutimuksesta välittyi asiakkaiden toivomus Tiken Internet-sivuston uusimisesta. Heti vuodenvaihteen jälkeen perustettiinkin projekti, jonka tehtäväksi tuli uudistaa Tiken Internet-sivuston viestinnällinen sisältö ja ulkoinen ilme. 15

16 Kesäkuussa tehtiin Tiken kymmenvuotiskertomus. Elokuussa uusittiin Tiken esite. Myös Tiken esittelykalvot uusittiin. Tiken viestintäyksikkö osallistui kertomusvuonna aktiivisesti hallinnonalan viestinnän ammattilaisten yhteistyöhön samoin kuin valtionhallinnon viestinnän ammattilaisten yhteistyöhön Tietohallintopalvelut Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tietohallintoryhmä (Tiha) hoitaa MMM:n maaseutuelinkeinojen ja niihin liittyvän hallinnon tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämistehtäviä. Vuonna 2003 lähes kaikki tehtävät liittyivät suoraan ministeriön ja sen alaisen hallinnon tukitehtävien hoitamiseen. Keskeiset tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitotehtävät sekä niihin tarvittava resurssimitoitus määriteltiin palvelusopimuksissa. Osana Tiken toimintolaskentaprojektia laadittiin palvelukuvaukset keskeisimmille asiakaspalveluille. Tihan uusi työjärjestys astui voimaan Sen mukaisesti tihan organisaatiota uudistettiin aikaisempaa palvelusuuntautuneemmaksi. Lisättiin valmiuksia toimia yhteisten tietovarantojen ja rekistereiden sekä yhteisen infrastruktuurin tarjoamiseksi maatalous- ja elintarvikehallinnon käyttöön. Järjestelmien kehittämis- ja ylläpitopalvelut asiakkaittain MMM yhteensä 103,3 htv Toimintavuoden aikana valmistuneet ja ylläpitoon siirretyt merkittävimmät järjestelmät olivat eläintunnisterekisteri ja uudistettu kiintiöhallintajärjestelmä. Alkuvuoden kehittämispanostus ja loppuvuoden ylläpitoon siirtäminen aiheuttivat lisäresurssitarpeita yhteensä noin 8 htv:n verran. Maatalouden laskentakeskuksessa aiemmin tuotettuja palveluja siirtyi Tihan hoidettavaksi eläintunnisterekisterin osalta. Kiintiöjärjestelmää ylläpidettiin aiemmin kahdessa osassa, meijereiden osalta ICL:ssä ja TE-keskusten kiintiöhallintajärjestelmän osalta Tihassa. Järjestelmien yhdistäminen aikaansaa merkittäviä säästöjä ylläpidon kokonaiskustannuksissa, mutta vaatii Tihassa lisäresursseja. Loppuvuodesta käynnistyi yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistamiseen liittyvien tietojärjestelmien koordinaatiohanke, joka tulee seuraavien kahden vuoden aikana työllistämään tietohallintoa merkittävästi. MMM:n Elintarvike- ja terveysosaston kanssa on niin ikään ollut käynnistymässä useita laajoja hankkeita, joiden toteutuminen ajoittuu seuraaville vuosille. Vuonna 2003 Eliten ylläpidon laajentuminen ja jatkokehittäminen vaati lisäresursseja noin 3 htv:tä. Lisäksi ELATI-yhteistyön tukeen käytettiin projektipäällikön työpanos, noin 1 htv. Kustannusvaikutuksiltaan (20 milj. ) merkittävin kehittämishanke vuonna 2003 oli hallinnonalan tietoliikenteen kilpailuttaminen. Kilpailuttamisella saavutettiin merkittävää taloudellista säästöä. 16

17 PC-infra projektin puitteissa päivitettiin MMM:n työasemalaitteistojen valmiutta siirtyä uuteen käyttöjärjestelmään ja sähköpostijärjestelmän uusimiseen. Työasemapalvelujen osalta tämä vaati lisäresursointia noin 1 htv:n verran. Myös systeemipalvelujen henkilöstöresursseja jouduttiin lisäämään 1 htv:n verran. Tulevaisuuden painopisteitä täsmennettiin MMM:n ja Tiken yhteisen verkkopalvelustrategian avulla. Tiha osallistui myös Viikkiviraston sekä MAO:n toimeenpanolinjan tietohallintoselvitysten ja arkkitehtuurisuunnitelmien laadintaan. Näiden osalta lisäresursseja käytettiin MMM:n palvelujen osalta noin 1,3 htv. Tietojärjestelmien kehittämisessä merkittävin ongelma on ollut liian vähäiset resurssit pitkän tähtäimen arkkitehtuuri- ja infrastruktuurin suunnitteluun. Puutteelliset resurssit johtavat ennen pitkää merkittäviin ongelmiin, joiden kustannusvaikutukset voivat muodostua kohtalokkaiksi. Ylläpitopalveluita tuotettiin ministeriölle noin 81 henkilön työpanoksella. Lisäystä edelliseen vuoteen oli noin 9 htv. Järjestelmien kehittämiseen ministeriölle kohdistettiin resursseja yhteensä noin 19 henkilön työpanos. Edellisenä vuonna vastaava luku oli noin 15. Lisäksi noin 3,5 htv kohdistui MMM:lle tuotettavien tilastopalveluiden tukeen. KTTK yhteensä 1,7 htv KTTK:n palvelujen osalta volyymi on pysynyt ennallaan. Merkittävin yhteistyöhanke on Tihan osallistuminen Siemen-järjestelmän kehittämiseen. Muut asiakkaat yhteensä 7,1 htv Tiha osallistui Viron Twinning-hankkeeseen alihankkijana 2 htv:n panostuksella. Muita asiakassuhteita on ollut muun muassa metsäkeskusten sähköpostin ylläpitotehtävät sekä mukanaolo Eelan Korva-projektissa. Tilausraportointi tutkimuslaitoksille ja muille tahoille on edelleen vaatinut merkittävää resursointia. Muille asiakkaille tuotetut palvelut ovat vuoden kuluessa lisääntyneet noin 0,5 htv:n verran. 17

18 Tietohallinnon ylläpitopalvelut Viljelijätukijärjestelmät Markkinatukijärjestem ät Rakennetukijärjestelmät Talousjärjestelmät Rekisterit Raportointi Eläinlääkintä ja elintarvike Infra Muut Kulut yht Palveluiden ostot MMM osuus kuluista Oheisessa kuviossa vasemmanpuoleinen pylväs osoittaa ylläpitoalueittain tietohallinnolle aiheutuneet kulut, joihin sisältyvät erilliskulut sekä välilliset palkkamenot että yleiskulut. Keskimmäinen pylväs kertoo ostopalveluiden määrän. Oikeanpuolimainen pylväs kuvaa MMM:lle tuotettujen palveluiden kuluja. Henkilöresurssit Tietohallinnossa tehtiin vuonna 2003 noin 126,2 henkilötyövuotta mukaan lukien siviilipalvelushenkilöt (4,6 htv). Tilaston tietojärjestelmätiimi siirtyi tilastoryhmästä tietohallintoryhmään (7,5 htv). Ministeriölle tehtävien palvelujen määrä lisääntyi 16,3 henkilötyövuodella vuodesta Tarkastelujaksolla kokonaisajasta palvelutehtäviin kohdistui 69,9 % ja ryhmän yhteisiin tehtäviin 10,4 %. Välillisen työajan osuudeksi jäi 19,7 %. Tuotetuista palveluista MMM:n osuus oli tarkastelujaksolla noin 82 %. 18

19 Tietohallintoryhmän tehtävät työajan jakautumisen mukaan % Järjestelmien kehittäminen Järjestelmien ylläpito Käytön tuki ja neuvonta Tuotannon tekninen tuki PC-infran ylläpito 14.5 Raportointi ja valvonnan tuki Muut tietohallinnon tehtävät Ylläpitotyön ja tuotannon teknisen tuen osuus on suhteellisesti edelleen kasvanut ylläpidossa olevien järjestelmien lisääntymisen myötä. TIKEn tietohallinnon henkilöresurssien käyttö ylläpitoalueittain 2002 ja 40,0 35,0 30,0 25,0 HTV 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Viljelijätukijärjestelmät Markkinatukijärjestelmät Rakennetukijärjestelmät Talousjärjestelmät Rekisterit Raportointi Eläinlääkintä ja elintarvikejärjestelmät Infra Muut yhteensä Oheisessa kuviossa on kuvattu ylläpidon henkilötyön kohdistumista eri palvelualueille vuosina 2002 ja Viljelijätukien osalta taso on vain hieman kasvanut. Suhteellisesti ja absoluuttisesti ovat merkittävästi lisääntyneet eläinlääkintä ja elintarviketalouden järjestelmien sekä infraan kohdistunut henkilötyön määrä. 19

20 Taloushallintopalvelut Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen talousryhmä toimii maaja metsätalousministeriön hallinnonalan taloushallintopalvelujen palvelukeskuksena. Talousryhmän asiakkaita ovat maa- ja metsätalousministeriön lisäksi Maaseutu-elinkeinojen valituslautakunta, Maatilatalouden kehittämisrahasto, Maatalouden interventiorahasto, EMOTR-T Suomen maksajavirasto, Kasvintuotannon tarkastuskeskus ja Geodeettinen laitos. Palvelut asiakkaittain Maa- ja metsätalousministeriö, tilivirasto 400 Maa- ja metsätalousministeriön kanssa solmitun palvelusopimuksen mukaisesti talousryhmä tuotti vuonna 2003 maa- ja metsätalousministeriölle kirjanpito- ja maksuliikennepalveluja sekä niihin liittyviä muita tukipalveluja. Lisäksi ministeriölle ja Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle tuotettiin eräitä henkilöstöhallinnon palveluja sekä palkanlaskentapalvelut. Talousryhmä vastasi Maksajavirastoon akkreditoituna toimijana EU-tukien hoitoon liittyvistä palveluista sekä tuotti eräitä rakennepolitiikan hoitoon liittyviä tukipalveluja. Maa- ja metsätalousministeriön tiliviraston yhteydessä toimivien budjetin ulkopuolisten rahastojen, Maatalouden interventiorahaston ja Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) taloushallintopalvelujen yksityiskohdista sovittiin ministeriön kanssa solmitussa palvelusopimuksessa. Makeran taloudenhoito ja rahastoon kuuluvien valtion myyntihintasaamisten perimistehtävät ovat olleet maksuperustelain mukaisesti hinnoiteltuja julkisoikeudellisia suoritteita, joiden korvaaminen Tikelle perustuu talousarviossa olevaan päätökseen (Lukuperustelu 30.14,päätösosa). KTTK, tilivirasto 414 KTTK:n kanssa solmitun palvelusopimuksen mukaisesti talousryhmä tarjosi KTTK:n käyttöön laskentakeskuksen käyttöpalvelut, tuotti eräitä erikseen sovittuja tilivirastopalveluja sekä palkanlaskentapalvelut. Palvelu oli maksullista ja se hinnoiteltiin maksuperustelain mukaisesti. GL, tilivirasto 415 Geodeettiselle laitokselle tuotettiin sopimuksen mukaisesti laskentakeskuksen käyttöpalvelut sekä eräitä tilivirastotehtävien tukipalveluja. Palvelu oli maksullista palvelutoimintaa. 20

21 Palvelut ja voimavarat asiakkaittain v Menot (milj.euroa): MMM ja rahastot 1,80 1,71 1,67 KTTK 0,11 0,09 0,12 GL 0,01 0,02 0,02 Tike 0,33 0,37 0,40 Kulut yhteensä 2,25 2,19 2,21 Taloushallintopalvelujen kokonaiskustannukset ovat säilyneet kolmen viimeisen vuoden aikana 2,2 milj. euron tasolla. Atk:n ja sähköisen käsittelyn osuuden kasvu lisäsi kertomusvuonna tietotekniikkakustannusten osuutta, mutta vähensi henkilötyön osuutta ja lisäsi tehokkuutta. Viime vuonna otettiin käyttöön kirjanpitoraporttien ja maksuaineistojen sähköinen arkistointi (Rondo) sekä suurimman asiakkaan (MMM) laskentaympäristössä matkahallintajärjestelmä, joka tuottaa matkalaskut sähköisesti kirjanpitoon. Lisäksi eräiden tulojen käsittelyissä hyödynnettiin atk:ta aikaisempaa enemmän (kalastuslupamaksut). Atkkulut olivat noin 24 % korkeammat edelliseen vuoteen verrattuna. Palvelut: Milj euroa 2003 MMM KTTK GL Tike Yht. Kirjanpito- ja maksuliikennepalvelut 0,55 0,06 0,01 0,19 0,82 Palkanlaskenta 0,09 0,04 0,09 0,22 Maksajavirastopalvelut 0,59 0,59 Rakennepolitiikkaan liittyvät tehtävät 0,56 0,56 Tiken taloushallintotehtävät 0,05 0,05 Yhteensä 1,80 0,11 0,01 0,33 2,25 21

22 Henkilöresurssit Henkilötyön osuus taloushallinnon tehtävissä pieneni vuonna 2003 vuoteen 2003 verrattuna. Henkilötyön säästöä syntyi lähinnä sähköisen käsittelyn lisääntymisen ansiosta mutta myös prosesseja tarkistamalla. Toisaalta vuonna 2003 EMOTR-T maksajavirastotehtäviin liittyvät perimistehtävät lisääntyivät saatavien seurantajärjestelmän valmistuttua. Makeran talouden hoitoon liittyvät tehtävät, lähinnä seuranta- ja raportointitehtävät, lisääntyivät. Henkilötyön painopiste on siirtymässä enenevässä määrin rutiinitehtävistä erikoisasiantuntemusta vaativiin tehtäviin, joita ei voida välttämättä automatisoida. Toiminnan tehostumisen johdosta syntyi vuonna 2003 säästöä noin 1,5 henkilötyövuotta. Palvelut: Käytetyt henkilötyövuodet 2003 MMM KTTK GL Tike Yht. Kirjanpito- ja maksuliikennepalvelut 11,8 1,2 0,2 3,7 16,9 Palkanlaskenta 1,3 0,6 0,9 2,8 Maksajavirastopalvelut 13,0 13,0 0,0 Rakennepolitiikkaan 0,0 liittyvät tehtävät 13,2 13,2 0,0 Tiken taloushallintotehtävät 1,0 1,0 Yhteensä 39,4 1,8 0,2 5,6 47,0 Suoritemäärät asiakkaittain vuosina Käsiteltyjen tositteiden määrät 2003 Osuus prosentteina 2002 Osuus prosentteina 2001 Osuus prosentteina Tike , , ,4 KTTK , , ,1 GL , , ,0 MMM , , ,1 MIRA , , ,2 MAKERA , , ,2 Yhteensä , , ,0 22

23 Tositteiden lkm asiakaittain MAKERA MIRA MMM GL KTTK TIKE Tositteiden jakauma % 38 % 11 % 11 % 4 % 33 % TIKE KTTK GL MMM MIRA MAKERA 23

24 Tilastotuotantopalvelut Yleistä Tilastoryhmä tuotti vuonna 2003 maataloustuotantoa, maatalouden rakennetta ja maataloustuotteiden tuottajahintoja koskevat tilastot sekä EU:n markkinajärjestelmiä varten tarvittavat hintaseurannan tiedot. Lisäksi tilastoryhmä laati ravintotaseen ja maataloustuotteisiin liittyviä tuotekohtaisia taseita. Vuonna 2003 suoritettiin kahden suuren EU:n rahoittaman tilastollisen tutkimuksen, Maatalouden rakenne- ja Lucas -tutkimuksien, tiedonkeruu. Rakennetutkimuksessa oli mukana maatilaa, joiden työvoimatiedot keräsi Tilastokeskus suoraan viljelijöiltä puhelinhaastatteluna. Muilta osin tiedot kokosi tilastoryhmä lähinnä maaseutuelinkeinorekisteriin kuuluvista yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) sekä nauta- ja luomurekistereistä. Tilastoryhmä hoiti vuonna 2003 sikojen siirtorekisterin asiakaspalvelun, johon sisältyi viljelijöille tarjottu puhelinpalvelu sekä viljelijöiden lomakkeella lähettämien tietojen tallentaminen rekisteriin. Tilastoryhmä tuotti maataloushallinnon alueellistamiseen liittyvien sijoitusvaihtoehtojen taustatietokokonaisuudet ja organisoi Taloustieto Oy:n kanssa Tiken ja MMM:n henkilöstölle tehdyn alueellistamiskyselyn. Asiakkaita palveltiin myös muilla räätälöidyillä asiantuntijatietopalveluilla. Kehittämishankkeet Tilastoryhmä aloitti vuonna 2003 elintarvikkeiden laatu- ja turvallisuustietojen tilastoinnin kehittämistyön. Osana Eurostatin kokoamaa Food Safety -tilastointia tilastoryhmä laati perusselvityksen olemassa olevista elintarvikkeiden laatu- ja turvallisuustiedoista, niiden saatavuudesta ja tietoja keräävistä organisaatioista. Tilastoryhmä osallistui myös elintarviketalouden laatutietojärjestelmä - hankkeeseen (Elati) ja aloitti elintarviketalouden tilastointiin liittyvien ydintietojen tunnistamista ja standardointia koskevan esiselvityksen. Tilastoryhmä toimi vuonna 2003 tiedontuottajana ja julkaisupalvelujen tarjoajana vilja-alan yhteistyöryhmässä. Vilja-alan yhteistyöryhmä on valtion ja viljaalan yritysten sekä tuottajajärjestöjen ja elintarviketeollisuuden liittojen muodostama yhteistyöryhmä, joka pyrkii parantamaan suomalaisen vilja-alan kilpailukykyä. Tilastoryhmä osallistui MMM:n organisoimaan maaseutu- ja luonnonvaraindikaattorien kehittämistyöhön sekä EU:n rahoittamaan TAPAS - hankkeeseen. Näiden tavoitteena on maaseutu- ja ympäristöindikaattoreita koskevien tietojärjestelmien kehittäminen. Vuonna 1995 aloitetun EU:n markkinahintaseurannan prosessia ja tietojärjestelmää kehitettiin. Uusi markkinahintaseurannan prosessi tietojärjestelmineen otetaan käyttöön kesällä 2004, ja se mahdollistaa jatkossa sähköisten palvelujen tuottamisen tiedonluovuttajille ja asiakkaille. Tilastotuotteiden kehittämistä tehostettiin asettamalla julkaisutyöryhmä, jonka tehtävänä on tuotteistaa tilastoja, yhtenäistää tilastotuotteiden ulkoasua ja kehittää niitä palvelemaan paremmin asiakkaiden tietotarpeita. Sähköisten palveluiden kehittämistä jatkettiin tuottamalla Matilda-tietopalveluun julkaisupalvelu, 24

25 joka mahdollistaa tilastotuotteiden laajan siirron sähköiseen tietopalveluun. Tiedotteita koskeva palvelu otettiin käyttöön kesällä Muiden tilastotuotteiden osalta palvelua aletaan käyttää asteittain keväällä Henkilöstö ja kustannukset Työajanseurannan mukaan tilastoryhmän palveluihin käytettiin vuonna 2003 yhteensä 31,5 henkilötyövuotta. Kokonaistyöajasta käytettiin varsinaisiin työtehtäviin 77,5 % ja välillisen työajan osuus oli 22,5 % Palvelu Htv:ien osuus prosent teina Kustannukset 1000 Htv:ien osuus prosentteina Kustannukset 1000 Htv:ien osuus prosentteina Kustannukset 1000 Rekisterit 11,6 160,0 14,3 202,0 12,3 154,9 Maatalouden 21,4 430,9 24,3 432,1 23,7 465,3 tuotanto- ja hintatilastot H EUhintaseuranta n e 6,1 77,0 7,3 106,5 7,4 83,0 Julkaisu- k ym. tietopalvelut i 6,6 95,9 12,7 186,1 13,0 175,1 EU:n rakennetutkimus ö ja l 30,2 791,0 9,2 188,2 13,5 538,9 muut EUhankkeet t y Kansalliset ö kehittämisprojektit u v 6,1 77,7 6,7 133,2 2,4 41,1 Henkilötyövuosia koskevissa luvuissa on mukana myös välillinen työaika. Kustannukset sisältävät vain välittömät kustannukset ja välillisen työajan kustannukset. Vuoden 2003 alussa tilastoryhmästä siirtyi 7 henkilöä tietohallintoryhmään, minkä vuoksi vuoden 2003 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin Rekisterit Maatalouden tuotanto- ja hintatilastot Tilastotuotannon kustannukset EU-hintaseuranta Julkaisu- ym. tietopalvelut 2001 Kustannukset Kustannukset Kustannukset 1000 EU:n rakennetutkimus ja muut EUhankkeet Kansalliset kehittämisprojektit 25

26 Hallinto- ja virastopalvelut Tietopalvelut Hallinto- ja virastopalveluryhmä (HVPR) on organisoitu neljäksi yksiköksi: tietopalvelu, virastopalvelu 1 ja virastopalvelu 2 sekä hallintoyksikkö, joka muodostettiin vuoden 2003 lopussa. Hallintoyksikköön koottiin suoraan HVPR:n johtajan alaisuudessa olleet henkilöt ja tehtävät sekä ylijohtajan alaisuudesta tulleet tehtävät ja yksi henkilö. Syksyllä 2003 HVPR:n palveluvalikoimaan tuli entisten palveluiden lisäksi Tiken nimikirjanpito ja nimittämisasiat sekä muita henkilöstöhallinnon tehtäviä ylijohtajan esikunnasta. Palveluiden tuotantoon käytettyjen resurssien määrä oli 34,9 henkilötyövuotta eli noin henkilötyövuoden verran HVPR:n henkilöstökehystä pienempi. Jäljempänä olevasta voimavarataulukosta näkyy hallinto- ja virastopalveluiden resurssien käytön jakautuma palveluittain ja asiakkaittain. Palvelusopimuksissa mainitut palvelut toteutuivat pääosin ennakoidusti. Poikkeuksena on ministeriön nimikirjanpito, jossa oli viiveitä henkilöstön ja atksovelluksen vaihtumisen vuoksi. Virastoteknisissä tehtävissä arvioitu työn määrä alittui noin 1,5 htv:lla, ja postinkuljetukseen arvioitu työmäärä ylittyi 0,8 htv:lla. Tämä johtui siitä, että virastomestareiden työajanseurantaa uudistui ja heidän tekemä postinjakelu kerroksiin siirrettiin virastoteknisistä palveluista postipalveluihin. Tiken palveluista tehdyssä asiakastyytyväisyystutkimuksessa HVPR:n sai asiakkailta palveluistaan hyvää palautetta. Henkilöstöpalvelut, kuljetus- ja jakelupalvelut, monistuspalvelut, kirjasto ja sen asiantuntijapalvelut sekä puhelinvaihdepalvelut ottivat viisi ensimmäistä sijaa kaikkien Tiken palveluiden listalla. Ryhmän kaikkien palveluiden tulos oli vähintään tasolla 3 (=kohtalainen tulos), ja kokonaisuutena HVPR:n palvelut olivat Tiken keskiarvon yläpuolella. Tietopalvelu, johon kuuluu Tiken kirjaamo, arkisto sekä MMM:n ja Tiken yhteinen käsikirjasto sekä neuvontapiste, vastaa Tiken asiakirjahallinnosta sekä huolehtii omalta osaltaan MMM:n ja Tiken tietopalvelusta. Tietopalvelu hankkii asiakkaille kirjoja ja lehtiä sekä muuta tietomateriaalia. Tietopalvelu ylläpitää omia kirjastokokoelmia sekä huolehtii Tiken arkistojen käytettävyydestä. Lisäksi tietopalvelun tehtäviä ovat asiakkaiden tarvitsemien tietojen kokoaminen omista ja muiden kokoelmista, säädöstiedon jakelut sekä säädösrekistereiden päivittäminen. Tietopalveluun kuuluu myös ruotsinkielen käännöspalvelut. Tietopalvelu tekee tiedon hakuja tietovarannoista. Näitä ovat organisaation käytettävissä olevat tietokannat ja tietojärjestelmät (mm. diaari, kirjastotietokannat, EU-lähteet, tilastot) sekä muut organisaation käytettävissä olevat tietämyslähteet. Muita tietopalvelutehtäviä ovat tietopalveluun liittyvät asiantuntijatehtävät, tiedon seuranta, tietopalveluista tiedottaminen, neuvonta ja koulutus tietolähteiden käytössä. 26

27 Seuraavassa on vertailutaulukko palveluiden määrän kehittymisestä vuosina : Tiedonhaut ja neuvonta, kpl Lainoja kirjastosta, kpl Kirjaston käyttöaste, % Kokoelman suuruus, kpl Uutuuskartunta v. aikana, kpl Virastopalvelu 1 Virastopalvelu 1 tuottaa postinkuljetuspalvelut, henkilö- ja tavarankuljetuspalvelut sekä virastotekniset palvelut, joihin kuuluvat jätepaperinkuljetus, toimistokalusteasennukset ja korjaukset yms. sekä kulunvalvonta. Seuraavassa taulukossa on vuoden 2003 kuljetusten tunnuslukuja: Lähtöjä, kpl Kilometrejä Henkilökuljetukset Tavarankuljetukset Postinkuljetus Virastopalvelu 2 Virastopalvelu 2:een kuuluvat monistamo, lähettämö, kaluste- ja laiterekisterin ylläpito ja puhelinvaihde. Seuraavassa on vertailutaulukko monistamon suoritteista vuosilta : Vuosi Kopiot (kpl) Monistamon suoritteiden lasku johtuu osittain asiakirjojen jakelun muuttumisesta entistä enemmän sähköiseen muotoon. Lähettämön suoritteet vuosilta olivat seuraavat: Vuosi Lähetykset (kpl) Lähettämössä suoritteiden määrät ovat lähes ennallaan. Lähetysten määrät ovat kuitenkin vaihdelleet suuresti kuukausittain. 27

28 Virastopalvelu 2 huolehtii poistettavien kalusteiden ja atk-laitteiden myynnistä tai romuttamisesta sekä uusien kalusteiden ja atk-laitteiden turvamerkinnästä. Vuoden lopussa toimitetaan yhteenveto talousryhmälle poistetuista kalusteista ja atk-laitteista. Kalusteiden- ja laitteiden poistojen lisäksi rekistereihin kirjattiin paljon tapahtumia muuttojen yhteydessä, koska kalusteiden ja laitteiden sijainti merkitään työhuoneiden tarkkuudella. Puhelinvaihde on yhteinen Tikelle, KTTK:lle (vain osa) ja Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle, ja alanumeroita siinä on yhteensä noin 400. Vaihteessa hoidetaan perinteisen puhelujenvälityksen lisäksi puhelinasennusten tilauksia ja puhelintoiminnemuutoksia MAT-puhelinhallintaohjelmistolla. Vaihdetyyppi on Meridian-Hitti, jonka Sonera toimitti vuonna Vaihteessa tehdään myös työajanseurantaan ja kulunvalvontaan liittyviä tehtäviä ESMIKKO-ohjelmalla. Näiden lisäksi siellä hoidetaan puhelinluettelopäivitystä. Hallintoyksikkö Hallintoyksikkö tuottaa lomakesuunnittelu-, hankinta- ja henkilöstöhallintopalveluja. Lomakesuunnittelun palveluissa on yksi kokopäiväinen lomakesuunnittelija ja toinen noin yksi kolmasosaa työajastaan lomakesuunnittelua tekevä henkilö. Lomakesuunnittelijat palvelevat MMM:ää, Tikeä ja KTTK:ta. Kaikki lomakkeet laaditaan sähköisessä muodossa. Suurin osa lomakkeista on siirretty Internetiin, josta asiakas voi täyttää niitä suoraan omalta koneeltaan. Hankintapalveluissa on yksi kokopäiväinen hankintasuunnittelija ja toinen noin kaksi kolmasosaa työajastaan hankintoja tekevä henkilö. He vastaavat Tiken ja MMM:n välisessä palvelusopimuksessa sovittujen hankintojen suorittamisesta MMM:lle sekä HVPR:lle kuuluvien Tiken hankintojen toteuttamisesta. Näitä ovat toimistotarvikkeet, -kalusteet ja -laitteet, pois lukien atk-laitteet. Hallintoyksikön muodostamisen yhteydessä hankintaosaamista vahvistettiin sijoittamalla yksikköön lakimies, jonka tehtävänkuvaan kuuluvat myös hankintaasiat. Hankintatointa on pyritty kehittämään hankintoja keskittämällä. Hankintatoimen laadukkuutta on varmistettu päivittämällä tietoja julkisen sektorin hankintatointa koskevilla ja kaupan sopimusoikeuden kursseilla. 28

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) välinen. sopimus Tiken tulostavoitteista.

Maa- ja metsätalousministeriön ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) välinen. sopimus Tiken tulostavoitteista. Dnro 158/061/2005 Maa- ja metsätalousministeriön ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) välinen sopimus Tiken tulostavoitteista vuodelle 2005 Sisällysluettelo 1. Vuosien 2005-2009

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 7. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1. - 31.12.2005

TOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1. - 31.12.2005 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1. - 31.12.2005 Tilivirasto 401 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike Sisällysluettelo: 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN... 3 2. TULOKSELLISUUDEN

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUKSEN (TIKE) VÄLINEN SOPIMUS TIKEN TULOSTAVOITTEISTA VUODELLE 2014

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUKSEN (TIKE) VÄLINEN SOPIMUS TIKEN TULOSTAVOITTEISTA VUODELLE 2014 MMM DNRO 160/01/2014 TIKE DNRO 25/110/2014 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUKSEN (TIKE) VÄLINEN SOPIMUS TIKEN TULOSTAVOITTEISTA VUODELLE 2014 1. Vuosien

Lisätiedot

Yhteenveto ministeriöille ja virastoille suunnatusta tukipalvelukyselystä

Yhteenveto ministeriöille ja virastoille suunnatusta tukipalvelukyselystä Webropol-kyselyn VM 114/00/2008 tulokset Puisto, Sneck 12.12.2008 (liite 3) Hallinnon tukitehtävien alueellistaminen Selvitettävät tukitoiminnot Yhteenveto ministeriöille ja virastoille suunnatusta tukipalvelukyselystä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) Taloushallintopalvelu-liikelaitos 18.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) Taloushallintopalvelu-liikelaitos 18.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) 15 Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen toimintasääntöjen muuttaminen 1.6.2015 alkaen HEL 2015-001191 T 00 01 00 Päätös Päätöksen perustelut Taloushallintopalvelu

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

01. (30.90 ja 91) Hallinto

01. (30.90 ja 91) Hallinto 01. (30.90 ja 91) Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita hallinto tukee

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti Palvelutuotannon tietojärjestelmäratkaisut Uudenmuotoiset yliopistot ja tietohallinto

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

29.88.22 ARKISTOLAITOS

29.88.22 ARKISTOLAITOS 14.3.2006 TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 29.88.22 ARKISTOLAITOS KANSALLISARKISTO 1 29.88.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 435 000 euroa.

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 Luonnoksia ELYjen rakenteesta ELY -kansliapäälliköt 7.10.2009 2 Poimintoja HE:stä: Keskuksen sisäiset toimintoprosessit

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä ELY-keskusten ja TEtoimistojen yhteinen kehittämisja hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä Aluehallinto käännekohdassa 10.9.2014

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Heli Hirvelä palvelukeskuksen johtaja Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki työntekijöitä 16 000 kokonaismenot (tp 2005) 1 306 milj. euroa

Lisätiedot

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4.

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4. Hallintopalvelukeskuksen toiminnallisten tavoitteiden toteuma 1.1. 31.7.2015 Hallintolautakunta (=valtuustoon nähden sitovia) Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusl uvut Mittarin tulos/ 7/2015 Henkilöstön

Lisätiedot

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 300 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin

Lisätiedot

Taloushallinnon kevätseminaari

Taloushallinnon kevätseminaari Taloushallinnon kevätseminaari Minna Korpela Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Sisältö Tilinpäätöksen sujuvuus Ajankohtaista Palkeista Sisäinen valvonta Kirjanpidossa

Lisätiedot

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM. OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 PALIN tarkoituksena on osallistua Espoon TATU-ohjelmaan valmistelemalla siihen seuraavia asioita: 1.

Lisätiedot

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 902 000 euroa. Nettobudjetoitavina tuloina otetaan huomioon myös EU:lta saatavat tulot.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 902 000 euroa. Nettobudjetoitavina tuloina otetaan huomioon myös EU:lta saatavat tulot. Kuluttajaviraston talousarvioehdotus vuodelle VAIHTOEHTO 1: 01. (32.40.01) Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 902 000 euroa. Nettobudjetoitavina

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 42/20/10 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ Tampere 1.3.2007 Opetusneuvos Juhani Dammert Opetusministeriö 1 Taustaa palvelukeskushankkeelle Palvelukeskushanke on osa tuottavuusohjelmaa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP

Lisätiedot

18.2.2004 (EI JULKINEN) TALOUSARVIOEHDOTUS 2005 29.88. ARKISTOLAITOS

18.2.2004 (EI JULKINEN) TALOUSARVIOEHDOTUS 2005 29.88. ARKISTOLAITOS 18.2.2004 (EI JULKINEN) TALOUSARVIOEHDOTUS 2005 29.88. ARKISTOLAITOS Helsinki 2004 29.88 Arkistolaitos 1 29.88.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Tietotekniikkaosaston lähituen kampuspalvelukeskusten käynnistäminen

Tietotekniikkaosaston lähituen kampuspalvelukeskusten käynnistäminen Tietotekniikkaosaston lähituen kampuspalvelukeskusten käynnistäminen Matti Lattu tietotekniikkapäällikkö Tietotekniikkaosasto Tietotekniikkapalveluiden työnjako Helsingin yliopistossa ennen vuotta 2007

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Road Show tiedotustilaisuus Joensuussa 14.5.2007 Projektipäällikkö Kirsti Torvinen, Opetusministeriö 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

29.40.02 ARKISTOLAITOS

29.40.02 ARKISTOLAITOS 8.2.2013 TALOUSAVIOEHDOTUS 2014 29.40.02 AKISTOLAITOS KANSALLISAKISTO 1 29.40.02 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 997 000 euroa.

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus

Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus ValtioExpo 19.05.2015 Kimmo Järvinen Valtiokonttori Tilaisuus, Esittäjä Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri - Suuntaviivat

Lisätiedot