PYYNTIPAINE SÄÄTELEE KANTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYYNTIPAINE SÄÄTELEE KANTAA"

Transkriptio

1 ISMO KOLARI Vuosituhannen alkuvuosiin saakka täplärapusaaliit kasvoivat hitaanlaisesti. Vuonna 2001 saalismäärä oli RKTL:n kalastuskyselyjen mukaan kappaletta eli 30 prosenttia koko rapusaaliin määrästä. Kantojen levittäytymisen ja vahvistumisen ansiosta ja uusilla täplärapujärvillä lisääntyneen ravustuksen myötä täplärapusaalis nousi yli kolminkertaiseksi jokirapusaaliiseen nähden vuonna 2004, ja täplärapuja pyydystettiin yli kaksi miljoonaa yksilöä. Vuonna 2006 täplärapusaaliit kasvoivat rajusti, ja amerikanserkkuja rantautettiin yli viisi miljoonaa kappaletta. Saman vuoden jokirapusaalis oli 1,6 miljoonaa yksilöä. Näin kokonaisrapusaaliksi arvioitiin vajaat seitsemän miljoonaa saksiniekkaa, mikä on yli kaksinkertainen 2000-luvun muihin tilastointivuosiin nähden. HUIPPUSAALIITA VIIME SYKSYNÄ Syksyn 2007 rapusaaliista ei ole vielä tilastoja, mutta ravustajilta saatujen tietojen mukaan saaliit paranivat edelleen huomattavasti. Tätä voitiinkin ennakoida edellisen syksyn ravustuksen perusteella. Silloin mertoihin jäi erittäin runsaasti takaisin heitettäviä alle 10-senttisiä täplärapuja. Ohjelmapäällikkö Markku Pursiainen RKTL:stä kertoo, että kirjanpitoravustaji- en viime syksyn täpläravun yksikkösaaliit nousivat 30 prosenttia vuoteen 2006 nähden. Merkittävää on myös se, että kaksi kolmasosaa saalisyksilöistä oli yli 10-senttisiä, kun vuotta aiemmin niiden osuus oli vain kolmannes. Vuoden 2006 jokirapusaalis kertyi monista eri maakunnista. Täplärapusaalis pyydystettiin sen sijaan pääosin Hämeen vesistä. Täplärapua on istutettu lähes kaikkiin alueen suuriin järviin ja myös lukuisiin pienempiin vesistöihin. Hyviä ravustusvesiä ovat muun muassa Kukkia, Näsijärvi, Pyhäjärvi, Päijänne, Pälkänevesi ja Roine. Täpläravun rynnistyksen ansiosta rapusaaliin arvo on noussut huomattavaksi, kun sitä vertaa kalalajien saaliiseen. RKTL:n mukaan vapaa-ajan kalastajien rapusaaliille voidaan arvioida 6,8 miljoonan euron kokonaisarvo maltillisella yhden euron kappalehinnalla laskettuna. Se oli vuonna 2006 lähes kuusinkertainen merialueen ammattikalastuksen lohisaaliiseen (1,2 miljoonaa euroa) nähden ja noin puolitoistakertainen sisävesien muikkusaaliiseen (4,4 miljoonaa euroa) verrattuna. Ammattikalastajat pyydystivät lisäksi noin rapua. Hämeen TE-keskuksen kalastusbiologi Jorma Kirjavainen arvioi, että Hämeen täplärapusaaliin arvo ylittää tänä vuonna jo kaikkien kalalajien saaliin yhteisarvon kalastajahinnoilla mitattuna. PYYNTIPAINE SÄÄTELEE KANTAA Täplärapusaaliiden kehitys ei ole ollut suoraviivaista nousua, vaan välillä kannoissa on ollut selviä taantumia. Täpläravun lisääntyminen ja selviäminen ei näytä onnistuvan yhtä hyvin joka vuosi. Talvella KUVA JORMA JÄMSEN / SKOY 66 METSÄSTYS JA KALASTUS TÄPLÄRAPUSAALIIT KASVUUN VASTA AL

2 Täplärapukannat ovat vahvistuneet räjähdysmäisesti eteläisen Suomen isoilla järvillä parin viime vuoden aikana. Täpläravuista on tullut suosittu pyyntikohde ja merkittävä taloudellinen resurssi maamme kalatalouteen parikymmentä vuotta ensimmäisten massaistutusten käynnistymisen jälkeen. KUSOITTOA METSÄSTYS JA KALASTUS 67

3 Täplärapu on aktiivinen hakeutumaan kalasyötin perässä mertaan ja siten helppo pyydystettävä. Täpläravut liikkuvat myös päivällä. KUVA JAPO JUSSILA / RAPUTIETOKESKUS ongelmia saattoi aiheuttaa nopea veden viileneminen lämpimän syksyn jälkeen ja heikko happitilanne lopputalvella. Rapurutto on muutamissa vesistöissä tilapäisesti hidastanut periaatteessa rutolle vastustuskykyisen täpläravunkin porskuttamista. Kannan kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti myös pyyntipaine. Paikka paikoin ravustus on ollut melko tehokasta, ja parin kuukauden sesongin aikaan monet rannat tyhjennetään melko tarkkaan syöntikokoisista ravuista. Parhailla apajilla mertakohoja onkin lähes vieri vieressä. Pitkään odotettu rapusaaliiden raju nytkähdys ylöspäin on kuitenkin nyt tosiasia ja tämä on vain alkusoittoa tulevalle. Monilla isoilla järvillä täplärapukanta on ehtinyt levitä vasta istutusalueiden lähiympäristöön. Esimerkiksi Näsijärvellä parhaat rapualueet ovat järven eteläosassa, jonne isoin osa istutuksista on tehty. Kun kanta vahvistuu näillä alueilla edelleen ja lisäksi levittäytyy pikku hiljaa ympäri suurta vesistöä, saalismäärät nousevat huomattavasti nykyisestään. Täplärapukanta elelee järvien kivikkoalueilla ja levittäytyy niin syvälle kuin louhikkoa vain jatkuu. Ravut liikkuvat joskus ravinnon haussa myös tasaisemmilla pohjilla. Siellä mertoihin voi kömpiä isojakin rapuja. Kun kanta tihenee, ravintoa etsitään joka suunnasta. Täplärapuja voi tavoitella hyvällä menestyksellä aivan rannan tuntumasta lumpeikoista ja ruovikoista. RAPUJA KAIKENMAALAISILLE KULINARISTEILLE Täplärapu on tuore tulokas Suomen vesissä. Monenlaisia yllätyksiä on varmaankin vielä tulossa sitä mukaa kun kannat kehittyvät ja tieto lisääntyy. Täplärapu tarjoaa suuria mahdollisuuksia, ja saaliiden lisääntyessä ravun menekkiä ja markkinoita tulisi nopeasti lisätä. Suomalaisten opettaminen ravunsyöntiin ja tuontirapujen korvaaminen täpläravuilla ovat oleellisia haasteita, mutta sen lisäksi täpläravulle kannattaisi hakea markkinoita esimerkiksi nopeasti vaurastuvan Pietarin alueelta. Sinnehän kaikki ylimääräiset ravut aikoinaankin kiikutettiin. Myös ravustusmatkailun kehittäminen ja herkullisten rapuruokien tarjoaminen koti- ja ulkomaisille turisteille ovat varteenotettavia konsteja, joilla pohjan mönkijöiden potentiaali saadaan hyötykäyttöön. TÄPLÄRAPU NOSTAA KALAVESIEN ARVOA Täpläravun kotiuttaminen on ollut taloudellisesti ajatellen erittäin kannattavaa. Saaliiden arvo on ylittänyt istutuskustannukset, ja jatkossa rapukannat tuottavat puhdasta voittoa äyriäisten lisääntyessä luontaisesti. Hannu ja Lauri Wirola selvittivät Kangasalan Roineen täplärapuistutusten kannattavuutta. Roineen täplärapuistutukset käynnistettiin vuonna 1989, ja niitä jatkettiin vuoteen Istutuksiin käytettiin reilut euroa, ja täplärapuja istutettiin yhteensä yksilöä. Vuonna 1997 käynnistettiin järven sisäiset siirtoistutukset ja pari vuotta myöhemmin ravustuslupien myynti. Täplärapukanta lähti nopeaan kasvuun 2000-luvun alussa. Neljäntenä vuonna luvanmyynnin aloittamisesta rapusaaliiden yhteisarvo oli ylittänyt istutuksiin käytetyn rahasumman, ja vuoteen 2006 mennessä saalin arvo oli noussut jo yli kaksinkertaiseksi. Vedenomistajalle on lisäksi kertynyt runsaasti tuloja mertalupien myynnistä. Jonkin verran rapuja on myyty myös siirtoistutuksiin. Wirolat arvioivat, että täplärapukanta on lisännyt huomattavasti vesialueen arvoa omistajan näkövinkkelistä katsottuna, ja sen tulee jatkossa heijastua muun muassa erinäisissä vesialueen käyttöoikeuksiin liittyvissä asioissa. 68 METSÄSTYS JA KALASTUS

4 RAPUMERRAT KOKEESSA Ravustus on kokenut viime vuosina uuden nousukauden. Rapujuhlien järjestämistä ei tarvitse jättää enää pelkkien kaupasta ostettujen tuontirapujen varaan, jos vain pyyntihaluja piisaa. Pyydöt löytyvät kaupasta, ja pyydettävää riittää omistakin vesistä runsaasti. PYYNTITEHOA ETSIMÄSSÄ PETTERI KONTILA Osmo Hallikaisen vuosittainen rapusaalis on mittava. Mertojen pyytävyyttä kokeiltiin viime kautena 10 päivän aikana. Koealueena oli Savon sydämessä sijainnut pieni puro. Mertojen paikkaa vaihdettiin keskenään jokaisen koentakerran jälkeen, jolloin koemerrat saivat tasapuolisen kohtelun. Rapumerta on muutaman vuosikymmenen kuluessa kokenut selkeän muodonmuutoksen. Kun ennen rapumerrat valmistettiin järjestään itse ja materiaaleina oli puu, tuohi ja puuvillalanka, tämän päivän ravustaja selviää ostamalla valmiin, kulutusta kestävän ja helposti varastoitavan muovimerran. Kokeilimme viime ravustuskauden alussa kolmen valmistajan rapumertoja. Saimme kokeiluun viisi mallia. Pyyntialueena toimi neitseellinen rapupuro alueella ei ollut kokeiluaikana muita ravustajia. Koeasetelma oli siis mitä otollisin. KYMMENEN PÄIVÄN PYYNTISESSIO Merrat numeroitiin luvuilla 1 5 ja asetettiin pyyntiin rapupuroon sattumanvaraisesti noin 200 metrin matkalle. Pyynnissä oli aina kaksi samanmallista mertaa eli ravuilla oli valittavissa samalla pyyntialueella yhteensä kymmenen mertaa. Koepuro on tuottanut viime vuosina runsasta satoa, joten koepäivinä oli odotettavissa hyviä saaliita. Merrat koettiin kymmenen päivän pyyntijakson aikana 1 2 kertaa vuorokaudes- sa. Syöttinä kaikissa merroissa käytettiin särkeä tai särjen palasta. Koepyyntijakson aikana saalismäärä kirjattiin mertakohtaisesti jokaisen koentakerran yhteydessä. Pyyntijakson aikana mertojen paikkoja vaihdettiin joka koentakerran jälkeen sattumanvaraisesti, kuitenkin niin, että kaikki merrat olivat vähintään kerran pyynnissä kaikissa paikoissa. Näin taattiin mertojen pyyntitehokkuudelle tasapuoliset mahdollisuudet. Koemertojen mallit, materiaalit ja koko poikkesivat toisistaan huomattavasti. Niinpä saalismäärät kutakin mertaa kohden vaihtelivat muun muassa sen mukaan, kuinka tiheä- tai harvasilmäisiä ne olivat. Koska ravulla ei nykyisin ole lakisääteistä alamittaa, ravustaja voi päättää vapaasti kuinka pieniä rapuja pyytää ja syö. Koemertojen materiaalit vaihtelivat perinteisestä nylonhavaksesta ja rautalangasta erilaisiin muoveihin ja muovitettuihin verkkoihin. Mertojen silmäharvuudet vaihtelivat harvuudeltaan milliin. Mertojen verkkohavaksen silmien muotona METSÄSTYS JA KALASTUS 69

5 KOKEESSA RAVUSTAJAN MERRAT oli perinteisen salmiakkisilmän lisäksi neliö. Mukana oli myös suorakaiteen muotoisilla silmillä varustettu merta. Perinteistä solmullista nylonhavasta oli vain yhdessä merrassa. Ahti-Super 8,90 euroa Ahti-Rapula 10,90 euroa PYYNTITEHOA Pyyntijakson aikana kokonaissaalis oli yhteensä 783 erikokoista rapua. Parhaimmat tulokset saatiin kookkaimmalla kokeessa olleella Ahti-Rapula-merralla. Ahti-Rapula pyydysti yhteensä 259 rapua, joten keskimäärin se pyysi 10,4 rapua koentakertaa kohden. Toiseksi parhaan saaliin antoi saman valmistajan Ahti-Super, jolla saatiin yhteensä 250 rapua. Pyyntikertaa kohden merta pyysi kymmenen rapua. Ahti-Rapulan hyvään tulokseen vaikuttivat sekä merran suhteellisen iso koko sekä kokeessa olleista merroista tihein havas. Molemmissa Ahti-merroissa oli havaksen silmäharvuutena 12 milliä. Ahti-Super pyydysti rapuja suhteellisen pienestä koostaan huolimatta lähes yhtä hyvin kuin Rapula. Kokeen keulakaksikko erottui pyyntimäärällään muista kokeessa olleista merroista selvästi edukseen. Seuraavaksi tulleilla Rapurosvolla ja Heinäkuulla saalis oli molemmilla miltei yhtä Koko:...61 x 41 x 20 cm,...12 mm neliösilmä Malli:...Suorakaiteen muotoinen, pyyntikorkeus 20 cm. Kokoon taitettava, kasattuna 4 x 41 x 20 cm. Materiaali:...Mustaa muoviverkkoa +...syöttipussi Nielut:...2 vaaka-asennossa merran...suuntaisesti + Pyyntiteho ja helppo koota pyyntikuntoon + Hinta-laatusuhde - Pyytää myös pieniä rapuja suuri. Heinäkuu-malli pyydysti yhteensä 112 rapua, joten merta pyysi keskimäärin 4,5 rapua koentakertaa kohden. Neljänneksi pyytävimmäksi listautunut Rapurosvo pyydysti 107 rapua, mikä vastaa noin 4,3 Koko:...80 x 50 x 37 cm,...12 mm neliösilmä Malli:...Puolipyöreä, tasainen pohja, pyyntikorkeus 37 cm. Kokoon taitettava, kasattuna 80 x 50 x 5 cm. Materiaali:...Mustaa nylonverkkoa +...syöttipussi Nielut:...2 pyöreää nielua, metalli-...langalla vahvistetut + Paras pyyntiteho ja helppo koota pyyntikuntoon + Sopii erityisesti tasapohjaisille pyyntivesille + Hinta-laatusuhde, koepyytäjien suosikki - Pyytää myös pieniä rapuja rapua koentakertaa kohden. Näiden mertojen koko ja silmäharvuus olivat kokeessa olleista merroista toiseksi harvimmat, 22 milliä ja 10 x 40 milliä. Tämä selittää osaltaan mertojen pienemmät saalismäärät. Pienet ravut olivat päässeet harvemmista silmistä karkuun. Todellista kierrätystä. Osmo on keksinyt hyödyntää vanhaa pesukoneen rumpua. Nyt se toimii rapujen sumppuna. MENNEESEEN EI OLE PALUUTA Huonoimman saaliin antoi perinteinen päältä pyytävä mertamalli. Saalis jäi vaatimattomaksi, vain 55 rapua. Sen pyyntiteho oli keskimäärin 2,2 rapua koentakertaa kohden. Näyttääkin siltä, että perinteiset pyöreät ja lieriömäiset rapumerrat saavat jatkossa tehdä tilaa uusille moderneille malleille. Uusien mertojen koottavuus ja pieni kuljetus- ja säilytyskoko ovat tärkeitä myyntivaltteja. Nykyiset materiaalit ovat entistä kestävämpiä, toki nekin kaipaavat huoltoa. 70 METSÄSTYS JA KALASTUS

6 Heinäkuu 16 euroa Koko:...21 x 50 cm, 22 mm salmiak-...kisilmä Malli:...Pyöreä lieriö, pyyntikorkeus 21 cm. Koottava, lieriö ja nielut irtoavat erilleen. Materiaali:...Mustaa ja keltaista paksuhkoa,...mutta pehmeää muovia +...syöttikotelo Nielut:...2 pyöreää nielua, halkaisija...50 mm + Pyyntiteho + Harvat silmät eivät pyydä pientä rapua - Hitain ja hankalin koota Rapurosvo 19 euroa Koko:...67 x 15 cm, 10 x 40 mm...suorakaiteen muotoinen silmä Malli:...Kuusikulmainen, korkeus keskeltä noin 25 cm. Kokoon taitettava, merranpuolikkaat menevät sisäkkäin. Materiaali:...Ruskeaa kovaa muovia +... syöttikotelo Nielut:...2 kiinteää nielua, halkaisija...50 mm + Pyyntiteho + Ei pyydystä pieniä rapuja + Laadukas materiaali - Kookas, kasattuna kahdessa osassa Perinteinen malli 6 euroa Koko:...30 x 20 cm Malli:...Pyöreä kapeneva lieriö. Kokoon taittuva, kolme pyöreää vannetta. Materiaali:...Sinistä nylonhavasta, salmiak-...kisilmä 25 mm Nielu:...Pyöreä muovilieriö + Yksinkertainen ja halpa + Menee koottuna pieneen tilaan - Pyyntiteho TIEDUSTELUT: AHTI-SUPER ja AHTI-RAPULA / Kivikangas Oy, puh. (06) , RAPUROSVO, HEINÄKUU, PERINTEINEN / Makenpyydys Oy, puh. (017) , RAPURUTOLLE KYYTIÄ Rapurutolle kyytiä Mertojen desinfioinnilla saadaan epätoivottu vieras eli rapurutto pysymään poissa pyyntivesistä. Desinfiointia helpottaa mertojen kokoon taittuvuus ja suhteellisen pieni koko. Jos merrat ovat likaiset, ne pitää pestä ennen desinfiointia. Mertojen desinfiointiin on monta tapaa. Yksi helpoimpia tapoja on pakastaa merrat vähintään 20 asteessa tai kylmemmässä vähintään kolmen vuorokauden ajan. Tällöin mahdollinen rapuruttosieni kuolee. Rapututkija Paula Henttosen mukaan vuorokausi ei nykykäsityksen mukaan ole riittävä aika sienen tappamiseksi. Tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että rapuruttosieni voi elää vielä kahden vuorokauden jälkeenkin, mutta ei enää kolmen vuorokauden pakastuksen jälkeen. Vain vuorokauden kestävään pakastusaikaan suhtaudutaan nykyään erittäin kriittisesti ja pakastukseen yleensäkin desinfiointimenetelmänä. Rapututkijoiden käyttämässä desionnissa on tuplavarmistus. Jos merroilla pyydetään toisessa vesistössä, tutkijat käyttävät kahta desinfiointitapaa. - Joko pakastus 20 asteessa kolmen vuorokauden ajan ja formaliini- tai viinakäsittely. Myös riittävä kuumuus vaikkapa saunassa +80 astetta 5 6 tunnin ajan riittää tappamaan rapuruttosienen, Henttonen kertoo. Kuumennus toimii tutkijan mukaan pakastusta paremmin. Asia on todettu useissa tutkimuksissa. Mertojen keittäminen kiehuvassa vedessä vähintään viiden minuutin ajan on myös hyvä menetelmä. Alkoholin tai formaliinin käyttäminen desinfiointiin on jo hiukan vaikeampaa muun muassa kyseisten kemikaalien luvanvaraisuuden vuoksi. Desinfioinnin voi tehdä vaikkapa tuulilasinpesuliuoksella, jossa on kolme osaa Lasolia ja yksi osa vettä. Desinfiointi tapahtuu upottamalla merrat liuokseen vähintään 30 minuutin ajaksi. Rapuruton leviämisestä ja rapuruton kantajista eli ravuista tiedetään nykyisin paljon. Rapuruttoa kantavat ravut eivät välttämättä oirehdi ja sairastu rapuruttoon itse, mutta kantavat tautia oireettomana ja näyttävät usein terveiltä. Niinpä ruton puhkeaminen voi olla mahdollista myös silloin, kun ravustajat omasta mielestään toimivat oikein ja desinfioivat pyydyksen kuten pitääkin. Taudin leviäminen mertojen välityksellä ei ole periaatteessa mahdollista, jos pyydykset desinfioidaan oikein. Taudin puhkeaminen on mahdollista desinfioinnista huolimatta, jos leviäminen on päässyt tapahtumaan joskus aiemmin tai levittäjinä ovat toimineet jotkin muut eläimet. Rapuruton leviäminen ja puhkeaminen voivat tapahtua siis aivan eri vuosina. Tauti puhkeaakin toisinaan vasta pyynnin jälkeen METSÄSTYS JA KALASTUS 71

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Jouni Tulonen RKTL-Raputalousohjelma, Päätös- ja evaluointityöpaja 13.3.213 Jyväskylä, Viherlandia Rapukanta ja sen vaihtelu Monen tekijän yhteisvaikutus

Lisätiedot

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Perimätiedon mukaan rapusyöteistä parhain on kissan liha. Sitä on kuitenkin harvoin tarjolla, ja kalalla rapuja mertoihin tavallisimmin houkutellaan, mutta lenkkimakkaraa

Lisätiedot

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien

Lisätiedot

Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä

Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä Esa Erkamo, Jouni Tulonen, Markku Pursiainen ja Riitta Savolainen, RKTL PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUKSEN 1-V

Lisätiedot

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006. Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006. Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006 VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006 Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006 Markku Kuisma ja Martti Puska KYMENLAAKSON KALATALOUSKESKUS RY 2006 VUOHIJÄRVEN

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Raputalousohjelma 2005-2012

Raputalousohjelma 2005-2012 Raputalousohjelma 2005-2012 Päätös- ja evaluointityöpaja, Jyväskylä 13.3.2013 Markku Pursiainen Tiedosta ratkaisuja kestäviin Riista- valintoihin ja kalatalouden tutkimuslaitos Ohjelman valmistelu RKTL:n

Lisätiedot

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Esa Erkamo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Raputalousohjelman päätös ja evaluointityöpaja Jyväskylän Viherlandia 13.3.2013 Noin 20 vuoden tulosseuranta

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Hämeen täplärapuvedet ja raputalous

Hämeen täplärapuvedet ja raputalous Hämeen täplärapuvedet ja raputalous Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Euroopan unioni investoi kestävään kalatalouteen! Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Ammattiravustuksen parhaat tekniikat

Ammattiravustuksen parhaat tekniikat Ammattiravustuksen parhaat tekniikat Jaakko Mattila ja Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Euroopan unioni investoi kestävään kalatalouteen Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

RKTL:n työraportteja 6/2012. Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala

RKTL:n työraportteja 6/2012. Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala Raputalouden elinkeinopotentiaalit Etelä-Savossa Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Euroopan unioni investoi kestävään kalatalouteen! Julkaisija:

Lisätiedot

SATAKUNNAN KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN. Säkylän Pyhäjärvi 11.2.2013. Taustatiedot

SATAKUNNAN KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN. Säkylän Pyhäjärvi 11.2.2013. Taustatiedot SATAKUNNAN KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN Säkylän Pyhäjärvi 11.2.213 Taustatiedot Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee Lounais-Suomessa kahden maakunnan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen, ja kolmen kunnan (Säkylä, Eura,

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Raputalouskatsaus 2007. Markku Pursiainen ja Timo Ruokonen (toim.)

Raputalouskatsaus 2007. Markku Pursiainen ja Timo Ruokonen (toim.) Raputalouskatsaus 2007 Markku Pursiainen ja Timo Ruokonen (toim.) R I I S T A - J A K A L A T A L O U S S E L V I T Y K S I Ä 3 / 2 0 0 8 RIISTA- JA KALATALOUS S E L V I T Y K S I Ä 3 / 2 0 0 8 Raputalouskatsaus

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009 TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on

Lisätiedot

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Amma7kalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoi3eena mahdollistaa amma7kalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla 3- vuo=nen hanke Aluksi keskitytään

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Kalastuksen historiaa

Kalastuksen historiaa Kalastuksen historiaa Esihistoriallisessa Suomessa kalastus oli pääelinkeino. Eräkauden jälkeen kalastuksesta tuli kiinteän asutuksen omavaraistalouden kulmakivi. Sen rytmi niveltyi muiden maaseudun töiden

Lisätiedot

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan

Lisätiedot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin,

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Metsähallituksen raputalouden toimintaohjelma 2011 2016

Metsähallituksen raputalouden toimintaohjelma 2011 2016 Anna Alaranta, Mika Laakkonen, Tapani Partanen, Kari Sarajärvi, Hannu Hupli, Paavo Ryyppö ja Pasi Korhonen Metsähallituksen raputalouden toimintaohjelma 2011 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja.

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Rapurutto hallintaan II

Rapurutto hallintaan II Satu Viljamaa-Dirks, Hannu Torssonen ja Sirpa Heinikainen (Evira) Markku Pursiainen, Joonas Rajala ja Jaakko Mattila (RKTL) Mika Laakkonen, Tapani Partanen, Kari Sarajärvi, Pasi Korhonen (MH) Riista- ja

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

Raputalouskatsaus 2008

Raputalouskatsaus 2008 Raputalouskatsaus 2008 Markku Pursiainen ja Joonas Rajala (toim.) riista- j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä 5/2009 RIISTA- JA KALATALOUS selvityksiä 5/2009 Raputalouskatsaus 2008 Markku Pursiainen

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/2009 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Sorsajoen sähkö- ja katiskakoekalastusten,

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Kansallinen rapustrategia 2013-2022

Kansallinen rapustrategia 2013-2022 Kansallinen rapustrategia 2013-2022 62014 KANSALLINEN RAPUSTRATEGIA 2013 2022 Maa- ja metsätalousministeriö 6/2014 Julkaisun nimi: Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2014

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2014 Jussi Vesterinen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2014 Vedos 1 Kalastusalueen jäsenten nähtäväksi. SISÄLTÖ A TAUSTATIETO-OSA 8 1 KALASTUSALUEEN YLEISKUVAUS 8 1.1 Kalastusalueen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään istuttajilta

Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään istuttajilta Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään istuttajilta Liisa Tapanen, Riitta Savolainen, Esa Konttinen, Markku Pursiainen, Joonas Rajala ja Jaakko Mattila Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 3 2.

Lisätiedot

Hyödylliset haitalliset sisävesissä

Hyödylliset haitalliset sisävesissä Hyödylliset haitalliset sisävesissä Miten tulla toimeen niiden kanssa? Markku Pursiainen 21.3.2011 Haitallisistakin haitallisin ja tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen Yksi merkittävimpiä Suomessa

Lisätiedot

Rapukokeita jatketaan Valkiajärvellä

Rapukokeita jatketaan Valkiajärvellä Sivu 1 (5) Ruttoepidemian jälkiselvittelyjä Rapukokeita jatketaan Valkiajärvellä Rapujen koesumputuksessa todettiin syksyn 2006 tutkimuksissa rapuruton jatkuvan Valkiajärvessä. Ruttosienen häviäminen järvestä

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

KALASTUKSEN VALVONNAN TOTEUTUS INARILLA. Inarin kalastusalueen isännöitsijä Hannu Paananen

KALASTUKSEN VALVONNAN TOTEUTUS INARILLA. Inarin kalastusalueen isännöitsijä Hannu Paananen KALASTUKSEN VALVONNAN TOTEUTUS INARILLA Inarin kalastusalueen isännöitsijä Hannu Paananen Kalastusalueen vedet Inarin kalastusalue käsittää Inarin kunnan, jossa on noin 7000 asukasta. Alueen pinta-ala

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA

Lisätiedot

Könkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007

Könkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007 Könkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007 Pentti Valkeajärvi, Jukka Syrjänen ja Petri Heinimaa Konneveden kalatutkimus ry Jyväskylä 2008 1. Johdanto Vuonna 2006 päättyneen Keski-Suomen järvitaimenhankkeen

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Näsijärven muikkututkimus

Näsijärven muikkututkimus 1 Näsijärven muikkututkimus Markku Nieminen iktyonomi 1.1.1 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA MUIKKUTUTKIMUS VUONNA 1 1. Johdanto Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen saaliskirjanpitäjien

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 7.6.2005 Nimi: Henkilötunnus: Sain kutsun kokeeseen Hämeen amk:lta Jyväskylän amk:lta Kymenlaakson amk:lta Laurea amk:lta

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen 2 Johdanto Energiapuun luonnonkuivausmenetelmät yleensä hitaita uusia nopeita ja edullisia menetelmiä tarvitaan. Asfaltti

Lisätiedot