Eteläisen Saimaan täplärapusaaliin säilytyskestävyyteen vaikuttavista seikoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eteläisen Saimaan täplärapusaaliin säilytyskestävyyteen vaikuttavista seikoista"

Transkriptio

1 Saimaan rapu II hanke, säilytystutkimus sivu 1/9 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY loppuraportti RAPUSAALIIN LYHYTAIKAINEN SÄILYTTÄMINEN RAPUSUIHKUSSA Eteläisen Saimaan täplärapusaaliin säilytyskestävyyteen vaikuttavista seikoista Japo Jussila, Biotieteiden laitos & Raputietokeskus, Itä-Suomen yliopisto 1 Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus 2 1 PL 1627, Kuopio, japo.jussila@uef.fi 2 Hietakallionkatu 2, Lappeenranta, vesa.tiitinen@ekkalatalouskeskus.fi Itä-Suomen kalatalousryhmän rahoittama hanke hankenro Dnro 23/3561/ Tausta Hanke tehtiin Itä-Suomen yliopiston, Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen ja Raputietokeskuksen välisenä yhteistyönä kesällä Hankkeella oli Itä-Suomen kalatalousryhmän rahoitus. Hankkeen aikana testattiin täplärapusaaliin lyhytaikaista säilytystä RapuSuihkussa kahden ravustajan (Aa ja Bee) I sekä II laatuluokkaan lajitellun täplärapusaaliin osalta (lajittelun perusteet LaatuRapu käsikirjasta, kriteerit esitelty seuraavassa kappaleessa). Täplärapujen säilytyskestävyyttä mitattiin elossasäilyvyyden avulla. Täplärapujen säilytyskestävyyden vaihtelua verrattiin valikoituihin ilmastotekijöihin sekä rapujen fysiologiaa kuvaaviin muuttujiin. Saalis määriteltiin I ja II laatuluokkiin seuraava kriteerin mukaisesti: I laatuluokka: hyväkuntoinen, terve, kaksisaksinen, yli 11 senttinen täplärapu II laatuluokka: rapuruttovammoja, saksi tai kaksi puuttuu, huonokuntoinen Hanke on osittain EKTRn rahoittama sillä EU investoi kestävään kalatalouteen. 2 Kerätty tieto Hanke toteutettiin osana Saimaan rapu II hanketta, jonka kenttätyöt tehtiin ravustuskauden 2010 aikana eteläisellä Saimaalla. Saalis pyydettiin normaalin ravustuksen yhteydessä ja säilytettiin ravustuksen ajan veneessä erityisissä säilytyslaatikoissa, joihin suihkutettiin hienojakoinen vesisuihku (RapuSuihkun sovellus veneeseen), muun saaliin kanssa samanlaisissa olosuhteissa. Säilytyskokeessa käytetty otos täplärapusaaliista jaoteltiin Lappeenrannan kalasatamassa I ja II laatuluokkaan ja kummankin ravustajan saaliista otettiin 20 kpl kumpaakin laatuluokkaa tarkkailuun. Tutkittavia rapueriä säilytettiin Lappeenrannan kalasatamassa erityisessä rapujen säilyttämiseen rakennetussa

2 Saimaan rapu II hanke, säilytystutkimus sivu 2/9 kylmäkontissa, jossa oli RapuSuihku, kaikkiaan 4-8 viikon ajan. Samoissa tiloissa säilytettiin myös ravustajien muuta kaupallista saalista. Säilyvyyttä seurattiin vähintään viikoittain ja kuolleet ravut poimittiin säilytyslaatikoista ja pakastettiin myöhempiä analyysejä varten. Tuloksista pidettiin tarkkaan kirjanpitoa. Saaliin säilyvyyttä määritettiin karkealla mittarilla: 20 näyteravun elossasäilyvyys 4-8 viikon säilytyksen aikana kahden ravustajan saaliin I- ja II laatuluokan täpläravuista, yhteensä neljä täplärapuerää pyyntipäivää kohti. Taustatiedoksi kerättiin pintavedenlämpö, ilman korkein ja matalin lämpötila ravustuspäivänä, tuulen nopeus, tuulen suunta, sademäärä ja pilvisyys (havainnot joko henkilökohtaisesti päivän aikana tai Ilmatieteen laitokselta myöhemmin), lisäksi pyrittiin määrittämään muutamia ravun fysiologiaa ja kunto kuvaavia muuttujia. Rapujen fysiologista tilaa oli tarkoitus määrittää valikoiduilla kuntoindekseillä (hepatopankreaksen kosteus, suhteellinen tuore- ja kuivapaino-osuus sekä kuorenvaihtosyklin vaihe). Myöhemmin talvella tehdyissä analyyseissa paljastui, että kudosanalyysejä ei voitu tehdä säilytyksen aikana kuolleista täpläravuista, joiden kudokset olivat jo osin hajonneet ennen täplärapujen pakastamista ja hajoaminen on ilmeisesti jatkunut myös pakastuksen aikana. Aiemmat kokemukset pakastettujen rapunäytteiden kudosanalyyseistä antoivat olettaa, että analyysit olisivat onnistuneet, mutta ei kun ei. Kuorenvaihtosyklin vaihe määritettiin soveltamalla kapeasaksiravulle kehitettyä kuorenvaihtosyklin vaiheen määritysmenetelmää (van Herp ja Bellon-Humbert 1978) sekä muita vastaavia menetelmiä (mm. Burton ja Mitchell 1987) soveltuvin osin. Määritykset tehtiin pakastetuista näytteistä. Täplärapujen elossasäilyvyyttä vertailtiin ravustajien Aa ja Bee saaliiden sekä eri laatuluokkien välillä. Syitä löydettyihin eroihin haettiin kerätyn taustatiedon ja todettujen kuolevuuksien tilastollisilla vertailuilla. 3 Tulokset 3.1 Rapujen elossasäilyvyys, lyhyt säilytys (0-4 vko) Yhdistetyssä aineistossa elossasäilyvyys neliviikkoiseksi oli I laatuluokan täpläravuilla noin 92% ja II laadulla täpläravuilla noin 82%. Yhdistetyssä aineistossa I laatuluokan täpläravut selvisivät tilastollisesti merkitsevästi paremmin hengissä kuin II laatuluokan täpläravut (t-testi, p < 0,05, kuva 1) neljän viikon säilytysjakson aikana. Kahden ensimmäisen säilytysviikon aikana I laatuluokan täplärapujen kuolevuus oli erittäin alhainen, noin 1% (0.5% per viikko) ja II laatuluokan kuolevuus oli samaan aikaan noin 5% (noin 2,5% per viikko) yhdistetyssä aineistossa. Kuva 1. Täplärapusaaliin elossasäilyvyys ensimmäisen neljän säilytysviikon aikana laatuluokittain. Säilyvyydessä oli neljän viikon keskiarvossa tilastollisesti merkittävä ero laatuluokkien välillä (t-testi, p > 0.05).

3 Saimaan rapu II hanke, säilytystutkimus sivu 3/9 Kummankin laatuluokan täplärapujen kuolevuus oli alhaisempi kuin aiempien kokemusten mukaan rapujen pyynninjälkeisessä allassäilytyksessä, jossa viikkokuolevuus on noin 5-10% (oma julkaisematon tieto ja RapuSuihku hankkeen loppuraportti 2007). Kuolevuus tosin lisääntyi selvästi kummassakin laatuluokassa toisen säilytysviikon jälkeen, ja II laatuluokassa täplärapujen kuolevuuden lisääntyminen oli hieman suurempi: I laatuluokassa kuolevuus oli noin 2,5% per viikko ja II laatuluokassa kuolevuus oli noin 5% per viikko. Kuva 2. Täplärapusaaliin säilyvyys ensimmäisen neljän säilytysviikon aikana ravustajittain ja laatuluokittain. Säilyvyydessä oli tilastollisesti merkitsevä ero neljän viikon keskiarvossa ravustajittain laatuluokkien välillä (t-testi, p > 0.05). Viikoittaisen kuolevuuden osalta suuntaus oli molempien ravustajien saaliissa samankaltainen kuin yhdistetyssä aineistossa: täplärapujen kuolevuus lisääntyi selvästi toisen säilytysviikon jälkeen. Ravustajittain jaotellussa aineistossa oli samanlainen suuntaus molempien ravustajien saaliissa: I laadun täpläravut selvisivät neljän viikon säilytyksen ajan paremmin ja ero oli tilastollisesti merkitsevä (t-testi, p < 0,05, kuva 2) neljän viikon jälkeen. Saaliin säilyvyydessä oli tilastollisesti merkitsevä ero ravustajien välillä I laatuluokassa (t-testi, p<0,05, viikot yhdistetty) ravustajan Aa saaliin säilyessä paremmin kuin ravustajan Bee, mutta I laatuluokan saaliin viikoittaisissa säilyvyyksissä ei eroja ollut. Ravustajien Aa ja Bee II laatuluokan saaliin säilyvyys ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi viikoittain yhdistetyssä aineistossa, vaikka II laatuluokan saaliin säilyvyys oli ravustajan Aa saaliissa neljän viikon jälkeen hieman huonompi kuin ravustajan Bee saaliissa. Syynä havaittuun hienoiseen eroon voi olla ravustajan Bee tapa säilyttää vähemmän II laatuluokan saalista yhdessä laatikossa. 3.2 Rapujen elossasäilyvyys, pitkä säilytys (4-8 vko) Pitkä säilytysaika laski täplärapujen elossasäilyvyyttä vain hieman ja kuvaajan mukaan näyttää siltä (kuva 3, sivu 5), että täplärapujen elossasäilyvyyttä selittävät muut tekijät kuin säilytysajan pituus. Kuvaajan mukaan säilytysajan pidentäminen parantaa hieman täplärapujen elossasäilyvyyttä. Säilytysajan pituus selittää elossasäilyvyyden muutoksesta noin 9% ja tässä tapauksessa 6 viikon säilytysaika

4 Saimaan rapu II hanke, säilytystutkimus sivu 4/9 antaa suhteellisesti huonoimman elossasäilyvyyden, jota tosin tulee ilmeisesti selittää aivan muilla tekijöillä kuin säilytysajan pituudella. Syynä maalaisjärjen vastaiseen säilytysajan ja elossasäilyvyyden suhteeseen näyttäisivät olevan ympäristötekijät, joita esitellään sivulta 5 alkaen. Taulukko 1. Täplärapusaaliin säilyvyys erittäin ja laatuluokittain. Ravustajat Aa ja Bee eritelty ravustuserittäin (ravustaja Aa sininen ja ravustaja Bee valkoinen tausta). Selitystä: Pvm: säilytyserän ravustuspäivä; Laatu: rapuerän laatuluokitus; Säilyvyys: elossasäilyvyys-%; viikko: säilytysajan pituus; KA: säilytyserän elossasäilyvyyden keskiarvo, laatuluokat yhdistetty; I/II KA: säilytyserän elossasäilyvyys, laatuluokat erikseen. Ravustaja Pvm Laatu Säilyvyys, % Viikko KA, % I/II KA, % Aa I 80 7 II 50 Bee I ,81 90 / 73 II 95 Aa I 70 6 II 55 Bee I ,59 55 / 63 II 70 Aa 4.8. I II 90 Bee 4.8. I , / 85 II 80 Aa I 95 4 II 80 Bee I ,90 93 / 88 II 95 Aa I 95 8 II 85 Bee I ,84 93 / 75 II 65 Aa I 95 7 II 90 Bee I ,90 93 / 88 II 85 Aa 1.9. I 95 6 II 85 Bee 1.9. I ,83 90 / 75 II 65 Täplärapusaaliin säilyvyys oli ravustajan Aa I laatuluokan saaliissa korkeampi jatketun säilytyksen aikana kuin ravustajan Bee saaliissa (taulukko 1). Ravustajan Aa saaliissa oli viidessä erässä elossasäilyneiden määrä 95% tai korkeampi kuin ravustajan Bee saaliissa elossasäilyvyys oli vain kahdessa erässä 95% tai korkeampi. Yhdistetyssä aineistossa oli I laatuluokan täpläravun elossasäilyvyys parempi kuin II laatuluokan saaliin elossasäilyvyys jatketussa säilytyksessä ja yksittäisiä ravustuseriä tarkasteltaessa vain muutamassa tapauksessa oli II laatuluokan elossasäilyvyys korkeampi kuin I laatuluokan (merkitty taulukkoon 1 kursiivilla).

5 Saimaan rapu II hanke, säilytystutkimus sivu 5/9 Yleisesti ottaen oli I laatuluokan elossasäilyvyys 90% tai korkeampi lukuun ottamatta ravustettua erää. On pantava merkille ravustajan Bee I laatuluokan saaliin erityisen heikko elossasäilyvyys tässä rapuerässä: 40% elossa kuuden säilytysviikon jälkeen ja selvästi alhaisempi elossasäilyvyys kuin II laatuluokan täpläravuilla samassa erässä. Heinäkuun viimeisen viikon ravustusolosuhteet ja eteläisen Saimaan täplärapukannan hetkellinen tila mitä ilmeisimmin heikensivät täplärapusaaliin säilytyskestävyyttä ravustetussa saaliissa kummankin ravustajan osalta. Kyseisenä päivänä sekä pintaveden lämpötila että ilman lämpötila oli kaikkein korkein tutkimusjakson aikana. Ilmiölle ei löydetty muuta erityistä, tälle ravustuserälle ominaista syytä. Kuva 3. Säilytysajan (4 8 viikkoa) ja täplärapusaaliin elossasäilyvyyden suhde, malli (y = 0,03x 2 0,34x + 1,85) selittää noin 9% vaihtelusta elossasäilyvyydessä. 3.3 Rapujen elossasäilyvyys ja ilmasto- sekä ympäristötekijät Rapujen elossasäilyvyyttä selitti parhaiten yksittäisistä ilmastotekijöistä ilman korkein lämpötila ravustuspäivänä, jonka vaihtelu selitti noin 56% neljän ensimmäisen viikon säilytyskuolevuuden vaihtelusta (kuva 4, sivu 6). Ravustuspäivän ilman alhaisin lämpötila sekä ilman alhaisimman ja korkeimman lämpötilan summa selittivät kumpikin yksinään 42-51% vaihtelusta rapujen elossasäilyvyydestä neljän ensimmäisen viikon säilytyksen aikana ja hajontakuvio sekä korrelaation mallikäyrä noudattivat samankaltaista muotoa kuin kuvassa 4 esitetty ilman korkeimman lämpötilan ja säilytyskuolevuuden suhde. Tämän perusteella on ilmeistä, että ravustuspäivän ilman lämpötilalla on merkittävä vaikutus täplärapusaaliin säilytyskestävyyteen, erityisesti eteläisen Saimaan ravustusoloissa, joissa siirtymämatkat rapuapajien välillä ovat pitkät ja rapusaalis on siten alttiina auringon paisteelle ja korkeille lämpötiloille pitkiä aikoja. Pintaveden lämpötila selitti yksin noin 50% täplärapujen elossasäilyvyyden vaihtelusta neljän ensimmäisen viikon säilytyksen aikana ja havaintopisteiden joukko muodosti samankaltaisen kuvion kuin ilman korkeimman lämpötilan ja elossasäilyvyyden suhde kuvassa 4 (paras sovite oli eksponenttimalli: y = x 2 + 0,5755x 4,3044, R 2 = 0,4979). Onkin todennäköistä että kesän 2010 kaltaisena kesänä, jota kuvaa lämmin ilma ja tyyni keli, pintavesi noudattaa ilman lämpötilan muutoksia, tässä tapauksessa säätilan muuttumattomuutta. Vaikka ilman lämpötilan ja pintaveden lämpötilan selitysasteen välillä ei ole suurta eroa (56% ja 50%), on merkittävää, että ilman lämpötilan vaikutus on suurempi kuin pintaveden lämpötilan vaikutus. Toisaalta, pintaveden lämpötila ei välttämättä kuvaa eteläisen Saimaan täpläravun elinpiirin lämpötilaa, sillä erityisesti kesällä 2010 täpläravut olivat syvällä, jos jossain, ja siis viileämmissä olosuhteissa kuin pintaveden lämpötilan perusteella voisi päätellä. On myös huomattava, että kesän 2010 aikana vedet Saimaalla lämpenivät tehokkaasti myös syvältä ja 10 metrin syvyydestä mitattiin vain muutamaa astetta alhaisempia lämpötiloja kuin pinnasta (omat mittaukset) ja metrin syvyydessäkin veden lämpötila oli noin 5 C alhaisempi kuin pintaveden lämpötilan.

6 Saimaan rapu II hanke, säilytystutkimus sivu 6/9 Kuva 4. Ilman korkeimman lämpötilan ja säilytyksen aikaisen elossasäilyvyyden suhde, malli (y = -0,0013x 2 + 0,0493x + 0,4654) selittää yksin noin 56% täplärapujen säilytyksen aikaisesta elossasäilyvyyden vaihtelusta. Kuva 5. Ilman ja pintaveden korkeimman lämpötilan ja täplärapujen säilytyksen aikaisen elossasäilyvyyden suhde, malli (y = -0,0008x 2 + 0,0564x 0,109) selittää noin 55% täplärapujen säilytyksen aikaisesta elossasäilyvyyden vaihtelusta. Ravustuspäivän ilman korkeimman lämpötilan ja pintaveden lämpötilan summa selitti täplärapujen kuolevuuden vaihtelua samansuuntaisesti kuin pelkkä ilman lämpötila (kuva 5, sivu 6) ja tämän mallin selitysaste oli noin 55%. Näiden kahden mallin perusteella (kuvat 4 ja 5) on oletettavaa, että yksinkertaisilla lämpötilamalleilla voidaan selittää suuri osa täplärapujen elossasäilyvyyteen vaikuttavista tekijöistä. Näyttää myös siltä, että jo ilman lämpötila yksin selittää lähes kaiken mikä on selitettävissä

7 Saimaan rapu II hanke, säilytystutkimus sivu 7/9 ympäristötekijöillä täplärapujen elossasäilyvyyden vaihtelusta säilytyksen aikana. Tämä on ymmärrettävä tulos, erityisesti kun ottaa huomioon kesän 2010 lämpöolot sekä vedessä että ilmassa. Tutkimuksemme kannalta olikin ehkä onni, että erityisen lämmin kesä antoi mahdollisuuden ilman lämpötilan vaikutuksen selvittämiseen. Saimaan alueella ravustukseen liittyvät pitkät siirtymämatkat, jolloin ympäristöolojen merkitys korostuu. Ilmastonmuutoksen seurauksena voivat tällaiset erityisen kuumat kesät antaa lisää haasteita rapusaaliin säilytykselle ja kuljettamiselle. Tuulen nopeus, tuulen suunta, pilvisyys tai sademäärä selittivät huonosti tai eivät ollenkaan ravustajien Aa ja Bee täplärapusaaliin elossasäilyvyyttä säilytyksen aikana. Pilvisyys ja sademäärä eivät juuri vaihdelleet kesän 2010 aikana ja näitä muuttujia ei voitu käyttää. Tuulen nopeus selitti vaihtelusta noin 14%, tosin epäloogisesti sillä tuulennopeuden kasvaessa yli 5 m/s mallin ennustama saaliin elossasäilyvyys kasvaa. Tämä on maalaisjärjen vastaista ja kaipaisi siten lisäselvitystä. 3.4 Rapujen elossasäilyvyys ja fysiologiset mittarit Säilytyksen aikana kuolleiden täplärapujen kuntoa ei pystytty määrittämään, sillä kuntomittareina käytettäviä hepatopankreas- ja lihasindeksejä ei voitu määrittää näytteiden tuhoutumisen vuoksi. On ilmeistä, että säilytyskokeen aikana kuolleiden täplärapujen kudosten pilaantumisen alettua pilaantumisprosessit jatkuivat pakastetuissa näytteissä ja tekivät niistä tämän tutkimuksen kannalta hyödyttömiä. Näytteistä saatiin määritettyä vain kuorenvaihtosyklin vaihe, jonka määritys perustuu kovaan kudokseen. Pilaantuneiden näytteiden sulatus ja preparointi tosin aiheutti ansaittua rapupoliittista keskustelua laboratorion ja läheisten työtilojen rankan hajun vuoksi. Kuorenvaihtosyklin määrityksen perusteella ravustajien Aa ja Bee ravustustapa sekä täplärapusaaliin lajittelu valikoi kuorenvaihtosyklin keskivaiheella olevia täplärapuja eikä merkittäviä eroja ollut säilytyksen aikana kuolleiden ja verrokeiksi valikoituneiden elossasäilyneiden täplärapujen välillä. Kaikki tutkitut täpläravut olivat joko kuorenvaihtosyklin keskivaiheessa (vaihe C) tai aikaisessa kuorenvaihtosyklin loppuvaiheessa (D 0 tai D 1 tai D 2 ). Nämä kuorenvaihtosyklin vaiheet ovat lähes peräkkäisiä ja niitä on lähes mahdoton erottaa päällisinpuolisella tarkastelulla ja määritykseen tarvitaan yleensä rapujen preparointi. Kuorenvaihtosyklin jakaumat säilytyksen aikana kuolleiden ja verrokkiryhmän välillä poikkesivat toisistaan vain hieman (taulukko 2) eikä kumpikaan jakauma poikennut merkittävästi koko aineistosta määritetystä odotusjakaumasta (χ 2 testi, p > 0,05). Kuorenvaihtosyklin vaiheen C osuus säilytyksen aikana kuolleiden ryhmässä oli hieman alhaisempi ja vaiheen D 0 hieman korkeampi kuin odotusarvo, verrokkiryhmässä em. kuorenvaihtosyklinvaiheiden osuudet olivat päinvastaiset. Tämän perusteella voisi olettaa, että kuorenvaihtoon valmistautuminen voisi vaikuttaa täpläravun kuntoon ja säilytyskestävyyteen jo hyvin aikaisessa vaiheessa. On kuitenkin todettava, että nämä päätelmät ovat tehty sellaisten erojen ja suuntausten perusteella, joilla ei ole tilastollista merkitsevyyttä ja voivat siten perustua sattumaan. Toisaalta, biologisessa mielessä jopa nämä heikot erot ja suuntaukset ovat mielenkiintoisia ja myös biologispohjaiseen logiikkaan sopivia. Taulukko 2. Kuorenvaihtosyklin vaihe säilytyksen aikana kuolleilla ja elossasäilyneillä verrokeilla. Jakauma havaittuihin kuorenvaihtosyklin vaiheisiin määritetty ristiintaulukoinnilla. Kuorenvaihtosyklin vaihe C D 0 D 1 D 2 säilytyksen aikana kuolleet 71,2% 27,1% 1,7% 0% verrokit 82,9% 14,6% 1,0% 1,0% odotusarvo 76,0% 22,0% 1,0% 1,0% Kuorenvaihtosyklin vaihe C ja vaiheen D ensimmäiset vaiheet ovat ravun fysiologian osalta myös erittäin lähellä toisiaan, vaikka jo vaiheen D alkupuolella on havaittavissa ravun valmistautuminen kuorenvaihtoon mm. uuden kuoren muodostumisella entisen kuoren alle. On kuitenkin todennäköistä, että

8 Saimaan rapu II hanke, säilytystutkimus sivu 8/9 kuorenvaihtosyklin vaiheella ei voida selittää eroja kuolevuudessa säilytyksen aikana. Perusteena tähän ovat seuraavat seikat 1. eri ryhmien, I- tai II laatuluokat, ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa kuorenvaihtosyklin vaiheiden jakaumassa; 2. havaituissa kuorenvaihtosyklin vaiheissa, C, D 0, D 1 ja D 2, ei liene merkittävää eroa ravun fysiologisen kestävyyden osalta, sillä em. kuorenvaihtosyklin vaiheet ovat fysiologisesti erittäin lähellä toisiaan ja vaiheen D aikaiset, kuorenvaihtoa edeltävät fysiologiset muutokset ovat vielä vähäisiä. On myös otettava huomioon, että nykyisillä menetelmillä ei pystytä helposti, erityisesti ravustuksen aikana, erottamaan havaittuja kuorenvaihtosyklin vaiheita toisistaan. On kuitenkin oletettavaa, että juuri ennen kuorenvaihtoa ja juuri kuorenvaihdon jälkeen ovat ravut herkkiä stressille ja kestävät todennäköisesti erittäin huonosti pyynninjälkeistä käsittelyä ja esimerkiksi lämpötilan nousua. 4 Johtopäätöksiä Ei liene ihme, että sekä ilman lämpötila ja veden pintalämpötila ravustuspäivänä selittävät jo yksin suuren osan rapujen elossasäilyvyydestä pyynnin jälkeisessä säilytyksessä. Jo aiemmat käytännön havainnot tukevat tätä tulosta. On ensiarvoisen tärkeää, että täpläravut saadaan nopeasti viileään ja kosteaan tilaan jo veneessä, jotta kuljetuksen aikainen täplärapujen rasittuminen saadaan vähenemään. Myös II laatuluokan saaliin alhaisempi elossasäilyvyys on ymmärrettävää, sillä raajojen menetys ja rapuruttoinfektio rasittavat saaliiksi saatua ja kuljetuslaatikkoon sijoitettua täplärapua ja alentavat elossasäilymisen mahdollisuuksia. Saimaan täpläravuilla on todettu myös Psorospermium haeckeli loisintaa (omat havainnot ja Eviran raportti 2010), jonka on muissa tutkimuksissa todettu heikentävän täpläravun vastustuskykyä (Thörnqvist ja Söderhäll 1993). Ero I ja II luokan täplärapujen välillä oli noin 10%, joka on selkeä ero, ja tähdentää II saaliin mahdollisimman nopean prosessoinnin tärkeyttä. Ravustaja Bee säilytti vähemmän II laatuluokan täplärapuja ravustuksen aikana yhdessä laatikossa kuin ravustaja Aa, joka voi osaltaan selittää ravustajan Bee II laatuluokan täplärapujen parempaa säilyvyyttä neljän viikon jälkeen. Toisaalta, II laatuluokan saalista ei ole tarkoitus säilyttää pitkiä aikoja, toisin kuin I laatuluokan saalista, vaan II laatuluokan saalis on tarkoitus prosessoida mahdollisimman nopeasti. Pyynnin jälkeinen säilytyskestävyys on siis erityisesti I laatuluokan täpläravulta haluttu ominaisuus. 5 Ideoita raputalouden laatuhankkeiksi Osa ravustajien saaliista oli selkeästi pehmeässä kunnossa pitkän ja lämpimän ravustuspäivän jäljiltä, erityisesti kesällä Olisi syytä selvittää mitä saaliin nopea viilentäminen vaikuttaa kaupparavun laatuun ja säilyvyyteen. Voidaanko suurempi osa saaliista tuoda rantaan ja siirtää kylmään RapuSuihkuun jatkosäilytykseen, jos viilennys on aloitettu jo veneessä. Nykyisessä RapuSuihkun venesovelluksessa käytetään pintavettä, joka kesällä 2010 oli erityisen lämmintä, jopa +28 C, ja siten mahdollisesti jopa täplärapuja stressaava. Kuluttajien mieltymysten ja kaupparavun laadun parantamisen vuoksi on syytä myös selvittää kuinka nopeasti ja tehokkaasti täpläravun suoli tyhjenee RapuSuihkussa säilyttämisen aikana. Kesän 2010 aikana on tullut useaan otteeseen esille se, että pitkäkään säilytys RapuSuihkussa, jopa 1 viikko, ei riitä kauppakokoisen täpläravun suolen tyhjenemiselle. Täysi suoli erottuu selkeästi pyrstölihasta pilkottaessa ja jo mielikuva paskaisesta suolesta on omiaan laskemaan rapujuhlien tunnelmaa. Suolen tyhjeneminen on oleellista myös saaliin prosessoinnin osalta. Kuopio, 27. syyskuuta 2012 Japo Jussila rapubiologi Raputietokeskus, Itä-Suomen yliopisto

9 Saimaan rapu II hanke, säilytystutkimus sivu 9/9 LÄHTEINÄ KÄYTETTY Burton E M, Mitchell B D 1987: Moult staging in the Australian freshwater crayfish, Cherax albidus Clark and Cherax destructor Clark (Decapoda : Parastacidae), via uropod setal development. Australian Journal of marine and Freshwater Research 38: Evira 2010: Tutkimusraportti DN:o /74,2. Jussila J, Mannonen, A 2007: Lisää hanaa! Rapusuihku hanke. Loppuraportti, Hankenro: ; Diaarinro: 2719/3516/05. Hämeen TE-keskus, kalatalousosasto, Hämeenlinna. van Herp F, Bellon-Humbert C 1978: Setal development and molt prediction in the larvae and adults of the crayfish, Astacus leptodactylus (Nordmann, 1842). Aquaculture 14: Thörnqvist P-O, Söderhäll K 1993: Psorospermium haeckeli and its interaction with crayfish defence system. Aquaculture 117:

loppuraportti Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus

loppuraportti Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus 1/5 loppuraportti SUOLEN TYHJENEMINEN RAPUSUIHKUSSA Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus 1 Testin työt Täpläravut sijoitettiin RapuSuihkuun

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

loppuraportti, 11.10.2007 RAPUSUIHKU HANKE Hankenro: 523210; Diaarinro: 2719/3516/05

loppuraportti, 11.10.2007 RAPUSUIHKU HANKE Hankenro: 523210; Diaarinro: 2719/3516/05 loppuraportti, 11.10.2007 RAPUSUIHKU HANKE Hankenro: 523210; Diaarinro: 2719/3516/05 LISÄÄ HANAA! Japo Jussila ja Ari Mannonen Raputietokeskus Koulutuskeskus Salpaus SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 2 RAPUSUIHKU

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Perimätiedon mukaan rapusyöteistä parhain on kissan liha. Sitä on kuitenkin harvoin tarjolla, ja kalalla rapuja mertoihin tavallisimmin houkutellaan, mutta lenkkimakkaraa

Lisätiedot

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Jouni Tulonen RKTL-Raputalousohjelma, Päätös- ja evaluointityöpaja 13.3.213 Jyväskylä, Viherlandia Rapukanta ja sen vaihtelu Monen tekijän yhteisvaikutus

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alue

Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alue sivu 1(9) LIFE12 INF/FI/233 LIFE+ RapuKamu, vaikuttavuuskysely Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alue Japo Jussila 1, Jenny Makkonen 1 ja Vesa Tiitinen 2 1 Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Itä-Suomen

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi Minna Kalola 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialuille oli vuonna 2011

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien

Lisätiedot

TARKKAILUSILLAT KOKEMUKSIA 20 VUODEN SEURANNASTA

TARKKAILUSILLAT KOKEMUKSIA 20 VUODEN SEURANNASTA TARKKAILUSILLAT KOKEMUKSIA 20 VUODEN SEURANNASTA 1 TARKKAILUSILLAT KOKEMUKSIA 20 VUODEN SEURANNASTA Sisältö: Johdanto Aineisto Tulokset Päätelmät 2 SILLAT SUOMESSA Liikenneviraston hallinnoimia siltoja

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Raputalousohjelma 2005-2012

Raputalousohjelma 2005-2012 Raputalousohjelma 2005-2012 Päätös- ja evaluointityöpaja, Jyväskylä 13.3.2013 Markku Pursiainen Tiedosta ratkaisuja kestäviin Riista- valintoihin ja kalatalouden tutkimuslaitos Ohjelman valmistelu RKTL:n

Lisätiedot

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006. Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006. Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006 VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006 Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006 Markku Kuisma ja Martti Puska KYMENLAAKSON KALATALOUSKESKUS RY 2006 VUOHIJÄRVEN

Lisätiedot

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä

Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä Esa Erkamo, Jouni Tulonen, Markku Pursiainen ja Riitta Savolainen, RKTL PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUKSEN 1-V

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 2 1 Tutkimuksen tarkoitus 2 Tutkimuskohde Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Genano 310 ilmanpuhdistuslaitteiden vaikutus pahasti mikrobivaurioituneen omakotitalon

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus )

Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus ) 31C99904, Capstone: Ekonometria ja data-analyysi TA : markku.siikanen(a)aalto.fi & tuuli.vanhapelto(a)aalto.fi Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus 7.2.2017) Tämän harjoituskerran tehtävät

Lisätiedot

Ruotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta

Ruotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta Ruotsalaisen muikkuseuranta 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 3.1 Muikun ikäjakauma

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? 28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO... Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3

Lisätiedot

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Halutaan selittää selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelua selittävien muuttujien havaittujen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Evicures-hankeseminaari, 27.5.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Lämpöaistimuksen ja -viihtyvyyden tausta Miksi

Lisätiedot

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 : Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 22. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 22. marraskuuta 2007 1 / 17 1 Epäparametrisia testejä (jatkoa) χ 2 -riippumattomuustesti 2 Johdatus regressioanalyysiin

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 8. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 8. marraskuuta 2007 1 / 18 1 Kertausta: momenttimenetelmä ja suurimman uskottavuuden menetelmä 2 Tilastollinen

Lisätiedot

Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä

Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä Katri Himanen Metla Suonenjoki Taimitarhapäivät, 23.1.2014 Kuusen siementen esikäsittelyt mitä tiedetään? Kuusen siementen liotusta

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle - Sisältö - - - Varianssianalyysi Varianssianalyysissä (ANOVA) testataan oletusta normaalijakautuneiden otosten odotusarvojen

Lisätiedot

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Esa Erkamo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Raputalousohjelman päätös ja evaluointityöpaja Jyväskylän Viherlandia 13.3.2013 Noin 20 vuoden tulosseuranta

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 9. luento. Pertti Palo

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 9. luento. Pertti Palo FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa 9. luento Pertti Palo 22.11.2012 Käytännön asioita Eihän kukaan paikallaolijoista tee 3 op kurssia? 2. seminaarin ilmoittautuminen. 2. harjoitustyön

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Markus Kankainen, Jari Niukko, Antti Kause, Lauri Niskanen 29.3.2019, Kalapäivät, Caribia, Turku 1 Kalankasvatuksen vaikutukset 1. Miten ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 24.3.2015 Holsti Kokemäki Anna Väisänen, KVVY ry Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut 4.2.2014 Mikko Kesä Minna Joutsen Ari Kurlin 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien

Lisätiedot

Kokemäenjoen (Sastamala Harjavalta) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2016

Kokemäenjoen (Sastamala Harjavalta) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2016 Kokemäenjoen (Sastamala Harjavalta) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2016 JOONAS RAJALA SUOMEN VESISTÖPALVELU OSK 2016 Sisältö Johdanto... 3 Aineisto ja menetelmät... 4 Istutukset...

Lisätiedot

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tapio Keskinen RKTL Pori 23.1.214 6 Ilmasto lämpenee - jäätyminen siirtyy 5 4 3 2 1 3.11. -1-2 -3 195 196 197 198 199 2 21 22 Aineisto ympäristöhallinnon

Lisätiedot

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

Kylmälaitteet, pakastimet

Kylmälaitteet, pakastimet Kylmälaitteet, pakastimet Raja-arvo < + C tai < - C vuosi Pvm Laite 1 Lämpötila Laite 2 Lämpötila Laite 3 Lämpötila Laite 4 Lämpötila Laite 5 Lämpötila Korjaavat toimenpiteet, huomiot (esim. sulatukset)

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-.14 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 7 7. luento: Tarina yhden selittään lineaarisesta regressiomallista atkuu Kai Virtanen 1 Luennolla 6 opittua Kuvataan havainnot (y, x ) yhden selittään

Lisätiedot

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Taulukko 1. Riisinäytteiden mikrobiologisen laadun määrittämiseen käytetyt bakteerimäärien raja-arvot. Näytteen mikrobiologinen laatu.

Taulukko 1. Riisinäytteiden mikrobiologisen laadun määrittämiseen käytetyt bakteerimäärien raja-arvot. Näytteen mikrobiologinen laatu. PROJEKTIYHTEENVETO KEITETYN RIISIN MIKROBIOLOGINEN LAATU 2016-2017 JOHDANTO Vantaan ympäristökeskuksen ympäristöterveydenhuollon yksikkö toteutti projektin, jonka tavoitteena oli selvittää keitetyn riisin

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Tarkastusmuistio Poliisin toimintojen yhdistäminen ja liikennevalvonnan määrä

Tarkastusmuistio Poliisin toimintojen yhdistäminen ja liikennevalvonnan määrä Tarkastusmuistio Poliisin toimintojen yhdistäminen ja liikennevalvonnan määrä Liittyy tarkastukseen: 5/2019 Poliisin liikennevalvonta Tekijä: Ville Vehkasalo Päivämäärä: 24.9.2018 Diaarinumero: 248/54/2017

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf

Lisätiedot

Harjoitukset 2 : Monimuuttujaregressio (Palautus )

Harjoitukset 2 : Monimuuttujaregressio (Palautus ) 31C99904, Capstone: Ekonometria ja data-analyysi TA : markku.siikanen(a)aalto.fi & tuuli.vanhapelto(a)aalto.fi Harjoitukset 2 : Monimuuttujaregressio (Palautus 24.1.2017) Tämän harjoituskerran tarkoitus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Toiminnallinen testaus

Toiminnallinen testaus 1 / 7 Toiminnallinen testaus Asiakas: Okaria Oy Jousitie 6 20760 Piispanristi Tutkimussopimus: ref.no: OkariaTakomo ta021013hs.pdf Kohde: Holvi- ja siltavälike, Tuotenumero 1705 Kuvio 1. Holvi- ja siltavälike

Lisätiedot

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.

Lisätiedot

Rakennusvalvonta ja ympäristö ULKOMYYNNIN LÄMPÖTILASEURANTA HÄMEENLINNASSA KESINÄ 2007 JA 2008

Rakennusvalvonta ja ympäristö ULKOMYYNNIN LÄMPÖTILASEURANTA HÄMEENLINNASSA KESINÄ 2007 JA 2008 ULKOMYYNNIN LÄMPÖTILASEURANTA HÄMEENLINNASSA KESINÄ 2007 JA 2008 Terveystarkastaja Päivi Lindén 15.5.2009 ULKOMYYNNIN LÄMPÖTILASEURANTA HÄMEENLINNASSA KESINÄ 2007 JA 2008 YLEISTÄ Hämeenlinnan seudullinen

Lisätiedot

PYYNTIPAINE SÄÄTELEE KANTAA

PYYNTIPAINE SÄÄTELEE KANTAA ISMO KOLARI Vuosituhannen alkuvuosiin saakka täplärapusaaliit kasvoivat hitaanlaisesti. Vuonna 2001 saalismäärä oli RKTL:n kalastuskyselyjen mukaan 650 000 kappaletta eli 30 prosenttia koko rapusaaliin

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Tekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA

Tekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA JBI: Arviointikriteerit kvasikokeelliselle tutkimukselle 29.11.2018 Tätä tarkistuslistaa käytetään kvasikokeellisen tutkimuksen metodologisen laadun arviointiin ja tutkimuksen tuloksiin vaikuttavan harhan

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Kuvaa Nautaa lämpökuvaus nautojen hoidon tukena. EIP-ryhmien tapaaminen Helsinki Salla Ruuska Kuvaa Nautaa -hankkeen projektipäällikkö

Kuvaa Nautaa lämpökuvaus nautojen hoidon tukena. EIP-ryhmien tapaaminen Helsinki Salla Ruuska Kuvaa Nautaa -hankkeen projektipäällikkö Kuvaa Nautaa lämpökuvaus nautojen hoidon tukena EIP-ryhmien tapaaminen 17.1.2019 Helsinki Salla Ruuska Kuvaa Nautaa -hankkeen projektipäällikkö Kuvaa Nautaa pähkinän kuoressa Karjakokojen kasvaessa terveyden

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Oma nimesi Tehtävä (5)

Oma nimesi Tehtävä (5) Oma nimesi Tehtävä 3.1 1 (5) Taulukot ja niiden laatiminen Tilastotaulukko on perinteinen ja monikäyttöisin tapa järjestää numeerinen havaintoaineisto tiiviiseen ja helposti omaksuttavaan muotoon. Tilastoissa

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Otantajakauman käyttö päättelyssä

Otantajakauman käyttö päättelyssä Keskiarvo otatajakauma Toisistaa tietämättä kaksi tutkijaa tutkii samaa ilmiötä, jossa perusjoukko koostuu kuudesta tutkittavasta ja tarkoituksea o laskea keskiarvo A: Kokoaistutkimus B: Otatatutkimus

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot