Hypomanioita ja masennustiloja tyypin II bipolaarihäiriö. Erkki Isometsä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hypomanioita ja masennustiloja tyypin II bipolaarihäiriö. Erkki Isometsä"

Transkriptio

1 Kaksisuuntainen mielialahäiriö Hypomanioita ja masennustiloja tyypin II bipolaarihäiriö Erkki Isometsä Tyypin II kaksisuuntainen mielialahäiriö on huonommin tunnettu kuin varsinainen maanis-depressiivisyys (tyypin I bipolaarihäiriö). Sitä luonnehtii vakavien masennusjaksojen ja hypomaanisten jaksojen vaihtelu, ja kliinistä kuvaa hallitsevat yleensä toistuvat masennusjaksot ja mielialan labiilius. Tyypin II bipolaarihäiriö jää helposti tunnistamatta, koska potilaat yleensä hakeutuvat hoitoon vain masennusvaiheissa eivätkä itsekään aina miellä hypomanioita sairauteen liittyviksi. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön eri muotojen huolellisen pois sulkemisen tulisikin kuulua aina depressiopotilaan perustutkimukseen, koska ainakin erikoissairaanhoidon potilasaineistoissa näiden tapausten osuus kaikista depressioista näyttäisi olevan yllättävän suuri. Tähänastiset tutkimukset ja kliininen kokemus tukevat pääosin mielialaa tasaavien lääkkeiden (litium, valproaatti ja karbamatsepiini) ensisijaisuutta häiriön hoidossa. Masennusjaksojen yhteydessä voitaneen käyttää turvallisesti serotoniinin takaisinottoa estäviä masennuslääkkeitä, yleensä yhdessä mielialaa tasaavan peruslääkkeen kanssa. Tyypin II kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä tarkoitetaan mielenterveyden häiriötä, jota luonnehtii hypomaanisten ja depressiivisten sairausjaksojen vaihtelu. Häiriön käsite luotiin 1970-luvun alussa Yhdysvalloissa National Institute of Mental Healthin tutkijoiden piirissä (Goodwin ym. 1972, Dunner ym. 1976), näiden kiinnittäessä huomiota masennuspotilaisiin, jotka näyttivät sijoittuvan tavanomaisen maanis-depressiivisen sairauden ja yksisuuntaisen depression välimaastoon. Alunperin tyypin II diagnoosia käytettiin vain hypomaniajaksoja läpikäyneistä potilaista, jotka olivat olleet sairaalahoidossa depression vuoksi (Dunner 1983). Tästä osin mielivaltaisesta hoitopaikkaan liittyvästä kriteeristä kuitenkin luovuttiin myöhempien sairausluokitusten yhteydessä (Dunner 1993). Kuluvan vuosikymmenen aikana on vähitellen vakuututtu tyypin II bipolaarihäiriön validiudesta diagnostisena käsitteenä, koska sairauteen näyttäisi liittyvän oma tyypillinen sukuhistoriansa, oma kliininen kuvansa ja kulkunsa sekä tyypilliset hoitovasteensa (Dunner 1993, Coryell 1996). Sukuhistoriaa kartoittavien tutkimusten pohjalta on kuitenkin esitetty, että tyypin II bipolaarihäiriön oirekuvan omaavista potilaista osa todellisuudessa osoittautuu myöhemmin tyypin I potilaiksi, osa kuuluu paremminkin yksisuuntaisten häiriöiden ryhmään ja pääosa muodostaa varsinaisesti tyypin II ydinryhmän (Coryell 1996). Häiriö on edelleenkin monessa suhteessa huonommin tunnettu kuin sairauden päämuoto, tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö. Diagnostiikka ICD-10-tautiluokituksen mukaan kaksisuuntainen mielialahäiriö (F31) käytetään, kun potilaalla on esiintynyt useampi kuin yksi sairausjakso, joista vähintään yksi on ollut maaninen, hypomaaninen tai sekamuotoinen depressiivisten ohella. Suomenkielisessä laitoksessa tyyppi II Duodecim 1999; 115:

2 sisältyy kohtaan F31.8 Muu määritetty kaksisuuntainen mielialahäiriö (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 1997). WHO:n julkaisemissa tutkimuskriteereissä se on sijoitettu liiteosaan niiden häiriöiden joukkoon, joiden asemaa pidetään vielä epävarmana (World Health Organization, 1993). Yhdysvaltalainen DSM-IV-luokitus (American Psychiatric Association 1994) erottaa toisistaan tyypin I ja tyypin II kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Ensin mainitussa esiintyy manioita, depressioita ja sekamuotoisia jaksoja, jälkimmäisessä depressioita ja hypomanioita mutta ei varsinaisia manioita. Hypomania. Tyypin II bipolaarihäiriön diagnostiikassa keskeisin tehtävä on tunnistaa potilaalla masennustilojen ohella esiintyvät hypomaaniset jaksot. Erityinen diagnostinen ongelma liittyy siihen, että potilaat hakeutuvat vain harvoin hoitoon hypomaanisten tilojen yhteydessä; tyypillistä on, että he vasta ajan myötä oppivat mieltämään hypomaniat sairauteensa liittyväksi ilmiöksi. Tyypin II bipolaarihäiriön tunnistaminen edellyttääkin siten potilaan aiemman sairaushistorian ja kohonneen mielialan jaksojen systemaattista, aktiivista kartoittamista. Tämän tulisikin kuulua jokaisen depressiopotilaan perustutkimukseen. Hypomanian luotettava tunnistaminen on käytännössä varsinkin retrospektiivisesti vaikea tehtävä ja vaatii erikoislääkäriltäkin perehtyneisyyttä sekä huolellista paneutumista. Joissakin tapauksissa vasta seuranta selvittää, näyttäisikö kyseessä olevan yksi- vai kaksisuuntainen sairaudenkuva. Hypomaniaa luonnehtii lievä mutta selvästi havaittava mielialan nousu, sekä samanaikainen tarmon ja toimeliaisuuden kasvu, johon ei kuitenkaan yleensä liity merkittävää toimintatason laskua. Diagnostisessa luokittelussa ei yleensä lasketa hypomaniaksi neljää vuorokautta lyhyempää jaksoa, vaikka itse asiassa useimmat väestötutkimukset ja kliiniset aineistot viittaisivat siihen, että tyypillisimmin hypomaaniset episodit kestävät 1 3 vuorokautta (Angst 1998). Perusteluna pidemmälle aikarajalle diagnostisessa luokittelussa onkin nähty luotettavuuden lisääminen; käytännössä näin tehdään kattavuuden kustannuksella. Hypomanian diagnoosi edellyttää paitsi hypomaanista mielialaa myös muiden hypomaanisten oireiden esiintymistä. Diagnostisesti on keskeistä, että oireyhtymän oireet esiintyvät yhtäaikaisesti ja että ne eivät edusta vain reaktiota yhteen tilanteeseen tai sosiaaliseen kontekstiin tai päihteen käyttöön vaan luonnehtivat henkilölle selvästi poikkeuksellisen mielialan jaksoa. Hypomanian oireet ICD-10:n tutkimuskriteereiden mukaan on esitetty taulukossa 1. Keskeisin ero ICD-10:n ja DSM-IV:n välillä on siinä, että jälkimmäisen mukaan biologisten hoitojen (esimerkiksi masennuslääkityksen) provosoimia hypomanioita ei oteta diagnostisesti huomioon; ICD-10:ssä tätä rajoitusta ei ole. Alan pioneerit ovat Yhdysvalloissakin kritisoineet voimakkaasti tätä perusteettomana ja käytännössä vaikeasti arvioitavana pitämäänsä kriteeriä (Dunner 1993). Tyypin II kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakso. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksot (F31.3 F31.5) eivät diagnostisten kriteereiden osalta eroa tavanomaisista (F32 33) masennustiloista ICD-10:n tutkimuskriteereiden mukaan (World Health Organization 1993). Sama koskee myös DSM-IV-järjestelmää (American Psychiatric Association 1994). Erotusdiagnoosi. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnostiikassa on keskeistä huomioida potilaan aiempi sairaudenkulku aiemmin elämän aikana ilmennyt mania tai hypomania silloinkin, kun ajankohtainen oirekuva on puhtaasti depressiivinen. Joissakin tapauksissa on vaikeata erottaa toisistaan päihdeongelmiin liittyviä juomisen tai muun päihteen käytön kausia ja hypomaanista tilaa. Yleensä tällaisessa tilanteessa on hyödyllistä selvittää tarkkaan tilan kronologinen eteneminen eli se, ilmaantuiko mielialan kohoaminen jo ennen päihteiden käytön aloittamista vai vasta sen seurauksena. Joskus saattaa myös tuottaa vaikeuksia erottaa persoonallisuushäiriöön ja mielialan kohoamiseen liittyvää poikkeavaa käyttäytymistä. Erotusdiagnostiikassa on tärkeintä selvittää, ilmeneekö potilaalla varsinaisia hypomaanisia oireita, liittyykö poikkeava käyttäytyminen ajallisesti niihin ja onko käytös luonteeltaan kausittaista kuten kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä vai pysyväm E. Isometsä

3 Taulukko 1. ICD-10:n mukaiset tutkimuksessa sovellettavat hypomanian kriteerit (World Health Organization 1993). A. Mieliala on kohonnut tai ärtyisä asianomaiselle poikkeuksellisella tavalla vähintään neljän päivän ajan. B. Esiintyy vähintään kolme seuraavista oireista siten, että ne aiheuttavat ainakin jonkinasteista toimintakyvyn häiriintymistä. 1) Toimeliaisuuden lisääntyminen tai fyysinen rauhattomuus. 2) Puheliaisuuden lisääntyminen. 3) Keskittymisvaikeudet ja häiriöherkkyys. 4) Unen tarpeen väheneminen. 5) Seksuaalisen halukkuuden lisääntyminen. 6) Lievä rahojen tuhlailu tai muu vastuuton käytös. 7) Lisääntynyt seurallisuus tai tuttavallisuus. pi persoonallisuuden piirre kuten persoonallisuushäiriöissä. Oleellisinta hypomanian kliinisen kuvan kannalta on, että kyseessä on henkilön normaalista psyykkisestä toiminnasta selvästi erottuva, yleensä muutamasta päivästä useisiin viikkoihin kestävä ajanjakso, jolloin hän käyttäytyy selvästi hänelle luonteenomaisesta poikkeavalla tavalla. Kliininen kuva Hypomania. Edellä kuvatut diagnostiset kriteerit sisältävät hypomanian ydinoireet kohonneen itsetunnon, lisääntyneen aktiivisuuden, vuolaspuheisuuden ja vähentyneen unentarpeen. Kliininen kuva voi kuitenkin olla varsin vaihteleva ja tilan tunnistaminen usein vaikeaa. Ehkä tärkeimpiä syitä siihen, että hypomania jää usein kliinisessä käytännössä havaitsematta, ovat sairaudentunnon puuttuminen ja se, että toimintakyky ei heikkene. Varsinkin silloin, kun hypomaanisia kausia on esiintynyt toistuvasti vuosien ajan, saattaa hypomaaninen henkilö kokea nämä omaan persoonallisuuteensa kuuluviiksi ilmiöiksi. Kun lievään hypomaniaan vielä liittyy usein todellinen suorituskyvyn hetkellinen koheneminen, saa tämä kuva myös usein ympäristöstä positiivista vahvistusta. Hypomaaninen tila voi kokemuksellisesti olla hyvin mielihyvänsävyinen, ja siihen saattaa liittyä euforisia haltioitumisen ja onnen tunteita. Monet potilaat kuvaavat hypomaniaan liittyvän ajatustoimintojen lievän kiihtymisen myös miellyttävän intensiiviseksi tunteeksi ajatustoimintojen ylivoimaisesta nopeudesta, terävyydestä ja selkeydestä. Monet myös kokevat aistielämykset hyvin intensiivisiksi ja voimakkaiksi. Toisaalta mieliala voi hypomaniassa olla myös dysforisen ärtyisä, ja tunnevire saattaa tällöin olla kiihtyneen kireä. Tilan tunnistamista vaikeuttaa usein myös samanaikainen riehakas päihteiden käyttö. Monet hypomaanisessa tilassa olevat henkilöt käyttävät runsaasti alkoholia, usein vilkkaan sosiaalisen elämän yhteydessä. Lisäksi erityisesti ulkomaisissa tutkimuksissa on toistuvasti noussut esiin monien hypomaanisten henkilöiden taipumus ylläpitää tai voimistaa tilaansa erilaisten stimulanttien (kokaiini, amfetamiini, ekstaasi) avulla. Masennusjakso. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvät masennustilat eivät yleensä eroa kliiniseltä yleiskuvaltaan tavanomaisista masennustiloista, eikä näitä oirekuvan perusteella ole yksittäisessä tapauksessa mahdollista erottaa toisistaan luotettavasti. Keskimääräisesti kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvät masennusjaksot lienevät yksisuuntaiseen depressioon verrattuna onkin verran lyhyempiä. Lisäksi niissä esiintynee useammin psykoottisia oireita, psykomotorista hidastumista tai ns. epätyypilliselle depressiolle luonteenomaisia oireita. Jälkimmäisillä tarkoitetaan DSM-IV:ssä erityisesti mielialan reaktiivisuutta, liikaunisuutta, lisääntynyttä ruokahalua, liikasyömistä sekä persoonallisuuden piirteenä esiintyvää herkkyyttä erotilanteille (American Psychiatric Association 1994). Viimeaikaiset tutkimukset ovatkin korostaneet erityisesti epätyypillisen depression ja tyypin II kaksisuuntaisen mielialahäiriön yhteyttä (Perugi ym. 1998). Sekamuotoisella sairausjaksolla tarkoitetaan mielialahäiriöepisodia, jonka aikana esiintyy yhtäaikaisesti sekä mielialan kohoamisen että depression oireita. Sen enempää ICD-10:ssä kuin DSM-IV:ssä ei mainita tyypin II bipolaarihäiriöön liittyviä sekamuotoisia jaksoja. Tällaisia esiintyy kuitenkin melko usein (Akiskal 1996). Tyypillisessä tapauksessa potilaalla esiintyy masennusjakson aikana vaihtelevan pituisia aikoja Hypomanioita ja masennustiloja tyypin II bipolaarihäiriö 1899

4 myös hypomanian oireita. Hänen mielialansa voi siten vaihdella depressiivisestä hypomaaniseen ja ärtyisään; kognitiot saattavat olla depression sävyttämiä mutta ajatustoiminta hypomaanisen kiihtynyttä ja psykomotorinen ja sosiaalinen toiminta korostuneita. Tämänkaltainen, usein ahdistuneisuuden voimakkaasti värittämä tila voi olla potilaalle erittäin tuskallinen. Kulku ja ennuste Sairautta luonnehtivat esioireiden ilmaantuminen nuoruusiällä, varsinaisen sairauden puhkeaminen nuorella aikuisiällä ja kulku, jossa toistuvat vakavat masennusjaksot sekä hypomaaniset episodit (taulukko 2). Sairausjaksoja esiintyy elämän aikana yleensä lukuisia, jopa kymmeniä, ja pääpaino on toistuvissa masennusjaksoissa. Yksilöllistä uusiutumistaipumusta ennustanevat parhaiten aiemmin elämän aikana esiintyneiden sairausepisodien lukumäärä sekä syklin (aika episodin alusta seuraavan alkuun) pituus. Tyypin I bipolaarihäiriöön verrattuna sairauden alkamisikä on tyypissä II yleensä muutaman vuoden korkeampi ja jaksot lienevät yleensä lyhyempiä. Seurantatutkimuksissa noin 5 15 % tyypin II potilaista on kokenut myöhemmin maanisen jakson, jolloin diagnoosi muuttuu tyypin I bipolaarihäiriöksi (Coryell ym ja 1995, Goodwin ja Jamison 1990, Akiskal ym. 1995). Useimmilla tyypin II potilailla esiintyy (syklotyymisen kaltaista) mielialojen lyhytkestoista vaihtelua varsinaisten sairausjaksojen välillä, ja kliininen kuva saattaa olla labiilimpi myös masennusjakson aikana (Coryell ym ja 1995, Akiskal ym. 1995). Tyypin II sairaudella on ilmeisesti suurempi taipumus kroonistua kuin muilla vakavilla mielialahäiriöillä. Tällöin potilaalla esiintyy usein pitkäaikaisesti jatkuvia depressiivisiä oireita tai lyhytkestoista mutta toistuvaa lievempää mielialan vaihtelua. Mahdollisesti tähän syklotyymisluonteiseen vaihtelutaipumukseen liittyy se, että tyypin II bipolaarihäiriöstä kärsivillä on usein voimakas taipumus myös sekundaariseen päihdeongelmaan, ja heillä esiintyy myös ahdistuneisuushäiriöitä vähintään yhtä usein kuin yksisuuntaisessa depressiossa. Taulukko 2. Tyypin II kaksisuuntaisen mielialahäiriön keskeiset piirteet pähkinänkuoressa. Esiintyy suvuittain Ensimmäiset esioireet tyypillisesti teini-iässä Sairauden varsinainen puhkeaminen vuoden iässä Toistuvia hypomaanisia sekä vakavan masennuksen jaksoja Sairaudenkuvaa hallitsevat masennusjaksot Taipumus mielialan labiiliuteen myös sairausepisodien välillä Noin 5 15 % diagnoosin saaneista luokitellaan myöhemmin tyyppiin I Sekundaarinen päihdeongelma yleinen Itsemurhariski suuri kuten muissakin vakavissa mielialahäiriöissä Kroonistuminen tavallista Hoitokontaktit yleensä vain masennuksen tai päihdeongelman vuoksi Oikea diagnoosi jää usein tekemättä tai viivästyy Hoidossa keskeisiä mielialaa tasaavat lääkkeet Depressiolääkkeiden riskit pienempiä kuin tyypin I hoidossa Vanhimpien tutkimusten (Dunner ym. 1976, Stallone ym. 1980) mukaan tyypin II potilailla esiintyy myös poikkeuksellisen usein itsemurhayrityksiä, mutta uudemmat tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia (Lester 1993). Eräät toteutuneita itsemurhia kartoittaneet tutkimukset ovat viitanneet tyypin II potilaiden huomattavaan yliedustukseen, mutta enemmistö ei ole vahvistanut tätä (Isometsä ja Lönnqvist 1997). Käytännössä on hyvin vaikea arvioida takautuvasti luotettavalla tavalla tyypin II bipolaarihäiriön esiintyvyyttä itsemurhatapauksissa. Epidemiologia Tyypin II kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyyden arviointi on hyvin vaikeata, koska hypomanian luotettava diagnosoiminen on erikoislääkäritason osaamista vaativa tehtävä eikä yleensä onnistu väestötutkimuksissa (Dunner ja Tay 1993). Arviot elinaikaisesta esiintyvyydestä väestössä ovat yleensä olleet noin 0.5 % ja esiintyvyys on mahdollisesti naisilla jonkin verran suurempi kuin miehillä. Eräät arvostetut tutkimukset ovat kuitenkin viitanneet 1900 E. Isometsä

5 merkittävästi suurempaan (5 6 %) esiintyvyyteen, varsinkin jos epätyypillisiä, lähelle syklotymiaa tulevia muotoja otetaan mukaan (Angst 1998). Luotettavaa arviota tyypin II bipolaarihäiriön esiintyvyydestä normaaliväestössä Suomessa ei ole käytettävissä. Erikoissairaanhoidon depressiopotilaiden joukossa tyypin II tapausten systemaattinen etsintä on tuonut esiin jopa hätkähdyttävän suuria arvioita esiintyvyydestä, % (Angst ym. 1978, Cassano ym. 1992, Benazzi 1997, Hantouche ym 1998). Vaikka erilaiset valikoitumistekijät luultavasti osin selittävätkin tyypin II häiriön runsasta esiintyvyyttä tutkituissa potilasaineistoissa, on hyvin todennäköistä, että psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaista merkittävä osa kärsii häiriöstä ja että vain vähemmistö tapauksista todetaan nykyisten rutiinikäytäntöjen avulla (Hantouche ym. 1998). Hoito Tyypin II bipolaarihäiriön hoidosta on tehty toistaiseksi vain muutamia korkeatasoisia kliinisiä kokeita, joten kaikkiin hoitosuosituksiin liittyy merkittävää epävarmuutta ja ne pohjautuvat osin vain havainnoiviin tutkimuksiin sekä kliiniseen kokemukseen. Masennusvaiheet. Aiemmissa kliinisissä kokeissa litium on osoitettu tehokkaaksi tyypin II masennusjakson hoidossa (Goodwin ym. 1972). Yhdysvalloissa koottu arvovaltainen asiantuntijapaneeli arvioi 1996 suositeltavaksi käyttää masennusvaiheissa mielialaa tasaavaa lääkettä litiumia, valproaattia tai karbamatsepiinia yksin tai yhdessä turvallisimpien depressiolääkkeitten kanssa (The treatment of bipolar disorder 1996). Depressiolääkehoidon arvioidaan provosoivan ilman mielialaa tasaavan lääkkeen antamaa suojaa hypomanian noin joka viidennellä tyypin II potilaalla (Benazzi 1997). Mielialan kohoamisen riski liittyy ilmeisesti erityisesti trisyklisten masennuslääkkeiden käyttöön, ja se on selvästi vähäisempi esimerkiksi selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä käytettäessä (Peet 1994). Sairauteen liittyvien masennusvaiheiden hoidosta on viime vuonna julkaistu kaksi kaksoissokkotutkimusta, joissa verrattiin pelkän venlafaksiinin ja fluoksetiinin tehoa ja turvallisuutta yksisuuntaisessa ja tyypin II kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä (Amsterdam 1998, Amsterdam ym. 1998). Hoidon tehossa ei havaittu eroa potilasryhmien välillä, ja mielialan patologista kohoamista esiintyi vain harvoilla (0 ja 4 %:lla) tyypin II potilailla. Aiemmin on pienessä avoimessa tutkimuksessa saatu fluoksetiinista samansuuntaisia tuloksia hoitoresistenttien tyypin II masennusjaksojen hoidossa (Simpson ja DePaulo 1991). Nämä tutkimukset ovatkin nostaneet esiin kysymyksen siitä, olisiko tyypin II bipolaarihäiriön masennusvaiheissa toisin kuin tyypin I masennusvaiheissa kenties mahdollista käyttää ainakin joitakin depressiolääkkeitä myös ilman samanaikaista mielialaa tasaavaa lääkettä. Hypomanian akuuttihoitoa ei ole tutkittu metodisesti korkeatasoisissa kliinisissä kokeissa. Asiantuntijat suosittelevat yleensä lyhytaikaista bentsodiatsepiinien (erityisesti klonatsepaamin tai loratsepaamin) tai pieniannoksisen neuroleptilääkityksen käyttöä hypomaanisen episodin ylläpitohoidossa käytettävän mielialaa tasaavan lääkkeen ohella (The treatment of bipolar disorder 1996). Ylläpitohoito. Hoidossa keskeisimmässä asemassa on ylläpitohoito. Tondo ym. (1998) selvittivät potilasasiakirjojen pohjalta litiumin tehoa aineistossa, johon kuului 188 tyypin I ja 129 tyypin II bipolaarihäiriöpotilasta. Kummassakin ryhmässä litium vähensi selvästi sairaalahoitoja ja sairausaikaa ja selvästi enemmän juuri tyypin II häiriöstä kärsivillä. Greil ym. (1998) puolestaan vertasivat litiumin ja karbamatsepiinin tehoa ylläpitohoidossa tyypin I sekä»epätyypillisessä» bipolaarihäiriössä. Ryhmistä jälkimmäiseen kuului lähinnä tyypin II potilaita. Litium osoittautui tehokkaammaksi hoidettaessa tyypin I potilaita ja karbamatsepiini»epätyypillisten» ryhmässä. Kaikkiaan useimmat asiantuntujat kannattavat tyyppiä I koskevien lääkehoitosuositusten soveltamista myös tyypin II häiriöiden ylläpitohoidossa (The treatment of bipolar disorder 1996) eli litiumin, karbamatsepiinin tai valproaatin pitkäaikaista käyttöä sairausjaksojen ehkäisyssä. Hypomanioita ja masennustiloja tyypin II bipolaarihäiriö 1901

6 Kirjallisuutta Akiskal H S. The prevalent clinical spectrum of bipolar disorders: beyond DSM-IV. J Clin Psychopharmacol 1996; 16 Suppl 1: 4S 14S. Akiskal H S, Maser J D, Zeller P J, ym. Switching from unipolar to bipolar II: an 11-year prospective study of clinical and temperamental predictors in 559 patients. Arch Gen Psychiatry 1995; 52: American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. 4. painos. Washington DC: American Psychiatric Association, Amsterdam J D, Garcia-Espana F, Fawcett J, ym. Efficacy and safety of fluoxetine in treating bipolar II major depressive episode. J Clin Psychopharmacol 1998; 18: Amsterdam J D. Efficacy and safety of venlafaxine in the treatment of bipolar II major depressive episode. J Clin Psychopharmacol 1998; 18: Angst J. The emerging epidemiology of hypomania and bipolar II disorder. J Affect Disord 1998; 50: Angst J, Felder W, Frey R, Stassen H H. The course of affective disorders: I. Change of diagnosis of monopolar, unipolar and bipolar illness. Archiv Psychiatr Nervenkr 1978; 226: Benazzi F. Antidepressant-associated hypomania in outpatient depression: a 203-case study in private practice. J Affect Disord 1997; 46: Cassano G B, Akiskal H S, Savino M, ym. Proposed subtypes of bipolar II and related disorders: with hypomanic episodes (or cyclothymia) and with hyperthymic temperament. J Affect Disord 1992; 26: Coryell W. Bipolar II disorder: a progress report. J Affect Disord 1996; 41: Coryell W, Endicott J, Maser J, ym. Long-term stability of polarity distinctions in the affective disorders. Am J Psychiatry 1995; 152: Coryell W, Keller M, Endicott J, ym. Bipolar II illness: course and outcome over a five-year period. Psychol Med 1989; 19: Dunner D L. Sub-types of bipolar affective disorder with particular regard to bipolar II. Psychiatric Developments 1983; 1: Dunner D L. A review of the diagnostic status of»bipolar II» for the DSM-IV work group on mood disorders. Depression 1993; 1: Dunner D L, Gershon E S, Goodwin F K. Heritable factors in the severity of affective illness. Biol Psychiatry 1976; 11: Dunner D L, Tay L K. Diagnostic reliability of the history of hypomania in bipolar II patients and patients with major depression. Compr Psychiatry 1993; 34: Goodwin F K, Jamison K R. Manic-depressive illness. New York: Oxford University Press, Goodwin F K, Murphy D L, Dunner D L, Bunney W E. Lithium response in unipolar versus bipolar depression. Am J Psychiatry 1972; 129: Greil W, Kleindienst N, Erazo N, ym. Differential response to lithium and carbamazepine in the prophylaxis of bipolar disorder. J Clin Psychopharmacol 1998; 18: Hantouche E G, Akiskal H S, Lncrenon S, ym. Systematic clinical methodology for vaöidating bipolar II disorder: data in mid-stream from a French national multi-site study (EPIDED). J Affect Disord 1998; 50: Isometsä E T, Lönnqvist J K. Suicide in mood disorders. Kirjassa: Botsis A J, Soldatos C R, Stefanis C N, toim. Suicide. Biopsychosocial approaches. Amsterdam: Elsevier Science BV, 1997, s Lester D. Suicidal behavior in bipolar and unipolar affective disorder: a meta-analysis. J Affect Disord 1993; 27: Peet M. Induction of mania with selective serotonin re-uptake inhibitors and tricyclic antidepressants. Br J Psychiatry 1994; 164: Perugi G, Akiskal H S, Lattanzani L, ym. The high prevalence of»soft» bipolar (bipolar II) features in atypical depression. Compr Psychiatry 1998; 39: Simpson S G, DePaulo J R. Fluoxetine treatment of bipolar II depression. J Clin Psychopharmacol 1991; 11: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Psykiatrian luokituskäsikirja. Ohjeita ja luokituksia 1997:4. Rauma. Stallone F, Dunner D L, Ahearn J, Fieve R R. Statistical predictions of suicide in depressives. Compr Psychiatry 1980; 21: Tondo L, Baldessarini R J, Hennen J, ym. Lithium maintenance treatment of depression and mania in bipolar I and II disorders. Am J Psychiatry 1998; 155: The treatment of bipolar disorder. The expert consensus guideline series. J Clin Psychiatry 1996; 57 Suppl A 12. World Health Organization. The ICD-10 Classification of Mental and Behavioral Disorders. Diagnostic criteria for research. Geneva, ERKKI ISOMETSÄ, dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Mannerheimintie 166, Helsinki 1902

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

KAKSISUUNTAISEN MIELIALAHÄIRIÖN TUNNISTAMINEN PERUS- TERVEYDENHUOLLOSSA

KAKSISUUNTAISEN MIELIALAHÄIRIÖN TUNNISTAMINEN PERUS- TERVEYDENHUOLLOSSA Opinnäytetyö (AMK) / (YAMK) Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyö 2014 Jarno Marjakangas KAKSISUUNTAISEN MIELIALAHÄIRIÖN TUNNISTAMINEN PERUS- TERVEYDENHUOLLOSSA Hoitonetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10. Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007 Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 2002-2007 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 2: Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Timo Tuori 2. Psykiatristen sairaalapalvelujen

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI ESIMERKKI HOITOON TULON ONGELMISTA: MASENNUS Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: Yli

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

PSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan

PSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan PSYYKE JA LÄÄKE Tiia Talvitie FM Tiedottaja, Fimea Päivi Ruokoniemi LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 25.2.2016, VERSIO 2 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Mielialaoireet: normaalia vai ei?

Mielialaoireet: normaalia vai ei? Tieteessä kättä pidempää Merja Viikki LT, psykiatrian dosentti, psykiatrian erikoislääkäri yksikkö ja Tampereen kaupungin psykiatrian poliklinikka Tuomas H. Koskela LT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Lisätiedot

Äänekoski. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Psykiatria F00-F99. Toteuttajat: Medfiles Oy. Proper Oy.

Äänekoski. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Psykiatria F00-F99. Toteuttajat: Medfiles Oy. Proper Oy. Äänekoski Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat Psykiatria F00-F99 Toteuttajat: Medfiles Oy www.medfiles.eu Proper Oy www.proper.fi 1 (8) Tausta Tässä raportissa tarkastellaan paljon

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen Maahanmuuttajat Heterogeeninen ryhmä ulkomailla syntyneitä Suomessa oleskelevia ihmisiä: Suomessa työskentelevät tai

Lisätiedot

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA?

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? Lotta Hautamäki, VTT Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, Sosiologia,Tieteen- ja teknologiantutkimus

Lisätiedot

KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ - Omahoito-opas potilaalle ja hänen omaisilleen

KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ - Omahoito-opas potilaalle ja hänen omaisilleen KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Simo Martikainen Simo Rauma KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ - Omahoito-opas potilaalle ja hänen omaisilleen Opinnäytetyö Kesäkuu 2016 Tekijät Simo Martikainen,

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

SCID- haastatteluiden käyttöönotto

SCID- haastatteluiden käyttöönotto Liite 12 SCID- haastatteluiden käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatriassa Yhteenveto koulutukseen osallistuneille tehdystä kyselystä Vähäkainu Johanna & Minna Nevalainen [28.2.2014 päivitetty

Lisätiedot

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

Suhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa

Suhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa Suhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa Taustaa Suhteellisen iän ilmiötä (relative age effect, RAE) on tutkittu 1980-luvulta alkaen urheilujoukkueita, kouluja tai muita nuorisoinstituutiota

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

Tietoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja sen hoidosta. Kirsi Suominen, psykiatrian dosentti Hanna Valtonen, psykiatrian dosentti

Tietoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja sen hoidosta. Kirsi Suominen, psykiatrian dosentti Hanna Valtonen, psykiatrian dosentti Tietoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja sen hoidosta Kirsi Suominen, psykiatrian dosentti Hanna Valtonen, psykiatrian dosentti Sisällysluettelo Johdanto... 4 Mikä on kaksisuuntainen mielialahäiriö?...

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Aripiprazole Accord (aripipratsoli)

Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia

LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia Tämä opas sisältää tietoa Lariam (meflokiini) -tablettien käyttöön lääkkeellisenä profylaksiana liittyvistä haittavaikutuksista, etenkin neuropsykiatrisista

Lisätiedot

Itsetuhoisten potilaiden arviointi ja

Itsetuhoisten potilaiden arviointi ja Kirsi Suominen ja Hanna Valtonen TEEMA: PÄIVYSTYSPSYKIATRIA, NÄIN TUTKIN Aikaisempi itsemurhayritys merkitsee liki 40-kertaista itsemurhariskiä. Itsemurhavaaraa arvioitaessa potilaalta on aina kysyttävä

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Kuopio Inkeri Parkkari Johtava asiantuntija, psykologi Uudenmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

Omaan ruumiiseen kohdistuvat harhaluulot

Omaan ruumiiseen kohdistuvat harhaluulot Katsaus Tero Taiminen Omaan ruumiiseen kohdistuvat harhaluulot Omaan ruumiiseen tai sen toimintaan kohdistuvia eli somatoformisia harhaluuloja esiintyy monissa psykiatrisissa häiriöissä. Niiden taustalla

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11 maaliskuuta 2016 Desloratadiini Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Heinänuha Pohjoismaiset tutkimukset

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen

Lisätiedot

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari Amanuenssin kirja palautetaan harjoittelun päätyttyä Lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan: PL 20, (Tukholmankatu

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus

Epävakaa persoonallisuus Epävakaa persoonallisuus Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Epävakaa persoonallisuus Mikä on persoonallisuushäiriö? 4 Persoonallisuushäiriöiden

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus Tietoa nuorille ja heidän perheilleen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2007 Publications of

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot