Hypomanioita ja masennustiloja tyypin II bipolaarihäiriö. Erkki Isometsä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hypomanioita ja masennustiloja tyypin II bipolaarihäiriö. Erkki Isometsä"

Transkriptio

1 Kaksisuuntainen mielialahäiriö Hypomanioita ja masennustiloja tyypin II bipolaarihäiriö Erkki Isometsä Tyypin II kaksisuuntainen mielialahäiriö on huonommin tunnettu kuin varsinainen maanis-depressiivisyys (tyypin I bipolaarihäiriö). Sitä luonnehtii vakavien masennusjaksojen ja hypomaanisten jaksojen vaihtelu, ja kliinistä kuvaa hallitsevat yleensä toistuvat masennusjaksot ja mielialan labiilius. Tyypin II bipolaarihäiriö jää helposti tunnistamatta, koska potilaat yleensä hakeutuvat hoitoon vain masennusvaiheissa eivätkä itsekään aina miellä hypomanioita sairauteen liittyviksi. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön eri muotojen huolellisen pois sulkemisen tulisikin kuulua aina depressiopotilaan perustutkimukseen, koska ainakin erikoissairaanhoidon potilasaineistoissa näiden tapausten osuus kaikista depressioista näyttäisi olevan yllättävän suuri. Tähänastiset tutkimukset ja kliininen kokemus tukevat pääosin mielialaa tasaavien lääkkeiden (litium, valproaatti ja karbamatsepiini) ensisijaisuutta häiriön hoidossa. Masennusjaksojen yhteydessä voitaneen käyttää turvallisesti serotoniinin takaisinottoa estäviä masennuslääkkeitä, yleensä yhdessä mielialaa tasaavan peruslääkkeen kanssa. Tyypin II kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä tarkoitetaan mielenterveyden häiriötä, jota luonnehtii hypomaanisten ja depressiivisten sairausjaksojen vaihtelu. Häiriön käsite luotiin 1970-luvun alussa Yhdysvalloissa National Institute of Mental Healthin tutkijoiden piirissä (Goodwin ym. 1972, Dunner ym. 1976), näiden kiinnittäessä huomiota masennuspotilaisiin, jotka näyttivät sijoittuvan tavanomaisen maanis-depressiivisen sairauden ja yksisuuntaisen depression välimaastoon. Alunperin tyypin II diagnoosia käytettiin vain hypomaniajaksoja läpikäyneistä potilaista, jotka olivat olleet sairaalahoidossa depression vuoksi (Dunner 1983). Tästä osin mielivaltaisesta hoitopaikkaan liittyvästä kriteeristä kuitenkin luovuttiin myöhempien sairausluokitusten yhteydessä (Dunner 1993). Kuluvan vuosikymmenen aikana on vähitellen vakuututtu tyypin II bipolaarihäiriön validiudesta diagnostisena käsitteenä, koska sairauteen näyttäisi liittyvän oma tyypillinen sukuhistoriansa, oma kliininen kuvansa ja kulkunsa sekä tyypilliset hoitovasteensa (Dunner 1993, Coryell 1996). Sukuhistoriaa kartoittavien tutkimusten pohjalta on kuitenkin esitetty, että tyypin II bipolaarihäiriön oirekuvan omaavista potilaista osa todellisuudessa osoittautuu myöhemmin tyypin I potilaiksi, osa kuuluu paremminkin yksisuuntaisten häiriöiden ryhmään ja pääosa muodostaa varsinaisesti tyypin II ydinryhmän (Coryell 1996). Häiriö on edelleenkin monessa suhteessa huonommin tunnettu kuin sairauden päämuoto, tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö. Diagnostiikka ICD-10-tautiluokituksen mukaan kaksisuuntainen mielialahäiriö (F31) käytetään, kun potilaalla on esiintynyt useampi kuin yksi sairausjakso, joista vähintään yksi on ollut maaninen, hypomaaninen tai sekamuotoinen depressiivisten ohella. Suomenkielisessä laitoksessa tyyppi II Duodecim 1999; 115:

2 sisältyy kohtaan F31.8 Muu määritetty kaksisuuntainen mielialahäiriö (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 1997). WHO:n julkaisemissa tutkimuskriteereissä se on sijoitettu liiteosaan niiden häiriöiden joukkoon, joiden asemaa pidetään vielä epävarmana (World Health Organization, 1993). Yhdysvaltalainen DSM-IV-luokitus (American Psychiatric Association 1994) erottaa toisistaan tyypin I ja tyypin II kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Ensin mainitussa esiintyy manioita, depressioita ja sekamuotoisia jaksoja, jälkimmäisessä depressioita ja hypomanioita mutta ei varsinaisia manioita. Hypomania. Tyypin II bipolaarihäiriön diagnostiikassa keskeisin tehtävä on tunnistaa potilaalla masennustilojen ohella esiintyvät hypomaaniset jaksot. Erityinen diagnostinen ongelma liittyy siihen, että potilaat hakeutuvat vain harvoin hoitoon hypomaanisten tilojen yhteydessä; tyypillistä on, että he vasta ajan myötä oppivat mieltämään hypomaniat sairauteensa liittyväksi ilmiöksi. Tyypin II bipolaarihäiriön tunnistaminen edellyttääkin siten potilaan aiemman sairaushistorian ja kohonneen mielialan jaksojen systemaattista, aktiivista kartoittamista. Tämän tulisikin kuulua jokaisen depressiopotilaan perustutkimukseen. Hypomanian luotettava tunnistaminen on käytännössä varsinkin retrospektiivisesti vaikea tehtävä ja vaatii erikoislääkäriltäkin perehtyneisyyttä sekä huolellista paneutumista. Joissakin tapauksissa vasta seuranta selvittää, näyttäisikö kyseessä olevan yksi- vai kaksisuuntainen sairaudenkuva. Hypomaniaa luonnehtii lievä mutta selvästi havaittava mielialan nousu, sekä samanaikainen tarmon ja toimeliaisuuden kasvu, johon ei kuitenkaan yleensä liity merkittävää toimintatason laskua. Diagnostisessa luokittelussa ei yleensä lasketa hypomaniaksi neljää vuorokautta lyhyempää jaksoa, vaikka itse asiassa useimmat väestötutkimukset ja kliiniset aineistot viittaisivat siihen, että tyypillisimmin hypomaaniset episodit kestävät 1 3 vuorokautta (Angst 1998). Perusteluna pidemmälle aikarajalle diagnostisessa luokittelussa onkin nähty luotettavuuden lisääminen; käytännössä näin tehdään kattavuuden kustannuksella. Hypomanian diagnoosi edellyttää paitsi hypomaanista mielialaa myös muiden hypomaanisten oireiden esiintymistä. Diagnostisesti on keskeistä, että oireyhtymän oireet esiintyvät yhtäaikaisesti ja että ne eivät edusta vain reaktiota yhteen tilanteeseen tai sosiaaliseen kontekstiin tai päihteen käyttöön vaan luonnehtivat henkilölle selvästi poikkeuksellisen mielialan jaksoa. Hypomanian oireet ICD-10:n tutkimuskriteereiden mukaan on esitetty taulukossa 1. Keskeisin ero ICD-10:n ja DSM-IV:n välillä on siinä, että jälkimmäisen mukaan biologisten hoitojen (esimerkiksi masennuslääkityksen) provosoimia hypomanioita ei oteta diagnostisesti huomioon; ICD-10:ssä tätä rajoitusta ei ole. Alan pioneerit ovat Yhdysvalloissakin kritisoineet voimakkaasti tätä perusteettomana ja käytännössä vaikeasti arvioitavana pitämäänsä kriteeriä (Dunner 1993). Tyypin II kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakso. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksot (F31.3 F31.5) eivät diagnostisten kriteereiden osalta eroa tavanomaisista (F32 33) masennustiloista ICD-10:n tutkimuskriteereiden mukaan (World Health Organization 1993). Sama koskee myös DSM-IV-järjestelmää (American Psychiatric Association 1994). Erotusdiagnoosi. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnostiikassa on keskeistä huomioida potilaan aiempi sairaudenkulku aiemmin elämän aikana ilmennyt mania tai hypomania silloinkin, kun ajankohtainen oirekuva on puhtaasti depressiivinen. Joissakin tapauksissa on vaikeata erottaa toisistaan päihdeongelmiin liittyviä juomisen tai muun päihteen käytön kausia ja hypomaanista tilaa. Yleensä tällaisessa tilanteessa on hyödyllistä selvittää tarkkaan tilan kronologinen eteneminen eli se, ilmaantuiko mielialan kohoaminen jo ennen päihteiden käytön aloittamista vai vasta sen seurauksena. Joskus saattaa myös tuottaa vaikeuksia erottaa persoonallisuushäiriöön ja mielialan kohoamiseen liittyvää poikkeavaa käyttäytymistä. Erotusdiagnostiikassa on tärkeintä selvittää, ilmeneekö potilaalla varsinaisia hypomaanisia oireita, liittyykö poikkeava käyttäytyminen ajallisesti niihin ja onko käytös luonteeltaan kausittaista kuten kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä vai pysyväm E. Isometsä

3 Taulukko 1. ICD-10:n mukaiset tutkimuksessa sovellettavat hypomanian kriteerit (World Health Organization 1993). A. Mieliala on kohonnut tai ärtyisä asianomaiselle poikkeuksellisella tavalla vähintään neljän päivän ajan. B. Esiintyy vähintään kolme seuraavista oireista siten, että ne aiheuttavat ainakin jonkinasteista toimintakyvyn häiriintymistä. 1) Toimeliaisuuden lisääntyminen tai fyysinen rauhattomuus. 2) Puheliaisuuden lisääntyminen. 3) Keskittymisvaikeudet ja häiriöherkkyys. 4) Unen tarpeen väheneminen. 5) Seksuaalisen halukkuuden lisääntyminen. 6) Lievä rahojen tuhlailu tai muu vastuuton käytös. 7) Lisääntynyt seurallisuus tai tuttavallisuus. pi persoonallisuuden piirre kuten persoonallisuushäiriöissä. Oleellisinta hypomanian kliinisen kuvan kannalta on, että kyseessä on henkilön normaalista psyykkisestä toiminnasta selvästi erottuva, yleensä muutamasta päivästä useisiin viikkoihin kestävä ajanjakso, jolloin hän käyttäytyy selvästi hänelle luonteenomaisesta poikkeavalla tavalla. Kliininen kuva Hypomania. Edellä kuvatut diagnostiset kriteerit sisältävät hypomanian ydinoireet kohonneen itsetunnon, lisääntyneen aktiivisuuden, vuolaspuheisuuden ja vähentyneen unentarpeen. Kliininen kuva voi kuitenkin olla varsin vaihteleva ja tilan tunnistaminen usein vaikeaa. Ehkä tärkeimpiä syitä siihen, että hypomania jää usein kliinisessä käytännössä havaitsematta, ovat sairaudentunnon puuttuminen ja se, että toimintakyky ei heikkene. Varsinkin silloin, kun hypomaanisia kausia on esiintynyt toistuvasti vuosien ajan, saattaa hypomaaninen henkilö kokea nämä omaan persoonallisuuteensa kuuluviiksi ilmiöiksi. Kun lievään hypomaniaan vielä liittyy usein todellinen suorituskyvyn hetkellinen koheneminen, saa tämä kuva myös usein ympäristöstä positiivista vahvistusta. Hypomaaninen tila voi kokemuksellisesti olla hyvin mielihyvänsävyinen, ja siihen saattaa liittyä euforisia haltioitumisen ja onnen tunteita. Monet potilaat kuvaavat hypomaniaan liittyvän ajatustoimintojen lievän kiihtymisen myös miellyttävän intensiiviseksi tunteeksi ajatustoimintojen ylivoimaisesta nopeudesta, terävyydestä ja selkeydestä. Monet myös kokevat aistielämykset hyvin intensiivisiksi ja voimakkaiksi. Toisaalta mieliala voi hypomaniassa olla myös dysforisen ärtyisä, ja tunnevire saattaa tällöin olla kiihtyneen kireä. Tilan tunnistamista vaikeuttaa usein myös samanaikainen riehakas päihteiden käyttö. Monet hypomaanisessa tilassa olevat henkilöt käyttävät runsaasti alkoholia, usein vilkkaan sosiaalisen elämän yhteydessä. Lisäksi erityisesti ulkomaisissa tutkimuksissa on toistuvasti noussut esiin monien hypomaanisten henkilöiden taipumus ylläpitää tai voimistaa tilaansa erilaisten stimulanttien (kokaiini, amfetamiini, ekstaasi) avulla. Masennusjakso. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvät masennustilat eivät yleensä eroa kliiniseltä yleiskuvaltaan tavanomaisista masennustiloista, eikä näitä oirekuvan perusteella ole yksittäisessä tapauksessa mahdollista erottaa toisistaan luotettavasti. Keskimääräisesti kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvät masennusjaksot lienevät yksisuuntaiseen depressioon verrattuna onkin verran lyhyempiä. Lisäksi niissä esiintynee useammin psykoottisia oireita, psykomotorista hidastumista tai ns. epätyypilliselle depressiolle luonteenomaisia oireita. Jälkimmäisillä tarkoitetaan DSM-IV:ssä erityisesti mielialan reaktiivisuutta, liikaunisuutta, lisääntynyttä ruokahalua, liikasyömistä sekä persoonallisuuden piirteenä esiintyvää herkkyyttä erotilanteille (American Psychiatric Association 1994). Viimeaikaiset tutkimukset ovatkin korostaneet erityisesti epätyypillisen depression ja tyypin II kaksisuuntaisen mielialahäiriön yhteyttä (Perugi ym. 1998). Sekamuotoisella sairausjaksolla tarkoitetaan mielialahäiriöepisodia, jonka aikana esiintyy yhtäaikaisesti sekä mielialan kohoamisen että depression oireita. Sen enempää ICD-10:ssä kuin DSM-IV:ssä ei mainita tyypin II bipolaarihäiriöön liittyviä sekamuotoisia jaksoja. Tällaisia esiintyy kuitenkin melko usein (Akiskal 1996). Tyypillisessä tapauksessa potilaalla esiintyy masennusjakson aikana vaihtelevan pituisia aikoja Hypomanioita ja masennustiloja tyypin II bipolaarihäiriö 1899

4 myös hypomanian oireita. Hänen mielialansa voi siten vaihdella depressiivisestä hypomaaniseen ja ärtyisään; kognitiot saattavat olla depression sävyttämiä mutta ajatustoiminta hypomaanisen kiihtynyttä ja psykomotorinen ja sosiaalinen toiminta korostuneita. Tämänkaltainen, usein ahdistuneisuuden voimakkaasti värittämä tila voi olla potilaalle erittäin tuskallinen. Kulku ja ennuste Sairautta luonnehtivat esioireiden ilmaantuminen nuoruusiällä, varsinaisen sairauden puhkeaminen nuorella aikuisiällä ja kulku, jossa toistuvat vakavat masennusjaksot sekä hypomaaniset episodit (taulukko 2). Sairausjaksoja esiintyy elämän aikana yleensä lukuisia, jopa kymmeniä, ja pääpaino on toistuvissa masennusjaksoissa. Yksilöllistä uusiutumistaipumusta ennustanevat parhaiten aiemmin elämän aikana esiintyneiden sairausepisodien lukumäärä sekä syklin (aika episodin alusta seuraavan alkuun) pituus. Tyypin I bipolaarihäiriöön verrattuna sairauden alkamisikä on tyypissä II yleensä muutaman vuoden korkeampi ja jaksot lienevät yleensä lyhyempiä. Seurantatutkimuksissa noin 5 15 % tyypin II potilaista on kokenut myöhemmin maanisen jakson, jolloin diagnoosi muuttuu tyypin I bipolaarihäiriöksi (Coryell ym ja 1995, Goodwin ja Jamison 1990, Akiskal ym. 1995). Useimmilla tyypin II potilailla esiintyy (syklotyymisen kaltaista) mielialojen lyhytkestoista vaihtelua varsinaisten sairausjaksojen välillä, ja kliininen kuva saattaa olla labiilimpi myös masennusjakson aikana (Coryell ym ja 1995, Akiskal ym. 1995). Tyypin II sairaudella on ilmeisesti suurempi taipumus kroonistua kuin muilla vakavilla mielialahäiriöillä. Tällöin potilaalla esiintyy usein pitkäaikaisesti jatkuvia depressiivisiä oireita tai lyhytkestoista mutta toistuvaa lievempää mielialan vaihtelua. Mahdollisesti tähän syklotyymisluonteiseen vaihtelutaipumukseen liittyy se, että tyypin II bipolaarihäiriöstä kärsivillä on usein voimakas taipumus myös sekundaariseen päihdeongelmaan, ja heillä esiintyy myös ahdistuneisuushäiriöitä vähintään yhtä usein kuin yksisuuntaisessa depressiossa. Taulukko 2. Tyypin II kaksisuuntaisen mielialahäiriön keskeiset piirteet pähkinänkuoressa. Esiintyy suvuittain Ensimmäiset esioireet tyypillisesti teini-iässä Sairauden varsinainen puhkeaminen vuoden iässä Toistuvia hypomaanisia sekä vakavan masennuksen jaksoja Sairaudenkuvaa hallitsevat masennusjaksot Taipumus mielialan labiiliuteen myös sairausepisodien välillä Noin 5 15 % diagnoosin saaneista luokitellaan myöhemmin tyyppiin I Sekundaarinen päihdeongelma yleinen Itsemurhariski suuri kuten muissakin vakavissa mielialahäiriöissä Kroonistuminen tavallista Hoitokontaktit yleensä vain masennuksen tai päihdeongelman vuoksi Oikea diagnoosi jää usein tekemättä tai viivästyy Hoidossa keskeisiä mielialaa tasaavat lääkkeet Depressiolääkkeiden riskit pienempiä kuin tyypin I hoidossa Vanhimpien tutkimusten (Dunner ym. 1976, Stallone ym. 1980) mukaan tyypin II potilailla esiintyy myös poikkeuksellisen usein itsemurhayrityksiä, mutta uudemmat tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia (Lester 1993). Eräät toteutuneita itsemurhia kartoittaneet tutkimukset ovat viitanneet tyypin II potilaiden huomattavaan yliedustukseen, mutta enemmistö ei ole vahvistanut tätä (Isometsä ja Lönnqvist 1997). Käytännössä on hyvin vaikea arvioida takautuvasti luotettavalla tavalla tyypin II bipolaarihäiriön esiintyvyyttä itsemurhatapauksissa. Epidemiologia Tyypin II kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyyden arviointi on hyvin vaikeata, koska hypomanian luotettava diagnosoiminen on erikoislääkäritason osaamista vaativa tehtävä eikä yleensä onnistu väestötutkimuksissa (Dunner ja Tay 1993). Arviot elinaikaisesta esiintyvyydestä väestössä ovat yleensä olleet noin 0.5 % ja esiintyvyys on mahdollisesti naisilla jonkin verran suurempi kuin miehillä. Eräät arvostetut tutkimukset ovat kuitenkin viitanneet 1900 E. Isometsä

5 merkittävästi suurempaan (5 6 %) esiintyvyyteen, varsinkin jos epätyypillisiä, lähelle syklotymiaa tulevia muotoja otetaan mukaan (Angst 1998). Luotettavaa arviota tyypin II bipolaarihäiriön esiintyvyydestä normaaliväestössä Suomessa ei ole käytettävissä. Erikoissairaanhoidon depressiopotilaiden joukossa tyypin II tapausten systemaattinen etsintä on tuonut esiin jopa hätkähdyttävän suuria arvioita esiintyvyydestä, % (Angst ym. 1978, Cassano ym. 1992, Benazzi 1997, Hantouche ym 1998). Vaikka erilaiset valikoitumistekijät luultavasti osin selittävätkin tyypin II häiriön runsasta esiintyvyyttä tutkituissa potilasaineistoissa, on hyvin todennäköistä, että psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaista merkittävä osa kärsii häiriöstä ja että vain vähemmistö tapauksista todetaan nykyisten rutiinikäytäntöjen avulla (Hantouche ym. 1998). Hoito Tyypin II bipolaarihäiriön hoidosta on tehty toistaiseksi vain muutamia korkeatasoisia kliinisiä kokeita, joten kaikkiin hoitosuosituksiin liittyy merkittävää epävarmuutta ja ne pohjautuvat osin vain havainnoiviin tutkimuksiin sekä kliiniseen kokemukseen. Masennusvaiheet. Aiemmissa kliinisissä kokeissa litium on osoitettu tehokkaaksi tyypin II masennusjakson hoidossa (Goodwin ym. 1972). Yhdysvalloissa koottu arvovaltainen asiantuntijapaneeli arvioi 1996 suositeltavaksi käyttää masennusvaiheissa mielialaa tasaavaa lääkettä litiumia, valproaattia tai karbamatsepiinia yksin tai yhdessä turvallisimpien depressiolääkkeitten kanssa (The treatment of bipolar disorder 1996). Depressiolääkehoidon arvioidaan provosoivan ilman mielialaa tasaavan lääkkeen antamaa suojaa hypomanian noin joka viidennellä tyypin II potilaalla (Benazzi 1997). Mielialan kohoamisen riski liittyy ilmeisesti erityisesti trisyklisten masennuslääkkeiden käyttöön, ja se on selvästi vähäisempi esimerkiksi selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä käytettäessä (Peet 1994). Sairauteen liittyvien masennusvaiheiden hoidosta on viime vuonna julkaistu kaksi kaksoissokkotutkimusta, joissa verrattiin pelkän venlafaksiinin ja fluoksetiinin tehoa ja turvallisuutta yksisuuntaisessa ja tyypin II kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä (Amsterdam 1998, Amsterdam ym. 1998). Hoidon tehossa ei havaittu eroa potilasryhmien välillä, ja mielialan patologista kohoamista esiintyi vain harvoilla (0 ja 4 %:lla) tyypin II potilailla. Aiemmin on pienessä avoimessa tutkimuksessa saatu fluoksetiinista samansuuntaisia tuloksia hoitoresistenttien tyypin II masennusjaksojen hoidossa (Simpson ja DePaulo 1991). Nämä tutkimukset ovatkin nostaneet esiin kysymyksen siitä, olisiko tyypin II bipolaarihäiriön masennusvaiheissa toisin kuin tyypin I masennusvaiheissa kenties mahdollista käyttää ainakin joitakin depressiolääkkeitä myös ilman samanaikaista mielialaa tasaavaa lääkettä. Hypomanian akuuttihoitoa ei ole tutkittu metodisesti korkeatasoisissa kliinisissä kokeissa. Asiantuntijat suosittelevat yleensä lyhytaikaista bentsodiatsepiinien (erityisesti klonatsepaamin tai loratsepaamin) tai pieniannoksisen neuroleptilääkityksen käyttöä hypomaanisen episodin ylläpitohoidossa käytettävän mielialaa tasaavan lääkkeen ohella (The treatment of bipolar disorder 1996). Ylläpitohoito. Hoidossa keskeisimmässä asemassa on ylläpitohoito. Tondo ym. (1998) selvittivät potilasasiakirjojen pohjalta litiumin tehoa aineistossa, johon kuului 188 tyypin I ja 129 tyypin II bipolaarihäiriöpotilasta. Kummassakin ryhmässä litium vähensi selvästi sairaalahoitoja ja sairausaikaa ja selvästi enemmän juuri tyypin II häiriöstä kärsivillä. Greil ym. (1998) puolestaan vertasivat litiumin ja karbamatsepiinin tehoa ylläpitohoidossa tyypin I sekä»epätyypillisessä» bipolaarihäiriössä. Ryhmistä jälkimmäiseen kuului lähinnä tyypin II potilaita. Litium osoittautui tehokkaammaksi hoidettaessa tyypin I potilaita ja karbamatsepiini»epätyypillisten» ryhmässä. Kaikkiaan useimmat asiantuntujat kannattavat tyyppiä I koskevien lääkehoitosuositusten soveltamista myös tyypin II häiriöiden ylläpitohoidossa (The treatment of bipolar disorder 1996) eli litiumin, karbamatsepiinin tai valproaatin pitkäaikaista käyttöä sairausjaksojen ehkäisyssä. Hypomanioita ja masennustiloja tyypin II bipolaarihäiriö 1901

6 Kirjallisuutta Akiskal H S. The prevalent clinical spectrum of bipolar disorders: beyond DSM-IV. J Clin Psychopharmacol 1996; 16 Suppl 1: 4S 14S. Akiskal H S, Maser J D, Zeller P J, ym. Switching from unipolar to bipolar II: an 11-year prospective study of clinical and temperamental predictors in 559 patients. Arch Gen Psychiatry 1995; 52: American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. 4. painos. Washington DC: American Psychiatric Association, Amsterdam J D, Garcia-Espana F, Fawcett J, ym. Efficacy and safety of fluoxetine in treating bipolar II major depressive episode. J Clin Psychopharmacol 1998; 18: Amsterdam J D. Efficacy and safety of venlafaxine in the treatment of bipolar II major depressive episode. J Clin Psychopharmacol 1998; 18: Angst J. The emerging epidemiology of hypomania and bipolar II disorder. J Affect Disord 1998; 50: Angst J, Felder W, Frey R, Stassen H H. The course of affective disorders: I. Change of diagnosis of monopolar, unipolar and bipolar illness. Archiv Psychiatr Nervenkr 1978; 226: Benazzi F. Antidepressant-associated hypomania in outpatient depression: a 203-case study in private practice. J Affect Disord 1997; 46: Cassano G B, Akiskal H S, Savino M, ym. Proposed subtypes of bipolar II and related disorders: with hypomanic episodes (or cyclothymia) and with hyperthymic temperament. J Affect Disord 1992; 26: Coryell W. Bipolar II disorder: a progress report. J Affect Disord 1996; 41: Coryell W, Endicott J, Maser J, ym. Long-term stability of polarity distinctions in the affective disorders. Am J Psychiatry 1995; 152: Coryell W, Keller M, Endicott J, ym. Bipolar II illness: course and outcome over a five-year period. Psychol Med 1989; 19: Dunner D L. Sub-types of bipolar affective disorder with particular regard to bipolar II. Psychiatric Developments 1983; 1: Dunner D L. A review of the diagnostic status of»bipolar II» for the DSM-IV work group on mood disorders. Depression 1993; 1: Dunner D L, Gershon E S, Goodwin F K. Heritable factors in the severity of affective illness. Biol Psychiatry 1976; 11: Dunner D L, Tay L K. Diagnostic reliability of the history of hypomania in bipolar II patients and patients with major depression. Compr Psychiatry 1993; 34: Goodwin F K, Jamison K R. Manic-depressive illness. New York: Oxford University Press, Goodwin F K, Murphy D L, Dunner D L, Bunney W E. Lithium response in unipolar versus bipolar depression. Am J Psychiatry 1972; 129: Greil W, Kleindienst N, Erazo N, ym. Differential response to lithium and carbamazepine in the prophylaxis of bipolar disorder. J Clin Psychopharmacol 1998; 18: Hantouche E G, Akiskal H S, Lncrenon S, ym. Systematic clinical methodology for vaöidating bipolar II disorder: data in mid-stream from a French national multi-site study (EPIDED). J Affect Disord 1998; 50: Isometsä E T, Lönnqvist J K. Suicide in mood disorders. Kirjassa: Botsis A J, Soldatos C R, Stefanis C N, toim. Suicide. Biopsychosocial approaches. Amsterdam: Elsevier Science BV, 1997, s Lester D. Suicidal behavior in bipolar and unipolar affective disorder: a meta-analysis. J Affect Disord 1993; 27: Peet M. Induction of mania with selective serotonin re-uptake inhibitors and tricyclic antidepressants. Br J Psychiatry 1994; 164: Perugi G, Akiskal H S, Lattanzani L, ym. The high prevalence of»soft» bipolar (bipolar II) features in atypical depression. Compr Psychiatry 1998; 39: Simpson S G, DePaulo J R. Fluoxetine treatment of bipolar II depression. J Clin Psychopharmacol 1991; 11: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Psykiatrian luokituskäsikirja. Ohjeita ja luokituksia 1997:4. Rauma. Stallone F, Dunner D L, Ahearn J, Fieve R R. Statistical predictions of suicide in depressives. Compr Psychiatry 1980; 21: Tondo L, Baldessarini R J, Hennen J, ym. Lithium maintenance treatment of depression and mania in bipolar I and II disorders. Am J Psychiatry 1998; 155: The treatment of bipolar disorder. The expert consensus guideline series. J Clin Psychiatry 1996; 57 Suppl A 12. World Health Organization. The ICD-10 Classification of Mental and Behavioral Disorders. Diagnostic criteria for research. Geneva, ERKKI ISOMETSÄ, dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Mannerheimintie 166, Helsinki 1902

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku. Erkki Isometsä

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku. Erkki Isometsä Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku Erkki Isometsä Kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä eli bipolaarihäiriöllä tarkoitetaan mielenterveyden häiriötä, jota luonnehtii

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito Katsaus tieteessä Kirsi Suominen psykiatrian dosentti Helsingin kaupunki, kaksisuuntaisen mielialahäiriön tutkimus- ja hoitokeskus Kela, Etera kirsi.suominen@hel.fi Hanna Valtonen psykiatrian dosentti

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 19.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Masennuslääkitys päivystystilanteessa. Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen

Masennuslääkitys päivystystilanteessa. Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Päivystyspsykiatria Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Masennuslääkityksen aloittaminen päivystystilanteissa ei yksinään riitä hoidoksi, ja se tulee kyseeseen suhteellisen harvoin. Akuutin psyykkisen

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Lukijalle. Mielialahäiriöt

Lukijalle. Mielialahäiriöt Mielialahäiriöt Lukijalle Lääkärin työssä potilaan toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito on keskeinen tavoite. Tämä tavoite korostuu kroonisissa ja uusiutuvissa sairauksissa, joissa täydellinen paraneminen

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Lukijalle. Mielialahäiriöt

Lukijalle. Mielialahäiriöt Mielialahäiriöt Lukijalle Lääkärin työssä potilaan toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito on keskeinen tavoite. Tämä tavoite korostuu kroonisissa ja uusiutuvissa sairauksissa, joissa täydellinen paraneminen

Lisätiedot

Litiumia on käytetty vuosikymmeniä kaksisuuntaisen

Litiumia on käytetty vuosikymmeniä kaksisuuntaisen Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntaisen mielialahäiriön muuttuva lääkehoito Esa Leinonen Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoidon periaatteet ovat selkiintymässä. Lääkitys riippuu ennen kaikkea

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

KAKSISUUNTAISEN MIELIALAHÄIRIÖN TUNNISTAMINEN PERUS- TERVEYDENHUOLLOSSA

KAKSISUUNTAISEN MIELIALAHÄIRIÖN TUNNISTAMINEN PERUS- TERVEYDENHUOLLOSSA Opinnäytetyö (AMK) / (YAMK) Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyö 2014 Jarno Marjakangas KAKSISUUNTAISEN MIELIALAHÄIRIÖN TUNNISTAMINEN PERUS- TERVEYDENHUOLLOSSA Hoitonetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

KAKSISUUNTAISTA MIELIALAHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVAN POTILAAN OMAISEN TUKEMINEN

KAKSISUUNTAISTA MIELIALAHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVAN POTILAAN OMAISEN TUKEMINEN Opinnäytetyö AMK Hoitotyö Hoitotyö 2012 Eva Sulanterä KAKSISUUNTAISTA MIELIALAHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVAN POTILAAN OMAISEN TUKEMINEN Terveysnetti 1 OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Hoitotyön

Lisätiedot

Nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen

Nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen Katsaus tieteessä Outi Mantere dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, osastonylilääkäri HYKS Erityispoliklinikat Susanna Pajakko LK Turun yliopisto Nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen

Lisätiedot

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA 1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu

Lisätiedot

Kaksisuuntainen mielialahäiriö lapsuudessa

Kaksisuuntainen mielialahäiriö lapsuudessa Anita Puustjärvi ja Kirsti Kumpulainen KATSAUS Kaksisuuntainen mielialahäiriö lapsuudessa Lapsuudessa alkava kaksisuuntainen mielialahäiriö on taudinkuvaltaan aikuisuudessa alkavaa vakavampi, ja siihen

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti?

Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti? Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti? Valtakunnallinen vanhuspsykiatrian koulutuspäivä 8.10.2009 Tampere LT, ylilääkäri Hanna-Mari Alanen Neuro- ja vanhuspsykiatria, TAYS Yleistä väen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

Psykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito

Psykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito Katsaus tieteessä Miika Nietola LL, Turku mtniet@utu.fi Jyrki Korkeila professori Turun yliopisto, psykiatrian klinikka Psykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito Psykoottinen masennus on vakava häiriö,

Lisätiedot

Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa

Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa J-P. Visapää, LL Kymenlaakson A-klinikkatoimi Helsingin Diakonissalaitos, Huumepäivystysosasto Taustaa Suurin osa suomalaisista

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet

Lisätiedot

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntainen mielialahäiriö Mikä on kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bipolaarihäiriö? Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön eli bipolaarihäiriöön liittyy äärimmäisiä mielialan vaihteluja maanisesta mielialasta

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Remeron. 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Remeron. 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Remeron 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Masennus on sairaus, jossa surullisuuden tunne ja

Lisätiedot

Depressio. Käypä hoito -suositus. Keskeinen sanoma. Kohderyhmät

Depressio. Käypä hoito -suositus. Keskeinen sanoma. Kohderyhmät Käypä hoito -suositus Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä Keskeinen sanoma on keskeinen kansanterveysongelma ja painopistealuetta sekä perusterveydenhuollon että psykiatrisen erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Tietoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja sen hoidosta. Kirsi Suominen, psykiatrian dosentti Hanna Valtonen, psykiatrian dosentti

Tietoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja sen hoidosta. Kirsi Suominen, psykiatrian dosentti Hanna Valtonen, psykiatrian dosentti Tietoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja sen hoidosta Kirsi Suominen, psykiatrian dosentti Hanna Valtonen, psykiatrian dosentti Sisällysluettelo Johdanto... 4 Mikä on kaksisuuntainen mielialahäiriö?...

Lisätiedot

Lemilvo (aripipratsoli)

Lemilvo (aripipratsoli) Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Kaamosmasennus ja kaamosväsymys

Kaamosmasennus ja kaamosväsymys Katsaus Marjaana Nyström, Simo Saarijärvi ja Hannele Räihä Kaamosmasennus ja kaamosväsymys Yleisin vuodenaikaan liittyvä mielialahäiriö on kaamosmasennus, joka ilmenee syksyllä tai talvella ja paranee

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Masennus ja samanaikaissairastavuus

Masennus ja samanaikaissairastavuus Masennus ja samanaikaissairastavuus nuorilla 1 Antti lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Kansankatu 9, 96100 Rovaniemi toimisto@lapinperheklinikka.fi www.lapinperheklinikka.fi

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Johan Spoov. Erkka Syvälahti MASENNUSLÄÄKKEET. Käyttöaiheet ja hoidon periaatteet LÄÄKELAITOS LÄKEMEDELSVERKET NATIONAL AGENCY FOR MEDICINES KELA

Johan Spoov. Erkka Syvälahti MASENNUSLÄÄKKEET. Käyttöaiheet ja hoidon periaatteet LÄÄKELAITOS LÄKEMEDELSVERKET NATIONAL AGENCY FOR MEDICINES KELA Johan Spoov. Erkka Syvälahti K A P S E L I 3 2 MASENNUSLÄÄKKEET Käyttöaiheet ja hoidon periaatteet LÄÄKELAITOS LÄKEMEDELSVERKET NATIONAL AGENCY FOR MEDICINES KELA MASENNUSLÄÄKKEET Käyttöaiheet ja hoidon

Lisätiedot

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210301067 Author(s): Huuhka,

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009 Esityksen sisältö DAWBA Development and Well-Being Assessment Solja Niemelä LT, Psyk el Kliininen opettaja Turun yliopisto, Psykiatria Diagnostisten kyselyhaastatteluiden haasteista Mikä on DAWBA Rakenne

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Ikääntyminen ja psyykkinen sairastaminen. Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015

Ikääntyminen ja psyykkinen sairastaminen. Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015 Ikääntyminen ja psyykkinen sairastaminen Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015 Väestön ikärakenne v. 2011 Suomen väkiluvun kehitys Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Kaksisuuntainen eli maanis-depressiivinen

Kaksisuuntainen eli maanis-depressiivinen Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja psykoterapiat Matti O. Huttunen Kaksisuuntainen mielialahäiriö on vakava psykiatrinen sairaus, jolle on ominaista läpi elämän kestävä alttius

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille

Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille 1 Työryhmä: Inkeri Aalto, viestintäjohtaja, Mielenterveyden Keskusliitto ry Cajsa Björkman, tiedottaja,

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Depressio

Käypä hoito -suositus. Depressio Käypä hoito -suositus Päivitetty 29.9.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

OTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö

OTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa OTSIKKO Alaotsikko Mielenterveystalo.fi Nuorten Nettiterapiat.fi mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kortikosteroidit ovat tulehdusreaktiota vaimentavia. Kortikosteroidien psyykkiset haittavaikutukset. Näin hoidan

Kortikosteroidit ovat tulehdusreaktiota vaimentavia. Kortikosteroidien psyykkiset haittavaikutukset. Näin hoidan Näin hoidan Aki Rovasalo Kortikosteroidien psyykkiset haittavaikutukset Kortikosteroidien psyykkiset haittavaikutukset ilmenevät useimmiten parin ensimmäisen hoitoviikon aikana. Tavallisia haittaoireita

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot