Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaksisuuntainen mielialahäiriö"

Transkriptio

1 Kaksisuuntainen mielialahäiriö Mikä on kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bipolaarihäiriö? Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön eli bipolaarihäiriöön liittyy äärimmäisiä mielialan vaihteluja maanisesta mielialasta (eräänlaisesta euforiasta) syvään masennukseen. Siihen ei ole mitään yksinkertaista tai yksiselitteistä syytä. On olemassa viitteitä siitä, että se liittyisi kehon omien signaaliaineiden (kemikaalien) muutoksiin aivoissa, mutta vielä ei tiedetä, miten se tarkalleen tapahtuu. Taudin voi laukaista esimerkiksi arkinen stressi tai kova rasitus, jokin traumaattinen tapahtuma tai harvoissa tapauksissa fyysinen kallovaurio. Todennäköisin syy näiden mainittujen tekijöiden laukaisemille äärimmäisille mielialanvaihteluille on, että ihmiset, joilla on diagnosoitu bipolaarihäiriö, ovat taipuvaisia reagoimaan tällä tavalla ja että tämän taipumuksen syyt ovat geneettisiä. Tutkimustulokset bipolaarihäiriön syistä ovat kuitenkin edelleen kaikkea muuta kuin yksiselitteisiä. Aikaisemmin kaksisuuntainen mielialaihäiriö diagnosoitiin keskimäärin 32 vuoden iässä, mutta viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana se on laskenut keskimäärin 19 vuoteen. Syytä tähän ei tunneta, mutta tekijöitä on todennäköisesti useita. Kyse voi olla esimerkiksi yleisestä tietämyksen tason lisääntymisestä sekä tavallisten ihmisten että psykiatrian parissa työskentelevien keskuudessa. Myös lisääntynyt lääkkeiden väärinkäyttö ja uudenlaiset stressin aiheuttajat voivat laukaista taudin aikaisemmin. Lähteet: Sjukvårdsrådgivningen.se ja The Secret Life of Manic Depression, Stephen Fry Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet Kaikki me koemme mielialanvaihteluita, mutta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä ihmisillä ne ovat hallitsemattomampia eikä niillä ole selvää yhteyttä ulkoisiin tapahtumiin. Eri ihmiset ilmaisevat näitä mielialoja eri tavoin, mutta maanisten henkilöiden itsetunto näyttää yleensä voimakkaasti kohoavan, he tulevat puheliaiksi ja liioitellun itsevarmoiksi. Omien sisäisten mielikuviensa ja salaisten toiveidensa perusteella heistä voi tulla seksuaalisesti yliaktiivisia, erittäin uskonnollisia, taloudellisesti vastuuttomia, suvaitsemattomia, verbaalisesti aggressiivisia, ärtyisiä, liioitellun puheliaita ja heiltä saattaa puuttua kyky kuunnella muita ihmisiä tai osoittaa myötätuntoa. Unettomuus ja yliaktiivinen käyttäytyminen ovat tavallisia manian oireita. Ellei sairautta hoideta, henkilö voi saada hallusinaatioita, harhaluuloja ja vainoharhaisia kuvitelmia. Ennen kuin tautiin oli lääkehoitoa, bipolaarihäiriöstä kärsivät henkilöt saattoivat kuolivat nälkään tai väsymykseen. Masentuneet ihmiset taas ovat usein apaattisia, haluttomia ja erittäin pelokkaita. Heidän ajatuksiaan hallitsevat haluttomuus, syyllisyydentunteet sekä tunne siitä, että elämä on täysin tarkoituksetonta. Paniikin ja pelon tunteet, unettomuus ja heikentynyt ruokahalu ovat tavallisia oireita. Ellei sairautta hoideta, se voi johtaa haluun vahingoittaa itseään ja jopa itsemurha-ajatuksiin. Vaikeissa masennustiloissa esiintyy myös hallusinaatioita,

2 harhaluuloja ja paranoiaa tiloja, jotka usein hämmästyttävät sairastuneen läheisiä, koska nämä oireet usein yhdistetään sairauden maaniseen vaiheeseen. Käänteet näiden kahden mielialan välillä vaihtelevat yksilöittäin. Toiset kärsivät useammin masennusjaksoista ja heillä on vain yksittäisiä maanisia jaksoja. Toisilla asia taas voi olla täysin päinvastoin. Jotkut kokevat rajuja vaihteluja näiden kahden mielialan välillä. Kun henkilö kokee neljä tai useampia mielialan nousu- ja laskuvaiheita vuoden aikana, tilannetta kutsutaan joskus nopeaksi vaihteluksi. Kaikilla on kuitenkin myös pitkiä oireettomia jaksoja näiden mielialanvaihteluiden välissä. Mielialanvaihtelut laukeavat joillakin henkilöillä stressin seurauksena. Toisilla ne taas tulevat täysin yllättäen. Joillakin mielialojen nousu- ja laskujaksot ovat suhteellisen lyhyitä, toisilla ne voivat kestää useita kuukausia. Jotkut ihmiset kokevat vain yhden tai kaksi jaksoa elinaikanaan. Toisilla taas mielialanvaihteluita esiintyy joka vuosi monen vuoden ajan. Vaihtelut vähenevät joskus iän myötä. Mania Maanisessa vaiheessa ihminen kokee mielialansa kohenevan itseluottamuksensa lisääntyvän yliaktiivisuutta ärtyisyyttä. Myös unentarve voi vähetä. Toisinaan myös ihmisen rahankäyttö muuttuu holtittomaksi ja heistä tulee seksuaalisesti yliaktiivisia. Ellei ihminen saa hoitoa, hänestä voi tulla aggressiivinen, levoton ja harkintakyvytön. Tila voi mennä niin pitkälle, että poliisin väliintulo ja psykiatriseen hoitoon pakottaminen voivat tulla kyseeseen. Depressio Depressiovaiheessa ihminen kokee yleensä useimmat seuraavista oireista alakuloisuus haluttomuus ilottomuus keskittymisvaikeudet heikko itseluottamus univaikeudet huono ruokahalu toivottomuuden tunne. Jos depressio syvenee, ihminen voi väsyä elämään ja kokea itsemurha-ajatuksia. Ellei hän saa hoitoa, oireet voivat pahentua. Siksi on tärkeää hakea apua.

3 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön eri muotoja Yleensä sairaus alkaa muutamalla depressiivisellä jaksolla ennen ensimmäisen maanisen vaiheen ilmaantumista. Sairausjaksojen määrä vaihtelee yksilöllisesti, mutta alussa voi kestää kolme, neljäkin vuotta ennen kuin sairaus uusii. Bipolaarihäiriön psykoottisia oireita Ellei maniaa tai depressiota hoideta ajoissa, se voi johtaa tilanteeseen, jossa henkilö ei enää pysty kokemaan ja tulkitsemaan todellisuutta oikein, eli ns. psykoosiin. Psykoosin oireita voivat olla ajatukset vainoamisen kohteeksi joutumisesta tai kuulohallusinaatiot. Psykoottiset oireet katoavat yleensä samalla, kun mieliala palaa normaaliksi. Vaihtelevia depressioita ja vaikeita manioita Tämäntyyppiseen maanisdepressiiviseen sairauteen kuuluu, että ihminen kokee vaihtelevasti vaikeita manioita ja depressioita. Molemmat tilat ovat vakavia ja niiden aikana ihmisen on usein vaikea selvitä yksin. Erityisesti manian aikana sairaalahoito on yleensä välttämätöntä. Tällöin on kyse tyypin I bipolaarihäiriöstä. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä voi aluksi olla vaikea erottaa muista vakavista psyykkisistä sairauksista, kuten depressiosta tai skitsofreniasta. Enimmäkseen depressioita Monilla toistuvista depressioista kärsivillä esiintyy yleensä myös lievien maanisten oireiden jaksoja, hypomaniaa. Sen oireita voivat olla lisääntynyt energiataso, entistä suurempi luovuus, leikillisyys ja yleinen hyvä mieliala, joita voi olla vaikea tulkita sairauden oireiksi. Tällöin on kyse tyypin II kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Depressiovaiheen oireet eivät aina ole samoja kuin tavallisessa depressiossa. Unentarve ja makeanhimo voivat kasvaa ja ihminen voi olla tavallista herkempi tilanteille, jotka hän voi tulkita ympäristön antamaksi negatiiviseksi kritiikiksi. Toisinaan oireet voivat olla niin vaivaavia, että ihminen hakee apua. Useimmiten tavalliset masennuslääkkeet eivät auta. Tällöin tarvitaan lääkettä, joka tasoittaa mielialan. Noin yhdelle kymmenestä tämän tyypin oireista kärsivästä kehittyy myöhemmin varsinaisia maanisia jaksoja. Manian ja depression nopeat vaihtelut Sairaus saattaa toisinaan esiintyä muodossa, jossa mieliala vaihtuu nopeasti depressiosta maniaan ja taas takaisin. Mikäli ihmisellä on vuoden aikana neljä tai useampia maanisia tai depressiivisiä vaiheita, sitä kutsutaan rapid cycling -tilaksi. Toisinaan vaihtelut ovat vielä nopeampia, jolloin kyseessä on ultrarapid cycling -tila. Naiset kärsivät siitä miehiä useammin. Usein sairauden hallinnassa pitämiseen tarvitaan yhdistelmä erilaisia ennaltaehkäiseviä lääkkeitä. Lievät maaniset oireet, joissa ei ole kyse sairaudesta Kaikkien ihmisten mielialat vaihtelevat jossain määrin sen suhteen, kuinka tyytyväisiä he ovat itseensä ja elämäänsä. Osalla ihmisistä on lisäksi toistuvia ns. hypomaanisten oireiden jaksoja. Kyse on lievistä maanisista

4 oireista, joiden aikana ihminen pystyy kuitenkin tietyssä määrin hallitsemaan itsensä. Niiden väliin ajoittuvat alakuloisuuden jaksot eivät ole niin vakavia, että niitä voisi kutsua depressioksi. Kyse voi olla bipolaarihäiriön esiasteesta tai vain siitä, että lievät mielialan vaihtelut kuuluvat kyseisen ihmisen temperamenttiin, eli hänellä on ns. syklotyymia. Se ei yleensä johda mihinkään vakavampiin ongelmiin. Mania ja depressio samanaikaisesti Lähes puolella kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä on joko yhden tai useamman jakson yhteydessä samanaikaisesti sekä manian että depression oireita, ns. sekamuotoisia jaksoja. Tällöin esiintyy yleensä myös psykoottisia oireita. Sairauden diagnosointi Kaikkien kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivien ongelma on oppia ymmärtämään omaa sairauttaan ja sen eri muotoja. Viime vuosina bipolaarihäiriön diagnoosit ovat tarkentuneet sen suhteen, mistä tyypistä milloinkin on kyse. Sairaus diagnosoidaan yleensä tyypin I, II tai III bipolaarihäiriöksi. Tyypit kuvaavat sairauden vaikeusasteeroja sekä mielialavaihteluiden pituutta. Tämän ansiosta jokainen sairastunut ja hänen läheisensä voivat arvioida, minkä tyyppinen lääkitys ja muu hoito tehokkaimmin harventaa mielialavaihteluiden esiintymistiheyttä ja vaikeusastetta. Käytettävä toimintamalli määräytyy sen mukaan, kuinka pitkä aika bipolaarihäiriöön sairastuneeksi diagnosoidulla henkilöllä menee hoidon hyväksymiseen ja hoitovasteen saavuttamiseen. Myös diagnoosiin johtavat seikat vaihtelevat henkilöittäin. Toiset tunnistavat oireet riittävän ajoissa päätyäkseen diagnoosiin ja hoitoon psykiatriselle klinikalle. Toiset taas tekevät kaikkensa kieltääkseen sairautensa, kunnes joku kriisi tai useampi sellainen pakottaa heidät hyväksymään sen, että he tarvitsevat apua. Uusiutuminen eli relapsi Kun sairaus uusiutuu, oireet ovat yleensä aluksi lieviä, ns. varhaisia merkkejä. Depressiovaiheessa tavallisimpia oireita ovat unihäiriöt ja mielenkiinnon heikkeneminen niitä asioita kohtaan, jotka kyseistä henkilöä yleensä kiinnostavat. Maanisessa vaiheessa taas unentarve yleensä vähenee, luovuus lisääntyy ja henkilöstä tulee tavallista vitsikkäämpi ja puheliaampi. Oireet vaihtelevat henkilöstä toiseen ja siksi onkin tärkeää, että henkilö kartoittaa sairastumisen varhaisia merkkejä yhdessä hoitavan lääkärinsä ja läheistensä kanssa, jotta hän jatkossa tunnistaisi ne paremmin. Usein sairauden kehittyminen voidaan pysäyttää ennen kuin se muuttuu vakavaksi. Uusiutumisen vaara on suuri Ensi kertaa maanisen vaiheen kokeneilla sairaus uusiutuu yli kolmella henkilöllä neljästä. Sairausjaksojen välillä kuluu aikaa keskimäärin kolmesta neljään vuotta. Ennaltaehkäisevä lääkitys, varhaisten merkkien tunnistaminen ja hyvä suhde hoitavaan lääkäriin ja läheisiin voivat pienentää uusiutumisen vaaraa.

5 Ensimmäistä kertaa depressiovaiheen kokevilla kysymys sairauden uusiutumisesta on hankalampi, koska depressio ei useimmissa tapauksissa muutu bipolaarihäiriöksi. Eli on vaikea ennustaa, kenellä sairaus uusiutuu, mutta riski on suurempi niillä, joiden suvussa esiintyy kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Uusiutumisen ennaltaehkäisy Bipolaarihäiriöstä kärsivät ovat useimmiten psyykkisesti täysin terveitä pitkiä ajanjaksoja, mutta sairauden uusiutumisen vaara on koko ajan olemassa. Ihminen voi tehdä paljon itse ja yhdessä läheistensä kanssa ehkäistäkseen sairauden uusiutumisen. Uusiutumisen riskiä kasvattavat: runsas alkoholinkulutus epäsäännölliset nukkumistavat epäsäännölliset päivittäiset rutiinit stressaavat tapahtumat perheristiriidat. Monimutkaisiin ja ristiriitoja aiheuttaviin suhteisiin voi joutua tahtomattaan. Mutta kolmeen ensimmäiseen riskitekijään voi vaikuttaa itse. Perhe ja muut läheiset ovat tässä tärkeässä osassa; he voivat auttaa ja tukea. Ihminen voi myös itse oppia vähentämään stressiä. Perheristiriidoille ja muille riitaisille suhteille voi olla vaikea tehdä mitään. On kuitenkin mahdollista opetella tapoja keskustella ristiriidoista ja käsitellä niitä. Nykyään tämä onkin osa kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoa. Jos oireita ilmenee, on hyvä yrittää vähentää stressiä ja käyttää muutama vuorokausi unilääkkeitä, jos on univaikeuksia. On myös tärkeää hakea psykiatrista apua, ennen kuin oireet muuttuvat vakavammiksi. Näin voi useimmiten ehkäistä taudin vakavamman uusiutumisen. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito Varhainen hoidon saanti on tärkeää. Itsemurhayrityksen ja itsemurhan vaara on erittäin suuri depressiovaiheessa. Maaniset oireet taas voivat heikentää arvostelukykyä ja yliaktiivisuus voi aiheuttaa suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Sairausjaksojen välit lyhenevät ajan mittaan ja oireista on yhä vaikeampi päästä eroon. Mutta nykyään on olemassa hyviä ennaltaehkäiseviä hoitoja. Tarvitaan useita erilaisia hoitoja On tärkeää suojautua sairauden uusiutumiselta. Keinot voivat olla esimerkiksi seuraavia: ennaltaehkäisevä lääkitys uusiutumisen varhaisten merkkien tunnistaminen perheen ja muiden läheisten tuki

6 kyky kommunikoida muiden kanssa ja ratkaista ongelmia hyvä suhde hoitavaan lääkäriin. On erittäin tärkeää, että ennaltaehkäisevä lääkitys on sopeutettu yksilöllisiin tarpeisiin ja että se aloitetaan mahdollisimman pian sairauden alkamisen jälkeen. Tällaista hoitoa saa psykiatrisilta klinikoilta. Yliopistollisissa sairaaloissa on myös bipolaarihäiriön ja vaikeiden depressioiden hoitoon erikoistuneiden psykiatrien vastaanottoja. Potilaan omaisille Bipolaarihäiriöitä esiintyy noin yhdellä prosentilla väestöstä, mutta lisäksi se vaikuttaa epäsuorasti tuhansiin sukulaisiin ja ystäviin. Bipolaarisesta mielialahäiriöstä kärsivää voi auttaa vain, jos ymmärtää sairautta. Bipolaarihäiriö on biologinen sairaus, joka saa siitä kärsivät henkilöt herkistymään psyykkiselle ja fyysiselle stressille. Sairauden syy ei siis ole heikko tai epävakaa persoonallisuus. Bipolaarihäiriöön ei ole mitään yksittäistä syytä, mutta tutkimukset osoittavat, että bipolaarihäiriö johtuisi aivojen kemiallisesta epätasapainosta. Tämä kemiallinen epätasapaino vaikuttaa siihen, miten tietyt hermosolut toimivat tai kommunikoivat. Siksi bipolaarihäiriöstä kärsivät henkilöt voivat kokea epätavallisen voimakkaita mielialan vaihteluita. Vaikkei bipolaarihäiriöön vielä ole löydettykään mitään parannuskeinoa, sitä voidaan kuitenkin hoitaa. Lääkkeillä, sairauden ymmärtämisellä ja psykoterapialla voidaan auttaa monia sairaudesta kärsiviä. Sinäkin voit auttaa Sukulaiset ja ystävät voivat auttaa bipolaarihäiriöstä kärsiviä toipumaan maanisen tai depressiivisen jakson jälkeen, tunnistamaan varhaiset oireet tai kannustaa ottamaan määrätyt lääkkeet säännöllisesti. Sukulaiset ja ystävät voivat tehdä pieniä asioita, kuten pitää säännöllisesti yhteyttä tai sitoutua huolehtimaan siitä, että sairastunut menee sovittuihin tapaamisiin ja selviää arkielämästä. Tässä on muutamia ehdotuksia siitä, mitä sukulaiset ja ystävät voivat tehdä: Suostutella henkilöä jatkamaan hoitoa. Voit myös yrittää saada hänet luopumaan haitallisista tavoista, kuten tupakoinnista, alkoholista ja huumeista. Vältä asioiden ottamista henkilökohtaisesti. Jos sairastunut henkilö torjuu apusi, se on vaan hänen sairautensa oire, ei mikään todellinen tunteenilmaus. Opettele tunnistamaan sairastumista ennakoivat varoitusmerkit. Kun havaitset niitä, puhu niistä hänelle hienovaraisesti ja ehdota, että hän ottaisi yhteyttä lääkäriin tai muuhun hoitohenkilökuntaan. Jaa vastuuta muiden kanssa. Näin vähennät itseesi kohdistuvaa stressiä, jota kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän henkilön hoitaminen ilman muuta aiheuttaa. Samalla ehkäiset omaa uupumistasi ja katkeroitumistasi.

7 Älä aseta tavoitteita liian korkealle. Älä odota liikaa tai liian vähän, kun ystäväsi tai sukulaisesi on toipumassa sairausjaksosta. Anna hänen toipua omaan tahtiinsa. Tee asioita yhdessä hänen kanssaan sen sijaan että tekisit niitä hänelle. Ajattele eteenpäin. Käytä oireettomat jaksot tulevaisuuden suunnitteluun. Keskustele siitä, milloin suunnitelmat kuten luottokortin jäädytys, pankkitilien sulkeminen, autonavainten piilottaminen ja sairaalaan meno pitää toteuttaa. Opettele tuntemaan hyvän päivän ja maanisen jakson välinen ero. Bipolaarihäiriöstä kärsivillä on niin kuin kaikilla muillakin ihmisillä hyvät ja huonot päivänsä. Kokemus ja tarkkaavaisuus auttavat sinua oppimaan tunnistamaan mielialan vaihtelua ennakoivat merkit tavallisesta huonosta päivästä. Hyödynnä tukiorganisaatioita. Bipolaarihäiriöstä kärsivien sukulaisille ja ystäville on tarjolla paljon tukea. Bipolaarihäiriöstä kärsivästä henkilöstä vastuussa olevan henkilön rooli Nykysuuntaus, jonka mukaan bipolaarihäiriödiagnoosin saaneet henkilöt ottavat itse vastuun omasta elämästään, muuttaa heitä tukevien tai hoitavien roolia, olivatpa he sitten sairastuneen vanhempia, läheisiä sukulaisia tai ystäviä. Hoitajan rooli voi joskus olla todella vaikea. Kun ei itse ole sairas, voi olla vaikea sopeutua sairauden kulkuun. On vaikea katsella, kun joku, jota rakastaa ja kunnioittaa, käyttäytyy oudosti ja haavoittavasti ja kääntyy usein sinua vastaan, ja on sitten yhtäkkiä taas täysi vastakohta, kun kipinöinti ja energia katoavat masennusvaiheen aikana. Masentuneesta huolehtiminen ei ole helppoa. Bipolaarihäiriöstä kärsivä henkilö haluaisi kenties mielellään vastata lohdutusyrityksiisi, mutta ei yksinkertaisesti kykene siihen. Kyvyttömyys antaa vastakaikua tunteisiin on osa sairautta. Silloin auttaja voi helposti närkästyä ja tuntea itsensä torjutuksi. Sinun on koko ajan pyrittävä arvioimaan, miten milloinkin pitäisi tai kannattaisi toimia. Jos otat bipolaarihäiriöstä kärsivältä kaiken vastuun ja päätöksenteon omille harteillesi, se voi heikentää hänen itsekunnioitustaan entisestään. Ja liian suuren vastuun sälyttäminen sairaan harteille taas voi puolestaan laukaista entistä vaikeamman kriisin. Maanisten jaksojen hallitseminen voi olla erityisen vaikeaa. Sairas kääntyy usein sinua vastaan, varsinkin, jos yrität vastoin hänen tahtoaan puuttua asioihin varhaisessa vaiheessa ehkäistäksesi kriisiin ajautumisen. Sinusta voi tulla hänen silmissään hänen pahin vihollisensa. Tällaisissa tapauksissa on yleensä vaikea ajatella selvästi. Vitkuttelu tai hoidon viivästyminen voivat pidentää ja voimistaa kriisiä. Tukevana puolisona, hoitajana tai ystävänä toimimiseen liittyy seuraavat kaksi vaikeutta. Diagnosoidun henkilön tukeminen oikealla tavalla Omahoito perustuu siihen periaatteeseen, että bipolaarihäiriödiagnoosin saaneet henkilöt voivat olla oman sairautensa asiantuntijoita. Jos diagnoosin saanut henkilö osaa varhaisessa vaiheessa tunnistaa sairauden laukaisevat tekijät ja sairastumisjaksoa ennakoivat varoitusmerkit ja vastata niihin oikealla selviytymisstrategialla, hän pystyy hallitsemaan mielialavaihteluitaan.

8 Sinä voit tehdä paljon tämän prosessin tukemiseksi. Voit auttaa läheistäsi tunnistamaan laukaisevat tekijät. Kun toimitte yhdessä, pystytte usein tunnistamaan tunteet, käyttäytymisen ja tapahtumat, jotka voivat olla ennakoivia varoitusmerkkejä. Kyseessä voi olla mikä tahansa yltiöuskonnollisuudesta typeriin vitseihin. Ihmisen mielialavaihteluiden kuviot ovat yksilöllisiä, joten sinun asiantuntemuksesi niiden tunnistamisessa ja miten niihin reagoit, on arvokasta. Kysymällä, mikä auttoi viime kerralla, ja selvittämällä, mistä voit saada apua, voit kenties myös auttaa hoitosuunnitelman rakentamisessa ja sen harjoittelemisessa ja hiomisessa. Oikean hoitotasapainon löytäminen vaatii jatkuvaa kommunikointia ja toinen toistensa tunteiden ja pelkojen hyväksymistä. Asioista pitää neuvotella ja keskustella oireettomien vaiheiden aikana, jotta sairausvaiheen aikana tarvittavista toimista on sovittu etukäteen ja jotta ne vastaisivat molempien tarpeita. Nämä keskustelut olisi hyvä käydä yhteistyössä terveydenhoiton ammattilaisten kanssa. Myös oikean kielen löytäminen on tärkeää. Sinun pitäisi osata ilmaista huolesi ja pelkosi niin, ettei se ole liian tunteellista tai tuomitsevaa ja mielellään tavalla, josta on sovittu etukäteen. Näin sairas ei saa sitä vaikutelmaa, että yrität kontrolloida hänen elämäänsä sen sijaan, että hoitaisit häntä. Voit esimerkiksi sanoa taidat olla tavallista iloisempi tänään? tai Luulen, että olet vähän alamaissa, kun havaitset maanisen tai depressiivisen vaiheen ennusmerkkejä. Oman itsesi tukeminen Et voi auttaa muita, ellet pidä huolta itsestäsi. Tämä koskee kaikkia hoitajan roolissa toimivia, mutta erityisesti mielisairauksista kärsivien hoitajia. Pidä yhteyttä vastaavassa tilanteessa oleviin ihmisiin, joiden kanssa voit keskustella ongelmistasi esim. sähköpostilla, kirjeitse tai puhelimitse. Muista elää omaa elämääsi ja ylläpitää sitä. Mieti, mitä apua tarvitset yhteiskunnalta ja mistä voit saada henkistä tukea. Älä tunne syyllisyyttä siitä, että asetat omat tarpeesi etusijalle. Hoidettavanasi olevalle henkilölle niin kuin myös sinulle itsellesi on erittäin tärkeää, että voit hyvin.

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Turvaa, hoivaa kasvatusta seminaari 28.3.2011 Pohjantähti-opisto, Keminmaa KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Luento pohjautuu teokseen Lämsä, Anna-Liisa

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Tietoa ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriöstä

Tietoa ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriöstä Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot