Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaksisuuntainen mielialahäiriö"

Transkriptio

1 Kaksisuuntainen mielialahäiriö Mikä on kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bipolaarihäiriö? Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön eli bipolaarihäiriöön liittyy äärimmäisiä mielialan vaihteluja maanisesta mielialasta (eräänlaisesta euforiasta) syvään masennukseen. Siihen ei ole mitään yksinkertaista tai yksiselitteistä syytä. On olemassa viitteitä siitä, että se liittyisi kehon omien signaaliaineiden (kemikaalien) muutoksiin aivoissa, mutta vielä ei tiedetä, miten se tarkalleen tapahtuu. Taudin voi laukaista esimerkiksi arkinen stressi tai kova rasitus, jokin traumaattinen tapahtuma tai harvoissa tapauksissa fyysinen kallovaurio. Todennäköisin syy näiden mainittujen tekijöiden laukaisemille äärimmäisille mielialanvaihteluille on, että ihmiset, joilla on diagnosoitu bipolaarihäiriö, ovat taipuvaisia reagoimaan tällä tavalla ja että tämän taipumuksen syyt ovat geneettisiä. Tutkimustulokset bipolaarihäiriön syistä ovat kuitenkin edelleen kaikkea muuta kuin yksiselitteisiä. Aikaisemmin kaksisuuntainen mielialaihäiriö diagnosoitiin keskimäärin 32 vuoden iässä, mutta viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana se on laskenut keskimäärin 19 vuoteen. Syytä tähän ei tunneta, mutta tekijöitä on todennäköisesti useita. Kyse voi olla esimerkiksi yleisestä tietämyksen tason lisääntymisestä sekä tavallisten ihmisten että psykiatrian parissa työskentelevien keskuudessa. Myös lisääntynyt lääkkeiden väärinkäyttö ja uudenlaiset stressin aiheuttajat voivat laukaista taudin aikaisemmin. Lähteet: Sjukvårdsrådgivningen.se ja The Secret Life of Manic Depression, Stephen Fry Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet Kaikki me koemme mielialanvaihteluita, mutta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä ihmisillä ne ovat hallitsemattomampia eikä niillä ole selvää yhteyttä ulkoisiin tapahtumiin. Eri ihmiset ilmaisevat näitä mielialoja eri tavoin, mutta maanisten henkilöiden itsetunto näyttää yleensä voimakkaasti kohoavan, he tulevat puheliaiksi ja liioitellun itsevarmoiksi. Omien sisäisten mielikuviensa ja salaisten toiveidensa perusteella heistä voi tulla seksuaalisesti yliaktiivisia, erittäin uskonnollisia, taloudellisesti vastuuttomia, suvaitsemattomia, verbaalisesti aggressiivisia, ärtyisiä, liioitellun puheliaita ja heiltä saattaa puuttua kyky kuunnella muita ihmisiä tai osoittaa myötätuntoa. Unettomuus ja yliaktiivinen käyttäytyminen ovat tavallisia manian oireita. Ellei sairautta hoideta, henkilö voi saada hallusinaatioita, harhaluuloja ja vainoharhaisia kuvitelmia. Ennen kuin tautiin oli lääkehoitoa, bipolaarihäiriöstä kärsivät henkilöt saattoivat kuolivat nälkään tai väsymykseen. Masentuneet ihmiset taas ovat usein apaattisia, haluttomia ja erittäin pelokkaita. Heidän ajatuksiaan hallitsevat haluttomuus, syyllisyydentunteet sekä tunne siitä, että elämä on täysin tarkoituksetonta. Paniikin ja pelon tunteet, unettomuus ja heikentynyt ruokahalu ovat tavallisia oireita. Ellei sairautta hoideta, se voi johtaa haluun vahingoittaa itseään ja jopa itsemurha-ajatuksiin. Vaikeissa masennustiloissa esiintyy myös hallusinaatioita,

2 harhaluuloja ja paranoiaa tiloja, jotka usein hämmästyttävät sairastuneen läheisiä, koska nämä oireet usein yhdistetään sairauden maaniseen vaiheeseen. Käänteet näiden kahden mielialan välillä vaihtelevat yksilöittäin. Toiset kärsivät useammin masennusjaksoista ja heillä on vain yksittäisiä maanisia jaksoja. Toisilla asia taas voi olla täysin päinvastoin. Jotkut kokevat rajuja vaihteluja näiden kahden mielialan välillä. Kun henkilö kokee neljä tai useampia mielialan nousu- ja laskuvaiheita vuoden aikana, tilannetta kutsutaan joskus nopeaksi vaihteluksi. Kaikilla on kuitenkin myös pitkiä oireettomia jaksoja näiden mielialanvaihteluiden välissä. Mielialanvaihtelut laukeavat joillakin henkilöillä stressin seurauksena. Toisilla ne taas tulevat täysin yllättäen. Joillakin mielialojen nousu- ja laskujaksot ovat suhteellisen lyhyitä, toisilla ne voivat kestää useita kuukausia. Jotkut ihmiset kokevat vain yhden tai kaksi jaksoa elinaikanaan. Toisilla taas mielialanvaihteluita esiintyy joka vuosi monen vuoden ajan. Vaihtelut vähenevät joskus iän myötä. Mania Maanisessa vaiheessa ihminen kokee mielialansa kohenevan itseluottamuksensa lisääntyvän yliaktiivisuutta ärtyisyyttä. Myös unentarve voi vähetä. Toisinaan myös ihmisen rahankäyttö muuttuu holtittomaksi ja heistä tulee seksuaalisesti yliaktiivisia. Ellei ihminen saa hoitoa, hänestä voi tulla aggressiivinen, levoton ja harkintakyvytön. Tila voi mennä niin pitkälle, että poliisin väliintulo ja psykiatriseen hoitoon pakottaminen voivat tulla kyseeseen. Depressio Depressiovaiheessa ihminen kokee yleensä useimmat seuraavista oireista alakuloisuus haluttomuus ilottomuus keskittymisvaikeudet heikko itseluottamus univaikeudet huono ruokahalu toivottomuuden tunne. Jos depressio syvenee, ihminen voi väsyä elämään ja kokea itsemurha-ajatuksia. Ellei hän saa hoitoa, oireet voivat pahentua. Siksi on tärkeää hakea apua.

3 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön eri muotoja Yleensä sairaus alkaa muutamalla depressiivisellä jaksolla ennen ensimmäisen maanisen vaiheen ilmaantumista. Sairausjaksojen määrä vaihtelee yksilöllisesti, mutta alussa voi kestää kolme, neljäkin vuotta ennen kuin sairaus uusii. Bipolaarihäiriön psykoottisia oireita Ellei maniaa tai depressiota hoideta ajoissa, se voi johtaa tilanteeseen, jossa henkilö ei enää pysty kokemaan ja tulkitsemaan todellisuutta oikein, eli ns. psykoosiin. Psykoosin oireita voivat olla ajatukset vainoamisen kohteeksi joutumisesta tai kuulohallusinaatiot. Psykoottiset oireet katoavat yleensä samalla, kun mieliala palaa normaaliksi. Vaihtelevia depressioita ja vaikeita manioita Tämäntyyppiseen maanisdepressiiviseen sairauteen kuuluu, että ihminen kokee vaihtelevasti vaikeita manioita ja depressioita. Molemmat tilat ovat vakavia ja niiden aikana ihmisen on usein vaikea selvitä yksin. Erityisesti manian aikana sairaalahoito on yleensä välttämätöntä. Tällöin on kyse tyypin I bipolaarihäiriöstä. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä voi aluksi olla vaikea erottaa muista vakavista psyykkisistä sairauksista, kuten depressiosta tai skitsofreniasta. Enimmäkseen depressioita Monilla toistuvista depressioista kärsivillä esiintyy yleensä myös lievien maanisten oireiden jaksoja, hypomaniaa. Sen oireita voivat olla lisääntynyt energiataso, entistä suurempi luovuus, leikillisyys ja yleinen hyvä mieliala, joita voi olla vaikea tulkita sairauden oireiksi. Tällöin on kyse tyypin II kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Depressiovaiheen oireet eivät aina ole samoja kuin tavallisessa depressiossa. Unentarve ja makeanhimo voivat kasvaa ja ihminen voi olla tavallista herkempi tilanteille, jotka hän voi tulkita ympäristön antamaksi negatiiviseksi kritiikiksi. Toisinaan oireet voivat olla niin vaivaavia, että ihminen hakee apua. Useimmiten tavalliset masennuslääkkeet eivät auta. Tällöin tarvitaan lääkettä, joka tasoittaa mielialan. Noin yhdelle kymmenestä tämän tyypin oireista kärsivästä kehittyy myöhemmin varsinaisia maanisia jaksoja. Manian ja depression nopeat vaihtelut Sairaus saattaa toisinaan esiintyä muodossa, jossa mieliala vaihtuu nopeasti depressiosta maniaan ja taas takaisin. Mikäli ihmisellä on vuoden aikana neljä tai useampia maanisia tai depressiivisiä vaiheita, sitä kutsutaan rapid cycling -tilaksi. Toisinaan vaihtelut ovat vielä nopeampia, jolloin kyseessä on ultrarapid cycling -tila. Naiset kärsivät siitä miehiä useammin. Usein sairauden hallinnassa pitämiseen tarvitaan yhdistelmä erilaisia ennaltaehkäiseviä lääkkeitä. Lievät maaniset oireet, joissa ei ole kyse sairaudesta Kaikkien ihmisten mielialat vaihtelevat jossain määrin sen suhteen, kuinka tyytyväisiä he ovat itseensä ja elämäänsä. Osalla ihmisistä on lisäksi toistuvia ns. hypomaanisten oireiden jaksoja. Kyse on lievistä maanisista

4 oireista, joiden aikana ihminen pystyy kuitenkin tietyssä määrin hallitsemaan itsensä. Niiden väliin ajoittuvat alakuloisuuden jaksot eivät ole niin vakavia, että niitä voisi kutsua depressioksi. Kyse voi olla bipolaarihäiriön esiasteesta tai vain siitä, että lievät mielialan vaihtelut kuuluvat kyseisen ihmisen temperamenttiin, eli hänellä on ns. syklotyymia. Se ei yleensä johda mihinkään vakavampiin ongelmiin. Mania ja depressio samanaikaisesti Lähes puolella kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä on joko yhden tai useamman jakson yhteydessä samanaikaisesti sekä manian että depression oireita, ns. sekamuotoisia jaksoja. Tällöin esiintyy yleensä myös psykoottisia oireita. Sairauden diagnosointi Kaikkien kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivien ongelma on oppia ymmärtämään omaa sairauttaan ja sen eri muotoja. Viime vuosina bipolaarihäiriön diagnoosit ovat tarkentuneet sen suhteen, mistä tyypistä milloinkin on kyse. Sairaus diagnosoidaan yleensä tyypin I, II tai III bipolaarihäiriöksi. Tyypit kuvaavat sairauden vaikeusasteeroja sekä mielialavaihteluiden pituutta. Tämän ansiosta jokainen sairastunut ja hänen läheisensä voivat arvioida, minkä tyyppinen lääkitys ja muu hoito tehokkaimmin harventaa mielialavaihteluiden esiintymistiheyttä ja vaikeusastetta. Käytettävä toimintamalli määräytyy sen mukaan, kuinka pitkä aika bipolaarihäiriöön sairastuneeksi diagnosoidulla henkilöllä menee hoidon hyväksymiseen ja hoitovasteen saavuttamiseen. Myös diagnoosiin johtavat seikat vaihtelevat henkilöittäin. Toiset tunnistavat oireet riittävän ajoissa päätyäkseen diagnoosiin ja hoitoon psykiatriselle klinikalle. Toiset taas tekevät kaikkensa kieltääkseen sairautensa, kunnes joku kriisi tai useampi sellainen pakottaa heidät hyväksymään sen, että he tarvitsevat apua. Uusiutuminen eli relapsi Kun sairaus uusiutuu, oireet ovat yleensä aluksi lieviä, ns. varhaisia merkkejä. Depressiovaiheessa tavallisimpia oireita ovat unihäiriöt ja mielenkiinnon heikkeneminen niitä asioita kohtaan, jotka kyseistä henkilöä yleensä kiinnostavat. Maanisessa vaiheessa taas unentarve yleensä vähenee, luovuus lisääntyy ja henkilöstä tulee tavallista vitsikkäämpi ja puheliaampi. Oireet vaihtelevat henkilöstä toiseen ja siksi onkin tärkeää, että henkilö kartoittaa sairastumisen varhaisia merkkejä yhdessä hoitavan lääkärinsä ja läheistensä kanssa, jotta hän jatkossa tunnistaisi ne paremmin. Usein sairauden kehittyminen voidaan pysäyttää ennen kuin se muuttuu vakavaksi. Uusiutumisen vaara on suuri Ensi kertaa maanisen vaiheen kokeneilla sairaus uusiutuu yli kolmella henkilöllä neljästä. Sairausjaksojen välillä kuluu aikaa keskimäärin kolmesta neljään vuotta. Ennaltaehkäisevä lääkitys, varhaisten merkkien tunnistaminen ja hyvä suhde hoitavaan lääkäriin ja läheisiin voivat pienentää uusiutumisen vaaraa.

5 Ensimmäistä kertaa depressiovaiheen kokevilla kysymys sairauden uusiutumisesta on hankalampi, koska depressio ei useimmissa tapauksissa muutu bipolaarihäiriöksi. Eli on vaikea ennustaa, kenellä sairaus uusiutuu, mutta riski on suurempi niillä, joiden suvussa esiintyy kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Uusiutumisen ennaltaehkäisy Bipolaarihäiriöstä kärsivät ovat useimmiten psyykkisesti täysin terveitä pitkiä ajanjaksoja, mutta sairauden uusiutumisen vaara on koko ajan olemassa. Ihminen voi tehdä paljon itse ja yhdessä läheistensä kanssa ehkäistäkseen sairauden uusiutumisen. Uusiutumisen riskiä kasvattavat: runsas alkoholinkulutus epäsäännölliset nukkumistavat epäsäännölliset päivittäiset rutiinit stressaavat tapahtumat perheristiriidat. Monimutkaisiin ja ristiriitoja aiheuttaviin suhteisiin voi joutua tahtomattaan. Mutta kolmeen ensimmäiseen riskitekijään voi vaikuttaa itse. Perhe ja muut läheiset ovat tässä tärkeässä osassa; he voivat auttaa ja tukea. Ihminen voi myös itse oppia vähentämään stressiä. Perheristiriidoille ja muille riitaisille suhteille voi olla vaikea tehdä mitään. On kuitenkin mahdollista opetella tapoja keskustella ristiriidoista ja käsitellä niitä. Nykyään tämä onkin osa kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoa. Jos oireita ilmenee, on hyvä yrittää vähentää stressiä ja käyttää muutama vuorokausi unilääkkeitä, jos on univaikeuksia. On myös tärkeää hakea psykiatrista apua, ennen kuin oireet muuttuvat vakavammiksi. Näin voi useimmiten ehkäistä taudin vakavamman uusiutumisen. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito Varhainen hoidon saanti on tärkeää. Itsemurhayrityksen ja itsemurhan vaara on erittäin suuri depressiovaiheessa. Maaniset oireet taas voivat heikentää arvostelukykyä ja yliaktiivisuus voi aiheuttaa suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Sairausjaksojen välit lyhenevät ajan mittaan ja oireista on yhä vaikeampi päästä eroon. Mutta nykyään on olemassa hyviä ennaltaehkäiseviä hoitoja. Tarvitaan useita erilaisia hoitoja On tärkeää suojautua sairauden uusiutumiselta. Keinot voivat olla esimerkiksi seuraavia: ennaltaehkäisevä lääkitys uusiutumisen varhaisten merkkien tunnistaminen perheen ja muiden läheisten tuki

6 kyky kommunikoida muiden kanssa ja ratkaista ongelmia hyvä suhde hoitavaan lääkäriin. On erittäin tärkeää, että ennaltaehkäisevä lääkitys on sopeutettu yksilöllisiin tarpeisiin ja että se aloitetaan mahdollisimman pian sairauden alkamisen jälkeen. Tällaista hoitoa saa psykiatrisilta klinikoilta. Yliopistollisissa sairaaloissa on myös bipolaarihäiriön ja vaikeiden depressioiden hoitoon erikoistuneiden psykiatrien vastaanottoja. Potilaan omaisille Bipolaarihäiriöitä esiintyy noin yhdellä prosentilla väestöstä, mutta lisäksi se vaikuttaa epäsuorasti tuhansiin sukulaisiin ja ystäviin. Bipolaarisesta mielialahäiriöstä kärsivää voi auttaa vain, jos ymmärtää sairautta. Bipolaarihäiriö on biologinen sairaus, joka saa siitä kärsivät henkilöt herkistymään psyykkiselle ja fyysiselle stressille. Sairauden syy ei siis ole heikko tai epävakaa persoonallisuus. Bipolaarihäiriöön ei ole mitään yksittäistä syytä, mutta tutkimukset osoittavat, että bipolaarihäiriö johtuisi aivojen kemiallisesta epätasapainosta. Tämä kemiallinen epätasapaino vaikuttaa siihen, miten tietyt hermosolut toimivat tai kommunikoivat. Siksi bipolaarihäiriöstä kärsivät henkilöt voivat kokea epätavallisen voimakkaita mielialan vaihteluita. Vaikkei bipolaarihäiriöön vielä ole löydettykään mitään parannuskeinoa, sitä voidaan kuitenkin hoitaa. Lääkkeillä, sairauden ymmärtämisellä ja psykoterapialla voidaan auttaa monia sairaudesta kärsiviä. Sinäkin voit auttaa Sukulaiset ja ystävät voivat auttaa bipolaarihäiriöstä kärsiviä toipumaan maanisen tai depressiivisen jakson jälkeen, tunnistamaan varhaiset oireet tai kannustaa ottamaan määrätyt lääkkeet säännöllisesti. Sukulaiset ja ystävät voivat tehdä pieniä asioita, kuten pitää säännöllisesti yhteyttä tai sitoutua huolehtimaan siitä, että sairastunut menee sovittuihin tapaamisiin ja selviää arkielämästä. Tässä on muutamia ehdotuksia siitä, mitä sukulaiset ja ystävät voivat tehdä: Suostutella henkilöä jatkamaan hoitoa. Voit myös yrittää saada hänet luopumaan haitallisista tavoista, kuten tupakoinnista, alkoholista ja huumeista. Vältä asioiden ottamista henkilökohtaisesti. Jos sairastunut henkilö torjuu apusi, se on vaan hänen sairautensa oire, ei mikään todellinen tunteenilmaus. Opettele tunnistamaan sairastumista ennakoivat varoitusmerkit. Kun havaitset niitä, puhu niistä hänelle hienovaraisesti ja ehdota, että hän ottaisi yhteyttä lääkäriin tai muuhun hoitohenkilökuntaan. Jaa vastuuta muiden kanssa. Näin vähennät itseesi kohdistuvaa stressiä, jota kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän henkilön hoitaminen ilman muuta aiheuttaa. Samalla ehkäiset omaa uupumistasi ja katkeroitumistasi.

7 Älä aseta tavoitteita liian korkealle. Älä odota liikaa tai liian vähän, kun ystäväsi tai sukulaisesi on toipumassa sairausjaksosta. Anna hänen toipua omaan tahtiinsa. Tee asioita yhdessä hänen kanssaan sen sijaan että tekisit niitä hänelle. Ajattele eteenpäin. Käytä oireettomat jaksot tulevaisuuden suunnitteluun. Keskustele siitä, milloin suunnitelmat kuten luottokortin jäädytys, pankkitilien sulkeminen, autonavainten piilottaminen ja sairaalaan meno pitää toteuttaa. Opettele tuntemaan hyvän päivän ja maanisen jakson välinen ero. Bipolaarihäiriöstä kärsivillä on niin kuin kaikilla muillakin ihmisillä hyvät ja huonot päivänsä. Kokemus ja tarkkaavaisuus auttavat sinua oppimaan tunnistamaan mielialan vaihtelua ennakoivat merkit tavallisesta huonosta päivästä. Hyödynnä tukiorganisaatioita. Bipolaarihäiriöstä kärsivien sukulaisille ja ystäville on tarjolla paljon tukea. Bipolaarihäiriöstä kärsivästä henkilöstä vastuussa olevan henkilön rooli Nykysuuntaus, jonka mukaan bipolaarihäiriödiagnoosin saaneet henkilöt ottavat itse vastuun omasta elämästään, muuttaa heitä tukevien tai hoitavien roolia, olivatpa he sitten sairastuneen vanhempia, läheisiä sukulaisia tai ystäviä. Hoitajan rooli voi joskus olla todella vaikea. Kun ei itse ole sairas, voi olla vaikea sopeutua sairauden kulkuun. On vaikea katsella, kun joku, jota rakastaa ja kunnioittaa, käyttäytyy oudosti ja haavoittavasti ja kääntyy usein sinua vastaan, ja on sitten yhtäkkiä taas täysi vastakohta, kun kipinöinti ja energia katoavat masennusvaiheen aikana. Masentuneesta huolehtiminen ei ole helppoa. Bipolaarihäiriöstä kärsivä henkilö haluaisi kenties mielellään vastata lohdutusyrityksiisi, mutta ei yksinkertaisesti kykene siihen. Kyvyttömyys antaa vastakaikua tunteisiin on osa sairautta. Silloin auttaja voi helposti närkästyä ja tuntea itsensä torjutuksi. Sinun on koko ajan pyrittävä arvioimaan, miten milloinkin pitäisi tai kannattaisi toimia. Jos otat bipolaarihäiriöstä kärsivältä kaiken vastuun ja päätöksenteon omille harteillesi, se voi heikentää hänen itsekunnioitustaan entisestään. Ja liian suuren vastuun sälyttäminen sairaan harteille taas voi puolestaan laukaista entistä vaikeamman kriisin. Maanisten jaksojen hallitseminen voi olla erityisen vaikeaa. Sairas kääntyy usein sinua vastaan, varsinkin, jos yrität vastoin hänen tahtoaan puuttua asioihin varhaisessa vaiheessa ehkäistäksesi kriisiin ajautumisen. Sinusta voi tulla hänen silmissään hänen pahin vihollisensa. Tällaisissa tapauksissa on yleensä vaikea ajatella selvästi. Vitkuttelu tai hoidon viivästyminen voivat pidentää ja voimistaa kriisiä. Tukevana puolisona, hoitajana tai ystävänä toimimiseen liittyy seuraavat kaksi vaikeutta. Diagnosoidun henkilön tukeminen oikealla tavalla Omahoito perustuu siihen periaatteeseen, että bipolaarihäiriödiagnoosin saaneet henkilöt voivat olla oman sairautensa asiantuntijoita. Jos diagnoosin saanut henkilö osaa varhaisessa vaiheessa tunnistaa sairauden laukaisevat tekijät ja sairastumisjaksoa ennakoivat varoitusmerkit ja vastata niihin oikealla selviytymisstrategialla, hän pystyy hallitsemaan mielialavaihteluitaan.

8 Sinä voit tehdä paljon tämän prosessin tukemiseksi. Voit auttaa läheistäsi tunnistamaan laukaisevat tekijät. Kun toimitte yhdessä, pystytte usein tunnistamaan tunteet, käyttäytymisen ja tapahtumat, jotka voivat olla ennakoivia varoitusmerkkejä. Kyseessä voi olla mikä tahansa yltiöuskonnollisuudesta typeriin vitseihin. Ihmisen mielialavaihteluiden kuviot ovat yksilöllisiä, joten sinun asiantuntemuksesi niiden tunnistamisessa ja miten niihin reagoit, on arvokasta. Kysymällä, mikä auttoi viime kerralla, ja selvittämällä, mistä voit saada apua, voit kenties myös auttaa hoitosuunnitelman rakentamisessa ja sen harjoittelemisessa ja hiomisessa. Oikean hoitotasapainon löytäminen vaatii jatkuvaa kommunikointia ja toinen toistensa tunteiden ja pelkojen hyväksymistä. Asioista pitää neuvotella ja keskustella oireettomien vaiheiden aikana, jotta sairausvaiheen aikana tarvittavista toimista on sovittu etukäteen ja jotta ne vastaisivat molempien tarpeita. Nämä keskustelut olisi hyvä käydä yhteistyössä terveydenhoiton ammattilaisten kanssa. Myös oikean kielen löytäminen on tärkeää. Sinun pitäisi osata ilmaista huolesi ja pelkosi niin, ettei se ole liian tunteellista tai tuomitsevaa ja mielellään tavalla, josta on sovittu etukäteen. Näin sairas ei saa sitä vaikutelmaa, että yrität kontrolloida hänen elämäänsä sen sijaan, että hoitaisit häntä. Voit esimerkiksi sanoa taidat olla tavallista iloisempi tänään? tai Luulen, että olet vähän alamaissa, kun havaitset maanisen tai depressiivisen vaiheen ennusmerkkejä. Oman itsesi tukeminen Et voi auttaa muita, ellet pidä huolta itsestäsi. Tämä koskee kaikkia hoitajan roolissa toimivia, mutta erityisesti mielisairauksista kärsivien hoitajia. Pidä yhteyttä vastaavassa tilanteessa oleviin ihmisiin, joiden kanssa voit keskustella ongelmistasi esim. sähköpostilla, kirjeitse tai puhelimitse. Muista elää omaa elämääsi ja ylläpitää sitä. Mieti, mitä apua tarvitset yhteiskunnalta ja mistä voit saada henkistä tukea. Älä tunne syyllisyyttä siitä, että asetat omat tarpeesi etusijalle. Hoidettavanasi olevalle henkilölle niin kuin myös sinulle itsellesi on erittäin tärkeää, että voit hyvin.

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Tarkistuslista 2 tarkistuslista Attentin 5mg tabletti

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

Luottamuksellinen kyselylomake

Luottamuksellinen kyselylomake Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Lemilvo (aripipratsoli)

Lemilvo (aripipratsoli) Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kun läheinen sairastuu. Tukiopas mielenterveyspotilaan omaisille

Kun läheinen sairastuu. Tukiopas mielenterveyspotilaan omaisille Kun läheinen sairastuu Tukiopas mielenterveyspotilaan omaisille Sisältö Aluksi 3 Omaisen hyvinvointi ja jaksaminen 4 Psyykkiset sairaudet 5 Masennus 5 Psykoosi ja skitsofrenia 6 Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Tietoa ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriöstä

Tietoa ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriöstä Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot