Kaksisuuntainen mielialahäiriö
|
|
- Saija Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaksisuuntainen mielialahäiriö Mikä on kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bipolaarihäiriö? Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön eli bipolaarihäiriöön liittyy äärimmäisiä mielialan vaihteluja maanisesta mielialasta (eräänlaisesta euforiasta) syvään masennukseen. Siihen ei ole mitään yksinkertaista tai yksiselitteistä syytä. On olemassa viitteitä siitä, että se liittyisi kehon omien signaaliaineiden (kemikaalien) muutoksiin aivoissa, mutta vielä ei tiedetä, miten se tarkalleen tapahtuu. Taudin voi laukaista esimerkiksi arkinen stressi tai kova rasitus, jokin traumaattinen tapahtuma tai harvoissa tapauksissa fyysinen kallovaurio. Todennäköisin syy näiden mainittujen tekijöiden laukaisemille äärimmäisille mielialanvaihteluille on, että ihmiset, joilla on diagnosoitu bipolaarihäiriö, ovat taipuvaisia reagoimaan tällä tavalla ja että tämän taipumuksen syyt ovat geneettisiä. Tutkimustulokset bipolaarihäiriön syistä ovat kuitenkin edelleen kaikkea muuta kuin yksiselitteisiä. Aikaisemmin kaksisuuntainen mielialaihäiriö diagnosoitiin keskimäärin 32 vuoden iässä, mutta viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana se on laskenut keskimäärin 19 vuoteen. Syytä tähän ei tunneta, mutta tekijöitä on todennäköisesti useita. Kyse voi olla esimerkiksi yleisestä tietämyksen tason lisääntymisestä sekä tavallisten ihmisten että psykiatrian parissa työskentelevien keskuudessa. Myös lisääntynyt lääkkeiden väärinkäyttö ja uudenlaiset stressin aiheuttajat voivat laukaista taudin aikaisemmin. Lähteet: Sjukvårdsrådgivningen.se ja The Secret Life of Manic Depression, Stephen Fry Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet Kaikki me koemme mielialanvaihteluita, mutta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä ihmisillä ne ovat hallitsemattomampia eikä niillä ole selvää yhteyttä ulkoisiin tapahtumiin. Eri ihmiset ilmaisevat näitä mielialoja eri tavoin, mutta maanisten henkilöiden itsetunto näyttää yleensä voimakkaasti kohoavan, he tulevat puheliaiksi ja liioitellun itsevarmoiksi. Omien sisäisten mielikuviensa ja salaisten toiveidensa perusteella heistä voi tulla seksuaalisesti yliaktiivisia, erittäin uskonnollisia, taloudellisesti vastuuttomia, suvaitsemattomia, verbaalisesti aggressiivisia, ärtyisiä, liioitellun puheliaita ja heiltä saattaa puuttua kyky kuunnella muita ihmisiä tai osoittaa myötätuntoa. Unettomuus ja yliaktiivinen käyttäytyminen ovat tavallisia manian oireita. Ellei sairautta hoideta, henkilö voi saada hallusinaatioita, harhaluuloja ja vainoharhaisia kuvitelmia. Ennen kuin tautiin oli lääkehoitoa, bipolaarihäiriöstä kärsivät henkilöt saattoivat kuolivat nälkään tai väsymykseen. Masentuneet ihmiset taas ovat usein apaattisia, haluttomia ja erittäin pelokkaita. Heidän ajatuksiaan hallitsevat haluttomuus, syyllisyydentunteet sekä tunne siitä, että elämä on täysin tarkoituksetonta. Paniikin ja pelon tunteet, unettomuus ja heikentynyt ruokahalu ovat tavallisia oireita. Ellei sairautta hoideta, se voi johtaa haluun vahingoittaa itseään ja jopa itsemurha-ajatuksiin. Vaikeissa masennustiloissa esiintyy myös hallusinaatioita,
2 harhaluuloja ja paranoiaa tiloja, jotka usein hämmästyttävät sairastuneen läheisiä, koska nämä oireet usein yhdistetään sairauden maaniseen vaiheeseen. Käänteet näiden kahden mielialan välillä vaihtelevat yksilöittäin. Toiset kärsivät useammin masennusjaksoista ja heillä on vain yksittäisiä maanisia jaksoja. Toisilla asia taas voi olla täysin päinvastoin. Jotkut kokevat rajuja vaihteluja näiden kahden mielialan välillä. Kun henkilö kokee neljä tai useampia mielialan nousu- ja laskuvaiheita vuoden aikana, tilannetta kutsutaan joskus nopeaksi vaihteluksi. Kaikilla on kuitenkin myös pitkiä oireettomia jaksoja näiden mielialanvaihteluiden välissä. Mielialanvaihtelut laukeavat joillakin henkilöillä stressin seurauksena. Toisilla ne taas tulevat täysin yllättäen. Joillakin mielialojen nousu- ja laskujaksot ovat suhteellisen lyhyitä, toisilla ne voivat kestää useita kuukausia. Jotkut ihmiset kokevat vain yhden tai kaksi jaksoa elinaikanaan. Toisilla taas mielialanvaihteluita esiintyy joka vuosi monen vuoden ajan. Vaihtelut vähenevät joskus iän myötä. Mania Maanisessa vaiheessa ihminen kokee mielialansa kohenevan itseluottamuksensa lisääntyvän yliaktiivisuutta ärtyisyyttä. Myös unentarve voi vähetä. Toisinaan myös ihmisen rahankäyttö muuttuu holtittomaksi ja heistä tulee seksuaalisesti yliaktiivisia. Ellei ihminen saa hoitoa, hänestä voi tulla aggressiivinen, levoton ja harkintakyvytön. Tila voi mennä niin pitkälle, että poliisin väliintulo ja psykiatriseen hoitoon pakottaminen voivat tulla kyseeseen. Depressio Depressiovaiheessa ihminen kokee yleensä useimmat seuraavista oireista alakuloisuus haluttomuus ilottomuus keskittymisvaikeudet heikko itseluottamus univaikeudet huono ruokahalu toivottomuuden tunne. Jos depressio syvenee, ihminen voi väsyä elämään ja kokea itsemurha-ajatuksia. Ellei hän saa hoitoa, oireet voivat pahentua. Siksi on tärkeää hakea apua.
3 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön eri muotoja Yleensä sairaus alkaa muutamalla depressiivisellä jaksolla ennen ensimmäisen maanisen vaiheen ilmaantumista. Sairausjaksojen määrä vaihtelee yksilöllisesti, mutta alussa voi kestää kolme, neljäkin vuotta ennen kuin sairaus uusii. Bipolaarihäiriön psykoottisia oireita Ellei maniaa tai depressiota hoideta ajoissa, se voi johtaa tilanteeseen, jossa henkilö ei enää pysty kokemaan ja tulkitsemaan todellisuutta oikein, eli ns. psykoosiin. Psykoosin oireita voivat olla ajatukset vainoamisen kohteeksi joutumisesta tai kuulohallusinaatiot. Psykoottiset oireet katoavat yleensä samalla, kun mieliala palaa normaaliksi. Vaihtelevia depressioita ja vaikeita manioita Tämäntyyppiseen maanisdepressiiviseen sairauteen kuuluu, että ihminen kokee vaihtelevasti vaikeita manioita ja depressioita. Molemmat tilat ovat vakavia ja niiden aikana ihmisen on usein vaikea selvitä yksin. Erityisesti manian aikana sairaalahoito on yleensä välttämätöntä. Tällöin on kyse tyypin I bipolaarihäiriöstä. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä voi aluksi olla vaikea erottaa muista vakavista psyykkisistä sairauksista, kuten depressiosta tai skitsofreniasta. Enimmäkseen depressioita Monilla toistuvista depressioista kärsivillä esiintyy yleensä myös lievien maanisten oireiden jaksoja, hypomaniaa. Sen oireita voivat olla lisääntynyt energiataso, entistä suurempi luovuus, leikillisyys ja yleinen hyvä mieliala, joita voi olla vaikea tulkita sairauden oireiksi. Tällöin on kyse tyypin II kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Depressiovaiheen oireet eivät aina ole samoja kuin tavallisessa depressiossa. Unentarve ja makeanhimo voivat kasvaa ja ihminen voi olla tavallista herkempi tilanteille, jotka hän voi tulkita ympäristön antamaksi negatiiviseksi kritiikiksi. Toisinaan oireet voivat olla niin vaivaavia, että ihminen hakee apua. Useimmiten tavalliset masennuslääkkeet eivät auta. Tällöin tarvitaan lääkettä, joka tasoittaa mielialan. Noin yhdelle kymmenestä tämän tyypin oireista kärsivästä kehittyy myöhemmin varsinaisia maanisia jaksoja. Manian ja depression nopeat vaihtelut Sairaus saattaa toisinaan esiintyä muodossa, jossa mieliala vaihtuu nopeasti depressiosta maniaan ja taas takaisin. Mikäli ihmisellä on vuoden aikana neljä tai useampia maanisia tai depressiivisiä vaiheita, sitä kutsutaan rapid cycling -tilaksi. Toisinaan vaihtelut ovat vielä nopeampia, jolloin kyseessä on ultrarapid cycling -tila. Naiset kärsivät siitä miehiä useammin. Usein sairauden hallinnassa pitämiseen tarvitaan yhdistelmä erilaisia ennaltaehkäiseviä lääkkeitä. Lievät maaniset oireet, joissa ei ole kyse sairaudesta Kaikkien ihmisten mielialat vaihtelevat jossain määrin sen suhteen, kuinka tyytyväisiä he ovat itseensä ja elämäänsä. Osalla ihmisistä on lisäksi toistuvia ns. hypomaanisten oireiden jaksoja. Kyse on lievistä maanisista
4 oireista, joiden aikana ihminen pystyy kuitenkin tietyssä määrin hallitsemaan itsensä. Niiden väliin ajoittuvat alakuloisuuden jaksot eivät ole niin vakavia, että niitä voisi kutsua depressioksi. Kyse voi olla bipolaarihäiriön esiasteesta tai vain siitä, että lievät mielialan vaihtelut kuuluvat kyseisen ihmisen temperamenttiin, eli hänellä on ns. syklotyymia. Se ei yleensä johda mihinkään vakavampiin ongelmiin. Mania ja depressio samanaikaisesti Lähes puolella kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä on joko yhden tai useamman jakson yhteydessä samanaikaisesti sekä manian että depression oireita, ns. sekamuotoisia jaksoja. Tällöin esiintyy yleensä myös psykoottisia oireita. Sairauden diagnosointi Kaikkien kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivien ongelma on oppia ymmärtämään omaa sairauttaan ja sen eri muotoja. Viime vuosina bipolaarihäiriön diagnoosit ovat tarkentuneet sen suhteen, mistä tyypistä milloinkin on kyse. Sairaus diagnosoidaan yleensä tyypin I, II tai III bipolaarihäiriöksi. Tyypit kuvaavat sairauden vaikeusasteeroja sekä mielialavaihteluiden pituutta. Tämän ansiosta jokainen sairastunut ja hänen läheisensä voivat arvioida, minkä tyyppinen lääkitys ja muu hoito tehokkaimmin harventaa mielialavaihteluiden esiintymistiheyttä ja vaikeusastetta. Käytettävä toimintamalli määräytyy sen mukaan, kuinka pitkä aika bipolaarihäiriöön sairastuneeksi diagnosoidulla henkilöllä menee hoidon hyväksymiseen ja hoitovasteen saavuttamiseen. Myös diagnoosiin johtavat seikat vaihtelevat henkilöittäin. Toiset tunnistavat oireet riittävän ajoissa päätyäkseen diagnoosiin ja hoitoon psykiatriselle klinikalle. Toiset taas tekevät kaikkensa kieltääkseen sairautensa, kunnes joku kriisi tai useampi sellainen pakottaa heidät hyväksymään sen, että he tarvitsevat apua. Uusiutuminen eli relapsi Kun sairaus uusiutuu, oireet ovat yleensä aluksi lieviä, ns. varhaisia merkkejä. Depressiovaiheessa tavallisimpia oireita ovat unihäiriöt ja mielenkiinnon heikkeneminen niitä asioita kohtaan, jotka kyseistä henkilöä yleensä kiinnostavat. Maanisessa vaiheessa taas unentarve yleensä vähenee, luovuus lisääntyy ja henkilöstä tulee tavallista vitsikkäämpi ja puheliaampi. Oireet vaihtelevat henkilöstä toiseen ja siksi onkin tärkeää, että henkilö kartoittaa sairastumisen varhaisia merkkejä yhdessä hoitavan lääkärinsä ja läheistensä kanssa, jotta hän jatkossa tunnistaisi ne paremmin. Usein sairauden kehittyminen voidaan pysäyttää ennen kuin se muuttuu vakavaksi. Uusiutumisen vaara on suuri Ensi kertaa maanisen vaiheen kokeneilla sairaus uusiutuu yli kolmella henkilöllä neljästä. Sairausjaksojen välillä kuluu aikaa keskimäärin kolmesta neljään vuotta. Ennaltaehkäisevä lääkitys, varhaisten merkkien tunnistaminen ja hyvä suhde hoitavaan lääkäriin ja läheisiin voivat pienentää uusiutumisen vaaraa.
5 Ensimmäistä kertaa depressiovaiheen kokevilla kysymys sairauden uusiutumisesta on hankalampi, koska depressio ei useimmissa tapauksissa muutu bipolaarihäiriöksi. Eli on vaikea ennustaa, kenellä sairaus uusiutuu, mutta riski on suurempi niillä, joiden suvussa esiintyy kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Uusiutumisen ennaltaehkäisy Bipolaarihäiriöstä kärsivät ovat useimmiten psyykkisesti täysin terveitä pitkiä ajanjaksoja, mutta sairauden uusiutumisen vaara on koko ajan olemassa. Ihminen voi tehdä paljon itse ja yhdessä läheistensä kanssa ehkäistäkseen sairauden uusiutumisen. Uusiutumisen riskiä kasvattavat: runsas alkoholinkulutus epäsäännölliset nukkumistavat epäsäännölliset päivittäiset rutiinit stressaavat tapahtumat perheristiriidat. Monimutkaisiin ja ristiriitoja aiheuttaviin suhteisiin voi joutua tahtomattaan. Mutta kolmeen ensimmäiseen riskitekijään voi vaikuttaa itse. Perhe ja muut läheiset ovat tässä tärkeässä osassa; he voivat auttaa ja tukea. Ihminen voi myös itse oppia vähentämään stressiä. Perheristiriidoille ja muille riitaisille suhteille voi olla vaikea tehdä mitään. On kuitenkin mahdollista opetella tapoja keskustella ristiriidoista ja käsitellä niitä. Nykyään tämä onkin osa kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoa. Jos oireita ilmenee, on hyvä yrittää vähentää stressiä ja käyttää muutama vuorokausi unilääkkeitä, jos on univaikeuksia. On myös tärkeää hakea psykiatrista apua, ennen kuin oireet muuttuvat vakavammiksi. Näin voi useimmiten ehkäistä taudin vakavamman uusiutumisen. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito Varhainen hoidon saanti on tärkeää. Itsemurhayrityksen ja itsemurhan vaara on erittäin suuri depressiovaiheessa. Maaniset oireet taas voivat heikentää arvostelukykyä ja yliaktiivisuus voi aiheuttaa suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Sairausjaksojen välit lyhenevät ajan mittaan ja oireista on yhä vaikeampi päästä eroon. Mutta nykyään on olemassa hyviä ennaltaehkäiseviä hoitoja. Tarvitaan useita erilaisia hoitoja On tärkeää suojautua sairauden uusiutumiselta. Keinot voivat olla esimerkiksi seuraavia: ennaltaehkäisevä lääkitys uusiutumisen varhaisten merkkien tunnistaminen perheen ja muiden läheisten tuki
6 kyky kommunikoida muiden kanssa ja ratkaista ongelmia hyvä suhde hoitavaan lääkäriin. On erittäin tärkeää, että ennaltaehkäisevä lääkitys on sopeutettu yksilöllisiin tarpeisiin ja että se aloitetaan mahdollisimman pian sairauden alkamisen jälkeen. Tällaista hoitoa saa psykiatrisilta klinikoilta. Yliopistollisissa sairaaloissa on myös bipolaarihäiriön ja vaikeiden depressioiden hoitoon erikoistuneiden psykiatrien vastaanottoja. Potilaan omaisille Bipolaarihäiriöitä esiintyy noin yhdellä prosentilla väestöstä, mutta lisäksi se vaikuttaa epäsuorasti tuhansiin sukulaisiin ja ystäviin. Bipolaarisesta mielialahäiriöstä kärsivää voi auttaa vain, jos ymmärtää sairautta. Bipolaarihäiriö on biologinen sairaus, joka saa siitä kärsivät henkilöt herkistymään psyykkiselle ja fyysiselle stressille. Sairauden syy ei siis ole heikko tai epävakaa persoonallisuus. Bipolaarihäiriöön ei ole mitään yksittäistä syytä, mutta tutkimukset osoittavat, että bipolaarihäiriö johtuisi aivojen kemiallisesta epätasapainosta. Tämä kemiallinen epätasapaino vaikuttaa siihen, miten tietyt hermosolut toimivat tai kommunikoivat. Siksi bipolaarihäiriöstä kärsivät henkilöt voivat kokea epätavallisen voimakkaita mielialan vaihteluita. Vaikkei bipolaarihäiriöön vielä ole löydettykään mitään parannuskeinoa, sitä voidaan kuitenkin hoitaa. Lääkkeillä, sairauden ymmärtämisellä ja psykoterapialla voidaan auttaa monia sairaudesta kärsiviä. Sinäkin voit auttaa Sukulaiset ja ystävät voivat auttaa bipolaarihäiriöstä kärsiviä toipumaan maanisen tai depressiivisen jakson jälkeen, tunnistamaan varhaiset oireet tai kannustaa ottamaan määrätyt lääkkeet säännöllisesti. Sukulaiset ja ystävät voivat tehdä pieniä asioita, kuten pitää säännöllisesti yhteyttä tai sitoutua huolehtimaan siitä, että sairastunut menee sovittuihin tapaamisiin ja selviää arkielämästä. Tässä on muutamia ehdotuksia siitä, mitä sukulaiset ja ystävät voivat tehdä: Suostutella henkilöä jatkamaan hoitoa. Voit myös yrittää saada hänet luopumaan haitallisista tavoista, kuten tupakoinnista, alkoholista ja huumeista. Vältä asioiden ottamista henkilökohtaisesti. Jos sairastunut henkilö torjuu apusi, se on vaan hänen sairautensa oire, ei mikään todellinen tunteenilmaus. Opettele tunnistamaan sairastumista ennakoivat varoitusmerkit. Kun havaitset niitä, puhu niistä hänelle hienovaraisesti ja ehdota, että hän ottaisi yhteyttä lääkäriin tai muuhun hoitohenkilökuntaan. Jaa vastuuta muiden kanssa. Näin vähennät itseesi kohdistuvaa stressiä, jota kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän henkilön hoitaminen ilman muuta aiheuttaa. Samalla ehkäiset omaa uupumistasi ja katkeroitumistasi.
7 Älä aseta tavoitteita liian korkealle. Älä odota liikaa tai liian vähän, kun ystäväsi tai sukulaisesi on toipumassa sairausjaksosta. Anna hänen toipua omaan tahtiinsa. Tee asioita yhdessä hänen kanssaan sen sijaan että tekisit niitä hänelle. Ajattele eteenpäin. Käytä oireettomat jaksot tulevaisuuden suunnitteluun. Keskustele siitä, milloin suunnitelmat kuten luottokortin jäädytys, pankkitilien sulkeminen, autonavainten piilottaminen ja sairaalaan meno pitää toteuttaa. Opettele tuntemaan hyvän päivän ja maanisen jakson välinen ero. Bipolaarihäiriöstä kärsivillä on niin kuin kaikilla muillakin ihmisillä hyvät ja huonot päivänsä. Kokemus ja tarkkaavaisuus auttavat sinua oppimaan tunnistamaan mielialan vaihtelua ennakoivat merkit tavallisesta huonosta päivästä. Hyödynnä tukiorganisaatioita. Bipolaarihäiriöstä kärsivien sukulaisille ja ystäville on tarjolla paljon tukea. Bipolaarihäiriöstä kärsivästä henkilöstä vastuussa olevan henkilön rooli Nykysuuntaus, jonka mukaan bipolaarihäiriödiagnoosin saaneet henkilöt ottavat itse vastuun omasta elämästään, muuttaa heitä tukevien tai hoitavien roolia, olivatpa he sitten sairastuneen vanhempia, läheisiä sukulaisia tai ystäviä. Hoitajan rooli voi joskus olla todella vaikea. Kun ei itse ole sairas, voi olla vaikea sopeutua sairauden kulkuun. On vaikea katsella, kun joku, jota rakastaa ja kunnioittaa, käyttäytyy oudosti ja haavoittavasti ja kääntyy usein sinua vastaan, ja on sitten yhtäkkiä taas täysi vastakohta, kun kipinöinti ja energia katoavat masennusvaiheen aikana. Masentuneesta huolehtiminen ei ole helppoa. Bipolaarihäiriöstä kärsivä henkilö haluaisi kenties mielellään vastata lohdutusyrityksiisi, mutta ei yksinkertaisesti kykene siihen. Kyvyttömyys antaa vastakaikua tunteisiin on osa sairautta. Silloin auttaja voi helposti närkästyä ja tuntea itsensä torjutuksi. Sinun on koko ajan pyrittävä arvioimaan, miten milloinkin pitäisi tai kannattaisi toimia. Jos otat bipolaarihäiriöstä kärsivältä kaiken vastuun ja päätöksenteon omille harteillesi, se voi heikentää hänen itsekunnioitustaan entisestään. Ja liian suuren vastuun sälyttäminen sairaan harteille taas voi puolestaan laukaista entistä vaikeamman kriisin. Maanisten jaksojen hallitseminen voi olla erityisen vaikeaa. Sairas kääntyy usein sinua vastaan, varsinkin, jos yrität vastoin hänen tahtoaan puuttua asioihin varhaisessa vaiheessa ehkäistäksesi kriisiin ajautumisen. Sinusta voi tulla hänen silmissään hänen pahin vihollisensa. Tällaisissa tapauksissa on yleensä vaikea ajatella selvästi. Vitkuttelu tai hoidon viivästyminen voivat pidentää ja voimistaa kriisiä. Tukevana puolisona, hoitajana tai ystävänä toimimiseen liittyy seuraavat kaksi vaikeutta. Diagnosoidun henkilön tukeminen oikealla tavalla Omahoito perustuu siihen periaatteeseen, että bipolaarihäiriödiagnoosin saaneet henkilöt voivat olla oman sairautensa asiantuntijoita. Jos diagnoosin saanut henkilö osaa varhaisessa vaiheessa tunnistaa sairauden laukaisevat tekijät ja sairastumisjaksoa ennakoivat varoitusmerkit ja vastata niihin oikealla selviytymisstrategialla, hän pystyy hallitsemaan mielialavaihteluitaan.
8 Sinä voit tehdä paljon tämän prosessin tukemiseksi. Voit auttaa läheistäsi tunnistamaan laukaisevat tekijät. Kun toimitte yhdessä, pystytte usein tunnistamaan tunteet, käyttäytymisen ja tapahtumat, jotka voivat olla ennakoivia varoitusmerkkejä. Kyseessä voi olla mikä tahansa yltiöuskonnollisuudesta typeriin vitseihin. Ihmisen mielialavaihteluiden kuviot ovat yksilöllisiä, joten sinun asiantuntemuksesi niiden tunnistamisessa ja miten niihin reagoit, on arvokasta. Kysymällä, mikä auttoi viime kerralla, ja selvittämällä, mistä voit saada apua, voit kenties myös auttaa hoitosuunnitelman rakentamisessa ja sen harjoittelemisessa ja hiomisessa. Oikean hoitotasapainon löytäminen vaatii jatkuvaa kommunikointia ja toinen toistensa tunteiden ja pelkojen hyväksymistä. Asioista pitää neuvotella ja keskustella oireettomien vaiheiden aikana, jotta sairausvaiheen aikana tarvittavista toimista on sovittu etukäteen ja jotta ne vastaisivat molempien tarpeita. Nämä keskustelut olisi hyvä käydä yhteistyössä terveydenhoiton ammattilaisten kanssa. Myös oikean kielen löytäminen on tärkeää. Sinun pitäisi osata ilmaista huolesi ja pelkosi niin, ettei se ole liian tunteellista tai tuomitsevaa ja mielellään tavalla, josta on sovittu etukäteen. Näin sairas ei saa sitä vaikutelmaa, että yrität kontrolloida hänen elämäänsä sen sijaan, että hoitaisit häntä. Voit esimerkiksi sanoa taidat olla tavallista iloisempi tänään? tai Luulen, että olet vähän alamaissa, kun havaitset maanisen tai depressiivisen vaiheen ennusmerkkejä. Oman itsesi tukeminen Et voi auttaa muita, ellet pidä huolta itsestäsi. Tämä koskee kaikkia hoitajan roolissa toimivia, mutta erityisesti mielisairauksista kärsivien hoitajia. Pidä yhteyttä vastaavassa tilanteessa oleviin ihmisiin, joiden kanssa voit keskustella ongelmistasi esim. sähköpostilla, kirjeitse tai puhelimitse. Muista elää omaa elämääsi ja ylläpitää sitä. Mieti, mitä apua tarvitset yhteiskunnalta ja mistä voit saada henkistä tukea. Älä tunne syyllisyyttä siitä, että asetat omat tarpeesi etusijalle. Hoidettavanasi olevalle henkilölle niin kuin myös sinulle itsellesi on erittäin tärkeää, että voit hyvin.
Psykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotKerronpa tuoreen esimerkin
Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotSkitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus
Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän
Lisätiedot2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?
Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotTUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA
TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen
LisätiedotMuokkaa opas omaksesi
Xeplion Opas on tarkoitettu avuksi potilaille, joille on määrätty Xeplion -valmistetta. Päiväys: September 2017 Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, FI-02130 Espoo, Finland, Tel +358 20 7531 300, jacfi@its.jnj.com,
LisätiedotEsitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa
Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotTampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.
Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotLuottamuksellinen kyselylomake
Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen
LisätiedotTupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.
Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotHaasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotHYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:
HYVINVOINTITAPAAMINEN 1. tapaaminen / 20 Omaisen syntymävuosi Siviilisääty LÄHEISEN TAUSTATIEDOT Läheiseni on 1. puoliso 3. sisar / veli 2. lapsi 4. joku muu, kuka Syntymävuosi Missä / miten asuu? Diagnoosi(t)
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotLuento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA
Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa
LisätiedotFSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotTuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen
Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotOmaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi
Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotHarjoite 5: Stressin tunnistaminen
Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotTarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)
Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotStressi ja mielenterveys
Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotItsemurhasta on turvallista puhua
Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää
LisätiedotAjattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012
Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että
Lisätiedot21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015
Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotLAPSEN EROKRIISI (1/2)
LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,
LisätiedotSairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen
Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun
LisätiedotOpas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotEntä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla
TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi
LisätiedotALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI
ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotLataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen. Lataa
Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen Lataa Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: 9789524980654 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.65 Mb Susanna Tulonen on erikoissairaanhoitaja, joka
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotKehitysvammaisten käytöshäiriöt
Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
Lisätiedot