Nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Outi Mantere dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, osastonylilääkäri HYKS Erityispoliklinikat Susanna Pajakko LK Turun yliopisto Nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen Kaksisuuntaisen mielialahäiriön määrittävät piirteet ovat mielialaoireet ja jaksoittaisuus. Usein sairastumista edeltää stressaava tapahtuma. Jatkuva ärtyneisyys ei ennusta kaksisuuntaisen mielialahäiriön puhkeamista. Nuoren suuri sairastumisriski tulee tunnistaa sukuhistorian ja ennakoivien oireiden perusteella. Näyttöön perustuvaa hoitoa riskihenkilöille ei ole, mutta hoidossa voidaan soveltaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalisia hoitomuotoja. Kaksisuuntainen mielialahäiriö alkaa useimmiten ahdistuneisuutena tai masennuksena, joka tuo nuoren hoitoon. Sairaudenkuvan muutoksen huomaaminen edellyttää tiedostavaa voinnin seurantaa myös toipumisen jälkeen. Pitkittäinen mielialan ja unen tarpeen seuranta on paras diagnostinen väline, mutta sairauden löytämiseen on useita nuorille sopivia apuvälineitä. Vertaisarvioitu VV Kaksisuuntainen mielialahäiriö on elinikäinen alttius masennus- ja maniaoireisiin, jotka esiintyvät yleensä jaksoittain. Noin kolmasosa sairastuu lapsuuden tai nuoruuden aikana ja loput varhaisessa aikuisuudessa. Sairastumisriski periytyy monitekijäisesti, ja sukuhistorian selvittäminen on tärkeää riskin arvioinnissa. Sairauden kehittymiseen tarvitaan myös ympäristötekijöitä, joista erityisesti päihteiden käytön ehkäisy on tärkeää. Usein välitön laukaiseva tekijä sairastumisessa on akuutti stressi. Aikuisista kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista potilaista 0,3 0,5 % kertoo, että sairaus alkoi ennen 10 vuoden ikää, ja %:lla alku ajoittuu ennen 18 vuoden ikää. Esiintyvyydeksi vuotiailla nuorilla arvioitiin metaanalyysissä 1,8 % (1), kun aikuisilla koko bipolaarikirjon sairauksien elinaikainen esiintyvyys on alle 5 % (2). Neljän vuoden pitkittäistutkimuksessa 2,5 vuoden jälkeen kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista lapsista ja nuorista 82 % oli täysin toipuneita (4). Toipumisesta puolentoista vuoden kuluttua 63 %:lle oireet olivat palanneet, erityisesti masennus. Varsinaista sairausjaksoa lievempiä oireita oli usein. Laajassa nuorten seurantatutkimuksessa joka viides kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaneista yritti viiden vuoden seurannassa itsemurhaa ainakin kerran ja puolet yrittäneistä useita kertoja (3). Kaksisuuntaisen mielialahäiriön Käypä hoito -suositus on hiljattain päivitetty (2). Diagnostiset kriteerit Kaksisuuntainen mielialahäiriö on sairaus, jolle on tyypillistä mielialan jaksoittainen vaihtelu masennusoireiden ja maanisten oireiden välillä. Taipumus oireiluun on pääsääntöisesti elinaikainen sairastumisen jälkeen, mutta potilas voi olla jaksojen välissä vähäoireinen tai oireeton vuosienkin ajan. Kaksisuuntainen mielialahäiriö jaetaan kahteen tyyppiin (2). Suomessa käytössä olevan ICD-10-luokituksen mukaan tyypin I sairaudessa esiintyy masennusjaksoja, manioita, hypomanioita ja sekamuotoisia jaksoja. Tyypin II sairaudessa on masennusjaksojen lisäksi hypomanioita, mutta maaniset tai sekamuotoiset jaksot puuttuvat (5). Maniassa mieliala voi olla joko kohonnut tai ärtynyt (taulukko 1). Ärtyneisyys manian hallitsevana mielialaoireena on nähty erotusdiagnostisesti ongelmalliseksi. Jos mieliala on maniassa klassisen euforisen mielialan sijaan ärtynyt, diagnoosiin tarvitaan manian ja hypomanian muista oireista yksi enemmän kuin mielialan ollessa euforinen. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvä ärtyneisyys on luonteeltaan jaksoittaista, kestää ainakin neljä päivää (hypomania) tai viikon (mania) ja siihen tulee liittyä useita muita (hypo)manian oireita. Nuorten seurantatutkimuksissa pitkäaikainen, jatkuva ärtyneisyys ei ennakoinut kaksisuuntaista mielialahäiriötä (6,7). Erityisesti sekamuotoisen jakson mutta myös manian diagnostiset kriteerit ovat tarkentumassa 2537

2 Taulukko 1. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen mielialaoireiselta nuorelta. Päättelyn vaihe Ei primaarinen mielialahäiriö Kaksisuuntainen mielialahäiriö 1 Masentunut mieliala Surullinen tai ärtynyt mieliala TAI Kiinnostuksen menettäminen suurimpaan osaan toimintoja 2 Muut masennuksen kriteerit täyttyvät 3 Masennusoireiden kesto Ilmenee useimpina päivinä, lähes joka päivä, ainakin 2 viikkoa Ei Kyllä Vakavan masennuksen jakso 4 Onko masennus lääkkeen, surun tai päihteen aiheuttama? 5 Onko elinaikaisesti kohonneen mielialan oireita tai mielialan vaihteluja? 6 Muut manian ja hypomanian oireet ja oireilun vakavuuden arviointi Alle 2 viikkoa jatkuvia masennusoireita, ks. kohta 5 Itseluottamus, suuruuden tunne TAI Ärtyneisyys 1. toimeliaisuuden lisääntyminen tai fyysinen rauhattomuus 2. puheliaisuuden lisääntyminen 3. unen tarpeen väheneminen (ainakin 2 tuntia) 4. seksuaalisen halukkuuden lisääntyminen Hypomaniassa: 5. hajanaisuus tai keskittymisvaikeudet 6. lievä rahojen tuhlailu tai muu vastuuton käytös 7. seurallisuuden tai tuttavallisuuden lisääntyminen Maniassa: 5. ajatuksenriento tai tunne siitä, että ajatustoiminta on kiihtynyt 6. keskittymiskyvyttömyys tai jatkuvat muutokset toiminnassa tai suunnitelmissa 7. tavanomaisten sosiaalisten käytöstapojen häviäminen siten, että esiintyy olosuhteisiin nähden epäasiallista käyttäytymistä 8. itsetunnon kohoaminen tai kuvitelmat omista kyvyistä tai suuruudesta 9. uhkarohkea tai vastuuton käyttäytyminen, jonka riskiä henkilö ei tunnista ON Ei primaarinen mielialahäiriö EI Sekamuotoinen jakso: masennus osana mielialan vaihteluja masennuksen ja manian välillä tai samanaikaisesti manian kanssa ainakin viikon TAI Syklotymia: lyhyempiä ja lievempiä masennusoireita ja hypomaniaoireita 2 vuotta EI Primaarinen mielialahäiriö ON Vähintään 3 (ärtyneessä mielialassa 4) oirekriteeriä Mania: huomattava muutos toimintakyvyssä tai sairaalahoito Hypomania: itselle tyypillisestä poikkeava, muiden huomaama 7 Maniaoireiden kesto Mania: vähintään viikko tai sairaalahoito Hypomania: vähintään 4 pv Sekamuotoinen jakso: masennuksen kanssa samanaikaisesti tai vaihdellen vähintään viikko Tarkemmin määrittämätön kaksi suuntainen mielialahäiriö tai syklotymia: voimakkuus ja kesto eivät riitä hypomanian kriteerien täyttymiseen 8 Onko mania päihteen tai lääkkeen aiheuttama? ON, ei primaarinen kaksisuuntainen mielialahäiriö TAI tarkemmin määrittämätön kaksisuuntainen mielialahäiriö EI 9 Onko psykoosioireita? ON Skitsoaffektiivinen häiriö? EI tai vain mielialaoireisiin liittyviä 2538

3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Van Meter AR, Moreira AL, Youngstrom EA. Meta-analysis of epidemiologic studies of pediatric bipolar disorder. J Clin Psychiatry 2011;72: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Päivitetty Goldstein TR, Ha W, Axelson DA ym. Predictors of prospectively examined suicide attempts among youth with bipolar disorder. Arch Gen Psychiatry 2012;69: Birmaher B, Axelson D, Goldstein B ym. Four-year longitudinal course of children and adolescents with bipolar spectrum disorders: The course and outcome of bipolar youth (COBY) study. Am J Psychiatry 2009;166: Mantere O. Masentuneella voi olla tyypin II kaksisuuntainen mielialahäiriö. Suom Lääkäril 2008;63: Axelson D, Findling RL, Fristad MA ym. Examining the proposed disruptive mood dysregulation disorder diagnosis in children in the longitudinal assessment of manic symptoms study. J Clin Psychiatry 2012;73: Axelson D, Birmaher BJ, Brent D ym. A preliminary study of the kiddie schedule for affective disorders and schizophrenia for school-age children mania rating scale for children and adolescents. J Child Adolesc Psychopharmacol 2003;13: Vieta E, Valentí M. Mixed states in DSM-5: Implications for clinical care, education, and research. J Affect Disord 2013;148: Suominen K, Valtonen HM. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito. Suom Lääkäril 2013;68: Andersen SM, Randers A, Jensen CM, Bisgaard C, Steinhausen HC. Preceding diagnoses to young adult bipolar disorder and schizophrenia in a nationwide study. BMC Psychiatry 2013;13: Axelson DA, Birmaher B, Strober MA ym. Course of subthreshold bipolar disorder in youth: Diagnostic progression from bipolar disorder not otherwise specified. J Am Acad of Child & Adolescent Psychiatry 2011;50: Skjelstad DV, Malt UF, Holte A. Symptoms and signs of the initial prodrome of bipolar disorder: A systematic review. J Affect Disord 2010;126: Van Meter AR, Youngstrom EA. Cyclothymic disorder in youth: Why is it overlooked, what do we know and where is the field headed?. Neuropsychiatry 2012;2: tutkimustiedon karttuessa, ja tätä ennakoivat tutkimuskäytössä olevan DSM-5-luokituksen muutokset. DSM-5:ssä kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi edellyttää maniassa ja hypomaniassa aina mielialan muutoksen ohella muutosta aktiivisuudessa ja energisyydessä. Erillinen sekamuotoisen jakson määritelmä on poistettu. Tilalle on tullut määritelmä sekamuotoisin piirtein, joka voidaan liittää mania- tai hypomaniajaksoon, kun masennuspiirteitä on samanaikaisesti, samoin kuin masennus jaksoon, jos manian tai hypomanian piirteitä on samanaikaisesti (8). Osalla kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista on psykoosioireita. Näitä voi liittyä ma niaan, masennukseen tai sekamuotoiseen jaksoon. Määrittämättömän kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosia voidaan käyttää tilanteissa, joissa potilaalla kiistattomasti ilmenee toistuvia (vähintään kaksi) lyhyitä (2 3 vuorokautta) hypomanioita tai toistuva hypomaaninen tai maaninen sairausjakso ainoastaan masennuslääkehoidon aloittamisen seurauksena. Ns. bipolaarikirjoon kuuluu myös mielialan aaltoiluhäiriö eli syklotymia. Oireena on jatkuva mielialan epävakaus, johon sisältyy toistuvia lieviä masentuneisuuden ja mielialan kohoamisen jaksoja. Diagnostisina kriteereinä on, että vähintään kahden vuoden (lapsilla yksi vuosi) aikana masennuskriteereistä 3 tai maniakriteereistä 3 on täyttynyt useita kertoja, mutta täydet masennuksen tai (hypo)manian keston tai määrän kriteerit eivät ole täyttyneet. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita ja tunnistamista aikuisilla on kuvattu myös suomenkielisissä katsauksissa (5,9). Nuorten diagnostiikan erityispiirteet Nuorilla kaksisuuntaisen mielialahäiriön oirekirjo on painotukseltaan erilainen kuin aikuisilla. Nuorten oireilu on harvoin puhdasta maniaa. Sen sijaan hallitsevana on masennus, johon liittyy myös maniaoireita ja nopeita mielialan vaihteluja (4). Sekamuotoinen oireilu ja nopeina mielialan muutoksina sekä ärtyneisyytenä ilmenevä mieliala ovat nuorilla yleisempiä kuin aikuisilla. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnostisissa kriteereissä ei kuitenkaan ole huomioitu ikävaihetta, vaan kriteerit ovat samat iästä riippumatta niin kliinisessä käytössä olevassa ICD-10:ssä kuin vuosi sitten julkaistussa DSM-5-järjestelmässä. kuvio 1. Kuvitteellinen mutta tavanomainen esitys siitä, miten nuoren psykiatriset oireet ilmenevät eri ikävaiheissa ja varsinainen kaksisuuntainen mielialahäiriö voidaan usein todeta vasta, kun psykiatrinen hoito on alkanut muusta syystä. Itsemurhayritykset Alkoholi, muut päihteet Mania Ruokahalun vaihtelu Mielialan vaihtelut Masennus Ahdistuneisuushäiriöt Unirytmin häiriöt 4 7 v v Ikä Vaikka nuoruusikäisellä tyypin I ja II kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi on vielä varsin harvinainen, täytyy sairastumisvaarassa olevat nuoret tunnistaa. Usein psykiatrinen hoito alkaa ahdistuneisuushäiriön, masennuksen tai itsetuhoisuuden vuoksi ennen ensimmäistä hypomania- tai maniajaksoa eli varsinaista kaksi suuntaisen mielialahäiriön puhkeamista. Suurimmalla osalla on ensin jokin muu psykiatrinen diagnoosi (10) (kuvio 1). Vain osalle tulee heti diagnostiset kriteerit täyttävä neljän päivän hypomania tai viikon kestävä mania. Myös lyhyempikestoiset maaniset oireet täytyy kartoittaa syklotymian ja sekamuotoisen jakson tunnistamiseksi (taulukko 1). Sukuhistoria ennakoi maniaoireisen nuoren sairastumista kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön (11). Nuorilla, joilla masennus myöhemmin muuttuu kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi, on enemmän mielialan nopeaa vaihtelua ja ärtyneisyyttä (12). Mielialan aaltoiluhäiriö eli syklotymia tulee tunnistaa nuorilla, koska se suurella osalla ennakoi myöhempää kaksisuuntaista mielialahäiriötä (13). Myös syklotyyminen temperamentti (Temperament Evaluation of Memphis, Pisa, Paris and San Diego Autoquestionnaire, TEMPS-A) voi masentuneilla lapsilla ja nuorilla olla kaksisuuntaisen häiriön riskitekijä (14). Lapsista ja nuorista tehtyjen tutkimusten meta- analyysissä (15) tarkasteltiin yksittäisten 2539

4 katsaus 14 Kochman FJ, Hantouche EG, Ferrari P, Lancrenon S, Bayart D, Akiskal HS. Cyclothymic temperament as a prospective predictor of bipolarity and suicidality in children and adolescents with major depressive disorder. J Affect Disord 2005;85: Youngstrom EA, Birmaher B, Findling RL. Pediatric bipolar disorder: Validity, pheno menology, and recommendations for diagnosis. Bipolar Disord 2008;10(1 Pt 2): Hafeman D, Axelson D, Demeter C ym. Phenomenology of bipolar disorder not otherwise specified in youth: A comparison of clinical characteristics across the spectrum of manic symptoms. Bipolar Disord 2013;15: Maalouf FT, Porta G, Vitiello B ym. Do sub-syndromal manic symptoms influence outcome in treatment resistant depression in adolescents? A latent class analysis from the TORDIA study. J Affect Disord 2012;138: Lewinsohn PM, Klein DN, Seeley JR. Bipolar disorder during adolescence and young adulthood in a community sample. Bipolar Disord 2000;2(3 Pt 2): Hoertel N, Le Strat Y, Angst J, Dubertret C. Subthreshold bipolar disorder in a U.S. national representative sample: Prevalence, correlates and perspectives for psychiatric nosography. J Affect Disord 2013;146: Birmaher B, Goldstein BI, Axelson DA ym. Mood lability among offspring of parents with bipolar disorder and community controls. Bipolar Disord 2013;15: Leverich GS, Post RM, Keck PE Jr ym. The poor prognosis of childhood-onset bipolar disorder. J Pediatr 2007;150: Fristad MA, Frazier TW, Youngstrom EA ym. What differentiates children visiting outpatient mental health services with bipolar spectrum disorder from children with other psychiatric diagnoses? Bipolar Disord 2012;14: Papachristou E, Ormel J, Oldehinkel AJ ym. Child behavior checklist-mania scale (CBCL-MS): Development and evaluation of a population-based screening scale for bipolar disorder. PLoS One 2013;8(8):e Kaufman J, Birmaher B, Brent D ym. Schedule for affective disorders and schizophrenia for school-age children-present and lifetime version (K-SADS-PL): Initial reliability and validity data. J Am Acad of Child & Adolescent Psychiatry 1997;36: Goodman A, Heiervang E, Collishaw S, Goodman R. The DAWBA bands as an ordered-categorical measure of child mental health: Description and validation in British and Norwegian samples. Br J Clin Psychol 2011;50: Young RC, Biggs JT, Ziegler VE, Meyer DA. A rating scale for mania: Reliability, validity and sensitivity. Br J Psychiatry 1978;133: taulukko 2. Meta-analyysissä (15) lasten ja nuorten kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liitettyjen piirteiden spesifisyys ja sensitiivisyys. Huomaa, että useat oirekriteereissä mainitut piirteet ovat epäspesifisiä kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle. SAIRAUSSPESIFISYYS HYVÄ Kohonnut mieliala Mielialan aaltoilu Lisääntynyt energisyys spesifisyys kohtalainen tai hyvä, jos jaksoittaista Ajatusten riento spesifisyys hyvä, jos liittyy mielialaan Unen tarpeen väheneminen EPÄSPESIFISEMPIÄ OIREITA Häiriöalttius samankaltaisia oireita ADHD, unipolaaridepressio, ahdistus, traumaperäinen stressireaktio, heikot kognitiiviset taidot jne. Lisääntynyt puheliaisuus Ärtynyt mieliala Grandiositeetti erotettava kehityksellisistä häiriöistä ja käytöshäiriöstä oireiden spesifisyyttä ja sensitiivisyyttä kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä (taulukko 2). Mielialaoireista kärsivän nuoren voinnissa kannattaa erityisesti huomioida kohonnut mieliala, mielialan vaihtelut, lisääntyneen energian kokemukset, mielialaan liittyvä ajatusten riento, unen tarpeen väheneminen ja korostunut seksuaalisuus. Näitä piirteitä on syytä seurata nuoren hoidon aikana. Masennuksen muuttumista kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi ei voi ennustaa yksilötasolla, mutta maniaoireet ja univaikeudet ennakoivat myöhempää maniaa (11,12). Myös niillä bipolaarikirjon nuorilla, joilla tyypin I tai II häiriön diagnostiset kriteerit eivät täyty, on huono toimintakyky (16), lyhyehkössä seurannassa huonompi ennuste (17) ja varhaisaikuisuudessa huonompi toimintakyky sekä suurempi masennustilan, ahdistuneisuushäiriöiden ja persoonallisuushäiriöiden riski kuin verrokeilla (18). Lievemmänkin bipolaarioireilun tunnistaminen on tärkeää (19), ja nuorilla oirekuva ennakoi usein kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskiä (13). Suuri osa niistäkään lapsista, joilla on suuri perinnöllinen sairastumisriski, ei koskaan sairastu psyykkisesti. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien lapsilla on poikkileikkaustutkimuksissa ollut enemmän mielialan vaihteluja ja ärtyneisyyttä kuin verrokeilla (20), mutta toistaiseksi piirteiden ennustearvoa sairastumiselle ei ole arvioitu pitkittäistutkimuksissa. Esikouluvaiheessa lapsilla, joiden perheessä on kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava, on keskimääräistä enemmän aggressiota, mielialan säätelyhäiriötä, univaikeuksia ja somaattisia vaivoja. Kouluiässä heillä todetaan ärtyneisyyttä, univaikeuksia, mielialavaihteluita ja masennus- ja ahdistuneisuushäiriöitä. Mielialaoireet alkavat tyypillisimmin murrosikään tullessa (12). Henkilöt, joilla on perinnöllinen riski kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, sairastuvat yleensä nuorempina kuin ne, joilla sukualttiutta ei ole, ja heillä on enemmän psykoosioireita, liitännäishäiriöitä, itsetuhoisuutta ja vaikeampi sairauden kulku (21). Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosoiminen Epäilyn kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tulisi herätä perusterveydenhuollossa, jos nuorella on useampia kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle tyypillisiä piirteitä masennuksen lisäksi (taulukko 2). Myös sukualttius kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle, kuolemantoiveet tai itsemurhayritykset ovat aihe masentuneen nuoren lähettämiseen erikoissairaanhoitoon tarkempiin tutkimuksiin. Kun nuorella todetaan masennusoireita, täytyy aina kysyä niin nuorelta kuin hänet hyvin tuntevilta henkilöiltä myös maniaoireiden esiintymisestä aiemmin tai masennuksen osana. Masennusoireiselta nuorelta tulisi etsiä maniaoireita ensin kestosta riippumatta (taulukko 1). Näin varmistetaan, että huomataan myös sekamuotoinen ja syklotyyminen jakso sekä kaksisuuntaista mielialahäiriötä ennakoivat maniaoireet. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyminen suvussa tulee aina selvittää, ja erityisesti jos sairaus on vanhemmilla, nuoren mielialaa tulee huolellisesti seurata erikoissairaanhoidossa kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskin tarkentamiseksi (22). Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistamiseen ja diagnostiikkaan on erilaisia apuvälineitä (taulukko 3). Kun nuori lähestyy täysi-ikäisyyttä, sairauden seulomiseen voidaan käyttää Mood Disorder Questionnaire -kyselyä (MDQ), jota 2540

5 tieteessä 27 Youngstrom EA, Gracious BL, Danielson CK, Findling RL, Calabrese J. Toward an integration of parent and clinician report on the young mania rating scale. J Affect Disord 2003;77: Youngstrom EA, Frazier TW, Demeter C, Calabrese JR, Findling RL. Developing a 10-item mania scale from the parent general behavior inventory for children and adolescents. J Clin Psychiatry 2008;69: Leinonen E, Kampman O. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön monihäiriöisyys. Duodecim 2010;126: Friborg O, Martinsen EW, Martinussen M, Kaiser S, Overgård KT, Rosenvinge JH. Comorbidity of personality disorders in mood disorders: A meta-analytic review of 122 studies from 1988 to J Affect Disord 2014; : Biederman J, Wozniak J, Tarko L ym. Re-examining the risk for switch from unipolar to bipolar major depressive disorder in youth with ADHD: A long term prospective longitudinal controlled study. J Affect Disord 2014; : Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. ADHD ( aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret). Käypä hoito - suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Päivitetty Luckenbaugh DA, Findling RL, Leverich GS, Pizzarello SM, Post RM. Earliest symptoms discriminating juvenile-onset bipolar illness from ADHD. Bipolar Disord 2009;11: Sidonnaisuudet Outi Mantere: Luentopalkkioita (Lundbeck, Talentum Events). Susanna Pajakko: Ei sidonnaisuuksia. Epävakaa persoonallisuushäiriö Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy metaanalyysin mukaan 60 %:lla myös samanaikainen persoonallisuushäiriö (30), ja ymmärrettätaulukko 3. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosointia helpottavia apuvälineitä erikoissairaanhoidossa käytettäväksi. DIAGNOSTISET HAASTATTELUT K-SADS SCID-I DAWBA SEULAT JA MUUT APUKEINOT Mielialapäiväkirja ja unipäiväkirja A-MDQ-seula PROD-seula Päiväosastoseuranta The Hypomania Symptom Checklist-32 (HCL-32) OIREMITTARIT Child Behavior Checklist-Mania Scale (CBCL-MS) Parent General Behavior Inventory 10-Item Mania Scale (PGBI-10M) Clinician-rated Mania Rating Scale (K-SADS-MRS) Young Mania Rating Scale (YMRS) masennuksen Käypä hoito -suositus suosittelee tehtäväksi kaikille erikoissairaanhoidon masennuspotilaille. Nuoremmille on laadittu oma Adolescent-MDQ-versio (A-MDQ), jolla voidaan varsin luotettavasti todeta kaksisuuntainen mielialahäiriö, mutta negatiiviseksi jäädessään seula ei ole kovin luotettava. The Hypomania Symptom Checklist-32 (HCL-32) on seulana spesifisyydeltään ja sensitiivisyydeltään A- MDQ:n tasoa, mutta se on huomattavasti pidempi itse täytettävä kysely. Suomalainen, psykoosin esioireita kartoittava PROD-seula seuloo kliinisen kokemuksen perusteella myös kaksisuuntaista mielialahäiriötä, mutta sen sensitiivisyyttä tai spesifisyyttä tässä tarkoituksessa ei ole tutkittu. Uusi seula on 19-kohtainen Child Behavior Checklist-Mania Scale (CBCL-MS) (23). Erikoissairaanhoidossa tapahtuvassa diagnostiikassa (taulukko 3) Structured Clinical Interview for DSM-V Axis I disorders (SCID-I) on luotettavin, mutta se on tehty aikuisten psykiatriseen diagnostiikkaan. Nuorille tarkoitettu strukturoitu haastattelu Kiddie - Schedule for Affective Disorders and Schizophrenia (K- SADS) on luotettava, jos siinä todetaan kaksisuuntainen mielialahäiriö (24), mutta negatiivinen löydös voi edellyttää vielä tarkempaa seurantaa hoitosuhteessa. Molemmat instrumentit ohjeistavat käyttämään kaikkea saatavilla olevaa tietoa (sairauskertomukset, vanhempien haastattelu, koulun tiedot ym.) ja tämä vaatii runsaasti voimavaroja. DAWBA on sekä ICD- että DSM-diagnoosin antava tietokoneavusteinen diagnostinen haastattelu nuorelle, vanhemmalle ja opettajalle, mutta kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistamisessa sitä ei vielä voi pitää validoituna (25). Mitä nuoremmasta potilaasta on kyse, sitä enemmän korostuu nuoren ja vanhempien kuvauksen lisäksi seurannassa muodostunut kuva nuoren mielialasta. Tässä auttaa mielialapäiväkirja yhdistettynä unipäiväkirjaan. Nuori kirjaa kahden viikon ajalta esimerkiksi mielialapäiväkirjaan, ruutupaperille tai kännykkään päivittäin mielialan muutokset ja unen ajoittumisen sekä itsemurha-ajatukset ja tärkeät mielialaan vaikuttavat tekijät, kuten päihteet, riidat vanhempien kanssa tms. Tämä vaatii usein hiukan opettelua, ja nuorta on hyvä tavata ja havainnoida poliklinikalla parikin kertaa viikossa, jotta kirjaamisen luotettavuus voidaan varmistaa. Joskus hypomaanisuus huomataan vasta tarkemmassa seurannassa tihennetyillä poliklinikkakäynneillä tai päiväosastolla. Ajankohtaisia maniaoireita mittaavia, nuorten tutkimiseen soveltuvia mittareita on useita (taulukko 3). Oiremittari ei ole diagnostinen, mutta se auttaa jäsentämään potilaan vointia esimerkiksi sekamuotoisessa jaksossa. Aikuisten hoidossa yleisin on Young Mania Rating Scale (YMRS) (26), ja se sopii myös nuoremmille (27). Erityisesti lasten ja nuorten tarpeisiin on tehty Child Behavior Checklist-Mania Scale (CBCL-MS) (23), Parent General Behavior Inventory 10-Item Mania Scale (PGBI-10M) (28), ja K-SADS:sta poimittu Clinician-rated Mania Rating Scale (K-SADS-MRS) (7). Erotusdiagnostiikka Kaikessa erotusdiagnostiikassa tulee huomioida kaksisuuntaisen mielialahäiriön perusluonne eli jaksoittaisuus ja mielialaoireet. On myös yleistä, että mielialahäiriön lisäksi todetaan useampikin samanaikainen psykiatrinen häiriö (2,29). 2541

6 katsaus Muut erotusdiagnostiset vaihtoehdot Piristeet, erityisesti amfetamiini, voivat laukaista manian kaltaisen tilan. Päihteen aiheuttaman primaarisen ja sekundaarisen psykiatrisen oireilun erottamiseksi päihteen käytön tyypillinen oirekuva ja vaikutuksen kesto mietitään suhteessa maniaoireiden ja psykoosioireiden kestoon. Päihteiden käyttö ei sulje pois kaksisuuntaisen häiriön diagnoosia, sillä yhteissairastavuus on huomattavan yleistä. Joskus voidaan joutua tekemään kaksisuuntaisen häiriön hoitokokeilu esimerkiksi itsetuhoisuuden vuoksi, vaikka mielialahäiriön ensisijaisuus jää epä selväksi. Päihteillä tiedetään olevan merkitystä kaksisuuntaisen mielialahäiriön puhkeamisessa, ja päihteettömyys voi riittää häiriön hoidoksi (2). Joskus kaksisuuntainen mielialahäiriö alkaa ulkoisesti käytöshäiriötä muistuttavalla oirekuvalla. Tällöinkin kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi edellyttää, että oirekuva sisältää mielialaoireita ja oireet ovat jaksoittaisia. Jos potilaalla on Aspergerin oireyhtymä tai muu kehityksellinen häiriö, samanaikainen muu psykiatrinen sairaus voi jäädä diagnosoimatta vuosien ajan. Autistisen potilaan hyperaktiivisuus, aggressio ja keskittymiskyvyttömyys voivat olla myös mielialahäiriön oireita. Potilaan tunteiden ilmaiseminen voi olla poikkeavaa, ja on tavallista, että ympäristön vaihdokset voivat laukaista voimakkaan reaktion mielialoissa. Toisaalta myös kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on havaittu vaikeuksia tulkita ilmeitä. Myös autistisen potilaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön mielialaoireet ovat jaksoittaisia. Skitsoaffektiivinen häiriö on ICD-10:n mukaan kyseessä, jos vakavan mielialahäiriön kriteerien täyttyessä potilaalla on lisäksi skitsofrenian oirekuva. Psykoosioireita arvioitaessa on oltava huolellinen erottaakseen samankaltaiset dissosiaatio-oireet psykoosin ylidiagnostiikan välttämiseksi. Dissosiaatio-oireisiin viittaa erityisesti vakava traumatausta. Psykoosioireet ovat pidempikestoisia ja oudompia ja skitsofreniassa ne muodostavat huomattavasti laajemman oirekokonaisuuden kuin esimerkiksi traumaperäiseen stressireaktioon liittyvät dissosiaatio-oireet. Ahdistuneisuushäiriön tai masennuksen vuoksi hoitoon tulleelle nuorelle voi kehittyä myöhemmin kaksisuuntainen mielialahäiriö. västi etenkin nuorena sairastuvien persoonallisuuden kehitys häiriintyy. Itsetuhoisuus ja impulsiivisuus ovat yleisiä molemmissa häiriöissä (29), ja akuuttivaiheessa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava voi käyttäytyä vuorovaikutuksessa hyvin rajatilamaisesti. Hoidon akuuttivaiheessa mietitään hoitoon tuova tila, joka itsetuhoisella on useimmin vakava masennus, mielialan aaltoiluhäiriö tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Persoonallisuushäiriö pitäisi kuitenkin diagnosoida mielialan ollessa neutraali. Epävakaa persoonallisuus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö eroavat kriteereiltään: epävakaassa persoonallisuushäiriössä ei ilmene hypomanioita eikä manioita, se on jatkuva ja ilmenee eri elämänalueilla myös silloin, kun ei todeta ajankohtaista mielialajaksoa. Nuorelta kannattaa kysyä, onko ihmissuhdevaikeuksia nyt (mieli alaan liittyen) vai yleensä (osana pysyvämpää toimintamallia kuten persoonallisuushäiriössä). Nuori osaa yleensä myös kuvata, tuntuuko mieliala vaihtuvan sisäisestä napista, kuten mielialahäiriössä, vai reaktiona ulkoisiin asioihin, kuten epävakaassa persoonallisuushäiriössä. ADHD Myös aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (attention deficit and hyperactivity disorder, ADHD) erottaminen kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä on usein hankalaa. ADHD on yleisempi; sen esiintyvyys nuorilla on 1,9 % ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön 0,1 %. Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja tarkkaavuuden häiriöt esiintyvät varsin usein myös yhdessä (29). Yli kymmenen vuoden seurantatutkimuksessa masentuneen, ADHD:ta sairastavan nuoren kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskiä seurannassa ennakoivat, kuten muillakin, maniaoireet ja mielialan säätelyn ongelmat (31). Oleellisin erotusdiagnostinen kysymys on ärtyneisyyden ja muun oireilun jaksoittaisuus, joka on olennaista kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä (2,32). Molemmissa häiriöissä esiintyy häiriöalttiutta, puheliaisuutta, psykomotorista agitaatiota ja lisääntynyttä toimeliaisuutta. Ärtyneisyys, kiukunpuuskat ja muut itsesäätelyn häiriöt ovat yleisiä ADHD:ta sairastavilla lapsilla. ADHD:lle ominaisempaa on jatkuva keskittymiskyvyn vaikeus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus, kun taas maniassa on oireilu on jaksoittaista ja siihen liittyy kohonnut mieliala, vähentynyt unentarve ja tyypillisiä kognitiivisia muutoksia (33). 2542

7 tieteessä Sekamuotoisen jakson ja manian diagnostiset kriteerit ovat tarkentumassa. Lopuksi Nuoruusiässä alkava kaksisuuntainen mielialahäiriö on harvinainen, mutta hoitoa vaativa sairaus. Sairauteen liittyvä huomattavan suuri itsemurhariski (33) tekee tunnistamisesta erityisen tärkeän. Hoitamaton kaksisuuntainen mielialahäiriö aikuistumisvaiheessa huonontaa elämän laatua ja toimintakykyä sekä vaarantaa persoonallisuuden ehjän kehittymisen. On yleistä, että ahdistuneisuushäiriön tai masennuksen vuoksi hoitoon tulleelle nuorelle kehittyy myöhemmin kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja sen vuoksi kohonneen mielialan tai mielialavaihtelujen tarkkailu hoidon aikanakin on tärkeää. Ennusteen parantamiseksi on tärkeää huomioida hoidossa erikseen myös mahdollinen traumatausta ja samanaikainen ahdistuneisuushäiriö tai päihteiden käyttö. n English summary > in english Recognizing bipolar disorder in adolescents 2543

8 english summary outi Mantere M.D., Ph.D., Specialist in Psychiatry, Head of Department Meilahti Psychiatric Outpatient Clinics, Helsinki University Central Hospital Susanna Pajakko Recognizing bipolar disorder in adolescents A core symptom in bipolar disorder is periodic mood changes. Chronic irritability does not predict future bipolar disorder. High-risk adolescents are characterized by family history and prodromal symptoms, especially intermittent manic symptoms. High-risk patients also report lower quality of life in follow-up. The best diagnostic tool is prospective monitoring of mood and sleep. Several other screens aid diagnosis in adolescents and help to focus resources to monitoring of adolescents most likely to develop severe illness in the future. 2543a

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Kaksisuuntainen mielialahäiriö lapsuudessa

Kaksisuuntainen mielialahäiriö lapsuudessa Anita Puustjärvi ja Kirsti Kumpulainen KATSAUS Kaksisuuntainen mielialahäiriö lapsuudessa Lapsuudessa alkava kaksisuuntainen mielialahäiriö on taudinkuvaltaan aikuisuudessa alkavaa vakavampi, ja siihen

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN

Lisätiedot

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito Katsaus tieteessä Kirsi Suominen psykiatrian dosentti Helsingin kaupunki, kaksisuuntaisen mielialahäiriön tutkimus- ja hoitokeskus Kela, Etera kirsi.suominen@hel.fi Hanna Valtonen psykiatrian dosentti

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Kaksisuuntainen mielialahäiriö Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ylilääkäri Päivi Kiviniemi

Kaksisuuntainen mielialahäiriö Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ylilääkäri Päivi Kiviniemi Kaksisuuntainen mielialahäiriö 2017 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ylilääkäri Päivi Kiviniemi paivi.kiviniemi@tampere.fi Kaksisuuntainen ( bipolaarinen) mielialahäiriö Pitkäaikainen mielenterveyden häiriö,

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

KAKSISUUNTAISEN MIELIALAHÄIRIÖN TUNNISTAMINEN PERUS- TERVEYDENHUOLLOSSA

KAKSISUUNTAISEN MIELIALAHÄIRIÖN TUNNISTAMINEN PERUS- TERVEYDENHUOLLOSSA Opinnäytetyö (AMK) / (YAMK) Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyö 2014 Jarno Marjakangas KAKSISUUNTAISEN MIELIALAHÄIRIÖN TUNNISTAMINEN PERUS- TERVEYDENHUOLLOSSA Hoitonetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 19.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku. Erkki Isometsä

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku. Erkki Isometsä Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku Erkki Isometsä Kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä eli bipolaarihäiriöllä tarkoitetaan mielenterveyden häiriötä, jota luonnehtii

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ NUORUUDESSA. Mauri Marttunen professori HY, HYKS

KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ NUORUUDESSA. Mauri Marttunen professori HY, HYKS KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ NUORUUDESSA Mauri Marttunen professori HY, HYKS Sidonnaisuudet Työnantajat: Helsingin yliopisto, HYKS Konsultaatio- ja luentopalkkiot: Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki,

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö TIKKANEN, VILLE KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ LAPSUUDESSA Kasvatuspsykologian kandidaatintyö KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Kasvatustieteiden koulutus 2017

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Hypomanioita ja masennustiloja tyypin II bipolaarihäiriö. Erkki Isometsä

Hypomanioita ja masennustiloja tyypin II bipolaarihäiriö. Erkki Isometsä Kaksisuuntainen mielialahäiriö Hypomanioita ja masennustiloja tyypin II bipolaarihäiriö Erkki Isometsä Tyypin II kaksisuuntainen mielialahäiriö on huonommin tunnettu kuin varsinainen maanis-depressiivisyys

Lisätiedot

FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa

FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Osastonylilääkäri, PHHYKY neuropsykiatrian poliklinikka Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

PUHUKAA ADHD:STÄ ADHD

PUHUKAA ADHD:STÄ ADHD PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja TAHALLINEN ITSEN VAHIN- GOITTAMINEN ITSEMURHA PARASUISIDI ITSEMUTILOIN- TI LIEVÄ VAIKEA STEREOTYYP- PINEN

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa

Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa Avohoidon ryhmätoiminnat Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Puhelin 06 415 4111 Sähköposti: Kauppatori 1-3F 60100 Seinäjoki etunimi.sukunimi@epshp.fi Avohoidon ryhmätoiminnat 2 (7)

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Masennus ja samanaikaissairastavuus

Masennus ja samanaikaissairastavuus Masennus ja samanaikaissairastavuus nuorilla 1 Antti lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Kansankatu 9, 96100 Rovaniemi toimisto@lapinperheklinikka.fi www.lapinperheklinikka.fi

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa

Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa Päihteet erityismielenkiinnon kohteena - case Helsinki 7.3.2019 Pekka Rapeli, neuropsykologi, HUS riippuvuuspsykiatria Sisältö Päihdehäiriössä on lähes

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille

Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille 1 Työryhmä: Inkeri Aalto, viestintäjohtaja, Mielenterveyden Keskusliitto ry Cajsa Björkman, tiedottaja,

Lisätiedot

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009 Esityksen sisältö DAWBA Development and Well-Being Assessment Solja Niemelä LT, Psyk el Kliininen opettaja Turun yliopisto, Psykiatria Diagnostisten kyselyhaastatteluiden haasteista Mikä on DAWBA Rakenne

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena

Kaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena Kaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys @addiktiopsyk Kuinka yleisiä kaksoisdiagnoosit ovat?

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden

Lisätiedot

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA 1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu

Lisätiedot

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT.

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT. AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai puutteellinen sosiaalinen vuorovaikutus 2. Poikkeava ja/tai puutteellinen kommunikaatio Marja-Leena Mattila Lastentautien

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot