Psykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Miika Nietola LL, Turku Jyrki Korkeila professori Turun yliopisto, psykiatrian klinikka Psykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito Psykoottinen masennus on vakava häiriö, johon liittyy vaikea oirekuva ja merkittävä kuolleisuus. Sen esiintyvyys elinkaaren aikana on Suomessa 0,35 prosenttia. Psykoottinen masennus eroaa vakavasta ei-psykoottisesta masennuksesta oirekuvan, sairaudenkulun, kognitiivisten ja biologisten muutosten sekä hoitomuotojen suhteen. Psykoottista masennusta voi olla vaikea tunnistaa varsinkin päivystysolosuhteissa. Sähköhoito (ECT) on psykoottisen masennuksen ensisijainen ja tehokkuudeltaan erinomainen hoitomuoto. Lääkehoidon ensisijainen muoto on masennuslääkkeen ja psykoosilääkkeen yhdistelmä. Vertaisarvioitu VV Psykoottinen masennus tarkoittaa vakavaa masennustilaa, johon liittyy psykoottisia oireita. Diagnosoinnin edellytyksenä on, että potilaalla todetaan sekä vakava masennus että psykoottisia oireita eli harhaluuloja, hallusinaatioita tai vaihtoehtoisesti depressiivinen stupor- eli sulku tila (taulukko 1). Potilas voi esimerkiksi olla vakuuttunut tehneensä vakavan rikoksen tai syntiä. Hän voi myös ajatella sellaisen katastrofin tai tuhon olevan tulossa, josta hän on itse vastuussa. Psykoottisen masennuksen diagnostiikka on vaativaa. Varsinkin psykoosioireiden tunnistaminen vaikuttaa olevan usein puutteellista. Erityisen hankalaa on arvioida, milloin syyllisyydentunne on psykoottistasoista (1). Diagnostiikassa on keskeistä myös somaattinen erotusdiagnostiikka (taulukko 2). Psykoottisen masennuksen tunnistaminen on tärkeää, koska häiriöön liittyy vakava oirekuva ja suuri kuolleisuus. Siihen on myös olemassa tehokkaita ja spesifisiä hoitoja. Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen uudessa DSM-5-diagnoosijärjestelmässä psykoottisuus ja masennuksen vaikeusaste on eroteltu erillisiksi ulottuvuuksiksi. Tässä luokituksessa todetaan, että lievemmässäkin kuin vakava-asteisessa masennuksessa katsotaan esiintyvän psykoosioireita (2). Jo 1990-luvun alussa esitettiin, että psykoottinen masennus tulisi luokitella kokonaan erilliseksi kliiniseksi kokonaisuudeksi eikä vakavan masennuksen alatyypiksi. Tätä perusteltiin siihen liittyvien löydösten avulla, jotka ovat ominaisia juuri kyseiselle häiriölle (3) (taulukko 3). Psykoottiseen masennukseen liittyy suurempi kuolemanriski, pidemmät ja ankarammat masennusjaksot, merkittävämmät psykomotoriset häiriöt, lisääntynyt relapsien määrä sekä erilainen vaste hoidoille kuin vakavassa masennuksessa. Lisäksi psykoottista masennusta sairastavilla todetaan merkittävämpiä kognitiivisia ja biologisia toimintahäiriöitä (4). Esiintyvyys ja ilmaantuvuus Terveys tutkimuksen mukaan psykoottisen masennuksen esiintyvyys elinkaaren aikana Suomessa on 0,35 prosenttia. Psykoottisen masennuksen yleisyydessä ei todettu eri ikäryhmien tai sukupuolten välillä tilastollisesti merkitseviä eroja suomalaisessa tutkimuksessa (5). Kansainvälisissä tutkimuksissa on mitattu myös suurempia esiintyvyyksiä. Viidessä Euroopan maassa tehdyssä epidemiologisessa tutkimuksessa todettiin, että tiettynä ajankohtana tautia esiintyi 0,4 prosentilla väestöstä (6). Vuoden kestäneessä seurantatutkimuksessa Yhdysvalloissa saatiin esiintyvyydeksi 0,6 prosenttia (7). Pitkällä aikavälillä 1800-luvun lopulta 1900-luvun loppupuolelle psykoottisen masennuksen ilmaantuvuus näyttää pienentyneen merkittävästi, ainakin jos diagnoosin yleisyyttä mitataan sairaalahoitojen määrässä. Sairaaloiden sisään ottokäytännöissä on vuosien varrella luultavimmin tapahtunut vaihtelua ja lisäksi diagnoosikäytännöissä on varmasti tapahtunut muutoksia. Swartz ja Shorter päätyvät kuitenkin pitämään epidemiologista muutosta todellisena, kun otetaan huomioon, että kaikissa tutkimuksissa esiintyvyys on ollut voimakkaasti vähenemässä. Tällöin olisi mahdollista, että jokin ulkoinen psykoottiselle masennukselle altistava tekijä olisi muuttunut (8). Toisaalta diagnostiset 2203

2 Katsaus Taulukko 1. Psykoottisen masennustilan diagnostiset kriteerit ICD-10-järjestelmän mukaan. A B C D Häiriö täyttää masennusjakson diagnostiset kriteerit (F32). Häiriö täyttää diagnoosin Vaikea-asteinen masennusjakso ilman psykoottisia oireita (F32.2) kriteerit lukuun ottamatta kohtaa D (aistiharhat, harhaluulot tai sulkutila). Häiriö ei täytä skitsofrenian (F20.0 F20.3) tai skitsoaffektiivisen häiriön depressiivisen muodon (F25.1) kriteerejä. Esiintyy jompikumpi seuraavista: 1. Harhaluuloja tai aistiharhoja, jotka eivät ole skitsofrenialle tyypillisiä (skitsofrenian kriteerit G1(1)b, c ja d (F20.0 F20.3)) eli muita kuin täysin mahdottomia tai kulttuuriin sopimattomia harhaluuloja tai kuuloharhoja, jotka eivät ole kolmannessa persoonassa tai kommentoivia. Tavallisimpia ovat sellaiset harhaluulot tai kuulo harhat, joiden sisältö on masentunut, nihilistinen, syyttävä, vainoava, vihjaileva tai hypokondrinen. 2. Depressiivinen sulkutila. EROTUSDIAGNOOSI Masennukseen liittyvä sulkutila eroaa katatoniseen skitsofreniaan ja elimellisiin mielenterveyden häiriöihin liittyvästä sulkutilasta. Tätä diagnoosia käytetään vain yksittäisistä vaikea-asteisista psykoottisia oireita sisältävistä masennusjaksoista. Myöhemmistä sairausjaksoista tulee käyttää toistuvan masennuksen (F33) alatyyppiä. Kirjallisuutta 1 Rothschild AJ, Winer J, Flint AJ ym. Study of Pharmacotherapy of Psychotic Depression (STOP-PD) Collaborative Study Group. Missed diagnosis of psychotic depression at 4 academic medical centers. J Clin Psychiatry 2008;69: Diagnostic and statistical manual of mental disorders, 5. painos: DSM-5. Washington DC: American Psychiatric Publishing Schatzberg AF, Rothschild AJ. Psychotic (delusional) major depression: should it be included as a distinct syndrome in DSM-IV? Am J Psychiatry 1992;149: Keller J, Schatzberg AF, Maj M. Current issues in the classification of psychotic major depression. Schizophr Bull 2007;33: Perälä J, Suvisaari J, Saarni SI ym. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 2007;64: Ohayon MM, Schatzberg AF. Prevalence of depressive episodes with psychotic features in the general population. Am J Psychiatry 2002;159: Johnson J, Horwath E, Weissman MM. The validity of major depression with psychotic features based on a community study. Arch Gen Psychiatry 1991;48: Swartz CM, Shorter E. Psychotic depression. New York: Cambridge University Press 2007; Melartin TK, Isometsä ET. Miksi ihminen masentuu? Duodecim 2009;125: Taulukko 2. Esimerkkejä psykoottisen masennuksen somaattisessa erotusdiagnostiikassa huomioitavista asioista. Muokattu teoksesta Rothschild AJ. Clinical manual for diagnosis and treatment of psychotic depression, 1. painos. Arlington, VA: American Psychiatric Publishing Inc Aivotuumorit Aivoinfarktit Aivoverenvuodot Muut neurologiset sairaudet B 12 -vitamiinin ja folaatin puutos Elektrolyyttihäiriöt Infektiosairaudet Päihteet, myrkytystilat Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen sairaudet Munuaisfunktio Plasman glukoosipitoisuus käytännöt ovat saattaneet muuttua ja lisätä kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnooseja. Taulukko 3. Psykoottiselle masennukselle tyypillisiä piirteitä. Muokattu teoksesta Rothschild AJ. Clinical manual for diagnosis and treatment of psychotic depression, 1. painos. Arlington, VA: American Psychiatric Publishing Inc Harhaluulot ja hallusinaatiot Epärealistinen syyllisyydentunto Psykomotoriset häiriöt Heikentynyt kognitiivinen suoriutuminen Ei päivittäistä mielialanvaihtelua Lähisuvussa kaksisuuntaista mielialahäiriötä Somaattisen sairauden pelko Toivottomuus, ahdistus ja unihäiriöt Etiologia ja riskitekijät Viime vuosina on saatu merkittävästi uutta tietoa masennuksen riskitekijöistä ja mekanismeista. Kielteiset elämäntapahtumat ja niiden aiheuttama akuutti tai krooninen psykososiaalinen stressi ovat keskeinen masennuksen riskitekijä. Masennusriskiin vaikuttavat varhaisen vuorovaikutuksen laatu sekä varhaiset traumat. Myös geneettinen alttius on merkittävä riskitekijä. Masennuksen kehittymisessä keskeisiä tekijöitä ovat HPA-akselin eli hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuoriakselin, hermokasvutekijöiden ja monoamiinien säätely sekä toiminta. Varhaisen vuorovaikutuksen ongelmilla sekä traumoilla on luultavasti pitkäaikainen neuroendokrinologinen vaikutus (9). Masennuksen neurobiologia ymmärretään nykyään laajasti hermoverkkojen rakenteellisina ja toiminnallisina muutoksina, joissa välittäjäaineiden lisäksi aivoperäisillä kasvutekijöillä, sytokiineilla ja hormonaalisella säätelyllä on keskeinen rooli (10). Psykoottisen masennuksen spesifisestä etiologiasta tietoa on vain vähän. Laajassa tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa todettiin, että vanhempien sairastama kaksisuuntainen mielialahäiriö on psykoottisen masennuksen riskitekijä, mutta se ei lisää vakavan ei-psykoottisen masennuksen riskiä. Tämä viittaa siihen, että psykoottisella masennuksella ja kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä on läheinen suhde. Psykoottisesti masentuneilla on selkeä riski sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Saman tutkimuksen mukaan lähisukulaisten skitsofrenia ei vaikuta lisäävän psykoottisen masennuksen riskiä. Mielenkiintoinen löydös on myös se, että pieni syntymäpaino vaikuttaa altistavan vakavalle masennukselle mutta ei psykoottiselle masennukselle (11). Kliinisgeneettisten ja molekyyligeneettisten tutkimusten mukaan näyttää kuitenkin siltä, että psykoottisella masennuksella on osittain yhteiset 2204

3 tieteessä 10 Karlsson H. Masennus systeemisairautena. Duodecim 2012;128: Østergaard SD, Waltoft BL, Mortensen PB, Mors O. Environmental and familial risk factors for psychotic and non-psychotic severe depres sion. J Affect Disord 2013;147: Domschke K. Clinical and molecular genetics of psychotic depression. Schizophr Bull 2013;39: Hill SK, Keshavan MS, Thase ME, Sweeney JA. Neuropsychological dysfunction in antipsychotic-naive first-episode unipolar psychotic depression. Am J Psychiatry 2004;161: Reichenberg A, Harvey PD, Bowie CR ym. Neuropsychological function and dysfunction in schizophrenia and psychotic affective disorders. Schizophr Bull 2009;35: Rothschild AJ. Challenges in the treatment of depression with psychotic features. Biol Psychiatry 2003;53: Stetler C, Miller GE. Depression and hypothalamic-pituitary-adrenal activation: a quantitative summary of four decades of research. Psychosom Med 2011;73: Tohen M, Strakowski SM, Zarate C Jr ym. The McLean-Harvard first- episode project: 6-month symptomatic and functional outcome in affective and nonaffective psychosis. Biol Psychiatry 2000;48: Tohen M, Khalsa HM, Salvatore P, Vieta E, Ravichandran C, Baldessarini RJ. Two-year outcomes in first-episode psychotic depression the McLean-Harvard first-episode project. J Affect Disord 2012;136: Kessing LV. Subtypes of depressive episodes according to ICD-10: prediction of risk of relapse and suicide. Psychopathology 2003;36: Ruggero CJ, Kotov R, Carlson GA, Tanenberg-Karant M, González DA, Bromet EJ. Diagnostic consistency of major depression with psychosis across 10 years. J Clin Psychiatry 2011;72: DelBello MP, Carlson GA, Tohen M, Bromet EJ, Schwiers M, Strakowski SM. Rates and predictors of developing a manic or hypomanic episode 1 to 2 years following a first hospitalization for major depression with psychotic features. J Child Adolesc Psychopharmacol 2003;13: Maj M, Pirozzi R, Magliano L, Fiorillo A, Bartoli L. Phenomenology and prognostic significance of delusions in major depressive disorder: a 10-year prospective follow-up study. J Clin Psychiatry 2007;68: Vythilingam M, Chen J, Bremner JD, Mazure CM, Maciejewski PK, Nelson JC. Psychotic depression and mortality. Am J Psychiatry 2003;160: Isometsä E, Henriksson M, Aro H, Heikkinen M, Kuoppasalmi K, Lönnqvist J. Suicide in psychotic major depression. J Affect Disord 1994;31: geneettiset riskitekijät muiden mielialahäiriöiden ja skitsofrenian kanssa (12). Kognition ja HPA-akselin muutokset Psykoottiseen masennukseen liittyy laaja-alaisia kognitiivisia häiriöitä verrattuna ei-psykoottiseen vakavaan masennukseen tai terveisiin henkilöihin (4). Psykoottisesti masentuneiden neuropsykologinen profiili muistuttaa jopa enemmän skitsofreniapotilaiden kuin eipsykoottista masennusta sairastavien profiilia (13). Skitsofreniaa sairastavien neuropsykologiset häiriöt vaikuttavat silti vaikeammilta kuin psykoottista masennusta sairastavien (14). HPA-akselin toiminta on masentuneilla poikkeavaa. (10). Merkittävä määrä tutkimusaineistoa tukee sitä, että myös psykoottista masennusta sairastavilla HPA-akselin toiminta on häiriintynyt. HPA-akselin toiminta poikkeaa myös merkittävästi ei-psykoottisesta vakavasta masennuksesta (3,15). Tuore, yli tutkimuspotilasta kattava meta-analyysi päätyi siihen, että psykoottista masennusta sairastavien seerumin kortisolipitoisuus on lähes puoli keskihajontaa suurempi kuin ei-psykoottista masennusta sairastavien ja yli keskihajonnan suurempi kuin terveiden verrokkien. HPA-akselin yliaktiivisuutta pidetään myös linkkinä, joka osittain selittää masennuspotilaiden suuremman riskin sairastua muihin sairauksiin, kuten diabetekseen, dementiaan ja osteporoosiin (16). Sairauden kulku Psykoottisen masennuksen oireet näyttävät lievittyvän nopeammin kuin monen muun ensipsykoosin. Melko lyhyellä aikavälillä päästään vaiheeseen, jossa sairausepisodin diagnostiset kriteerit eivät enää täyty (17). Yhdysvaltalaisessa seurantatutkimuksessa todettiin, että kahden vuoden kohdalla lähes yhdeksän kymmenestä tutkimukseen osallistuneesta psykoottisesti masentuneesta ei enää täyttänyt sairausepisodin diagnostisia kriteerejä. Toimintakyky palautui tänä aikana entiselleen kuitenkin vain noin kolmanneksella (18). Psykoottisesta masennuksesta toipuneiden riski joutua uudelleen sairaalahoitoon vaikuttaa olevan suurempi kuin ei-psykoottisesta masennuksesta toipuneiden. Suuressa tanskalaisessa väestötutkimuksessa uuden sairaalahoitojakson riski seuranta-aikana oli psykoottisesti masentuneiden ryhmässä 1,2-kertainen verrattuna eipsykoottisesti vakavasti masentuneisiin (19). On hyvä muistaa, että psykoottisessa masennuksessakaan kaikki masennusjaksot eivät välttämättä sisällä psykoosioireita, ja edellä kuvatussa tutkimuksessa osa potilaista oli otettu sairaalahoitoon pelkästään masennusoireiden uusimisen takia. Psykoottisen masennuksen diagnoosi pysyi 10 vuoden seurantatutkimuksessa vain osalla potilaista. Noin 40 prosentilla niistä, joilla diagnosoitiin psykoottinen masennus ensimmäisellä tutkimuskerralla, diagnoosi pysyi samana 10 vuoden seurannassa (20). Alkava kaksisuuntainen mielialahäiriö tai skitsofrenia saatetaan siis alussa diagnosoida psykoottiseksi masennukseksi, ja oikea diagnoosi varmistuu vasta seurannassa. Masennuslääkitys ei lisää kaksisuuntaisen mielialahäiriön puhkeamisen riskiä, vaan saattaa jopa suojata siltä (21). Pitkällä aikavälillä psykoottisen masennuksen ennuste ei välttämättä ole huonompi kuin ei-psykoottisen vakavan masennuksen. Eräässä seurantatutkimuksessa verrattiin näitä ryhmiä kymmenen vuoden kohdalla sairastumisesta, eikä merkittäviä eroja todettu sosiaalisessa toimintakyvyssä, sairaalahoitojen kokonaismäärässä tai oireenmuodostuksessa (22). Kuolleisuus Psykoottiseen masennukseen liittyy merkittävää kuolleisuutta. Eräässä tutkimuksessa kuolleisuus 15 vuoden seurannassa oli kaksinkertainen psykoottisen masennuksen ryhmässä verrattuna vakavaa masennusta sairastaviin. Eroa ei selittänyt psykoottisesti masentuneiden lisääntynyt itsemurhakuolleisuus (23). Vakavaa masennusta sairastavien potilaiden psykoosioireiden vaikutuksesta itsetuhoisuuteen on olemassa ristiriitaista näyttöä vanhoissa tutkimuksissa. Toisten mukaan psykoottista masennusta sairastavien itsemurhariski olisi suurempi kuin vakavaa masennusta sairastavien, mutta toisten mukaan näiden välillä ei olisi eroa (ks. esim. 24). Tanskalaisessa tutkimuksessa, johon osallistui yli sairaalassa hoidettua masennuspotilasta, ei havaittu eroa itsemurhariskissä psykoottisesti ja ei-psykoottisesti masentuneiden välillä (19). Huomioitavaa on kuitenkin se, että sairaalassa hoidettujen ei-psykoottisesti masentuneiden itsemurhariski voi olla suurentunut, eikä tämä ryhmä edusta kaikkia ei-psykoottista masennusta sairastavia. 2205

4 Katsaus 25 Van der Kooy K, van Hout H, Marwijk H, Marten H, Stehouwer C, Beekman A. Depression and the risk for cardiovascular diseases: systematic review and meta analysis. Int J Geriatr Psychiatry 2007;22: Coryell W, Fiedorowicz J, Zimmerman M, Young E. HPA-axis hyperactivity and mortality in psychotic depressive disorder: preliminary findings. Psychoneuroendocrinology 2008;33: Sami Leppämäki. Neurostimulaatiohoidot tulevaisuuden psykiatriaa. Suom Lääkäril 2012;36: Petrides G, Fink M, Husain MM ym. ECT remission rates in psychotic versus nonpsychotic depressed patients: a report from CORE. J ECT 2001;17: Kho KH, van Vreeswijk MF, Simpson S, Zwinderman AH. A meta-analysis of electroconvulsive therapy efficacy in depression. J ECT 2003;19(3): Birkenhäger TK, Pluijms EM, Lucius SA. ECT response in delusional versus non-delusional depressed inpatients. J Affect Disord 2003;74: Birkenhäger TK, van den Broek WW, Mulder PG, de Lely A. One-year outcome of psychotic depression after successful electroconvulsive therapy. J ECT 2005;21: Loo C. Cognitive outcomes in electroconvulsive therapy: optimizing current clinical practice and researching future strategies. J ECT 2008;24: Ingram A, Saling MM, Schweitzer I. Cognitive side effects of brief pulse electroconvulsive therapy. J ECT 2008;24: Fraser LM, O Carroll RE, Ebmeier KP. The effect of electroconvulsive therapy on autobiographical memory: a systematic review. J ECT 2008;24: Semkovska M ja McLoughlin DM. Objective cognitive performance associated with electroconvulsive therapy for depression: a systematic review and meta-analysis. Biol Psychiatry 2010;68: Wijkstra J, Lijmer J, Balk FJ, Geddes JR, Nolen WA. Pharmacological treatment for unipolar psychotic depression: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2006;188: Wijkstra J, Burger H, van den Broek WW ym. Treatment of unipolar psychotic depression: a rando mized, double-blind study comparing imipramine, venlafaxine, and venlafaxine plus quetiapine. Acta Psychiatr Scand 2010;121: Meyers BS, Flint AJ, Rothschild AJ ym. STOP-PD Group. A double-blind randomized controlled trial of olanzapine plus sertraline vs olanzapine plus placebo for psychotic depression: the study of pharmacotherapy of psychotic depression (STOP-PD). Arch Gen Psychiatry 2009;66: Erratum: Arch Gen Psychiatry 2011;68:626. Masennustila on sydän- ja verisuonisairauksien itsenäinen riskitekijä, mikä osaltaan selittää psykoottisesti masentuneiden lisääntynyttä kuolleisuutta (25). HPA-akselin hyperaktiivisuuden on alustavasti havaittu olevan yhteydessä psykoottisesti masentuneiden sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Tämä voisi osaltaan selittää myös psykoottisesti masentuneiden suurempaa kuolleisuutta (26). Hoitomuodot Sähköhoito Psykoottisen masennuksen ensisijainen hoito masennuksen Käypä Hoito -suosituksen mukaan on aivojen sähköhoito (ECT, electroconvulsive therapy). Sähköhoito onkin tehokas hoitomuoto vakavaan masennukseen ja erityisen hyvä psykoottiseen masennukseen (27). Yli 90 prosenttia psykoottisesti masentuneista saavuttaa sähköhoidolla remission. Psykoottisen masennuksen vaste sähköhoitoon on parempi kuin ei-psykoottisen vakavan masennuksen, ja vaste hoidolle tulee luultavasti nopeammin (28,29,30). Vaikuttaa myös siltä, että psykoottisesti masentuneiden oireet pysyvät paremmin remissiossa sähköhoidon jälkeen (31). Sähköhoidon jälkeen tapahtuva relapsi on merkittävä ja yleinen ongelma. Sen estäminen on ollut tutkimuksellisen mielenkiinnon kohteena. Vaihtoehtoja relapsin estämiseksi ovat ylläpitosähköhoito ja lääkehoito. Laadukkaita vertailututkimuksia näistä hoidoista psykoottisen masennuksen estämisessä ei ole julkaistu. Sähköhoidon keskeinen ongelma ovat myös sen kognitiiviset haittavaikutukset. Kognitiivisten haittojen laajuudesta on paljon erilaisia käsityksiä (32). Tiedetään, että tekniset seikat, kuten elektrodien asettelu ja hoitokertojen määrä, vaikuttavat haittoihin. Myös potilaskohtaiset seikat, kuten ikä, sosioekonominen status ja mahdollinen neurologinen sairaus vaikuttavat kognitiivisten haittojen määrään. Lisäksi tiedetään, että sähköhoito aiheuttaa osalle potilaista välittömästi hoidon jälkeen anterogradisen ja retrogradisen muistin ongelmia sekä desorientaatiota. Näistä toipuminen on nopeaa hoidon jälkeisten viikkojen tai kuukausien aikana, mutta edelleen on jossain määrin epäselvää, kuinka pysyviä mahdolliset muutokset ovat. Lisäksi muiden kognitiivisten ominaisuuksien kuin muistin rooli tässä yhteydessä kaipaa lisää tutkimusta, koska niitä koskevat tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia (33). Meta-analyysissa vuodelta 2008 todetaan, että autobiografisen muistin heikentyminen on objektiivisesti havaittavissa sähköhoidon jälkeen noin puolen vuoden ajan, mutta subjektiivisesti potilaat kokevat sen vielä pitkäaikaisempana (34). Kognitiiviset haittavaikutukset rajoittuvat kuitenkin pääasiallisesti kolmeen ensimmäiseen päivään hoidon jälkeen. Sähköhoidon tiedetään myös parantavan masennuspotilaiden monia kognitiivisia toimintoja (35). Lääkehoito Psykoottisen masennuksen lääkehoitoa on tutkittu valitettavan vähän. Keskeinen kysymys on ollut se, että tulisiko psykoottista masennusta hoitaa pelkällä masennuslääkkeellä vai masennuslääkkeen ja psykoosilääkkeen yhdistelmällä. Hoitosuositukset ovat pitkään suosittaneet yhdistelmähoitoa, mutta meta-analyysi vuodelta 2006 kyseenalaisti yhdistelmähoidon tutkimuksellisen perustan (36). Kuitenkin uudemmassa tutkimuksessa yhdistelmähoito on puolustanut paikkaansa ensisijaisena lääkehoitona (37,38). Tällä hetkellä ei tiedetä, kuinka kauan lääkityksiä tulisi jatkaa sen jälkeen kun hoidossa on saavutettu remissio, mutta asia on tutkimuksen kohteena (39). Psykoottiseen masennukseen liittyvä HPAakselin säätelyn häiriö on myös motivoinut lääkehoitokokeiluja. Erityisesti on tutkittu mifepristonia, joka on tyypin 2 glukokortikoidireseptorin antagonisti. Riittävällä pitoisuudella plasmassa sen on havaittu vähentävän masennuspotilaan psykoosioireita (40). Psykososiaaliset hoidot Useat psykoterapeuttiset hoitomuodot on tutkimuksissa osoitettu tehokkaiksi masennuksen hoidossa. Esimerkkejä näistä hoitomuodoista ovat kognitiivinen ja interpersonaalinen psykoterapia. Masennuksen psykoterapeuttisessa hoidossa hoitojakson tiiviys saattaa olla enemmän hoidon tehokkuuteen vaikuttava asia kuin hoitojakson pituus (41). Tosin pitkittyneessä masennuksessa on todettu selkeä positiivinen korrelaatio potilaiden toipumisen ja hoitokertojen määrän välillä (42). Psykoottisen masennuksen psykososiaalisista hoidoista on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa (43,44). Eräässä pienen potilasmäärän tutkimuksessa psykoottista masennusta sairastavat 2206

5 tieteessä 39 Rothschild AJ. Challenges in the treatment of major depressive disorder with psychotic features. Schizophr Bull 2013;39: Blasey CM, Block TS, Belanoff JK, Roe RL. Efficacy and safety of mifepristone for the treatment of psychotic depression. J Clin Psychopharmacol 2011;31: Cuijpers P, Huibers M, Ebert DD, Koole SL, Andersson G. How much psychotherapy is needed to treat depression? A metaregression analysis. J Affect Disord 2013;149: Cuijpers P, van Straten A, Schuurmans J, van Oppen P, Hollon SD, Andersson G. Psychotherapy for chronic major depression and dysthymia: a meta-analysis. Clin Psychol Review 2010;30; Gottlieb JD, Mueser KT, Rosenberg SD, Xie H, Wolfe RS. Psychotic depression, posttraumatic stress disorder, and engagement in cognitive-behavioral therapy within an outpatient sample of adults with serious mental illness. Compr Psychiatry 2011;52: Gaudiano BA, Miller IW, Herbert JD. The treatment of psychotic major depression: is there a role for adjunctive psychotherapy? Psychother Psychosom 2007;76: Gaudiano BA, Nowlan K, Brown LA, Epstein-Lubow G, Miller IW. An open trial of a new acceptance-based behavioral treatment for major depression with psychotic features. Behav Modif 2013;37: Blazer DG. Depression in late life: review and commentary. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2003;58: Huuhka K, Leinonen E. Vanhuksen vaikea ja psykoottinen masennus. Duodecim 2011;127: O Connor MK, Knapp R, Husain M ym. The influence of age on the response of major depression to electroconvulsive therapy: a C.O.R.E. Report. Am J Geriatr Psychiatry 2001;9: Birkenhäger TK, Pluijms EM, Ju MR, Mulder PG, den Broek WW. Influence of age on the efficacy of electroconvulsive therapy in major depression: a retrospective study. J Affect Disord 2010;126: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Miika Nietola: Ei sidonnaisuuksia. Jyrki Korkeila: Luentopalkkiot (BMS, Lundbeck, MSD, Lilly, Janssen-Cilag, GSK, Professio, Servier), matka-, majoitus ja kokouskulut (Servier, Lundbeck, BMS, Pfizer), advisory board -jäsenyys (BMS, Servier). potilaat hyötyivät selkeästi tavanomaisen hoidon lisäksi käytetystä kognitiivis-behavioraalisen terapian muodosta. Kyseessä oli hyväksymis- ja omistautumisterapia (ACT, acceptance and commitment therapy), jossa keskitytään muuttamaan henkilön suhdetta ajatteluunsa laaja-alaisesti. Lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan, ja tarkemmin psykoottisesti masentuneille räätälöityjä psykososiaalisia hoitomuotoja tulisi kehittää (44). Pienessä avoimessa tutkimuksessa todettiin myös psykoottisesti masentuneille muokatun kognitiivis-behavioraalisen terapian tuottavan lupaavia tuloksia. Kontrolloituja tutkimuksia aiheesta kuitenkin tarvitaan (45). Psykoottinen masennus ja vanhuus Vaikean ja psykoottisen masennuksen esiintyvyys on iäkkäämmissä väestöryhmissä 1 4 prosenttia (46). Vanhuksen psykoottisen masennuksen hoidossa on keskeistä yhdistää somaattinen ja psykiatrinen hoito, ja varsinkin ensimmäisillä hoitokerroilla on tärkeää myös somaattinen erotusdiagnostiikka. Lääkehoidossa korostuu myös haitta- ja yhteisvaikutusten huomiointi, esimerkiksi SSRI-lääkkeiden käyttöön liittyvä suolistoverenvuodon ja hyponatremian riski tulee ottaa huomioon (47). Sähköhoito on myös psykoottista masennusta sairastaville vanhuksille ensisijainen ja turvallinen vaihtoehto (47). Aikaisemmin on myös havaittu vakavasti masentuneiden vanhusten reagoivan sähköhoitoon jopa paremmin kuin nuorempien (48). Tuore tutkimus ei kuitenkaan havainnut, että iällä olisi vaikutusta sähköhoidon ennusteeseen psykoottisesti tai vakavasti masentuneilla (49). Hoitoon lähettäminen Perusterveydenhuollossa on tärkeää osata epäillä psykoottista masennusta, erityisesti jos potilas on itsetuhoinen tai vakavasti masentunut. Tarkempi diagnostiikka ja hoito kuuluvat akuuttivaiheessa erikoissairaanhoitoon. Tilanteen ollessa stabiili voidaan hoito joskus siirtää takaisin perusterveydenhuoltoon. Itsemurhavaarassa oleva psykoottinen masennuspotilas tulee hoitaa sairaalassa. Itsemurhaimpulssit saattavat lisäksi korostua hyvinkin English summary > in english Psychotic depression: diagnostics and care lyhyessä ajassa, mikäli niistä on selviä viitteitä. Diagnosoinnin hankaluuksien vuoksi potilaan toimittaminen tahdosta riippumattomaan hoitoon saatetaan kokea haastavaksi, jos potilas on itsetuhoinen. Kattavan epärealistisen syyllisyydentunnon havaitseminen päivystysolosuhteissa ei ole yksiselitteistä, kun potilaalla ei voida todeta selvää harhaisuutta. Potilaalta on hyvä aluksi tiedustella avointen itsetuhoajatusten lisäksi toivottomuudesta ja syyllisyydentunnoista, niiden laajuudesta ja voimakkuudesta. Lisäksi on tärkeää selvittää, tuntuuko masennus potilaasta rangaistukselta ja onko hänellä kuolemasisältöisiä ajatuksia tai voimakkaita ajatuksia siitä, ettei elämä ole lainkaan elämisen arvoista. Voimakas psykomotorinen retardaatio tai agitaatio saattavat olla myös häiriön diagnostisia vinkkejä. Erittäin vakava-asteinen itsetuhoajattelu (esimerkiksi kaikki on lopussa ) saattaa olla ainoa päivystysolosuhteissa esille saatava oire. Tarkkailulähete on usein perusteltu silloin, kun epäillään psykoottistasoista oireilua, eikä avohoitopalveluja potilaan itsetuhoisuuden tai sairaudentunnottomuuden vuoksi voi käyttää. Näissä tilanteissa potilaan hoitoon toimittamatta jättäminen yleensä aiheuttaa sellaisia terveystai turvallisuusriskejä, että myös tarkkailulähetteen toinen kriteeri täyttyy. Avoimet psykoosioireet eivät ole tarkkailulähetteen välttämätön edellytys, vaan perusteltu epäily psykoottistasoisesta sairaudesta riittää. Lopuksi Psykoottinen masennus on vakava häiriö, johon liittyy merkittävää sairastavuutta ja kuolleisuutta. Se eroaa ei-psykoottisesta vakavasta masennuksesta muun muassa oirekuvan, ennusteen, kognition, biologisten muutosten ja hoitomahdollisuuksien suhteen. Psykoottisen masennuksen vaste sähköhoidolle on erityisen hyvä. Ongelmana on ollut suuri relapsien määrä, mutta sitäkin voidaan lääkehoidolla ja ylläpitosähköhoidolla selkeästi vähentää. Psykoottisen masennuksen lääkehoidossa tehokkain vaihtoehto on masennuslääkkeen ja psykoosilääkkeen yhdistelmä. n 2207

6 english summary Miika Nietola M.D. Turku Jyrki Korkeila Professor University of Turku, Department of Psychiatry Psychotic depression: diagnostics and care Psychotic depression is a disorder associated with severe symptoms and significant mortality. It is commonly misdiagnosed in clinical settings because the psychotic symptoms can be difficult to recognize. The lifetime prevalence of psychotic depression in Finland is 0.35%. No differences were found in prevalence between age groups in a Finnish study. Psychotic depression differs from nonpsychotic depression in several ways. Psychotically depressed patients show more frequent and severe psychomotor difficulties and cognitive disturbances. The clinical course in psychotic depression also differs significantly from nonpsychotic depression. Dysregulation of the hypothalamic-pituitary-adrenal axis is well documented in psychotic depression and greater than in nonpsychotic depression. The mortality rate in psychotic depression is significantly higher than in nonpsychotic depression and this difference is not explained by a higher number of suicides. The treatment response seems to be different in psychotic depression with a more positive response to electroconvulsive treatment and combination therapy with antidepressants and antipsychotics in the clinical setting. ECT is the first-line treatment in psychotic depression. The cognitive side effects and high relapse rate of ECT continue to pose a challenge in treatment. Parental history of bipolar disorder is a risk factor for psychotic depression and this suggests a close relationship between these disorders. The diagnostic consistency in psychotic depression is relatively low and many of those who are diagnosed as psychotically depressed get another diagnosis in follow-up. 2207a

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku. Erkki Isometsä

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku. Erkki Isometsä Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku Erkki Isometsä Kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä eli bipolaarihäiriöllä tarkoitetaan mielenterveyden häiriötä, jota luonnehtii

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Itsetuhoisten potilaiden arviointi ja

Itsetuhoisten potilaiden arviointi ja Kirsi Suominen ja Hanna Valtonen TEEMA: PÄIVYSTYSPSYKIATRIA, NÄIN TUTKIN Aikaisempi itsemurhayritys merkitsee liki 40-kertaista itsemurhariskiä. Itsemurhavaaraa arvioitaessa potilaalta on aina kysyttävä

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 2002-2007 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 2: Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Timo Tuori 2. Psykiatristen sairaalapalvelujen

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Öppenvårdens problem är mobila team lösningen?

Öppenvårdens problem är mobila team lösningen? Tiedosta hyvinvointia 1 Öppenvårdens problem är mobila team lösningen? Prof. Kristian Wahlbeck Stakes, Gruppen för mental hälsa Helsingfors universitet, Psykiatriska kliniken Sosiaali ja terveysalan tutkimus

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Skitsofrenian Käypä hoitosuositus

Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto 8.5.2007 Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä Raimo Salokangas, pj, TY Tuula Arvonen,

Lisätiedot

Omaan ruumiiseen kohdistuvat harhaluulot

Omaan ruumiiseen kohdistuvat harhaluulot Katsaus Tero Taiminen Omaan ruumiiseen kohdistuvat harhaluulot Omaan ruumiiseen tai sen toimintaan kohdistuvia eli somatoformisia harhaluuloja esiintyy monissa psykiatrisissa häiriöissä. Niiden taustalla

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA

PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA Huusko, Risto yleislääketieteen laitos Oulun yliopisto elokuu 2014 ohjaaja: Timonen, Markku OULUN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteen koulutusohjelma

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Kognitiiviset toiminnot vaikeissa psykoottisissa häiriöissä

Kognitiiviset toiminnot vaikeissa psykoottisissa häiriöissä Annamari Tuulio-Henriksson KATSAUS Kognitiiviset toiminnot vaikeissa psykoottisissa häiriöissä Skitsofrenian kognitiiviset häiriöt ovat luonteeltaan laaja-alaisia. Skitsofrenialle tyypillistä erityistä

Lisätiedot

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10. Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007 Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvot Luento 7. Farmasian tdk. 21.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot Medikalisaatio

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät 10.11.2016 Leena Jaakkola Teoriat täydentämässä toisiaan Luennon sisältö Näkökulmia Diagnoosiin Etiologiaan Hoitomuotoihin DIAGNOOSI

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210301068

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210301068 This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210301068 Author(s): Talaslahti,

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF ry:n kevätseminaari 13.4.2011 Kuopio Finohta / Jaana Isojärvi 1 Sisältö Mikä

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot