Lasten osallisuudesta ja toimijuudesta. Ristiriitainen lapsuus? Aikuiset lapsuudesta

Transkriptio

1 Lasten osallisuudesta ja toimijuudesta Lapsen oikeuksien julistus: lapsuus ulottuu syntymästä 18 -ikävuoteen , Luentokurssi, 5 op Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto 2016 Aikuiset lapsuudesta Ristiriitainen lapsuus? (Alanen & Karila, 2009; Qvortrup et al., 1994; Qvortrup, 2005) Aikuisten näkökulma lapsuuteen ollut hallitseva Vallitseva (?) diskurssi lapsuudesta: kuinka organisoida polku lapsuudesta aikuisuuteen Lapsuudella useita merkityksiä: ekonominen, huolehtiminen, elämän tarkoitus (Qvortrup et al., 1994; Qvortrup, 2005) Lapsuuden muuttuvat kehitys/kasvu/oppimisympäristöt Ristiriita siinä mitä haluamme lapsille ja miten me (aikuiset) organisoimme lasten elämää

2 Kymmenen käsitteellistystä lapsuudesta (Sorin, 2005) The Innocent Child (Child is good) The Noble/ Saviour Child (The capacity to take on adult responsibility) On tärkeää viettää aikaa yhdessä (aikuiset ja lapset) On tärkeää saada olla lapsi - kuitenkin lapsuudesta on tullut yhä organisoidumpaa Lapsia/lapsuutta pidetään tärkeinä - mutta toisaalta he ovat kuluerä yhteiskunnalle The Evil Child ( Beat the evil out ) The Snowballing Child (Child is in control in the adult-child relationship) The out-of-control child (Child leaves adults helpless) The Miniature Adult (Child is the the same as an adult) The Adult-in-Training (Childhood is merely practice for adulthood) The Child as Commodity (Objects to be consumed by an adult audience) The Child as Victim (victim of social and political forces; helpless, voiceless) The Agentic Child (Child is a social agent; being; voice) Neljä viitekehystä lapsuuden ymmärtämiseksi Kehityspsykologinen näkemys lapsuudesta 1. Kehityspsykologinen näkemys lapsuudesta 2. Lapsuuden sosiologia 3. Lasten oikeudet 4. Sosiokulttuurinen näkemys lapsuudesta Taustalla Piagetilainen ajattelu Ikään sidottu kehitys Ikäkausididaktiikka De-kontekstualisoitu lapsuus

3 Lapsuuden sosiologia (Esim. Alanen & Karila, 2009; Corsaro, 2005; Prout & James, 1997; Qvortrup, 1995) Muutos siinä miten tulkitsemme ja ymmärrämme lasta ja lapsuutta Lapsuuden sosiologia/lapsuuden tutkimus (esim. Alanen & Karila, 2009; Corsaro, 2005; Prout & James, 1997; Qvortrup, 1995) Lapsuus on yhteiskunnallinen ilmiö Lapset ovat sosiaalisia toimijoita ja antavat osansa yhteiskuntaan Lapsuuden instituutiot rajaavat ja antavat toiminta mahdollisuuksia Lapset itse rakentavat lapsuutta Ammatilliset asiantuntijat ja tiede yhteiskunnan eri sektoreilta rakentavat lapsuutta Lapsilähtöisten metodologiat Becoming vs. Being Episteemisistä ilmiöistä ontologisiin ilmiöihin Lasten oikeudet (Freeman, 1998; Smith, 2002) Lapsen oikeuksien julistus (1990) Lapsilla on oikeuksia ja heitä pitää kuulla heitä koskevissa asioissa Lapset eivät ole kasvatuksen kohteita vaan aktiivisia yhteiskunnan jäseniä Lapset ovat oman elämänsä asiantuntijoita The capable child-citizen Kompetentti lapsi -hoivaa tarvitseva lapsi Sosiokulttuurinen näkökulma lapsuuteen (esim. Chaudhary, 2013; Rogoff, 2003) Ei ole ole lapsuutta vaan on olemassa lapsuuksia Kulttuurinen, etninen, ekologinen, ja taloudellinen diversiteetti on osa lapsuutta Suuressa osassa maailma: suuret perheet, paljon lapsia köyhät olosuhteet, vähän resursseja, lapsella monia hoitajia, lapset ovat mukana aikuisten arjessa (ja oppivat tietoja ja taitoja) (Chaudhary, 2013). Lapsuuden sosiologia, lasten oikeudet, sosiokulttuurinen näkökulma: lapset ovat yhteiskunnan aktiivisia toimijoita If we want to educate children to be active citizens, who have the ability, aspiration and will to strengthen their own and other peoples capabilities for life-long learning, we should be interested in supporting children s participation and agency

4 Listening children s voices (Clark, 2005; Lipponen, Kumpulainen & Paananen, 2016) An active process of communication involving hearing, interpreting and co-constructing meanings Children must be given the opportunity (space) to express their perspectives and views, and they should be facilitated to express themselves Children s views must also be acted upon, this is, children should be involved decision-making things concerning themselves Child perspective (Sommer & Pramling, 2010) direct adult s attention towards an understanding of children s perceptions, experiences, and actions in the world. Child perspective is always expressed in adult s words and thoughts (this is, through scientific concepts and theories concerning children and childhood) Children s perspective (Sommer & Pramling, 2010) represents children s experiences, perceptions, and understanding in their life-world. The focus is on the child as subject, not object, in his or her own world What children say and do express what is meaningful to them (do not mix up what is important, that s Child perspective) Sillä miten ymmärrämme lapsen ja lapsuuden on seuraamuksia: 1) sille kuinka organisoimme lapsuuden 2) kasvatukselle, opetukselle ja oppimiselle 3) tutkimukselle Children s perspective is always expressed in the children s own words, thoughts, and images

5 Millaista näkökulmaa lapsuuteen sinun ajattelusi ja toimintasi edustaa? Osallisuus ja toimijuus (uuden) lapsuuden tutkimuksen ja pedagogiikan lähtökohtana Mitä on osallisuus? (Alanen & Karila, 2009; Clark, 2005; Shier, 2001; Sommer, Pramling - Samuelsson & Hundeide, 2010; Turja, 2010)

6 Osallisuus = Osallistuminen Osallisuus on tunne/kokemus kuulumisesta (vai aktiivista toimimista?) Osallisuus on suhteessa identiteettiin: käsitys itsestään toimijana, jolla on oikeuksia ja velvollisuuksia ja jonka ajatuksia, tunteita, mielipiteitä, tietoja ja taitoja muut arvostavat tai eivät arvosta Osallisuuden tasot (Shier, 2001; Venninen, Leinonen, Lipponen & Ojala, 2013) 1. Children are listened to 2. Children are supported in expressing their views 3. Children's views are taken into account 4. Children are involved in decision-making processes 5. Children share power and responsibility for decision-making Three stages of commitment are identified at each level: openings, opportunities and obligations Millä tasolla osallisuudesta puhutaan? Yksilö, yhteisö, yhteiskunta?

7 Osallisuus (Ei-osallisuus, syrjäytyminen) Toimijuus ja x-toimijuudet Osallistuminen Osallisuus yhteiskunnassa tarkoittaa jokaisen mahdollisuutta terveyteen, koulutukseen, työhön, toimeentuloon, asuntoon ja sosiaalisiin suhteisiin (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE STM julkaisuja1:2012) Millaista osallisuutta? Kenen ehdoilla? Mistä näkökulmasta? Osallisuuden moninaisuus? Transformatiivinen toimijuus Tieto-, suunnittelu-, päätös-, ja toimintaosallisuus (Tiedon saaminen ja tuottaminen; asioiden valmisteluun osallistuminen; suora osallistuminen päätöksentekoon; omaehtoinen toiminta) Osallisuuden asteet: elämänkulku, elämäntilanteet Opetushallitus: Osallisuus varhaiskasvatuksessa Päivähoitolaki: ei varsinaisia osallisuutta ja vaikuttamista koskevia säännöksiä Uusi varhaiskasvatuslaki: yleissäännös osallisuudesta ja vaikuttamisesta (sekä lapsen että lapsen huoltajien kannalta) Lapsen huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin Lapsille ja heidän huoltajilleen on toimintayksikössä järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin (Varhaiskasvatuslaki 7 b ) Osallisuutta jostakin osuus jaettavissa (Oikeus esim. yhteiskunnan jäsenyyteen ja yhteiskunnan tuottoon) Osallisuutta johonkin - mukana rakentamassa Osallisuutta jossakin - huolenpidonkohde (mukana olo) (Särkelä-Kukko, 2012) Mitä tämä tarkoittaa lasten kohdalla ja erityisesti varhaiskasvatuksessa?

8 Miksi osallisuutta? EU: keino köyhyyden torjumiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Edustuksellinen demokratia ja kansalaisyhteiskunta: Osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus Osallistavat toimintakulttuurit: Osallistava sosiaaliturva (vastikkeellisuus) Osallistava nuorisotakuu-ohjelma Poliittinen osallistuminen vai osallisuus omaan elämään, yhteisöihin ja hyvinvointiin sekä osallistuminen monenlaiseen vaikuttamiseen? Asiakaslähtöisyys (vai kumppanuus vai X) Lapsilähtöisyys (lasten oikeudet ja lasten osallisuus) Jatkumo: Tuki - osallisuus

9 Toimijuus (Bandura, 1989; Edwards & D'Arcy, 2004; Emirbayer & Mische, 1998; Engeström, 2005; Greeno, 2006; Holland et al., 1998; Lipponen & Kumpulainen, 2011; Reunamo, 2007) Tehtävä Mitä vanhempien osallisuus voisi tuottaa kasvatusyhteisölle? Miten yhteiskunnan marginaalissa (lapset, ikäihmiset, vammaiset, naiset) olevien ääni kuuluu yhteiskunnassa ja miten he voivat tai millaisia mahdollisuuksia heillä on vaikuttaa itseään koskeviin asioihin Pyrkimys tarkoituksellisesti muuttaa sosiaalisia suhteita, käytäntöjä ja fyysistä ympäristöä Aktiivisuus, aloitteisuus, intentionaalisuus, osallisuus, vaikutus- ja valinnanmahdollisuus, vapaaehtoisuus sekä taito ja voima valita itse toimintatavat Yksilön tai ryhmän tunne siitä, että minä tai me teemme asioita, vaikutamme niihin, ne eivät vain tapahdu minulle tai meille Aloitteiden tekeminen Vastustaminen, itsestäänselvyyksien kyseenalaistaminen (uuden luominen) Avun antaminen ja avun pyytäminen Vastuullisuus (kuka on vastuussa ja kenelle) Toimijuus synnyttää pystyvyyden tunnetta Normatiivinen toimijuus vs. aito toimijuus

10 Transformatiivinen toimijuus (Haapasaaari, Engeström & Kerosuo 2014) Resisting Criticising Explicating (new possibilities) Envisioning Committing to make change Kuinka aloitteellisesti lapset voivat toimia päiväkodissa? Kuka tekee toimintaan liittyvät aloitteet ja päätökset? (Kenen pitäisi olla/tehdä? Miksi? Miksi ei)? Millä tavalla aloitteisiin suhtaudutaan? Taking consequential actions to change material ad social world Kaveripiireissä ja kotona lapset kokevat voivansa vaikuttaa asioihin Mihin lapset voivat vaikuttaa päiväkodissa? Millainen käsitys lapselle muodostuu itsestään ja toisista lapsista osallisina ja toimijoina? Vasu, Eops, osallisuus ja toimijuus

11 VASU Miten osallisuus ja toimijuus ymmärretään Vasussa ja EOPSissa? Millaisia seuraamuksia Vasun ja EOPSin määritelmillä on arjen pedagogiikkaan? Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa edistetään osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassa. Toimintaa kehitetään inkluusion periaatteiden mukaisesti. Lasten, henkilöstön ja huoltajien aloitteita, näkemyksiä ja mielipiteitä arvostetaan. Tämä edellyttää osallisuutta edistävien toimintatapojen sekä rakenteiden tietoista kehittämistä. Lasten ymmärrys yhteisöstä, oikeuksista, vastuusta ja valintojen seurauksista kehittyy osallisuuden kautta. Osallisuutta vahvistaa lasten sensitiivinen kohtaaminen ja myönteinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Lasten ja huoltajien osallistuminen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin vahvistaa osallisuutta". Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa omaaloitteisuuteen EOPS osallisuuteen ja aktiiviseen toimijuuteen Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa tarkennetaan 1) oppimisen alueiden tavoitteita 2) miten lasten mielenkiinnon kohteet ja osallisuus huomioidaan pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämäänsä vaikuttavissa asioissa Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää toimintatapojen ja pedagogiikan johtamista, henkilöstön ja lasten osallisuuden turvaamista Toimijuus????

12 Toimintakulttuuri tukee yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Henkilöstön tehtävä on varmistaa, että kaikki lapset saavat ilmaista näkemyksiään ja mielipiteitään ja että lasten ideoita ja aloitteita otetaan huomioon toiminnassa. He saavat kokemuksia esiopetusryhmää koskevasta päätöksenteosta ja erilaisista työtehtävistä. Lasten tekemiä päätöksiä ja toimintaa arvioidaan yhdessä ja samalla lapsia ohjataan vähitellen kantamaan yhdessä vastuuta. Näin lapsille syntyy kokemuksia osallisuudesta ja toimijuudesta. VASU ja EOPS: Osallisuus ja toimijuus ovat ongelmattomia? Osallisuutta vai näennäisdemokratiaa?