ASIAA LAPSILTA JA NUORILTA - LAPSET JA NUORET TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ MITÄ OSALLISUUS ON JA MITEN SITÄ TOTEUTTAA?

Transkriptio

1 ASIAA LAPSILTA JA NUORILTA - LAPSET JA NUORET TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ MITÄ OSALLISUUS ON JA MITEN SITÄ TOTEUTTAA? Kehittämispäällikkö Pelastakaa Lapset ry.

2

3 LAPSET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA KEHITTÄMINEN PELASTAKAA LASTEN TOIMINNASSA Presentaation nimi

4 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Lapsikäsitys, LOS ja lait taustalla 2. Lapsen osallisuuden jäsennyksiä 3. Pohdintaa toteutuksesta

5 MITÄ OSALLISUUDEN TOTEUTTAMINEN EDELLYTTÄÄ? 1.Lapsikäsityksen määrittelyä 2.Ymmärrys oikeusperustasta (LOS ja eri lait taustalla), osaamista ja tukea toimeenpanoon 3.Rakenteita ja osallisuutta tukevia menetelmiä ja välineitä 4.Lasten ja nuorten kokemusten kuulemista ja reflektointia Mukaillen osallisuuden neuvottelukunta (LSKL)

6 LAPSIKÄSITYS

7 LAPSIKÄSITYS Käsitys lapsesta eli lapsikäsitys on sidoksissa maailmankuvaan, maailmankatsomukseen ja ihmiskäsitykseen Lapsikäsitys Lapsen oikeuksien sopimuksessa Lapsikäsitys kansallisessa lainsäädännössä Muita esim. kasvatusfilosofinen lapsikäsitys Käsitteiden kirjo: lapsijohtoisuus, lapsikeskeisyys, lapsilähtöisyys Lainsäädännössä kuva lapsesta pirstaleinen Palvelujen laajuus ja erilaiset käsitykset lapsesta ja palvelujen tarkoituksesta (miten suhtaudutaan lapseen toimijana, osallisuuden ja suojelun jännite jne) Lapsikäsitys syntyy henkilökohtaisen tiedostamisprosessin tuloksena! Pulkkinen (toim.)

8 MITEN SUHTAUDUMME LAPSEN TIETOON? Lapsen tieto Vanhempien ja läheisten tieto / tietoa lapsesta Ammattilaisten tieto

9 LAPSI TIETÄJÄNÄ JA TIEDOLLISENA TOIMIJANA Kokija Kuulija Kertoja Tulensalo 2016

10 MIKSI OSALLISUUS ON TÄRKEÄÄ LAPSELLE? Myönteinen tunnistaminen Tutustuminen: lasten ja nuorten omien intressien tunteminen, avoin kiinnostus lapsen elämään Tunnustaminen: tulla nähdyksi muiden silmissä siten kuin haluaa ja tunnustetuksi sellaisena kuin itsensä kokee Tukeminen: lapset arkiympäristöjensä toimijoina Osallisuustajuun kasvaminen miten eletään yhdessä ja kasvetaan kansalaisina Häkli ym. 2016; Alhanen

11 OSALLISUUDEN OIKEUSPERUSTAISUUS

12 LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS 12 ARTIKLA Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti

13 LAPSEN OSALLISUUDEN OIKEUSPERUSTA Lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Perustuslaki Lapsen mielipiteen selvittämistä koskevat lait Lapsiryhmien kuulemista koskevat lait Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle

14 PERUSTUSLAKI Perustuslaki 6 3 mom Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti

15 LAPSEN MIELIPITEEN SELVITTÄMISTÄ KOSKEVAT LAIT Lapsen mielipiteen selvittäminen Laki lapsen huollosta ja tapaamisesta 4 ja 11 Ikään sidottu kuuleminen Hallintolaki 14 3 mom Hallintolainkäyttölaki 18 3 mom Oikeudenkäymiskaari 12 luku 1 Lastensuojelulaki 20 ja 21 Ikärajaan sitoutumattomia säännöksiä Varhaiskasvatuslaki 7b 1 mom Perusopetuslaki 47 a 1 mom Lastensuojelulaki 20 Sosiaalihuoltolaki 32 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 7 1 mom Ulkomaalaislaki 6 Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle

16 LAPSIRYHMIEN KUULEMISTA KOSKEVAT LAIT Kuntalaki 26 Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnissa. Kuntalaki 22 Kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamisoikeudet (ei ikärajaa) Kuntalaki 23 ja 24 Aloiteoikeus ja kansanäänestysaloite Nuorisolaki 24 Viranomaisten huolehdittava nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2018 Presentaation nimi

17 HUOMIOITA Lainsäädännössä paljon sääntelyä lapsen mielipiteen selvittämisestä täytäntöönpano käytännön toiminnassa kaipaa kehittämistä Kehitys- ja ikätasoon sidotulla sääntelyllä hyvät ja huonot puolet nuorempien lasten ääni jää kuulematta ikätasoisuus voi vaarantaa yhdenvertaisuuden Lapsiryhmiä koskeva lainsäädäntö nojaa edustuksellisuuteen jokaisen lapsen oikeus ilmaista mielipiteensä itseään koskevissa asioissa jää liian usein toteutumatta Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle

18 POLIITTINEN OSALLISUUS Lapset voivat tuoda asioiden käsittelyyn merkittäviä näkökulmia ja kokemuksia, ja siksi heidän näkemyksensä pitäisi ottaa huomioon päätöksenteossa ja politiikan suunnittelussa sekä laadittaessa ja arvioitaessa lakeja ja/tai toimenpiteitä. Lasten kuulemisen EI pitäisi olla pelkästään tilapäistä vaan lähtökohta lasten ja aikuisten tiiviille vuoropuhelulle menettelytapojen, ohjelmien ja toimenpiteiden kehittämisestä kaikilla lasten elämän kannalta keskeisillä aloilla. YK:n lapsen oikeuksien komitea, yleiskommentti nro 12 (2009)

19 OSALLISUUDEN JÄSENNYKSIÄ

20 OSALLISUUDEN ULOTTUVUUKSIA SOSIAALINEN OSALLISUUS Osallisuus on yhteiselämää: Kuulumista yhteisöihin, joissa voi olla vuorovaikutuksessa ja osallistua yhteiseen toimintaan, saada kokemuksia yhteydestä muihin, omasta merkityksestä yhteisölle sekä omista mahdollisuuksista vaikuttaa. Yhteiselämän kokemuksia voi saada arjen ympäristöissä: - perheessä - Päivähoidossa/kerhossa - Vertais- ja harrastusryhmässä - kohtaamispaikassa - koulussa jne. YHTEISKUNNALLINEN OSALLISUUS Osallisuus palveluissa: Tieto palveluista ja palvelujen olemassaolosta Palvelun käyttäjänä (asiakkaana) kuulluksi tuleminen ja osallisuus oman asiassa Palvelujen ja ammattikäytäntöjen suunnittelu, kehittäminen ja arviointi: esim. kokemusasiantuntija-toiminta, yhteistutkiminen, yhteistoiminnallinen kehittäminen Lasten ja nuorten oma toimijuus ja toiminta hyvinvoinnin tukena (esim. erilainen vertaistuki) POLIITTINEN OSALLISUUS Lasten tieto päätöksenteossa: Vaikuttaminen edustuksellisissa rakenteissa: esim. lapsiparlamentit ja nuorisovaltuustot Lasten hyvinvointitiedon hyödyntäminen esim. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa Lasten osallisuus päätöksenteon yhteydessä: esim. lapsivaikutusten arvioinnin prosessissa Mukaillen Nivala 2016; Gretchel ja Kiilakoski 2012

21 LAPSIKESKEISYYS PALVELUISSA Toimintaperiaate Ammatillinen työ Prosessi Kohtaaminen Lapsi, vanhemmat ja läheiset Lapsen arki ja elämä Mukaillen Hurtig 2004 tihkuvan auttamisen malli Lapsen arki, kokemukset Ja tunteet Vanhempien elämä ja vanhemmuus suhteessa lapsen tarpeisiin

22 LAPSIKESKEISYYS- mukana oloa prosessina Petrelius ym

23 HUOMIOITA JA POHDINTOJA TOTEUTUKSESTA

24 HUOMIOITA Mitä lähempänä ollaan lapsen arki-, kasvu- ja kehitysympäristöä, sitä paremmin arkiosallisuus toteutuu Kun mennään kauemmas lapsen arki, kasvu- ja kehitysympäristöistä JA/TAI mukaan tulee ongelmia, sitä vaikeampaa on osallisuutta toteuttaa

25 LAPSEN TIEDOLLISEN TOIMIJUUDEN POSITIOT INSTITUTIONAALISISSA PALVELUISSA Ulkopuolinen toimija Välillinen toimija Aktiivinen toimija työskentelyn ulkopuolella dokumentoinnin ulkopuolella tiedolta suojeltava toiminnan kohde kerronnan kohde välillinen kertoja kertoja kuulija kokija

26 OSALLISUUDEN AALTOLIIKE TOIMIMISTA EDELLYTETÄÄN - Lasten asioiksi mielletyt tilanteet Lapsen itsensä kokema merkitys? TOIMIMINEN EVÄTÄÄN - Lapsille epäsopiviksi tulkitut tilanteet ja asiat Mukaillen Stenvall (2018)

27 OSALLISUUDEN JA TOIMIJUUDEN MONINAISUUS - aikuisten näkemykset ja lasten kokemukset Lapsi tarvitaan mukaan ei merkityksellisiä Yleiset yhteiskunnalliset asiat (esim. oppilaskunta) merkityksellisiä Yksilölle ja yhteiskunnalle merkitykselliset asiat (esim. huostaanotto) Lapset saavat halutessaan olla mukana Yhteiset asiat, joilla voi olla merkitystä yksilölle (esim. pihasuunnittelu) Yksilölliset asiat, joilla ei ole yhteiskunnallista merkitystä (esim. harrastustoiminta) Elina Stenvall (2018)

28 "Rakenteellinen systeemi tuottaa asetelman, jossa yksittäiset lapset tulevat tunnistetuiksi passiivisina, jos he eivät ole mukana aktiivisessa toiminnassa Lapset eivät näytä innostuvan niistä osallistumisen tavoista, joita heille eniten tarjoillaan Elina Stenvall 2018 Presentaation nimi

29 POHDINTOJA SOSIAALINEN OSALLISUUS Olisi tunnistettava lasten elämästä mahdollisimman laajasti sellaisia prosesseja, joiden myötä he oppivat yhdessä toimimisen taitoja tai saavat kokemuksia mahdollisuuksistaan vaikuttaa. Vaikka osallistumisen rakenteet järjestettäisiin kuinka hyvin tahansa, mutta arjessa lasten toiveet sivuutetaan, jäävät kokemukset kuulumisesta herkästi pintapuolisiksi. (Stenvall 2018) ARJEN OSALLISUUS JA LÄHIYHTEISÖT! YHTEISKUNNALLINEN OSALLISUUS Tieto toiminnoista ja palveluista esteetön pääsy? Lapsiystävälliset kohtaamisen tavat ja välineet, lapsen prosessiosallisuus ja osallisuus monitoimijaisessa työssä? LAKIEN TOIMEENPANO Kokemusasiantuntija-toiminta, yhteistutkijuus, yhteistoiminnallinen kehittäminen miten? Asiantuntijuuden arvostaminen myös palvelujen käyttäjänä ei vain erillisissä kehittämisen tiloissa

30 POHDINTOJA POLIITTINEN OSALLISUUS Rakenteita ei voi perustaa pelkästään edustuksellisuuteen Miten varmistamme erilaisten lapsiryhmien osallistumisen mahdollisuuden? Pienempien lasten osallisuus päätöksenteon prosesseissa Haavoittavassa asemassa olevat lapset ja nuoret Onko lapsivaikutusten arviointi keskeinen tapa? Onko riittävästi ymmärrystä miten kuulla lapsia osana lapsivaikutusten arviointia? Ei ole olemassa erikseen lasten asioita lapset kiinnostuneita sekä arkisista asioista että maailmanlaajuisista kysymyksistä sen tunnistaminen, mitkä ovat lapsille merkityksellisiä asioita ja mitkä ehkä eivät MITÄ TEEMME LASTEN TIEDOLLA? Presentaation nimi

31 Jokaisella lapsella on elämässään sellaisia asioita, jotka hän kokee merkityksellisinä. Näiden tunnistaminen on avain löytää myös asioita, joissa yksilön osallisuutta ja toimijuutta voidaan vahvistaa järjestetyissä rakenteissa tai niiden ulkopuolella Elina Stenvall 2018 Presentaation nimi

32 KIITOS!