Yrittäjyyden tuleminen koulutukseen. Tero Turunen, SeAMK Esitelmä Kasvatustieteen päivät Åbo Akademi, Vaasa

Transkriptio

1 Yrittäjyyden tuleminen koulutukseen Tero Turunen, SeAMK Esitelmä Kasvatustieteen päivät Åbo Akademi, Vaasa

2 Yrittäjyyden tuleminen Esitelmä perustuu tekeillä olevaan väitöskirjaani, jonka työnimi on Yrittäjyyden tuleminen - teemana yrittäjyyden tutkimuksen-, sen koulutuksen ja politiikan yhteydet

3 Yrittäjyyden tuleminen oppilaitoksiin? - Kasvatustieteessä ja oppilaitoksissa on suhtauduttu paikoin kriittisesti yrittäjyyskasvatus- tematiikkaan luvun loppupuolelta on esimerkiksi epäilty sen olevan ns. uusliberalismia, talouselämäkeskeisyyttä, joka paitsi tuo talousasioita oppiainekseen, myös arvostelee koulua tehottomuudesta ja siirtää valtaa oppilaiden vanhemmille.

4 Yrittäjyyden tuleminen oppilaitoksiin Toisaalta, oppilaitoksissa ja tutkijoissa on paljon tahoja, joiden mukaan yrittäjyyskasvatus on tervetullutta oppilaitosmaailmaan Julkisuudessa aiheesta keskustelijoina ovat olleet enimmäkseen poliitikot ja tutkijat; eivät niinkään he, jotka päivittäin ovat työssä tavallisessa oppilaitosmaailmassa Laajemmin: mitä mieltä ovat opettajat, rehtorit, sivistystoimen johtajat ja oppilaat? Joka tapauksessa esim. y-kasvatus on osa koulujen OPSeja (puhe nyt III- astetta edeltävistä oppilaitoksista)

5 Ongelmia? Suhtautumisen yrittäjyyskasvatukseen ja sitä koskevan toiminnan tekee ongelmalliseksi ainakin seuraavat tekijät: vaikka sellaista kuvaa saatetaan (tarkoitushakuisestikin) luoda ja ylläpitää, ei ole yksiselitteisesti määritelty mitä on edes yrittäjyys, saati yrittäjyyskasvatus Tämä johtuu osin siitä, että yrittäjyys- ilmiön laajempi konteksti ei ole ainakaan liian hyvin tuttu/tiedossa

6 Yrittäjyyden tuleminen Yrittäjyyden tulemisen taustaa: - Yrittäjyys sana tuli laajempaan käyttöön Suomessa vasta luvulla (ei edes sanakirjoissa): toki tutunomainen sana. vrt. johtaja - johtajuus - ennen -80 lukua puhuttiin yrittäjistä, yrityksistä, yritteliäisyydestä - entrepreneurship- käännös: satoja vuosia vanha sana englannin kielessäkin (eri merkityksiä)

7 Yritys, yrittäjä - yrityksiä ja pk- yrityksiä Suomessakin on ollut aina - II maailmansota ja sen jälkeen: suuryritysten, valtion, ay-liikkeen ym. liitto - sotatoimet, jälleenrakennus, voimavarojen keskittäminen, kylmä sota, suurjärjestelmät koko yhteiskunnassa - pk - yritysten, yrittäjien määrän lasku, ehkä katoava joukko? - palkansaajayhteiskunta, hyvinvointivaltio, talouskasvu

8 1970- luku Talouskasvu alkaa hiipua, levottomuutta, öljykriisejä, suuret yritykset vaikeuksissa, rationalisointia, uuden tehokkuuden tavoittelua, julkista sektoria ei enää voikaan kasvattaa, työttömyyden kasvua suurjärjestelmät ja suurjärjestelmäideologia ei ehkä olekaan ratkaisu Missä kasvua sitten tapahtuu, missä kehitetään uutta? PK- yritykset löydetään : erinäisten tutkimusten perusteella juuri niissä syntyy uusia työpaikkoja ja innovaatioita löytämisen pakko? aiheeseen tartutaan myös poliittisella tasolla

9 Voilà! Mikäs se olennainen ja hyvää tuottava Pkyritysten ominaisuus onkaan, ja ketkäs niitä pyörittävätkään? yrittäjät ja heidän hyvä ominaisuutensa on yrittäjyys! em. oireet yleismaailmallisia, mutta USAssa ensimmäiseksi yrittäjyys on lääke ideologia muuntuminen osin johtajuuskoulutuksesta ja pk yritys tutkimuksesta yrittäjyys- tutkimukseksi ja - koulutukseksi BTW: esim. yrittäjyyden ja talouskasvun yhteyttä tutkittiin Harvardissa jo luvulla sitten unohdus

10 Suomi herää Yrittäjyyteen tai tässä vaiheessa oikeammin yrittäjän ammattiin ei ollut juuri olemassa koulutusta Yrittäjäopisto pioneeri: yrittäjien perus- ja täydennyskoulutusta vuodesta 1968, muutamia kauppaopistojen erikoisluokkia siellä täällä, alan liittojen täydennyskoulutuksia OPM ja AKH eivät pitäneet tarpeellisena ja tärkeänä esim. kauppaopiston käyneidenkin ajateltiin työllistyvän enimmäkseen julkiselle sektorille poikkeaminen OPM:n suurista suunnitelmista ei ollut toivottavaa

11 70-80 luvun vaihde yrittäjyys- puhe lisääntyy, Suomessakin ensimmäisiä tutkimuksia (tällä nimellä) Yrittäjäjärjestökin hoksaa tilaisuutensa tulleen Yrittäjyyden akateeminen koulutus alkaa: HKKK:n professuuri ja koulutusohjelma täydennyskoulutus lisääntyy mutta yrittäjyys- koulutus ja kasvatus käsitteenä vasta luvulla muotoiltu em. näkemyksistä, että yrittäjyydessä talouskasvun ydin piilee miten saadaan kansalaiset omaksumaan tämä? KOULUTTAMALLA! mitä useampia, sen tuloksellisempaa ei toki ihan näin yksinkertaista

12 Samaan aikaan yleensäkin: aineettoman osaamisen ja koulutuksen korostuksen kasvu, tärkein tuotannontekijä (Esim. Nobel- voittaja Schultz), tiedon arvo: tietoyhteiskunta ja sen hallinnan välineet sivistys OK, mutta täytyy pystyä ennakoimaan ja mittaamaan koulutuksenkin tuloksia ja sen tehokkuutta (koska ne olivat olleet yleisemminkin hukassa) New Public Management, NPM Johtajuus sisäinen yrittäjyys

13 Joka tapauksessa: Kun halutaan muuttaa yhteiskuntaa, eivät riitä poliittiset puheet, ohjelmat, tutkimukset etc. tarvitaan aina syvempää ja hallitumpaa kontribuutiota siksi koulutus ja sen organisaatiot ovat kohdanneet yrittäjyyden mekaniikka on aivan samanlainen kuin ennenkin silloin, kun on katsottu että kaikkien kansalaisten on opittava jotakin uutta! nyt se on tätä, ei sen kummempaa

14 Mutta mielenkiintoinen pointti: ennen tätä yrittäjyyskasvatuksen buumia katsottiin hyvin vahvasti, että yrittäjän ominaisuudet ovat jopa synnynnäisiä; tai että vähintäänkin perhe/elinympäristö vaikuttaa vahvasti. Tämän mukaan, joistakin vain tulee (menestyviä) yrittäjiä, toisista kerta kaikkiaan ei: eikä voi vaikuttaa Tai yksi näkemys: yrittäjät luusereita, niitä jotka eivät saa eivätkä keksi muita töitä - miksi siis kouluttaa? kannattako sellainen lainkaan tässä valossa?

15 Vastustus? osin edellisistä syistä (miksi suotta, koska ) mutta myös: Yrittäjyys on kapitalismia, uusliberalismia, taloudelliseen ajatteluun pakottamista, kilpailumentaliteettia, joka ei kuuluu normaaliin (koulu) sivistykseen, yritystoiminta on vierasta kansalaisille

16 Yritystoiminta vierasta, talous outoa? Kaikki kansalaiset ovat joka ikinen päivä lukuisia kertoja yritysten tuottamien tavaroiden ja palveluiden parissa mitä olisikaan elämä ilman niitä? kaikkia osaavat sanoa mitä on esim. hyvä hintalaatu suhde, hyvä palvelu yritystoiminta onkin hyvin arkista! 70% suomalaista työssäkäyvistä on töissä yrityksissä eikö tämän ymmärrys kuulukaan koulujen agendaan?

17 Mutta mitä se yrittäjyys on? Yrittäjyyden tarpeellisuuden syntyhistoriasta johtuen: ei yhtenäistä määritelmää, vaan eri ajoilta valtava joukko määritelmiä, joissa osassa on joitakin samoja piirteitä taloustieteellisiä, käyttäytymistieteellisiä, yhteiskunnallisia määritelmiä esim. käyttäytymisen suhteen: aktiivisuutta, tilanteeseen tarttumista, riskien ottoa ja hallintaa, vastuunkantoa, innovatiivisuutta miten esim. nämä syntyvät ja synnytetään? Miten poikkeavat muista inhimillisistä ominaisuuksista tai taidoista? y- kasvatus: ominaisuuksia (sisäistä yrittäjyyttä) kaikille ja yrittäjänä toimimisen teknistä hallintaa esimerkiksi ammatin muotona

18 Problematisointeja miten kouluttaa (yhtenäisesti?) sellaiseen jota ei voida määritellä, tai josta on lukuisia määritelmiä? onko tarpeen, että kaikkien pitää osata kaikkea yrittäjyydestä? Mitä osia? - toisaalta, tämä kaikki kaikille on perinne suomalaisessa koulutusjärjestelmässä pienessä Suomessa usein: se joka pitää eniten ääntä ja on virallinen auktoriteetti, saa seuraajia yrittäjyyden monopolisointia havaittavissa Myös erittäin paljon poliittista retoriikkaa

19 Mitä oppilaitoksilta voisi odottaa? Avointa, tiedottavaa ja tietoa lisäävää suhtautumista yrittäjyyteen (mitä se sitten onkaan) yhtenä yhteiskuntamme osana/toimintana ( sivistystä ) Monipuolista tietolähteiden hyväksikäyttöä: vältettävä hurahtamista yhteen, jossakin autuaaksi nähtyyn metodiin tai guruksi julistettuun

20 Kiitos! Keskustelua? Tero Turunen va. johtaja SeAMK, Yrittäjyyden yksikkö p