Väestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi. Tilastokirjaston asiakasaamu Tilastojohtaja Jussi Simpura

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Väestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi. Tilastokirjaston asiakasaamu 16.11.2004 Tilastojohtaja Jussi Simpura"

Päivi Aaltonen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Väestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi Tilastokirjaston asiakasaamu Tilastojohtaja Jussi Simpura Jussi Simpura

2 Luovuusboomin juuret... Amerikkalainen kulttuuri- ja talousmaantieteilijä Richard Florida julkaisi vuonna 2002 kirjan The Rise of the Creative Class and How It is Transforming Work, Leisure, Community and Everyday Life (New York: Basic Books) Floridan teoria koski ennen kaikkea suurkaupunkiseutuja ja korosti luovien ammattien ja toimialojen (luova luokka) sekä kulttuurisen ja sosiaalisen suvaitsevuuden (maahanmuuttajat, seksuaaliset vähemmistöt, ) merkitystä talouskilpailukyvyn selittäjänä Floridan malli levisi salamannopeasti ympäri maailman ja on saanut seuraajia Suomessakin A 2

Transforming Work, Leisure, Community and Everyday Life (New York: Basic Books) Floridan teoria koski ennen kaikkea suurkaupunkiseutuja ja korosti

3 ... ja luovuuden oletetut seuraukset Luovuuden uskotaan siis auttavan Suomea ja sen kaupunkiseutuja selviämään globaalissa kilpailussa. Luovuuden seurauksena olisi vahvempi talouskasvu, mutta myös vaatimukset panosta julkisia varoja luovuutta lisääviin toimiin Esimerkiksi Suomen ensimmäisillä kulttuuripolitiikan päivillä viime viikolla Jyväskylässä luovuus nähtiin muutamassa puheenvuorossa uuden talousnousun keskeiseksi moottoriksi, ja siksi tietysti vaadittiin, että julkisen vallan rahoituspanoksia kulttuuriin (ja siis luovuuteen) olisi nopeasti lisättävä. Ks. Heikki Hellmanin selostusta, HS , kulttuurisivut: Luova luokka maailmankiertueella A 3

kulttuuripolitiikan päivillä viime viikolla Jyväskylässä luovuus nähtiin muutamassa puheenvuorossa uuden talousnousun keskeiseksi moottoriksi, ja siksi tietysti

4 Luovuus selittämässä sitä, mitä talouden perusteoriat eivät voi selittää Luovuus maiden ja kaupunkiseutujen talousmenestyksen jäännöserojen (residuaalien) selitysyrityksenä Samanlainen asema on ainakin ollut esimerkiksi inhimillisellä pääomalla <vrt. Jorma Ollila tv:ssä : Suomen menestys riippuu eniten siitä, mitä täällä osataan, eikä etupäässä palkkatasosta> Ja myös sosiaalinen pääoma on maiden kehityserojen selittämättä jääneiden jäännöserojen selitysyritys A 4

inhimillisellä pääomalla <vrt. Jorma Ollila tv:ssä 14.11.

5 Jos luovuusselitys (inhimillisen pääoman selitys / sosiaalisen pääoman selitys) olisi totta, niin... Alueet, joilla on enemmän luovuutta/inhimillistä pääomaa/sosiaalista pääomaa kuin muilla, menestyisivät paremmin talouskilpailussa Silloin talouden kehitystä voitaisiin edistää edistämällä luovuutta/inhimillistä pääomaa/sosiaalista pääomaa Mutta miten näitä edistettäisiin? Luovuus: suosimalla kulttuuria ja vähemmistöjä??? Inhimillinen pääoma: kouluttamalla ja kouluttamalla??? Sosiaalinen pääoma: edistämällä luottamusta ja vastavuoroisuuden verkostoja - mutta miten??? A 5

talouden kehitystä voitaisiin edistää edistämällä luovuutta/inhimillistä pääomaa/sosiaalista pääomaa Mutta miten näitä edistettäisiin?

6 Jotta tiedettäisiin, onko luovuutta saatu edistetyksi ja onko tämä edistys edistänyt taloutta, tarvitaan luovuuden mittareita Richard Floridan luovuusmittaristo(euroversio, Florida & Tinagli 2004): TTT Talent Creative Class Human Capital Scientific Talent Technology Innovation Index Technology Innovation Index R&D Index Tolerance Attitudes index Values index Self Expression index A 6

2004): TTT Talent Creative Class Human Capital Scientific Talent Technology Innovation Index

7 Suomi kärkimaita Richard Floridan luovuusmittarilla mitattaessa Euro-luovuusindeksin kärkimaat (luovuuden taso): Ruotsi USA Suomi Euro-luovuustrendi-indeksin kärkimaat (luovuuden lisäys): Irlanti Suomi Portugali A 7

taso): Ruotsi USA Suomi Euro-luovuustrendi-indeksin

8 Luovuuden tilastoinnin vaikeuksia Ks. Aku Alanen: Luovuuden talous haussa. Tietoaika 11/2004 (ilmestyy) Luova luokka, kaupunkien kasvun moottori Luovat toimialat vai luova tapa toimia Luovuuden ja innovaatioiden yhteys Englannin luovat toimialat kasvaneet vauhdilla Englannin tilastokeskuksen laskelmat Englannin ja Suomen (luovan toimialan) määritelmät poikkeavat Suomen luovat toimialat englantilaisittain laskettuna Käsitteissä paljon politiikkaa mukana Luovien toimialojen arvonlisäysosuus varsin pieni mutta onko niillä muita vaikutuksia talouteen? A 8

yhteys Englannin luovat toimialat kasvaneet vauhdilla Englannin tilastokeskuksen laskelmat Englannin ja Suomen (luovan toimialan) määritelmät

9 Jääkö luovuus päiväperhoksi? Ehkä, mutta vasta aika näyttää. Ja siihen asti luovuushuuma jatkuu. Sitä ylläpitää mm. tuore valtioneuvoston globalisaatioselvitys Sen seurauksena luovuuden nimiin vannotaan ja luovuuden mittaamista sekä vaaditaan että yritetään monin tavoin Ja yhtenä seurauksena luovien ammattien ja toimialojen ihmiset (erityisesti kulttuuriväki) vaativat, että kulttuuriin pitää investoida, koska se kannattaa: talous kasvaa nopeammin (Silloin ei muisteta, että Floridan luovassa luokassa on mukana paljon muutakin: tiedemiehet, insinöörit, taiteilijat, muusikot, arkkitehdit, johtajat, erikoisammattilaiset ja muut, joiden työ on luomista tai käsitteiden kanssa työskentelyä (Florida & Tinagli 2004, 13) A 9

luovien ammattien ja toimialojen ihmiset (erityisesti kulttuuriväki) vaativat, että kulttuuriin pitää investoida, koska se kannattaa: talous kasvaa nopeammin (Silloin ei muisteta,

10 Luovuuden tilastoinnin lähteitä ja esimerkkejä Alanen, Aku (2004a): Mitä kuuluu kulttuuriin? Tietoaika 10/2004 Alanen, Aku (2004b): Luovuuden talous haussa. Tietoaika 11/2004 (ilmestyy) Florida, Richard & Tinagli, Irene (2004): Europe in the Creative Age. London: Demos Hellman, Heikki (2004): Luova luokka maailmankiertueella. HS Sotarauta, Markku (2004): Luovat luokat ja alueiden rakenne. Esitelmä Kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivillä Jyväskylässä Wilenius, Markku (2004): Luova talous. Esitelmä Kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivillä Jyväskylässä A 10

Tietoaika 11/2004 (ilmestyy) Florida, Richard & Tinagli, Irene (2004): Europe in the Creative Age.

Samankaltaiset tiedostot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa