1 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Ainekohtaiset opetussuunnitelmat luokat 3 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 25.11.2009. Ainekohtaiset opetussuunnitelmat luokat 3 6"

Transkriptio

1 1 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Ainekohtaiset opetussuunnitelmat luokat 3 6

2 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 2 SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa (Opetussuunnitelman perusteet 2004). VUOSILUOKAT 3 5 Vuosiluokkien 3 5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen (Opetussuunnitelman perusteet 2004).

3 3 OPPIAINE: Äidinkieli VUOSILUOKKA: 3 KIELENTUNTEMUS - vokaalit ja konsonantit - aakkostaminen ensimmäisen kirjaimen perusteella - eris- ja yleisnimet - yhdyssanat - verbi, substantiivi ja adjektiivi - toteamus-, kysymysja käskylause - iso alkukirjain ja välimerkit : - laajentaa tietojaan omasta kielestään - oppii vokaalit ja konsonantit - opettelee aakkostamista - oppii yleis- ja erisnimien merkityksen - tutustuu yksinkertaisimpiin yhdyssanoihin - tutustuu sanaluokkiin - oppii tunnistamaan ja tuottamaan lausetyyppejä - oppii käyttämään isoa alkukirjainta ja välimerkkejä TIEDONHALLINTA- TAIDOT - kirjaston käytön harjoittelua oman opiskelun tukena - perustietoja mediasta ja viestintävälineiden käytöstä : - harjoittelee käyttämään kirjastoa oman opiskelunsa tukena - oppilas tutustuu mediaan ja viestintävälineisiin LUKUTAITO - runsas ja monipuolinen lukeminen - pääasian erottaminen - ennakointi : - lukee sujuvasti ääneen ja ääneti - ymmärtää ja löytää lukemastaan tekstistä keskeiset asiat - harjoittelee ilmeikästä lukemista - harjoittelee pääasioiden erottamista yksityiskohdista - harjoittelee tekstin sisällön ennakoimista - harjoittelee luetun ymmärtämistä, esim. ajatuskartan avulla KIRJOITUSTAITO - tyyppikirjaimet - vierasperäiset kirjaimet - vaikeiden kirjainliittymien kirjoittaminen - iso kirjain virkkeen alussa - tavujako : - harjaantuu kirjoittamaan sujuvasti käsin - oppii selkeän ja sujuvan mekaanisen kirjoitustaidon - opettelee noudattamaan oikeinkirjoitussääntöjä

4 - piste, huuto- tai kysymysmerkki virkkeen lopussa - pilkun käyttö luettelossa - yhdyssanat - erisnimien kirjoittaminen 4 - varmentaa oikeinkirjoitustaitoja ja sanojen tavujakoa - oppii virkkeen alkavan isolla kirjaimella ja päättyvän pisteeseen, huuto- tai kysymysmerkkiin - oppii pilkun käytön luettelossa - tutustuu yhdyssanojen kirjoittamiseen - oppii erisnimien kirjoittamisen isolla alkukirjaimella - harjoittelee sekä faktaettä fiktiotekstin kirjoittamista KIRJALLISUUS - ulkomainen ja kotimainen monipuolinen kirjallisuus - tekstit ja kokonaisteokset, mielellään kolme teosta kouluvuoden aikana (koko luokka ja yksilöllinen valinta) - kirjaesittely : - lukee ja kuuntelee erilaista monipuolista ulkomaista ja kotimaista valikoitua lastenkirjallisuutta - suhtautuu myönteisesti lukemiseen - lukee kokonaisteoksia sekä monipuolisia tekstejä - osaa tehdä lukemastaan kirjasta lyhyen esittelyn Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - lukupäiväkirja - näytelmien tekeminen ILMAISU- JA VUORO- VAIKUTUSTAIDOT - aktiivisen kuuntelun harjoittelu - asioista kertominen ja oman mielipiteen esittäminen - pienimuotoisten suullisten esitysten tuottaminen - arkielämän puhetilanteet : - osaa kuunnella aktiivisesti muita ja käyttää puheenvuoroja - osaa kuvailla ja tuottaa pienimuotoisia suullisia esityksiä - osaa ottaa muut huomioon vuorovaikutustilanteissa

5 5 OPPIAINE: Äidinkieli VUOSILUOKKA: 4 KIELENTUNTEMUS - diftongi - aakkostaminen toisen tai kolmannen kirjaimen perusteella - synonyymi ja vastakohta - yhdyssanat ja yhdysmerkit - adjektiivi, substantiivi, verbi, numeraali, partikkeli ja pronomini - verbin persoonamuodot - verbin aikamuodot; preesens ja imperfekti - pää- ja sivulause - pilkun käyttö yksinkertaisissa tapauksissa - vuorosanaviiva : - harjaantuu oikeinkirjoituksen perusasioissa - tutustuu diftongiin - harjaantuu aakkostamisessa - tietää synonyymin merkityksen ja keksii itse synonyymeja - oppilas tietää vastakohdan merkityksen ja keksii itse vastakohtia - harjaantuu yhdyssanojen kirjoittamisessa ja tutustuu yhdysmerkin käyttöön - oppilas harjaantuu sanaluokkien tunnistamisessa - harjoittelee verbin persoonamuotoja - tunnistaa verbin aikamuodoista preesensin ja imperfektin - opettelee erottamaan pää- ja sivulauseen - oppii pilkun käytön yksinkertaisissa tapauksissa - tutustuu vuorosanaviivan käyttöön TIEDONHALLINTA- TAIDOT - kirjaston käytön harjoittelua oman opiskelun tukena - perustietoja mediasta ja viestintävälineiden käytöstä LUKUTAITO - runsas ja monipuolinen lukeminen - pääasian erottaminen - ennakointi : - harjoittelee käyttämään kirjastoa oman opiskelunsa tukena - oppilas tutustuu mediaan ja viestintävälineisiin : - lukee sujuvasti ääneen ja ääneti - ymmärtää ja löytää lukemastaan tekstistä keskeiset asiat - harjoittelee ilmeikästä lukemista - harjoittelee pääasioiden erottamista yksityiskohdista - harjoittelee tekstin sisällön ennakoimista

6 - harjoittelee luetun ymmärtämistä, esim. ajatuskartan avulla 6 KIRJALLISUUS - koti- ja ulkomaiset lastenkirjallisuuden klassikot ja uutuudet - koko luokan yhteiset kokonaisteokset, monipuoliset tekstinäytteet - kirja-arvostelu - mielellään kolme teosta kouluvuoden aikana : - lukee ja kuuntelee erilaista lastenkirjallisuutta - tutustuu monipuolisesti koti- ja ulkomaiseen lapsille tarkoitettuun kaunokirjallisuuteen - lukee sekä kokonaisteoksia että monipuolisia tekstejä - osaa tehdä lukemastaan kirjasta arvioinnin - säilyttää positiivisen asenteen lukemista kohtaan - saa elokuvan, teatterin ja eri viestintävälineiden välityksellä monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ILMAISU- JA VUORO- VAIKUTUS - aktiivinen kuunteleminen - kertominen, selostaminen ja omien mielipiteiden esittäminen - ilmaiseminen sekä verbaalisesti että nonverbaalisesti - arkielämän puhetilanteet : - osaa kuunnella aktiivisesti muita ja käyttää puheenvuoroja - osaa ilmaista itseään sekä verbaalisesti että nonverbaalisesti - osaa ottaa muut huomioon vuorovaikutustilanteessa

7 7 KIRJOITUSTAITO - käsialan mekaaninen sujuvuus ja selkeys - vuoropuhelun kirjoittaminen - kirjoituksen jaksottaminen - prosessikirjoittaminen - omistusliite - yhdyssanat - yhdysmerkin käyttö - iso ja pieni alkukirjain (viikonpäivät, kuukaudet, kansallisuudet ja juhlapäivät) - jokapäiväisen elämän kirjoitustehtävät (esim. kortin, kirjeen, kutsun, onnittelun ja tiedotuksen kirjoittaminen) - tietotekniikka - ajatuskartta - palautteen antaminen (opettaja, oppilas ja itsearviointi) : - kirjoittaa melko virheettömästi ja sujuvasti - harjoittelee kirjoitelmien tuottamista tekstinkäsittelyohjelmalla - osa suunnitella ja arvioida omaa kirjoitustaan - varmentaa käsialansa mekaanista sujuvuutta ja tarkkailee itsenäisesti käsialansa selkeyttä - tutustuu vuoropuhelun kirjoittamiseen, jaksottamiseen ja prosessikirjoittamiseen - oppii omistusliitteen käyttöä - varmentaa yhdyssanojen oikeinkirjoitusta ja tutustuu tavallisimpiin yhdysmerkin käyttötapoihin - oppii ison ja pienen alkukirjaimen käytön - kehittää virke- ja lausetajuaan - kirjoittaa myös omaehtoisesti - varmentaa tietokoneen käyttötaitojaan ja oppii muokkaamaan tekstiään - käyttää ajatuskarttaa kirjoittamisensa tukena - oppii hyväksymään omaan tekstiinsä kohdistuvaa rakentavaa ja kannustavaa palautetta - antaa rakentavaa ja kannustavaa palautetta muiden kirjoituksista

8 8 OPPIAINE: Äidinkieli VUOSILUOKKA: 5 KIELENTUNTEMUS - sanaluokat - lauseenjäsenet (sub., obj., pred., ) - sijamuodot (nom., gen., ja part. sekä paikallissijojen tunnistaminen - lausetyypit (pää- ja sivulause) ja välimerkkien käyttö sekä niiden soveltaminen omiin kirjoitelmiin : - tunnistaa sanaluokat - osaa taivuttaa verbiä persoona- ja aikamuodoissa - tunnistaa lauseen pääjäsenet - tunnistaa ja osaa käyttää erilaisia lauseita - osaa käyttää välimerkkejä - osaa nimetä nom., gen., ja part. ja tunnistaa paikallissijat TIEDONHALLINTA- TAIDOT - tiedon hakeminen esim. lehdistä, kirjastosta ja internetistä - tosiasia-mielipide - kriittisyys : - osaa hakea tietoa eri tiedonlähteistä - pohtii kriittisesti lukemaansa ILMAISU- JA VUORO- VAIKUTUSTAIDOT - itsensä ilmaiseminen verbaalisesti ja nonverbaalisesti - toisten kuunteleminen - kertominen, kuvailu ja havainnointi - mielipiteen perustelu - viestin pääasioiden tunnistaminen - kuullun ymmärtäminen - kuunnelmat : - rohkenee ilmaista itseään verbaalisesti ja nonverbaalisesti - haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia - osaa kertoa, kuvailla ja vertailla havaintojaan toisten havaintoihin - osaa perustella mielipiteensä - osaa tunnistaa ikäiselleen tarkoitetusta viestistä pääasiat (viesti voi olla suullinen tai kirjallinen)

9 LUKUTAITO - lukustrategiat - pohdinta, vertailu omaan elämään - mielipiteen muodostaminen - medialukutaito esim. lehdet, mainokset, radio, elokuva, tv ja Internet : - hallitsee sujuvan peruslukutaidon ja käyttää erilaisia lukustrategioita - on pohtiva ja vertaileva lukija - osaa muodostaa lukemastaan mielipiteitä - kehittää medialukutaitojaan 9 - reunamerkinnät, alleviivaus, tukisanat - omin sanoin selittäminen - piirtäminen (kuvasarja) - käsitekartta KIRJOITUSTAITO - prosessikirjoittaminen - oman tekstin korjaaminen - mielikuvakirjoitus - asiateksti - kappalejako - asioiden kuvailu - virke- ja lauserakenne - vuorosanaviiva : - hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön myös omissa kirjoitelmissaan - suhtautuu myönteisesti kirjoitelmiin - pyrkii käyttämään kappalejakoa - osaa tuottaa erityyppisiä tekstejä - tutustuu elokuvan ja median keinoin rakennettuun fiktioon - osaa merkitä vuorosanat KIRJALLISUUS - yhteiset kokonaisteokset, mieluista luettavaa/ aktiivisuus - elokuva, teatteri, media - kirjaesittely - luetun kirjan monipuolinen referointi ja työstäminen - mielellään kolme teosta kouluvuoden aikana : - tutustuu eri kirjallisuuslajeihin ja työstää niitä eri menetelmin, esim. lukupiiri - ymmärtää lukemisen tärkeyden - lukee myös huvikseen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan

10 10 osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan

11 11 on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon (Opetussuunnitelman perusteet 2004). VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokilla 6 9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä (Opetussuunnitelman perusteet 2004). OPPIAINE : Äidinkieli VUOSILUOKKA: 6 KIELENTUNTEMUS - verbin persoona- ja aikamuodot - sijamuodot nom., gen., part. ja paikallissijat - subj., pred., ja obj. : - hallitsee sanaluokat - tunnistaa sijamuodoista nom., gen., part. ja paikallissijat - hallitsee lauseen pääjäsenet - hallitsee välimerkkien käytön TIEDONHALLINTA- TAIDOT - tiedon hakeminen (esim. lehdet, kirjat ja Internet) - muistiinpanojen tekeminen - tosiasia/mielipide - kriittisyys : - käyttää eri tiedonlähteitä tarvitessaan informaatiota - suhtautuu kriittisesti lukemaansa - harjaantuu kyseenalaistamaan, tiivistämään, kommentoimaan, väittelemään ja esittämään tulkintoja eri asioista - pohtii tekstin yhteyttä omaan elämäänsä ja ajatuksiinsa elämästä

12 12 LUKUTAITO - silmäilevä lukeminen - sanatarkka lukeminen - etsivä lukeminen - päättelevä lukeminen - pohtiva lukeminen - tekstin sisällön tiivistäminen - medialukutaito : - omaa sujuvan lukutaidon - harjaantuu käyttämään vaihtelevia lukutapoja erilaisten tekstien parissa - osaa hahmottaa tekstistä oleellisen - osaa muodistaa lukemastaan mielipiteitä ja päätelmiä - kehittää medialukutaitojaan - nauttii lukemisesta - aikakauslehtiviikko - sanomalehtiviikko - pulpettikirja - yhteiset teokset - lukupäiväkirja - kirjaesitelmä - näytelmä luetusta KIRJOITUSTAITO - prosessikirjoittaminen - oman tekstin korjaaminen - mielikuvitus- ja asiateksti - kuvaileva kirjoittaminen - tekstin jäsentely ja jaksotus - vuorosanaviiva - virke- ja lauserakenne - monipuolisten tekstien tuottaminen - tekstinkäsittelyohjelma : - hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön myös omissa kirjoitelmissaan - käyttää kappalejakoa kirjoittaessaan - osaa tuottaa eri tyyppisiä tekstejä - osaa kirjoittaa selkeää käsialakirjoitusta ja tekstausta - osaa merkitä vuorosanat - nauttii luovasta kirjoittamisesta - tuottaa tekstiä käsin ja tietokoneella - juonirunko, ajatuskartta ja sanalista - runot, kirjeet ja uutiset - henkilökuvan laatiminen - kuvaus, kertomus, määritelmä, tiivistelmä, selostus, kirje ja yleisön-osastokirjoitus - jännitys, haaveilu ja tulevaisuus - aiheita oppilaan elämästä KIRJALLISUUS - yhteiset kokonaisteokset, - mieluinen luettava/aktiivinen lukuharrastus - kirjaesitelmä - luetun kirjan monipuolinen työstäminen - mielellään kolme teosta kouluvuoden aikana : - tutustuu eri kirjallisuuslajeihin ja työstää niitä vaihtelevin menetelmin - ymmärtää lukemisen tärkeyden - tutustuu elokuvan ja median keinoin tuotettuun fiktioon - tuntee lasten- ja nuortenkirjallisuuden klassikkoja - lukee myös huvikseen - elokuva, teatteri ja media - kokemusten hankkiminen, erittely ja jakaminen - Kalavalaja Seitsemän veljestä - referointi - draama - jatko luetulle kirjalle

13 13 ILMAISU- JA VUORO- VAIKUTUS-TAIDOT - itsensä ilmaiseminen verbaalisesti ja nonverbaalisesti - toisten kuunteleminen - kertominen, kuvailu ja havainnointi - mielipiteen esittely ja perusteleminen - viestin pääasioiden tunnistaminen - kuullun ymmärtäminen : - haluaa ja rohkenee ilmaista itseään verbaalisesti ja nonverbaalisesti - haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia - osaa kertoa, kuvailla ja vartailla havaintojaan - osaa perustella mielipiteensä - osa tunnistaa ikäiselleen tarkoitetusta viestistä pääasiat (viesti voi olla kirjallinen tai suullinen - esitelmät 7.4 Toinen kotimainen kieli RUOTSIN KIELI Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito- ja kulttuuriaine. RUOTSI A-KIELENÄ Ruotsin A-oppimäärää voidaan opiskella kaikille yhteisenä tai vapaaehtoisena kielenä. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilaalla alkaa kehittyä myös kulttuurien välinen toimintakyky. VUOSILUOKAT 3 6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilasta viestimään ruotsiksi hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia(opetussuunnitelman perusteet 2004). AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen aihekokonaisuuksista kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä- ja mediataito painottuvat kautta linjan. Työskentely on jatkuvaa suullista ja kirjallista viestintää ja mediataitoja harjoitetaan mm. kielistudiotyöskentelyssä. Eri maiden tapoja ja tottumuksia verrataan omaan kulttuuriin. Näin rakennetaan omaa kulttuuri-identiteettiä ja tutkitaan kulttuurien välisiä eroavaisuuksia ja kullekin kulttuurille ominaisia erityispiirteitä.

14 14 OPPIAINE : Ruotsi A2 VUOSILUOKKA: 4 Tutustuminen - tervehtiminen - itsensä ja kaverin - esittely Ruokailu - ruokia, juomia - tarjoaminen, pyytäminen Koulussa - koulusanasto - kellonajat - viikonpäivät, - kuukaudet, - vuodenajat, sää Vapaa-aika - kioskilla asioiminen - talviurheilusanastoa - kirjeen kirjoittaminen Rakenteet - en-sukuisten substantiivien yksikkö ja monikko - lukusanoja - persoonapronomineja - verbin preesens - omistuspronomineja - adjektiivi attribuuttina - apuverbejä - prepositioita - sanajärjestys Menetelmät: - -tekstit ja kirjalliset - harjoitukset - kuuntelu- ja keskuste- lu- - harjoitukset luokassa ja - kielistudiossa - pari- ja ryhmätyöskentely - pelit ja leikit OPPIAINE : Ruotsi A2 VUOSILUOKKA: 5 Jälleennäkeminen - esittäytyminen - itsestä ja harrastuksista - kertominen Lääkärissä - kehonosat - sairauksia - asioiminen - lääkärissä Puhelimessa - puhelinkeskusteluja

15 15 Asioiminen erilaisissa tilanteissa - esim. pyörän vuokraus - kahvilassa - ravintolassa - ostoksilla Matkustaminen - tietoa pohjoismaista - Tukholman nähtävyyksiä - matkareitistä keskusteleminen Koti ja perheenjäsenet - huoneet, huonekaluja - sukulaisia - ammatteja Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Rakenteet - persoonapronominit - sanajärjestys - ett-sukuisten substantiivien taivutus - verbin imperfekti - imperatiivi - adjektiivin taivutus - omistusmuodot + adjektiivi - järjestysluvut OPPIAINE : Ruotsi A2 VUOSILUOKKA: 6 Matkustaminen - tien kysyminen ja - neuvominen - junalipun ostaminen Ostoksilla Puhelimessa - vaatekaupassa - asioiminen - puhelinkeskusteluja Viestintä- ja mediataito Tutustuminen - itsestä ja kaverista - kertominen - asuminen - tunteista kertominen Kouluelämää - koulusanastoa - opiskeluvälineitä Harrastukset ja vapaa-aika - elokuva - harrastuksista (esim. käsipallo) kertominen

16 16 Rakenteet - persoonapronominien - objektimuodot - komparatiiveja - den här-verbin aikamuodot - prepositioita - apuverbejä - pronomineja - adjektiivien taivutus KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Puhuminen Tekstin ymmärtäminen A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kirjoittaminen A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Kulttuuritaidot tuntee oman ja ruotsinkielisen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja. pystyy vuorovaikutukseen ruotsinkielisten henkilöiden kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa, ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään(opetussuunnitelman perusteet 2004). 7.5 Vieraat kielet Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. A-KIELI A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. VUOSILUOKAT 3 6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät

17 17 eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia(opetussuunnitelman perusteet 2004). Englanti Tavoitteena on antaa oppilaalle valmiuksia toimia englanninkielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja kunnioittamaan eri kulttuureja. Pääpaino on tällöin puheviestinnän harjoittelussa. Oppilaan tulee oppia ymmärtämään, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kielen omaksuminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista harjoittelua. Mikäli mahdollista, annetaan myös alkuopetusluokille tilaisuus englannin varhaisopetukseen joko kerhomuotoisena tai luokanopettajan antamana kielisuihkutuksena. Näiden tarkoituksena on kehittää oppilaiden motivaatiota ja antaa heille taitoja ja valmiuksia myöhempään kielenoppimiseen, antaa heille suppea sanavarasto, opettaa ääntämistä ja totuttaa heitä kuuntelemaan vierasta kieltä. Oppilaiden taitotason saavuttamista ala-asteen aikana voidaan mitata kuudennen luokan lopussa pidettävällä valtakunnallisella englannin kokeella. Toteuttamisideoita Puhuminen ja ääntäminen Kirjan kappaleiden esittäminen tai muu dramatisointi, roolileikit pari- ja ryhmäharjoittelu, joko opettajan tai äänitteen mukaan toistaminen, laulut ja lorut, puheharjoitukset ja mahdollisesti omat esitykset. Kirjoittaminen Aluksi pelkkää kopiointia esim. sanasto- tai muu mekaaninen harjoittelu, vähitellen lisätään omaa osuutta omien lauseiden ja pienten kirjoitelmien muodossa, autetaan kirjeenvaihtotoverin löytämisessä ulkomailta, kannustetaan käyttämään monipuolista sanastoa ja keksimään omakohtaisia ratkaisuja yhden oikean sijaan, mahdollisesti tietokonepelit. Kuullun ymmärtäminen Totutellaan kuuntelemaan vierasta kieltä äänitteiltä sekä opettajan ja muiden oppilaiden puhumana näkemättä kirjoitettua tekstiä, kuunnellaan englantia eri tavoin puhuttuna, esim. englannin- ja amerikanenglantia. Rakenteet Otetaan huomioon oppilaiden rakenteiden hallinta äidinkielessä, 3-4 luokilla rakenteita käsitellään lähinnä viestinnällisinä ja sanastollisina seikkoina, 5-6 luokilla tarkemmin. Huomioitavaa Toivotaan, että äidinkielessä opetetaan ainakin subjekti, predikaatti ja sanaluokat ennen kuin ne tulevat englannin kielessä. Otetaan huomioon yläasteen alussa tuleva perusasioiden kertaus. Otetaan huomioon erilaisten oppijoiden taitotasot eriyttämällä opetusta.

18 18 OPPIAINE: Englanti A1 VUOSILUOKKA: 3 Aihepiirit - nimi - ikä - kotipaikka - tuntomerkit - viikonpäivät - värit - ruuat - eläimet - perhe - numeroita Rakenteet - verbit: olla,omistaa, - osata - kysymysanoja - yksikkö ja monikko - prepositioita - persoonapronominit Puhuminen ja kuuntelu - käytetään 3.lk:n aihepiirin sanastoa oppii - esittelyn - itsestä kertomisen - elämänpiiriinsä kuuluvan sanaston käytön - itsestä kertomisen - yksinkertaisten kysymysten tekemisen - prepositioiden käyttöä - kuuntelemaan vierasta kieltä - ääntämisen periaatteet - tuottamaan yksinkertaisia ulkoa opittuja fraaseja Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito Kirjoittaminen ja lukeminen - käytetään 3.lk:n aihepiirin sanastoa oppii - lukemaan helppoa tekstiä ja ymmärtämään sisällön - kirjoittamaan keskeistä sanastoa ja fraaseja Oppimaan oppiminen - läksyjen tekotavat - huolehtimaan kotitehtävistään ja välineistään - osallistumaan rohkeasti vieraan kielen puhumiseen - asennoitumaan positiivisesti uuteen kieleen - arvioimaan itseään suhteessa tavoittei-

19 siin 19 - käyttämään erilaisia työtapoja, mm. parija ryhmätyöskentelyä OPPIAINE: Englanti A1 VUOSILUOKKA: 4 Aihepiirit - vuodenajat, kuukaudet - tervehtiminen - harrastuksia - ulkonäkö ja kehonosat - aakkoset - sääsanastoa - ruokasanastoa - koulusanastoa - lukusanat osaa ilmaista mielipiteensä (esim. I like / I don t like) - osaa kertoa omaan - elämänpiiriinsä liittyvistä asioista Viestintä ja mediataito Rakenteet - be / have verbit - yksikön 3. persoonan s - omistamisen ilmaisu - omistuspronominit - prepositioita - there is/are - kysymyssanoja - artikkelit - käskyt ja kiellot - s-genetiivi - monikko (s ja es - päätteet) - kellonajat - kestopreesens (-ing) Puhuminen ja kuuntelu - runsaasti dialogeja ja vuorokeskusteluja - esittäminen - kuuntelukappaleita, - lauluja, loruja ja satuja - osaa käyttää yksikköä ja monikkoa - tutustuu alustavasti - s-genetiiviin - osaa käyttää tavallisimpia prepositioita - erottaa toisistaan be ja have verbit ja osaa ilmaista omistamista - ymmärtää helpon kuunneltavan tekstin asiasisällön ja poimii olennaisen tiedon vieraidenkin sanojen joukosta - rohkaistuu puhumaan ja kertomaan asioista omin sanoin - varmentaa ääntämistä Viestintä ja mediataito

20 20 Lukeminen ja kirjoittaminen - tekstit, dialogit, lorut - kokonaisten lauseiden kirjoittaminen - kysymysten ja vastausten tekeminen - osaa lukea sujuvasti helppoja tekstejä ja harjoittelee eläytyvää lukemista - osaa kirjoittaa yksinkertaisia lauseita Viestintä ja mediataito Oppimaan oppiminen: - oppii käyttämään muistisääntöjä - osaa arvioida työskentelyään - oppii työskentelemään pitkäjänteisesti OPPIAINE: Englanti A1 VUOSILUOKKA: 5 Aihepiirit - omat henkilötiedot laajasti - toisen henkilön kuvailu - vuodenajat - kuukaudet - asuminen - vapaa-aika Rakenteet - yleispreesens, kysymys- ja kieltolauseet - going to - objekti - järjestysluvut ja pvm - kellonajat tarkasti - muita aikakäsitteitä - presoonapron. - objektimudot - adjektiivin vertailu oppii - esittelemään itsensä - pyytämään - antamaan ja vastaanottamaan ohjeita - asioimaan eri paikoissa, esim. ravintolassa, postissa, kaupassa oppii - käyttämään yleispreesensiä - tunnistamaan imperfektin - ilmaisemaan aikomista - käyttämään järjestyslukuja - käyttämään aikaan liittyviä käsitteitä Viestintä ja mediataito Kirjoittaminen ja lukeminen - 5.lk:n aihepiirin sanasto oppii - kirjoittamaan lyhyitä esseitä esim. itsestään ja perheestään ym. elämänpiiriinsä kuuluvasta asiasta - lukemaan ja ymmärtämään vaativampia tekstejä, mm.arvaamaan asiayhteydestä vieraita sanoja

21 Puhuminen ja kuuntelu - em. lisäksi luonnonsuojelu - harrastukset - lomailu Kirjoittaminen ja lukeminen - 5.lk:n aihepiirin sanasto 21 - asioimaan esim. ravintolassa, kirjastossa, yms. - tunnistamaan kielen eri variaatioita (esim. amerikan-, englannin- tai irlanninenglantia) - opastamaan esim. tuistia - ymmärtämään englantia äidinkielenään puhuvan puhetta (äänite) oppii - kirjoittamaan lyhyitä esseitä esim. itsestään ja perheestään ym. elämänpiiriinsä kuuluvasta asiasta - lukemaan ja ymmärtämään vaativampia tekstejä, mm.arvaamaan asiayhteydestä vieraita sanoja Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppimaan oppiminen - käyttämään kiertoilmauksia - asettamaan tavoitteita itselleen - suunnittelemaan opiskeluaan - arvioimaan edistymistään monipuolisesti OPPIAINE: Englanti A1 VUOSILUOKKA:6 Aihepiirit - harrastukset - kaupunkisanastoa - matkailusanastoa - historiaan ja muihin maihin liittyvää sanastoa - osaa kertoa itsestään ja mielipiteistään - kertaa aiemmin oppimaansa sanastoa - kartuttaa edelleen passiivista sanavarastoaan Viestintä ja mediataito Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Rakenteet - yleispreesens - imperfekti - futuuriin ja perfektiin tutustuminen - of-genetiivi - prepositioita - artikkelit - osaa kertoa tapahtumista preesensissä ja imperfektissä - tutustuu futuuriin ja perfektiin - osaa käyttää be ja have -verbejä

22 22 Puhuminen ja kuuntelu: - käytetään 6.luokan aihepiireihin liittyvää sanastoa Lukeminen ja kirjoittaminen - käytetään 6.luokan aihepiireihin liittyvää sanastoa - pienet kirjoitelmat - käyttää kieltä rohkeasti oman taitotasonsa puitteissa - osaa kysyä ja keskustella englanniksi oman lähipiirinsä aiheista - osaa poimia olennaisen tiedon kuunneltavasta materiaalista - varmentaa sujuvaa lukemista ja ääntämistä - varmentaa eri lausetyyppien kirjoittamista (kysymys, väite ja kieltolauseet) Oppimaan oppiminen: - osaa päätellä merkityksiä asiayhteyksistä - hyödyntää aiemmin oppimaansa monipuolisesti KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Englanti Muut kielet ymmärtä- Kuullun minen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Puhuminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Tekstin ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kirjoittaminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Kulttuuritaidot tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään(opetussuunnitelman perusteet 2004)..

23 7.6 Matematiikka 23 Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. VUOSILUOKAT 3 5 Vuosiluokkien 3 5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi (Opetussuunnitelman perusteet 2004) OPPIAINE: Matematiikka VUOSILUOKKA: 3 LUVUT JA LASKUTOI- MITUKSET kymmenjärjestelmän varmentaminen, lukualue , kellonajat pistemerkintänä/ varmennus lukujen luokittelua, järjestämistä (keskeisenä luonnolliset luvut) yhteen - ja vähennyslasku (nelinumeroiset luvut), nollan yli lainaaminen kertolaskussa kertolaskua (keskeisenä kertotaulut 2-10), yksinumeroinen kertoja ja päässälaskua sisältö- ja ositusjako, jakolaskua kertolaskun avulla murto- ja sekaluvun käsite, samannimisten murtolukujen vertailu desimaaliluvun käsite, 1/10 ja 1/100 murto- ja desimaalilukujen yhteys laskutoimitusten vastausten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen 1. osaa muodostaa ja käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä 2. osaa käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia laskutaitoja ja ratkaista niiden avulla matemaattisia ongelmia 3. harjoittelee löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita 4. harjoittelee perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille

24 (10 ja 100) ongelmien tulkitsemista esim. piirtämällä ALGEBRA JA FUNKTIOT lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen helppojen säännönmukaisuuksien etsiminen ja tulkitseminen GEOMETRIA suurennoksia ja pienennöksiä (ruudukko,) peilauksia suoran suhteen symmetria, yhtenevyys konkreetein välinein yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat erilaisten monikulmioiden tulkitseminen ja luokittelu, nelikulmioiden luokittelua monikulmion piiri kappaleiden geometristen ominaisuuksien luokittelua mittaamisen periaatteen vahvistaminen mittayksiköiden käyttö (pituus, massa, tilavuus ja aika) TIETOJEN KÄSITTELY, TILASTOT JA TODEN- NÄKÖISYYS tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien laatiminen ja lukeminen 5. harjoittelee esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta 6. osaa käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia sääntöjä ja noudattaa ohjeita 1. harjoittelee keskittynyttä ja pitkäjänteistä työskentelyä sekä toimimista ryhmässä 2. ymmärtää säännöllisen harjoittelun merkityksen matematiikan oppimisessa 3. on aktiivinen ja omaaloitteinen oppimistapahtumassa 4. harjoittelee vihkotyöskentelyä 24 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta tilastojen tulkintaa ja keräämistä (esim. roskaaminen tietyllä alueella), AI, YLT, BG Turvallisuus ja liikenne tietojen keräämistä, taulukoiden sekä diagrammien laadintaa liikenneasioista, AI, YLT, BG, LI

25 25 OPPIAINE: Matematiikka VUOSILUOKKA: 4 LUVUT JA LASKUTOI- MITUKSET kymmenjärjestelmän varmentaminen, lukualue lukujen luokittelua ja järjestämistä yhteen ja vähennyslaskuharjoittel ua päässälaskuna ja allekkain (sovellukset) kertolaskua allekkain (2- numeroinen kertoja) kertotaulujen varmentaminen jakolasku (1- numeroinen jakaja) murtoluvun ja desimaaliluvun käsite samannimisten murtolukujen yhteen ja vähennyslasku desimaalilukujen yhteen ja vähennyslaskua (allekkain ja päässä) lämpömittari, negatiivisen kokonaisluvun käsite, erilaisten ongelmien tutkiminen esim. taulukoimalla tai laatimalla lista ALGEBRA JA FUNKTIOT lukujonojen tulkitseminen ja täydentäminen tai jatkaminen lausekkeen käsite, yksinkertaisten lausekkeiden kirjoittaminen ja tulkitseminen) sulkeiden käyttö lausekkeen arvon laskeminen vaiheittain helppojen yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä GEOMETRIA suurennoksia ja pienennöksiä (ruutumittakaava) symmetria suoran suhteen ympyrä ja sen osat 1. osaa muodostaa ja käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä 2. osaa käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia laskutaitoja ja ratkaista niiden avulla matemaattisia ongelmia 3. harjaantuu löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita 4. harjaantuu perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille 5. harjaantuu esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta 6. osaa käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia sääntöjä ja noudattamaan ohjeita 7. harjaantuu keskittyneessä ja pitkäjänteissä työskentelyssä sekä ryhmässä toimimisessa

26 kulman suuruus ja kulmien luokittelua kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen mittaamisen periaatteen vahvistaminen mittayksiköiden käyttö (3.lk ja tonni, sekunti mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen 8. ymmärtää säännöllisen harjoittelun merkityksen matematiikan oppimisessa 9. on aktiivinen ja oma-aloitteinen oppimistapahtumassa 26 TIETOJEN KÄSITTELY, TILASTOT JA TODEN- NÄKÖISYYS tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista diagrammien tulkinta ja piirtäminen koordinaatiston käyttöä keskiarvon käsite ja laskeminen todennäköisyyden alkeita 10. harjaantuu vihkotyöskentelyssä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta tilastojen tulkintaa ja keräämistä (jätehuollon järjestelyt koulussa: tarkkailua ja tilastointia), AI, YLT, BG, LI Viestintä ja mediataito diagrammien laatimista taulukkolaskennalla, ATK, KU Turvallisuus ja liikenne tietojen keräämistä, taulukoiden ja diagrammien laadintaa liikenneasioista, YLT, BG, LI OPPIAINE: Matematiikka VUOSILUOKKA: 5 LUVUT JA LASKUTOI- MITUKSET kymmenjärjestelmän varmentaminen lukualue lukujen luokittelua ja järjestämistä yhteen ja vähennyslaskuharjoittel ua päässälaskuna ja allekkain (sovellukset) kertolaskuharjoittelua päässälaskuna ja allekkain (sovellukset) jaollisuus, 2- numeroinen jakaja murtoluvun supistaminen 1. osaa muodostaa ja käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä 2. osaa käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia laskutaitoja ja ratkaista niiden avulla matemaattisia ongelmia

27 murtoluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla desimaaliluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla, tuhannesosat prosenttiluvun käsite ja yhteys murto ja desimaalilukuun pyöristäminen (100, 1000, ), desimaaliluvun pyöristäminen koordinaatiston käyttöä erilaisten ongelmien tutkiminen jollakin systemaattisella menetelmällä 3. löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita 4. osaa perustella toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille 27 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi osaa noudattaa sääntöjä. Luvut, laskutoimitukset ja algebra ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia.

28 Geometria 28 osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä. Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen. VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen (Opetussuunnitelman perusteet 2004). OPPIAINE: Matematiikka VUOSILUOKKA: 6 LUVUT JA LASKUTOI- MITUKSET kymmenjärjestelmän varmentaminen lukualue miljardiin lukujen luokittelua ja järjestämistä jaollisuussääntöjä murtolukujen supistaminen ja laventaminen ja desimaaliluvun esittäminen murtolukuna kertominen murto ja desimaaliluvulla lausekkeiden sieventäminen prosenttilasku: prosentti-käsite, -kerroin, -arvon laskeminen, -luvun laskeminen, alennukset pyöristäminen, arviointi laskimen käyttö (suuruusluokkavertailua, yh- 1. osaa muodostaa ja käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä 2. osaa käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia laskutaitoja ja ratkaista niiden avulla matemaattisia ongelmia 3. löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita

29 distelmä: kynä/vihko/laskin) aikalaskut, aikaväli 4. osaa perustella toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille 29 ALGEBRA JA FUNKTIOT sulkeiden käyttö yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä lukujonon tulkitseminen ja kirjoittaminen säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia EI lausekkeen sieventäminen EI laskemista kirjaimilla 1. osaa esittää kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta 2. osaa käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia sääntöjä ja noudattaa ohjeita GEOMETRIA mittaamisen periaatteen vahvistaminen mittakaavan laskeminen kartan mittakaava suorakulmaisen särmiön ja kuution tilavuus tilavuuden yksiköt litran ja kuutiodesimetrin yhteys ajan yksiköiden kertaus aikavälin laskeminen mittaustuloksen arviointia tuloksen pyöristäminen 1. osaa työskennellä keskittyneesti ja pitkäjänteisesti ja toimia ryhmässä 2. ymmärtää säännöllisen harjoittelun merkityksen matematiikan oppimisessa 3. on aktiivinen ja oma-aloitteinen oppimistapahtumassa 4. osaa vihkotyöskentelyn TIETOJEN KÄSITTELY, TILASTOT JA TODEN- NÄKÖISYYS tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen (kuvat, taulukot, diagrammit) sektoridiagrammin tulkinta todennäköisyydestä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys tilastotulkintoja erilaisten maiden elinoloista, AI, MN Viestintä ja mediataito diagrammien laatimista taulukkolaskennalla, ATK, KU Turvallisuus ja liikenne tietojen keräämistä, taulukoiden ja diagrammien laadintaa liikenneasioista, AI, BG, MN, LI

30 Ympäristö- ja luonnontieto VUOSILUOKAT 1-4 Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta.(opetussuunnitelman perusteet 2004). Vuosiluokat 3-6 Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään sekä luontoa että rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä sekä terveyttä ja sairautta. Opetuksessa on tärkeää tutkiva ja ongelmakeskeinen lähestymistapa, jossa lähtökohtana ovat oppilaan oma ympäristö ja siihen, sekä häneen itseensä liittyvät asiat. Näiden pohjalta oppilaalle tulisi syntyä myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Opiskelutilanteissa pyritään ottamaan huomioon oppilaan aikaisempia tietoja, taitoja ja kokemuksia. Oppiaineeseen liittyviä asioita ja ilmiöitä opiskellaan mahdollisuuksien mukaan maastossa. Varsinkin biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Maantiedon opetuksen tulee laajentaa oppilaan maailmankuvaa niin, että hän saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta ympäri maailmaa. Tämän avulla luodaan pohjaa kansainvälisyydelle ja suvaitsevaisuudelle. Samalla tuetaan oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi.(opetussuunnitelman perusteet 2004).

31 31 OPPIAINE: Ympäristö- ja luonnontieto VUOSILUOKKA: 3 Eliöt ja elinympäristöt - Lähiympäristön tavallisia eliölajeja, pihakasvit - tunnistaminen - kuvaileminen - luokittelu - Kasvin rakenne - juuri - varsi - lehti - kukka - hedelmä - Eläimen rakenne - Selkärangattomat ja selkärankaiset, nisäkäs, lintu, matelija, hyönteinen - Erilaisia elinympäristöjä - pihapiiri - lähimetsä - puisto - Luonto eri vuodenaikoina Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana Asuinympäristö - luonnonympäristö - rakennettu ympäristö Kotiseutu ja oma maakunta oppii tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja tunnistaa lähiympäristön keskeistä eliölajistoa osaa luokitella eliöitä niiden ominaisuuksien perusteella osaa jaotella eläimet selkärankaisiin ja selkärangattomiin osaa kuvata erilaisten elinympäristöjen piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eri eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin oppilas osaa kuvata erilaisia asuinympäristöjä oppilas osaa kertoa omaan kotikuntaansa liittyviä asioita Aihekokonaisuus 5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta AK5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta AK5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta AK2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - oma kulttuuri - kotiseudun kulttuuri - sukupolvien ketju Kartta - erilaisia karttoja, kutenopas-, osoite-, tieja merikartta - karttamerkkejä ja kartta-värit: pelto, tie, vesi, mäki, kuoppa rakennus, lehti-, kuusi- ja mäntymetsä - kohteen etsiminen kartalta: hakuruudukko - tutustuminen maailman karttaan oppilas ymmärtää, että kartta on pienennetty ilmakuva kohteestaan oppilas osaa tulkita ja piirtää yksinkertaisia karttoja oppilas osaa etsiä kartalta tietyn kohteen karttamerkkien ja hakuruudukon avulla

1 lk Tavoitteet. 2 lk Tavoitteet

1 lk Tavoitteet. 2 lk Tavoitteet MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla

kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla 7.6.1 MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 3 5 Vuosiluokkien 3 5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan. VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Oppilas oppii Luvut ja laskutoimitukset Geometria Mittaaminen ja taulukot ymmärtämään lukukäsitteen ja oppii käyttämään

Oppilas oppii Luvut ja laskutoimitukset Geometria Mittaaminen ja taulukot ymmärtämään lukukäsitteen ja oppii käyttämään 101 7.3.4 Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

Matematiikka vuosiluokat 7 9

Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A1 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa

Lisätiedot

Matematiikka. 1. luokka 2. luokka. yksinumeroinen - kaksinumeroinen - lukujonoja, hajottaminen ja kokoaminen kolminumeroinen konkreettisin välinein

Matematiikka. 1. luokka 2. luokka. yksinumeroinen - kaksinumeroinen - lukujonoja, hajottaminen ja kokoaminen kolminumeroinen konkreettisin välinein 40 Matematiikka 7.6 Matematiikka M atematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

7 Matematiikka. 3. luokka

7 Matematiikka. 3. luokka 7 Matematiikka Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Lapsi löytää ja omaksuu leikin, toiminnan sekä keskustelujen avulla matemaattisia käsitteitä, termejä, symboleja ja periaatteita.

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille MATEMATIIKKA Oppiaineen tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: 9.8. MATEMATIIKKA Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT MATEMATIIKKA

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT MATEMATIIKKA OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN MATEMATIIKKA 2013 2014 MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä

Lisätiedot

Oppilas oppii Luvut ja laskutoimitukset Geometria Mittaaminen ja taulukot ymmärtämään lukukäsitteen ja oppii käyttämään

Oppilas oppii Luvut ja laskutoimitukset Geometria Mittaaminen ja taulukot ymmärtämään lukukäsitteen ja oppii käyttämään 6.3.4 Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet Venäjä (A2kieli) VUOSILUOKAT 56 Venäjän kielen opiskelun alkuvaiheessa suullinen viestintä on oppitunneilla tärkeintä. Opiskelun edetessä lisätään kirllista harjoittelua uuden kirjoitusjärjestelmän sisäistämiseksi.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Matematiikka. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

Matematiikka. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.4. Matematiikka Koulumme matematiikan opetus antaa oppilaalle välineitä ja taitoja ratkaista arkipäivän ongelmia matemaattisen ajattelun avulla. Opetus tarjoaa oppilaalle välineen oppia tunnistamaan

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

A 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa.

A 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa. A 1 kieli englanti Englannin kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälistyvässä maailmassa ja hyödyntää teknistyvän maailman mahdollisuuksia. Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen,

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

7.5 Vieraat kielet A-KIELI

7.5 Vieraat kielet A-KIELI 123 7.5 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään

Lisätiedot

9. A1-espanja. Yleiset tavoitteet 1.-2. luokille

9. A1-espanja. Yleiset tavoitteet 1.-2. luokille 9. A1-espanja A-espanjan vieraana kielenä 1. luokalla aloittavat oppilaat valitaan opetukseen soveltuvuuskokeella. Kolmannelta luokalta alkaa toinen A-kieli, joka on englanti. Yleiset tavoitteet 1.-2.

Lisätiedot

LUOKKA 1 LUOKKA 2 lukumäärä, lukusana ja numerosymboli. yhteydet luonnollisilla luvuilla luonnollisilla luvuilla

LUOKKA 1 LUOKKA 2 lukumäärä, lukusana ja numerosymboli. yhteydet luonnollisilla luvuilla luonnollisilla luvuilla 7.2.3. MATEMATIIKKA 88 TAVOITTEET: : oppii keskittymään, kuuntelemaan ja kommunikoimaan sekä kehittämään ajattelemistaan; ymmärtää lukukäsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja; oppii perustelemaan

Lisätiedot

7.6 Matematiikka. ympäristöään ja pohtii havaintojensa välisiä suhteita. Monet käytännön ongelmat ratkaistaan matemaattisesti.

7.6 Matematiikka. ympäristöään ja pohtii havaintojensa välisiä suhteita. Monet käytännön ongelmat ratkaistaan matemaattisesti. 7.6 Matematiikka M atematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Matematiikka. 1. luokka 2. luokka. Tavoitteet Oppilas

Matematiikka. 1. luokka 2. luokka. Tavoitteet Oppilas Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT VIERAAT KIELET Englanti 2013 2014 Vieraat kielet ENGLANTI A1-KIELI EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Vieraan kielen taito edellyttää

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta 1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua. Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Thaikieli on yksi Kaakkois-Aasian valtakielistä ja kuuluu thailaisiin kieliin. Maailmassa thaikieltä äidinkielenään puhuu noin

Lisätiedot

15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9

15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9 1 Liite 1. Ylä-Malmin peruskoulun opetussuunnitelman täydennys 15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9 Päätösehdotus: Päätös: Hyväksytään saksa A-kielenä opetussuunnitelma vuosiluokille

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 17.8.2006, 57 2 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

Aiemmin opittu. Jakson tavoitteet. Ajankäyttö. Tutustu kirjaan!

Aiemmin opittu. Jakson tavoitteet. Ajankäyttö. Tutustu kirjaan! Aiemmin opittu Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan seuraavat lukuihin ja laskutoimituksiin liittyvät sisällöt on käsitelty vuosiluokilla 3 5: kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Ranska A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

MAS- linjan matematiikan kurssit

MAS- linjan matematiikan kurssit Muutokset Vantaankosken koulun Matemaattis-luonnontieteellisen linjan (MAS) opetussuunnitelmaan lukuvuonna 2012 2013 aloittavista 7. luokista alkaen Kurssisisällöt ja -ajoitus ovat muuttuneet matematiikan

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen 2009-2013 Kotostartti Kiintiöpakolaiset Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen Mahdollistaa nopean ja tehokkaan kotoutumisprosessin aloituksen Kotostartti Materiaali:

Lisätiedot

Matematiikka. Aineen kuvaus

Matematiikka. Aineen kuvaus Matematiikka Aineen kuvaus Matematiikkaa lähestytään peruskäsitteistä: määrä, muoto ja jatkuva muutos. Matematiikka sovelluksineen palvelee lähes kaikkia eri oppiaineita ja eri elämän- alueita. Matematiikan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

7.4 Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet

7.4 Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet 7.3.1 Muut äidinkielet Pietarsaaressa ei tällä hetkellä ole tarvetta laatia paikallista äidinkielen opetussuunnitelmaa muita äidinkieliä varten ja ruotsinkielistä kielikylpyä varten on laadittu oma opetussuunnitelmansa,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

Lisätiedot

Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 YK:n Lasten oikeuksien sopimus Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelma Perusopetuksen Perusopetuksen opetussuunnitelma

Lisätiedot