1 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Ainekohtaiset opetussuunnitelmat luokat 3 6

Transkriptio

1 1 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Ainekohtaiset opetussuunnitelmat luokat 3 6

2 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 2 SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa (Opetussuunnitelman perusteet 2004). VUOSILUOKAT 3 5 Vuosiluokkien 3 5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen (Opetussuunnitelman perusteet 2004).

3 3 OPPIAINE: Äidinkieli VUOSILUOKKA: 3 KIELENTUNTEMUS - vokaalit ja konsonantit - aakkostaminen ensimmäisen kirjaimen perusteella - eris- ja yleisnimet - yhdyssanat - verbi, substantiivi ja adjektiivi - toteamus-, kysymysja käskylause - iso alkukirjain ja välimerkit : - laajentaa tietojaan omasta kielestään - oppii vokaalit ja konsonantit - opettelee aakkostamista - oppii yleis- ja erisnimien merkityksen - tutustuu yksinkertaisimpiin yhdyssanoihin - tutustuu sanaluokkiin - oppii tunnistamaan ja tuottamaan lausetyyppejä - oppii käyttämään isoa alkukirjainta ja välimerkkejä TIEDONHALLINTA- TAIDOT - kirjaston käytön harjoittelua oman opiskelun tukena - perustietoja mediasta ja viestintävälineiden käytöstä : - harjoittelee käyttämään kirjastoa oman opiskelunsa tukena - oppilas tutustuu mediaan ja viestintävälineisiin LUKUTAITO - runsas ja monipuolinen lukeminen - pääasian erottaminen - ennakointi : - lukee sujuvasti ääneen ja ääneti - ymmärtää ja löytää lukemastaan tekstistä keskeiset asiat - harjoittelee ilmeikästä lukemista - harjoittelee pääasioiden erottamista yksityiskohdista - harjoittelee tekstin sisällön ennakoimista - harjoittelee luetun ymmärtämistä, esim. ajatuskartan avulla KIRJOITUSTAITO - tyyppikirjaimet - vierasperäiset kirjaimet - vaikeiden kirjainliittymien kirjoittaminen - iso kirjain virkkeen alussa - tavujako : - harjaantuu kirjoittamaan sujuvasti käsin - oppii selkeän ja sujuvan mekaanisen kirjoitustaidon - opettelee noudattamaan oikeinkirjoitussääntöjä

4 - piste, huuto- tai kysymysmerkki virkkeen lopussa - pilkun käyttö luettelossa - yhdyssanat - erisnimien kirjoittaminen 4 - varmentaa oikeinkirjoitustaitoja ja sanojen tavujakoa - oppii virkkeen alkavan isolla kirjaimella ja päättyvän pisteeseen, huuto- tai kysymysmerkkiin - oppii pilkun käytön luettelossa - tutustuu yhdyssanojen kirjoittamiseen - oppii erisnimien kirjoittamisen isolla alkukirjaimella - harjoittelee sekä faktaettä fiktiotekstin kirjoittamista KIRJALLISUUS - ulkomainen ja kotimainen monipuolinen kirjallisuus - tekstit ja kokonaisteokset, mielellään kolme teosta kouluvuoden aikana (koko luokka ja yksilöllinen valinta) - kirjaesittely : - lukee ja kuuntelee erilaista monipuolista ulkomaista ja kotimaista valikoitua lastenkirjallisuutta - suhtautuu myönteisesti lukemiseen - lukee kokonaisteoksia sekä monipuolisia tekstejä - osaa tehdä lukemastaan kirjasta lyhyen esittelyn Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - lukupäiväkirja - näytelmien tekeminen ILMAISU- JA VUORO- VAIKUTUSTAIDOT - aktiivisen kuuntelun harjoittelu - asioista kertominen ja oman mielipiteen esittäminen - pienimuotoisten suullisten esitysten tuottaminen - arkielämän puhetilanteet : - osaa kuunnella aktiivisesti muita ja käyttää puheenvuoroja - osaa kuvailla ja tuottaa pienimuotoisia suullisia esityksiä - osaa ottaa muut huomioon vuorovaikutustilanteissa

5 5 OPPIAINE: Äidinkieli VUOSILUOKKA: 4 KIELENTUNTEMUS - diftongi - aakkostaminen toisen tai kolmannen kirjaimen perusteella - synonyymi ja vastakohta - yhdyssanat ja yhdysmerkit - adjektiivi, substantiivi, verbi, numeraali, partikkeli ja pronomini - verbin persoonamuodot - verbin aikamuodot; preesens ja imperfekti - pää- ja sivulause - pilkun käyttö yksinkertaisissa tapauksissa - vuorosanaviiva : - harjaantuu oikeinkirjoituksen perusasioissa - tutustuu diftongiin - harjaantuu aakkostamisessa - tietää synonyymin merkityksen ja keksii itse synonyymeja - oppilas tietää vastakohdan merkityksen ja keksii itse vastakohtia - harjaantuu yhdyssanojen kirjoittamisessa ja tutustuu yhdysmerkin käyttöön - oppilas harjaantuu sanaluokkien tunnistamisessa - harjoittelee verbin persoonamuotoja - tunnistaa verbin aikamuodoista preesensin ja imperfektin - opettelee erottamaan pää- ja sivulauseen - oppii pilkun käytön yksinkertaisissa tapauksissa - tutustuu vuorosanaviivan käyttöön TIEDONHALLINTA- TAIDOT - kirjaston käytön harjoittelua oman opiskelun tukena - perustietoja mediasta ja viestintävälineiden käytöstä LUKUTAITO - runsas ja monipuolinen lukeminen - pääasian erottaminen - ennakointi : - harjoittelee käyttämään kirjastoa oman opiskelunsa tukena - oppilas tutustuu mediaan ja viestintävälineisiin : - lukee sujuvasti ääneen ja ääneti - ymmärtää ja löytää lukemastaan tekstistä keskeiset asiat - harjoittelee ilmeikästä lukemista - harjoittelee pääasioiden erottamista yksityiskohdista - harjoittelee tekstin sisällön ennakoimista

6 - harjoittelee luetun ymmärtämistä, esim. ajatuskartan avulla 6 KIRJALLISUUS - koti- ja ulkomaiset lastenkirjallisuuden klassikot ja uutuudet - koko luokan yhteiset kokonaisteokset, monipuoliset tekstinäytteet - kirja-arvostelu - mielellään kolme teosta kouluvuoden aikana : - lukee ja kuuntelee erilaista lastenkirjallisuutta - tutustuu monipuolisesti koti- ja ulkomaiseen lapsille tarkoitettuun kaunokirjallisuuteen - lukee sekä kokonaisteoksia että monipuolisia tekstejä - osaa tehdä lukemastaan kirjasta arvioinnin - säilyttää positiivisen asenteen lukemista kohtaan - saa elokuvan, teatterin ja eri viestintävälineiden välityksellä monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ILMAISU- JA VUORO- VAIKUTUS - aktiivinen kuunteleminen - kertominen, selostaminen ja omien mielipiteiden esittäminen - ilmaiseminen sekä verbaalisesti että nonverbaalisesti - arkielämän puhetilanteet : - osaa kuunnella aktiivisesti muita ja käyttää puheenvuoroja - osaa ilmaista itseään sekä verbaalisesti että nonverbaalisesti - osaa ottaa muut huomioon vuorovaikutustilanteessa

7 7 KIRJOITUSTAITO - käsialan mekaaninen sujuvuus ja selkeys - vuoropuhelun kirjoittaminen - kirjoituksen jaksottaminen - prosessikirjoittaminen - omistusliite - yhdyssanat - yhdysmerkin käyttö - iso ja pieni alkukirjain (viikonpäivät, kuukaudet, kansallisuudet ja juhlapäivät) - jokapäiväisen elämän kirjoitustehtävät (esim. kortin, kirjeen, kutsun, onnittelun ja tiedotuksen kirjoittaminen) - tietotekniikka - ajatuskartta - palautteen antaminen (opettaja, oppilas ja itsearviointi) : - kirjoittaa melko virheettömästi ja sujuvasti - harjoittelee kirjoitelmien tuottamista tekstinkäsittelyohjelmalla - osa suunnitella ja arvioida omaa kirjoitustaan - varmentaa käsialansa mekaanista sujuvuutta ja tarkkailee itsenäisesti käsialansa selkeyttä - tutustuu vuoropuhelun kirjoittamiseen, jaksottamiseen ja prosessikirjoittamiseen - oppii omistusliitteen käyttöä - varmentaa yhdyssanojen oikeinkirjoitusta ja tutustuu tavallisimpiin yhdysmerkin käyttötapoihin - oppii ison ja pienen alkukirjaimen käytön - kehittää virke- ja lausetajuaan - kirjoittaa myös omaehtoisesti - varmentaa tietokoneen käyttötaitojaan ja oppii muokkaamaan tekstiään - käyttää ajatuskarttaa kirjoittamisensa tukena - oppii hyväksymään omaan tekstiinsä kohdistuvaa rakentavaa ja kannustavaa palautetta - antaa rakentavaa ja kannustavaa palautetta muiden kirjoituksista

8 8 OPPIAINE: Äidinkieli VUOSILUOKKA: 5 KIELENTUNTEMUS - sanaluokat - lauseenjäsenet (sub., obj., pred., ) - sijamuodot (nom., gen., ja part. sekä paikallissijojen tunnistaminen - lausetyypit (pää- ja sivulause) ja välimerkkien käyttö sekä niiden soveltaminen omiin kirjoitelmiin : - tunnistaa sanaluokat - osaa taivuttaa verbiä persoona- ja aikamuodoissa - tunnistaa lauseen pääjäsenet - tunnistaa ja osaa käyttää erilaisia lauseita - osaa käyttää välimerkkejä - osaa nimetä nom., gen., ja part. ja tunnistaa paikallissijat TIEDONHALLINTA- TAIDOT - tiedon hakeminen esim. lehdistä, kirjastosta ja internetistä - tosiasia-mielipide - kriittisyys : - osaa hakea tietoa eri tiedonlähteistä - pohtii kriittisesti lukemaansa ILMAISU- JA VUORO- VAIKUTUSTAIDOT - itsensä ilmaiseminen verbaalisesti ja nonverbaalisesti - toisten kuunteleminen - kertominen, kuvailu ja havainnointi - mielipiteen perustelu - viestin pääasioiden tunnistaminen - kuullun ymmärtäminen - kuunnelmat : - rohkenee ilmaista itseään verbaalisesti ja nonverbaalisesti - haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia - osaa kertoa, kuvailla ja vertailla havaintojaan toisten havaintoihin - osaa perustella mielipiteensä - osaa tunnistaa ikäiselleen tarkoitetusta viestistä pääasiat (viesti voi olla suullinen tai kirjallinen)

9 LUKUTAITO - lukustrategiat - pohdinta, vertailu omaan elämään - mielipiteen muodostaminen - medialukutaito esim. lehdet, mainokset, radio, elokuva, tv ja Internet : - hallitsee sujuvan peruslukutaidon ja käyttää erilaisia lukustrategioita - on pohtiva ja vertaileva lukija - osaa muodostaa lukemastaan mielipiteitä - kehittää medialukutaitojaan 9 - reunamerkinnät, alleviivaus, tukisanat - omin sanoin selittäminen - piirtäminen (kuvasarja) - käsitekartta KIRJOITUSTAITO - prosessikirjoittaminen - oman tekstin korjaaminen - mielikuvakirjoitus - asiateksti - kappalejako - asioiden kuvailu - virke- ja lauserakenne - vuorosanaviiva : - hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön myös omissa kirjoitelmissaan - suhtautuu myönteisesti kirjoitelmiin - pyrkii käyttämään kappalejakoa - osaa tuottaa erityyppisiä tekstejä - tutustuu elokuvan ja median keinoin rakennettuun fiktioon - osaa merkitä vuorosanat KIRJALLISUUS - yhteiset kokonaisteokset, mieluista luettavaa/ aktiivisuus - elokuva, teatteri, media - kirjaesittely - luetun kirjan monipuolinen referointi ja työstäminen - mielellään kolme teosta kouluvuoden aikana : - tutustuu eri kirjallisuuslajeihin ja työstää niitä eri menetelmin, esim. lukupiiri - ymmärtää lukemisen tärkeyden - lukee myös huvikseen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan

10 10 osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan

11 11 on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon (Opetussuunnitelman perusteet 2004). VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokilla 6 9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä (Opetussuunnitelman perusteet 2004). OPPIAINE : Äidinkieli VUOSILUOKKA: 6 KIELENTUNTEMUS - verbin persoona- ja aikamuodot - sijamuodot nom., gen., part. ja paikallissijat - subj., pred., ja obj. : - hallitsee sanaluokat - tunnistaa sijamuodoista nom., gen., part. ja paikallissijat - hallitsee lauseen pääjäsenet - hallitsee välimerkkien käytön TIEDONHALLINTA- TAIDOT - tiedon hakeminen (esim. lehdet, kirjat ja Internet) - muistiinpanojen tekeminen - tosiasia/mielipide - kriittisyys : - käyttää eri tiedonlähteitä tarvitessaan informaatiota - suhtautuu kriittisesti lukemaansa - harjaantuu kyseenalaistamaan, tiivistämään, kommentoimaan, väittelemään ja esittämään tulkintoja eri asioista - pohtii tekstin yhteyttä omaan elämäänsä ja ajatuksiinsa elämästä

12 12 LUKUTAITO - silmäilevä lukeminen - sanatarkka lukeminen - etsivä lukeminen - päättelevä lukeminen - pohtiva lukeminen - tekstin sisällön tiivistäminen - medialukutaito : - omaa sujuvan lukutaidon - harjaantuu käyttämään vaihtelevia lukutapoja erilaisten tekstien parissa - osaa hahmottaa tekstistä oleellisen - osaa muodistaa lukemastaan mielipiteitä ja päätelmiä - kehittää medialukutaitojaan - nauttii lukemisesta - aikakauslehtiviikko - sanomalehtiviikko - pulpettikirja - yhteiset teokset - lukupäiväkirja - kirjaesitelmä - näytelmä luetusta KIRJOITUSTAITO - prosessikirjoittaminen - oman tekstin korjaaminen - mielikuvitus- ja asiateksti - kuvaileva kirjoittaminen - tekstin jäsentely ja jaksotus - vuorosanaviiva - virke- ja lauserakenne - monipuolisten tekstien tuottaminen - tekstinkäsittelyohjelma : - hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön myös omissa kirjoitelmissaan - käyttää kappalejakoa kirjoittaessaan - osaa tuottaa eri tyyppisiä tekstejä - osaa kirjoittaa selkeää käsialakirjoitusta ja tekstausta - osaa merkitä vuorosanat - nauttii luovasta kirjoittamisesta - tuottaa tekstiä käsin ja tietokoneella - juonirunko, ajatuskartta ja sanalista - runot, kirjeet ja uutiset - henkilökuvan laatiminen - kuvaus, kertomus, määritelmä, tiivistelmä, selostus, kirje ja yleisön-osastokirjoitus - jännitys, haaveilu ja tulevaisuus - aiheita oppilaan elämästä KIRJALLISUUS - yhteiset kokonaisteokset, - mieluinen luettava/aktiivinen lukuharrastus - kirjaesitelmä - luetun kirjan monipuolinen työstäminen - mielellään kolme teosta kouluvuoden aikana : - tutustuu eri kirjallisuuslajeihin ja työstää niitä vaihtelevin menetelmin - ymmärtää lukemisen tärkeyden - tutustuu elokuvan ja median keinoin tuotettuun fiktioon - tuntee lasten- ja nuortenkirjallisuuden klassikkoja - lukee myös huvikseen - elokuva, teatteri ja media - kokemusten hankkiminen, erittely ja jakaminen - Kalavalaja Seitsemän veljestä - referointi - draama - jatko luetulle kirjalle

13 13 ILMAISU- JA VUORO- VAIKUTUS-TAIDOT - itsensä ilmaiseminen verbaalisesti ja nonverbaalisesti - toisten kuunteleminen - kertominen, kuvailu ja havainnointi - mielipiteen esittely ja perusteleminen - viestin pääasioiden tunnistaminen - kuullun ymmärtäminen : - haluaa ja rohkenee ilmaista itseään verbaalisesti ja nonverbaalisesti - haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia - osaa kertoa, kuvailla ja vartailla havaintojaan - osaa perustella mielipiteensä - osa tunnistaa ikäiselleen tarkoitetusta viestistä pääasiat (viesti voi olla kirjallinen tai suullinen - esitelmät 7.4 Toinen kotimainen kieli RUOTSIN KIELI Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito- ja kulttuuriaine. RUOTSI A-KIELENÄ Ruotsin A-oppimäärää voidaan opiskella kaikille yhteisenä tai vapaaehtoisena kielenä. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilaalla alkaa kehittyä myös kulttuurien välinen toimintakyky. VUOSILUOKAT 3 6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilasta viestimään ruotsiksi hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia(opetussuunnitelman perusteet 2004). AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen aihekokonaisuuksista kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä- ja mediataito painottuvat kautta linjan. Työskentely on jatkuvaa suullista ja kirjallista viestintää ja mediataitoja harjoitetaan mm. kielistudiotyöskentelyssä. Eri maiden tapoja ja tottumuksia verrataan omaan kulttuuriin. Näin rakennetaan omaa kulttuuri-identiteettiä ja tutkitaan kulttuurien välisiä eroavaisuuksia ja kullekin kulttuurille ominaisia erityispiirteitä.

14 14 OPPIAINE : Ruotsi A2 VUOSILUOKKA: 4 Tutustuminen - tervehtiminen - itsensä ja kaverin - esittely Ruokailu - ruokia, juomia - tarjoaminen, pyytäminen Koulussa - koulusanasto - kellonajat - viikonpäivät, - kuukaudet, - vuodenajat, sää Vapaa-aika - kioskilla asioiminen - talviurheilusanastoa - kirjeen kirjoittaminen Rakenteet - en-sukuisten substantiivien yksikkö ja monikko - lukusanoja - persoonapronomineja - verbin preesens - omistuspronomineja - adjektiivi attribuuttina - apuverbejä - prepositioita - sanajärjestys Menetelmät: - -tekstit ja kirjalliset - harjoitukset - kuuntelu- ja keskuste- lu- - harjoitukset luokassa ja - kielistudiossa - pari- ja ryhmätyöskentely - pelit ja leikit OPPIAINE : Ruotsi A2 VUOSILUOKKA: 5 Jälleennäkeminen - esittäytyminen - itsestä ja harrastuksista - kertominen Lääkärissä - kehonosat - sairauksia - asioiminen - lääkärissä Puhelimessa - puhelinkeskusteluja

15 15 Asioiminen erilaisissa tilanteissa - esim. pyörän vuokraus - kahvilassa - ravintolassa - ostoksilla Matkustaminen - tietoa pohjoismaista - Tukholman nähtävyyksiä - matkareitistä keskusteleminen Koti ja perheenjäsenet - huoneet, huonekaluja - sukulaisia - ammatteja Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Rakenteet - persoonapronominit - sanajärjestys - ett-sukuisten substantiivien taivutus - verbin imperfekti - imperatiivi - adjektiivin taivutus - omistusmuodot + adjektiivi - järjestysluvut OPPIAINE : Ruotsi A2 VUOSILUOKKA: 6 Matkustaminen - tien kysyminen ja - neuvominen - junalipun ostaminen Ostoksilla Puhelimessa - vaatekaupassa - asioiminen - puhelinkeskusteluja Viestintä- ja mediataito Tutustuminen - itsestä ja kaverista - kertominen - asuminen - tunteista kertominen Kouluelämää - koulusanastoa - opiskeluvälineitä Harrastukset ja vapaa-aika - elokuva - harrastuksista (esim. käsipallo) kertominen

16 16 Rakenteet - persoonapronominien - objektimuodot - komparatiiveja - den här-verbin aikamuodot - prepositioita - apuverbejä - pronomineja - adjektiivien taivutus KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Puhuminen Tekstin ymmärtäminen A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kirjoittaminen A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Kulttuuritaidot tuntee oman ja ruotsinkielisen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja. pystyy vuorovaikutukseen ruotsinkielisten henkilöiden kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa, ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään(opetussuunnitelman perusteet 2004). 7.5 Vieraat kielet Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. A-KIELI A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. VUOSILUOKAT 3 6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät

17 17 eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia(opetussuunnitelman perusteet 2004). Englanti Tavoitteena on antaa oppilaalle valmiuksia toimia englanninkielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja kunnioittamaan eri kulttuureja. Pääpaino on tällöin puheviestinnän harjoittelussa. Oppilaan tulee oppia ymmärtämään, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kielen omaksuminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista harjoittelua. Mikäli mahdollista, annetaan myös alkuopetusluokille tilaisuus englannin varhaisopetukseen joko kerhomuotoisena tai luokanopettajan antamana kielisuihkutuksena. Näiden tarkoituksena on kehittää oppilaiden motivaatiota ja antaa heille taitoja ja valmiuksia myöhempään kielenoppimiseen, antaa heille suppea sanavarasto, opettaa ääntämistä ja totuttaa heitä kuuntelemaan vierasta kieltä. Oppilaiden taitotason saavuttamista ala-asteen aikana voidaan mitata kuudennen luokan lopussa pidettävällä valtakunnallisella englannin kokeella. Toteuttamisideoita Puhuminen ja ääntäminen Kirjan kappaleiden esittäminen tai muu dramatisointi, roolileikit pari- ja ryhmäharjoittelu, joko opettajan tai äänitteen mukaan toistaminen, laulut ja lorut, puheharjoitukset ja mahdollisesti omat esitykset. Kirjoittaminen Aluksi pelkkää kopiointia esim. sanasto- tai muu mekaaninen harjoittelu, vähitellen lisätään omaa osuutta omien lauseiden ja pienten kirjoitelmien muodossa, autetaan kirjeenvaihtotoverin löytämisessä ulkomailta, kannustetaan käyttämään monipuolista sanastoa ja keksimään omakohtaisia ratkaisuja yhden oikean sijaan, mahdollisesti tietokonepelit. Kuullun ymmärtäminen Totutellaan kuuntelemaan vierasta kieltä äänitteiltä sekä opettajan ja muiden oppilaiden puhumana näkemättä kirjoitettua tekstiä, kuunnellaan englantia eri tavoin puhuttuna, esim. englannin- ja amerikanenglantia. Rakenteet Otetaan huomioon oppilaiden rakenteiden hallinta äidinkielessä, 3-4 luokilla rakenteita käsitellään lähinnä viestinnällisinä ja sanastollisina seikkoina, 5-6 luokilla tarkemmin. Huomioitavaa Toivotaan, että äidinkielessä opetetaan ainakin subjekti, predikaatti ja sanaluokat ennen kuin ne tulevat englannin kielessä. Otetaan huomioon yläasteen alussa tuleva perusasioiden kertaus. Otetaan huomioon erilaisten oppijoiden taitotasot eriyttämällä opetusta.

18 18 OPPIAINE: Englanti A1 VUOSILUOKKA: 3 Aihepiirit - nimi - ikä - kotipaikka - tuntomerkit - viikonpäivät - värit - ruuat - eläimet - perhe - numeroita Rakenteet - verbit: olla,omistaa, - osata - kysymysanoja - yksikkö ja monikko - prepositioita - persoonapronominit Puhuminen ja kuuntelu - käytetään 3.lk:n aihepiirin sanastoa oppii - esittelyn - itsestä kertomisen - elämänpiiriinsä kuuluvan sanaston käytön - itsestä kertomisen - yksinkertaisten kysymysten tekemisen - prepositioiden käyttöä - kuuntelemaan vierasta kieltä - ääntämisen periaatteet - tuottamaan yksinkertaisia ulkoa opittuja fraaseja Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito Kirjoittaminen ja lukeminen - käytetään 3.lk:n aihepiirin sanastoa oppii - lukemaan helppoa tekstiä ja ymmärtämään sisällön - kirjoittamaan keskeistä sanastoa ja fraaseja Oppimaan oppiminen - läksyjen tekotavat - huolehtimaan kotitehtävistään ja välineistään - osallistumaan rohkeasti vieraan kielen puhumiseen - asennoitumaan positiivisesti uuteen kieleen - arvioimaan itseään suhteessa tavoittei-

19 siin 19 - käyttämään erilaisia työtapoja, mm. parija ryhmätyöskentelyä OPPIAINE: Englanti A1 VUOSILUOKKA: 4 Aihepiirit - vuodenajat, kuukaudet - tervehtiminen - harrastuksia - ulkonäkö ja kehonosat - aakkoset - sääsanastoa - ruokasanastoa - koulusanastoa - lukusanat osaa ilmaista mielipiteensä (esim. I like / I don t like) - osaa kertoa omaan - elämänpiiriinsä liittyvistä asioista Viestintä ja mediataito Rakenteet - be / have verbit - yksikön 3. persoonan s - omistamisen ilmaisu - omistuspronominit - prepositioita - there is/are - kysymyssanoja - artikkelit - käskyt ja kiellot - s-genetiivi - monikko (s ja es - päätteet) - kellonajat - kestopreesens (-ing) Puhuminen ja kuuntelu - runsaasti dialogeja ja vuorokeskusteluja - esittäminen - kuuntelukappaleita, - lauluja, loruja ja satuja - osaa käyttää yksikköä ja monikkoa - tutustuu alustavasti - s-genetiiviin - osaa käyttää tavallisimpia prepositioita - erottaa toisistaan be ja have verbit ja osaa ilmaista omistamista - ymmärtää helpon kuunneltavan tekstin asiasisällön ja poimii olennaisen tiedon vieraidenkin sanojen joukosta - rohkaistuu puhumaan ja kertomaan asioista omin sanoin - varmentaa ääntämistä Viestintä ja mediataito

20 20 Lukeminen ja kirjoittaminen - tekstit, dialogit, lorut - kokonaisten lauseiden kirjoittaminen - kysymysten ja vastausten tekeminen - osaa lukea sujuvasti helppoja tekstejä ja harjoittelee eläytyvää lukemista - osaa kirjoittaa yksinkertaisia lauseita Viestintä ja mediataito Oppimaan oppiminen: - oppii käyttämään muistisääntöjä - osaa arvioida työskentelyään - oppii työskentelemään pitkäjänteisesti OPPIAINE: Englanti A1 VUOSILUOKKA: 5 Aihepiirit - omat henkilötiedot laajasti - toisen henkilön kuvailu - vuodenajat - kuukaudet - asuminen - vapaa-aika Rakenteet - yleispreesens, kysymys- ja kieltolauseet - going to - objekti - järjestysluvut ja pvm - kellonajat tarkasti - muita aikakäsitteitä - presoonapron. - objektimudot - adjektiivin vertailu oppii - esittelemään itsensä - pyytämään - antamaan ja vastaanottamaan ohjeita - asioimaan eri paikoissa, esim. ravintolassa, postissa, kaupassa oppii - käyttämään yleispreesensiä - tunnistamaan imperfektin - ilmaisemaan aikomista - käyttämään järjestyslukuja - käyttämään aikaan liittyviä käsitteitä Viestintä ja mediataito Kirjoittaminen ja lukeminen - 5.lk:n aihepiirin sanasto oppii - kirjoittamaan lyhyitä esseitä esim. itsestään ja perheestään ym. elämänpiiriinsä kuuluvasta asiasta - lukemaan ja ymmärtämään vaativampia tekstejä, mm.arvaamaan asiayhteydestä vieraita sanoja

21 Puhuminen ja kuuntelu - em. lisäksi luonnonsuojelu - harrastukset - lomailu Kirjoittaminen ja lukeminen - 5.lk:n aihepiirin sanasto 21 - asioimaan esim. ravintolassa, kirjastossa, yms. - tunnistamaan kielen eri variaatioita (esim. amerikan-, englannin- tai irlanninenglantia) - opastamaan esim. tuistia - ymmärtämään englantia äidinkielenään puhuvan puhetta (äänite) oppii - kirjoittamaan lyhyitä esseitä esim. itsestään ja perheestään ym. elämänpiiriinsä kuuluvasta asiasta - lukemaan ja ymmärtämään vaativampia tekstejä, mm.arvaamaan asiayhteydestä vieraita sanoja Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppimaan oppiminen - käyttämään kiertoilmauksia - asettamaan tavoitteita itselleen - suunnittelemaan opiskeluaan - arvioimaan edistymistään monipuolisesti OPPIAINE: Englanti A1 VUOSILUOKKA:6 Aihepiirit - harrastukset - kaupunkisanastoa - matkailusanastoa - historiaan ja muihin maihin liittyvää sanastoa - osaa kertoa itsestään ja mielipiteistään - kertaa aiemmin oppimaansa sanastoa - kartuttaa edelleen passiivista sanavarastoaan Viestintä ja mediataito Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Rakenteet - yleispreesens - imperfekti - futuuriin ja perfektiin tutustuminen - of-genetiivi - prepositioita - artikkelit - osaa kertoa tapahtumista preesensissä ja imperfektissä - tutustuu futuuriin ja perfektiin - osaa käyttää be ja have -verbejä

22 22 Puhuminen ja kuuntelu: - käytetään 6.luokan aihepiireihin liittyvää sanastoa Lukeminen ja kirjoittaminen - käytetään 6.luokan aihepiireihin liittyvää sanastoa - pienet kirjoitelmat - käyttää kieltä rohkeasti oman taitotasonsa puitteissa - osaa kysyä ja keskustella englanniksi oman lähipiirinsä aiheista - osaa poimia olennaisen tiedon kuunneltavasta materiaalista - varmentaa sujuvaa lukemista ja ääntämistä - varmentaa eri lausetyyppien kirjoittamista (kysymys, väite ja kieltolauseet) Oppimaan oppiminen: - osaa päätellä merkityksiä asiayhteyksistä - hyödyntää aiemmin oppimaansa monipuolisesti KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Englanti Muut kielet ymmärtä- Kuullun minen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Puhuminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Tekstin ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kirjoittaminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Kulttuuritaidot tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään(opetussuunnitelman perusteet 2004)..

23 7.6 Matematiikka 23 Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. VUOSILUOKAT 3 5 Vuosiluokkien 3 5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi (Opetussuunnitelman perusteet 2004) OPPIAINE: Matematiikka VUOSILUOKKA: 3 LUVUT JA LASKUTOI- MITUKSET kymmenjärjestelmän varmentaminen, lukualue , kellonajat pistemerkintänä/ varmennus lukujen luokittelua, järjestämistä (keskeisenä luonnolliset luvut) yhteen - ja vähennyslasku (nelinumeroiset luvut), nollan yli lainaaminen kertolaskussa kertolaskua (keskeisenä kertotaulut 2-10), yksinumeroinen kertoja ja päässälaskua sisältö- ja ositusjako, jakolaskua kertolaskun avulla murto- ja sekaluvun käsite, samannimisten murtolukujen vertailu desimaaliluvun käsite, 1/10 ja 1/100 murto- ja desimaalilukujen yhteys laskutoimitusten vastausten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen 1. osaa muodostaa ja käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä 2. osaa käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia laskutaitoja ja ratkaista niiden avulla matemaattisia ongelmia 3. harjoittelee löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita 4. harjoittelee perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille

24 (10 ja 100) ongelmien tulkitsemista esim. piirtämällä ALGEBRA JA FUNKTIOT lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen helppojen säännönmukaisuuksien etsiminen ja tulkitseminen GEOMETRIA suurennoksia ja pienennöksiä (ruudukko,) peilauksia suoran suhteen symmetria, yhtenevyys konkreetein välinein yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat erilaisten monikulmioiden tulkitseminen ja luokittelu, nelikulmioiden luokittelua monikulmion piiri kappaleiden geometristen ominaisuuksien luokittelua mittaamisen periaatteen vahvistaminen mittayksiköiden käyttö (pituus, massa, tilavuus ja aika) TIETOJEN KÄSITTELY, TILASTOT JA TODEN- NÄKÖISYYS tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien laatiminen ja lukeminen 5. harjoittelee esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta 6. osaa käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia sääntöjä ja noudattaa ohjeita 1. harjoittelee keskittynyttä ja pitkäjänteistä työskentelyä sekä toimimista ryhmässä 2. ymmärtää säännöllisen harjoittelun merkityksen matematiikan oppimisessa 3. on aktiivinen ja omaaloitteinen oppimistapahtumassa 4. harjoittelee vihkotyöskentelyä 24 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta tilastojen tulkintaa ja keräämistä (esim. roskaaminen tietyllä alueella), AI, YLT, BG Turvallisuus ja liikenne tietojen keräämistä, taulukoiden sekä diagrammien laadintaa liikenneasioista, AI, YLT, BG, LI

25 25 OPPIAINE: Matematiikka VUOSILUOKKA: 4 LUVUT JA LASKUTOI- MITUKSET kymmenjärjestelmän varmentaminen, lukualue lukujen luokittelua ja järjestämistä yhteen ja vähennyslaskuharjoittel ua päässälaskuna ja allekkain (sovellukset) kertolaskua allekkain (2- numeroinen kertoja) kertotaulujen varmentaminen jakolasku (1- numeroinen jakaja) murtoluvun ja desimaaliluvun käsite samannimisten murtolukujen yhteen ja vähennyslasku desimaalilukujen yhteen ja vähennyslaskua (allekkain ja päässä) lämpömittari, negatiivisen kokonaisluvun käsite, erilaisten ongelmien tutkiminen esim. taulukoimalla tai laatimalla lista ALGEBRA JA FUNKTIOT lukujonojen tulkitseminen ja täydentäminen tai jatkaminen lausekkeen käsite, yksinkertaisten lausekkeiden kirjoittaminen ja tulkitseminen) sulkeiden käyttö lausekkeen arvon laskeminen vaiheittain helppojen yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä GEOMETRIA suurennoksia ja pienennöksiä (ruutumittakaava) symmetria suoran suhteen ympyrä ja sen osat 1. osaa muodostaa ja käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä 2. osaa käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia laskutaitoja ja ratkaista niiden avulla matemaattisia ongelmia 3. harjaantuu löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita 4. harjaantuu perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille 5. harjaantuu esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta 6. osaa käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia sääntöjä ja noudattamaan ohjeita 7. harjaantuu keskittyneessä ja pitkäjänteissä työskentelyssä sekä ryhmässä toimimisessa

26 kulman suuruus ja kulmien luokittelua kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen mittaamisen periaatteen vahvistaminen mittayksiköiden käyttö (3.lk ja tonni, sekunti mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen 8. ymmärtää säännöllisen harjoittelun merkityksen matematiikan oppimisessa 9. on aktiivinen ja oma-aloitteinen oppimistapahtumassa 26 TIETOJEN KÄSITTELY, TILASTOT JA TODEN- NÄKÖISYYS tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista diagrammien tulkinta ja piirtäminen koordinaatiston käyttöä keskiarvon käsite ja laskeminen todennäköisyyden alkeita 10. harjaantuu vihkotyöskentelyssä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta tilastojen tulkintaa ja keräämistä (jätehuollon järjestelyt koulussa: tarkkailua ja tilastointia), AI, YLT, BG, LI Viestintä ja mediataito diagrammien laatimista taulukkolaskennalla, ATK, KU Turvallisuus ja liikenne tietojen keräämistä, taulukoiden ja diagrammien laadintaa liikenneasioista, YLT, BG, LI OPPIAINE: Matematiikka VUOSILUOKKA: 5 LUVUT JA LASKUTOI- MITUKSET kymmenjärjestelmän varmentaminen lukualue lukujen luokittelua ja järjestämistä yhteen ja vähennyslaskuharjoittel ua päässälaskuna ja allekkain (sovellukset) kertolaskuharjoittelua päässälaskuna ja allekkain (sovellukset) jaollisuus, 2- numeroinen jakaja murtoluvun supistaminen 1. osaa muodostaa ja käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä 2. osaa käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia laskutaitoja ja ratkaista niiden avulla matemaattisia ongelmia

27 murtoluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla desimaaliluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla, tuhannesosat prosenttiluvun käsite ja yhteys murto ja desimaalilukuun pyöristäminen (100, 1000, ), desimaaliluvun pyöristäminen koordinaatiston käyttöä erilaisten ongelmien tutkiminen jollakin systemaattisella menetelmällä 3. löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita 4. osaa perustella toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille 27 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi osaa noudattaa sääntöjä. Luvut, laskutoimitukset ja algebra ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia.

28 Geometria 28 osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä. Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen. VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen (Opetussuunnitelman perusteet 2004). OPPIAINE: Matematiikka VUOSILUOKKA: 6 LUVUT JA LASKUTOI- MITUKSET kymmenjärjestelmän varmentaminen lukualue miljardiin lukujen luokittelua ja järjestämistä jaollisuussääntöjä murtolukujen supistaminen ja laventaminen ja desimaaliluvun esittäminen murtolukuna kertominen murto ja desimaaliluvulla lausekkeiden sieventäminen prosenttilasku: prosentti-käsite, -kerroin, -arvon laskeminen, -luvun laskeminen, alennukset pyöristäminen, arviointi laskimen käyttö (suuruusluokkavertailua, yh- 1. osaa muodostaa ja käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä 2. osaa käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia laskutaitoja ja ratkaista niiden avulla matemaattisia ongelmia 3. löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita

29 distelmä: kynä/vihko/laskin) aikalaskut, aikaväli 4. osaa perustella toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille 29 ALGEBRA JA FUNKTIOT sulkeiden käyttö yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä lukujonon tulkitseminen ja kirjoittaminen säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia EI lausekkeen sieventäminen EI laskemista kirjaimilla 1. osaa esittää kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta 2. osaa käyttää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia sääntöjä ja noudattaa ohjeita GEOMETRIA mittaamisen periaatteen vahvistaminen mittakaavan laskeminen kartan mittakaava suorakulmaisen särmiön ja kuution tilavuus tilavuuden yksiköt litran ja kuutiodesimetrin yhteys ajan yksiköiden kertaus aikavälin laskeminen mittaustuloksen arviointia tuloksen pyöristäminen 1. osaa työskennellä keskittyneesti ja pitkäjänteisesti ja toimia ryhmässä 2. ymmärtää säännöllisen harjoittelun merkityksen matematiikan oppimisessa 3. on aktiivinen ja oma-aloitteinen oppimistapahtumassa 4. osaa vihkotyöskentelyn TIETOJEN KÄSITTELY, TILASTOT JA TODEN- NÄKÖISYYS tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen (kuvat, taulukot, diagrammit) sektoridiagrammin tulkinta todennäköisyydestä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys tilastotulkintoja erilaisten maiden elinoloista, AI, MN Viestintä ja mediataito diagrammien laatimista taulukkolaskennalla, ATK, KU Turvallisuus ja liikenne tietojen keräämistä, taulukoiden ja diagrammien laadintaa liikenneasioista, AI, BG, MN, LI

30 Ympäristö- ja luonnontieto VUOSILUOKAT 1-4 Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta.(opetussuunnitelman perusteet 2004). Vuosiluokat 3-6 Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään sekä luontoa että rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä sekä terveyttä ja sairautta. Opetuksessa on tärkeää tutkiva ja ongelmakeskeinen lähestymistapa, jossa lähtökohtana ovat oppilaan oma ympäristö ja siihen, sekä häneen itseensä liittyvät asiat. Näiden pohjalta oppilaalle tulisi syntyä myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Opiskelutilanteissa pyritään ottamaan huomioon oppilaan aikaisempia tietoja, taitoja ja kokemuksia. Oppiaineeseen liittyviä asioita ja ilmiöitä opiskellaan mahdollisuuksien mukaan maastossa. Varsinkin biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Maantiedon opetuksen tulee laajentaa oppilaan maailmankuvaa niin, että hän saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta ympäri maailmaa. Tämän avulla luodaan pohjaa kansainvälisyydelle ja suvaitsevaisuudelle. Samalla tuetaan oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi.(opetussuunnitelman perusteet 2004).

31 31 OPPIAINE: Ympäristö- ja luonnontieto VUOSILUOKKA: 3 Eliöt ja elinympäristöt - Lähiympäristön tavallisia eliölajeja, pihakasvit - tunnistaminen - kuvaileminen - luokittelu - Kasvin rakenne - juuri - varsi - lehti - kukka - hedelmä - Eläimen rakenne - Selkärangattomat ja selkärankaiset, nisäkäs, lintu, matelija, hyönteinen - Erilaisia elinympäristöjä - pihapiiri - lähimetsä - puisto - Luonto eri vuodenaikoina Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana Asuinympäristö - luonnonympäristö - rakennettu ympäristö Kotiseutu ja oma maakunta oppii tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja tunnistaa lähiympäristön keskeistä eliölajistoa osaa luokitella eliöitä niiden ominaisuuksien perusteella osaa jaotella eläimet selkärankaisiin ja selkärangattomiin osaa kuvata erilaisten elinympäristöjen piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eri eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin oppilas osaa kuvata erilaisia asuinympäristöjä oppilas osaa kertoa omaan kotikuntaansa liittyviä asioita Aihekokonaisuus 5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta AK5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta AK5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta AK2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - oma kulttuuri - kotiseudun kulttuuri - sukupolvien ketju Kartta - erilaisia karttoja, kutenopas-, osoite-, tieja merikartta - karttamerkkejä ja kartta-värit: pelto, tie, vesi, mäki, kuoppa rakennus, lehti-, kuusi- ja mäntymetsä - kohteen etsiminen kartalta: hakuruudukko - tutustuminen maailman karttaan oppilas ymmärtää, että kartta on pienennetty ilmakuva kohteestaan oppilas osaa tulkita ja piirtää yksinkertaisia karttoja oppilas osaa etsiä kartalta tietyn kohteen karttamerkkien ja hakuruudukon avulla