Kiteen kaupungin talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiteen kaupungin talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2017"

Transkriptio

1 Kiteen kaupungin talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma KV

2 Sisällys 1 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Toimintaympäristö Kansantalouden kehitys Kuntatalouden kehitys Keski-Karjalan ja Kiteen kaupungin alueen kehitys Kuntarakennelain velvoittaman selvityksen laatiminen Muutokset ja kehittämistarpeet kuntien yhteistoiminnassa Muutokset Kiteen kaupungin ja kuntakonsernin hallinnossa ja organisaatiossa KITEEN KAUPUNGIN KUNTASTRATEGIA TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT Yleistä Suunnitelmavuodet Toimintatuotot ja kulut Verotulot Valtionosuudet Henkilöstö Henkilöstömäärä Henkilöstöpolitiikka Investoinnit Vieras pääoma Oma pääoma/edellisten tilikausien alijäämät TALOUSARVION HYVÄKSYMINEN, RAKENNE JA SITOVUUS Talousarvion sitovuus Tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat Kiteen kaupungissa ALIJÄÄMÄN KATTAMISVELVOLLISUUS JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN KITEEN KAUPUNGIN KONSERNI Konserniyhteisöille asetetut tavoitteet... 13

3 7 TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSOSA KÄYTTÖTALOUSOSA Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Kaupunginhallitus Yleishallinto Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Opetus- ja kulttuuritoimen hallinto Varhaiskasvatus Peruskoulutus Toisen asteen koulutus Kirjastopalvelut Vapaa-aikapalvelut Perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaali- ja perhepalvelut Terveyspalvelut Ikäihmisten palvelut Ympäristölautakunta Rakentaminen ja ympäristön valvonta Tekninen lautakunta Hallinto, kaavoitus ja tukipalvelut Toimitilat Kuntatekniikka INVESTOINTIOSA HENKILÖSTÖLIITE KESÄLAHDEN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN YHDISTYMISSOPIMUS... 84

4 1 1 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 1.1 Toimintaympäristö Kansantalouden kehitys Maailmanlaajuinen talouden epävarmuus jatkuu edelleen. Korkotaso on jo vuosien ajan ollut historiallisen alhainen, eikä merkittäviä tasomuutoksia ole odotettavissa ainakaan ensi vuoden aikana. Pitemmällä aikavälillä korkojen odotetaan kuitenkin nousevan. Suomen Pankin viimeisimpien arvioiden mukaan Suomen vuoden 2013 talouskasvu olisi vielä negatiivinen ollen -0,8 prosenttia. Lähes kaikki tutkimuslaitokset ovat joutuneet heikentämään kasvuennusteitaan vuoden kuluessa kun käännettä parempaan ei ole odotuksista huolimatta tapahtunut. Vuonna 2014 bruttokansantuote kasvaisi Suomen Pankin ennusteen mukaan 0,9 prosenttia ja vuonna ,8 prosenttia. Joidenkin ennusteiden mukaan vuoden 2007 bruttokansantuotteen taso saavutettaisiin Suomessa vasta vuonna Valtion vuoden 2014 budjetin valmistelua on leimannut epävarmuus euroalueen talouden kehityksestä sekä Suomen luottoluokituksen kehityksestä. Eurokriisistä huolimatta Suomen työllisyystilanne pysyi vuoteen 2012 saakka kohtalaisena. Vuoden 2012 lopulla työllisyystilanne alkoi kuitenkin heikentyä ja työttömyyden kasvu on vain kiihtynyt vuoden 2013 aikana. Työllisyyden odotetaan kääntyvän hieman parempaan suuntaan vuoden 2014 aikana. Kasvun odotetaan kuitenkin olevan hyvin hidasta Kuntatalouden kehitys Kuntatalous kiristyy entisestään. Kuntien kannalta haastavaa valtion budjetissa on valtionosuuksien pieneneminen vuodesta Laskennallisesti tämä tarkoittaa Suomen Kuntaliiton laskelmien mukaan 1,25 prosenttiyksikön keskimääräistä muutosta veroprosentissa. Kunnallisveron tuoton odotetaan kasvavan vain hieman vuodesta Vuodeksi 2014 yhteisöveroprosenttia on pienennetty, mutta tämä on luvattu kompensoida kunnille korottamalla kuntien jako-osuutta. Täsmällinen jako-osuus on vielä vahvistamatta, mutta yhteisöveron tuoton odotetaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla. Kiinteistöverojen tuoton odotetaan olevan vuonna 2014 huomattavasti aikaisempia vuosia korkeampi kiinteistöjen verotusarvossa tapahtuvien muutosten vuoksi. Kiinteistöveron merkitys kuntataloudelle on kuitenkin varsin pieni. Käynnissä olevat kunta- ja palvelurakenneuudistukset vaikuttavat toteutuessaan merkittävästi lähivuosina kuntien toimintaan ja talouteen Keski-Karjalan ja Kiteen kaupungin alueen kehitys Keski-Karjalan seutukunta Keski-Karjalan seutukuntaan kuuluvat Kiteen kaupunki, Rääkkylän kunta ja Tohmajärven kunta. Vuoden 2013 alusta Kesälahden kunta liittyi Kiteen kaupunkiin.

5 2 Väestö ja sen muutokset Kiteen väkiluku on vähentynyt 2000-luvulla 0,9-1,6 % vuosittain. Väkiluku on absoluuttisesti vähentynyt lähes 1800 henkilöllä vuodesta 2001 vuoteen Syyskuussa 2013 Kiteen asukasluku oli henkilöä, vähennystä vuoden alkuun 118 henkilöä. Keski-Karjalassa vastaava luku oli henkilöä (-154) ja Pohjois-Karjalassa (- 208). Samalla kun väestönmäärä pienenee, väestön ikärakenne muuttuu ja ikääntyvien osuus kasvaa. Huoltosuhde heikkenee koko ajan. Toisaalta väestö pysyy entistä vanhemmaksi toimintakuntoisena. Joka tapauksessa väestön ikärakenteen muutos aiheuttaa kaupungin palvelujen järjestämiselle paineita. Kaupungin toimintatapoja, toimintamalleja, palvelurakennetta ja - verkkoa on uudistettava ja tehostettava. Työllisyys ja työpaikat Keski-Karjalassa on lähes 1200 yritystä, Kiteellä niistä on 740 (62 %), Rääkkylässä 170 (14 %) ja Tohmajärvellä 280 (24 %). Teollisuustyöpaikkoja vuoden 2012 lopussa oli Keski- Karjalassa 1170 kpl ( - 25 eli 2,1 % ed. vuosi). Kiteellä näistä oli 952 kpl ( -20 eli 2,1 %). Kiteen seutu on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2013 loppuun. Päätös saatiin, kun vuonna 2011 Puhos Board Oy:n konkurssin myötä alue menetti 200 työpaikkaa, kun otetaan huomion välillisetkin vaikutukset. Keski-Karjalan alueelle on haettu ÄRMjatkoaikaa vuosille Työ- ja elinkeinoministeriön päätös asiasta saadaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Kiteen työttömyysaste syyskuun 2013 lopussa oli 14,6 % ( ed.vuosi 13,2 % )ja Keski- Karjalassa 15,8 % (ed. vuosi 14,2%). Pohjois-Karjalan työttömyysaste oli 14,5 % ( 12,5 %) ja koko maan työttömyysaste 10,9 % ( 8,9 %) vastaavana ajankohtana. Työllisyystilanne on heikentynyt koko maassa. Työttömiä Kiteellä syyskuun 2013 lopussa oli 709 henkilöä ( 54 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten), joista naisia 336 ja miehiä 373. Työttömistä yli 50-vuotiaita on enemmän kuin puolet. Kiteen vahvuuksia on hyvä työpaikkaomavaraisuus ollen yli 100 %. Kiteen ohella vain Joensuu, Outokumpu ja Nurmes Pohjois-Karjalan kunnista yltävät yli 100 % työpaikkaomavaraisuuteen. Keski-Karjalan työpaikkaomavaraisuus on hieman alle 100 %. Elinkeinotoiminnan kehitys Keski-Karjalassa yritysten liikevaihto kasvoi parhaiten koko maakunnassa , lähes 7 % ja vienti kasvoi lähes 12 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Toimialoista rakentaminen, koneiden ja laitteiden valmistus, puun sahaus sekä liike-elämän palvelut ovat kasvaneet parhaiten. Toimialojen väliset erot ovat suuret. Keski-karjalaisten yritysten työpaikkojen määrä laski vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,8 % edelliseen vuoteen verrattuna.

6 3 1.2 Kuntarakennelain velvoittaman selvityksen laatiminen Kuntarakennelaki tuli voimaan Lakiin sisältyy säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Kiteen kaupunginvaltuusto päätti , että kuntarakennelain 15 :n velvoittama selvitys tehdään Kiteen kaupungin sekä Rääkkylän ja Tohmajärven kuntien kesken. Tohmajärven kunnanvaltuusto päätti tehdä lain edellyttämän selvityksen, johon Kiteen ja Rääkkylän lisäksi kuuluvat Joensuun kaupunki ja Ilomantsin kunta. Rääkkylän kunnanvaltuusto päätti hakea poikkeamista kuntarakennelain mukaisesta selvitysalueesta eikä osallistu rakennelaissa määriteltyihin selvityksiin. 1.3 Muutokset ja kehittämistarpeet kuntien yhteistoiminnassa Vuodelle 2014 ei ole päätöksiä eikä suunnitelmia muutoksista Kiteen ja muiden kuntien välisessä yhteistoiminnassa. Voimassa olevat yhteistoimintasopimukset jatkuvat ennallaan. 1.4 Muutokset Kiteen kaupungin ja kuntakonsernin hallinnossa ja organisaatiossa Kiteen kaupungin organisaatiorakenne on yksinkertainen, koska kaupungissa ei ole liikelaitoksia eikä taseyksiköitä. Uudistamistarvetta on johtamisjärjestelmään ja yleisesti hallinnon tehostamiseen virtaviivaistamalla sitä. Vuoden 2014 alussa valmistellaan uusi hallintosääntö, johon sisällytetään loppuvuonna 2013 valmisteltavat organisaatiomuutokset keskushallintoon, perusturvaan ja sivistystoimeen. Keskushallintoa kevennetään. Hallintojohtajan virkaa ei täytetä toistaiseksi. Talousjohtajan ja hallintojohtajan tehtävät keskitetään yhdelle viranhaltijalle. Samalla muilla keskushallinnon järjestelyillä vahvistetaan hallinnonvalmistelua. Loppuvuodesta 2014 tehdään lopullinen ratkaisu virkajärjestelyistä. Yhteiskuntasuhdejohtajan virka lakkautetaan ja tehtävät järjestellään uudelleen. Kehitysjohtajan virka muutetaan henkilöstöpäällikön viraksi ja tehtäväkuva muutetaan alkuvuodesta. Viestinnässä ollut 1,2 henkilön työpanos muutetaan 0,2:een keventäen näin hallintoa. Osa-aikaisen erityisasiantuntijan virkasuhde päättyy keväällä ja tehtävät järjestellään uudelleen. Lisäksi henkilöstöhallintoa kevennetään siten, että henkilöstösuunnittelijan keskushallinnossa ollut 50 % osuus siirretään perusturvakeskukseen. Tehtävät järjestellään uudelleen. Perusturvakeskuksen johtaminen uudistetaan. Asia valmistellaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Tavoitteena on johtamisen terävöittäminen ja hallinnon keventäminen. Henkilöstöorganisaatiota kevennetään merkittävien säästöjen aikaansaamiseksi. Sivistysjohtajan virkaa ei laiteta ulkoiseen hakuun. Sivistysjohtajan virkajärjestelyt ja siihen liittyvät muut järjestelyt valmistellaan siten, että ne hoidetaan nykyresurssein.

7 4 2 KITEEN KAUPUNGIN KUNTASTRATEGIA Kiteen voimassaoleva kuntastrategia on hyväksytty Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin allekirjoittamassa yhdistymissopimuksessa. Kesälahden kunnanvaltuusto hyväksyi sopimuksen ja Kiteen kaupunginvaltuusto Keskeinen strateginen tavoite on muodostaa Kiteestä vahva peruskunta. Muita strategisia tavoitteita ovat (suora lainaus): 1. Elinkeino ja elinvoima Uuden kunnan yritys- ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistetaan ja kärkialoilla (puutuote- ja metalliteollisuus, ympäristöliiketoimi sekä matkailu ja maaseutuelinkeinot). 2. Palvelut ja tuotantotavat Palvelut järjestetään tuloksellisesti ( =tuottavuus, tehokkuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus) uusia toimintatapoja ja teknologiaa hyödyntäen. 3. Talous ja tuottavuus Uusi kunta on taloudellisesti vahva ja riittävän kilpailukykyinen kohtaamaan tulevaisuuden haasteet toimintaympäristössä. 4. Yhdyskuntarakenne ja ympäristö Nykyinen yhdyskuntarakenne pidetään elävänä ja toimivana sekä ympäristön monimuotoisuutta hyödynnetään kestävällä tavalla. 5. Henkilöstö Henkilöstön osaamista vahvistetaan ja sitoutumista tuetaan uuden kunnan tehtäviin 6. Demokratia ja johtaminen Uuden kunnan yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta sekä paikallista identiteettiä tuetaan. 7. Uuden kunnan toteutumisen arviointi Uuden kunnan toimivuutta arvioidaan eri sidosryhmien näkökulmista arviointisuunnitelman mukaan. Talouden ja tuottavuuden tavoitteet kuntastrategian mukaan ja niiden toteutuminen Uuden kunnan taloudenhoidossa noudatetaan vastuullisuutta, suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä siten, että tavoitteen mukainen terve kuntatalous toteutuu. Talouden tavoitteena on, että vuosikate kattaa poistot ja puolet investointimenoista katetaan ylijäämistä. Tämä ei ole toteutunut vuosina 2012 eikä toteudu vuonna Vuosikate kattaa poistot vuonna 2014, mutta nettoinvestointimenot joudutaan rahoittamaan lainarahoituksella. Eläke- ja muu luonnollinen poistuma hyödynnetään palvelujen järjestämisessä ja henkilöstösuunnittelussa.

8 5 Tilanne Kiteellä on olennaisella tavalla muuttunut, koska taloudellinen tulos vuosilta on 5 milj. euroa heikompi, mitä vielä noin 1 ½ vuotta sitten kuntaliitosselvityksessä (maaliskuu 2012) arvioitiin. Näin ollen strategia otetaan uudelleen valmisteluun vuoden 2014 alussa siinä yhteydessä kun valmistellaan kuntalain tarkoittama talouden tasapainottamisohjelma ja toimenpideohjelma. 3 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 3.1 Yleistä Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion raamin vuodelle Raamin mukaan tilikauden tulostavoite oli 0,1 milj. euroa. Tältä pohjalta talousarvio valmisteltiin ja lautakunnat antoivat talousarvioesitykset. Talousarvioesityksen tilikauden tulos oli 0,3 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman, joka ulottuu vuoteen Tasapainottamisohjelman mukaan vuoden 2014 tilikauden tuloksen piti olla 5,4 milj. euroa. Valtuuston iltakoulun evästyksen mukaisesti talousarvio avattiin ja lähetettiin uudelleen valmisteltavaksi, koska elokuussa hyväksytty raami ja talousarvioesitys poikkesivat merkittävästi (yli 5 milj. euroa) valtuuston hyväksymästä tasapainottamisohjelmasta. Tavoitteeksi asetettiin 2,5 milj. euron leikkaus tehtyihin esityksiin. Tavoitteena oli siten lähes 3 milj. euron tulos vuodelle Ohjeistuksessa painotettiin rakenteellisia, pysyviä säästöjä. Kokoon saatiin yhteensä 1,5 milj. euron toimintakatteen leikkaus vuodelle Tavoitteesta jäätiin 1 milj. euroa. Tilikauden tulos vuoden 2014 talousarviossa on 1,78 milj. euroa. Kumulatiivinen alijäämä vuoden 2012 lopussa on 12,6 milj. euroa ja vuoden 2013 lopussa arviolta lähes 14 milj. euroa. Vuoden 2014 lopussa kumulatiivista alijäämää olisi jäljellä vielä yli 12 milj. euroa. Vuodeksi 2014 palkkoja on tarkastettu yhdellä prosentilla edellisvuodesta. Vuoden 2014 talousarvion valmistelua on vaikeuttanut se, että vuoden 2013 talousarviossa on puuttunut joitakin määrärahoja tai ne ovat olleet riittämättömät. Nämä virheet ovat tulleet esille talousarvion avaamisen yhteydessä. Virheellinen tieto oli viety myös vuoden 2014 talousarvioon. Nämä on nyt korjattu ja se on merkinnyt menojen lisäystä. Suurimpana atk-kulut, joita puuttui noin euroa. Tulevina vuosina talousarvion valmisteluun kiinnitetään kasvavaa huomiota Suunnitelmavuodet Suunnitelmavuodet on tässä asiakirjassa esitetty samansuuruisina kuin vuoden 2014 talousarvio. Alkuvuodesta 2014 laaditaan talouden tasapainottamis- ja toimenpideohjelma, jonka hyväksymisen yhteydessä suunnitelmavuoden päivitetään.

9 6 3.2 Toimintatuotot ja kulut 3.3 Verotulot Vuonna 2014 toimintakulut yhteensä 87,1 milj. euroa pienentyvät vuoden 2013 muutetusta talousarviosta 0,8 milj. euroa eli 0,9 %. Toimintatuotot 20,7 milj. euroa pysyvät lähes vuoden 2013 tasolla, kasvua 0,2 milj. euroa eli 0,9 %. Toimintakate 66,5 milj. euroa paranee vuoden 2013 muutetusta talousarviosta 0,9 milj. euroa eli 1,5 %. Kuntien ja kaupunkien verotulot koostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Kiteen kaupunginvaltuusto on määrännyt vuoden 2014 kunnallisveroprosentiksi 22,5. Vuonna 2013 se oli 21,5 prosenttia. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrättiin 1,00 prosenttia, vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentiksi 0,60 prosenttia, muun asunnon kiinteistöveroprosentiksi 1,10 prosenttia. Yleishyödyllisten yhteisöt on vapautettu kiinteistöverosta. Vuonna 2012 Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnan yhteenlasketut verotulot olivat noin euroa. Vuoden 2013 talousarviossa verotuloiksi arvioitiin euroa eli vain hieman edellisvuotta enemmän. Vuoden 2014 verotuloiksi arvioidaan euroa. Kunnallisveron nostosta huolimatta verotulot kasvaisivat vain 2,7 prosenttia edellisvuodesta. 3.4 Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistunut vuoden 2010 alusta. Valtionosuus maksetaan valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin laskennallisiin kustannuksiin. Ns. yhden putken valtionosuuksiin on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen ja kuntien kulttuuritoimen valtionosuudet sekä entinen yleinen valtionosuus. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus käsitellään järjestelmässä yhtenä eränä. Laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään kuuluvat seuraavat osat: yleisen osan määräytymisperusteet sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja laskennalliset kustannukset taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet erityisen harvan asutuksen, saaristoisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosien määräytymisperusteet valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Yhden putken mallin ulkopuolelle jäävät opetusministeriössä edelleen päätettävät valtionosuudet. Näitä muita opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ovat lukion, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulun, kansalaisopiston, taiteen perusopetuksen, liikunnan, nuorison, museoiden, teattereiden ja orkestereiden ylläpitäjille maksettava valtionosuus. Kunnille maksettavasta valtionosuudesta vähennetään ylläpitäjäjärjestelmän omarahoitusosuus. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on kiinteä osa valtionosuusjärjestelmää. Lainsäädännöllisesti tasaus sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.

10 7 3.5 Henkilöstö Henkilöstömäärä Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen määräytymisessä tapahtui merkittävä muutos vuoden 2012 alusta, kun hallitusohjelman mukaisesti tasauksen perusteena olevan laskennallisen verotulon määräytymistä muutettiin. Vuoden 2012 alusta alkaen kunnan laskennallinen kiinteistöverotulo ei enää sisälly laskennalliseen verotuloon, jota käytetään valtionosuuden tasauksen perusteena. Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Hallitusohjelman mukaan osana kuntauudistusta myös valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Valtionosuusjärjestelmän uudistustyö käynnistetään vuoden 2012 aikana tavoitteena, että uusi valtionosuusjärjestelmä on käytössä vuonna Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnan vuoden 2012 yhteenlasketut valtionosuudet olivat euroa. Kiteen valtionosuudet kasvoivat vuodesta 2011 peräti 4,4 milj. euroa, 20 %. Vuonna 2013 Kiteen kaupungin valtionosuuksien arvioidaan olevan euroa, johon sisältyy ylimääräisenä eränä kuntaliitoksesta johtuva euron yhdistymisavustus. Vuonna 2014 valtionosuuksien arvioidaan olevan yhteensä euroa sisältäen euroa yhdistymisavustusta. Suunnitelmavuosina valtionosuuksien arvioidaan kehittyvän varsin maltillisesti. Vuonna 2015 valtionosuuksiin sisältyy viimeinen euron erä yhdistymisavustuksesta. Tämän vuoksi vuoden 2016 valtionosuuksien arvioidaan olevan edellisvuotta pienemmät. Vakituisen henkilöstön määrä vuosina Yleishallinto Sivistyskeskus Perusturva Tekninen YHTEENSÄ

11 8 Oheisessa taulukossa on esitetty v ja v yhdistettynä Kiteen ja Kesälahden henkilöstömäärät. Yleishallinnon alle on lisätty Tilike-kuntatilitoimiston henkilöstö ja vuoden 2011 osalta ruokapalveluhenkilöstö. Määräaikainen henkilöstö Määräaikainen Sijainen Työllistetty Oppisopimus Yhteensä Yleishallinto Sivistyskeskus Perusturva Tekninen YHTEENSÄ Kiteen kaupungilla on yhteensä 743 henkilöä työ- tai virkasuhteessa. Tämä luku on tehty arvio, joka voi muuttua esimerkiksi sijaistilanteen muuttuessa. Henkilöstöstä on esitetty tarkempi erittely nimikkeittäin talousarvion liitteenä Henkilöstöpolitiikka Kiteen kaupungin tärkein voimavara palvelujen tuottamiseksi on henkilöstö. Henkilöstökulut vuoden 2014 talousarviossa ovat yhteensä euroa. Työhyvinvointi lisää työn tuottavuutta. Kiteen kaupunki tarjoaa henkilöstölleen tyhy-toimintaa sekä tukee henkilöstön työpaikkaruokailua. Lisäksi kaupungin henkilöstöllä on mahdollisuus lakisääteistä laajempaan työterveyshuoltoon, johon kuuluvat muun muassa työterveyspainotteinen sairaanhoito ja erikoislääkärikonsultaatiot. Henkilöstökustannuksia on mahdollista hallita merkittävästi sekä eläköitymisen hyödyntämisellä sekä ehkäisemällä ennenaikaisia eläköitymisiä, joista seuraa usein suuria varhe-maksuja. Lisäksi työnantajalla on mahdollisuus hallita henkilöstökuluja sairauspoissaoloihin vaikuttamalla.

12 9 Eläke-ennuste toimialoittain v Yleishallinto Sivistyskeskus Perusturva Tekninen YHTEENSÄ Opettajissa ennustettavuus hankalaa, koska opettajien henkilökohtainen eläkeikä vaihtelee ikävuoden välillä. Kiteen kaupungilla on käytössä KAARI-malli, joka on varhaisen puuttumisen malli. Mallin avulla on pystytty tunnistamaan henkilöstön kuormitustekijöitä ajoissa ja auttamaan henkilöstön työssä jatkamista. KAARI-mallin mukaisia toimenpiteitä jatketaan edelleen vuonna 2014 ja mallin perehdytystä jatketaan. Sairauspoissaoloihin on mallin käyttöönoton jälkeen kiinnitetty erityistä huomiota ja työtä sairauspoissaolojen vähentämiseksi jatketaan edelleen. Sairauspoissaolojen kehitys vuodesta 2011 vuoteen 2012 oli suotuisaa, mutta vuodesta 2012 vuoteen 2013 kehitys on ollut negatiivista. Tavoite on vähentää sairauspoissaolopäiviä 6 % vuositasolla. Sairauspoissaolojen kehitys vuosina * Poissaolot/työpäivät Muutos ed. vuoteen pv/% pv/-30,9 % 834 pv/12,3 % - Poissaolopv/vakituiset 16,4 pv 11,6 pv 13,9 pv

13 10 Poissaolot/kalenteripäivät Muutos ed. vuoteen pv/% /-27 % 354 pv/3,8 % 3.6 Investoinnit - Poissaolopv/vakituiset 21,6 pv 16 pv 17,8 pv * , taulukossa on yhdistetty Kiteen ja Kesälahden poissaolot vuosina Työnantaja huolehtii henkilöstön ammattitaidon säilymisestä. Vuonna 2013 järjestettiin Tartu Ruoriin muuta kurssi! projektin puitteissa laajamittaista koulutusta esimiehille sekä työyhteisöille. Näissä koulutusprosesseissa esille nousseita asioita on jatkettava edelleen työyhteisöissä siten, että ne tukevat Kiteen kaupungin tavoitteita. Työnantajan koulutusvelvoitteesta tullaan huolehtimaan myös vuoden 2014 aikana erikseen määriteltävällä tavalla. Kiteen kaupungilla ei ole voimassa olevaa henkilöstöstrategiaa. Henkilöstöpoliittisia linjauksia on tehty yksittäisissä päätöksissä. Tavoitteena vuodelle 2014 on, että henkilöstöstrategia hyväksytään yhtä aikaa talousarvion 2015 kanssa. Kiteen kaupungin investoinnit ovat erittäin korkealla tasolla vuosina Näinä vuosina nettoinvestoinnit ovat joka vuosi neljä kertaa suunnitelmapoistoja suuremmat. Tämä tarkoittaa sitä, että tuloslaskelma näyttää liian hyvältä rahoitustarpeeseen nähden. Käytännössä kaikki investoinnit rahoitetaan vieraalla pääomalla. Strategiassa oleva talouden tavoite ei toteudu myöskään vuosina Suurimmat investoinnit vuonna 2014 ovat terveyskeskuksen uudisrakennus ( kustannusarvio 7,7 milj. euroa) ja Arppen koulu ( kustannusarvio 10,8 milj. euroa). Investointimenoihin on varattu talousarviossa 11,8 milj. euron menomääräraha, arvioidut investointitulot 3,4 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 8,7 milj. euroa. 3.7 Vieras pääoma Kiteen lainamäärä on korkealla tasolla ja omavaraisuusaste ( oma pääoma taseen loppusummasta) on heikko ( vuoden 2012 lopussa 31,8 %). Lainamäärä on kasvanut viime vuosina, lainaa on otettu sekä investointeihin että juoksevien kulujan kattamiseen. Lainamäärä oli vuoden 2012 lopussa 24,5 milj. euroa, 2158 euroa/asukas. Alhaisesta korkotasosta huolimatta korkomenot olivat vuonna 2012 yli euroa, puolen tuloveroprosentin tuoton verran. Vuoden 2013 lopussa lainaa on 25 milj. euroa, josta kassalainaa on 6,7 milj. euroa. Vuonna 2014 otetaan uutta pitkäaikaista lainaa 9,8 milj. euroa ja lyhennetään entisiä lainoja 4,9 milj. euroa. Lainamäärä vuoden 2014 lopussa on 30 milj. euroa.

14 Oma pääoma/edellisten tilikausien alijäämät Vuoden 2012 lopussa kaupungilla oli edellisiltä tilikausilta kertynyttä alijäämää yhteensä 12,6 milj. euroa. Tilikauden 2013 ennustetaan muodostuvan alijäämäiseksi. Kertynyt alijäämä vuoden 2013 lopussa on ennusteen mukaan lähes 14 milj. euroa. 4 TALOUSARVION HYVÄKSYMINEN, RAKENNE JA SITO- VUUS Valtuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuusto hyväksyy myös taloussuunnitelman kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi ja rahoitusosa. Kaupungin toiminnassa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain 65 :n mukaan talousarvion sitovia eriä ovat kaupunginvaltuuston hyväksymät toiminnalliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Sitovuustaso päätetään talousarvion hyväksymisen yhteydessä Talousarvion sitovuus valtuustoon nähden tarkoittaa sitä, että asetettua tavoitetta ei saa alittaa eikä annettua määrärahaa ( brutto tai netto) ylittää tai tuloarviota alittaa ilman valtuuston lupaa. Ensisijaisesti määrärahasta ja tavoitteesta vastuussa oleva (t) tilivelvolliset kattavat mahdollisen tarpeen oman sitovan kokonaisuuden sisältä. Jos kattamista ei pystytä tekemään, tilivelvollisten tulee esittää hyvissä ajoin valtuustolle määrärahan tarve, tavoitteen muutos ja esitys miten syntynyt rahoitustarve katetaan. 4.1 Talousarvion sitovuus Kiteen kaupungissa talousarvion sitovuus valtuustoon nähden on seuraava: Käyttötalousosa: Tulosalueen (16 kpl) toiminnalliset tavoitteet ja toimintakate Tuloslaskelmaosa: Verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot, satunnaiset erät ja tilinpäätössiirrot Investointiosa: Yli 1 milj. euron kustannusarvion hanke. ( 6 kpl v. 2014) Sitovia näiden investointien kustannusarvio, määräraha ja tuloarvio. Alle 1 milj. euron kustannusarvion hankkeiden yhteissumma on valtuustoon nähden sitova ( lukuun ottamatta muiden kuin teknisen lautakunnan kalustohankinnat) Kunkin lautakunnan kalustohankintojen yhteissumma valtuustoon nähden sitova. Rahoitusosa: Korollisen lainan muutos

15 Tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat Kiteen kaupungissa Voimassa olevan organisaation mukaan tilivelvolliset Kiteen kaupungissa ovat seuraavat: Kaupunginhallituksen jäsenet, kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja, maaseutupalvelujen päällikkö Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenet, sivistysjohtaja, Arppen koulun rehtori, lukion rehtori, varhaiskasvatuksen päällikkö, kirjastotoimenjohtaja, vapaa-aikapäällikkö Teknisen lautakunnan jäsenet, tekninen johtaja, kiinteistöpäällikkö, kuntatekniikan päällikkö Ympäristölautakunnan jäsenet, ympäristöpäällikkö Perusturvalautakunnan jäsenet, perusturvajohtaja, sosiaali- ja perhepalvelujen päällikkö, johtava lääkäri, terveyspalvelujen päällikkö, ikäihmisten palvelupäällikkö 5 ALIJÄÄMÄN KATTAMISVELVOLLISUUS JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kuntalain 65 :n mukaan Kiteen kaupungin taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään 4 vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kiteen suunnittelukausi on 4 vuotta ja ulottuu v Kiteen vuoden 2013 tilinpäätökseen ei kerry ylijäämää, vaan arvion mukaan kattamaton alijäämä on yli 13 milj. euroa. Suunnittelukaudella emme saa katetuksi alijäämiä. Näin ollen talousarvion yhteydessä pitäisi tuoda yksilöity toimenpideohjelma, jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Tilanne on kuitenkin sellainen, että vuoden 2014 talousarvio avattiin uudelleen valmisteluun marraskuun puolivälissä ja valmistelussa on keskitytty valtuuston evästyksen mukaisesti vuoden 2014 talousarvion leikkaukseen. Yksilöityä toimenpideohjelmaa ja talouden tasapainottamisohjelmaa muille vuosille ( vuodet ) koko alijäämän kattamiseksi ei ehditä valmistella hyvän hallinnon mukaisesti loppuvuonna. Alkuvuodesta ja viimeistään vuoden 2013 tilinpäätöksen valmistumiseen mennessä ( ) toimenpideohjelma ja talouden tasapainottamisohjelma valmistellaan ja tuodaan valtuustolle hyväksyttäväksi. Tarvittaessa kohdistetaan toimia myös vuodelle 2014, koska asetettuun tavoitteeseen ei päästy.

16 13 6 KITEEN KAUPUNGIN KONSERNI Kiteen kaupungin tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt Kiteen kaupunki Tytäryhtiöt Osakkuusyhtiöt Kuntayhtymät Kiteen Kotitalot Oy (100 %) Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (4 %) Kiinteistö Oy Kesälahden Vuokratalot Oy (100 %) Kiteen Lämpö Oy (90 %) Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI (60 %) Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Keski-Karjalan Paikallislehti Oy Kiinteistö Oy Juhanantupa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä (7,04 %) Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (7,64 %) Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä (1,49 %) Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (3,52 %) 6.1 Konserniyhteisöille asetetut tavoitteet Konsernilla tarkoitetaan kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Tytäryhteisö on yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta. Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee mm. päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Kiteen kaupungin konserniohjeet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Konserniohjeet päivitetään v

17 14 Kaupungin konsernijohtoon kuuluvat kuntalain mukaan kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muut hallintosäännössä määrätyt viranomaiset. Kiteen kaupungin hallintosäännössä ei ole määrätty konsernijohtoon muita. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konserniohjauksen välineet ovat omistajapolitiikka, konserniohjeet, tavoite- ja tulossopimukset strategisesti merkittävimpien yritysten kanssa sekä hallitusten nimittäminen. Kaupungin konserniohjeen mukaan valtuusto päättää tytäryhteisöille asetettavista toiminnallista ja taloudellisista tavoitteista kaupungin talousarvion käsittelyn yhteydessä. Ohjeen mukaan kaupungin edustajien tulee pyrkiä siihen, että konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös kaupungin osakkuusyhteisöissä. Kiteen Lämpö Oy Kiteen Lämpö Oy on lämpöenergiaa tuottava ja jakava osakeyhtiö Kiteellä. Yhtiön osakkeista omistaa Kiteen kaupunki 90 % ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 10 %. Kiteen Lämpö Oy on kaupungin strategista omistamista, jonka tehtävänä ei ole tuottaa ensisijaisesti voittoa omistajalleen, vaan tavoitteena on turvata energiahuollon toimintavarmuus, hinnan kilpailukyky sekä energiatoimialan paikallinen kehittäminen. Kiteen kaupungin tärkeä kilpailutekijä on panostukset uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan. Toiminnallinen tavoite Mittari Mittarin tunnusluku Energia mahdollisimman edullisesti ja kilpailukykyisesti asiakkaille Aktiivisuus nykyisen teollisen toiminnan edellytysten ylläpitämisessä ja uuden toiminnan sijoittumisen mahdollistamisessa Tuotto omistajan sijoittamalle pääomalle osinko/v euroa Kiteen Kotitalot Oy ja Kiinteistöosakeyhtiö Kesälahden Vuokratalot Kaupunki vastaa alueen asunto-olojen kehittämisestä. Kaupungin omistuksessa oleva riittävä ja monipuolinen asuntokanta on asuntomarkkinoita tasapainottava ja kaupungin kehityksen kannalta tärkeä tekijä. Kaupungin asuntopolitiikka, maapolitiikka ja maankäytön suunnittelu on asuntorakentamisen kokonaisuus, jonka tulee tukea kaupungin kehittymistä ottaen huomioon asukkaiden hyvinvointi ja elinkeinoelämän tarpeet. Kiteen Kotitalot Oy:n hallitus laati Kiteen kaupunginvaltuuston ja hallituksen edellyttämän talouden tasapainottamissuunnitelman. Se on saatettu kaupunginhallitukselle tiedoksi. Suunnitelmaa on noudatettu pääosin. Yksittäisistä kiinteistöjen korjausten PTS-suunnitelmia ei ole laadittu. Muilta osin suunnitelmaa on noudatettu. Kiinteistöosakeyhtiö Kesälahden Vuokratalojen vuokrataso on yli 20 % korkeampi kuin Kiteen Kotitalot Oy:n asunnoissa.

18 15 Yhdistyssopimuksen mukaisesti, että Kesälahden kunta avustaa vuokrataloyhtiötä eurolla vuonna 2012 ja vuonna 2013 Kiteen kaupunki kohdentaa ja maksaa yhdistysavustuksesta euroa vuokrataloyhtiön talouden tasapainottamiseen. Kiinteistöosakeyhtiö Kesälahden Vuokratalot ei ole laatinut kaupunginvaltuuston edellyttämää talouden tervehdyttämisohjelmaa mennessä. Kiteen kotitalot Oy Toiminnallinen tavoite Mittari Mittarin tunnusluku Hyvät ja turvalliset asuinolot Asiakaskysely 3 (asteikko 1-5) Kohtuullinen vuokrataso Keskineliövuokra /jm3/kk Vuokrataso alle Kelan hyväksymän vuokran keskiarvon Asuntojen tehokas vuokraus Käyttöaste,% 95 % Kiinteistöosakeyhtiö Kesälahden Vuokratalot Toiminnallinen tavoite Mittari Mittarin tunnusluku Hyvät ja turvalliset asuinolot Asiakaskysely 3 (asteikko 1-5) Kohtuullinen vuokrataso Keskineliövuokra /jm3/kk Vuokrataso alle Kelan hyväksymän vuokran keskiarvon Asuntojen tehokas vuokraus Käyttöaste,% 84 % Talouden tervehdyttämisohjelman laatiminenja toimeenpano Ohjelma valmis Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI on Keski-Karjalan kuntien omistama elinkeinoyhtiö, jonka tehtävänä on Keski-Karjalan elinkeinopolitiikan edistäminen, kehittäminen ja toteuttaminen sekä elinkeinoasioiden hoidon ja yhteistoiminnan järjestäminen ja organisoiminen. KETIn toiminta painottuu erityisesti yritysneuvontaan, kehittämishankkeiden toteutukseen sekä seutumarkkinointiin. Perusneuvonta on yrityksille ilmaista. Kehittämishankkeet palvelevat oman toimialansa yrityksiä. Keski-Karjalan kunnat rahoittavat kehitysyhtiön toimintaa vuodesta 2013 lähtien 33 euroa/asukas. Kiteen maksuosuus on 61 % eli euroa v Toiminnallinen tavoite Mittari Mittarin tunnusluku Uusien yritysten määrä Teollisten työpaikkojen lisääminen Asiakkaiden tyytyväisyys yhtiön toimintaan Talous tilikauden tulos 0 euroa

19 16 7 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa ja sen tunnusluvut TA 2013+Muutos TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alij.) Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatulot/Toimintamenot, % 23,3 23,7 Vuosikate, euro/asukas Kertynyt alijäämä, milj. euroa 13,6 11,8 Kertynyt alijäämä, euro/asukas Lainakanta, euro/asukas Asukasmäärä vuoden lopussa Suunnitelmavuodet päivitetään talouden tasapainottamis- ja toimenpideohjelman yhteydessä alkuvuodesta 2014.

20 17 8 RAHOITUSOSA Rahoitusosa TA 2013 TA 2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0 0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat 1.1. Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate* 0,49 0,79 *) Hyvä jos > 2, tyydyttävä jos 1-2, heikko jos < 1

21 18 9 KÄYTTÖTALOUSOSA 9.1 Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Tilivelvolliset: Tarkastuslautakunnan jäsenet Tulosyksiköt: Tarkastustoimi Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunnan tehtävänä on toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimintaa ohjaa Kuntalaki. Kuntalain muutos on valmisteilla ja siten tarkastuslautakunnankin toimintaan voi tulla vaalikauden aikana muutoksia alusta tulee voimaan Kuntalain muutos, jonka mukaan lautakunnan tehtävänä on arvioida, että myös riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. TALOUSARVIO 2014 Menoista pääosa kohdistuu lautakunnan palkkoihin ja palkkioihin ja tarjoukseen perustuvaan ostopalveluna hankittavaan tilintarkastukseen. Toimintatuloja ei ole. Merkittävin riski on tilinpäätöksen valmistumisen viivästyminen ja ajantasaisen kirjanpidon toteutuminen. Toiminnalliset tavoitteet Tulosalueen strateginen tavoite: Kuntalain mukainen arviointikertomus ja tilintarkastus Tulosyksikön tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso Kuntalaissa määrättyjen tehtävien suorittaminen oikea-aikaisesti. Arvioinnin kehittäminen mm. jäsenten koulutuksen ja itsearvioinnin avulla Tunnusluvut Arviointikertomuksen laadinta kesäkuun loppuun mennessä ja tilintarkastuskertomuksen valmistuminen toukokuun loppuun mennessä. Laissa määrättyjen aikarajojen noudattaminen Toiminnan tunnusluvut Tarkastuslautakunnan kokoukset Tilintarkastuspäivien määrä

22 19 Tuloksellisuustavoitteet ja -toimenpiteet Arviointisuunnitelman ja tilintarkastuksen raportoinnin kehittäminen Tulosyksikön tuloksellisuusmittarit Tuloksellisuusmittari: arviointisuunnitelman noudattaminen Tuloksellisuustavoite Toteuma Tavoitetaso Arviointisuunnitelmassa mainittujen asioiden/tehtävien käsittely ja analysointi Kattava asioiden/tehtävien käsittely >90 % Henkilöstösuunnitelmat Määrällinen henkilöstötarve lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Eläkkeelle jääviä, arvio Vapautuvista tehtävistä täytetään Ulkoa ostettu työvoima/ palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut (euroina) Palvelutuotannon ostopalvelut %-osuus suhteessa kok.menoista Henkilöstövuokratyövoima (tunteina) TALOUS Tarkastustoimi TA Muutos TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Tuotot Kulut Toimintakate

23 Kaupunginhallitus Yleishallinto Tilivelvolliset: Kaupunginhallituksen jäsenet, kaupunginjohtaja, hallintojohtaja Tulosyksiköt: Vaalit Luottamushenkilöhallinto Hallintopalvelut Maaseutupalvelut Henkilöstöpalvelut Kehittämis- ja omistajaohjauspalvelut Elinkeinojen kehittäminen Talouspalvelut Rahoituserät Toiminta-ajatus Kaupunkikonsernin johtaminen kaupungin vision ja strategisten tavoitteiden mukaisesti. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Valtakunnassa valmistellaan parhaillaan kuntauudistusta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta (ns. sote-uudistus), jotka tulevat vaikuttamaan toimintaympäristöön suunnitelmakaudella. Myös valtionosuusuudistus voi vaikuttaa kuntien taloudelliseen asemaan. TALOUSARVIO 2014 Yleishallinnon tulosalueen tulosyksiköiden toimintakatteet talousarviossa ovat seuraavat: - vaalit - luottamushenkilöhallinto - hallintopalvelut - maaseutupalvelut - henkilöstöpalvelut - kehittämis- ja omistajaohjaus - elinkeinojen kehittäminen - talouspalvelut - rahoituserät Alkuvuodesta 2014 valmistellaan uusi hallintosääntö sekä talouden tasapainottamis- ja toimenpideohjelma. Vuoden 2014 aikana laaditaan uudet konserniohjeet.

24 21 Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: Elinkeinot ja elinvoima: Uuden kunnan yritys- ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistetaan kärkialoilla 2. Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso 3. Vahva yritys- ja elinkeinoelämän sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristö Pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistettävien työttömyyden vähentäminen Kuntaosuuden pysyminen ennallaan Strateginen tavoite: 2. Palvelut ja tuotantotavat: Palvelut järjestetään tuloksellisesti (=tuottavuus, tehokkuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus) uusia toimintatapoja ja teknologiaa hyödyntäen Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso Talouden seurantajärjestelmän uudistaminen johtamista tukevaksi Strateginen tavoite: Kuukausittainen raportointi Käytössä viimeistään helmikuussa Talous ja tuottavuus: Uusi kunta on taloudellisesti vahva ja riittävän kilpailukykyinen kohtaamaan tulevaisuuden haasteet toimintaympäristössä. Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso 4. Uuden kunnan talous on tasapainossa 2018 loppuun mennessä 5. Kumulatiivisten alijäämän määrä 6. Alijäämä pienenee pienenee vuosittain euroa vuonna Kaupungin omistamia tuottamattomia kiinteistöjä markkinoidaan aktiivisesti 8. Tuottamattomien kiinteistöjen kustannusten pieneneminen 9. Tuottamattomien kiinteistöjen kustannukset ovat euroa pienemmät kuin vuonna 2013 (luku 2013) Strateginen tavoite: 4. Henkilöstö: Henkilöstön osaamista vahvistetaan ja sitoutumista tuetaan uuden kunnan tehtäviin. Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso Perehdytysprosessi kunnossa niin työntekijöiden kuin esimiesten osalta. Perehdytysmateriaali ajan tasalla Perehdytysmateriaalit valmiita mennessä. Strateginen tavoite: 5. Demokratia ja johtaminen: Uuden kunnan yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta sekä paikallista identiteettiä tuetaan. Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso Sisäistä ja ulkoista viestintää kehitetään Intranetin uudistaminen. Sähköisen uutiskirjeen käyttöönoton selvittäminen. Viestintäsuunnitelman laatiminen Uusi Intranet käytössä 2014 loppuun mennessä. Viestintäsuunnitelma valmistuu 2014 loppuun mennessä.

25 22 Tunnusluvut Toiminnan tunnusluvut Elinkeinoelämän kehittämiseen käytetty määräraha euroa/asukas Yleishallinnon kustannukset /asukas Maaseututoimen kautta maksetut tuet, milj. eur 20,8 21,4 21,4 21,4 21,4 Eu-tukea hakeneet tilat, kpl Hankerahoitukset /tila Työllistämiseen käytetyt resurssit /asukas Henkilöstösuunnitelmat 72,49 (netto) 65,52 (netto) Määrällinen henkilöstötarve Vakinainen henkilöstö 35,5 33, Määräaikainen henkilöstö 3 2, Eläkkeelle jääviä, arvio ,5 Vapautuvista tehtävistä täytetään lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv Ulkoa ostettu työvoima/ palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut (euroina) Palvelutuotannon ostopalvelut %-osuus suhteessa kok.menoista Henkilöstövuokratyövoima (tunteina) TALOUS Yleishallinto TA Muutos TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Tuotot Kulut Toimintakate

26 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Opetus- ja kulttuuritoimen hallinto Tilivelvolliset: Sivistyslautakunnan jäsenet, sivistysjohtaja Tulosyksiköt: Sivistystoimen hallinto Toiminta-ajatus Sivistystoimen hallinnon palveluiden järjestäminen laadukkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti yhteistyössä sisäisten ja ulkoisten kumppaneiden kanssa. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Lakkautettua sivistysjohtajan virkaa ei perusteta uudelleen. Tehtävien hoito järjestellään sisäisesti. TALOUSARVIO 2014 Sivistystoimen hallinnon määrärahat sisältävät yhden toimistotyöntekijän henkilöstökulut ja muut normaalit hallintoon liittyvät kulut. Toiminnalliset tavoitteet Tulosalueen strateginen tavoite: Palvelut järjestetään tuloksellisesti uutta teknologiaa ja työnjakoa hyödyntäen. Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso Palveluprosessien tehostaminen. Palveluprosessien päivittäminen Kaikilla tiedossa olevat palveluprosessien kuvaukset Hallinnon tehtävien uudelleen kohdentaminen. Hallinnon kustannukset Hallinnon selkeä ja taloudellinen toimintamalli Tunnusluvut Toiminnan tunnusluvut Opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon kustannukset / asukas ( ) 11,11

27 24 Tuloksellisuustavoitteet ja toimenpiteet Prosessikuvausten uusiminen. Tulosalueen tuloksellisuusmittarit Tuloksellisuusmittari: Oikea-aikaisesti tuotetut opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon palvelut. Tuloksellisuustavoite Toteuma Tavoitetaso Hallinto toimii tehokkaasti ja Hallinnossa keskitytään perustehtäviin. tarkoituksenmukaisesti. Henkilöstösuunnitelmat Määrällinen henkilöstötarve lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Eläkkeelle jääviä, arvio Vapautuvista tehtävistä täytetään Ulkoa ostettu työvoima/ palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut (euroina) Palvelutuotannon ostopalvelut %-osuus suhteessa kok.menoista Henkilöstövuokratyövoima (tunteina) TALOUS Opetus- ja kulttuuritoimen hal. TA Muutos TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Tuotot Kulut Toimintakate

28 Varhaiskasvatus Tilivelvolliset: Sivistyslautakunnan jäsenet, sivistysjohtaja, varhaiskasvatuksen päällikkö Tulosyksiköt: Varhaiskasvatus Toiminta-ajatus Laadukkaiden ja taloudellisesti tuotettujen varhaiskasvatus- ja esiopetuspalvelujen tuottaminen. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Mahdolliset kotihoidontuen jakoperusteissa tapahtuvat muutokset ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaukset. TALOUSARVIO 2014 Varhaiskasvatuksen tulosalue/tulosyksikkö koostuu päiväkotihoidon-, perhepäivähoidon-, leikkitoiminnan ja esiopetuksen palveluista sekä kotihoidon tuesta. Tulosalueen riskit: uusien perhepäivähoitajien rekrytointi eläkkeelle jäävien hoitajien tilalle, riski suurenee suunnitelmakauden loppupuolella. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: 2. Palvelut ja tuotantotavat Palvelut järjestetään tuloksellisesti (=tuottavuus, tehokkuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus) uusia toimintatapoja ja teknologiaa hyödyntäen. 5. Henkilöstö Henkilöstön osaamista vahvistetaan ja sitoutumista tuetaan uuden kunnan tehtäviin. Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso 1. Palvelujen tuloksellisuutta parannetaan perheiden tuentarpeen varhaisella huomioimisella 2. Henkilöstön pedagogisen osaamisen vahvistaminen Vanhemmuutta tukevan työotteen luominen ja käyttöönotto Pedagogisen täydennyskoulutuksen määrä Prosessikuvaus vanhemmuuden tukemisesta varhaiskasvatuksessa Vähintään 3 pv/ tt Tunnusluvut Toiminnan tunnusluvut Päivähoidossa olevien lasten lkm Esiopetuksessa olevien lasten lkm Leikkitoiminnassa olevien lasten lkm Kotihoidontuella olevien lasten lkm Päivähoidon bruttomenot /31.12 hoidossa oleva lapsi

29 26 Esiopetuksen bruttomenot /31.12 hoidossa oleva lapsi Leikkitoiminnan bruttomenot /31.12 hoidossa oleva lapsi Kotihoidontuki /31.12 tuen piirissä oleva lapsi Päiväkotihoito /hoitopäivä Perhepäivähoito /hoitopäivä Leikkitoiminta / hoitopäivä Tuloksellisuustavoitteet ja -toimenpiteet 1. Toiminnan tehostaminen 2. Palveluprosessien kehittäminen 3. Eläköitymisen myötä syntyvät mahdolliset henkilöstösäästöt Tulosalueen tuloksellisuusmittarit Tuloksellisuusmittari: Lasten ja henkilöstön suhdeluku Tuloksellisuustavoite Toteuma Tavoitetaso Lain ja asetuksen mukainen lasten ja henkilöstön suhdeluku toteutuu eri palveluissa Suhdeluku toteutuu perhepäivähoidossa ja alle 3-v päiväkotihoidossa 4 lasta/tt, yli 3-v. kokopäivähoito pk:ssa 7 lasta/tt ja osapäivähoito 13 lasta/tt Henkilöstösuunnitelmat Määrällinen henkilöstötarve lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö 10 8,5 10 8,5 10 8,5 10 8,5 10 8,5 Eläkkeelle jääviä, arvio Vapautuvista tehtävistä täytetään Ulkoa ostettu työvoima/ palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut (euroina) Palvelutuotannon ostopalvelut %-osuus suhteessa kok.menoista 5,5 % 5,6 % 5,6 % 5,6 % 5,6 % Henkilöstövuokratyövoima (tunteina) TALOUS Varhaiskasvatus TA Muutos TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Tuotot Kulut Toimintakate

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2019

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2019 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2019 KH 7.12.2015 348 KV 14.12.2015 120 2 (88) Sisällys 1 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 4 1.1 Toimintaympäristö... 4 1.1.1 Kansantalouden kehitys... 4 1.1.2

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntamarkkinat Helsinki 12.9.2014 Kirsi Mononen, johtava lakimies Kuntatalousohjelma Kuntataloudelle kokonaisuutena oma tasapainotavoite» Menojen ja

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 22.6.2015 Koko kunta - Toteumavertailu Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 1.6.2015 1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kaupunginhallitus 319 11.10.2016 Kaupunginhallitus 377 29.11.2016 Valtuusto 60 15.12.2016 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1026/02.05/2016 KH 11.10.2016 319 Kaupunginhallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Sari Korento kehittämispäällikkö Taloutta koskevat muutosehdotukset Talousarvio ja suunnitelma 111 Talousarviossa

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot