Kiteen kaupungin talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiteen kaupungin talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2017"

Transkriptio

1 Kiteen kaupungin talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma KV

2 Sisällys 1 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Toimintaympäristö Kansantalouden kehitys Kuntatalouden kehitys Keski-Karjalan ja Kiteen kaupungin alueen kehitys Kuntarakennelain velvoittaman selvityksen laatiminen Muutokset ja kehittämistarpeet kuntien yhteistoiminnassa Muutokset Kiteen kaupungin ja kuntakonsernin hallinnossa ja organisaatiossa KITEEN KAUPUNGIN KUNTASTRATEGIA TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT Yleistä Suunnitelmavuodet Toimintatuotot ja kulut Verotulot Valtionosuudet Henkilöstö Henkilöstömäärä Henkilöstöpolitiikka Investoinnit Vieras pääoma Oma pääoma/edellisten tilikausien alijäämät TALOUSARVION HYVÄKSYMINEN, RAKENNE JA SITOVUUS Talousarvion sitovuus Tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat Kiteen kaupungissa ALIJÄÄMÄN KATTAMISVELVOLLISUUS JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN KITEEN KAUPUNGIN KONSERNI Konserniyhteisöille asetetut tavoitteet... 13

3 7 TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSOSA KÄYTTÖTALOUSOSA Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Kaupunginhallitus Yleishallinto Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Opetus- ja kulttuuritoimen hallinto Varhaiskasvatus Peruskoulutus Toisen asteen koulutus Kirjastopalvelut Vapaa-aikapalvelut Perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaali- ja perhepalvelut Terveyspalvelut Ikäihmisten palvelut Ympäristölautakunta Rakentaminen ja ympäristön valvonta Tekninen lautakunta Hallinto, kaavoitus ja tukipalvelut Toimitilat Kuntatekniikka INVESTOINTIOSA HENKILÖSTÖLIITE KESÄLAHDEN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN YHDISTYMISSOPIMUS... 84

4 1 1 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 1.1 Toimintaympäristö Kansantalouden kehitys Maailmanlaajuinen talouden epävarmuus jatkuu edelleen. Korkotaso on jo vuosien ajan ollut historiallisen alhainen, eikä merkittäviä tasomuutoksia ole odotettavissa ainakaan ensi vuoden aikana. Pitemmällä aikavälillä korkojen odotetaan kuitenkin nousevan. Suomen Pankin viimeisimpien arvioiden mukaan Suomen vuoden 2013 talouskasvu olisi vielä negatiivinen ollen -0,8 prosenttia. Lähes kaikki tutkimuslaitokset ovat joutuneet heikentämään kasvuennusteitaan vuoden kuluessa kun käännettä parempaan ei ole odotuksista huolimatta tapahtunut. Vuonna 2014 bruttokansantuote kasvaisi Suomen Pankin ennusteen mukaan 0,9 prosenttia ja vuonna ,8 prosenttia. Joidenkin ennusteiden mukaan vuoden 2007 bruttokansantuotteen taso saavutettaisiin Suomessa vasta vuonna Valtion vuoden 2014 budjetin valmistelua on leimannut epävarmuus euroalueen talouden kehityksestä sekä Suomen luottoluokituksen kehityksestä. Eurokriisistä huolimatta Suomen työllisyystilanne pysyi vuoteen 2012 saakka kohtalaisena. Vuoden 2012 lopulla työllisyystilanne alkoi kuitenkin heikentyä ja työttömyyden kasvu on vain kiihtynyt vuoden 2013 aikana. Työllisyyden odotetaan kääntyvän hieman parempaan suuntaan vuoden 2014 aikana. Kasvun odotetaan kuitenkin olevan hyvin hidasta Kuntatalouden kehitys Kuntatalous kiristyy entisestään. Kuntien kannalta haastavaa valtion budjetissa on valtionosuuksien pieneneminen vuodesta Laskennallisesti tämä tarkoittaa Suomen Kuntaliiton laskelmien mukaan 1,25 prosenttiyksikön keskimääräistä muutosta veroprosentissa. Kunnallisveron tuoton odotetaan kasvavan vain hieman vuodesta Vuodeksi 2014 yhteisöveroprosenttia on pienennetty, mutta tämä on luvattu kompensoida kunnille korottamalla kuntien jako-osuutta. Täsmällinen jako-osuus on vielä vahvistamatta, mutta yhteisöveron tuoton odotetaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla. Kiinteistöverojen tuoton odotetaan olevan vuonna 2014 huomattavasti aikaisempia vuosia korkeampi kiinteistöjen verotusarvossa tapahtuvien muutosten vuoksi. Kiinteistöveron merkitys kuntataloudelle on kuitenkin varsin pieni. Käynnissä olevat kunta- ja palvelurakenneuudistukset vaikuttavat toteutuessaan merkittävästi lähivuosina kuntien toimintaan ja talouteen Keski-Karjalan ja Kiteen kaupungin alueen kehitys Keski-Karjalan seutukunta Keski-Karjalan seutukuntaan kuuluvat Kiteen kaupunki, Rääkkylän kunta ja Tohmajärven kunta. Vuoden 2013 alusta Kesälahden kunta liittyi Kiteen kaupunkiin.

5 2 Väestö ja sen muutokset Kiteen väkiluku on vähentynyt 2000-luvulla 0,9-1,6 % vuosittain. Väkiluku on absoluuttisesti vähentynyt lähes 1800 henkilöllä vuodesta 2001 vuoteen Syyskuussa 2013 Kiteen asukasluku oli henkilöä, vähennystä vuoden alkuun 118 henkilöä. Keski-Karjalassa vastaava luku oli henkilöä (-154) ja Pohjois-Karjalassa (- 208). Samalla kun väestönmäärä pienenee, väestön ikärakenne muuttuu ja ikääntyvien osuus kasvaa. Huoltosuhde heikkenee koko ajan. Toisaalta väestö pysyy entistä vanhemmaksi toimintakuntoisena. Joka tapauksessa väestön ikärakenteen muutos aiheuttaa kaupungin palvelujen järjestämiselle paineita. Kaupungin toimintatapoja, toimintamalleja, palvelurakennetta ja - verkkoa on uudistettava ja tehostettava. Työllisyys ja työpaikat Keski-Karjalassa on lähes 1200 yritystä, Kiteellä niistä on 740 (62 %), Rääkkylässä 170 (14 %) ja Tohmajärvellä 280 (24 %). Teollisuustyöpaikkoja vuoden 2012 lopussa oli Keski- Karjalassa 1170 kpl ( - 25 eli 2,1 % ed. vuosi). Kiteellä näistä oli 952 kpl ( -20 eli 2,1 %). Kiteen seutu on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2013 loppuun. Päätös saatiin, kun vuonna 2011 Puhos Board Oy:n konkurssin myötä alue menetti 200 työpaikkaa, kun otetaan huomion välillisetkin vaikutukset. Keski-Karjalan alueelle on haettu ÄRMjatkoaikaa vuosille Työ- ja elinkeinoministeriön päätös asiasta saadaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Kiteen työttömyysaste syyskuun 2013 lopussa oli 14,6 % ( ed.vuosi 13,2 % )ja Keski- Karjalassa 15,8 % (ed. vuosi 14,2%). Pohjois-Karjalan työttömyysaste oli 14,5 % ( 12,5 %) ja koko maan työttömyysaste 10,9 % ( 8,9 %) vastaavana ajankohtana. Työllisyystilanne on heikentynyt koko maassa. Työttömiä Kiteellä syyskuun 2013 lopussa oli 709 henkilöä ( 54 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten), joista naisia 336 ja miehiä 373. Työttömistä yli 50-vuotiaita on enemmän kuin puolet. Kiteen vahvuuksia on hyvä työpaikkaomavaraisuus ollen yli 100 %. Kiteen ohella vain Joensuu, Outokumpu ja Nurmes Pohjois-Karjalan kunnista yltävät yli 100 % työpaikkaomavaraisuuteen. Keski-Karjalan työpaikkaomavaraisuus on hieman alle 100 %. Elinkeinotoiminnan kehitys Keski-Karjalassa yritysten liikevaihto kasvoi parhaiten koko maakunnassa , lähes 7 % ja vienti kasvoi lähes 12 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Toimialoista rakentaminen, koneiden ja laitteiden valmistus, puun sahaus sekä liike-elämän palvelut ovat kasvaneet parhaiten. Toimialojen väliset erot ovat suuret. Keski-karjalaisten yritysten työpaikkojen määrä laski vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,8 % edelliseen vuoteen verrattuna.

6 3 1.2 Kuntarakennelain velvoittaman selvityksen laatiminen Kuntarakennelaki tuli voimaan Lakiin sisältyy säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Kiteen kaupunginvaltuusto päätti , että kuntarakennelain 15 :n velvoittama selvitys tehdään Kiteen kaupungin sekä Rääkkylän ja Tohmajärven kuntien kesken. Tohmajärven kunnanvaltuusto päätti tehdä lain edellyttämän selvityksen, johon Kiteen ja Rääkkylän lisäksi kuuluvat Joensuun kaupunki ja Ilomantsin kunta. Rääkkylän kunnanvaltuusto päätti hakea poikkeamista kuntarakennelain mukaisesta selvitysalueesta eikä osallistu rakennelaissa määriteltyihin selvityksiin. 1.3 Muutokset ja kehittämistarpeet kuntien yhteistoiminnassa Vuodelle 2014 ei ole päätöksiä eikä suunnitelmia muutoksista Kiteen ja muiden kuntien välisessä yhteistoiminnassa. Voimassa olevat yhteistoimintasopimukset jatkuvat ennallaan. 1.4 Muutokset Kiteen kaupungin ja kuntakonsernin hallinnossa ja organisaatiossa Kiteen kaupungin organisaatiorakenne on yksinkertainen, koska kaupungissa ei ole liikelaitoksia eikä taseyksiköitä. Uudistamistarvetta on johtamisjärjestelmään ja yleisesti hallinnon tehostamiseen virtaviivaistamalla sitä. Vuoden 2014 alussa valmistellaan uusi hallintosääntö, johon sisällytetään loppuvuonna 2013 valmisteltavat organisaatiomuutokset keskushallintoon, perusturvaan ja sivistystoimeen. Keskushallintoa kevennetään. Hallintojohtajan virkaa ei täytetä toistaiseksi. Talousjohtajan ja hallintojohtajan tehtävät keskitetään yhdelle viranhaltijalle. Samalla muilla keskushallinnon järjestelyillä vahvistetaan hallinnonvalmistelua. Loppuvuodesta 2014 tehdään lopullinen ratkaisu virkajärjestelyistä. Yhteiskuntasuhdejohtajan virka lakkautetaan ja tehtävät järjestellään uudelleen. Kehitysjohtajan virka muutetaan henkilöstöpäällikön viraksi ja tehtäväkuva muutetaan alkuvuodesta. Viestinnässä ollut 1,2 henkilön työpanos muutetaan 0,2:een keventäen näin hallintoa. Osa-aikaisen erityisasiantuntijan virkasuhde päättyy keväällä ja tehtävät järjestellään uudelleen. Lisäksi henkilöstöhallintoa kevennetään siten, että henkilöstösuunnittelijan keskushallinnossa ollut 50 % osuus siirretään perusturvakeskukseen. Tehtävät järjestellään uudelleen. Perusturvakeskuksen johtaminen uudistetaan. Asia valmistellaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Tavoitteena on johtamisen terävöittäminen ja hallinnon keventäminen. Henkilöstöorganisaatiota kevennetään merkittävien säästöjen aikaansaamiseksi. Sivistysjohtajan virkaa ei laiteta ulkoiseen hakuun. Sivistysjohtajan virkajärjestelyt ja siihen liittyvät muut järjestelyt valmistellaan siten, että ne hoidetaan nykyresurssein.

7 4 2 KITEEN KAUPUNGIN KUNTASTRATEGIA Kiteen voimassaoleva kuntastrategia on hyväksytty Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin allekirjoittamassa yhdistymissopimuksessa. Kesälahden kunnanvaltuusto hyväksyi sopimuksen ja Kiteen kaupunginvaltuusto Keskeinen strateginen tavoite on muodostaa Kiteestä vahva peruskunta. Muita strategisia tavoitteita ovat (suora lainaus): 1. Elinkeino ja elinvoima Uuden kunnan yritys- ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistetaan ja kärkialoilla (puutuote- ja metalliteollisuus, ympäristöliiketoimi sekä matkailu ja maaseutuelinkeinot). 2. Palvelut ja tuotantotavat Palvelut järjestetään tuloksellisesti ( =tuottavuus, tehokkuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus) uusia toimintatapoja ja teknologiaa hyödyntäen. 3. Talous ja tuottavuus Uusi kunta on taloudellisesti vahva ja riittävän kilpailukykyinen kohtaamaan tulevaisuuden haasteet toimintaympäristössä. 4. Yhdyskuntarakenne ja ympäristö Nykyinen yhdyskuntarakenne pidetään elävänä ja toimivana sekä ympäristön monimuotoisuutta hyödynnetään kestävällä tavalla. 5. Henkilöstö Henkilöstön osaamista vahvistetaan ja sitoutumista tuetaan uuden kunnan tehtäviin 6. Demokratia ja johtaminen Uuden kunnan yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta sekä paikallista identiteettiä tuetaan. 7. Uuden kunnan toteutumisen arviointi Uuden kunnan toimivuutta arvioidaan eri sidosryhmien näkökulmista arviointisuunnitelman mukaan. Talouden ja tuottavuuden tavoitteet kuntastrategian mukaan ja niiden toteutuminen Uuden kunnan taloudenhoidossa noudatetaan vastuullisuutta, suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä siten, että tavoitteen mukainen terve kuntatalous toteutuu. Talouden tavoitteena on, että vuosikate kattaa poistot ja puolet investointimenoista katetaan ylijäämistä. Tämä ei ole toteutunut vuosina 2012 eikä toteudu vuonna Vuosikate kattaa poistot vuonna 2014, mutta nettoinvestointimenot joudutaan rahoittamaan lainarahoituksella. Eläke- ja muu luonnollinen poistuma hyödynnetään palvelujen järjestämisessä ja henkilöstösuunnittelussa.

8 5 Tilanne Kiteellä on olennaisella tavalla muuttunut, koska taloudellinen tulos vuosilta on 5 milj. euroa heikompi, mitä vielä noin 1 ½ vuotta sitten kuntaliitosselvityksessä (maaliskuu 2012) arvioitiin. Näin ollen strategia otetaan uudelleen valmisteluun vuoden 2014 alussa siinä yhteydessä kun valmistellaan kuntalain tarkoittama talouden tasapainottamisohjelma ja toimenpideohjelma. 3 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 3.1 Yleistä Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion raamin vuodelle Raamin mukaan tilikauden tulostavoite oli 0,1 milj. euroa. Tältä pohjalta talousarvio valmisteltiin ja lautakunnat antoivat talousarvioesitykset. Talousarvioesityksen tilikauden tulos oli 0,3 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman, joka ulottuu vuoteen Tasapainottamisohjelman mukaan vuoden 2014 tilikauden tuloksen piti olla 5,4 milj. euroa. Valtuuston iltakoulun evästyksen mukaisesti talousarvio avattiin ja lähetettiin uudelleen valmisteltavaksi, koska elokuussa hyväksytty raami ja talousarvioesitys poikkesivat merkittävästi (yli 5 milj. euroa) valtuuston hyväksymästä tasapainottamisohjelmasta. Tavoitteeksi asetettiin 2,5 milj. euron leikkaus tehtyihin esityksiin. Tavoitteena oli siten lähes 3 milj. euron tulos vuodelle Ohjeistuksessa painotettiin rakenteellisia, pysyviä säästöjä. Kokoon saatiin yhteensä 1,5 milj. euron toimintakatteen leikkaus vuodelle Tavoitteesta jäätiin 1 milj. euroa. Tilikauden tulos vuoden 2014 talousarviossa on 1,78 milj. euroa. Kumulatiivinen alijäämä vuoden 2012 lopussa on 12,6 milj. euroa ja vuoden 2013 lopussa arviolta lähes 14 milj. euroa. Vuoden 2014 lopussa kumulatiivista alijäämää olisi jäljellä vielä yli 12 milj. euroa. Vuodeksi 2014 palkkoja on tarkastettu yhdellä prosentilla edellisvuodesta. Vuoden 2014 talousarvion valmistelua on vaikeuttanut se, että vuoden 2013 talousarviossa on puuttunut joitakin määrärahoja tai ne ovat olleet riittämättömät. Nämä virheet ovat tulleet esille talousarvion avaamisen yhteydessä. Virheellinen tieto oli viety myös vuoden 2014 talousarvioon. Nämä on nyt korjattu ja se on merkinnyt menojen lisäystä. Suurimpana atk-kulut, joita puuttui noin euroa. Tulevina vuosina talousarvion valmisteluun kiinnitetään kasvavaa huomiota Suunnitelmavuodet Suunnitelmavuodet on tässä asiakirjassa esitetty samansuuruisina kuin vuoden 2014 talousarvio. Alkuvuodesta 2014 laaditaan talouden tasapainottamis- ja toimenpideohjelma, jonka hyväksymisen yhteydessä suunnitelmavuoden päivitetään.

9 6 3.2 Toimintatuotot ja kulut 3.3 Verotulot Vuonna 2014 toimintakulut yhteensä 87,1 milj. euroa pienentyvät vuoden 2013 muutetusta talousarviosta 0,8 milj. euroa eli 0,9 %. Toimintatuotot 20,7 milj. euroa pysyvät lähes vuoden 2013 tasolla, kasvua 0,2 milj. euroa eli 0,9 %. Toimintakate 66,5 milj. euroa paranee vuoden 2013 muutetusta talousarviosta 0,9 milj. euroa eli 1,5 %. Kuntien ja kaupunkien verotulot koostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Kiteen kaupunginvaltuusto on määrännyt vuoden 2014 kunnallisveroprosentiksi 22,5. Vuonna 2013 se oli 21,5 prosenttia. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrättiin 1,00 prosenttia, vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentiksi 0,60 prosenttia, muun asunnon kiinteistöveroprosentiksi 1,10 prosenttia. Yleishyödyllisten yhteisöt on vapautettu kiinteistöverosta. Vuonna 2012 Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnan yhteenlasketut verotulot olivat noin euroa. Vuoden 2013 talousarviossa verotuloiksi arvioitiin euroa eli vain hieman edellisvuotta enemmän. Vuoden 2014 verotuloiksi arvioidaan euroa. Kunnallisveron nostosta huolimatta verotulot kasvaisivat vain 2,7 prosenttia edellisvuodesta. 3.4 Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistunut vuoden 2010 alusta. Valtionosuus maksetaan valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin laskennallisiin kustannuksiin. Ns. yhden putken valtionosuuksiin on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen ja kuntien kulttuuritoimen valtionosuudet sekä entinen yleinen valtionosuus. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus käsitellään järjestelmässä yhtenä eränä. Laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään kuuluvat seuraavat osat: yleisen osan määräytymisperusteet sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja laskennalliset kustannukset taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet erityisen harvan asutuksen, saaristoisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosien määräytymisperusteet valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Yhden putken mallin ulkopuolelle jäävät opetusministeriössä edelleen päätettävät valtionosuudet. Näitä muita opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ovat lukion, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulun, kansalaisopiston, taiteen perusopetuksen, liikunnan, nuorison, museoiden, teattereiden ja orkestereiden ylläpitäjille maksettava valtionosuus. Kunnille maksettavasta valtionosuudesta vähennetään ylläpitäjäjärjestelmän omarahoitusosuus. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on kiinteä osa valtionosuusjärjestelmää. Lainsäädännöllisesti tasaus sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.

10 7 3.5 Henkilöstö Henkilöstömäärä Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen määräytymisessä tapahtui merkittävä muutos vuoden 2012 alusta, kun hallitusohjelman mukaisesti tasauksen perusteena olevan laskennallisen verotulon määräytymistä muutettiin. Vuoden 2012 alusta alkaen kunnan laskennallinen kiinteistöverotulo ei enää sisälly laskennalliseen verotuloon, jota käytetään valtionosuuden tasauksen perusteena. Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Hallitusohjelman mukaan osana kuntauudistusta myös valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Valtionosuusjärjestelmän uudistustyö käynnistetään vuoden 2012 aikana tavoitteena, että uusi valtionosuusjärjestelmä on käytössä vuonna Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnan vuoden 2012 yhteenlasketut valtionosuudet olivat euroa. Kiteen valtionosuudet kasvoivat vuodesta 2011 peräti 4,4 milj. euroa, 20 %. Vuonna 2013 Kiteen kaupungin valtionosuuksien arvioidaan olevan euroa, johon sisältyy ylimääräisenä eränä kuntaliitoksesta johtuva euron yhdistymisavustus. Vuonna 2014 valtionosuuksien arvioidaan olevan yhteensä euroa sisältäen euroa yhdistymisavustusta. Suunnitelmavuosina valtionosuuksien arvioidaan kehittyvän varsin maltillisesti. Vuonna 2015 valtionosuuksiin sisältyy viimeinen euron erä yhdistymisavustuksesta. Tämän vuoksi vuoden 2016 valtionosuuksien arvioidaan olevan edellisvuotta pienemmät. Vakituisen henkilöstön määrä vuosina Yleishallinto Sivistyskeskus Perusturva Tekninen YHTEENSÄ

11 8 Oheisessa taulukossa on esitetty v ja v yhdistettynä Kiteen ja Kesälahden henkilöstömäärät. Yleishallinnon alle on lisätty Tilike-kuntatilitoimiston henkilöstö ja vuoden 2011 osalta ruokapalveluhenkilöstö. Määräaikainen henkilöstö Määräaikainen Sijainen Työllistetty Oppisopimus Yhteensä Yleishallinto Sivistyskeskus Perusturva Tekninen YHTEENSÄ Kiteen kaupungilla on yhteensä 743 henkilöä työ- tai virkasuhteessa. Tämä luku on tehty arvio, joka voi muuttua esimerkiksi sijaistilanteen muuttuessa. Henkilöstöstä on esitetty tarkempi erittely nimikkeittäin talousarvion liitteenä Henkilöstöpolitiikka Kiteen kaupungin tärkein voimavara palvelujen tuottamiseksi on henkilöstö. Henkilöstökulut vuoden 2014 talousarviossa ovat yhteensä euroa. Työhyvinvointi lisää työn tuottavuutta. Kiteen kaupunki tarjoaa henkilöstölleen tyhy-toimintaa sekä tukee henkilöstön työpaikkaruokailua. Lisäksi kaupungin henkilöstöllä on mahdollisuus lakisääteistä laajempaan työterveyshuoltoon, johon kuuluvat muun muassa työterveyspainotteinen sairaanhoito ja erikoislääkärikonsultaatiot. Henkilöstökustannuksia on mahdollista hallita merkittävästi sekä eläköitymisen hyödyntämisellä sekä ehkäisemällä ennenaikaisia eläköitymisiä, joista seuraa usein suuria varhe-maksuja. Lisäksi työnantajalla on mahdollisuus hallita henkilöstökuluja sairauspoissaoloihin vaikuttamalla.

12 9 Eläke-ennuste toimialoittain v Yleishallinto Sivistyskeskus Perusturva Tekninen YHTEENSÄ Opettajissa ennustettavuus hankalaa, koska opettajien henkilökohtainen eläkeikä vaihtelee ikävuoden välillä. Kiteen kaupungilla on käytössä KAARI-malli, joka on varhaisen puuttumisen malli. Mallin avulla on pystytty tunnistamaan henkilöstön kuormitustekijöitä ajoissa ja auttamaan henkilöstön työssä jatkamista. KAARI-mallin mukaisia toimenpiteitä jatketaan edelleen vuonna 2014 ja mallin perehdytystä jatketaan. Sairauspoissaoloihin on mallin käyttöönoton jälkeen kiinnitetty erityistä huomiota ja työtä sairauspoissaolojen vähentämiseksi jatketaan edelleen. Sairauspoissaolojen kehitys vuodesta 2011 vuoteen 2012 oli suotuisaa, mutta vuodesta 2012 vuoteen 2013 kehitys on ollut negatiivista. Tavoite on vähentää sairauspoissaolopäiviä 6 % vuositasolla. Sairauspoissaolojen kehitys vuosina * Poissaolot/työpäivät Muutos ed. vuoteen pv/% pv/-30,9 % 834 pv/12,3 % - Poissaolopv/vakituiset 16,4 pv 11,6 pv 13,9 pv

13 10 Poissaolot/kalenteripäivät Muutos ed. vuoteen pv/% /-27 % 354 pv/3,8 % 3.6 Investoinnit - Poissaolopv/vakituiset 21,6 pv 16 pv 17,8 pv * , taulukossa on yhdistetty Kiteen ja Kesälahden poissaolot vuosina Työnantaja huolehtii henkilöstön ammattitaidon säilymisestä. Vuonna 2013 järjestettiin Tartu Ruoriin muuta kurssi! projektin puitteissa laajamittaista koulutusta esimiehille sekä työyhteisöille. Näissä koulutusprosesseissa esille nousseita asioita on jatkettava edelleen työyhteisöissä siten, että ne tukevat Kiteen kaupungin tavoitteita. Työnantajan koulutusvelvoitteesta tullaan huolehtimaan myös vuoden 2014 aikana erikseen määriteltävällä tavalla. Kiteen kaupungilla ei ole voimassa olevaa henkilöstöstrategiaa. Henkilöstöpoliittisia linjauksia on tehty yksittäisissä päätöksissä. Tavoitteena vuodelle 2014 on, että henkilöstöstrategia hyväksytään yhtä aikaa talousarvion 2015 kanssa. Kiteen kaupungin investoinnit ovat erittäin korkealla tasolla vuosina Näinä vuosina nettoinvestoinnit ovat joka vuosi neljä kertaa suunnitelmapoistoja suuremmat. Tämä tarkoittaa sitä, että tuloslaskelma näyttää liian hyvältä rahoitustarpeeseen nähden. Käytännössä kaikki investoinnit rahoitetaan vieraalla pääomalla. Strategiassa oleva talouden tavoite ei toteudu myöskään vuosina Suurimmat investoinnit vuonna 2014 ovat terveyskeskuksen uudisrakennus ( kustannusarvio 7,7 milj. euroa) ja Arppen koulu ( kustannusarvio 10,8 milj. euroa). Investointimenoihin on varattu talousarviossa 11,8 milj. euron menomääräraha, arvioidut investointitulot 3,4 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 8,7 milj. euroa. 3.7 Vieras pääoma Kiteen lainamäärä on korkealla tasolla ja omavaraisuusaste ( oma pääoma taseen loppusummasta) on heikko ( vuoden 2012 lopussa 31,8 %). Lainamäärä on kasvanut viime vuosina, lainaa on otettu sekä investointeihin että juoksevien kulujan kattamiseen. Lainamäärä oli vuoden 2012 lopussa 24,5 milj. euroa, 2158 euroa/asukas. Alhaisesta korkotasosta huolimatta korkomenot olivat vuonna 2012 yli euroa, puolen tuloveroprosentin tuoton verran. Vuoden 2013 lopussa lainaa on 25 milj. euroa, josta kassalainaa on 6,7 milj. euroa. Vuonna 2014 otetaan uutta pitkäaikaista lainaa 9,8 milj. euroa ja lyhennetään entisiä lainoja 4,9 milj. euroa. Lainamäärä vuoden 2014 lopussa on 30 milj. euroa.

14 Oma pääoma/edellisten tilikausien alijäämät Vuoden 2012 lopussa kaupungilla oli edellisiltä tilikausilta kertynyttä alijäämää yhteensä 12,6 milj. euroa. Tilikauden 2013 ennustetaan muodostuvan alijäämäiseksi. Kertynyt alijäämä vuoden 2013 lopussa on ennusteen mukaan lähes 14 milj. euroa. 4 TALOUSARVION HYVÄKSYMINEN, RAKENNE JA SITO- VUUS Valtuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuusto hyväksyy myös taloussuunnitelman kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi ja rahoitusosa. Kaupungin toiminnassa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain 65 :n mukaan talousarvion sitovia eriä ovat kaupunginvaltuuston hyväksymät toiminnalliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Sitovuustaso päätetään talousarvion hyväksymisen yhteydessä Talousarvion sitovuus valtuustoon nähden tarkoittaa sitä, että asetettua tavoitetta ei saa alittaa eikä annettua määrärahaa ( brutto tai netto) ylittää tai tuloarviota alittaa ilman valtuuston lupaa. Ensisijaisesti määrärahasta ja tavoitteesta vastuussa oleva (t) tilivelvolliset kattavat mahdollisen tarpeen oman sitovan kokonaisuuden sisältä. Jos kattamista ei pystytä tekemään, tilivelvollisten tulee esittää hyvissä ajoin valtuustolle määrärahan tarve, tavoitteen muutos ja esitys miten syntynyt rahoitustarve katetaan. 4.1 Talousarvion sitovuus Kiteen kaupungissa talousarvion sitovuus valtuustoon nähden on seuraava: Käyttötalousosa: Tulosalueen (16 kpl) toiminnalliset tavoitteet ja toimintakate Tuloslaskelmaosa: Verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot, satunnaiset erät ja tilinpäätössiirrot Investointiosa: Yli 1 milj. euron kustannusarvion hanke. ( 6 kpl v. 2014) Sitovia näiden investointien kustannusarvio, määräraha ja tuloarvio. Alle 1 milj. euron kustannusarvion hankkeiden yhteissumma on valtuustoon nähden sitova ( lukuun ottamatta muiden kuin teknisen lautakunnan kalustohankinnat) Kunkin lautakunnan kalustohankintojen yhteissumma valtuustoon nähden sitova. Rahoitusosa: Korollisen lainan muutos

15 Tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat Kiteen kaupungissa Voimassa olevan organisaation mukaan tilivelvolliset Kiteen kaupungissa ovat seuraavat: Kaupunginhallituksen jäsenet, kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja, maaseutupalvelujen päällikkö Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenet, sivistysjohtaja, Arppen koulun rehtori, lukion rehtori, varhaiskasvatuksen päällikkö, kirjastotoimenjohtaja, vapaa-aikapäällikkö Teknisen lautakunnan jäsenet, tekninen johtaja, kiinteistöpäällikkö, kuntatekniikan päällikkö Ympäristölautakunnan jäsenet, ympäristöpäällikkö Perusturvalautakunnan jäsenet, perusturvajohtaja, sosiaali- ja perhepalvelujen päällikkö, johtava lääkäri, terveyspalvelujen päällikkö, ikäihmisten palvelupäällikkö 5 ALIJÄÄMÄN KATTAMISVELVOLLISUUS JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kuntalain 65 :n mukaan Kiteen kaupungin taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään 4 vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kiteen suunnittelukausi on 4 vuotta ja ulottuu v Kiteen vuoden 2013 tilinpäätökseen ei kerry ylijäämää, vaan arvion mukaan kattamaton alijäämä on yli 13 milj. euroa. Suunnittelukaudella emme saa katetuksi alijäämiä. Näin ollen talousarvion yhteydessä pitäisi tuoda yksilöity toimenpideohjelma, jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Tilanne on kuitenkin sellainen, että vuoden 2014 talousarvio avattiin uudelleen valmisteluun marraskuun puolivälissä ja valmistelussa on keskitytty valtuuston evästyksen mukaisesti vuoden 2014 talousarvion leikkaukseen. Yksilöityä toimenpideohjelmaa ja talouden tasapainottamisohjelmaa muille vuosille ( vuodet ) koko alijäämän kattamiseksi ei ehditä valmistella hyvän hallinnon mukaisesti loppuvuonna. Alkuvuodesta ja viimeistään vuoden 2013 tilinpäätöksen valmistumiseen mennessä ( ) toimenpideohjelma ja talouden tasapainottamisohjelma valmistellaan ja tuodaan valtuustolle hyväksyttäväksi. Tarvittaessa kohdistetaan toimia myös vuodelle 2014, koska asetettuun tavoitteeseen ei päästy.

16 13 6 KITEEN KAUPUNGIN KONSERNI Kiteen kaupungin tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt Kiteen kaupunki Tytäryhtiöt Osakkuusyhtiöt Kuntayhtymät Kiteen Kotitalot Oy (100 %) Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (4 %) Kiinteistö Oy Kesälahden Vuokratalot Oy (100 %) Kiteen Lämpö Oy (90 %) Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI (60 %) Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Keski-Karjalan Paikallislehti Oy Kiinteistö Oy Juhanantupa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä (7,04 %) Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (7,64 %) Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä (1,49 %) Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (3,52 %) 6.1 Konserniyhteisöille asetetut tavoitteet Konsernilla tarkoitetaan kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Tytäryhteisö on yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta. Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee mm. päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Kiteen kaupungin konserniohjeet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Konserniohjeet päivitetään v

17 14 Kaupungin konsernijohtoon kuuluvat kuntalain mukaan kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muut hallintosäännössä määrätyt viranomaiset. Kiteen kaupungin hallintosäännössä ei ole määrätty konsernijohtoon muita. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konserniohjauksen välineet ovat omistajapolitiikka, konserniohjeet, tavoite- ja tulossopimukset strategisesti merkittävimpien yritysten kanssa sekä hallitusten nimittäminen. Kaupungin konserniohjeen mukaan valtuusto päättää tytäryhteisöille asetettavista toiminnallista ja taloudellisista tavoitteista kaupungin talousarvion käsittelyn yhteydessä. Ohjeen mukaan kaupungin edustajien tulee pyrkiä siihen, että konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös kaupungin osakkuusyhteisöissä. Kiteen Lämpö Oy Kiteen Lämpö Oy on lämpöenergiaa tuottava ja jakava osakeyhtiö Kiteellä. Yhtiön osakkeista omistaa Kiteen kaupunki 90 % ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 10 %. Kiteen Lämpö Oy on kaupungin strategista omistamista, jonka tehtävänä ei ole tuottaa ensisijaisesti voittoa omistajalleen, vaan tavoitteena on turvata energiahuollon toimintavarmuus, hinnan kilpailukyky sekä energiatoimialan paikallinen kehittäminen. Kiteen kaupungin tärkeä kilpailutekijä on panostukset uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan. Toiminnallinen tavoite Mittari Mittarin tunnusluku Energia mahdollisimman edullisesti ja kilpailukykyisesti asiakkaille Aktiivisuus nykyisen teollisen toiminnan edellytysten ylläpitämisessä ja uuden toiminnan sijoittumisen mahdollistamisessa Tuotto omistajan sijoittamalle pääomalle osinko/v euroa Kiteen Kotitalot Oy ja Kiinteistöosakeyhtiö Kesälahden Vuokratalot Kaupunki vastaa alueen asunto-olojen kehittämisestä. Kaupungin omistuksessa oleva riittävä ja monipuolinen asuntokanta on asuntomarkkinoita tasapainottava ja kaupungin kehityksen kannalta tärkeä tekijä. Kaupungin asuntopolitiikka, maapolitiikka ja maankäytön suunnittelu on asuntorakentamisen kokonaisuus, jonka tulee tukea kaupungin kehittymistä ottaen huomioon asukkaiden hyvinvointi ja elinkeinoelämän tarpeet. Kiteen Kotitalot Oy:n hallitus laati Kiteen kaupunginvaltuuston ja hallituksen edellyttämän talouden tasapainottamissuunnitelman. Se on saatettu kaupunginhallitukselle tiedoksi. Suunnitelmaa on noudatettu pääosin. Yksittäisistä kiinteistöjen korjausten PTS-suunnitelmia ei ole laadittu. Muilta osin suunnitelmaa on noudatettu. Kiinteistöosakeyhtiö Kesälahden Vuokratalojen vuokrataso on yli 20 % korkeampi kuin Kiteen Kotitalot Oy:n asunnoissa.

18 15 Yhdistyssopimuksen mukaisesti, että Kesälahden kunta avustaa vuokrataloyhtiötä eurolla vuonna 2012 ja vuonna 2013 Kiteen kaupunki kohdentaa ja maksaa yhdistysavustuksesta euroa vuokrataloyhtiön talouden tasapainottamiseen. Kiinteistöosakeyhtiö Kesälahden Vuokratalot ei ole laatinut kaupunginvaltuuston edellyttämää talouden tervehdyttämisohjelmaa mennessä. Kiteen kotitalot Oy Toiminnallinen tavoite Mittari Mittarin tunnusluku Hyvät ja turvalliset asuinolot Asiakaskysely 3 (asteikko 1-5) Kohtuullinen vuokrataso Keskineliövuokra /jm3/kk Vuokrataso alle Kelan hyväksymän vuokran keskiarvon Asuntojen tehokas vuokraus Käyttöaste,% 95 % Kiinteistöosakeyhtiö Kesälahden Vuokratalot Toiminnallinen tavoite Mittari Mittarin tunnusluku Hyvät ja turvalliset asuinolot Asiakaskysely 3 (asteikko 1-5) Kohtuullinen vuokrataso Keskineliövuokra /jm3/kk Vuokrataso alle Kelan hyväksymän vuokran keskiarvon Asuntojen tehokas vuokraus Käyttöaste,% 84 % Talouden tervehdyttämisohjelman laatiminenja toimeenpano Ohjelma valmis Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI on Keski-Karjalan kuntien omistama elinkeinoyhtiö, jonka tehtävänä on Keski-Karjalan elinkeinopolitiikan edistäminen, kehittäminen ja toteuttaminen sekä elinkeinoasioiden hoidon ja yhteistoiminnan järjestäminen ja organisoiminen. KETIn toiminta painottuu erityisesti yritysneuvontaan, kehittämishankkeiden toteutukseen sekä seutumarkkinointiin. Perusneuvonta on yrityksille ilmaista. Kehittämishankkeet palvelevat oman toimialansa yrityksiä. Keski-Karjalan kunnat rahoittavat kehitysyhtiön toimintaa vuodesta 2013 lähtien 33 euroa/asukas. Kiteen maksuosuus on 61 % eli euroa v Toiminnallinen tavoite Mittari Mittarin tunnusluku Uusien yritysten määrä Teollisten työpaikkojen lisääminen Asiakkaiden tyytyväisyys yhtiön toimintaan Talous tilikauden tulos 0 euroa

19 16 7 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa ja sen tunnusluvut TA 2013+Muutos TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alij.) Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatulot/Toimintamenot, % 23,3 23,7 Vuosikate, euro/asukas Kertynyt alijäämä, milj. euroa 13,6 11,8 Kertynyt alijäämä, euro/asukas Lainakanta, euro/asukas Asukasmäärä vuoden lopussa Suunnitelmavuodet päivitetään talouden tasapainottamis- ja toimenpideohjelman yhteydessä alkuvuodesta 2014.

20 17 8 RAHOITUSOSA Rahoitusosa TA 2013 TA 2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0 0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat 1.1. Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate* 0,49 0,79 *) Hyvä jos > 2, tyydyttävä jos 1-2, heikko jos < 1

21 18 9 KÄYTTÖTALOUSOSA 9.1 Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Tilivelvolliset: Tarkastuslautakunnan jäsenet Tulosyksiköt: Tarkastustoimi Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunnan tehtävänä on toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimintaa ohjaa Kuntalaki. Kuntalain muutos on valmisteilla ja siten tarkastuslautakunnankin toimintaan voi tulla vaalikauden aikana muutoksia alusta tulee voimaan Kuntalain muutos, jonka mukaan lautakunnan tehtävänä on arvioida, että myös riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. TALOUSARVIO 2014 Menoista pääosa kohdistuu lautakunnan palkkoihin ja palkkioihin ja tarjoukseen perustuvaan ostopalveluna hankittavaan tilintarkastukseen. Toimintatuloja ei ole. Merkittävin riski on tilinpäätöksen valmistumisen viivästyminen ja ajantasaisen kirjanpidon toteutuminen. Toiminnalliset tavoitteet Tulosalueen strateginen tavoite: Kuntalain mukainen arviointikertomus ja tilintarkastus Tulosyksikön tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso Kuntalaissa määrättyjen tehtävien suorittaminen oikea-aikaisesti. Arvioinnin kehittäminen mm. jäsenten koulutuksen ja itsearvioinnin avulla Tunnusluvut Arviointikertomuksen laadinta kesäkuun loppuun mennessä ja tilintarkastuskertomuksen valmistuminen toukokuun loppuun mennessä. Laissa määrättyjen aikarajojen noudattaminen Toiminnan tunnusluvut Tarkastuslautakunnan kokoukset Tilintarkastuspäivien määrä

22 19 Tuloksellisuustavoitteet ja -toimenpiteet Arviointisuunnitelman ja tilintarkastuksen raportoinnin kehittäminen Tulosyksikön tuloksellisuusmittarit Tuloksellisuusmittari: arviointisuunnitelman noudattaminen Tuloksellisuustavoite Toteuma Tavoitetaso Arviointisuunnitelmassa mainittujen asioiden/tehtävien käsittely ja analysointi Kattava asioiden/tehtävien käsittely >90 % Henkilöstösuunnitelmat Määrällinen henkilöstötarve lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Eläkkeelle jääviä, arvio Vapautuvista tehtävistä täytetään Ulkoa ostettu työvoima/ palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut (euroina) Palvelutuotannon ostopalvelut %-osuus suhteessa kok.menoista Henkilöstövuokratyövoima (tunteina) TALOUS Tarkastustoimi TA Muutos TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Tuotot Kulut Toimintakate

23 Kaupunginhallitus Yleishallinto Tilivelvolliset: Kaupunginhallituksen jäsenet, kaupunginjohtaja, hallintojohtaja Tulosyksiköt: Vaalit Luottamushenkilöhallinto Hallintopalvelut Maaseutupalvelut Henkilöstöpalvelut Kehittämis- ja omistajaohjauspalvelut Elinkeinojen kehittäminen Talouspalvelut Rahoituserät Toiminta-ajatus Kaupunkikonsernin johtaminen kaupungin vision ja strategisten tavoitteiden mukaisesti. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Valtakunnassa valmistellaan parhaillaan kuntauudistusta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta (ns. sote-uudistus), jotka tulevat vaikuttamaan toimintaympäristöön suunnitelmakaudella. Myös valtionosuusuudistus voi vaikuttaa kuntien taloudelliseen asemaan. TALOUSARVIO 2014 Yleishallinnon tulosalueen tulosyksiköiden toimintakatteet talousarviossa ovat seuraavat: - vaalit - luottamushenkilöhallinto - hallintopalvelut - maaseutupalvelut - henkilöstöpalvelut - kehittämis- ja omistajaohjaus - elinkeinojen kehittäminen - talouspalvelut - rahoituserät Alkuvuodesta 2014 valmistellaan uusi hallintosääntö sekä talouden tasapainottamis- ja toimenpideohjelma. Vuoden 2014 aikana laaditaan uudet konserniohjeet.

24 21 Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: Elinkeinot ja elinvoima: Uuden kunnan yritys- ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistetaan kärkialoilla 2. Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso 3. Vahva yritys- ja elinkeinoelämän sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristö Pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistettävien työttömyyden vähentäminen Kuntaosuuden pysyminen ennallaan Strateginen tavoite: 2. Palvelut ja tuotantotavat: Palvelut järjestetään tuloksellisesti (=tuottavuus, tehokkuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus) uusia toimintatapoja ja teknologiaa hyödyntäen Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso Talouden seurantajärjestelmän uudistaminen johtamista tukevaksi Strateginen tavoite: Kuukausittainen raportointi Käytössä viimeistään helmikuussa Talous ja tuottavuus: Uusi kunta on taloudellisesti vahva ja riittävän kilpailukykyinen kohtaamaan tulevaisuuden haasteet toimintaympäristössä. Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso 4. Uuden kunnan talous on tasapainossa 2018 loppuun mennessä 5. Kumulatiivisten alijäämän määrä 6. Alijäämä pienenee pienenee vuosittain euroa vuonna Kaupungin omistamia tuottamattomia kiinteistöjä markkinoidaan aktiivisesti 8. Tuottamattomien kiinteistöjen kustannusten pieneneminen 9. Tuottamattomien kiinteistöjen kustannukset ovat euroa pienemmät kuin vuonna 2013 (luku 2013) Strateginen tavoite: 4. Henkilöstö: Henkilöstön osaamista vahvistetaan ja sitoutumista tuetaan uuden kunnan tehtäviin. Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso Perehdytysprosessi kunnossa niin työntekijöiden kuin esimiesten osalta. Perehdytysmateriaali ajan tasalla Perehdytysmateriaalit valmiita mennessä. Strateginen tavoite: 5. Demokratia ja johtaminen: Uuden kunnan yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta sekä paikallista identiteettiä tuetaan. Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso Sisäistä ja ulkoista viestintää kehitetään Intranetin uudistaminen. Sähköisen uutiskirjeen käyttöönoton selvittäminen. Viestintäsuunnitelman laatiminen Uusi Intranet käytössä 2014 loppuun mennessä. Viestintäsuunnitelma valmistuu 2014 loppuun mennessä.

25 22 Tunnusluvut Toiminnan tunnusluvut Elinkeinoelämän kehittämiseen käytetty määräraha euroa/asukas Yleishallinnon kustannukset /asukas Maaseututoimen kautta maksetut tuet, milj. eur 20,8 21,4 21,4 21,4 21,4 Eu-tukea hakeneet tilat, kpl Hankerahoitukset /tila Työllistämiseen käytetyt resurssit /asukas Henkilöstösuunnitelmat 72,49 (netto) 65,52 (netto) Määrällinen henkilöstötarve Vakinainen henkilöstö 35,5 33, Määräaikainen henkilöstö 3 2, Eläkkeelle jääviä, arvio ,5 Vapautuvista tehtävistä täytetään lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv Ulkoa ostettu työvoima/ palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut (euroina) Palvelutuotannon ostopalvelut %-osuus suhteessa kok.menoista Henkilöstövuokratyövoima (tunteina) TALOUS Yleishallinto TA Muutos TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Tuotot Kulut Toimintakate

26 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Opetus- ja kulttuuritoimen hallinto Tilivelvolliset: Sivistyslautakunnan jäsenet, sivistysjohtaja Tulosyksiköt: Sivistystoimen hallinto Toiminta-ajatus Sivistystoimen hallinnon palveluiden järjestäminen laadukkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti yhteistyössä sisäisten ja ulkoisten kumppaneiden kanssa. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Lakkautettua sivistysjohtajan virkaa ei perusteta uudelleen. Tehtävien hoito järjestellään sisäisesti. TALOUSARVIO 2014 Sivistystoimen hallinnon määrärahat sisältävät yhden toimistotyöntekijän henkilöstökulut ja muut normaalit hallintoon liittyvät kulut. Toiminnalliset tavoitteet Tulosalueen strateginen tavoite: Palvelut järjestetään tuloksellisesti uutta teknologiaa ja työnjakoa hyödyntäen. Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso Palveluprosessien tehostaminen. Palveluprosessien päivittäminen Kaikilla tiedossa olevat palveluprosessien kuvaukset Hallinnon tehtävien uudelleen kohdentaminen. Hallinnon kustannukset Hallinnon selkeä ja taloudellinen toimintamalli Tunnusluvut Toiminnan tunnusluvut Opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon kustannukset / asukas ( ) 11,11

27 24 Tuloksellisuustavoitteet ja toimenpiteet Prosessikuvausten uusiminen. Tulosalueen tuloksellisuusmittarit Tuloksellisuusmittari: Oikea-aikaisesti tuotetut opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon palvelut. Tuloksellisuustavoite Toteuma Tavoitetaso Hallinto toimii tehokkaasti ja Hallinnossa keskitytään perustehtäviin. tarkoituksenmukaisesti. Henkilöstösuunnitelmat Määrällinen henkilöstötarve lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Eläkkeelle jääviä, arvio Vapautuvista tehtävistä täytetään Ulkoa ostettu työvoima/ palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut (euroina) Palvelutuotannon ostopalvelut %-osuus suhteessa kok.menoista Henkilöstövuokratyövoima (tunteina) TALOUS Opetus- ja kulttuuritoimen hal. TA Muutos TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Tuotot Kulut Toimintakate

28 Varhaiskasvatus Tilivelvolliset: Sivistyslautakunnan jäsenet, sivistysjohtaja, varhaiskasvatuksen päällikkö Tulosyksiköt: Varhaiskasvatus Toiminta-ajatus Laadukkaiden ja taloudellisesti tuotettujen varhaiskasvatus- ja esiopetuspalvelujen tuottaminen. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Mahdolliset kotihoidontuen jakoperusteissa tapahtuvat muutokset ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaukset. TALOUSARVIO 2014 Varhaiskasvatuksen tulosalue/tulosyksikkö koostuu päiväkotihoidon-, perhepäivähoidon-, leikkitoiminnan ja esiopetuksen palveluista sekä kotihoidon tuesta. Tulosalueen riskit: uusien perhepäivähoitajien rekrytointi eläkkeelle jäävien hoitajien tilalle, riski suurenee suunnitelmakauden loppupuolella. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: 2. Palvelut ja tuotantotavat Palvelut järjestetään tuloksellisesti (=tuottavuus, tehokkuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus) uusia toimintatapoja ja teknologiaa hyödyntäen. 5. Henkilöstö Henkilöstön osaamista vahvistetaan ja sitoutumista tuetaan uuden kunnan tehtäviin. Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso 1. Palvelujen tuloksellisuutta parannetaan perheiden tuentarpeen varhaisella huomioimisella 2. Henkilöstön pedagogisen osaamisen vahvistaminen Vanhemmuutta tukevan työotteen luominen ja käyttöönotto Pedagogisen täydennyskoulutuksen määrä Prosessikuvaus vanhemmuuden tukemisesta varhaiskasvatuksessa Vähintään 3 pv/ tt Tunnusluvut Toiminnan tunnusluvut Päivähoidossa olevien lasten lkm Esiopetuksessa olevien lasten lkm Leikkitoiminnassa olevien lasten lkm Kotihoidontuella olevien lasten lkm Päivähoidon bruttomenot /31.12 hoidossa oleva lapsi

29 26 Esiopetuksen bruttomenot /31.12 hoidossa oleva lapsi Leikkitoiminnan bruttomenot /31.12 hoidossa oleva lapsi Kotihoidontuki /31.12 tuen piirissä oleva lapsi Päiväkotihoito /hoitopäivä Perhepäivähoito /hoitopäivä Leikkitoiminta / hoitopäivä Tuloksellisuustavoitteet ja -toimenpiteet 1. Toiminnan tehostaminen 2. Palveluprosessien kehittäminen 3. Eläköitymisen myötä syntyvät mahdolliset henkilöstösäästöt Tulosalueen tuloksellisuusmittarit Tuloksellisuusmittari: Lasten ja henkilöstön suhdeluku Tuloksellisuustavoite Toteuma Tavoitetaso Lain ja asetuksen mukainen lasten ja henkilöstön suhdeluku toteutuu eri palveluissa Suhdeluku toteutuu perhepäivähoidossa ja alle 3-v päiväkotihoidossa 4 lasta/tt, yli 3-v. kokopäivähoito pk:ssa 7 lasta/tt ja osapäivähoito 13 lasta/tt Henkilöstösuunnitelmat Määrällinen henkilöstötarve lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö 10 8,5 10 8,5 10 8,5 10 8,5 10 8,5 Eläkkeelle jääviä, arvio Vapautuvista tehtävistä täytetään Ulkoa ostettu työvoima/ palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut (euroina) Palvelutuotannon ostopalvelut %-osuus suhteessa kok.menoista 5,5 % 5,6 % 5,6 % 5,6 % 5,6 % Henkilöstövuokratyövoima (tunteina) TALOUS Varhaiskasvatus TA Muutos TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Tuotot Kulut Toimintakate

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2019

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2019 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2019 KH 7.12.2015 348 KV 14.12.2015 120 2 (88) Sisällys 1 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 4 1.1 Toimintaympäristö... 4 1.1.1 Kansantalouden kehitys... 4 1.1.2

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2018

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2018 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2018 KH 8.12.2014 KV 15.12.2014 Kiteen kaupunki Talousarvio 2015 ja 2 (80) toimintasuunnitelma 2015 2018 Sisällysluettelo 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 4

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2019

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2019 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2019 KH 7.12.2015 348 KV 14.12.2015 2 (88) Sisällys 1 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 4 1.1 Toimintaympäristö... 4 1.1.1 Kansantalouden kehitys... 4 1.1.2 Kuntatalouden

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kaupunginhallitus KH 20.10.2014 257

Kaupunginhallitus KH 20.10.2014 257 1 (18) Kaupunginhallitus KH 20.10. 257 Yleishallinto Vaalit Tilivelvolliset: hallintojohtaja Toiminta-ajatus Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on hoitaa ylimpänä vaaliviranomaisena vaalilaissa sille määrätyt

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus

Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus Kesälahden kunnanvaltuusto 26.4.2012 17 Kiteen kaupunginvaltuusto 26.4.2012 25 1. Kuntien yhdistymissopimuksen lähtökohta Tämä asiakirja on kuntajakolain

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla

Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Bo-Erik Ekström B&MANs - 1 - Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Tuloja kertyisi konsernitasolla yli 10 mrd, siitä 50 % muita kuin verotuloja 5. sija TE500

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Kuntatalous ja konserniohjaus

Kuntatalous ja konserniohjaus Yleinen talouskehitys YLEINEN TALOUSTILANNE 1) Talouden epävarmuus ja kansantalouden heikko kehitys 2) Välimerenmaiden velkaongelmat ja EU-alueen talouden kasvun epätasainen jakautuminen 3) Maan hallituksen

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot