SUOMEN MATKAILUMAAKUVA PÄÄMARKKINAMAISSA YHTEENVETO MATKAILUALAN VERKOSTOYLIOPISTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN MATKAILUMAAKUVA PÄÄMARKKINAMAISSA YHTEENVETO MATKAILUALAN VERKOSTOYLIOPISTO"

Transkriptio

1 SUOMEN MATKAILUMAAKUVA PÄÄMARKKINAMAISSA YHTEENVETO MATKAILUALAN VERKOSTOYLIOPISTO Anja Tuohino & Arvo Peltonen, Seppo Aho, Stella Eriksson, Raija Komppula & Kati Pitkänen MEK A:140 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS 2004

2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 MATKAILUN IMAGOTUTKIMUKSEN TAUSTAA... 5 Tutkimuksen viitekehys... 6 Maakuva, mielikuva, imago... 7 Maakuvan hierarkkisuus... 7 Maakuvan tutkimisesta ja positioinnista... 8 Pohdintaa Suomen yleisen maakuvan ja matkailumaakuvan aineistosta MIKÄ/MILLAINEN/MIKSI SUOMI? Katsaus Suomi-kuvaa käsittelevään kirjallisuuteen Katsauksen taustaksi...12 Kirjallisuuskatsauksen tuloksia CIMO:n selvitykset (A) Matkailualan verkostoyliopiston (MAVY) pro gradu -tutkielmat (B) MEK:n rajahaastattelututkimukset ( C ) Muut MEK:n selvitykset tai raportit (D) Mielipidekirjoitukset (E) Muut selvitykset ja tutkimukset (F) Mikä/millainen/miksi Suomi? yhteenveto YHTEENVETO MIKÄ PARASTA SUOMESSA JA SPONTAANIT MIELIKUVAT RAPORTEISTA...30 Johdanto Suomi-kuva: keskeiset tulokset Alankomaat Iso-Britannia Italia Ranska Ruotsi Saksa Venäjä Maakohtaisten tulosten vertailu MAAKOHTAISET ASIANTUNTIJA-ARVIOINNIT Alankomaat Iso-Britannia Italia Ranska Ruotsi

3 Saksa Venäjä Asiantuntija-analyysin yhteenveto YHTEENVETO TEHDYISTÄ TUTKIMUKSISTA LÄHDELUETTELO LIITTEET

4 JOHDANTO Suomen matkailumaakuvaa on usein kärjekkäästi kuvattu viiden K:n dilemmana. Suomi on kaukana, kuka maasta mitään tietää, se on kylmä, kallis ja kuiva (steriili, hengetön). Matkailun edistämiskeskus (MEK) käynnisti v hankekokonaisuuden, jonka tehtävänä oli päivittää Suomen maakuvan ja matkailumaakuvan tämänhetkinen sisältö Suomen matkailun eurooppalaisissa päämarkkinamaissa, Ruotsissa, Venäjällä, Saksassa, Alankomaissa, Britanniassa (Englannissa), Ranskassa ja Italiassa. Tutkimushankkeen toteuttajaksi MEK valitsi Matkailualan verkostoyliopiston. Selvitystyö jakautui kolmeksi osaprojektiksi. Suomen yleisen maakuvan ja matkailumaakuvan ominaispiirteet tai mielleyhtymät (attribuutit, assosiaatiot) kartoitettiin tutkimushankkeessa, jonka teemana olivat Suomen spontaanit mielikuvat päämarkkinamaissa. Tutkimuksen tulokset on julkaistu MEK:n julkaisusarjassa Spontaanit mielikuvat Suomesta seitsemällä päämarkkina-alueella (Saraniemi & Komppula 2003). Toisessa selvityksessä paneuduttiin matkailukokemusta jo Suomesta hankkineisiin matkailijoihin, jotka olivat vastanneet rajahaastattelun kysymykseen mikä parasta Suomessa (Ilola & Aho 2003). Nyt käsillä oleva tutkimuskokonaisuus on edellä mainittujen selvitysten yhteenveto. Tässä tutkimuksessa verrataan ensin päämarkkinamaiden satunnaisesti valittujen haastateltujen Suomeen liittyvien käsitysten (assosiaatioiden) ja Suomeen matkailumaana liittyvien mielikuvien sisältöjä jo Suomessa käyneiden kokemuksiin mikä parasta Suomessa. Yhteenvetoon sisältyvän vertailun tarkoituksena on selvittää, millä tavoin eri maissa Suomesta olevat spontaanit mielikuvat ja mielleyhtymät eroavat Suomesta matkailukokemuksia hankkineiden maanmiestensä ja -naistensa Suomi-kuvista. Yhteenvedon tulosten oletetaan tukevan MEK:n markkinointistrategian valmistelua. Yhteenvetotutkimuksen tuloksia saadaan 1) vertaamalla maittain spontaanien maakuvien ja matkailumaakuvien sekä kokemukseen perustuvien mielikuvien ominaispiirteiden (attribuuttien) jakautumisessa havaittavia yhtäläisyyksiä ja eroja sekä 2) tekemällä edellä mainituista tuloksista maiden välisiä vertailuja eurooppalaisilla lähi- ja kaukomarkkinoilla. Yhteenvetotutkimukseen sisältyy myös asiaintuntijoiden haastattelut, joissa matkailun imagotutkijoilta ja markkinointiasiantuntijoilta pyydettiin 3) tulkintoja kunkin maan spontaanien ja kokemuspohjaisten mielikuvien pohjalta tehdyistä johtopäätöksistä. Tähän 3

5 yhteenvetoraporttiin sisältyy myös Suomen maakuvaan ja matkailuimagoon liittyvä 4) kirjallisuuskatsaus. Yhteenvetoraportin tekoon ovat osallistuneet FM Anja Tuohino (raportin kokoaminen sekä asiantuntijahaastattelujen yhteenveto), KTM Heli Ilola (Lapin yliopisto; spontaanien ja kokemusperäisten mielikuvien yhteenvetotaulukot liitteissä 3-5), YTM Kati Pitkänen (kirjallisuuskatsaus), FM Stella Eriksson (Turun yliopisto; vertailuanalyysit) sekä Martijn van Boxtel (University of Utrecht; Alankomaat). Yhteenvetohankkeen suunnittelusta, haastattelujen toteutuksesta sekä hankkeen ohjauksesta ovat vastanneet dos. Seppo Aho (Lapin yliopisto), prof. Raija Komppula (Joensuun yliopisto) sekä prof. Arvo Peltonen (Matkailualan verkostoyliopisto, Joensuun yliopisto). Kokonaisvastuu hankkeesta on prof. Arvo Peltosella. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet ovat vastanneet asiantuntijahaastatteluista. Anja Tuohino ja Martijn van Boxtel ovat myös osallistuneet asiantuntijahaastattelujen tekoon. Yhteenvetohankkeen valvojana on ollut tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen Matkailun edistämiskeskuksesta. Tämä raportti koostuu matkailun imagotutkimukseen liittyvästä teoreettisesta taustoituksesta, kirjallisuuskatsauksesta, spontaanien mielikuvien ja kokemusperäisten mielikuvien tutkimus-tulosten vertailusta sekä asiantuntijoiden syvähaastattelujen yhteenvedosta. Kiitän lämpimästi kaikkia hankkeessa mukana olleita heidän arvokkaasta panoksestaan tämän tutkimusprosessin eri vaiheissa. Erityiset kiitokset menevät kaikille niille haastatelluille asiantuntijoille, jotka ovat vaikuttaneet raportin sisältöön ja tuloksiin. Muiden muassa erityisesti tässä yhteydessä työryhmä haluaa kiittää ulkomaisia asiantuntijoita, jotka tulkitsivat tutkimusryhmän tekemiä johtopäätöksiä oman maansa näkökulmasta. Lisäksi he toivat uusia näkökulmia raportin ongelmanasetteluun. Ketään asiantuntijaa unohtamatta työryhmän kiitosten kohteena ovat mm. Prof. Anthony Seaton, prof. Graham Dann (molemmat University of Lutonista), Tom Selwyn (London Metropolitan University) sekä prof. Robert van der Vaart ja Dr. Tine Béneker (molemmat University of Utrechtista) sekä prof. Frederic Dimanche (Center for Tourism Management CERAM Sophia Antipolis). Kiitokset myös kaikille suunnittelu- ja kirjoittamisprosessiin osallistuneille heidän panoksestaan työn eteenpäin saattamisessa. Lämmin kiitos tutkimuspäällikkö Tom Ylkäselle arvokkaista kommenteista ja pitkämielisyydestä tutkimusprosessin eri vaiheissa. Savonlinnassa elokuussa 2004 Arvo Peltonen 4

6 MATKAILUN IMAGOTUTKIMUKSEN TAUSTAA Suomen matkailumaakuvaa seitsemällä päämarkkina-alueella on kartoitettu kahdessa ikaisemmassa tutkimuksessa Matkailun edistämiskeskuksen toimesta. Ensimmäisen tutkimuksen kohteina olivat Suomesta matkailukokemusta hankkineiden matkailijoiden käsitykset Suomesta matkailumaana, Mikä parasta Suomessa (Ilola & Aho 2003). Toisessa kartoitettiin Suomen matkailumaakuvaa spontaanien Suomen maakuvaa ja matkailumaakuvaa koskevien haastattelujen avulla Suomen eurooppalaisissa päämarkkinamaissa (Saraniemi & Komppula 2003). Käsillä olevan yhteenvetotutkimus on jatkoa näille tutkimuksille. Tämän yhteenvetoraportin tutkimusasetelmaa kuvataan kuviossa 1, jossa tutkimusasetelman perustan muodostavat edellä mainitut kaksi tutkimusraporttia sekä seuraavassa luvussa esiteltävä kirjallisuuskatsaus. Näiden pohjalta syntyvää Suomi-kuvaa täydennetään asiantuntijahaastatteluilla. Kirjallisuuskatsaus Suomi-kuva Kuvio 1. Tutkimusasetelma Spontaanit mielikuvat Kokemusperäiset mielikuvat Yhteenvetotutkimuksen keskeisenä tavoitteena on verrata satunnaisesti valittujen haastateltavien Suomea koskevia käsityksiä ja assosiaatioita Suomesta sekä Suomessa matkailleiden ja kokemusta hankkineiden matkailijoiden käsityksiä Suomesta matkailumaana rajahaastattelun kysymyksellä mikä parasta Suomessa. Vertailulla pyritään selvittämään miten päämarkkinamaiden asukkaiden Suomen matkailumaakuva muuttuu Suomesta saadun matkailukokemuksen myötä. Johtopäätöksiä tehdään siitä, millä tavoin matkailun markkinointiviestinnän keinoin on mielekästä lähestyä kunkin maan potentiaalisia asiakkaita ja saavuttaa Suomessa jo käyneiden asiakasuskollisuus. Kirjallisuuskatsauksessa pyritään pohjustamaan Suomen matkailumaakuvaa selvittävien edeltävien tutkimusten ja yhteenvetotutkimuksen tulosten tulkintaa. Kirjallisuusselvitystä ei 5

7 ole rajattu koskemaan vain matkailuun liittyvää tutkimuskirjallisuutta, vaan mukaan on otettu myös yleisempään Suomi-kuvaan liittyvää materiaalia. Vaikka katsauksen pääpaino onkin tutkimuskirjallisuudessa ja erilaisissa selvityksissä, on lähestymistavan monipuolisuuden huomioonottamiseksi mukaan otettu myös muutamia populaarimpia lehtiartikkeleita. Tutkimuksen viitekehys Tutkimusraportin teoreettinen kehys perustuu Gallarzan et al. (2002) matkakohteen imagoa käsittelevään viitekehykseen, jossa korostuvat mm. käsitteellistämiseen, mielikuvan muodostumisprosesseihin, mielikuvien mittausmenetelmiin, etäisyyteen sekä kohteen imagonhallintaan liittyvät tekijät. Spontaaneissa mielikuvissa (Saraniemi & Komppula 2003) käytetty Echtnerin ja Ritchien (1993) funktionaalis-psykologinen ulottuvuus edustaa käsitteellistä lähestymistapaa, kun taas mielikuvien muodostumisprosessissa Gallarzan et al. (2002) mallin sijaan on käytetty Baloghun ja McClearyn (1999) mallia. Matkakohteen etäisyyttä mielikuvamuuttujana on tarkasteltu vähän tutkimuskirjallisuudessa. Tutkimukset ovat yleensä keskittyneet keräämään aineistoja tietyistä kohdealueista ja selittämään yhteyttä maantieteellisen sijainnin sekä mielikuvan välillä (Crompton 1979). Yleisesti pidetään kuitenkin selvänä sitä, että etäisyydellä on oma tärkeä merkityksensä mielikuvaprosessissa (Fakeye & Crompton 1991, Gallarza et al. 2002). Tässäkin raportissa tutkittavien kohdemaiden maantieteellinen ulottuvuus suhteessa Suomeen vaihtelee merkittävästi etelä-pohjoinen -akselilla sekä itä-länsi -akselilla. Vastaavasti alueellisessa erilaisuudessa korostuvat niin kieliryhmiin kuin kulttuuritaustoihin liittyvät erilaisuudet. Etäisyysmuuttujaa tarkastellaankin jatkossa eräänlaisina vyöhykkeinä, joista ensimmäisen muodostavat Ruotsi ja Venäjä, toisen Saksa, kolmannen Hollanti ja Iso-Britannia sekä neljännen kauimpana sijaitsevat Italia ja Ranska. Vyöhykemallia luotaessa hypoteettisena olettamuksena on, että Ruotsi ja Venäjä Suomen naapurimaina muodostavat kiinteämmän yhteyden Suomeen historiallisesti ja kulttuurisesti verrattuna esimerkiksi Saksaan, jonka kohdalla historiallinen yhteys kulminoituu II maailmansodan aikaisiin tapahtumiin. Hollanti ja Iso-Britannia merentakaisina maina, ilman selkeää historiallista yhteyttä Suomeen, muodostavat oman vyöhykkeensä, maantieteellisesti ja kulttuurisesti kauimpana Suomesta sijaitsevien Ranskan ja Italian muodostaessa toisiaan lähellä olevan romaanisten kielten ja eteläeurooppalaiseen kulttuuriperintöön perustuvan vyöhykkeen. Hypoteesiolettamusta tukee myös Telisman-Kosutan vuodelta 1989 oleva 6

8 tutkimustulos, jonka mukaan kuluttajan fyysinen etäisyys kohteesta ja hänen kohdemielikuvansa korreloivat positiivisesti; ts. mitä lähempänä kohteesta ollaan, sitä yksityiskohtaisemmaksi mielikuva muodostuu ja kääntäen, mitä kauempana henkilö on kohteesta, sitä vääristyneempi kuva hänellä on kohteesta (Gallarza et al. 2002). Maakuva, mielikuva, imago Suomi-kuvan käsitteen määrittelyn kannalta keskeinen on maakuvan eli maakohtaisen mielikuvan käsite. Maakuvalla tarkoitetaan yksilön tapaa hahmottaa erilaisia tiloja ja alueita niihin liittämiensä mielikuvien kautta. Maita koskevat mielikuvat rakentuvat niin välittömän kuin välillisen tiedon pohjalta. Välittömällä eli suoralla tiedolla tarkoitetaan kokemusperäistä tietoa, joka pohjautuu kohteesta tehtyihin aistihavaintoihin tai sen synnyttämiin tuntemuksiin. Välillisellä tiedolla tarkoitetaan vastaavasti erilaisiin suullisiin, kirjallisiin ja kuvallisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Lähteitä voivat olla niin muut ihmiset kuin erilaiset mediat. Välillisen ja välittömän tiedon ohella mielikuvien syntyyn vaikuttavat myös havainnoijan/kokijan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja kulttuuriseen taustaan liittyvät tekijät. Mielikuvan voikin katsoa olevan kokonaisuus, johon vaikuttavat niin yksilön kokemukset, asenteet, muistot kuin välittömät aistihavainnot. (ks. Relph 1976,Tani 1997) Maakuvan määritteleminen riippuu myös siitä kenen maakuvaa pyritään selvittämään. Kotimaahan liittyvät mielikuvat eroavat luonnollisesti ulkomaihin liitetyistä mielikuvista. Kun kotimaahan liittyvät mielikuvat ovat aina myös osa erilaisia identiteettirakenteita eli maan omakuvan aineksia, rakentuvat ulkomaita koskevat mielikuvat keskeisesti etenkin välillisten lähteiden kautta. Merkittävään asemaan nousevat tällöin paitsi välitetyn tiedon sisältö myös sen tulkitsijan sosiokulttuurinen ja yksilöllinen tausta. Maakuvaa voidaan syventää välittömällä kokemustiedolla matkailun kautta, mutta jo matkustuspäätös vaatii usein pohjakseen riittävän mielenkiintoisen välillisen tiedon kautta syntyneen maakuvan. Maakuvan hierarkkisuus Tutkimuksellisesti maakuvia voidaan lähestyä niin välittömään kuin välilliseen tietoon pohjautuvien mielikuvien kautta. Matkailututkimuksen teoriassa puhutaan mielikuvien hierarkkisuudesta eli matkailukokemuksen eri vaiheille tunnusomaisista mielikuvista. Fakeye ja Crompton (1991, 10-12) erottavat ns. orgaanisen (organic), aiheutetun (induced) ja kompleksisen (complex) mielikuvan käsitteet. Orgaanisella mielikuvalla (1) tarkoitetaan 7

9 tällöin matkailijan yleistä, usein stereotyyppistä välilliseen tietoon perustuvaa käsitystä jostakin kohteesta tai maasta. Yleisesti ottaen pientä maata koskevat stereotypiat ovat usein jopa ohuempia ja yksipuolisempia kuin suurta maata koskevat yleistykset (Kantine 1990). Päätös johonkin kohteeseen matkustamisesta vaatii yleensä orgaanista mielikuvaa enemmän tietoa ja johtaa eri tavoin tehtäviin tiedonhakuihin ja jalostuneemman, aiheutetun mielikuvan (2) syntyyn. Kompleksinen mielikuva (3) on ikään kuin matkailukokemuksen synteesi: kohteessa käynnin muovaama, monimutkaisempi ja arvioitu mielikuva. (Fakeye & Crompton 1991, Saraniemi & Komppula 2003, ks. myös Echtner & Ritchie 2003) Spontaanit mielikuvat Suomesta edustavat lähinnä orgaanista imagoa, mutta osittain niissä voi olla kysymys myös aiheutetusta imagosta riippuen siitä, missä määrin haastateltavat ovat altistuneet Suomen matkailumarkkinoinnille. Joka tapauksessa kyse on pääosin ilman omaa kokemusta syntyneistä mielikuvista lukuun ottamatta ruotsalaisia vastaajia, joista enemmistö oli käynyt Suomessa ainakin kerran. Mikä parasta Suomessa -aineisto puolestaan edustaa kompleksista, omaan matkakokemukseen perustuvaa mielikuvaa maastamme. Aineistojen tuloksia vertailtaessa on luonnollisesti otettava huomioon se, että Mikä parasta Suomessa -aineisto rajoittuu myönteisiin mielikuviin, kun taas spontaaneissa mielikuvissa on mukana sekä myönteisiä, neutraaleja että kielteisiä näkemyksiä. Maakuvan tutkimisesta ja positioinnista Matkailututkimuksessa maakuviin liittyvää tutkimusta on tehty paljon etenkin matkakohdeimagojen ja mielikuvien tutkimuksen näkökulmasta. Maakuvan tutkimiseen ja mittaamiseen ei matkakohdemielikuvien tavoin ole olemassa vakiintuneita käytäntöjä ja käsitteitä, vaan sovellettuja teoreettisia ja menetelmällisiä lähestymistapoja on monia. Erilaisista lähestymistavoista ja tutkimuskäytännöistä ovat tehneet tutkimusta muun muassa Gallarza et al. (2002), Echtner ja Ritchie (1993, 2003) sekä Pike (2002). Tutkimuksellisesti maakuvia voidaan lähestyä (1) kokijan näkökulmasta niin orgaanisten, aiheutettujen kuin monimutkaisten mielikuvien kautta. Tällöin menetelmällisesti kyseeseen tulevat erilaisille kohderyhmille suoritetut haastattelut ja kyselyt. Maakuvia voidaan kuitenkin selvittää myös välillisen informaation, kuten kohteesta tuotettujen (2) representaatioiden näkökulmasta sisällönanalyysin avulla. Analysoitavaksi valittavat representaatiot voivat olla kohteesta päämäärätietoisesti tuotettua markkinointimateriaalia, mutta myös eri medioiden kautta välittynyttä yleisempää kohdeinformaatiota. Etenkin maakuvan tapauksessa maata 8

10 koskevat mielikuvat syntyvät usein ei-markkinointitarkoituksissa välittyneen materiaalin kautta (Echtner & Ritchie 1993, 2003; Gallarza et al. 2002, Pike 2002). Representaatioiden yhteydessä voidaan puhua myös ko. maalle rakennetusta identiteetistä, joka muodostuu niistä viesteistä, joilla paikka halutaan profiloida. Paikkaan ja yksittäiseen matkakohteeseen liittyviä mielikuvatutkimuksia on tehty runsaasti viimeisten vuosien aikana niin maantieteen kuin markkinoinninkin näkökulmasta (mm. Jacobsen & Dann 2003). Varsinaisia maa- tai valtiomielikuvia on kuitenkin tutkittu selvästi vähemmän, joskin aivan viime vuosina on havaittavissa selvää kiinnostusta maakuvan tutkimukseen. Yhdysvaltalaisten keskuudessa on tutkittu mm. Turkin (Sönmez & Sirakaya 2002) sekä Brasilian (Rezende-Parker et.al 2003) imagoa, ranskalaisten keskuudessa Irlannin imagoa (O Leary & Deegan 2003) ja englantilaisten sekä saksalaisten keskuudessa Tanskan imagoa (Therkelsen 2003). Therkelsen analysoi artikkelissaan myös Tanskan valtion matkailutoimiston bränding -strategiaa Englannin markkinoilla, koska Tanska on pyrkinyt asemoitumaan suhteessa muihin pohjoismaihin, erityisesti suhteessaan Ruotsiin ja Norjaan. Hollanti (esim. van Gorp et al. 2003) on myös tutkinut omaa imagoaan. Matkakohteen imagon hallintaa on tarkasteltu tutkimuskirjallisuudessa mm. strategisen työkalun (Ritchie 1993), imagomarkkinoinnin (Fesenmeier & Mackay 1996) sekä imagojen ja positioinnin näkökulmasta (Haahti (1986). Positiointiprosessia on lisäksi tarkasteltu sekä segmentointiprosessina (Mykletun et al. 2001) että osana mielikuvaprosessia (van Keken 2003). Valokuvia positioinnin apuna käyttivät mm. van Keken (2003) sekä Day et al (2002). Suomen positiointia on tutkinut mm. Haahti (1986), jonka tutkimus käsitteli Suomen kilpailukykyä läntisen Euroopan kesäkohteiden joukossa. Suomen vahvuustekijät Haahdin tutkimuksen mukaan olivat lomailun rauhallisuus ja hiljaisuus, ystävälliset ja vieraanvaraiset ihmiset, erämaisuus, mahdollisuus leireilyyn ja vaellukseen sekä matkakohteen erilaisuus. Heikkoudet vastaavasti liittyivät saavutettavuuteen, yöelämään ja huvituksiin sekä kulttuurisiin kokemuksiin samoin kuin hintatasoon. Matkakohteen kohdemielikuvan positiointi potentiaalisten matkailijoiden mielissä on markkinointiorganisaatioiden ydintehtävä, myös kansallisella tasolla (Day et. al. 2002). Positioitaessa matkakohdetta on huomioitava, että toimenpiteet kohdistuvat kuluttajiin ja heidän mielikuviinsa. Myös kohdebrändillä on omat arvonsa asiakkaan mielikuvissa, vaikka harva kohde on onnistunut brändäämään nimensä ja/tai paikkaan liittyvät tuotteet tai palvelut, kuten esimerkiksi Uusi Seelanti. (Morgan et al. 2003) 9

11 Kuviossa 2 on esitetty yleinen brändin rakentamisen tekniikkamalli, joka perustuu Frederick Dimanchén luonnokseen. Ollakseen tehokas mallin mukaisesti rakennetun kohdemielikuvan on oltava todellinen, uskottava, yksinkertainen, vetoava ja muista erottuva ja lupauksia tarjoava (ks. Day et. al. 2002). Kuvio 2. Brändin rakentamisen malli. Pohdintaa Suomen yleisen maakuvan ja matkailumaakuvan aineistosta Yhteenvetoon sisältyvien vertailujen lähtökohdaksi on otettu ulkomaalaisten Suomea koskevat mielikuvat ja niiden pohjalta hahmottuva Suomi-kuva. Katsauksessa painottuvat erityisesti matkailuun liittyvät maakuvat, mutta huomiota pyritään keskittämään osaltaan myös yleisempään Suomi-kuvaan, johon liittyvän kirjallisuuden esittämisen lähtökohtana sovelletaan Fakeyen ja Cromptonin (1991) tekemää jakoa orgaanisiin, aiheutettuihin ja kompleksisiin mielikuviin. Aineiston jaottelussa käytetään myös Gallarzan et al. (2002) tekemiä havaintoja kohdemielikuvatutkimuksen metodologisesta jakautumisesta kvalitatiivisiin ja kvantitatiivisiin menetelmiin sekä tutkimusaineiston jakautumisesta toisaalta erilaisiin haastattelu- ja kyselyaineistoihin ja toisaalta valmiisiin dokumenttiaineistoihin. (ks. myös esim. Pike 2002) Potentiaalisten kohteessa vierailemattomien mielikuvien tunteminen nähdään tärkeänä (ks. Selby & Morgan 1996). Heidän mukaansa olemassa olevien markkinoiden evaluointia 10

12 hyödyllisempää on havaintojen ja mielikuvien kerääminen juuri potentiaalisilta markkinoilta. Parhaimmaksi koetaan sellainen aineisto, jossa on yhdistettynä sekä maassa käyneiden että käymättömien mielikuvia. Juuri tätä asetelmaa voidaan käyttää tässä Suomen matkailuimagoa koskevassa hankkeessa. Spontaanien ja kokemusperäisten mielikuvien sisältöjen vertailua pohjustetaan seuraavassa Suomen maakuvaa ja matkailumaakuvaa käsittelevän kirjallisuuden avulla. 11

13 MIKÄ/MILLAINEN/MIKSI SUOMI? Katsaus Suomi-kuvaa käsittelevään kirjallisuuteen Katsauksen taustaksi Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää miten Suomi-kuvaa on tarkasteltu erilaisissa tutkimuksissa ja selvityksissä ennen käsillä olevaa tutkimuskokonaisuutta. Katsauksen tavoitteena on tuottaa tietoa tutkimuskokonaisuudessa saatujen tulosten (ks. Ilola & Aho 2003; Saraniemi & Komppula 2003) tukemiseksi ja niiden täydentämiseksi. Katsauksessa pyritään antamaan mahdollisimman monipuolinen käsitys Suomi-kuvaan liittyvästä kirjallisuudesta niin näkökulmien kuin Suomi-kuvaan liittyvien tekijöiden/attribuuttien osalta. Tämän vuoksi selvitystä ei ole rajattu koskemaan vain matkailuun liittyvää tutkimuskirjallisuutta, vaan mukaan on otettu myös yleisempään Suomi-kuvaan liittyvää materiaalia. Vaikka katsauksen pääpaino onkin tutkimuskirjallisuudessa ja erilaisissa selvityksissä, on lähestymistavan monipuolisuuden huomioonottamiseksi mukaan otettu myös muutamia lehtiartikkeleja, joissa käsitellään yksittäisten henkilöiden näkemyksiä Suomi-kuvasta ulkomailla. Lähtökohdaksi on otettu ulkomaalaisten Suomea koskevat mielikuvat ja niiden pohjalta hahmottuva Suomi-kuva kokijalähtöisestä näkökulmasta, eli tarkastelukohteena ovat erityisesti erilaisiin haastatteluihin ja/tai kyselyihin perustuvat tutkimukset ja selvitykset. Aineisto ja menetelmät Kirjallisuuskatsauksen pohjaksi tehtiin kattava tiedonhaku seuraavista yhteistietokannoista: Arto (kotimainen artikkeliviitetietokanta), Linda (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) ja Fennica (Suomen kansallisbiografia). Asiasanojen pohjalta tapahtuneen haun hakusanoina käytettiin ensisijaisesti Suomi-kuvaa. Lopuksi tiedonhakua täydennettiin hakemalla kirjallisuutta yhdistämällä sanan Suomi vuorollaan seuraaviin käsitteisiin: mielikuvat, imago, image, julkisuuskuva ja brändit. Tulokseksi saatiin yhteensä 577 ehdot täyttävää lähdettä, joista luokiteltavaksi aineistoksi valittiin 210 teosta. Luokittelun perustaksi muodostettiin erilaisia kategorioita teosten Suomi-kuvaan liittyvien lähestymistapojen pohjalta. Ensimmäiseksi aineisto luokiteltiin matkailuun liittyvään ja matkailuun liittymättömään aineistoon: Suomen matkailumaakuvaan sekä Suomi-kuvaan ja suomalaisuuden julkisuuskuvaan ulkomailla. Suomen matkailumaakuva -kategorian alle 12

14 muodostettiin tämän jälkeen erilaisia alakategorioita. Matkailumaakuva jaettiin erilaisten representaatioiden kautta välittyneeseen Suomen matkailumaakuvaan (ks. Gallarza et al. 2002; Pike 2002) sekä ulkomaalaisten mielikuviin Suomesta. Ulkomaalaisten mielikuvat jaettiin Fakeyen ja Cromptonin (1991) typologien pohjalta edelleen orgaanisiin, aiheutettuihin sekä kompleksisiin mielikuviin. Matkailumaakuvan kategoriaa täydennettiin tämän ohella markkinointiselvitysten luokalla. Suomen julkisuuskuva jaettiin samoin Suomen ja suomalaisuuden representaatioihin sekä ulkomaalaisten mielikuviin Suomesta ja täydennettiin myöhemmin kansainvälisten suhteiden luokalla. Liitteessä 1 on esitetty lopullinen luokkajako esimerkkikirjallisuuksineen ja lukumäärineen (ks. Fakeye & Crompton 1991; Gallarza et al. 2002). Tuntematon -kategoriaan on luokiteltu taulukossa ne teokset, joita ei yksiselitteisesti voitu luokitella Fakeyen ja Cromptonin mielikuvahierarkian mukaisesti, mutta jotka lähestyivät Suomen matkailumaakuvaa nimenomaan kokijan näkökulmasta. Koska kirjallisuuskatsauksen alkuperäisenä tarkoituksena oli Suomi-kuvaan ja etenkin ulkomaalaisten Suomea koskeviin mielikuviin ja näihin kytkeytyviin attribuutteihin liittyvän kirjallisuuden kartoitus, saaduista luokista päätettiin tämän jälkeen ottaa lähemmän tarkastelun tulokseksi kategoriat, joiden katsottiin olevan näihin lähtökohtiin nähden tarkoituksenmukaisimmat. Jäljelle jäivät siis Suomi matkailumaana -kategorian osalta orgaanisia, aiheutettuja ja kompleksisia mielikuvia käsittelevä kirjallisuus ja Suomen julkisuuskuvan osalta ulkomaalaisten mielikuvia käsittelevä kirjallisuus siltä osin kuin tähän luokkaan sisältyvän kirjallisuuden katsottiin olevan katsauksen lähtökohtiin nähden tarkoituksenmukaista. Lopuksi aineistoa rajattiin vielä kohdemaiden osalta. Aineisto luokiteltiin maittain ja näistä lopullisen tarkastelun kohteeksi valittiin ensisijaisesti Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) määrittämät Suomen päämarkkina-alueet Euroopassa, joita ovat Saksa, Venäjä, Ruotsi, Ranska, Italia, Iso-Britannia ja Alankomaat. Jäljelle jäi erilaisten rajausten jälkeen yhteensä 54 teosta, joille tunnusomaiseksi voidaan mainita muutamia seikkoja. Ensinnäkin, aineiston korostaessa etupäässä kokijalähtöistä näkökulmaa on mielikuvien tutkimuksessa usein käytetty menetelmänä haastatteluja ja/tai kyselyjä. Näissä tietoa on vastaajilta kysytty usein suljetuilla monivalinta-, vaihtoehto- tai arvokysymyksillä ja tulosten analysoinnissa on käytetty lähinnä tilastollisia menetelmiä. Selvityksissä, joiden otoskoko on pienempi, on suljettujen kysymysten ohella käytetty usein myös avoimia kysymyksiä ja vastausten analysointi on tapahtunut niin kvantitatiivisin kuin kvalitatiivisin menetelmin. 13

15 Menetelmällisten valintojen ohella yhteistä jäljelle jääneille teoksille on, että ne ovat varsin usein selvityksiä, joissa mielikuvia on kartoitettu jonkin organisaation tilauksesta ja tarpeesta. Keskeisin Suomi-kuvaan liittyvää tietoa tuottava organisaatio on MEK, jonka julkaisusarja kattaa vuosittaisen rajahaastattelututkimuksen tuloksista tehdyt raportit sekä runsaasti muita selvityksiä ja tutkimuksia. Muita keskeisiä Suomi-kuvaa selvittäneitä organisaatioita ovat kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO ja Matkailualan verkostoyliopiston (MAVY). Näistä CIMO:n selvitysten kohteena ovat ulkomaiset vaihto-opiskelijat ja harjoittelijat. Vastaavasti MAVY:n tuotantoon kuuluvat opiskelijoiden pro gradu -työt. Viimeisenä yhteisenä piirteenä voidaan pitää analysoitavien teosten tuloksia. Teokset ovat, osittain selvityksenomaisesta luonteestaan johtuen, teoreettisesti perustelemattomia ja pyrkivät vain luettelomaisesti kuvaamaan esille nostettuja mielikuvia ja attribuutteja perustelematta tai tekemättä tuloksista pidemmälle vietyjä johtopäätöksiä. Poikkeuksen tekevät aineistoon kuuluvat pro gradu -työt sekä muutamat muut tieteellisemmistä lähtökohdista Suomi-kuvaa lähestyvät teokset. Jäljelle jääneestä aineistosta osoittautui välittömästi saatavilla olevaksi (pois lukien Spontaanit mielikuvat sekä Mikä parasta Suomessa) 22 teosta. Aineistoa täydennettiin lisäksi Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksen matkailukirjallisuuden kokoelmasta löydetyillä, yhdeksällä alkuperäiseen tiedonhakuun kuulumattomalla teoksella. Tämän ohella tutkimuksessa käytettiin kahta internetistä löytynyttä tutkimusraporttia. Yhteensä kirjallisuuskatsauksen pohjana oli siten 33 teosta. Nämä jakautuivat julkaisutyypeittäin siten, että seitsemän oli jossain kausijulkaisussa ilmestynyttä artikkelia, kolme internet-julkaisua, 16 kirjaa ja 7 pro gradu -työtä. Taulukon 1 yläosassa on ensin esitetty kirjallisuuskatsauksessa hyödynnetty materiaali lähtömaiden sekä mielikuvien osalta ja alemmassa osassa teosten keskeisten julkaisijatahojen osalta. Liitteessä 2 on vastaavasti esitetty yksityiskohtaisemmin mukana olleiden teosten tyypillisiä piirteitä, muun muassa menetelmällisten valintojen ja otosmäärien osalta (ks. Gallarza et al. 2002, Pike 2002). 14

16 Taulukko 1. Kirjallisuuskatsauksessa hyödynnetty materiaali maittain a) mielikuvien mukaan ja b) julkaisijan mukaan Yleinen Saksa Venäjä Iso- Britannia Italia Ranska Saksa & Italia Saksa & Iso- Britannia Yhteensä Ulkomaalaisten eimatkailijoiden mielikuvat Orgaaniset mielikuvat 1 1 Aiheutetut mielikuvat Kompleksiset mielikuvat Yht CIMO:n selvitykset 3 3 MAVY:n pro gradut MEK:n 9 rajahaastatteluraportit 9 MEK:n muut selvitykset Mielipidekirjoitukset Muut selvitykset ja tutkimukset 4 Yht Kirjallisuuskatsauksen tuloksia Tässä kappaleessa käydään tarkemmin läpi teosten sisällöllisiä piirteitä ja tuloksia. Koska mukaan valituissa julkaisuissa käsiteltiin useimmiten useamman kuin yhden lähtömaan Suomi-kuvaa, oli teoksia mahdoton ryhmitellä tämän tutkimuskokonaisuuden aiempien osien tavoin lähtömaakohtaisesti. Tämän vuoksi teokset esitellään niiden keskeisten julkaisija/tilaajatahojen kautta. CIMO:n, MAVY:n ja MEK:n tuotantoon kuulumattomat teokset on ryhmitelty mielipidekirjoituksiin sekä muihin selvityksiin ja tutkimuksiin. CIMO:n selvitykset (A) CIMO:n kolmen selvityksen Why Finland, My Finland ja Try Finland kohteena ovat ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden ja harjoittelijoiden näkemykset Suomesta. Jokaisessa selvityksessä on erilaisten opiskeluun ja harjoitteluun liittyvien tekijöiden ohella kartoitettu myös ulkomaalaisten Suomea koskevia mielikuvia. Mielikuvia ei teoksissa ole kuitenkaan 15

17 eritelty tarkemmin lähtömaakohtaisesti. Why Finland -selvityksessä (Hietaluoma 2001) on tarkasteltu ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden ja Try Finland -selvityksessä (Aalto et al. 2002) harjoittelijoiden hakeutumista Suomeen. My Finland -selvityksessä (Garam 2001) käsitellään sen sijaan ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden kokemuksia suomalaisissa korkeakouluissa. Selvityksien mukaan Suomeen maana liittyvät syyt ovat lähes yhtä suosittuja vaihtoopiskelu/harjoittelumaan valinnalle kuin opiskeluun tai harjoitteluun itsessään liittyvät syyt. Suomea koskevat mielikuvat liittyvät luontoon, kulttuuriin ja suomalaiseen elämäntapaan. Yksimielisimpiä vastaajat ovat siitä, että luonto on oleellinen osa Suomea ja tekee maasta samalla kiinnostavan. Why Finland -selvityksen vastaajista joka seitsemännellä oli mielessään kuva suomalaisesta metsä- ja järvimaisemasta, minkä lisäksi Suomen talveen keskeisesti liittyvät lumi, pimeys ja kylmyys kiehtoivat, joskin myös arveluttivat vastaajia (Hietaluoma 2001). Luonto nousee selkeästi esille myös My Finland -selvityksen tuloksista. Vaihtoaika Suomessa oli vahvistanut vastaajien mielikuvia Suomen luonnonläheisyydestä ja Suomi näyttäytyi vastaajille ensisijaisesti puhtaana rauhan ja luonnon tyyssijana. Negatiiviset maininnat luonnon suhteen olivat harvinaisia ja nekin liittyivät lähinnä kylmyyteen, pimeyteen ja talven pituuteen. Osa vastaajista oli tosin sitä mieltä, että ennakkoluulojen vastaisesti Suomen talvi ei ollutkaan osoittautunut niin kylmäksi, pimeäksi ja pitkäksi kuin oli etukäteen kuvitellut (Aalto et al. 2002). Vaihtoaikaa edeltävät mielikuvat korostavat Why Finland -selvityksen mukaan voimakkaasti kulttuurisia, kielellisiä ja maantieteellisiä eroja kotimaahan. Suomi nähdään eksoottisena, outona ja erikoisena maana, jonka tuntemattomuus koetaan haastavana ja houkuttelevana. Suomen tuntemattomuudella on vaikutuksensa myös siihen, että vaikka Suomen asemaa idän ja lännen välissä ei yleisesti huomioidakaan, liitetään Suomi kulttuurisesti osaksi hyvinkin erilaisia aluekokonaisuuksia. Suomi yhdistetään niin Skandinaviaan kuin Euroopan Unioniin, minkä lisäksi etenkin Baltian maista ja Venäjältä tulevat opiskelijat painottavat Suomen kulttuurista läheisyyttä kotimaahansa. Edellisten ohella Suomen maine huipputeknologian ja korkean elintason maana on opiskeluja harjoittelupaikan kannalta houkutteleva. Myös Suomen puolueettomuus ja maine turvallisena maana nousivat esille selvitykseen osallistuneiden opiskelijoiden vastauksista. (Aalto et al. 2002; Garam 2001; Hietaluoma 2001) My Finland -selvityksen mukaan Suomessa käymisen jälkeen Suomeen liitetyt mielikuvat korostavat Suomen korkeaa elintasoa ja turvallisuutta. Suomea pidetään hyvin toimivana maana, jossa asiat sujuvat ongelmitta ja 16

18 eläminen on helppoa, rauhallista ja turvallista. Negatiivissa mielikuvissa edellä mainittu näyttäytyy sen sijaan tylsyytenä, kuolleina kaupunkeina sekä maan kaikinpuolisena hitautena (Garam 2001). CIMO:n selvityksistä käy ilmi, että ennen Suomeen matkustamista suomalaista elämäntapaa pidetään luonnonläheisenä, suomalaisia arvomaailmaltaan vihreinä ja suomalaista elämänlaatua kaikin puolin hyvänä. Tämän ohella suomalaisuuteen liitetään myös runsas alkoholin käyttö (toisaalta joidenkin vastaajien mielestä myös alkoholin kalliin hinnan takia varsin vähäinen) ja ujous. Suomessa oleskelun jälkeen yleisin suomalaisiin liitetty piirre on ystävällisyys ja auttavaisuus. Sitä vastoin integroitumista suomalaiseen kulttuuriin pidetään vaikeana ja suomalaisia hieman etäisinä ja ujoina. Tosin kärjistetyimmät ennakkoluulot aroista suomalaisista ja alkoholin käytöstä yleensä karisevat Suomessa vietetyn ajan myötä. (Aalto et al. 2002; Garam 2001; Hietaluoma 2001) Matkailualan verkostoyliopiston (MAVY) pro gradu -tutkielmat (B) MAVY:n pro gradu -tutkielmien joukosta valittiin katsaukseen mukaan kuusi Suomi-kuvaan liittyvää työtä. Kaikki teokset käsittelevät Suomen matkailumaa-kuvaa, nostaen tosin esille myös yleiseen Suomi-kuvaan liittyviä elementtejä. Tutkielmista kaksi tarkastelee venäläisten, kaksi saksalaisten ja yksi italialaisten mielikuvia. Yhden tutkielman aiheena on Suomen yleinen matkailumaakuva, jota tutkitaan matkailun ammattilaisten näkemysten kautta. Kaikkien kuuden tutkielman pääasiallisena menetelmänä on käytetty puolistrukturoitua kyselyä ja yhdessä on tämän lisäksi käytetty menetelmänä havainnointia ja osapuolien haastatteluja. Erikssonin (1998) venäläisten mielikuvia tarkastelevassa tutkimuksessa näkökulmana ovat orgaaniset mielikuvat ja kohderyhmänä pietarilaiset korkeakouluopettajat ja -opiskelijat. Vastaavasti Heikkinen-Rummukainen (1998) kartoittaa moskovalaisten matkanjärjestäjien ja luontoharrastajien Suomi-kuvaa aiheutettujen mielikuvien näkökulmasta. Molempien tutkimusten mukaan Suomen suurimpana vahvuutena pidetään luontoa. Tutkimusten vastaajaryhmät arvostivat etenkin järviä, metsiä, puhtautta ja hiljaisuutta, mutta myös luontoon liittyvät aktiviteetit nähtiin merkittävänä vetovoimatekijänä. Luontokeskeiset mielikuvat vaikuttivat siihen, ettei Suomea juurikaan mielletty kulttuurikohteeksi. Yhteiskunnallisilta olosuhteiltaan Suomea pidettiin korkean elintason maana, jossa infrastruktuuri ja palvelut ovat hyviä. Suomalaisia itsessään pidettiin ahkerina ja kurinalaisina, 17

19 tosin varsin stereotyyppisesti myös pidättyväisinä ja juopotteluun taipuvina. Pietarilaisten korkeakouluopettajien ja -opiskelijoiden mielikuvia kartoittavassa tutkimuksessa todettiin lisäksi, että Suomen läheinen sijainti vaikutti ratkaisevasti Suomeen suuntautuvaan matkailuun ja Suomi oli monille ensimmäisen ulkomaanmatkan kohde. Suomessa käynnin nähtiin vastaavasti muuttavan Suomeen liittyviä mielikuvia positiivisempaan suuntaan. (Eriksson 1998; Heikkinen-Rummukainen 1998) Kahdessa saksalaisten Suomi-kuvaa käsittelevässä tutkielmassa tutkimuskohteena ovat Suomessa käyneiden matkailijoiden kompleksiset mielikuvat (Hiltunen 1998; Laitinen 2000). Hiltusen (2000) tutkimuksen kohderyhmänä olivat saksalaiset bussimatkailijat ja Laitisen (2000) saksalaiset mökinvuokraajat ja hiihtomatkailijat sekä suomalaiset maaseutumatkailuyrittäjät. Molempien tutkimusten keskeisenä kohteena on Suomen matkailumaakuva, minkä lisäksi Laitinen tutki matkailun kommunikaatioprosesseja ja niihin liittyviä vaikeuksia. Venäläisten tavoin myös saksalaisten keskuudessa Suomen keskeisenä vetovoimatekijänä pidettiin koskematonta luontoa metsineen ja järvineen. Laitisen (2000) mukaan Suomesta tuotettiin kuvaa luontomatkailukohteena erityisen luontomatkailudiskurssin avulla. Kulttuurisiin tekijöihin liittyvät mielikuvat eivät Hiltusen (1998) mukaan olleet yhteneväisiä itä- ja länsisaksalaisten välillä, mutta Suomea pidettiin yleisesti ystävällisenä urheilumaana, jossa matkailu on helppoa ja turvallista. Suomalaisia pidettiin Laitisen (2000) tutkimuksen mukaan ystävällisinä, avuliaina ja pidättyväisinä. Molempien tutkimusten mukaan suomen kielellä oli merkitystä saksalaisten Suomi-kuvaan ja esimerkiksi tarkempi matkakohde valittiin usein sen mukaan puhuttiinko kohteessa saksaa. Muita Suomeen yhdistettyjä elementtejä olivat rauhallisuus, sauna ja saamelaisuus. Hiltusen (2000) mukaan Suomeen ei sen sijaan yhdistetty kovinkaan yleisesti idän vaikutusta tai esimerkiksi matkapuhelimia. Primettan (2001) italialaisten Suomen matkailua käsittelevä tutkimus lähestyy mielikuvia niin orgaanisten kuin kompleksistenkin mielikuvien näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan italialaiset yhdistävät Suomeen etenkin luonnon: kauniit ja turmelemattomat metsät, järvet ja maisemat. Luonnon ohella Suomeen yhdistetään hiljaisuus ja rentoutuminen sekä pohjoinen eksotiikka: joulupukki, porot, revontulet ja keskiyön aurinko. Mäkelän (1999) ulkomaisten matkanjärjestäjien mielikuvia käsittelevässä pro gradussa kartoitetaan kompleksisia mielikuvia. Tutkimukseen osallistuneiden matkanjärjestäjien mukaan Suomen imagoon liittyy keskeisesti luonto, puhtaus ja kauneus. Myös maan 18

20 turvallisuus ja rauhallisuus sekä ihmisten ystävällisyys ja hyvä yleinen palvelutaso nähtiin vetovoimaisina. Positiivisina tekijöinä tutkimuksessa mainitaan maan sijainti toisaalta Skandinaviassa ja toisaalta lähellä Venäjää, eksoottisuus sekä joulupukki. Vähiten vetovoimaisina tekijöinä Mäkelän tutkimukseen osallistuneet matkanjärjestäjät näkivät huvittelumahdollisuudet, kulttuuritarjonnan, kaupungit, hintatason sekä ilmaston. (Primetta 2001; Mäkelä 1999) MEK:n rajahaastattelututkimukset ( C ) Rajahaastattelututkimus on MEK:n tilaama ja rahoittama projekti, jonka päätarkoituksena on selvittää kuinka paljon muissa maissa asuvia matkustajia Suomessa käy vuosittain. Tämän ohella haastatteluissa on pyritty kartoittamaan Suomen kävijöiden taustatietoja, matkan motiiveja ja kokemuksia Suomesta. Tutkimus tapahtuu haastattelemalla Suomesta poistuvia matkustajia rajanylityspaikoilla. Tähän tutkimukseen perustuu myös Ilolan ja Ahon (2003) raportti. Tietoa rajahaastatteluilla on kerätty vuodesta 1997 ja haastattelujen tulokset on koottu vuosittain kolmeen raporttiin: kesä, talvi ja koko vuosi (Ulkomaiset 2001). Tähän kirjallisuuskatsaukseen aineistosta on valittu kaikkiaan yhdeksän raporttia, jotka käsittävät aikavälin talvesta 1998 vuoteen Vaikka tutkimukseen ei sisällykään varsinaista Suomi-kuvaa mittaavaa osiota, on Suomeen liittyviä mielikuvia lähestytty otokseen valituissa rajahaastatteluissa Suomi-kokemuksen (rajahaastattelut vuonna 1998, 1999 ja 2001) ja Suomen lomakohteeksi valikoitumiseen vaikuttaneiden syiden kautta (rajahaastattelut vuonna 2000). Rajahaastattelut lähestyvät Suomi-kuvaa kompleksisten mielikuvien näkökulmasta ja ovat menetelmällisesti strukturoituja haastatteluja, joissa mielikuvien mittaamiseen on käytetty valmiita vaihtoehtoja ja mielikuva-attribuutteja. Suomi-kokemukseen liittyvät attribuutit käsittävät palvelutason, hinta-laatusuhteen, kielitaidon, turvallisuuden, suomalaisen ruoan sekä ihmisten ystävällisyyden. Tämän ohella Suomi-kokemuksia kartoittavissa haastatteluissa on kysytty ympäristön puhtautta (1998, 2001) tai luonnon tilaa (1999). Vaihtoehtoisesti on tiedusteltu myös joko viihteen ja yöelämän tasoa (1998), Suomen modernisuutta (1999) tai maassa matkustamisen sujuvuutta (2001). Vastaavasti Suomen lomakohteeksi valikoitumiselle asetetut attribuutit olivat vuoden 2000 rajahaastattelututkimuksissa: kauniista luonnosta nauttiminen, kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen, huvittelu ja hauskanpito, halu nähdä ja kokea uutta, 19

21 mahdollisuus olla perheen kanssa, arjesta irrottautuminen sekä hyvästä ruuasta ja juomasta nauttiminen. Kokemukset Suomesta matkakohteena ovat rajahaastattelujen mukaan varsin positiivisia. Vuoden 1998 rajahaastattelujen mukaan parhaimmat arvosanat annettiin ihmisten ystävällisyydelle ja maan puhtaudelle. Vuonna 1999 ja 2001 positiivisimpiin kokemuksiin Suomesta lukeutui luonnon ja puhtauden ohella turvallisuus. Huonoimmat arvosanat saivat joka vuonna varsin yksiselitteisesti Suomen hinta-laatusuhde ja suomalaisten kielitaito. Suomen valikoituminen vapaa-ajan matkakohteeksi johtuu pitkälti kauniiseen luontoon liittyvistä odotuksista. Vuoden 2000 rajahaastattelujen mukaan luonnosta nauttiminen oli merkittävämpi syy Suomen valitsemiselle kuin kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen. Vastaavasti Suomen matkalta odotettiin myös arjesta irtautumista ja huvittelua pikemminkin kuin perheen kanssa yhdessäoloa ja kulinaristisia kokemuksia. Vuoden 2000 tutkimuksissa selvitettiin myös, miten mielikuvat matkakohteesta erosivat Suomen eri alueille matkustaneiden välillä. Tutkimuksessa havaittiin, että kulttuurisiin kokemuksiin yhdistettyä pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta luonto oli tärkein tekijä Suomeen hakeutumiselle. Pääkaupunkiseudun ohella myös Lappi houkutteli selvästi muun Suomen matkailijoista erottuvaa matkailijatyyppiä. Lapin matkailijat olivat pääasiassa luonnosta kokemuksia hakevia seikkailijoita, joille ulkona oleminen oli ruokaa ja perheen yhdessäoloa tärkeämpää. Muut MEK:n selvitykset tai raportit (D) Rajahaastattelututkimuksen ohella MEK on keskeinen toimeksiantaja ja julkaisija Suomen matkailumaakuvaa kartoittaville tutkimuksille. Tähän kirjallisuuskatsauksen valikoitui kaikkiaan neljä MEK:n julkaisusarjassa ilmestynyttä tutkimusta. Näistä kompleksisia mielikuvia käsittelevät ulkomaisten kiertomatkailijoiden mielikuvia kartoittavat tutkimukset (Ulkomaisten 2002; Kokkonen & Kärki 1988). Aiheutettujen mielikuvien näkökulmasta Suomen matkailumaakuvaa lähestytään MEK:n Enchanting Finland -sivuston (www.finlandforyou.com) ulkomaalaisissa herättämien mielikuvien (Sihvola 2003) sekä MEK:n Frankfurtin toimistoon yhteydenottaneiden saksalaisten kautta (Einstellung 1994). Kompleksisia mielikuvia kysyttäessä keskeiset Suomi-kuvaan liittyvät kysymykset olivat toisaalta syyt Suomen valintaan lomakohteeksi ja toisaalta ne asiat, jotka matkailijat näkivät Suomessa hyvinä/huonoina (Ulkomaalaisten 2002; Kokkonen & Kärki 1988). Tutkimusten mukaan Suomi oli valittu matkakohteeksi pääasiassa luontoon liittyvien syiden takia. Kaunis 20

22 luonto, puhtaat järvet, metsät, Lappi ja keskiyönaurinko nousivat voimakkaasti esille Suomen matkailijoiden mielikuvista. Kompleksisia mielikuvia käsittelevien tutkimusten esille nostamat kulttuuriin liittyvät syyt eivät sen sijaan ole yhtä yksiselitteisiä, vaikka halu tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaisiin nousikin varsin tärkeäksi tekijäksi matkakohdevalinnassa. Suomi oli ollut vastaajille varsin tuntematon, ja siksi sitä oli pidetty eksoottisena ja mielenkiintoisena, joskin myös turvallisena. Varsin mielenkiintoista on se, että Suomea kohtaan tunnettu kulttuurinen kiinnostus näyttää muuttuneen hieman viime vuosikymmenen kuluessa. Vuonna 2002 ilmestyneen ulkomaisten kiertomatkailijoiden haastattelututkimuksen (2002) mukaan Suomi liitettiin Skandinaviaan ja Pohjoismaihin sekä vähemmistökulttuureista etenkin saamelaisuuteen, kun vuonna 1988 ilmestyneen Kokkosen ja Kärjen tutkimuksessa esille on nostettu myös Suomen läheisyys Neuvostoliittoon. Suomalaiseen kulttuurin tutustumisen jälkeen mielenkiintoisimpina asioina pidettiin saunaa, arkkitehtuuria, design-tuotteita ja pohjoisia kulttuurivaikutteita (Ulkomaisten 2002). Suomalaiset ihmiset nähtiin positiivisessa mielessä ystävällisinä, vieraanvaraisina ja kiinnostavina, mutta myös negatiivisemmin epäystävällisinä ja kielitaidottomina. Negatiivisimpina mielikuvina ja kokemuksina esille nostettiin kallis hintataso, kielivaikeudet sekä hyttyset (Ulkomaisten 2002; Kokkonen & Kärki 1988). Aiheutettujen ja kompleksisien mielikuvien välimaastoa kartoittava Die Einstellung von Interessenten zu Finnland (1994) -selvitys käsittelee Suomesta kiinnostuneiden saksalaisten näkemyksiä Suomesta. Selvityksen mukaan Suomessa käymättömien mielestä Suomessa positiivista oli kaunis maisema, järvet ja metsät. Negatiivisia mielikuvia herättivät sen sijaan ajatukset hyttysistä, kylmästä ilmastosta, hintatasosta sekä pitkästä matkasta. Vastaajien mielestä Suomi-loman valinneet matkailijat olivat tyypillisesti luontoihmisiä ja/tai omia polkujaan kulkevia individualisteja. Tällaiset ihmiset voidaan tutkimuksen mukaan nähdä toisaalta rauhaa ja rentoutumista hakevina luontoihmisinä tai toisaalta luontoaktiviteeteistä kiinnostuneina seikkailijoina. Yhteistä näille tyypeille on kuitenkin individualismi ja massamatkailukohteiden välttäminen. Luonnon ohella Suomen vetovoimatekijänä nähtiin myös suomalainen kansa, jota pidettiin ystävällisenä, vieraanvaraisena, avoimena ja auttavaisena. (Einstellung 1994) Myös MEK:n Enchanting Finland -sivustolla käyneet yhdistivät Suomeen voimakkaimmin luonnon: järvet, veden ja puhtauden sekä toisaalta kylmyyden, talven, lumen ja jään (Sihvola 21

23 2003). Suomessa vierailu oli vaikuttanut sivustolla kävijöiden mielikuviin siten, että ennakkoluulot talvea kohtaan olivat korvautuneet etenkin hiljaisuuteen ja rauhaan liittyvillä adjektiiveilla. Internet-kyselyssä nousivat esille myös hintatason, uusien kokemusten, ystävällisten ihmisten sekä paikallisen kulttuurin merkitys Suomen valinnalle matkakohteeksi. (Sihvola 2003) Mielipidekirjoitukset (E) Suomi-kuva ei useinkaan synny Suomen ulkomaanmarkkinoinnin luomien mielikuvien pohjalta, vaan sitä muovaa joukko uskomuksia ja mielikuvia, joita välittävät markkinointiviestinnän ohella myös monet muut mediat ja kulttuurinen tietoisuus. Tämä johtaa siihen, että markkinointiviestinnän analysointi tai valmiisiin attribuutteihin perustuvat tutkimukset voivat tuottaa varsin harhaanjohtavaa tietoa ulkomaalaisten todellisesta Suomikuvasta. Kirjallisuuskatsauksen näkökulman laajentamiseksi mukaan on tämän vuoksi otettu myös neljä kategoriaan mielipidekirjoitukset kuuluvaa tekstiä, joissa ulkomailla asuvat/oleskelevat suomalaiset kertovat mielipiteensä ulkomaalaisten Suomi-kuvasta. Mielipidekirjoituksista kaksi käsittelee brittien, yksi ranskalaisten ja yksi saksalaisten Suomikuvaa. Näkökulmana kaikissa muissa paitsi ranskalaisten mielikuvia käsittelevässä artikkelissa on Suomen yleinen julkisuuskuva. Ranskalaisten osalta tarkastellaan Suomen matkailumaakuvaa Suomesta matkailukohteena kiinnostuneiden ranskalaisten kautta. Brittien vähäinen tietämys Suomesta nousee esille keskeisimpänä johtopäätöksenä niin Nummisen (1993) kuin Pantzarin (1995) lehtiartikkeleista. Numminen (1993) on haastatellut kolumniaan varten Finland Roadilla ja Finland Streetillä asuvia lontoolaisia ja Pantzar senaikaista Lontoon Suomi-instituutin johtajaa Jaakko Rusamaa ja Music TV:n suomalaista toimittajaa Maria Guzeninaa. Nummisen (1993) mukaan jopa Finland-sanan arkipäivässään kohtaavien lontoolaisten Suomi-tietämys rajoittuu siihen, että Suomi on kylmä maa Pohjois- Euroopassa. Myös Pantzarin (1995) artikkelista käy ilmi, että briteillä on varsin hajanaisia mielikuvia ja välillä suorastaan vääriä käsityksiä Suomesta. Rusama kertoo Pantzarin haastattelussa, että Suomi-instituutin tapahtumissa käy eniten eri alojen asiantuntijoita, mikä näyttäisi viittaavan siihen, että suomalainen taide ja tiede ovat kansainvälisesti tunnustettuja, tosin pienissä piireissä. Samassa artikkelissa haastateltu Guzenina sen sijaan välttäisi spekuloimasta ulkomaalaisten Suomi-kuvalla, sillä hänen mielestään ulkomaalaiset ovat 22

24 kiinnostuneita Suomesta yhtälailla kuin ovat kiinnostuneita mistä tahansa muusta maasta. (Numminen 1993; Pantzar 1995) On todennäköistä, että haastatteluissa korostuu myös vastaajien omat subjektiiviset näkemykset Suomi-kuvasta. Ranskan MEK:n toimistopäällikkö Tuula Wyssman (1999) on otsikoinut lehtiartikkelinsa kannustavasti: Suomen matka ranskalaiselle unelma ja haave. Hänen mukaansa Suomen matkailumaakuva on Ranskassa varsin positiivinen ja matkailijamäärissä onkin havaittavissa kasvua. Wyssmanin mukaan ranskalaiset etsivät Suomesta stressitöntä lomaa: hyvää oloa niin ruumille kuin sielulle. Suomeen liitetyt mielikuvat ovat omalla tavallaan hyvin ranskalaisia. Mielikuvien keskiössä on autenttinen luonto, joka lyö leimansa myös suomalaiseen kulttuuriin ja mielenlaatuun. Suomalaisia pidetään metsän ihmisiä, jotka elävät vuodenaikojen mukaan kieltäytyen olemasta kaupunkilaisia ja paeten viikonloppuisin metsiin ja mökille. (Wyssman 1999) Määttäsen (1991) mukaan luonto on myös saksalaisten mielenkiinnon kohde, ja Suomi kiinnostaa matkailumaana etenkin ympäristönsuojeluun perehtyneitä saksalaisia. Suomi on helppo unohtaa toteaa Määttänen ja erittelee hajanaisia elementtejä, joista Suomi-kuva saksalaisten keskuudessa näyttäisi muodostuvan. Myös Määttänen korostaa eri alojen asiantuntijoiden hyvää Suomi-tietoutta, mutta toteaa, että suuren yleisön Suomi-kuva löytyy jostain Finn-Karelian tekokuituvaatteiden, talvisodan, Leningrad Cowboysin, oopperan ja matkailun välimaastosta. (Määttänen 1991) Muut selvitykset ja tutkimukset (F) Muut selvitykset ja tutkimukset pitävät sisällään niin tieteellisiä julkaisuja, opinnäytetöitä kuin muita selvityksiä ja raportteja. Tässä katsauksessa on mukana kahdeksan tähän kategoriaan kuuluvaa teosta, joista kolme kartoittaa Suomen matkailumaakuvaa ja loput yleisempää ulkomaalaisten Suomi-kuvaa. Teokset poikkeavat toisistaan myös kohderyhmältään siten, että neljässä käsitellään yleensä ulkomaalaisten mielikuvia ja lopuissa venäläisten, saksalaisten, italialaisten ja brittien mielikuvia. Matkailumaakuvaan liittyviä mielikuvatutkimuksia ovat Tuohinon (2002) sekä Tuohinon ja Pitkäsen (2003a, 2003b) järviä matkakohteena käsittelevät tutkimukset. Näiden ohella Kuutti- Seleznyova et al. (2003) tarkastelee ulkomaisia melontamatkailijoita käsittelevässä selvityksessään Suomen imagoa melontamatkailumaana. Järviä käsittelevien tutkimusten 23

25 mukaan Suomi on järviensä puolesta heikosti tunnettu Euroopassa. Vaikka Suomi mielletäänkin Euroopan maista useimmin tuhansien järvien maaksi, yhdistettiin järvet usein myös muihin Skandinavian maihin. Järvien yhdistäminen Suomen matkailumaakuvaan on tutkimusten mukaan kuitenkin tärkeää, sillä järviin yhdistetyt mielikuvat vaikkakin eroavat esimerkiksi italialaisten ja saksalaisten vastaajien välillä pitävät sisällään paljon positiivisia merkityksiä. Vastaavasti Kuutti-Selznyovan et al. (2003) mukaan Suomi on täyttänyt melontamaana hyvin ulkomaalaisten odotukset ja ulkomaalaiset kokevat vaikuttavaksi etenkin maiseman, yksinäiset järvet, hiljaisuuden, erämaisuuden ja tilan. Myös koskematonta suojeltua luontoa ja eläinmaailmaa pidettiin selvityksen mukaan markkinointivalttina sekä luonnon ja ihmisten suhteen alkuperäisyyteen perustuvaa erämaaromantiikkaa. (Tuohino 2002; Tuohino & Pitkänen 2003; Kuutti-Seleznyova et al. 2003) Saarinen ja Maccabe (1989) tarkastelevat ulkomaalaisten mielikuvia Suomesta karttojen avulla. Tutkimuksessa pyydettiin eri maiden yliopisto-opiskelijoita piirtämään kuva maailmankartasta ja merkitsemään kartalle nimeltä siinä esiintyvät maat. Tutkimuksessa havaittiin, että Suomi esiintyi opiskelijoiden piirtämillä kartoilla useammin kuin suhteutettuna maan pinta-alaan ja asukaslukuun olisi voitu odottaa. Suomi tunnettiin hieman heikommin kuin muut Skandinavian maat, mutta mainittiin lähes yhtä usein. Jopa sellaiset maat kuin Puola ja Romania tunnettiin Suomea heikommin. Saarisen ja Maccaben mukaan Suomen tunnettuutta maailmanlaajuisesti selittää sen sijainti Euroopassa, Skandinavian erottuva muoto ja maan luonne modernina valtiona, joka osallistuu aktiivisesti kansainväliseen kauppaan ja muuhun toimintaan. (Saarinen & Maccabe 1989) Häyrinen (1994) raportoi lehtiartikkelissaan Pikkunätti Suomi Suomen gallupin teettämästä Suomi-kuvaa mittaavasta kyselytutkimuksesta. Häyrisen mukaan kysely osoittaa, että Suomikuvaa ei voi tulkita dynaamiseksi, eikä Suomeen haluttaisi tulla asumaan tai edes lomalle. Suuri yleisö näyttää pitäytyvän vakiintuneisiin käsityksiin Suomesta vauraana hyvinvointivaltiona, jossa ihmiset ovat jäyhiä, mutta luotettavia. Osana Pohjois-Eurooppaa Suomeen liitetään myös ympäristöön ja ympäristön laadusta huolehtimiseen liittyviä mielikuvia. (Häyrinen 1994) Artikkelista ei käy selville, missä maissa haastattelut on tehty. Winterin (1988) tutkimus mittaa saksalaisten ja isobritannialaisten tuontiyritysten mielikuvia Suomesta. Tutkimuksessa esitettiin 31 väittämää, joissa vastinparien kautta tarkasteltiin niin 24

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila Luomu meillä ja muualla Jaakko Nuutila Kuka Jaakko Nuutila? Keittiömestari, lehtori, ETM Luomuliiton puheenjohtaja Väitöskirjantekijä Maanviljelijä Hotellinjohtaja Ison perheen isä Kuvat MTK Luennon sisältö

Lisätiedot

RAUHALLISTA JA RENTOUTTAVAA LOMAILUA JÄRVIALUEILLA - ulkomaalaisten matkailun ammattilaisten mielikuvia järvilomasta

RAUHALLISTA JA RENTOUTTAVAA LOMAILUA JÄRVIALUEILLA - ulkomaalaisten matkailun ammattilaisten mielikuvia järvilomasta RAUHALLISTA JA RENTOUTTAVAA LOMAILUA JÄRVIALUEILLA - ulkomaalaisten matkailun ammattilaisten mielikuvia järvilomasta Tämä artikkeli perustuu tulossa olevaan tutkimusraporttiin Destination Image of Finland

Lisätiedot

Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu. Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus

Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu. Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus Suomi on menestynyt ja menestyy kansainvälisissä tutkimuksissa ja mittauksissa erinomaisesti Newsweek Contry Brand Index

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini!

Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini! Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini! 14.9.2016 Millaisia viininjuojia suomalaiset ovat? Ja kuinka me eroamme viininkuluttajina muista pohjoismaalaisista? Tuloksia koostettu seuraavista tutkimuksista:

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa

Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa Juho Pesonen Yhteistyössä Raija Komppula, Mike Peters ja Christopher Kronenberg juho.pesonen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus-

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila, Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta Jaakko Nuutila, 6.10.2015 Osana kokonaisuutta Väitöstutkimus, jossa tarkastellaan luomuketjua osana suomalaista elintarvikejärjestelmää ja esitetään keinoja,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, valtteri.hongisto@ttl.fi Turun ammattikorkeakoulu, valtteri.hongisto@turkuamk.fi +358 40 5851 888 Tulokset julkistettu

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Outo Eurooppa. Sanna Oksanen, Sara Valli, Ilari Aalto, Heidi Lehto, Minna Nieminen, Katja Nurmi, Kerttu Rajaniemi, Kaisa Luhta

Outo Eurooppa. Sanna Oksanen, Sara Valli, Ilari Aalto, Heidi Lehto, Minna Nieminen, Katja Nurmi, Kerttu Rajaniemi, Kaisa Luhta Outo Eurooppa Sanna Oksanen, Sara Valli, Ilari Aalto, Heidi Lehto, Minna Nieminen, Katja Nurmi, Kerttu Rajaniemi, Kaisa Luhta Kulttuurien kohtaamisia Levantissa ja Ottomaanien imperiumissa 1500-1700-luvuilla:

Lisätiedot

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2016:

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9. 10.10.2013 Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Terveyden

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä.

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään miten n maakunnan asukkaat suhtautuvat Euroopan Unionin

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan No ordinary Destination / Lapland -- The North of Finland Case 1 Lapland The North of Finland IAB Grand One 2013 seminaari 4.4.2013 Hanna-Mari Pyry Talvensaari,

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Asiakkaat tyytyväisimpiä paikallisyhtiöihin

Asiakkaat tyytyväisimpiä paikallisyhtiöihin EPSI Rating Sähkön vähittäismyynti 2016 Päivämäärä: 28-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Toimiala, yksityisasiakkaat Indeksi 0-100

Asiakastyytyväisyys Toimiala, yksityisasiakkaat Indeksi 0-100 EPSI Rating Pankki ja rahoitus 2016 Päivämäärä: 2016-10-03 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Maksu-tv-palveluiden asiakastyytyväisyys pitkäaikaisessa hitaassa kasvussa

Maksu-tv-palveluiden asiakastyytyväisyys pitkäaikaisessa hitaassa kasvussa EPSI Rating Maksu-tv 2016 Päivämäärä: 31-10-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ja tiivistelmä... 3 Matkojen määrä, viipymä ja kohteet... 6 Matkan tarkoitus ja matkustustiheys...

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto 23.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimushanke 2016-2017 Helsingin kaupunginkirjasto hallinnoi, mukana myös Espoo, Inari, Tampere ja Vihti

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan www.youtube.com/watch?v=ezb_svrt-30&feature=plcp No ordinary Destination Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Hanna-Mari Pyry Talvensaari 3 Lapland The

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 10.6.2010 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot