RAUHALLISTA JA RENTOUTTAVAA LOMAILUA JÄRVIALUEILLA - ulkomaalaisten matkailun ammattilaisten mielikuvia järvilomasta

Transkriptio

1 RAUHALLISTA JA RENTOUTTAVAA LOMAILUA JÄRVIALUEILLA - ulkomaalaisten matkailun ammattilaisten mielikuvia järvilomasta Tämä artikkeli perustuu tulossa olevaan tutkimusraporttiin Destination Image of Finland Survey of Professionals Attitudes. Artikkelissa esitellään alustavat tulokset Berliinissä ITB-messujen yhteydessä tehdyistä kyselyistä, joissa haluttiin kartoittaa järviin liittyviä mielikuvia pelkästään adjektiivien ja aktiviteettien kautta. Kaikkiaan 67 henkilöä vastasi kyselyyn kahtena ammattilaispäivänä, maaliskuuta Kyselyn kohdehenkilöt työskentelivät messuosastoilla. Osastoja käytiin läpi järjestelmällisesti siten, että pyrittiin käymään kaikilla Euroopan osastoilla, Suomen osastoa lukuun ottamatta. Muutama vastaaja kieltäytyi vastaamasta periaatteellisista syistä. He totesivat, että vastaavantyyppisiä haastatteluja on jo tehty aivan liikaa. Lisäksi joillekin vastaajille piti perustella tutkimuksen tarkoitus, ennen kuin he suostuivat vastaamaan. Haastattelun otos suhteessa perusjoukkoon on pieni, sillä perusjoukkona oli koko ammattilaismäärä, henkilöä. Eurooppalaisten osuutta koko määrästä ei ole yksilöity. Taustatietojen lisäksi lomakkeessa tiedusteltiin seuraavaa: 1. Mikä seuraavista Euroopan maista on mielestänne Tuhansien järvien maa? Sveitsi, Italia, Iso-Britannia, Irlanti, Ruotsi, Ranska, Suomi, Saksa, Norja, ei mikään näistä 2. Valitkaa alla olevista adjektiiveista kolme, jotka mielestänne parhaiten kuvaavat järveä matkakohteena Rauhallinen, historiallinen, sininen, koskematon, meluinen, myyttinen, likainen, virikkeetön, avara, rentouttava, puhdas, asumaton, virikkeinen, elämyksellinen, unohtumaton, pelottava, raikas, tylsä 3. Mitä aktiviteetteja haluaisitte järvialueella olevan? Kalastus, melonta, soutu, laivaristeilyt, purjehdus, luistelu, murtomaahiihto, moottoriveneily, uinti, vesihiihto, surffaus, ratsastus, maastopyöräily, vesiskootteriajelut, golf, vaellus, joku muu talvilaji 4. Valitkaa alla olevasta listasta kaksi parhaiten tuntemaanne järvialuetta. Göta Kanaali, Saimaa, Shannon-Erne Waterway, Cumbrian järvialue, Varesen järvialue, Savoy n järvialue, Päijänne, Bodenseen alue, Llanberis/Snowdonia, Loch Lomond and Trossachs, Mecklenburgin

2 järvialue, Myvatn-järvi, Lakeland Finland, Ei mitään Vastaajien taustatiedot Vastaajista 30 % oli miehiä, 70 % naisia. Ikärakenteeltaan he olivat nuoria, sillä 71,6 % vastaajista oli alle 36 vuotiaita. Aineiston pienuudesta huolimatta kotimaajakauma oli monipuolinen, sillä vastaajat edustivat 17 eri kansalaisuutta. Vajaa puolet vastaajista (47,8%) oli saksalaisia, mikä selittyy sillä, että kysely tehtiin Berliinissä. Runsas puolet (68,7%) oli tehnyt aiemmin matkan jollekin Euroopan järvialueelle. Aikaisemmat käynnit olivat kohdistuneet lähinnä Saksan Bodenseelle ja Mecklenburgin järvialueelle sekä Italian järville. Suomessa oli vieraillut neljä vastaajaa. Mielikuva tuhansien järvien maasta Kysyttäessä vastaajien mielikuvaa siitä, mikä annetuista, nimeltä mainituista, maista olisi tuhansien järvien maa, hajonta oli suuri. Yli puolet vastaajista nosti Pohjoismaat vahvasti esille. Suomea piti tuhansien järvien maana 26 vastaajaa, Norjaa 11 ja Ruotsia yhdeksän vastaajaa. Loput vastauksista hajaantuivat Sveitsin, Iso- Britannian, Irlannin ja Saksan kesken. Saksalaisvastaajien keskuudessa Suomi, Ruotsi ja Norja olivat hyvin tasaväkisiä. Puola ei ollut kyselylomakkeessa mainittujen maiden joukossa, mutta varsinkin puolalaiset vastaajat ehdottivat omaa maataan tuhansien järvien maaksi. Samantyyppistä kotiinpäin vetoa oli havaittavissa myös neljän saksalaisen, yhden englantilaisen ja yhden sveitsiläisen vastauksissa. Järveä kuvaavat adjektiivit Kun tarkastellaan adjektiiveja, joilla vastaajat parhaiten kuvaavat järveä matkakohteena, voimakkaimmin nousivat esille adjektiivit rauhallinen ja rentouttava. Rauhallisena matkakohteena järven näki 73 % vastaajista ja rentouttavana 58 %. Järveen liitettiin myös adjektiivit koskematon (36%), raikas (28%), sininen (22%), puhdas (18 %) ja elämyksellinen (15%). Pelottavaksi, tylsäksi, meluisaksi tai likaiseksi järveä ei mieltänyt kukaan vastaajista.

3 Järvimielikuva oli rauhallinen 80 %:lle alle 36-vuotiaista, kun taas yli 46-vuotiaiden mielestä järvi oli rauhallinen matkakohde ainoastaan 40 %:lle vastaajista. Vanhemmalle ikäluokalle järvi oli lähinnä raikas ja koskematon. Ikäryhmässä vuotiaat järvi nähtiin rentouttavana. Naiset kokivat järven rentouttavampana, unohtumattomampana ja myyttisempänä kuin miehet. Vastaavasti miehet näkivät järven virikkeellisempänä ja rauhallisempana kohteena. Aktiviteetit järvellä Kyselylomakkeessa oli annettu 16 aktiviteettivaihtoehtoa sekä yksi avoin vaihtoehto talviaktiviteeteille. Huomattava osa vastaajista halusi järvellä olevan mahdollisuuden uimiseen. Miesten viisi halutuinta aktiviteettia järvellä/järven läheisyydessä olivat uinti (23%), melonta (13%), kalastus (11%), soutu ja maastopyöräily (molemmat 10%). Naisilla vastaavasti uinti (20%), vaellus (14%), purjehdus (11%) sekä melonta ja kalastus (molemmat 8%) nousivat esille voimakkaimmin. Merkille pantavaa on, että motorisoitujen aktiviteettien suosio jäi heikoksi. Miehillä niitä esiintyi 8,2 %:ssa kyllä-vastauksista (laivaristeilyt ja moottoriveneily), kun vastaava luku naisilla oli 7,7% kyllä-vastauksista. Naisilla tähän lukuun sisältyivät myös vesiskootteriajelut, joita miehistä kukaan ei kaivannut. Arvioitaessa eroja saksalaisten ja muun maalaisten välillä, merkittävimmät erot löytyivät uinnista ja purjehduksesta, joita saksalaiset halusivat harrastaa muita enemmän. Vastaavasti vaellus aktiviteettina oli selvemmin ei-saksalaisten mielikuvissa. Uinti ja vaellus olivat tasaisen suosittuja kaikissa ikäryhmissä ja korostuivat muista aktiviteeteista. Näiden lisäksi alle 25-vuotiailla korostuivat aktiviteeteista maastopyöräily, ikäryhmässä vuotiaat melonta sekä yli 46 -vuotiailla kalastus. Yli 46-vuotiaista ei löytynyt ainoakaan melonnasta kiinnostunutta. Vastaajien tuntemat järvialueet Neljännessä kysymyksessä vastaajia pyydettiin valitsemaan kaksi parhaiten tuntemaansa kohdetta nimeltä mainituista järvikohteista. Tämä osoittautuikin yllättäen vaikeimmaksi kysymykseksi ja paljasti sen, miten huonosti matkailualalla työskentelevät tuntevat Euroopan eri järvialueet.

4 Kärkiryhmän muodostivat Saksan omat järvialueet. Tämä selittynee jälleen kerran sillä, että kysely toteutettiin Saksassa. Suomalaisten järvialueiden, Saimaan, Lakeland Finlandin ja Päijänteen tuntemus jäi heikoksi. Lisäksi haastattelujen jälkitilanteessa kävi selville, että niillä, jotka tunsivat Suomen järvialueita, oli jokin kontakti Suomeen (esim. vaimo, tyttöystävä, sukulaisia). Neljä vastaajaa ei tuntenut ainuttakaan järvialuetta annetuista 13 vaihtoehdosta. Lisäksi haastattelutilanteessa tuli esille, miten moni vastaaja piti kysymyksenasettelua erittäin vaikeana. Heidän kokemuksensa järvialueista olivat kaiken kaikkiaan heikkoja ja vierailut vähäisiä. Tulevaisuuden haasteet Vastaukset osoittavat kuinka heikosti jopa matkailualan ammattilaiset tuntevat Euroopan järvialueet Saksan ulkopuolella, vaikka he työskentelevät alalla, jossa heidän tehtävänsä on myydä uusia kohteita matkailijoille. Voidaankin kysyä, onko matkailualan ammattilaisilla yleensäkään kiinnostusta tutustua uusiin alueisiin ja uusiin kohteisiin. Vai myydäänkö sitä tuttua ja turvallista vuodesta toiseen? Ohjaileeko matkanjärjestäjä kuluttajan käyttäytymistä myymällä kohteita, jotka ovat hänelle itselleen tuttuja ja hyväksi koettuja? Ainakin Briassoulis (2000:258) väittää näin tapahtuvan. Vaikka tässä tutkimuksessa otos oli pieni, eikä tuloksia voida yleistää, suuntaa antavina niitä toki voidaan pitää. Suomen näkökulmasta Suomen tunnettuus järvistään on Euroopassa huono. Uhkana Suomen järvimatkailun edistämiselle näyttäisi tutkimuksen mukaan olevan lähinnä toiset Pohjoismaat sekä Sveitsi. Suomen matkailullisen imagon kannalta olisi erityisen tärkeää, että Suomi tunnettaisiin myös järvimatkailukohteena. Ainakin tämän kyselyn perusteella Suomi sopii erittäin hyvin järvimatkailukohteeksi, sillä vastaajien järveen liittyvät mielikuvia kuvaavat adjektiivit ja aktiviteetit löytyvät hyvin suomalaisesta järvimaisemasta. Tässä yhteydessä käytetyt adjektiivit kuvasivat kaikki maisemallisia piirteitä, joten kulttuuristen ja sosiaalisten piirteiden mielikuvat jäivät kokonaan kartoittamatta. Kuten yllä on havaittu, Suomen järvialueille kohdistuvan matkailun tutkimuksessa on vielä paljon tehtävää. Tämä lyhyt katsaus matkailijoiden, tässä tapauksessa matkailualan ammattilaisten, mielikuviin toimi lähinnä testiluonteisesti ja tulokset luovat pohjaa tuleville tutkimuksille. Jatkossa on myös tarpeellista keskittyä tutkimaan niitä luotuja mielikuvia, joita matkailun markkinointiteollisuus tuottaa sekä sitä, miten nämä

5 kohtaavat matkailijoiden luomat mielikuvat. Vai kohtaavatko lainkaan? Toinen mielenkiintoinen tutkimuskohde on, mitkä ovat ne tekijät, jotka vaikuttavat matkailijoiden mielikuvien muodostumiseen. Vaikuttaako taustalla se, että on jo vieraillut kohteessa? Vertaileva tutkimus voisi olla yksi mahdollisuus tutkia kohteeseen liittyviä imagoita tästä näkökulmasta. Tällöin puolet vastaajista olisi heitä, jotka eivät koskaan ole vierailleet ko. paikassa ja puolet heitä, joille paikka olisi tuttu. Kysymyksenasettelusta löytyy aina keskustelun aihetta. Valmiiksi annetut adjektiivit varsinkin mielikuvien kuvaajina rajoittavat vastaajia. Toisaalta, mikäli haastattelutilanteessa olisi vastaajia pyydetty nimeämään kolme erilaista järveen liittämäänsä adjektiivia, vastaukset todennäköisesti olisivat hajaantuneet huomattavasti enemmän, mikä taas ei olisi ollut tarkoituksenmukaista näin pienessä tutkimuksessa. Sama oli tilanne aktiviteettien kohdalla. Kirjallisuus: Briassoulis, Helen (2000). Sustainable tourism policy implementation: an ex ante critical examination. Teoksessa Briassoulis, Helen and Jan van der Straaten (Edited by). Tourism and the Environment. Regional, Economical, Cultural and Policy Issues. Revised Second Edition. Kluwer Academic Publishers, Dordrecht. VESISTÖMATKAILUPROJEKTI Anja Tuohino Suunnittelija Joensuun yliopisto/savonlinnan Koulutus- ja kehittämiskeskus Kuninkaankartanonkatu 5 PL Savonlinna Puh. (015) Fax. (015) Anja.Tuohino@joensuu.fi