PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2017 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2017 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2016 TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA... 2 Verotulot... 2 Valtionosuudet ja verotulotasaus... 5 Ennakoitavissa olevia menopaineita... 5 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN KEHYSTÄ... 6 Verotulot... 6 Muut tulot... 8 Talousarvion ja suunnitelman laadintaohjeet... 9 Aikataulu Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus

2 VUODEN 2017 TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA Verotulot Verotulojen osuus Paimion kaikista tuloista on viime vuosina ollut keskimäärin 55-58%, kun se valtakunnallisesti on 44-46%. Vuonna 2015 Paimion kunnallisveron tilitykset olivat 37,1 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen 1,8 milj. euroa (5,1%), josta noin puolet kertyi veroprosentin 0,50%-yksikön korotuksesta. Tilikausille kirjattavat verotulojen tilitykset koostuvat monen eri verovuoden tilityksistä ja tilityksiin vaikuttavat sekä kuntakohtaiset että kuntaryhmän jako-osuudet, joiden laskentaan vaikuttavat monet tekijät, mm. veroprosentti ja asukasmäärän muutos. Vuoden 2016 kunnallisverotilitykset ensimmäisen seitsemän kuukauden osalta ovat 24,4 milj. euroa, joka saman verran kuin viime vuoden vastaavana aikana. Vuoden 2016 marraskuussa tehtävä oikaisujen ja ennakonpalautusten vaikutus on -2,3 milj. euroa (vuotta aiemmin -2,9 milj. ). Verohallinnon arvion mukaan Paimion 2016 kunnallisverotilitykset ovat 38,6 milj. euroa, joka on 3,9% viime vuotta enemmän. Kuntaliiton verokehikossa vuoden 2017 kunnallisverotilitysten muutos on -2,2% (-847t ), kun valtakunnallisesti muutos on -1,3%. Vuosien tilitykset kasvavat ilman veronkorotuksia 1,8-2,1 % vuodessa, ja ne ovat saman suuruiset koko maan kasvuarvioiden kanssa. Seuraavassa kuvassa näkyy kunnallisverotilitysten rytmihäiriötä lukujen taitteessa oli vastaava ilmiö, jolloin useampana vuotena kuntien saamat tilitykset olivat ensin liian pienet ja sen jälkeen liian suuret. Ennakointi oli ja on tällöin vaikeaa. (lähde: Kuntaliitto) 2

3 Yhteisöverojen osalta kuntaryhmän jako-osuutta korotettiin vuosille , jolloin se oli 2014: 35,56% ja 2015 on 36,87%. Vuoden 2016 jako-osuus on 30,92%. Vuodesta 2017 eteenpäin jako-osuus on 30,34%. Yhteisöveron tuotto on 2016 talousarviossa 1,1 milj. euroa, ja se tultaneen saavuttamaan. Kuntaliiton heinäkuisen arvion mukaan vuoden 2016 yhteisöverotilitykset ovat valtakunnallisesti noin 11,1%:ia vuotta 2015 pienemmät, kun Paimion tilitysten laskun arvioidaan olevan -8,1%. Tilitysten notkahdus johtuu jakoosuuden laskusta. Vuosina yhteisöverotilitysten vuosittaiseksi kasvuksi arvioidaan 2,5-3,3%, se vastaa valtakunnallista tasoa. Kiinteistöveron tilitykset kunnalle tapahtuvat käytännössä loka- ja marraskuun aikana ja sen tuotoksi on 2016 talousarviossa arvioitu 2,0 milj. euroa. Paimion maksuunpannut kiinteistöverot vuonna 2016 ovat 2,0 milj. euroa, mutta tilitykset jäävät hyväksytyistä oikaisuvaatimuksista johtuen normaalia pienemmiksi. Vuonna 2015 kiinteistöverotilitykset olivat vajaa 2,0 milj. euroa. Seuraavassa taulukossa näkyvät Paimion ja koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti (=tuloilla painotettu keskiarvo). Taulukossa verrataan 1. Paimion nimellistä veroprosenttia koko maan keskimääräisen veroprosenttiin 2. Paimion ja koko maan efektiivistä veroprosenttia 3. Paimion nimellistä ja efektiivistä veroprosenttia. Efektiivinen prosentti kertoo, kuinka suuri osa bruttoansiotuloista muuttuu kunnallisveroksi. Bruttoansioista tehdyt vähennykset mm. ansiotulo-, perus-, eläketulovähennys sekä matkakustannukset pienentävät kunnille tilitettävää verotuloa. Tulovero% * Paimio 18,75 18,75 18,75 19,50 19,50 19,75 19,75 20,25 20,75 20,75 20,75 Koko maa, keskim. 18,45 18,54 18,59 18,97 19,17 19,25 19,38 19,74 19,84 19,87 19,87 Erotus, Paimio vs. keskim. 0,30 0,21 0,16 0,53 0,33 0,50 0,37 0,51 0,91 0,88 0,88 Efektiivinen veroaste * Paimio 14,75 14,69 14,39 14,72 14,66 14,75 14,84 15,15 15,53 15,39 15,01 koko maa 14,65 14,68 14,40 14,48 14,57 14,49 14,71 14,94 14,94 14,83 14,49 Erotus 0,10 0,01-0,01 0,24 0,09 0,26 0,13 0,21 0,59 0,56 0,52 PAIMIO * Tulovero% 18,75 18,75 18,75 19,50 19,50 19,75 19,75 20,25 20,75 20,75 20,75 Efekt. vero% 14,75 14,69 14,39 14,72 14,66 14,75 14,84 15,15 15,53 15,39 15,01 Erotus 4,00 4,06 4,36 4,78 4,84 5,00 4,91 5,10 5,22 5,36 5,74 3

4 Samoja tietoja graafeina: 4

5 Valtionosuudet ja verotulotasaus Paimion kaikista tuloista valtionosuuksien osuus on viidennes: 20%, eli samalla tasolla kuin kunnissa keskimäärin. Valtionosuus koostuu aina kahdesta osasta: peruspalveluiden valtionosuudesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Molempiin valtionosuuksiin vaikuttavat useat laskentatekijät ja molemmissa laskennallisesta valtionosuudesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Lisäksi valtionosuuteen vaikuttavat aikaisempien vuosien päätöksistä johtuvat vähennykset ja lisäykset. Vuoden 2015 valtionosuusuudistuksen jälkeen Paimio on ollut verotulotasausta saava kunta. Vuonna 2016 verotulotasaus on lähes 1,8 milj. euroa ja 2017 vajaa 1,4milj. euroa. Kuntaliiton laskelmien mukaan vuoden 2017 valtionosuuksien arvioidaan olevan vajaa 13,6milj. euroa. Summa on noin 650t euroa kuluvaa vuotta pienempi. VALTIONOSUUSERIEN VERTAILU JA ARVIO VUODESTA muutos, Arvio 2017 muutos, vo:n laskennalliset perusteet yhteensä kunnan omarahoitusosuus (= 3640,75 /as) peruspalvelujen valtionosuus yhteensä lisäosa vo vähennykset & lisäykset** = Kunnan peruspalvelujen vo ilman tasauksia verotuloihin perustuva vo-tasaus järjestelmämuutoksen 2015 tasaus perustoimeentulotuen siirto KELAan = Kunnan peruspalvelujen valtionosuus opetus- ja kulttuuritoimen muut vo:t valtionosuuden maksatus lisäksi valtionosuuksien kanssa maksetaan kotikuntakorvaustulot kotikuntakorvausmenot muut erät yhteensä maksatus yhteensä ,4 % -4,6 % Ennakoitavissa olevia menoihin ja tuloihin vaikuttavia tekijöitä Aikaisemmista vuosista poiketen keskeisimmissä erissä (henkilöstömenot ja sairaanhoitopiirin laskutus) ei arvioida menojen kasvavan. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on toimittanut jäsenkunnille kuntayhtymän hallituksen toukokuun lopulla hyväksymän talousarvioraamin mukaiset vuoden 2017 maksuosuusarviot tiedoksi. Paimion maksuosuus ta-raamissa on euroa, joka 1,5% (188t ) vähemmän kuin vuoden 2016 maksuosuusarvio. Nykyiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Kesäkuussa saavutetun neuvottelutuloksen mukaisen kilpailukykysopimuksen piirissä ovat 5

6 kaikki kuntien ja kuntayhtymien palkansaajat. Sopimuskausi on Kilpailukykysopimuksen muutokset vähentävät työvoimakustannuksia: palkkoja ei koroteta sopimuskaudella lomarahoja leikataan 30% eli ajanjaksolla maksetaan vuoden 2016 lomarahaprosentteihin verrattuna pienempää lomarahaa. KuEL-palkkaperusteinen maksu laskee 0,20 %-yksikköä (laadintaohjeeseen 17,25%-> 17,05%) Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu alenee, määrä ei ole vielä tiedossa. (laadintaohjeessa ennallaan 4,1%) työnantajan sosiaaliturva (sairausvakuutusmaksu) alenee 0,94%, sotumaksut vahvistetaan loppuvuodesta (laadintaohjeeseen 2,1%->1,2%) Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli kesäkuussa 0,4%. VM:n kesäkuussa ilmestyneessä taloudellisessa katsauksessa vuoden 2016 inflaation arvioidaan olevan noin 0,5%:n luokkaa ja vuosien inflaation 1,2-1,3% tietämissä. Vielä on epäselvää mitkä hallituksen ensi vuoden budjetin vaikutukset kuntataloudelle ovat käytännössä. Kuntatalouteen vaikuttaa sovitusti kilpailukykysopimuksen valtionosuusleikkaukset. Lisäksi kunnat menettävät verotuottoja palkansaajien maksumuutosten takia. Tämän kaiken yhteisvaikutuksena on riskinä, että kuntien veronkorotuspaineet kasvavat. Näillä näkymin toteutuvan Sote-maakuntauudistuksen vaikutuksia on pyritty huomioimaan suunnitelmavuoden 2019 arviossa tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon perusteella verotuloissa, valtionosuuksissa sekä toimintatuotoissa ja kuluissa (= sosiaalija terveyslautakunta). TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN KEHYSTÄ Verotulot Alla olevassa taulukossa on tilinpäätösten mukaiset verotulot, kuluvan vuoden talousarvio ja ennuste sekä arvio vuosille nykyisillä veroprosenteilla paitsi 2019, jossa huomioitu sote-uudistuksen vaikutukseksi -12,25%-yksikköä. Vuoden 2017 veroprosenteista päättää valtuusto kokouksessaan euroa tp 2013 tp 2014 tp 2015 ta 2016 e 2016 ta 2017 ts 2018 ts 2019 Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero** muutos muutos% 13,7 % 0,6 % 2,4 % 0,6 % 5,4 % -1,5 % 1,4 % -49,0 % 6

7 Seuraavassa listattu eri veroprosenttien muutosten vaikutuksia: verolaji korotus vaikutus 1. vuosi vaikutus 2.v -> Kunnallisvero 0,25 % Kunnallisvero 0,50 % Kunnallisvero -12,25 % Kiinteistövero vakituinen asunto 0,01 % muu kuin vak.asunto 0,10 % yleinen kv (rakennus) 0,10 % yleinen kv (maapohja) 0,10 % Vuosien arvio perustuu seuraaville lähtökohdille: - Vuoden 2016 verotulokertymä ennustetaan saatujen tilitysten sekä verohallinnon antamien verotulojen arviointitietojen pohjalta - Kunnallisvero vuodelle 2017 on arvioitu huomioimalla Kuntaliiton heinäkuun 2016 verokehikon mukainen 2,2%:n (eli 847t ) alenema vuodelle 2017, 1,3% kasvu 2018 ja vuodelle 2019 on tehty 12,25%-yksikön vähennys, euroina ensimmäisen vuoden tilityksissä 21,2milj. euroa. Kunnallisveroprosentista päätetään marraskuussa. - Yhteisöveron tuottoa on vaikea arvioida, koska sen määrään vaikuttaa pitkälti yleinen taloudellinen tilanne. Kuntaliiton arviossa suunnitelmavuosien kasvu on 3,3%/v. Yhteisöveron jako-osuudet määritellään siten, että vuoden 2017 verotilityksiin vaikuttavat vuosien 2015 (50%) ja 2014 (50%) toiminnan muutokset. - Kiinteistöveron tuotto on noin 2,0 milj. euroa. Sen lisäksi kasvuksi arvioidaan 2% vuosittain. Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosenttiin on laskettu lakimuutoksista johtuvan vakituisen asuinrakennuksen 0,02%:n korotuksen lisäksi 0,06%:n korotus eli 0,37% -> 0,45%. Yleiseen kiinteistöveroprosentin korotus on 0,1%-yksikköä eli 1,00-> 1,1%. Muun kuin vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentin korotus on 0,20%-yksikköä eli 1,00 -> 1,20%. Korotusesitysten yhteisvaikutus on 250t. Edellä selostetut korotusesitykset huomioiden verokertymät ovat seuraavat: Kiinteistövero + 0,08-0,20% (muuttuneet luvut punaisella) 1000 euroa tp 2013 tp 2014 tp 2015 ta 2016 e 2016 ta 2017 ts 2018 ts 2019 Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero muutos muutos% 13,7 % 0,6 % 2,4 % 0,6 % 2,9 % -0,9 % 1,4 % -47,9 % vrt. tp12 vrt. tp13 vrt tp14 vrt. tp15 vrt. tp 2015 vrt. e2016 vrt. ed.v vrt. ed.v 7

8 Valtionosuudet ja verotulotasaus Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Kunnan valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta, johon sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen ja kuntien kulttuuritoimen valtionosuudet. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus käsitellään järjestelmässä omana eränä, kuten myös järjestelmämuutoksen tasaus. Opetus- ja kulttuuritoimen muihin valtionosuuksiin sisältyvät mm. lukion, kansalaisopiston, liikunnan ja nuorisotyön sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuudet. Vuoden 2017 valtionosuudet ovat Kuntaliiton alustavan tiedon ( ) mukaiset, valtionosuuslaskelmassa on huomioitu perustoimeentulotuen siirtyminen valtiolle. Sen vaikutus laskelmassa on euroa. Suunnitelmavuodelle 2018 ole arvioitu kasvua, sen sijaan vuoteen 2019 on arvioitu peruspalveluiden valtionosuuteen 9,95 milj. euron suuruinen vähennys sote-uudistuksesta johtuen. Summa on terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon laskennallinen summa 2016 valtionosuudessa. Vähennyksessä ei ole huomioitu mahdollisia muutoksia kunnan omarahoitusosuuteen tai valtionosuusprosenttiin tp 2013 tp 2014 tp2015 ta 2016 tot 2016 ta 2017 ts 2018 ts 2019 Peruspalv. vo ilman tasauksia Verotuloihin perust. vo-tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus-ja kultt.t. muut vo:t Harkinnanvarainen vo:n korotus yhteensä muutos, euroa muutos% 5,0 % -2,0 % 0,4 % 9,9 % 9,9 % -4,6 % -4,5 % -75,9 % vertailu tp 12 tp 13 tp 14 tp 15 tp 15 tot 16 ed.v ed.v Muut tulot Talousarvioasetelman tuloslaskelman mukaiset muut tuloerät ovat Toimintatulot (sisältää mm. maksu-, myynti- ja vuokratulot), Korkotulot Muut rahoitustulot ja Satunnaiset tulot Toimintatuottojen osuus tuloista on 16%, kun niiden osuus kaikkien kuntien tuloista on viidennes. Toimintatuottoihin arvioidaan 3 % kasvu vuosille Toimintatuottoihin sisältyvät myös sisäiset toimintatuotot. Vuosille ei ole esitetty erityisiä omaisuuden realisointeja, vaan käyttöomaisuuden vuosittaiset euron myyntivoitot kertyvät pääosin tonttimyynnistä. Korkotuloja kertyy lähinnä maksuliikennetilin koroista ja antolainojen koroista konserniyhtiöille. Paimion Vesihuolto Oy:n omistajalainan korko on euroa/v ja Paimion Yrityskehityksen lainojen korot noin 6000 euroa. Muissa rahoitustuloissa on Paimion Lämpökeskus Oy:ltä euron osinkotulot ja V-S sairaanhoitopiiriltä euron peruspääoman korot. Edellä selostetuilla laskentaperusteilla saadaan talousarviovuotta 2016 sekä taloussuunnitteluvuosia koskeva tuloraami kokonaisuutena seuraavasti: 8

9 Kiinteistövero + 0,08-0,2% (muuttuneet luvut punaisella) tp 2013 tp2014 tp2015 ta 2016 enn 2016 ta 2017 ts 2018 ts 2019 Verotulot Valtionosuudet Toimintatulot Korko-& rahoitustulot yhteensä muutos % 11,3 % 1,1 % 4,4 % 24,1 % -2,4 % -2,8 % 0,3 % -47,6 % Alla olevassa laskelmassa on huomioitu tulot edellä selostetun mukaisesti. Toimintamenoille on laskettu vuodelle % vähennys ja henkilöstömenoille -3%:n, suunnitelmavuosien kasvu on 0%. Toimintamenojen kasvun hillitseminen edellyttää toimintojen ja palvelujen karsimista sekä oman toiminnan tuottavuuden lisäämistä. Lomarahaleikkaus alentaa henkilöstömenoja eurolla eli -1,3%:lla, sen lisäksi edellytetään 1,7% henkilöstömenojen karsintaa. Tuloslaskelmaennuste: tp 2014 tp2015 ta 2016* enn 2016 ta 2017 ts 2018 ts 2019 toimintatulot toimintamenot toimintakate verotulot valtionosuudet* korko-& muut rah.tulot korko- & muut rah.menot vuosikate suunnitelmapoistot satunnaiset erät tilika ude n tulos Kumalatiivinen yli-/alijäämä Talousarvion ja suunnitelman laadintaohjeet Laadittaessa talousarviota 2017 ja -suunnitelmaa vuosille käytetään pohjana vuoden 2016 talousarviota seuraavin ohjein: 1. Jokaisen hallintokunnan on tarkasteltava toimintaansa palvelustrategian mukaisesti ja haettava oma-aloitteisesti mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ja tehdä rakenteellisia muutoksia. 2. Henkilöstön määrää tulee pyrkiä vähentämään. Uusien päivähoito- ja opetusryhmien perustamisen sijaan, tulee nykyisiä ryhmäkokoja kasvattaa, jotta vältytään lisärekrytoinneilta. 3. Henkilöstömenot arvioidaan 3% pienemmiksi ja toimintamenot 1% pienemmiksi kuin vuoden 2016 ennuste. Suunnitelmavuosien kasvuksi on arvioitu 0%. 4. Toimintatuottoihin arvioidaan 2% vuosittainen kasvu koko suunnitelmakaudelle

10 5. Palkkojen sivukuluprosentit ovat seuraavat: eläkekulut 17,05 % ja muut sivukulut 5,3% (sotu 1,2%, vakuutusmaksut 4,1%). Poikkeuksena VaEL:n piirissä olevien opettajien eläkekulut, joihin arvioidaan 23,7%. 6. Kiky-sopimuksen mukaisesti lomarahoja leikataan lukien siten, että leikkaus koskee koko lomanmääräytymisvuoden lomarahaa, vaikutus koko kaupungintasolla n euroa, -1,3% henkilöstömenoista. 7. Eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenomaksut (yhteensä noin ) kirjataan keskitetysti henkilöstöhallinnon toimesta. 8. Talousarvioesitys työllisyydenhoidon osalta laaditaan ottaen huomioon kaupungin mukanaolo Turun seudun työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisessa kokeilussa. Työllisyyden hoito siirretään kaupunginhallituksen alaisuuteen viimeistään Kuntayhtymien ja Aluepelastuslaitoksen osalta esitys tehdään niiden talousarvion mukaisena. 10. Poistot esitetään keskitetysti, eikä hallinnonalojen tarvitse niitä huomioida. 11. Vain kaikkien välttämättömimmät investoinnit voidaan esittää toteutettavaksi. Syksyllä 2014 hyväksytyn palvelustrategian edistymisen arviointi ja seuranta tulee toteuttaa lautakunnissa talousarvion laadinnan yhteydessä täydentämällä tämän hetken tilanne seuranta ja arviointi - sarakkeeseen. Investointiohjelma ja talousarviolainanotto Voimassa olevassa taloussuunnitelmassa investointiohjelma on esitetty viiden (5) vuoden ajalle vuosille Ko. investointiohjelma on seuraava: tp 2014 tp 2015 ta 2016* ts 2017 ts 2018 ts 2019 ts 2020 Menot Tulot Netto Voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan kaupungin pitkäaikaisten talousarviolainojen vuotuiset muutokset mukaan luettuna kuluvana vuonna talousarviossa nostettavaksi esitetty laina ovat seuraavat: tp 2014 tp2015 ta 2016 ts 2017 ts 2018 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Korollisten lainojen nostot* *= pitkäaikaiset lainat ja lyhytaikaisten lainojen muutos laina määrän kasvu lainamäärä vuoden lopussa Tilinpäätöksen ,3 milj. euron lainamäärään sisältyy 29,5 milj. euroa lyhytaikaista kuntatodistuslainaa. Kuluvan vuoden talousarviossa pitkäaikaista lainaa on arvioitu nostettavaksi 5,2 milj. euroa ja pitkäaikaisia lainoja lyhennetään noin 2,8 milj. euroa. 10

11 Lainanmäärän kasvu 2016 talousarviossa on 2,4 milj. euroa. Kaupunki on käyttänyt maksuvalmiuden turvaamiseen kuntatodistusohjelman lyhytaikaista lainaa, jota on nostettu laadintaohjetta kirjoitettaessa 23 milj. euroa. Huomioiden edellä olevat tuloslaskelmaennuste, voimassa oleva investointiohjelma sekä pitkäaikaisten lainojen nostot ja lyhennykset, voidaan laatia seuraava ennuste rahoituslaskelmaksi vuosille tp2015 ta2016 enn 2016 ta 2017 ts 2018 ts 2019 vuosikate satunnaiset & korjauserät investoinnit netto, ml.myyntitulot pitkäaik.lainojen lyhennykset pitkäaik.lainojen nostot lyhyt aik.lainojen muutos antolainojen lisäys/vähennys muut maksuvalmiuden muutokse vaikutus maksuvalmiuteen lainakannan muutos Aikataulu Talousarvion laadinnassa noudatetaan kaupunginhallituksen hyväksymää aikataulua, muutettuna siten, että valtuuston kokoukset pidetään keskiviikkoiltoina. 1. Lautakunnat jättävät esityksensä kaupunginjohtajalle mennessä (tiedot web-taloussuunnitteluohjelmassa). 2. Valtuustoseminaari lautakuntien esitysten yhteenvedosta pidetään tiistaina klo alkaen omissa tiloissa. 3. Kaupunginjohtajan, toimialajohtajien ja tehtäväalueiden vastuuhenkilöiden käsittely mennessä. 4. Kaupunginhallituksen 1. käsittely & veroprosenttiesitykset Kaupunginvaltuusto päättää keskiviikkona kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentit. 6. Kaupunginhallituksen 2. käsittely Kaupunginvaltuuston käsittely on keskiviikkona Lisätietoja laadintaohjeista antavat kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja. KAUPUNGINHALLITUS 11