PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2016 TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA... 2 Verotulot... 2 Valtionosuudet ja verotulotasaus... 5 Ennakoitavissa olevia menopaineita... 6 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN KEHYSTÄ... 6 Verotulot... 6 Muut tulot... 8 Talousarvion ja suunnitelman laadintaohjeet... 9 Aikataulu Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus

2 VUODEN 2016 TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA Verotulot Verotulojen osuus Paimion kaikista tuloista on viime vuosina ollut keskimäärin 56-58%, kun se valtakunnallisesti on 44-46%. Vuonna 2014 Paimion kunnallisveron tuotto oli 35,3 milj. euroa. Se oli 1,1 milj. euroa vuotta 2013 vähemmän veroprosentin 0,50%-yksikön korotuksesta huolimatta. Verovuoden 2014 kunnallisvero oli 36,2 milj. euroa (verohallinnon ennakkotieto ), siinä on kasvua edelliseen vuoteen 3,7%. Tilikausille kirjattavat verotulojen tilitykset koostuvat monen eri verovuoden tilityksistä ja tilityksiin vaikuttavat sekä kuntakohtaiset että kuntaryhmän jako-osuudet, joiden laskentaan vaikuttavat monet tekijät, mm. veroprosentti ja asukasmäärän muutos. Vuoden 2015 kunnallisverotilitykset ensimmäisen seitsemän kuukauden osalta ovat 24,4 milj. euroa, joka on 0,7milj. (2,9%) viime vuotta enemmän. Vuoden 2015 marraskuussa tehtävä oikaisujen ja ennakonpalautusten vaikutus on -2,8 milj. euroa (vuotta aiemmin -3,7 milj. ). Verohallinnon arvion mukaan Paimion 2015 kunnallisverotilitykset ovat 37,4 milj. euroa, joka on 5,8% edellisvuotta enemmän. Kuntaliiton verokehikossa vuosien tilitykset kasvavat ilman veronkorotuksia 3,7-4,1% vuodessa. Vastaavat koko maan luvut ovat 3,3-3,9%. Seuraavassa kuvassa näkyy kunnallisverotilitysten rytmihäiriötä lukujen taitteessa oli vastaava ilmiö, jolloin useampana vuotena kuntien saamat tilitykset olivat ensin liian pienet ja sen jälkeen liian suuret. Ennakointi oli ja on tällöin vaikeaa. (lähde: Kuntaliitto) 2

3 Yhteisöverojen osalta kuntaryhmän jako-osuutta korotettiin vuosille , jolloin se oli 2014: 35,56% ja 2015 on 36,87%. Vuoden 2016 jako-osuus putoaa tämän hetkisen tiedon mukaan 30,92%:iin. Yhteisöveron tuotto on 2015 talousarviossa 1,1 milj. euroa, ja se tultaneen saavuttamaan. Kuntaliiton toukokuisen arvion mukaan vuoden 2015 yhteisöverotilitykset ovat valtakunnallisesti noin 4,7%:ia vuotta 2014 suuremmat, kun Paimion tilitysten kasvun arvioidaan jäävän 1,2%:iin. Kuntaliiton ennustekehikkojen mukaan 2016 jako-osuuden laskiessa tilitykset notkahtavat reilun 14%. Suunnitelmavuosien 2017 ja 2018 yhteisöverotilitysten kasvu on 3,5-5,2%. Paimion 2016 notkahduksen arvioidaan jäävän pienemmäksi (-7,5%), mutta suunnitelmavuosien kehitys vastaa valtakunnallista linjaa. Kiinteistöveron tilitykset kunnalle tapahtuvat käytännössä loka- ja marraskuun aikana ja sen tuotoksi on 2015 talousarviossa arvioitu 2,05 milj. euroa. Paimion maksuunpannut kiinteistöverot vuonna 2015 ovat 2,03 milj. euroa. Vuonna 2014 kiinteistöverotilitykset olivat reilut 1,7 milj. euroa. Seuraavassa taulukossa näkyvät Paimion ja koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti (=tuloilla painotettu keskiarvo). Taulukossa verrataan 1. Paimion nimellistä veroprosenttia koko maan keskimääräisen veroprosenttiin 2. Paimion ja koko maan efektiivistä veroprosenttia 3. Paimion nimellistä ja efektiivistä veroprosenttia. Efektiivinen prosentti kertoo, kuinka suuri osa bruttoansiotuloista muuttuu kunnallisveroksi. Bruttoansioista tehdyt vähennykset mm. ansiotulo-, perus-, eläketulovähennys sekä matkakustannukset pienentävät kunnille tilitettävää verotuloa. Tulovero% Paimio 18,75 18,75 18,75 18,75 19,50 19,50 19,75 19,75 20,25 20,75 Koko maa, keskim. 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,17 19,25 19,38 19,74 19,84 Erotus, Paimio vs. keskim. 0,36 0,30 0,21 0,16 0,53 0,33 0,50 0,37 0,51 0,91 Efektiivinen veroaste Paimio 14,52 14,75 14,69 14,39 14,72 14,66 14,75 14,84 15,15 15,55 koko maa 14,36 14,65 14,68 14,40 14,48 14,57 14,49 14,71 14,91 14,88 Erotus 0,16 0,10 0,01-0,01 0,24 0,09 0,26 0,13 0,24 0,67 PAIMIO Tulovero% 18,75 18,75 18,75 18,75 19,50 19,50 19,75 19,75 20,25 20,75 Efekt. vero% 14,52 14,75 14,69 14,39 14,72 14,66 14,75 14,84 15,15 15,55 Erotus 4,23 4,00 4,06 4,36 4,78 4,84 5,00 4,91 5,10 5,20 3

4 Samoja tietoja graafeina: 4

5 Valtionosuudet ja verotulotasaus Paimion kaikista tuloista valtionosuuksien osuus on viidennes: 20%, eli samalla tasolla kuin kunnissa keskimäärin. Valtionosuusuudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Peruspalveluiden valtionosuusuudistuksen tavoitteena oli yksinkertaistaa valtionosuusjärjestelmää. Uudistuksessa laskentatekijöiden määrää vähennettiin, väestön ikärakenteen painoarvoa pienennettiin, sairastavuuskertoimeen lisättiin useampia tekijöitä ja sen painoarvoa nostettiin, verotulotasauksen kriteerejä muutettiin. Valtionosuusuudistuksen myötä Paimion muuttui verotulotasauksen maksajista saajiin, kuten moni muukin kunta. Suurimmillaan Paimion maksama tasaus oli 2008 (-1.154t ), 2014 se on -858t. Vuonna 2015 Paimio saa verotulotasausta 1367t euroa. Valtionosuuksien verotulotasauksella tasataan nimensä mukaisesti kuntakohtaisia verotulojen eroja. Järjestelmässä lasketaan keskimääräinen asukaskohtainen verotulo. Tasausraja nostettiin %:iin (ennen uudistusta 91,86%) koko maan keskimääräisestä verotulosta asukasta kohden ja tasausrajan ylittävästä osuudesta maksettava tasaus on 30% (37%). Uudistus puolitti tasausrajan ylittävien määrän. Uudistuksen myötä noin 30 kuntaa maksaa tasausta ja noin 30 kuntaa ml. Paimio siirtyi tasausta saaviin kuntiin. Vuoden 2015 valtionosuudet ovat lähes 12,9 milj. euroa, joka on saman verran kuin vuonna Alla laskelma, josta ilmenee, että vaikka summa pysyi entisellään, valtionosuuksien laskentaerien sisäinen suhde muuttui merkittävästi. Vuonna 2015 uudistuksesta johtunutta järjestelmämuutoksen tasausta (370t ) ei makseta enää tulevina vuosina. Kuntaliiton laskelmien mukaan vuoden 2016 valtionosuuksien arvioidaan olevan lähes 13,5 milj. euroa ja 2015 VALTIONOSUUSERIEN VERTAILU JA ARVIO VUODESTA muutos, arvio 2016 vo:n laskennalliset perusteet yhteensä kunnan omarahoitusosuus peruspalvelujen valtionosuus yhteensä yleinen osa lisäosa vo vähennykset & lisäykset** = Kunnan peruspalvelujen vo ilman tasauksia verotuloihin perustuva vo-tasaus järjestelmämuutoksen tasaus vuodelta 2010/ = Kunnan peruspalvelujen valtionosuus opetus- ja kulttuuritoimen muut vo:t valtionosuuden maksatus

6 Ennakoitavissa olevia menopaineita Ennakoitavissa olevat menopaineet ovat aikaisempiin vuosiin verrattuna maltillisemmat. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on toimittanut jäsenkunnille kuntayhtymän hallituksen kesäkuun alussa hyväksymän talousarvioraamin mukaiset vuoden 2016 maksuosuusarviot tiedoksi. Paimion maksuosuus ta-raamissa on euroa, joka 2,3% (290t ) enemmän kuin vuoden 2015 maksuosuusarvio. Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Kunta-alan sopijaosapuolet saavuttivat neuvottelutuloksen Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisusta. KT:n valtuuskunta sekä kunta-alan pääsopijajärjestöjen hallinnot ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen. Palkkaratkaisun kustannusvaikutus on koko kuntasektorilla 0,59 prosenttia, mutta vaihtelee sopimusaloittain johtuen erilaisista palkkarakenteista ja palkkatasoista. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli kesäkuussa -0,1%. Vuoden 2015 inflaation arvioidaan olevan noin 0,1%:n luokkaa. VM:n kesäkuussa ilmestyneessä taloudellisessa katsauksessa vuosien inflaation arvioidaan olevan 1,2-1,4% tietämissä. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN KEHYSTÄ Verotulot Alla olevassa taulukossa on tilinpäätösten mukaiset verotulot, kuluvan vuoden talousarvio ja ennuste sekä arvio vuosille Vuoden 2016 veroprosenteista päättää valtuusto kokouksessaan euroa tp 2013 tp 2014 ta 2015 e 2015 ta 2016 ts 2017 ts 2018 Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero** muutos muutos% 13,7 % 0,6 % 3,8 % 2,9 % 3,2 % 1,5 % 4,4 % vrt. tp12 vrt. tp13 vrt. tp13 vrt. tp 2014 vrt.e 2015 vrt. ed.v vrt. ed.v Seuraavassa listattu eri veroprosenttien korotusten vaikutuksia: vaikutus verolaji korotus 1. vuosi vaikutus 2.v -> Kunnallisvero 0,25 % Kunnallisvero 0,50 % Kiinteistövero vakituinen asunto 0,01 % muu kuin vak.asunto 0,10 % yleinen kv (rakennus) 0,10 % yleinen kv (maapohja) 0,10 %

7 Vuosien arvio perustuu seuraaville lähtökohdille: - Vuoden 2015 verotulokertymä ennustetaan saatujen tilitysten sekä verohallinnon antamien verotulojen arviointitietojen pohjalta - Kunnallisvero vuodelle 2016 on arvioitu huomioimalla Kuntaliiton toukokuun 2015 verokehikon mukainen 4 %:n kasvu vuodelle 2016, 1,5% kasvu 2017 ja 3%:n kasvu Tuloveroprosenttiin ei esitetä korotusta. - Yhteisöveron tuottoa on vaikea arvioida, koska sen määrään vaikuttaa pitkälti yleinen taloudellinen tilanne. Kuntaliiton arviossa vuoden 2016 tilitysnotkahdus johtuu kuntaosuuden alenemisesta, suunnitelmavuosien kasvu on 4%/v. Yhteisöveron jako-osuudet määritellään siten, että vuoden 2016 verotilityksiin vaikuttavat vuosien 2013 (50%) ja 2014 (50%) toiminnan muutokset. - Kiinteistöveron tuotto on noin 2,0 milj. euroa. Sen lisäksi kasvuksi arvioidaan 2-3% vuosittain. Kiinteistöveroprosenttiin ei esitetä korotuksia. verotusarvot kiinteistövero ,1%-yksikköä vakituinen asuinrakennus , , muu kuin vakituinen asuin rakennus* , , yleinen kiint.vero% (rakennus) , , yleinen kiint.vero% (maapohja) , , rakentamaton rakennuspaikka , Valtionosuudet ja verotulotasaus Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Kunnan valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta, johon sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen ja kuntien kulttuuritoimen valtionosuudet. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus käsitellään järjestelmässä omana eränä, kuten myös järjestelmämuutoksen tasaus. Opetus- ja kulttuuritoimen muihin valtionosuuksiin sisältyvät mm. lukion, kansalaisopiston, liikunnan ja nuorisotyön sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuudet. Vuoden 2016 valtionosuudet ovat Kuntaliiton alustavan tiedon ( ) mukaiset, eikä suunnitelmavuosille arvioida kasvua/muutoksia johtuen valtionosuuksiin tehdyistä leikkauksista tp 2012 tp 2013 tp 2014 ta 2015 tot 2015 ta 2016 ts 2017 ts 2018 Peruspalv. vo ilman tasauksia Verotuloihin perust. vo-tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus-ja kultt.t. muut vo:t Harkinnanvarainen vo:n korotus yhteensä muutos, euroa muutos% 2,2 % 5,0 % -2,0 % -2,9 % -0,2 % 4,8 % -0,1 % -1,4 % vertailu ed.vuosi tp 12 tp 13 tp 14 tp 14 tot 15 ed.v ed.v 7

8 Muut tulot Talousarvioasetelman tuloslaskelman mukaiset muut tuloerät ovat Toimintatulot (sisältää mm. maksu-, myynti- ja vuokratulot), Korkotulot Muut rahoitustulot ja Satunnaiset tulot Toimintatuottojen osuus tuloista on 13%, kun niiden osuus kaikkien kuntien tuloista on viidennes. Toimintatuottoihin arvioidaan 3 % kasvu vuosille Toimintatuottoihin sisältyvät myös sisäiset toimintatuotot. Vuosille ei ole esitetty erityisiä omaisuuden realisointeja, vaan käyttöomaisuuden vuosittaiset euron myyntivoitot kertyvät pääosin tonttimyynnistä. Korkotuloja kertyy lähinnä maksuliikennetilin koroista ja antolainojen koroista konserniyhtiöille. Paimion vesihuolto Oy:n omistajalainan korko on euroa/v ja Paimion Yrityskehityksen lainojen korot noin 6000 euroa. Muissa rahoitustuloissa on Paimion Lämpökeskus Oy:ltä euron osinkotulot ja V-S sairaanhoitopiiriltä euron peruspääoman korot. Edellä selostetuilla laskentaperusteilla saadaan talousarviovuotta 2016 sekä taloussuunnitteluvuosia koskeva tuloraami kokonaisuutena seuraavasti: Nykyiset veroprosentit tp 2010 tp 2011 tp 2012 tp 2013 tp2014 ta 2015 enn 2015 ta 2016 ts 2017 ts 2018 Verotulot Valtionosuudet Toimintatulot Korko-& rahoitustulot yhteensä muutos% 5,7 % 4,4 % 6,6 % 1,1 % 5,6 % -0,3 % 4,1 % 1,5 % 2,0 % Alla olevassa laskelmassa on huomioitu tulot edellä selostetun mukaisesti. Toimintamenoille, ml. henkilöstömenot, on laskettu vuodelle % nousu, suunnitelmavuosien kasvu on 0,5%. Toimintamenojen kasvun hillitseminen edellyttää toimintojen ja palvelujen karsimista sekä oman toiminnan tuottavuuden lisäämistä. Alla oleva laskelma ei sisällä veronkorotuksia. Tuloslaskelmaennuste, nykyisillä veroprosenteilla: tp 2013 tp 2014 ta 2015* enn 2015 ta 2016 ts 2017 ts 2018 toimintatulot toimintamenot toimintakate verotulot valtionosuudet* korko-& muut rah.tulot korko- & muut rah.menot vuosikate suunnitelmapoistot satunnaiset erät tilika ude n tulos Kumalatiivinen yli-/alijäämä * TA 2015 sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset 8

9 Talousarvion ja suunnitelman laadintaohjeet Laadittaessa talousarviota 2016 ja -suunnitelmaa vuosille käytetään pohjana vuoden 2015 talousarviota seuraavin ohjein: 1. Jokaisen hallintokunnan on tarkasteltava toimintaansa palvelustrategian mukaisesti ja haettava oma-aloitteisesti mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ja tehdä rakenteellisia muutoksia 2. Henkilöstön määrää tulee pyrkiä vähentämään. Uusien päivähoito- ja opetusryhmien perustamisen sijaan, tulee nykyisiä ryhmäkokoja kasvattaa, jotta vältytään lisärekrytoinneilta. 3. Henkilöstö- ja toimintamenoihin ei arvioida kasvua (= 0%) vuoden 2015 ennusteeseen. Suunnitelmavuosien kasvuksi on arvioitu 0,5%. 4. Toimintatuottoihin arvioidaan 3% vuosittainen kasvu koko suunnitelmakaudelle Palkkojen sivukuluprosentit ovat seuraavat: eläkekulut 17,00 % ja muut sivukulut 6,3% (sotu 2,2%, vakuutusmaksut 4,1%). Poikkeuksena VaEL:n piirissä olevien opettajien eläkekulut, joihin arvioidaan 21,0%. 6. Eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenomaksut (yhteensä noin ) kirjataan keskitetysti henkilöstöhallinnon toimesta. 7. Kuntayhtymien ja Aluepelastuslaitoksen osalta esitys tehdään niiden talousarvion mukaisena. Laadintaohjeissa sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien osalta menoraamiin on laskettu vuoden 2015 toteumaennuste. 8. Poistot esitetään keskitetysti, eikä hallinnonalojen tarvitse niitä huomioida. Syksyllä 2014 hyväksytyn palvelustrategian edistymisen arviointi ja seuranta tulee toteuttaa lautakunnissa talousarvion laadinnan yhteydessä täydentämällä tämän hetken tilanne seuranta ja arviointi - sarakkeeseen. Investointiohjelma ja talousarviolainanotto Voimassa olevassa taloussuunnitelmassa investointiohjelma on esitetty viiden (5) vuoden ajalle vuosille Ko. investointiohjelma on seuraava: tp 2012 tp 2013 tp 2014 ta 2015* ts 2016 ts 2017 ts 2018 ts 2019 Menot Tulot Netto * TA 2014 sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset Voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan kaupungin pitkäaikaisten talousarviolainojen vuotuiset muutokset mukaan luettuna kuluvana vuonna talousarviossa nostettavaksi esitetty laina ovat seuraavat: 9

10 1 000 tp2013 tp 2014 ta 2015* ts 2016 ts 2017 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Korollisten lainojen nostot* *= pitkäaikaiset lainat ja lyhytaikaisten lainojen muutos laina määrän kasvu lainamäärä vuoden lopussa * TA 2015 sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset Tilinpäätöksen ,9 milj. euron lainamäärään sisältyy 18 milj. euroa lyhytaikaista kuntatodistuslainaa. Kuluvan vuoden talousarviossa pitkäaikaista lainaa on arvioitu nostettavaksi 4,0 milj. euroa ja pitkäaikaisia lainoja lyhennetään noin 2,8 milj. euroa. Lainanmäärän kasvu 2015 talousarviossa on 3,6 milj. euroa. Kaupunki on käyttänyt maksuvalmiuden turvaamiseen kuntatodistusohjelman lyhytaikaista lainaa, jota on nostettu laadintaohjetta kirjoitettaessa 24 milj. euroa. Huomioiden edellä olevat tuloslaskelmaennuste, voimassa oleva investointiohjelma sekä pitkäaikaisten lainojen nostot ja lyhennykset, voidaan laatia seuraava ennuste rahoituslaskelmaksi vuosille tp 2014 ta2015* enn 2015 ta 2016 ts 2017 ts 2018 vuosikate satunnaiset & korjauserät investoinnit netto, ml.myyntitulot pitkäaik.lainojen lyhennykset pitkäaik.lainojen nostot lyhyt aik.lainojen muutos antolainojen vähennys muut maksuvalmiuden muutokset vaikutus maksuvalmiuteen * TA 2015 sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset lainakannan muutos

11 Aikataulu Talousarvion laadinnassa noudatetaan kaupunginhallituksen hyväksymää aikataulua, jonka mukaan 1. Lautakunnat jättävät esityksensä kaupunginjohtajalle mennessä (tiedot web-taloussuunnitteluohjelmassa). 2. Valtuustoseminaari lautakuntien esitysten yhteenvedosta pidetään ma klo alkaen omissa tiloissa. 3. Kaupunginjohtajan, toimialajohtajien ja tehtäväalueiden vastuuhenkilöiden käsittely mennessä. 4. Kaupunginhallituksen 1. käsittely & veroprosenttiesitykset Kaupunginvaltuusto päättää kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentit. 6. Kaupunginhallituksen 2. käsittely Kaupunginvaltuuston käsittely on Lisätietoja laadintaohjeista antavat kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja. KAUPUNGINHALLITUS 11