Kokemuksia, yhteistyötä ja kehittämistä. Ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelma tilastoina ja trendeinä
|
|
- Kaisa Hakala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kokemuksia, yhteistyötä ja kehittämistä Ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelma tilastoina ja trendeinä 27 23
2 2
3 L eonardo da Vinci -ohjelma ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Leonardo da Vinci (LdV) oli ohjelmakaudella osa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa. Siitä tuettiin ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen hankkeita. Ohjelman tavoitteena oli sekä liikkuvuuden laadun ja määrän lisääminen Euroopassa että ammatillisen koulutuksen parissa toimivien oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen yhteistyön edistäminen. Ohjelmasta tuettiin ammatillisen koulutuksen järjestelmien, organisaatioiden ja käytäntöjen kehittämistä sekä innovaatioita ja hyvien käytäntöjen siirtoa maasta toiseen. Tavoitteena oli myös edistää eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen laatua ja houkuttelevuutta sekä lisätä tutkintojen ja pätevyyksien läpinäkyvyyttä ja tunnustamista, mukaan lukien epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen kautta saavutetut taidot. Tavoitteena oli myös vieraiden kielten opiskelu sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien sisältöjen, opetusmenetelmien ja toimintatapojen kehittäminen elinikäisen oppimisen tarpeisiin. Oppilaitoksille Leonardo da Vinci tarjosi mahdollisuuden kansainvälistyä ja kehittää kou lutusta eurooppalaisessa yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja toisten oppilaitosten kanssa. 3
4 L eonardo-ohjelmasta myönnettiin tukea liikkuvuus- ja kehittämistoimintoihin Valmistelevat vierailut oli tarkoitettu hankkeiden suunnitteluun. Apurahoja myönnettiin sekä itse järjestetyille vierailuille että osallistumiseen kansainväliseen kontaktiseminaariin uusien kumppanuuksien löytämiseksi. Viimeisenä ohjelmavuonna 23 toiminnossa ei järjestetty enää hakua. Liikkuvuushankkeiden opiskelija- ja harjoittelijavaihdoissa ulkomaanjaksoon saattoi kuulua työssäoppimisen lisäksi myös opiskelua oppilaitoksessa. Opiskelija- ja harjoittelijavaihdot oli kohdennettu ammatillisessa peruskoulutuksessa oleville (Persons in initial vocational training, IVT) sekä työmarkkinoilla oleville henkilöille, mukaan lukien työttömät, työpajanuoret ja työvoimakoulutuksessa ole- vat sekä myös korkeakouluista vastavalmistuneet (People on the labour market, PLM). Asiantuntijavaihdoissa (Professionals in vocational education and training, VETPRO) opetus- ja hallintohenkilökunnalla oli mahdollisuus tutustua koulutusjärjestelmiin ja kollegoihin sekä kehittää ammatillista osaamistaan Euroopan eri maissa. Tavoitteena oli myös kehittää ammatillista koulutusta työelämän tarpeita vastaavaksi. Kumppanuushanke (Partnerships, PA) oli pienimuotoinen liikkuvuus- ja kehittämishankkeen välimuoto. Toiminnon tarkoituksena oli tarjota ammatillisen koulutuksen toimijoille mahdollisuus tutustua muiden Euroopan 4
5 Suomessa rahoitettiin ohjelmakaudella Leonardo-ohjelmassa kolmentyyppisiä toimintoja: Valmistelevat vierailut Liikkuvuushankkeet opiskelija- ja harjoittelijavaihto asiantuntijavaihto koulutusorganisaatioiden ja työelämän välillä Kehittämishankkeet Kumppanuushankkeet Innovaatioiden siirto -hankkeet maiden koulutukseen, vertailla ja kehittää käytäntöjä sekä edistää verkostoitumista eri toimijoiden kesken. Hankkeisiin saattoivat osallistua sekä opettajat, ohjaajat, kouluttajat, asiantuntijat että opiskelijat. Pääpaino kumppanuushankkeissa oli organisaation oppimisella, ei yksittäisten osallistujien saamalla henkilökohtaisella kouluttautumisella tai perehtymisellä. Kumppanuushanke-toiminto tuli mukaan ohjelmaan vasta vuoden 28 hakukierroksella. Innovaatioiden siirto -hankkeissa (Transfer of innovation, TOI) tarkoituksena oli kehittää ammatillisen koulutuksen järjestelmiä siirtämällä innovaatioita ja hyviä käytäntöjä eri maiden välillä. Tämä tarkoitti esimerkiksi projekteissa kehitettyjen tuotteiden ja prosessien mukauttamista ja kehittämistä uusien kohdemaiden ja -alojen tarpeisiin. 5
6 Leonardo-ohjelmasta haettu tuki miljoonaa euroa yht., yht. 9, Valmistelevat vierailut* Innovaatioiden siirto -hankkeet Kumppanuushankkeet** Liikkuvuushankkeet Vastaanotetut rahoitushakemukset Leonardo-ohjelmassa kappaletta Valmistelevat vierailut* Innovaatioiden siirto -hankkeet Kumppanuushankkeet** Liikkuvuushankkeet *Rahoitusta valmisteleviin vierailuihin on voinut hakea vuosina **Kumppanuushanke-toiminto tuli mukaan ohjelmaan vasta vuoden 28 hakukierroksella. 6
7 K ansainvälisyyden kysyntä kasvoi selkeästi Ammatillisen koulutuksen kentällä oli ohjelmakaudella vahva kiinnostus koulutuksen kansainvälistämiseen ja kehittämiseen eurooppalaisessa yhteistyössä. Kiinnostus Leonardo-ohjelmaa kohtaan ja etenkin ohjelman mahdollistaman rahoituksen tarve näkyy selkeimmin haetun tuen määrän kasvussa. Ohjelmasta haetun tuen kokonaismäärä kasvoi 3 prosenttia ensimmäisenä vuonna haetusta yhdeksästä miljoonasta viimeisenä vuonna haettuun,7 miljoonaan. Liikkuvuushankkeisiin haetun tuen määrä kasvoi 5,6 prosenttia (IVT:ssä jopa runsaat 36 prosenttia), kumppanuushankkeisiin haetun tuen määrä peräti 9,8 prosenttia ja innovaatioiden siirto -hankkeisiin prosenttia. Vuositasolla haetun tuen määrässä Haetun tuen määrä kasvoi 3 % ohjelmakaudella 7
8 tapahtui kasvua liikkuvuus- ja innovaatioiden siirto -hankkeiden osalta keskimäärin neljästä viiteen prosenttia, mutta kumppanuushankkeissa keskimäärin 5 prosenttia. Myös haettujen liikkuvuuksien määrä kasvoi ohjelmakaudella. Selkein kasvu liikkuvuushankkeissa tapahtui hakukierrosten välillä, jonka jälkeen haettujen liikkuvuuksien määrä pysyi tasaisempana. Hakemusmäärien osalta kiinnostus Leonardoohjelmaan oli vakaata, ja Suomessa vastaanotettujen hakemusten määrät pysyivät tasaisena ja hyvällä tasolla koko ohjelmakauden. Liikkuvuushankkeissa jätettyjen hakemusten määrä oli huipussaan vuonna 27, minkä jälkeen hakemusmäärät vähenivät ja asettuivat 8 liikkuvuushankehakemuksen välimaastoon vuodesta riippuen. Kumppanuushankkeiden hakemusmäärät sen sijaan kasvoivat etenkin ohjelmakauden loppua kohti. Hakemusten määrä viimeisenä vuonna oli lähes kaksinkertainen ensimmäiseen hakuvuoteen 28 verrattuna. Toiminnolle oli selvästi kysyntää. Innovaatioiden siirto -hankkeiden hakemusmäärät pysyivät suhteellisen hyvällä ja vakaalla tasolla pientä kauden keskiväliin ajoittuvaa notkahdusta lukuun ottamatta. Eniten hakemuksia otettiin vastaan kauden viimeisellä hakukierroksella. Valmistelevien vierailujen hakemusmäärät vaihtelivat vuosittain, mutta pysyivät kuitenkin hyvällä tasolla ja osoittivat rahoitustarpeen myös tämän tyyppiselle toiminnalle. 8
9 Leonardo da Vinci -ohjelmasta haetut liikkuvuudet yht kappaletta Valmistelevat vierailut* Liikkuvuusjaksot kumppanuushankkeissa 5 Opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusjaksot 4 yht Haettujen liikkuvuuksien määrä kasvoi kaiken kaikkiaan 64 % *Rahoitusta valmisteleviin vierailuihin on voinut hakea vuosina **Kumppanuushanke-toiminto tuli mukaan ohjelmaan vasta vuoden 28 hakukierroksella. 9
10 Leonardo-ohjelmassa myönnetty rahoitus miljoonaa euroa yht. 5, yht. 3,6 Valmistelevat vierailut* Innovaatioiden siirto -hankkeet Kumppanuushankkeet** Liikkuvuushankkeet Hyväksyttyjen hakemusten määrä Leonardo-ohjelmassa kappaletta Valmistelevat vierailut* Innovaatioiden siirto -hankkeet Kumppanuushankkeet** Liikkuvuushankkeet *Rahoitusta valmisteleviin vierailuihin on voinut hakea vuosina **Kumppanuushanke-toiminto tuli mukaan ohjelmaan vasta vuoden 28 hakukierroksella.
11 L eonardo-ohjelman tuki kansainvälistymiseen kasvoi 48,5 prosenttia Ohjelmakaudella Leonardo-ohjelman rahoituksen määrä kasvoi kaiken kaikkiaan 3,6 miljoonasta 5,4 miljoonaan euroon (48,5 prosenttia). Suurin kasvu myönnetyn rahoituksen kohdalla tapahtui liikkuvuustoiminnossa, jossa hankkeisiin myönnetty tuki kasvoi vuodesta 27 vuoteen 23 kaiken kaikkiaan noin 6 prosenttia. Kasvavan rahoituksen kohdentaminen ensisijaisesti liikkuvuuteen perustui ohjelmatavoitteisiin. Myönnettyjen liikkuvuuksien määrä kasvoi peräti 85 % Liikkuvuushankkeisiin myönnetyn tuen määrä kasvoi keskimäärin 8,5 prosenttia vuodessa. Kumppanuushankkeissa vuosittainen kasvu myönnetyssä tuessa oli keskimäärin prosenttia. Innovaatioiden siirto -hankkeissa myönnetyn tuen määrä pysyi varsin samalla tasolla. Myös myönnettyjen apurahojen määrä kasvoi kaudella, kaiken kaikkiaan 85 prosenttia. Osittain kasvuun vaikutti kumppanuushankkeiden mukaantulo ohjelmaan 28. Tämän jälkeen kumppanuushankkeiden liikkuvuuksien määrä kuitenkin pysyi n. 4 5 liikkuvuudessa vuotta kohden. Selkein kasvu
12 tapahtuikin opiskelijaliikkuvuudessa, jossa myönnettyjen apurahojen määrä kasvoi 7 prosenttia. Vuositasolla opiskelijaliikkuvuuteen myönnettyjen apurahojen määrä kasvoi lähes prosenttia. Ohjelmalla on ollut oleellinen vaikutus ammatillisen koulutuksen pitkäkestoisen (enemmän kuin kaksi viikkoa) liikkuvuuden määrän lisääntymiseen vuodesta 27 lähtien. Ohjelmarahoituksella pystyttiin vastaamaan suhteellisen hyvin rahoituksen kysynnän kasvuun: myönnetyn rahoituksen osuus haetusta kokonaisrahoituksesta kasvoi 4 prosentista 46 prosenttiin (liikkuvuushankkeissa 4 prosentista 56 prosenttiin). Koko kauden tasolla kokonaisrahoitus kattoi 44 prosenttia haetusta tuesta. Hakemusten läpimenoprosentti koko ohjelmakauden osalta kaikki toiminnot mukaan lukien oli 6 prosenttia. Hyväksymisprosentti laski vuositasolla hieman kauden loppua kohden. 2
13 Leonardo da Vinci -ohjelmassa myönnetyt liikkuvuudet kappaletta Selkein 7 prosentin 5 Valmistelevat vierailut* Liikkuvuusjaksot kumppanuushankkeissa Opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusjaksot kasvu tapahtui opiskelijaliikkuvuudessa 4 yht yht *Rahoitusta valmisteleviin vierailuihin on voinut hakea vuosina **Kumppanuushanke-toiminto tuli mukaan ohjelmaan vasta vuoden 28 hakukierroksella. 3
14 Leonardo-ohjelmassa vastaanotetut ja hyväksytyt hakemukset maakunnittain %:a kaikista vastaanotetuista hakemuksista %:a kaikista hyväksytyistä hakemuksista Aktiivisimmat maakunnat perustuen hakemusten kokonaismäärään suhteessa alueen ammatillisten opiskelijoiden määrään vuonna 2 4,7 4,8 Lappi 3,9 3,8 9,,6 3,2 3,4 4,2 3,6 6, 5,3 Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois- Pohjanmaa Keski- Suomi Pohjois- Savo Etelä- Savo Kainuu 5,8 5,5 3,4 3,2 3,4 3,6 2,2 2,4 Pohjois- Karjala Tiedot koostuvat kaikkien Leonardoohjelmasta Suomessa hakukierroksilla rahoitusta hakeneiden ja saaneiden organisaatioiden yhteenlasketuista määristä organisaation osoitetietojen mukaisesti. 3,9 3,7 4,3,2 3,8 2,8 7, 7,3 Ahvenanmaa 3,2 2,9 Satakunta Varsinais- Suomi Päijät- Häme Kanta- Häme Uusimaa Kymenlaakso 3,5 3,4 Etelä- Karjala 2,5 3,4,6,3 29,4 28,8
15 L eonardo-ohjelma tavoitti tasapuolisesti Suomen eri alueet Ohjelmakaudella kiinnostus Leonardo-ohjelmaa kohtaan oli maantieteellisesti tasapuolista. Koko ohjelman tasolla hakemuksia sekä vastaanotettiin että hyväksyttiin kaikista maakunnista. Erityisesti hakemusten jakautuminen maakunnittain oli tasaista suhteutettuna ammatillisten opiskelijoiden maakuntakohtaisiin määriin. Opiskelijamäärin suhteutettuna Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo ja Pohjanmaa erottuvat maakunnista edukseen aktiivisina ohjelmaan osallistujina. Lähde: Tilastokeskus 5
16 Leonardo-ohjelman edunsaajien organisaatiotyypit Osuus kaikista ohjelmaan osallistuneista organisaatioista, % Järjestö, säätiö, yhdistys Oppisopimustoimisto % Yritys Muut organisaatiot Korkeakoulu 2 % 3 % 9 % Aikuiskoulutusorganisaatio 4 % 7 % Ammatillinen oppilaitos (2. aste) 75 % Ohjelmakaudella oppisopimustoimistot lähtivät aktiivisesti mukaan ohjelmaan Kumppanuushankkeisiin osallistuneista suomalaiskumppaneista huomattava osuus oli yhdistyksiä (2 %) sekä yrityksiä (7 %) Innovaatioiden siirto -hankkeissa ammatilliset oppilaitokset toimivat usein korkea-asteen organisaatioiden kanssa yhteistyössä Luvut perustuvat eri toiminnoista ohjelmakauden aikana rahoituksen saaneiden ogranisaatioiden yhteenlaskettuihin määriin organisaatiotyypeittäin. 6
17 A mmatilliset koulutusorganisaatiot ja työelämä hyötyivät Leonardoohjelmasta Leonardo-ohjelma tavoitti hyvin juuri niitä toimijoita, joille se oli tarkoitettukin. Liikkuvuushankkeissa ammatilliset oppilaitokset olivat edunsaajaorganisaatioista määrällisesti suurin ryhmä. Toimijoiden kohdalla selkein edistysaskel tapahtui oppisopimustoimijoiden aktivoitumisessa: ohjelmakaudella liikkuvuushankkeisiin saatiin mukaan oppisopimustoimistoja eri puolilta Suomea. Oppisopimustoimistot hakivat ja saivat rahoituksen useamman toimiston muodostamille verkostohankkeille. Myös aikuiskoulutusorganisaatiot olivat hyvin mukana liikkuvuushankkeissa. Kumppanuushankkeissa oli mukana monipuolisesti erilaisia toimijoita. Etenkin työ- elämäpartnerit olivat keskeisessä roolissa. Yritysten osuus suomalaisista partnereista oli 3 prosenttia hyväksymisvuodesta riippuen. Erilaiset yhdistykset ja järjestöt osallistuivat myös aktiivisesti kumppanuushankkeisiin (3 2 prosenttia suomalaispartnereista vuosittain). Useimmat järjestöistä olivat ammattialoihin kytkeytyviä. Innovaatioiden siirto -hankkeissa ammatillisten oppilaitosten suhteellinen osuus pysyi lähes vakiona koko kauden. Muihin toimintoihin verrattuna innovaation siirto -hankkeissa oli mukana suhteellisesti enemmän myös korkeakoulutuksen organisaatioita. 7
18 Leonardo-liikkuvuushankkeissa tuettujen opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjaksojen suosituinta kohdemaata Myönnettyjen apurahojen kokonaismäärä Opiskelijat Opettajat ja muu henkilöstö RUOTSI SUOMI VIRO ISO- BRITANNIA ALANKO- MAAT TANSKA RANSKA SAKSA UNKARI ITALIA ESPANJA 8
19 S aksa ja Iso-Britannia suomalaisten suosituimmat yhteistyömaat Leonardo-ohjelman Suomesta Eurooppaan suuntautuvien opiskelija- ja harjoittelijavaihtojen ja asiantuntijavaihtojen suosituimmat kohdemaat olivat samoja kuin ammatillisen koulutuksen pitkäkestoisessa kokonaisliikkuvuudessa ja opettajaliikkuvuudessa 2. Saksa oli selvästi yksi Leonardo-liikkuvuushankkeiden vetovoimaisimmista partnerimaista. Saksaan myönnettyjen apurahojen määrä kattoi runsaat 6 prosenttia opiskelija- ja harjoittelijavaihtoihin ja lähes 5 prosenttia asiantuntijavaihtoihin myönnetyistä apurahoista. Iso-Britanniaan, Espanjaan, Alankomaihin ja Ranskaan myönnettiin yhtä lailla huomattava osuus kaikista opiskelija-, harjoittelija- ja asiantuntijavaihtojen apurahoista (noin 7 2 prosenttia apurahoista / maa). Saksaan ja Iso-Britanniaan myönnettiin lähes kolmannes opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuden apurahoista 2 Lähde: CIMOn ammatillisen koulutuksen kansainvälisen liikkuvuuden tilastot 9
20 7 yleisintä yhteistyömaata Leonardo-ohjelman Suomesta koordinoiduissa innovaatioiden siirtohankkeissa ,7 % Yhteistyömaan partnerien osuus hankkeiden kaikista ulkomaisista partnereista, % Tiedot perustuvat ohjelmakaudella Suomesta rahoitetuissa innovaatioiden siirto -hankkeissa mukana olleiden ulkomaisten partnerien yhteenlaskettuihin kokonaismääriin. RUOTSI SUOMI 8,3 % 9,2 % 6,8 % VIRO 7,4 % Yhteistyötä tehtiin tasapuolisesti ISO- BRITANNIA ALANKO- MAAT SAKSA 8, % 6,5 % monien eri ohjelmamaiden kanssa ITALIA ESPANJA 2
21 2
22 Myös kumppanuushankkeissa suomalaisten partnereina oli selvästi yleisimmin organisaatioita Saksasta (2,4 prosenttia kaikista ulkomaisista partnereista). Kymmenen yleisimmän yhteistyömaan joukkoon mahtui kumppanuushankkeissa muista hanketyypeistä poiketen myös Belgia ja Puola. Innovaatioiden siirto -hankkeissa eri maiden partnereita oli suomalaisvetoisissa hankkeissa varsin tasapuolisesti. Virolaisia organisaatioita hankkeissa oli kuitenkin kaikista eniten. Valmistelevien vierailujen apurahamyönnöt kohdentuivat monin paikoin samoihin maihin, joiden kanssa muissakin toiminnoissa tehtiin eniten yhteistyötä. 22
23 yleisintä yhteistyömaata Leonardoohjelman kumppanuushankkeissa Yhteistyömaan partenerien osuus kaikista ulkomaisista partnereista, % Tiedot perustuvat hakukierroksilla kumppanuushanketoiminnoista rahoituksen saaneiden suomalaisorganisaatioiden ulkomaisten kumppanien yhteenlaskettuihin kokonaismääriin. 7,2 % RUOTSI 4,7 % 5, % SUOMI 6,8 % TANSKA 4,7 % 2,4 % 6, % Väestömäärään suhteutettuna Alankomaat, Belgia, Tanska ja Ruotsi ovat suosituimpia yhteistyömaita kumppanuushankkeissa ISO- BRITANNIA RANSKA ALANKO- MAAT BELGIA SAKSA 6, % PUOLA 6,5 % 4,9 % ITALIA ESPANJA 23
24 S ertifikaateilla laatua ja pitkäjänteisyyttä liikkuvuuteen Sertifiointijärjestelmä oli Leonardo da Vinci -ohjelman ammatillisen koulutuksen liikkuvuutta koskeva uudistus, joka otettiin Suomessa käyttöön ensimmäisten maiden joukossa hakukierroksella 29. Sertifikaatin tarkoituksena oli edistää kansainvälistymisen strategista suunnittelua oppilaitoksissa ja mahdollistaa pitkäjänteinen opiskelija- ja asiantuntijavaihto-ohjelmien suunnittelu ja toteutus. Sertifikaatin saamiseksi organisaatiolta vaadittiin monivuotista kokemusta korkealaatuisesta kansainvälisestä toiminnasta sekä riittäviä resursseja. Sertifikaatti mahdollisti ammatillisen oppilaitoksen kansainvälisten vaihto-ohjelmien rahoituksen vähintään neljälle vuodelle kevennetyllä hakumenettelyllä. Suomessa sertifikaatille oli kysyntää ja perusteltu tarve. Jo ensimmäisellä kierroksella hakemuksia vastaanotettiin paljon, ja sertifikaatteja myönnettiin seitsemän. Koko ohjelmakauden aikana myönnetyistä sertifikaateista neljä piti sisällään asiantuntijaliikkuvuuden kohderyhmän ja yksitoista opiskelijaliikkuvuuden kohderyhmän. Sertifikaateista kaksi myönnettiin oppilaitosten muodostamalle verkostolle, joista toinen oli alakohtainen sosiaali- ja terveysalan oppilaitostoimijoiden verkosto ja toinen 24
25 Liikkuvuussertifikaatit Sertifiointihakemukset Myönnetyt sertifikaatit Vuosi Opiskelijoiden liikkuvuus Opettajien ja henkilöstön liikkuvuus Yhteensä Opiskelijoiden liikkuvuus Opettajien ja henkilöstön liikkuvuus Yhteensä Hyväksymisprosentti Yhteensä Sertifioiduille hankkeille myönnetty tuki Kohderyhmä, euroa Opiskelijaliikkuvuus Opettaja- ja henkilöstöliikkuvuus Yhteensä Osuus liikkuvuushankkeiden kokonaistuesta, % erityisoppilaitosten muodostama verkosto. Muut sertifikaateista kattoivat useampia aloja koulutuksen järjestäjän koulutustarjonnasta riippuen. Kaiken kaikkiaan sertifioinnin piirissä oli yhteensä 24 oppilaitosta tai koulutuksen järjestäjää. Sertifiointi lisäsi suunnitteluun, kehittämiseen ja toteutukseen pitkäjänteisyyttä, koska sertifioiduilla organisaatioilla oli suurempi varmuus rahoituksesta. Esimerkiksi liikkuvuusprosesseja ja valmennusta saatiin siten selkeämmäksi. Pitkäjänteisen työn tuloksena pystyttiin innostamaan mukaan kansainväliseen toimintaan uusia aloja ja myös uusia kohderyhmiä kuten esimerkiksi henkilöstö ja aikuisopiskelijat sekä syventämään yhteistyötä ulkomaisten kumppanien kanssa. 25
26 O piskelijoiden ulkomaanjaksot keskimäärin kuuden viikon pituisia Liikkuvuushankkeissa ulkomaanjaksojen mahdollinen kesto riippui kohderyhmästä. Ulkomaanjakson kesto sai ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden vaihdoissa (IVT) olla 3 39 viikkoa, työmarkkinoilla olevien vaihtojaksoilla (PLM) 2 26 viikkoa ja asiantuntijavaihdoissa 6 viikkoa. Opiskelija- ja harjoittelijavaihtojen keskimääräinen kesto Leonardo-ohjelmasta myönnettyjen apurahojen perusteella oli noin kuusi viikkoa ja asiantuntijoiden,3 viikkoa. Runsas kolmannes opiskelija- ja harjoittelijavaihtojen apurahoista myönnettiin kuitenkin neljän viikon pituisille ulkomaanjaksoille. Yleisiä olivat myös kuusi (7 prosenttia) ja kahdeksan (5 prosenttia) viikkoa kestävät ulkomaanjaksot. Opiskelijoiden pidempien ulkomaanjaksojen määrä lisääntyi ohjelmakaudella 26
27 Myönnettyjen liikkuvuuksien kestot Leonardo-liikkuvuushankkeissa Opiskelijoiden ulkomaanjaksot keston mukaan Ulkomaanjakson kesto, viikkoa Osuus kaikista kohderyhmän jaksoista, % > 26, Opetus- ja muun henkilöstön ulkomaanjaksot keston mukaan Ulkomaanjakson kesto, viikkoa Osuus kaikista kohderyhmän jaksoista, % ,5 8 Tiedot perustuvat ohjelmakauden yhteenlaskettuihin liikkuvuushankkeisiin myönnettyjen ulkomaanjaksojen yhteenlaskettuihin kokonaismääriin. Asiantuntijavaihdoissa huomattava enemmistö apurahoista myönnettiin viikon mittaisille ulkomaanjaksoille. Vuositasolla opiskelijoiden ja harjoittelijoiden ulkomaanjaksoissa tapahtui tarkastelujaksolla pidentymistä: keskimääräistä pidemmille ulkomaanjaksoille myönnettävien apurahojen määrä kasvoi hieman ohjelmakauden viimeisten vuosien aikana. Etenkin kahdeksan ja kymmenen viikon pituisten ulkomaanjaksojen määrä kasvoi jonkin verran. Tämä kehitys osaltaan edisti liikkuvuuden laatua. Organisaatioita myös kannustettiin tarjoamaan pidempikestoisia ulkomaanjaksoja liikkuvuuden kansallisten painopisteiden puitteissa. 27
28 L iikkuvuushankkeiden budjetit kasvoivat koulutuksen järjestäjien kasvun myötä Liikkuvuushankkeiden osalta ohjelmakaudella haetun tuen kokonaismäärä kasvoi oleellisesti, mutta hakemusmäärät pysyivät tasaisena kauden edetessä. Tilastot osoittavatkin, että nimenomaan hankekohtaiset kokonaisbudjetit kasvoivat. Siinä missä hakukierroksella 27 suurin osa hankkeille myönnetyistä budjeteista asettui alle 25 euron luokkaan, hakukierroksella 23 hyväksyttiin eniten euron suuruisia hankkeita. Lisäksi yli 75 euron hankkeiden määrä kasvoi selvästi ohjelmakauden loppua kohden. Viimeisillä hakukierroksilla korkeintaan 25 euron hankkeet olivat pääasiassa asiantuntijavaihtoihin kohdennettuja hankkeita, eikä tässä joukossa ollut enää lainkaan opiskelijaliikkuvuuden hankkeita. Oleellisin muutos hankekohtaisten budjettien koossa tapahtuikin opiskelijaliikkuvuuden kohderyhmässä. Hakukierros 2 toimi tässä taitekohtana: hankkeet alkoivat painottua yhä enemmän yli 45 euron budjettiluokkiin ja yli 75 euron hankkeiden määrä kasvoi. Hankekohtaisten budjettien suuruuteen vaikutti ainakin kaksi tekijää: koulutuksen järjestäjien välinen verkostoyhteistyö ja yksittäisten koulutuksen järjestäjien koon kasvu. Leonardo-ohjelmakaudella liikkuvuushankkeita toteutettiin aktiivisesti eri koulutuksen järjestäjien alaisten oppilaitosten tai yksiköiden (etenkin alakohtaisena) verkostoyhteistyönä. Parhaimmillaan kol- 28
29 Liikkuvuushankkeet myönnetyn budjetin mukaan Leonardo-tuki, euroa Yhteensä mannes hankkeista oli verkostojen toteuttamia. Verkostoitumisella on kansainvälisessä liikkuvuustoiminnassa todettu olevan useita hyötyjä. Oman oppilaitoksen liikkuvuusmahdollisuudet lisääntyvät ja parantuvat laadullisesti, kun käytössä on useamman toimijan yhteistyöverkosto. Etenkin pienille koulutuksen järjestäjille verkoston tarjoamat yhteiset resurssit ja organisoinnin tuki ovat merkittäviä etuja. Myös asiantuntijuuden ja kokemusten jakaminen motivoi toimijoita verkostoitumaan. 3 Verkostoituminen ei kuitenkaan yksinään selitä hankekohtaisten budjettien kasvusuuntausta. Tätä selittänevät myös ammatillisen koulutuksen oppilaitoskentällä tapahtuneet muutokset kuten koulutuksen järjestäjien yhdistymiset ja niiden määrän väheneminen selvästi vuosien 27 2 välillä 4. Koulutuksen järjestäjillä on ollut myös selkeä suuntaus keskittää liikkuvuustoimintaa ja hakea yhdellä hakemuksella rahoitusta monialaisille ja kaikkien koulutuksen järjestäjän alaisten oppilaitosten tai yksiköiden liikkuvuuksille. Tätä on myös tuettu CIMOn linjauksilla. 3 Lähde: CIMO Faktaa /2 4 Lähde: Tilastokeskus 29
30 K umppanuushankkeet rikastuttivat Leonardo-ohjelmaa Kumppanuushankkeet olivat ohjelmakauden uusi toiminto, josta järjestettiin ensimmäinen haku vuonna 28. Hankkeet tarjosivat ammatillisen koulutuksen toimijoil- le mahdollisuuden tutustua muiden Euroopan maiden koulutukseen ja solmia uusia kumppanuuksia. Kumppanuushankkeet havaittiin erittäin suosituksi toiminnoksi Suomessa, sillä hakemusten määrä pysyi korkealla vuodesta toiseen ja kasvoi huomattavasti kauden loppua kohti. Suosio johtui hankkeiden suhteellisen helposta hakumenettelystä, kevyemmästä hallinnosta ja joustavuudesta verrattuna muihin ohjelman toimintoihin. Kumppanuushankkeet uudistivat yhteiseurooppalaisen ammatillisen koulutuksen kehittämistoiminnan työtapoja ja houkuttelivat mukaan ohjelmaan monipuolisemmin myös uusia toimijoita kuten yhdistyksiä ja yrityksiä. 3
31 Kumppanuushankkeiden Suomesta rahoitetut partnerit myönnettyjen liikkuvuusmäärien mukaan 28 23* Suomesta rahoituksen saaneiden partnerien määrä Budjettikategoria, euroa 28* liikkuvuutta, liikkuvuutta, liikkuvuutta, N liikkuvuutta, *Hakukierroksen 28 tukisummat poikkesivat muista vuosista ja olivat 6,, 4 ja 6 euroa. Kumppanuushankkeissa tukea myönnettiin suomalaispartnereille suunniteltujen liikkuvuuksien määrän mukaan neljässä eri kategoriassa. Myönnetyn vuosittaisen kokonaistuen suuruus pysyi samalla tasolla koko ohjelmakauden ajan. Puolet suomalaisorganisaatioista sai vähintään kahteentoista liikkuvuuteen perustuvan 6 euron tuen. Suuria vaihteluja suomalaisorganisaatioiden jakautumisessa myönnetyn tukisumman mukaan ei ohjelmakaudella tapahtunut. Hyväksytyissä kumppanuushankkeissa yleisimpiä tavoitteita olivat yhteisten opetussisältöjen ja kurssien kehittäminen sekä koulutuksen ja työelämän välisten yhteyksien vahvistaminen. Muita suosittuja teemoja olivat yhteiseurooppalaisten menetelmien testaus ja soveltaminen, erityistarpeet, ohjauksen laatu ja arviointi, opettajien ja ohjaajien osaamisen kehittäminen sekä työelämän edellyttämien taitojen sisällyttäminen ammatilliseen koulutukseen. Myös ulkomaanjaksojen aikana saavutetun osaamisen tunnistaminen sekä ECVET-järjestelmän kehittäminen olivat tavoitteina useissa hankkeissa. Lisäksi hankkeissa kehitettiin henkilöstö-, opettaja- tai opiskelijaliikkuvuutta. Hankkeiden myötä pyrittiin levittämään tietoa Leonardo-liikkuvuudesta, kasvattamaan liikkuvuuden ja työssäoppimispaikkojen määriä sekä parantamaan liikkuvuuden laatua esimerkiksi erilaisilla orientaatiomateriaaleilla ja -palveluilla. Kumppanuushankkeet nähtiin turvallisena väylänä kansainväliseen liikkuvuuteen niille opiskelijoille, joilla oli vähän tai ei lainkaan kokemusta matkustamisesta. Liikkujista keskimäärin kolmasosa oli opiskelijoita ja kaksi kolmannesta henkilöstöä. 3
32 I nnovaatioiden siirto -hankkeet loivat pohjaa pysyville kansainvälisille verkoistoille Innovaation siirto -hankkeissa kehitettiin ammatillista koulutusta jakamalla hyviä käytäntöjä eri maiden välillä. Hanketyön pääpaino oli yhteisessä kehittämistyössä, mikä edellytti toimivia partnerisuhteita ja yhteisiä tavoitteita. Hankkeiden partnerimäärän perusteella innovaatioiden siirto -hankkeita oli joka vuosi erisuuruisia: sekä pieniä muutaman partnerin muodostamia hankkeita että suurempia, jopa yli 2 partnerin muodostamia hankkeita. Hyvien käytäntöjen jakamisen ja edelleen kehittämisen myötä innovaatioiden siirto -hankkeet loivat pohjaa kansainvälisille ammatillisen koulutuksen verkostoille. Valtaosa hyväksytyistä innovaatioiden siirto -hankkeista oli monialaisia. Yksittäisistä aloista yleisimpiä olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousala. Innovaatioiden siirto -hankkeissa Suomesta myönnetty tuen suuruus pysyi samalla tasolla koko ohjelmakauden ajan. Rahoituksen saaneiden innovaatioiden siirto -hankkeiden tukibudjetit sijoittuivat useimmissa tapauksissa 5 2 euron välimaastoon. Tätä kategoriaa budjetiltaan pienempien tai suurempien hankkeiden määrä ei juurikaan muuttunut. Hankkeiden keskimäärin saama tuki kasvoi ensimmäisestä vuodesta parin seuraavan hakukierroksen ajan, mutta tämän jälkeen se vaihteli hakukierroksesta riippuen. 32
33 Innovaatioiden siirto -hankkeet myönnetyn tuen mukaan Leonardo-tuki, euroa Yhteensä Tuki keskimäärin/ hanke, euroa Rahoitetut innovaatioiden siirto -hankkeet partnerien määrän mukaan hanketta partneria 6 8 partneria 9 partneria 2 N partneria
34 34
35 35
36 ISBN: PDF: Paino: Libris 2/26,. painos kpl Graafinen suunnittelu ja infografiikat: Liisa Valtonen Valokuvat: 36 Antero Aaltonen, Satu Haavisto, Kati Koivikko ja Mikko Lehtimäki
Leonardo da Vinci Tilastoja 2011
Leonardo da Vinci Tilastoja ISBN 978-95-85-5-8 ISSN 798-6 / Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Sisältö. Yleistä hakukierroksesta. Liikkuvuushankkeet. Liikkuvuushankkeiden hakijaorganisaatiot.
LisätiedotLeonardo da Vinci. Tilastoja 2010
Leonardo da Vinci Tilastoja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Hakaniemenranta 6 (PL ), Helsinki, Puh. 7 868 (vaihde) Sisältö Yleistä hakukierroksesta Liikkuvuushankkeet. Liikkuvuushankkeiden
LisätiedotLeonardo da Vinci. Tilastoja
Leonardo da Vinci Tilastoja 2007 2009 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Hakaniemenranta 6 (PL 343), 00531 Helsinki, Puh. 0207 868 500 (vaihde) Sisältö 1 Leonardo da Vinci -ohjelmasta
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen
LisätiedotEuroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma
Leonardo da Vinci Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma Leonardo da Vinci Leonardo da Vinci on Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelma, joka käynnistyi vuonna 1995. Ohjelma
LisätiedotLeonardo-ohjelman kesäpäivät 2014
Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotElinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP
Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta
LisätiedotKansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle
Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.
LisätiedotKansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+
ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotVirittäydy Erasmus+ hakukierroksen 2017 taajuudelle
Virittäydy Erasmus+ hakukierroksen 2017 taajuudelle Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä Mika Saarinen, CIMO Helsinki 4.10.2016 EU-tuella selkeä vaikutus ammatillisen koulutuksen
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotMitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017
Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus-
LisätiedotAPULAISOPETTAJAHARJOITTELU
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
Lisätiedot7A/2018 VIERAILULLA, VAIHTO-OPPILAANA JA OPPIMASSA ULKOMAISELLA TYÖPAIKALLA
7A/2018 VIERAILULLA, VAIHTO-OPPILAANA JA OPPIMASSA ULKOMAISELLA TYÖPAIKALLA Tilastoja lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien kansainvälisestä liikkuvuudesta TAUSTAA Kansainvälisyys on arkea kaikilla koulutusasteilla
Lisätiedotliikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita
2/2 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. NUMERO 2A/26 kotikansainvälistymistä, liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita Tilastoja aikuiskoulutuksen kansainvälistymisestä
LisätiedotErasmus+ -ohjelman linjaukset
Erasmus+ -ohjelman linjaukset CIMO, ammatillinen koulutus 2013 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle Liikkuvuus (KA1) Opiskelijoiden liikkuvuus Vastavalmistuneiden liikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön
LisätiedotAiheet. Uusia mahdollisuuksia kansainvälisen toiminnan vakiinnuttamiseksi ja monipuolistamiseksi. Kehitysuuntia
Uusia mahdollisuuksia kansainvälisen toiminnan vakiinnuttamiseksi ja monipuolistamiseksi Kv-päivät, Turku, 6.10.2009 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO 2/2009 Aiheet Kehitysuuntia
LisätiedotKOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotErasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita
Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita Työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittava osaaminen ja ammattitaito Koulutuksen laadun parantaminen, innovointi ja kansainvälistäminen Eurooppalaisen elinikäisen
LisätiedotKansainvälisty kanssamme Muutoksen tuulia muilta mailta Haastateltavina Raija Collin ja Anita Martikainen Torniossa Nina Eskola, CIMO
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisty kanssamme Muutoksen tuulia muilta mailta Haastateltavina Raija Collin ja Anita Martikainen 27.4.2015 Torniossa Nina Eskola, CIMO Mikä
LisätiedotElinikäisen oppimisen ohjelma
Elinikäisen oppimisen ohjelma GRUNDTVIG Liikkuvuustoiminnot 2013 Grundtvig-liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat Vierailut ja vaihdot Asiantuntijavaihdot (Assistantships)
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisen koulutuksen kentällä Leonardo-ohjelman infotilaisuus, 25.9.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus,
LisätiedotLeonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen
Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)
LisätiedotAIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ
FAKTAA EXPRESS /2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 1/20 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ Tuloksia aikuiskoulutuksen kansainvälisyysselvityksestä
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-
LisätiedotMikä ihmeen Erasmus+ 2/2009
Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Historiallinen perspektiivi: Pienistä ohjelmista suuriin kokonaisuuksiin 1986-1995 2000 2007 2014 Erasmus Comett Socrates Socrates Force + Comenius + Grundtvig LLP Erasmus+
LisätiedotNordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat
Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus
LisätiedotGrundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle
Grundtvig Euroopan unionin ohjelma aikuiskoulutukselle Grundtvig-ohjelma Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille aikuiskoulutuksen parissa toimiville. Ohjelman
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotKansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,
LisätiedotMitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle
4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo
LisätiedotECVET tulee, oletko valmis!
ECVET tulee, oletko valmis! ECVET EXPERT -toiminta 2012 2013 Savonlinna 28.10.2013 Hannele Nevalampi, CIMO Kansallinen ECVET Expert-toiminto Toiminto on perustettu 2012 Tukemaan ECVETin kansallista toimeenpanoa
LisätiedotGRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO
GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä
LisätiedotMITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA?
FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 2/2014 MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA? Opettajien ja muun
LisätiedotAmmatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä. Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna
Ammatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät 7.11.2012 Tallinna Kansainvälisyystyöryhmä - Perustettu 2002 - Yhteinen tavoite ja tehtävät > toimintasuunnitelma
LisätiedotERASMUS + AMMATILLINEN KOULUTUS (KA1) LIIKKUVUUSHANKKEIDEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ
ERASMUS + AMMATILLINEN KOULUTUS (KA1) LIIKKUVUUSHANKKEIDEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Webinaari liikkuvuushanketta suunnittelevalle Ideasta projektiksi osa I 24.11.2015 Erasmus+ ohjelman päätoiminnot (Key Actions)
LisätiedotMatkailun suuralueet sekä maakunnat
Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston
LisätiedotKansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille
Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön
LisätiedotLeonardo Adult Moblity Pool LAMP
Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja
LisätiedotOSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!
FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN
LisätiedotTilastoja koulujen kansainvälisestä toiminnasta lukuvuonna
4A/17 Tilastoja koulujen kansainvälisestä toiminnasta lukuvuonna 16 17 taustaa Valtakunnalliset tilastot peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisestä toiminnasta kerättiin neljättä kertaa keväällä 17. Kyselyllä
LisätiedotOhjausta palveleva eurooppalainen verkosto
Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa
LisätiedotOpettajien ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus. Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO
Opettajien ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO Grundtvig -liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat
LisätiedotElinikäisen oppimisen ohjelma Leonardo da Vinci
Elinikäisen oppimisen ohjelma Leonardo da Vinci Liikkuvuussertifikaatin hakijan opas Hakemuksen täyttöohje Hakukierros 2011 Nämä ohjeet on tarkoitettu avuksi Leonardo da Vinci -liikkuvuushankkeita koskevan
LisätiedotNordplus ohjelma. Nordplus Aikuiskoulutus
Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus
LisätiedotMitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
LisätiedotErasmus+ yleissivistävälle ja aikuiskoulutukselle KA1. Hyväksyttyjen liikkuvuushankkeiden aloituskoulutus klo
Erasmus+ yleissivistävälle ja aikuiskoulutukselle KA1 Hyväksyttyjen liikkuvuushankkeiden aloituskoulutus 16.9.2016 klo 10-15.30, CIMO Päivän ohjelma 10.00 12.30 13.15 15.30 Tervetuloa! (Nina Rekola, CIMO)
LisätiedotKA2 strategiset kumppanuushankkeet aikuiskoulutuksessa
KA2 strategiset kumppanuushankkeet aikuiskoulutuksessa Aikuiskoulutuksen hanketoiminta KA2 Verkostoituminen ja hyvien käytänteiden vaihto tukevat verkostoitumista, parantavat taitoa toimia kansainvälisesti,
LisätiedotLeonardo da Vinci. Aloituskoulutus kumppanuushankkeille
Leonardo da Vinci Aloituskoulutus kumppanuushankkeille Helsinki 9.9.2011 Haetut ja rahoitetut hankkeet 2008-2011 HAKEMUKSET 2008 2009 2010 2011 Koordinaattorit 9 11 10 13 Partnerit 53 66 74 67 Yhteensä
LisätiedotLiikkuvuushankkeen hallinto ja talous
Liikkuvuushankkeen hallinto ja talous Leonardo da Vinci -liikkuvuushankkeiden koulutus 2013 Hankkeen elinkaari Hankekausi 1.6.2013 31.5.2015 2014 2015 Mahdollinen paikan päällä tehtävä tarkastus Mahdollinen
LisätiedotKansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala
Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys
LisätiedotAmmattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään
Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen ajankohtaiset asiat
Oppisopimuskoulutuksen ajankohtaiset asiat Oppisopimuskoulutuksen tietotori 11.5.2011 Finlandia-talo Pasi Rentola 1) Oppisopimuskoulutuksen määrät, rahoitus, täydennysjako 2) Uusin vauhtikirje ja oppisopimus
LisätiedotNordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org
Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelman päämäärät Edistää pohjoismaisia kieliä ja kulttuuria sekä pohjoismais-balttilaista
LisätiedotNordplus Kenneth Lundin
Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston
LisätiedotFIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus
FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009
LisätiedotNordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat
Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus
LisätiedotRakenneuudistus toinen aste Mikkeli
Rakenneuudistus toinen aste Mikkeli 7.11.2014 Mika Tammilehto Johtaja Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpano Lukiokoulutuksen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön
LisätiedotLeonardo da Vinci: Aloituskoulutus kumppanuushankkeille
Leonardo da Vinci: Aloituskoulutus kumppanuushankkeille Helsinki 31.8.2012 Haetut ja rahoitetut Leonardo-kumppanuushankkeet Suomessa 2008-2012 HAKEMUKSET 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Koordinaattorit
LisätiedotKA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals
KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation for innovation and the
LisätiedotVirkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,
LisätiedotEU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien
EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi 15.11.2012 Mikko Nupponen CIMO 2/2009 EU-ohjelmat ja Suomi 3/2010 Tilastoja 2011 Elinikäisen oppimisen ohjelma: 14 000 liikkuvuusjaksoa rahoitettiin Nuorisotoimintaohjelma
Lisätiedot1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.
Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen
LisätiedotKohti EU-ohjelmakautta 2014-2020. Asiantuntijaryhmien yhteisseminaari 28.5.2013
Kohti EU-ohjelmakautta 2014-2020 Asiantuntijaryhmien yhteisseminaari 28.5.2013 2/2009 Suomi ja nykyiset ohjelmat Elinikäisen oppimisen ohjelma: 15 000 liikkuvuusjaksoa (v. 2012) Nuorisotoimintaohjelma:
LisätiedotMitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017
Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017 Tervetuloa mukaan! Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+ ohjelma Ammatillinen koulutus, CIMO Esityksen sisältö Erasmus+ ammatilliselle
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotNordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011
Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa
LisätiedotGRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009. www.cimo.fi/grundtvig
GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009 www.cimo.fi/grundtvig Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä ja lisätä liikkuvuuksien määrää kehittää
LisätiedotVieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin
ammatillisessa koulutuksessa 14.3.2017 Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin . 13/03/2017 Opetushallitus 2 Vieraskielisten opiskelijoiden lukumäärä ja osuus (%) kaikista
LisätiedotKA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals
KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation for innovation and the
LisätiedotNordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät.
Nordplus Junior Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät Tavoitteena vahvistaa ja kehittää kouluyhteistyötä ja luoda verkostoja ja kumppanuuksia koulujen
LisätiedotTyöpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina
Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2
LisätiedotArvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta
Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN
LisätiedotEU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien
EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)
LisätiedotRAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala
RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN
LisätiedotKA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017
KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation
LisätiedotKYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011
KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 ISBN 978-951-805-534-4 (pdf) 10/2012 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen toiminnan resurssit
LisätiedotErasmus+ KA1 liikkuvuus ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017
Erasmus+ KA1 liikkuvuus ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017 Erasmus+ -ohjelman päätoiminnot KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation for innovation
LisätiedotKA2 Yhteistyöhankkeet Cooperation for innovation and the exchange of good practices. KA2-työpaja Helsinki
KA2 Yhteistyöhankkeet Cooperation for innovation and the exchange of good practices KA2-työpaja Helsinki 25.11.2015 Erasmus+ -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals)
LisätiedotNykyisten LLP- ja YiA-toimintojen jatkuvuus Erasmus+ -ohjelmassa
Nykyisten LLP- ja YiA-toimintojen jatkuvuus + -ohjelmassa Tämä esitys pyrkii antamaan käsityksen siitä, miten nykyisten EU-ohjelmien toiminnot jatkuvat uudessa ohjelmassa. Päälinjana on, että nykyiset
LisätiedotLeonardo da Vinci -ohjelma 2007-2013. EU:n ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelma
Leonardo da Vinci -ohjelma 2007-2013 EU:n ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelma 5.11.2009 Kuka voi osallistua? Ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta antavat oppilaitokset Yksityisen ja
LisätiedotKA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals
Erasmus+ -infotilaisuudet Ammatillinen koulutus KA1 ja KA2 KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals 1 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals)
LisätiedotLeonardo da Vinci Liikkuvuushankkeiden koulutus Johdatus päivään. CIMOn henkilökunta Päivän ohjelma: hallintoa ja laatuasioita
Leonardo da Vinci Liikkuvuushankkeiden koulutus 2013 Johdatus päivään ja hankkeen sopimusasiat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Ammatillinen koulutus, CIMO Johdatus päivään CIMOn henkilökunta Päivän ohjelma:
LisätiedotKA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017
KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation
LisätiedotThe. Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto
The Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto 1 JEDU Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä N. 4550 henkilön yhteisö N. 3000 opiskelijaa ja 500 opettajaa ja muuta henkilökuntaa Seitsemän eri ammattiopistoa; Haapajärvi,
LisätiedotNordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö
Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien
LisätiedotSopimus, raportointi ja seuranta
Aloituskoulutus hakukierroksella 2012 hyväksytyille Leonardo da Vinci -kumppanuushankkeille (Partnerships) 31.8.2012 Sopimus, raportointi ja seuranta Johanna Virta, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön
LisätiedotHankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla
Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla Opin ovi klinikka 1.12.2011 Paula Tyrväinen (paula.tyrvainen@cimo.fi) Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Esityksen sisältö 1.CIMO lyhyesti 2.Vaikuttavuudesta
LisätiedotUUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla
UUSI OVI työmarkkinoille maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla Valtakunnallinen työpajayhdistys ry TPY (www.tpy.fi) 1997 työpaja-ammattilaisten
LisätiedotFIRST väliraportointi. Mari Pohjola
FIRST+ 2018-2019 väliraportointi Mari Pohjola Pitkät opiskelijavaihdot FI-RU toteutunut 93 liikkuvuutta (187 905 ) 49% myönnetyistä liikkuvuuksista (45% tuesta) 3 verkostolla ei vielä lainkaan toteutuneita
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2011
Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
LisätiedotNordplus Puiteohjelma 2008-2011, Nordplus Aikuiskoulutus Uusi ohjelma 2012- www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat
Nordplus Puiteohjelma 2008-2011, Nordplus Aikuiskoulutus Uusi ohjelma 2012- www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Puiteohjelma - rakenne Puiteohjelma koostuu neljästä alaohjelmasta:
LisätiedotAPULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotChiNet. Ammatillista yhteistyötä Kiinassa ja Suomessa. Aino-Reetta Väänänen Kansainvälisten asioiden koordinaattori Suomen Liikemiesten Kauppaopisto
ChiNet Ammatillista yhteistyötä Kiinassa ja Suomessa Aino-Reetta Väänänen Kansainvälisten asioiden koordinaattori Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ChiNet-verkosto Ammatillisten oppilaitosten Chinet-verkosto
LisätiedotIdeasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen
Ideasta projektiksi Liikkuvuushankkeiden hanketyöpaja 26.9.2012 Mika Saarinen Projektiprosessi henkinen 2. Perehdytään! 5-6. Tulostetaan, arvioidaan ja hyväksytetään!!...työstetään. Markku Graae & Riitta
Lisätiedot