Etelä-Karjalan työllisyyspoliittinen toimenpideohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan työllisyyspoliittinen toimenpideohjelma 2011 2015"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan työllisyyspoliittinen toimenpideohjelma

2 1 (33) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TAVOITTEET JA TOIMINNAN MALLI TYÖSKENTELYN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET TEHTÄVÄNANTO OHJELMAKAUDELLE OHJELMATYÖSKENTELYN KOKOONPANOT 6 3 MAAKUNNALLISESTI ASIAKASLÄHTÖISET PALVELUPROSESSIT JA KUMPPANUUDET 7 4 TAUSTATOIMIJOIDEN AJATUKSIA EKSOTEN NÄKÖKULMA TYÖLLISYYSPOLIITTISEEN OHJELMATYÖHÖN OHJELMATYÖN TAVOITTEET LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN NÄKÖKULMASTA OHJELMATYÖN TAVOITTEET IMATRAN KAUPUNGIN NÄKÖKULMASTA ETELÄ-KARJALAN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS TYÖLLISYYSPOLIITTISEN TOIMENPIDEOHJELMAN ETEENPÄIN VIEMISESSÄ MUKANA OHJELMATYÖ TYÖMARKKINOIDEN JA TE-TOIMISTON NÄKÖKULMASTA KELAN NÄKÖKULMA TYÖLLISYYSPOLIITTISEN TOIMENPIDEOHJELMAN TARPEELLISUUTEEN JA TAVOITTEENMUKAISUUTEEN 20 5 HYVÄT MALLIT 20 6 ASIAKASKUVAUKSET ASIAKASKUVAUS 1. NEITI S ASIAKASKUVAUS 2. ROUVA X ASIAKASKUVAUS 3. ROUVA N KUNTOUTUMINEN TULEVAISUUTEEN 24 LIITE 1. Toimenpide-ehdotukset kokonaisuudessaan

3 2 (33) 1 Johdanto Työllisyyspoliittisella toimenpideohjelmatyöskentelyllä (typo-työskentelyllä) pureudutaan aktivoinnin ja työllistymisen kehitettäviin asioihin ja maakunnallisen kumppanuuden työstämiseen. Kuntoutuksellisen kokonaisuuden eteenpäin vieminen ja prosessinomainen työskentely kuuluvat keskeisenä osana ko. toimintaan. Yhteiskunnassa paljon esillä ollut kehno nuorisotyöllisyyden tilanne vaikuttaa myös työllisyyspoliittisessa toimenpideohjelmatyöskentelyssä. Nuorten yhteiskuntatakuun, nuorisotakuun, toteutuminen edellyttää viranomaistoimijoiden, oppilaitosten, 3. sektorin ja yritysten päämäärätietoista yhteistyötä, jolla luodaan nuorille parempaa työtulevaisuutta. Typo-ohjelmatyön kohderyhmänä ovat työttömät, joiden auttaminen edellyttää varhaisia toimia ja rohkeaa ennakointia. Työskentelyn tarkoituksena on edelleenkehittää palvelujärjestelmän toimivuutta ja luoda toimijoiden ekosysteemiä: toimintaa, jossa moniammatillisesti ja yhdessä toimien saadaan aikaan vaikuttavimpia tuloksia. Pitkään työttömänä olleille, nuorille, osatyökykyisille ja maahanmuuttajille tulee voida tarjota kunkin tarpeen mukaista tekemistä: koulutusta, työtä ja osallisuutta yhteiskuntaan. Etelä-Karjalan maakunnallisella työllisyyspoliittisella kuntakokeilulla pyritään löytämään uudenlaisia ratkaisuja pitkään työttömänä olleille ja nostamaan esille yhteiskunnan kannustinloukkujen purkamiseen tarvittavia (laki)ehdotuksia. Työllisyyspoliittinen toimenpideohjelma julkaistaan Alueellisten toimintamallien kehittäminen ja jalkauttamisen vaatimat toimenpiteet, Eksoten kehittämisohjelma -hankkeen myötävaikutuksella. Hanke saa rahoitusta Euroopan Unionin Euroopan aluekehitysrahastosta, ja rahoituksen on myöntänyt Etelä-Karjalan Liitto. Avoimet työpaikat, Etelä-Karjala alkuvuosi Tammikuu 2013 Helmikuu 2013 Maaliskuu 2013 Huhtikuu Kaavio 1. Avoimet työpaikat Etelä-Karjalassa (Lähde: TEM, Työnvälitystilasto) Etelä-Karjalassa työttömänä olleiden alkuvuoden 2013 tilannekehitystä on kuvattu seuraavassa taulukossa.

4 3 (33) Työttömien tilannekehitys Etelä-Karjalassa tammi - maalis 2013 M. Vepsäläinen Kaakkois-Suomen TE-toimisto Lähde: TEM Työvoima työttömyysaste (työttömien osuus työvoimasta) 13,5 % 13,4 % 13,2 % Kk:n viimeisen arkipäivän tilanne ao. kohdat 1-5 tammi helmi maalis keskimäärin 1. Kaikki työttömät Nuoret alle 25 -vuotiaat työttömät Pitkään työttömänä olleet (yli vuosi) Ulkomaalaiset työttömät Vammaiset ja pitkäaikaissairaat työttömät Uudet avoimet työpaikat kuukauden aikana Lähde: Kela päivää työttömyysajan työmarkkinatukea täyttynyt 367 Ansio- tai peruspäivärahalta työmarkkinatuelle siirtyneet 625 cum 992 Lähde: Kela /1 Aktivointiaste 500 pv saaneiden piirissä 33,7 % 33,3 % -työttömyysajan työmarkkinatuella työmarkkinatuen aktiivitoimenpiteissä yhteensä palkkatuetussa työssä yhteensä Lähde: Kela /1-4 Kunnan rahoitusosuus työttömyysajan työmarkkinatuesta, Nuorisotakuun toteutuman seurantaa Kaakkois-Suomi vuoden 2013 ensimmäinen vuosineljännes Työttömät v. vastavalmistuneet Lähde: TEM Alle 25-v. Alle 25 -vuotiaat 2013/ /1-3 -työttömiä keskimäärin työttömiä ikäluokasta/tilastokeskus 17,0 % -aktiivitoimenpiteissä 30,5 % -virta yli 3 kuukauden työttömyyteen maaliskuu 32,4 % 52,5 % (21 hlöä) -työllistymissuunnitelmia laadittu ennen 3 kk työttömyyttä työllistynyt avoimille työmarkkinoille 729 -työllistynyt palkkatuettuun työhön (helmi-maalis) -työkokeilussa kauden aikana keskimäärin 222 -uravalmennus alkanut kauden aikana (tammi-helmi) 34 -työnhakuvalmennus alkanut kauden aikana (maalis) 34 -myönnetty starttiraha (helmi-maalis) -oppisopimus alkanut 22 -aloittanut omaehtoisen opiskelun 53 Taulukko 1. Työttömien tilannekehitys Etelä-Karjalassa tammi maaliskuu 2013 (Lähde: TEM ja Kela)

5 4 (33) 2 Tavoitteet ja toiminnan malli 2.1 Työskentelyn lähtökohdat ja tavoitteet Alueella on tehty työllisyyspoliittista ohjelmatyötä useiden vuosien ajan. Lappeenrannan seudun työllisyyspoliittinen ohjelmatyö painottui sosiaalisen työllistämisen alueelle. Aktiivinen työllisyys- ja sosiaalipolitiikka on ollut keskeinen lähtökohta ohjelmatyön alkumetreiltä alkaen. Ensimmäisellä ohjelmakaudella asiakaslähtöisyys, johdettu asiakkuusprosessi, ehkäisevä ote ja kumppanuus olivat keskiössä. Pitkittyneen työttömyyden katkaisu, maahanmuuttajien kotouttaminen, nuorten koulutus ja työllistäminen sekä työttömien kuntouttaminen ja eläköityminen valikoituivat yhteisen työskentelyn perustaksi. Kyseisten asiakasryhmien tilanne edellyttää edelleen toimenpiteitä. Parhaillaan käynnissä olevan ohjelmakauden keskeiset teemat ovat asiakaslähtöiset palveluprosessit, kumppanuusyhteistyö ja verkottuminen, jotka ovat jatkoa edellisen kauden ohjelmatyölle. Uutena lähtökohtana on ohjelmatyön ulottaminen koko maakunnan alueelle. Monialaisen työryhmätyöskentelyn keskiössä ovat elämänhallinta, osaaminen, sekä terveys ja työkyky. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että erityisesti elämänhallintakyvyn rooli on merkityksellinen työttömien hyvinvoinnissa ja uudelleentyöllistymisessä. Kehittämishankkeiden tuomia hyötyjä huomioidaan työskentelyssä. Alue on mukana muun muassa työllisyyspoliittisessa kuntakokeilussa. Lisäksi Eksotella ja muilla toimijoilla ja kumppaneilla on monipuolista kehittämistoimintaa, joissa syntyviä ja syntyneitä tuloksia ja huomioita tulee voida hyödyntää myös typotyöskentelyssä. Vastaavasti työryhmissä esiinnousseita ajatuksia hyödynnetään muun muassa uusien kehittämishankkeiden suunnittelussa. Visio: Sosiaalisen ja/tai taloudellisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden elämänhallinnan ja työelämävalmiuksien parantuminen maakunnallisesti asiakkaan työllistymisen tueksi. Työllisyyspoliittisen toimenpideohjelman tavoitteet, jotka vaikuttavat työryhmätyöhön: asiakaslähtöiset palveluprosessit kumppanuusyhteistyö ja verkottuminen ehkäisevä toiminta ja varhainen puuttuminen henkilöstön osaamisen kehittäminen tiedonkulku toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten huomiointi uudet tavat toimia Monipuolinen, kehittävä ja keskusteleva työryhmätyöskentely ja erikseen sovittavat teematapaamiset 3. sektorin toimijoiden kanssa muodostavat työllisyyspoliittisen toimenpideohjelmakauden työskentelyn perustan. Työryhmien vetäjät tulevat työvoiman palvelukeskuksen taustoista. Työryhmiin kutsutaan eri alojen asiantuntijoita sosiaali- ja terveyspuolelta (Eksote), muilta kunnan toimialoilta, oppilaitoksista, Kelalta ja TE-toimistosta. Tarvittaessa työryhmiä täydennetään. Työryhmäkokoontumisiin voidaan kutsua vierailevia asiantuntijoita. Tarkoituksena on, että työryhmäläiset oppisivat toisistaan uutta ja siten verkos-

6 5 (33) toyhteistyö tiivistyisi entisestään. Kolmannen sektorin toimijoita kutsutaan vuosittain teematapaamisiin, joiden tavoitteena on keskustella työllisyyden hoidon tilanteesta ja maakunnallisen yhteistyön muodoista sekä ideoida uusia avauksia kumppanuuteen. Työryhmätyöskentelyn tavoitteena on luoda konkreettisia, käytäntöön otettavia ehdotelmia (=toimia ja malleja) toiminnan tehostamiseksi ja vaikutusten lisäämiseksi. Vanhoja toimintamalleja tarkastellaan kriittisesti kehittäen asiakkaan ja henkilöstön näkökulmasta sekä talouden raamit ja mahdollisuudet huomioiden. Erilaisten tilanteiden kuvaaminen ja kaikille ymmärrettävien termien käyttäminen on tärkeää. Käsitteiden määrittelyssäkin tulisi pitää keskiössä asiakas: esimerkiksi vaikuttavuutta tarkastellaan lähtökohtaisesti asiakkaan näkökulmasta. Oman osaamisen yhdistäminen muiden toimijoiden kanssa synnyttää aina jotain uutta. Laajamittaisesti ajateltuna työllisyydenhoidon haasteiden tunnistaminen ja niiden voittaminen edellyttävät juuri ennakkoluulotonta yhteistyötä ja kumppanuutta, joiden vahvuus on monialaisessa ja moniammatillisessa työskentelyssä. Työllisyyspoliittisessa toimenpideohjelmatyöskentelyssä tämä kaikki kiteytyy. 2.2 Tehtävänanto ohjelmakaudelle Ohjelmakauden työskentelyn aikana työryhmät laativat toimenpide-ehdotukset, jotka on koottu tähän ohjelma-asiakirjaan. Lisäksi myöhemmin ohjelmakautena kootaan nykytilan kuvaus ja kehittämisajatuksia. Tuotoksina syntyy erilaisia toimijoiden prosessikuvauksia (asiakasesimerkillä esitettynä), yhtymäpintatarkasteluja ja pullonkaulojen/tiedonkulun ongelmien määrittelyä. Löydetäänkö yhteinen tapa lähestyä asiakasta? toimii ryhmätyöskentelyn punaisena lankana. Työryhmät tarkastelevat asioita henkilöstön ja asiakkaan näkökulmasta. Jokainen työryhmän jäsen edustaa omaa typo-työskentelyyn sitoutunutta taustaorganisaatiotaan. Työryhmät käyvät läpi ohjelmakauden työskentelyn aikana eri asiakasryhmien prosesseja ja kartoittavat muun muassa seuraavia asioita: Mitä tarkoittavat elämänhallinta, osaaminen ja työkyky erilaisissa tilanteissa olevien asiakkaiden kohdalla? Onko henkilöstön osaamisessa havaittavissa kehittämistarpeita jossakin palvelussa tai palveluprosessin osassa? Mitä nämä kehittämistarpeet ovat ja millä keinoin tilanne voidaan korjata? Miten toiminnassa huomioidaan talouden näkökulma? Miten mitataan asiakkaan olemassa olevia voimavaroja? Millaisia mittareita on olemassa esim. määrän, laadun, kustannustehokkuuden, vaikuttavuuden tai muutoksen mittaamiseen? Mitä mittarit tarkoittavat asiakkaalle/asiakkaan tilanteessa? Kuka mittaa kokonaisuutta? Millaisia pullonkauloja tai tiedonkulkuun liittyviä ongelmia asiakasprosesseissa ilmenee? Miten työelämään saadaan työntekijöitä?

7 6 (33) 2.3 Ohjelmatyöskentelyn kokoonpanot Työryhmät ovat nimeltään Elämänhallinta, Osaaminen sekä Terveys ja työkyky. Elämänhallinta-työryhmän vetäjänä toimii johtava sosiaalityöntekijä Jaana Rännälä-Paakko. Työryhmässä ovat lisäksi mukana: työllisyyssihteeri Sirpa Tikka (Eksote) vakuutussihteeri Merja Martikainen (Kela) psykologi Piia Nironen (TE-toimisto) sosiaalityöntekijä Riikka Puisto (Imatran kaupunki) opiskelukuraattori/koppari Sari Pajari (Eksote) erityisnuorisotyöntekijä Minna Hackspik (Lappeenrannan kaupunki) kouluttaja Anu Seppänen (Etelä-Karjalan aikuisopisto Aktiva) Osaaminen-työryhmän vetäjänä toimii asiantuntija Tony Sandström. Työryhmään kuuluvat myös: asiantuntija Sirpa Valtonen (TE-toimisto) apulaisjohtaja Veijo Luukas (Kela) maahanmuuttotyön koordinaattori Merja Heino-Kukkurainen (Eksote) yliopettaja Tuija Nummela (Saimaan ammattikorkeakoulu Saimia) opettaja Leena Ovaska (Etelä-Karjalan ammattiopisto) koulukuraattori Maija Ström-Ripatti (Eksote) Terveys ja työkyky -työryhmän vetäjä on vakuutussihteeri Hannele Ruokonen. Työryhmässä ovat mukana: terveydenhoitaja Erja Soppi (Eksote) asiantuntija Heli Laine (TE-toimisto) kuntoutusohjaaja Mirja Ylä-Outinen (Eksote) vs. osastonhoitaja Taina Pahkala (2012 asti) ja sosiaalityöntekijä Tea Pitkänen (2013 alkaen) (Eksote) terveydenhoitaja Niina Ikonen (Eksote) Johtoryhmän muodostavat vakuutuspiirin johtaja Ilpo Hakula (Kela, pj.) henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi (Lappeenrannan kaupunki) perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja Kosonen (Eksote)

8 TALOUS JA TEKNOLOGIA LAINSÄÄDÄNTÖ TYÖLLISYYSPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA (33) johtaja Jari Saarinen (Kaakkois-Suomen TE-toimisto, v alkaen) avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri Ritva Simpanen (Eksote) mielenterveyspalveluiden johtaja Timo Salmisaari (Eksote) johtaja Tuomas Yliruka (Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus, v alkaen) toimialajohtaja Tiina Kirmanen (Imatran kaupunki, v alkaen) projektikoordinaattori Minna Lignell (Eksote, siht.). Vuonna 2012 johtoryhmässä toimivat myös silloinen Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen johtaja Tuula Hirvonen ja Etelä-Karjalan TE-toimiston ma. toimistonjohtaja Antti Ronkainen. Johtoryhmälle asioita esittelee valmistelutyöryhmä, joka toimii valmistelevassa ja työryhmätyöskentelyä ohjaavassa roolissa. Valmistelutyöryhmän muodostavat perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja Kosonen (Eksote, pj.), palvelujohtaja Antti Ronkainen (Kaakkois-Suomen TE-toimisto), aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö Heikki Hirvonen (Eksote), toimistonjohtaja Katriina Santanen (Kela), johtaja Tuomas Yliruka (TYP; Tuula Hirvonen 2012 asti) ja projektikoordinaattori Minna Lignell (Eksote, siht.). 3 Maakunnallisesti asiakaslähtöiset palveluprosessit ja kumppanuudet JATKUVA KEHITTYMINEN ASIAKKAAN TARPEET Osaaminen, elämänhallinta, terveys, työ- ja toimintakyky Tarpeita vastaavat palvelut PALVELUPROSESSI/PALVELU- JA KUNTOUTUSSUUUNNITELMAT Moniammatillisuus VIRANOMAISTOIMIJAT, OPPILAI- TOKSET JA KOLMAS SEKTORI VERKOSTO JA KUMPPANUUS Kuva 1. Työllisyyspoliittisen toimenpideohjelmatoiminnan kehys

9 8 (33) Tämän ohjelma-asiakirjan liitteenä olevissa taulukoissa esitellään tarkemmin työryhmien aikaansaannokset eli toteuttamiskelpoiset toimenpide-ehdotukset (toimenpiteet). Taulukoissa on viisi saraketta: teema, toimenpide, vastuutaho, toteuttaminen/toteutustapa ja hyödynsaajat. Ehdotukset ovat samanarvoisia keskenään eli yhtä tärkeitä. Hyödynsaajia on varmasti useampia kuin taulukoissa mainitut, mutta lähtökohtaisesti on haluttu nostaa esiin päällimmäisenä toimenpiteestä hyötyvät. Toteutumiseen ja toteuttamiseen liittyvien haasteiden tunnistaminen ja niiden voittaminen edellyttävät ennakkoluulotonta yhteisö- ja verkosto-osaamista. Seuraavana esitellään keskeisimpiä toimenpiteitä, joiden toteutumista ja vaikuttavuutta tarkastellaan vuoteen 2015 mennessä. P erustyötehtävien hoitamisen ja osaamisen tason varmistaminen Varmistetaan, että tulevaisuudessa tekijöitä perusammatteihin riittää ja alaa ja tekijöitä arvostetaan. Miten tehdään vähemmän suositut koulutukset ja alat kiinnostaviksi (esimerkiksi puhdistuspalvelu- ja metalliala)? Oppilaitokset, yritykset ja TE-toimisto markkinoimaan koulutuksia yhdessä. Vastuutaho: Oppilaitokset, TE-toimisto, työnantajat Toteuttaminen: Houkuttelevuuden lisääminen koskettaa sekä nuorten että aikuisten koulutusta. Työnantajien mukaan työvoiman saatavuus on ongelma tietyillä aloilla. Pyritään osaltaan vaikuttamaan joustaviin työnteonmuotoihin ja asenneilmapiirin muutokseen. Hyödynsaajat: Oppilaitokset, opiskelija, viranomaiset, työnantaja N ykyistä pitkäkestoisemmat suunnitelmat Yhdessä asiakkaan kanssa laaditaan selkeästi nykyistä pidempikestoisia suunnitelmia, joihin määritellään asiakkaan palvelupolku, siirtymät ja vastuutaho esimerkiksi seuraavan kahden vuoden ajalle. Vastuutaho: Eksote, TE-toimisto, Kela, TYP Toteuttaminen: Yhdessä suunnitellen ja sopien onnistuu. Asiakas sitoutuu paremmin, kun tietää selkeästi välitavoitteiden merkityksen suuremman tavoitteen saavuttamisessa. Asiakkaan on tiedettävä myös toimintaan liittyvät sanktiot. Viranomaisilta tarvitaan toimintatapamuutosta. Hyödynsaajat: Asiakas, viranomaiset, yhteiskunta

10 9 (33) TYÖLLISYYSPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA V arhainen puuttuminen ja kolmiportaisen tuen mallintaminen Monistetaan peruskoulun varhaisen puuttumisen malli (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki) opiskelijoille ja muille ryhmille kuten työttömille. Viranomaiskäyttöön sovellettavan mallin voivat työstää opiskelijat yhteistyössä. Vastuutaho: Oppilaitokset, Saimia Toteuttaminen: Opiskelijat luovat peruskoulun kolmiportaiseen tukimuotoon perustuvan toimintamallin. Toteutus yhteistyössä. Miten tuetaan aikuisten keskeytyneiden opintojen loppuunsaattamista työttömyysetuudella opiskelun lisäksi? Hyödynsaajat: Asiakas, opiskelija, viranomaiset, koulu, tulevat työnantajat, kunnat A mmatillisen koulutuksen suunnittelu ennen peruskoulun päättymistä Ammatillisen koulutuksen suunnitteleminen on huomioitava jo ennen peruskoulun päättymistä, jotta löydetään sellaiset nuoret, joilla on ennustettavissa rajoituksia ammatin tai koulutuksen valinnassa. Asia nostetaan esille kyseisten nuorten kohdalla 8. luokan laajennetussa terveystarkastuksessa. Vastuutaho: Kunnat, (Kela) Toteuttaminen: Tehdään ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Järjestetään infovierailut kouluihin, lääkäreille ja työryhmiin. Laitetaan ilmoitus WILMA:an. Hyödynsaajat: Oppilas, vanhemmat, koulu, Kela, kunnat, Eksote, TE-toimisto P alvelutarpeen arviointi ja arvokas asiakkuus Virkailijalla on vastuu huomata asiakkaan sitoutumisen ja hänen kanssaan asetettujen tavoitteiden perusteella, milloin asiakkuus tulee päättää. Viranomaisten välisellä yhteistyöllä ymmärretään, miksi asiakkuus kestää tietyn ajan. Palvelutarpeen arvioinnin painoarvo on suuri koko asiakasprosessin ajan. Vastuutaho: TYP ja muut viranomaiset Toteuttaminen: Toteuttamisessa motivointi, motivaatio ja vastuunkanto ovat tärkeitä. Virkailijalla oltava rohkeutta kyseenalaistaa myös tavoitteiden saavuttaminen ja niiden vaikuttavuus. Moniammatillisten kumppaneiden huomiointi tärkeää. Hyödynsaajat: Asiakas, viranomaiset

11 10 (33) TYÖLLISYYSPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA K otoutumisohjelman toimenpiteiden eteenpäinvieminen Huolehditaan kotoutumisohjelman toimenpiteiden eteenpäinviemisestä. Vastuutaho: Kunnat, TE-toimisto, Eksote, ohjelmassa mainitut vastuutahot Toteuttaminen: Systemaattista ja suunnitelmallista eri toimijoiden työskentelyä ja toimintaa Hyödynsaajat: Asiakas, viranomaiset, palvelujärjestelmä, yhteiskunta V ertailukelpoisen arviointijärjestelmän luominen Vertailukelpoisen arviointijärjestelmän avulla voidaan tutkia palvelujen vaikuttavuutta ja suunnitella jatkossa entistä vaikuttavampia palveluja ja koulutuksia. Selvitetään mahdollisuuksia vertailukelpoisen arviointijärjestelmän luomiseen. Järjestelmän kautta palautetta kerätään mm. 3. sektorin toimijoilta, hankkeista ja kouluttajilta. Vastuutaho: TE-toimisto, TYP Toteuttaminen: Arviointijärjestelmän luomiseen tarvitaan myös valtakunnallista linjausta ja tukea. Järjestelmä palvelee lopulta parhaiten myös asiakasta. Hyödynsaajat: Asiakas, viranomaiset, palveluntuottajat, kunnat P erehtyminen verkostoon Työpaikan perehdyttämisohjelmaan liitetään osaksi tutustuminen yhteistyökumppaneiden toimintaan. Esimerkiksi Kelan uusi virkailija perehtyy myös kunnan, TE-toimiston ja Eksoten toimijoihin ja yhteistyöverkostoon. Laaditaan runko verkostoperehtymiselle. Vastuutaho: TYP, Kela, Eksote, TE-toimisto, kunnat Toteuttaminen: Yhteisesti työstetään runko verkostoon perehdyttämiselle. Perehdytys toteutetaan sovitusti: yksi taho aloittaa perehtymiskokeilun. Tutustutaan myös asiakastyön kannalta keskeisiin 3.sektorin ja yritysten kumppanuuksiin maakunnallisesti. Hyödynsaajat: Viranomaiset, asiakas M aahanmuuttajat ja työvoiman palvelukeskuksen yhteistyö Maahanmuuttaja-asioissa yhteistyötä TYP:in kanssa sopivassa vaiheessa. Sovitaan konsultoivat asiakascase-palaverit varhaisen puuttumisen ja oikea-aikaisen palveluohjauksen tueksi. Tieto-

12 11 (33) osaamisen lisääminen ja yhteistyöprosessien kehittäminen on tarpeen viranomaisille. Vastuutaho: TYP ja Eksote/Maahanmuutto-palvelut Toteuttaminen: Sovitaan käytännössä, missä vaiheessa asiakkaan tilannetta konsultoiva yhteistyö on tarpeellisinta. Tarvitaan asiakkaan suostumus tietojen käsittelyyn. Hyödynsaajat: TYP, maahanmuuttotyön viranomaiset kunnalla ja TE-hallinnossa, maahanmuuttaja-asiakas, palvelujärjestelmä K untoutuksen asiakasyhteistyöryhmän roolin selkiyttäminen Asiakasyhteistyöryhmän roolin selkiyttäminen on tarpeen. Työryhmä tarjoaa keskustelumahdollisuuden asiakkaalle ja asiantuntijoille. Tavoitteena on, että työntekijät osaisivat ohjata asiakkaan työryhmään entistä useammin. Näin selkiytetään myös asiakasyhteistyöryhmän ja TYP:in roolia. Lisätään tietoa siitä, milloin asiakas lähetetään asiakasyhteistyöryhmään. Työryhmän jäsenten on jaettava tietoa työryhmästään nykyistä enemmän. Vastuutaho: Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä Toteuttaminen: Asiakasyhteistyöryhmä on lakisääteistä, ennaltaehkäisevää toimintaa, jolloin se on kaikkien hyödynnettävissä. Työryhmä antaa suosituksia, se ei tee päätöksiä. Käsittely vaatii asiakkaan kirjallisen suostumuksen. Hyödynsaajat: Asiakas, viranomaiset, kunnat V iranomaisten välinen vuoropuhelu Toisten toimintatapojen ja palvelujen tunteminen auttaa asiakkaan tilanteen selvittelyssä. Liika eriytyminen on vaarallista ja vaikeuttaa asiakkaan eteenpäin ohjausta. Säännöllisten vuoropuhelufoorumien järjestäminen on tärkeää: sovitaan vuosikellon mukaiset tapaamiset ja kokoonpanot. Vastuutaho: TYP, Kela, oppilaitokset, Eksote, TE-toimisto, kunnat Toteuttaminen: Vaatii suunnittelua ja yhteydenottoja. Pidettävä mielessä, että kaikki eivät pääse koulutuksiin tai tilaisuuksiin. Sovitaan vastuut. Hyödynsaajat: Viranomaiset (henkilöstö), asiakas, kunnat

13 12 (33) TYÖLLISYYSPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA I rrallinen tieto ja entistä sujuvampi tiedonsiirto Tiedonsiirto halutaan sujuvammaksi: arkitasolla voi puhua, mutta tiedon tulee olla yleistä, erityisissä asioissa on oltava asiakkaan lupa. Sujuvammalla tiedonsiirrolla yhteistyö helpottuu ja asiakas saa vaikuttavampaa palvelua. Laaditaan yksilöity suostumus tiedonvaihtoon ja tueksi asiakkaan kokonaisvaltaiseen auttamiseen etenkin elämänhallinta-asioissa. Vastuutaho: Viranomaiset, 3. sektori ja muut palveluntuottajat Toteuttaminen: Viranomaisten välillä on hyvä olla yhteissopimus. Miten oppilaitokset, kuten aikuisopisto, saavat muilta toimijoilta tarvittavan tiedon opiskelijan ohjaamiseen ja tukemiseen? Hyödynsaajat: Asiakas, viranomaiset, oppilaitokset O lemassa olevan hanketiedon ja hanketulosten hyödyntäminen Tietoa hankkeiden tuloksista ja tuotoksista on saatava nykyistä helpommin. Järjestetään hanke-esittelypäivä kaikenlaisille hankkeille (mukaan eri toimijat, toteuttajat ja rahoitustaustat). Vastuutaho: Hanketoimijat Toteuttaminen: Tiedottamista lisätään ja laaditaan yhteinen toimijakartta, joka ehdotetaan toteutettavaksi yhteistyössä työllisyyspoliittisessa kuntakokeilussa. Kartan päivityksestä sovitaan. Hyödynsaajat: Viranomaiset, oppilaitokset, kuntalaiset E tsivän työn vakinaistaminen ja Koppari-toiminnan täydentäminen Etsivän työn tarpeellisuus on osoitettu. Nyt tulee varmistaa syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan ammatillinen jatkaminen. Kopparitoimintaan tarvitaan toinen koppauksen ammattilainen vahvistamaan työntekoa ja vaikuttavuutta. Nykykoppari toimii Eksoten alueella ja keskittyy opintonsa keskeyttäneisiin, ilman jatkosuunnitelmaa oleviin erityistä tukea tarvitseviin nuoriin. Toista tarvitaan ennakoivaan toimintaan 8. luokkalaisten kanssa tehtävään työhön. Vastuutaho: Lappeenrannan kaupunki, Eksote Toteuttaminen: Ennen valtionavun päättymistä tulee varmistaa Etsivän työn jatkuvuus ja laatia raamit työn vakinaistamiselle. Jatkossa yksi koppari keskittyy varhaisen vaiheen toimintaan esimerkiksi ennakoivaan toimintaan 8. luokkalaisten kanssa ja toinen oppivelvollisuuden suorittaneisiin nuoriin. Koppari tarjoaa vahvennetun tuen siirtymissä. Hyödynsaajat: Koulunsa keskeyttänyt ja vailla jatkosuunnitelmia oleva nuori, selviytyjä, vanhemmat, opettajat ja koululaitos, kunnat, Eksote, TE-toimisto, Kela

14 13 (33) 4 Taustatoimijoiden ajatuksia 4.1 Eksoten näkökulma työllisyyspoliittiseen ohjelmatyöhön Työllisyyspoliittisen ohjelmatyön tavoitteiden toteutumisen tueksi on myös haettu ja saatu ulkopuolista hankerahoitusta. Alueellisten toimintamallien kehittäminen ja jalkauttamisen vaatimat toimenpiteet, Eksoten kehittämisohjelma (EAKR) on mahdollistanut työllisyyspoliittisen ohjelmatyön 2. vaiheen koordinoinnin. Hankekauden päätyttyä Eksote voi toimia edelleen vastuutahona, mikäli suunnitelma pysyvämmästä rakenteesta toteutuu. Perhe- ja sosiaalipalvelut Työllistyminen ja työllistämisen tukitoimet kuuluvat ensisijaisesti työ- ja elinkeinohallinnon vastuulle. Eksoten eri alueilla on kuitenkin merkittävä rooli heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden toimintakyvyn parantamisessa ja työllistämisedellytysten tukemisessa. Valmisteilla olevaan sosiaalihuoltolakiuudistukseen sisältyy säännökset työelämäosallisuutta tukevasta toiminnasta. Uuteen sosiaalihuoltolakiin sisältyy myös sosiaalinen kuntoutus, jonka avulla pyritään saavuttamaan ja palauttamaan kuntouttavan henkilön kyky selviytyä arkipäivän välittömistä toiminnoista, vuorovaikutussuhteista sekä oman toimintaympäristön rooleista. Eksoten alueella on edelleen aktiivitoimenpiteiden ulkopuolella noin henkilöä, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea yli 500 päivää. Tavoitteena on, että ohjelmakauden lopussa heitä on 700. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että hankelähtöisen työskentelyn sijaan luodaan pysyvä rakenne työelämäosallisuutta tukeville palveluille. Myös nuorten syrjäytymisen ehkäisy on kriittinen menestystekijä kuluvalle ohjelmakaudelle. Eksoten organisaatiouudistuksen yhteydessä alkaen on tarkoitus muodostaa mielenterveyskuntoutuksen ja sosiaalisen kuntoutuksen osa-alueista psykososiaalisen kuntoutuksen kokonaisuus. Työvoiman palvelukeskuksen siirtyminen puolestaan samassa yhteydessä osaksi kuntoutuksen/työelämäkuntoutuksen kokonaisuutta avaa uusia mahdollisuuksia asiakkaan kuntoutuksen ja työllistymisen polulle. Terveyspalvelut Terveyspalvelut tukevat työllisyyspoliittisen ohjelman toteutumista järjestämällä oikea-aikaisia terveyspalveluja asiakkaille. Työttömien ja maahanmuuttajien terveystarkastukset ovat lähteneet hyvin käyntiin, ja toimintaa laajennetaan jatkossa entisestään koko Eksoten alueella. Toiminnassa viranomaisten välisen yhteistyön vahvistaminen ja jo luotujen yhteistyö- ja toimintamallien hiominen paremmaksi potilaiden palveluihin ohjautuvuuden helpottamiseksi on erittäin tärkeää. Asiakkaiden hoito- ja kuntoutusprosessien on oltava selkeitä ja oikea-aikaisia, jotta hiljattain työttömäksi joutuneille, työterveyshuollon palveluista pudonneille, ja pidempään työttömänä olleille järjestyy mahdollisimman oikea-aikainen arviointi työkyvystä ja koulutus- ja kuntoutusmahdollisuuksista esimerkiksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmiä apuna käyttäen. Lääkäri- ja terveydenhoitajaresurssien saatavuus on turvattava. Moniammatillisena yhteistyönä terveyspalvelut haluavat tukea asiakaslähtöisiä prosesseja muun muassa järjestämällä erilaisia toimintamalleja liikkuvien palvelujen muodossa (esimerkiksi Mallu-auto), jolloin palvelujen saatavuutta voidaan parantaa koko Eksoten alueella.

15 14 (33) Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on Eksoten ja Etelä-Karjalan kuntien yhteisen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintasuunnitelman yksi keskeinen painopistealue. Eksoten hyvinvointiryhmissä ja kuntien hyvinvoinnin yhteistyöryhmissä etsitään keinoja nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistämiseksi sekä koulutukseen ja työelämään sijoittumisen edistämiseksi. Kolmannen sektorin yhteistyön merkitys tulee hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä korostumaan tulevaisuudessa entisestään. Terveyspalvelut tukevat myös työttömän hyvinvointia järjestämällä asiakkaille elämänhallintaa tukevaa ryhmätoimintaa kuten Arkeen Voimaa -ryhmiä. Niissä asiakasta motivoidaan oman terveyden edistämiseen sekä vahvistetaan elämänhallintataitoja ja sosiaalista verkostoitumista ryhmän tukemana. Vammaiset ja pitkäaikaissairaat työttömät Etelä-Karjalassa 01-04/ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Kaavio 2. Vammaiset ja pitkäaikaissairaat työttömät Etelä-Karjalassa (Lähde TEM, Työnvälitystilasto) Mielenterveys- ja päihdepalvelut Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden maailmasta katsottuna suhde työelämään peilautuu neljän eri osa-alueen kautta: 1. Asiakkaan haasteena voi olla työelämän valmiuksien luominen tai vanhentuneiden valmiuksien päivittäminen. 2. Heillä, joilla on työpaikka, voi työhön paluu edellyttää joko työn sisällön tai työajan kannalta porrastettua, voimavarojen mukaista etenemistä. 3. Työelämästä kokonaan pudonneiden paluuseen vaaditaan usein suuria joustoja sisältäviä henkilökohtaisesti räätälöityjä palveluja. 4. Suuri osa pitkäaikaispsykiatrisista asiakkaista tarvitsee työtoimintaa elämänsä rakenteiden ja valmiuksien ylläpitämiseen. Työllisyyspoliittisen ohjelmatyön avulla eri toimijat ja palvelujen tarvitsijat löytävät toisensa paremmin. Kokonaisuuden hallinta varmistaa myös palvelujen kehittymisen asiakkaiden tarpeista.

16 15 (33) 4.2 Ohjelmatyön tavoitteet Lappeenrannan kaupungin näkökulmasta Työllisyyden hoitoon liittyvät toimenpiteet ovat olleet painopisteenä päättyneen valtuustokauden strategiassa. On selvää, että työllisyyden hoitoon kiinnitetään huomiota myös uuden strategian valmistelussa. Menneen valtuustokauden sekä eletyn typo-ohjelmakauden aikana on Lappeenrannan seutukunnan elinkeinorakenteessa tapahtunut paljon. Nämä muutokset eivät ole kaikki olleet myönteisiä: Teollisuudesta ja pk-sektorilta on menetetty satoja työpaikkoja. Julkisen sektorin rahoitusvaje on merkinnyt työpaikkojen vähenemistä myös julkiselta sektorilta. Toisaalta työpaikkoja on syntynyt varsinkin palvelualoille. Työllisyyspolitiikan onnistuminen edellyttää verkostoitumista, uudenlaisia palvelumalleja ja rohkeaa asiakassegmenttien tarkastelua. Omat haasteensa työllisyyden hoitoon asettaa oletus siitä, että vastuuta pitkäaikaistyöttömien asioiden hoidosta ollaan siirtämässä aikaisempaa enemmän kunnille. Maakunnan suurimpana kaupunkina Lappeenranta on avainasemassa aktiivisen työllisyyspolitiikan toteuttamisessa. Lappeenrannan kaupungin kannalta ohjelmatyössä on huomioitava ainakin seuraavat asiakokonaisuudet. Nuorisotyöttömyyden hoito ja syrjäytymisen ehkäisy Nuoret ovat työllisyyden hoidossa avainasemassa. Nuorten polkua työelämään tulee tukea moniammatillisin keinoin ja kaikkien mahdollisten verkostojen kautta. Tämä edellyttää kaikkien tahojen aktiivista yhteistyötä koko palveluketjun ajan aina yläasteen opinto-ohjauksesta nuorten aikuisten työllisyyspalveluihin. Merkittävä rooli ohjelmakauden aikana on myös sillä, että hallitusohjelman mukainen työllisyystakuu tosiasiallisesti toteutuu Alle 25-vuotiaat työttömät, Etelä- Karjala 01-04/ Tammikuu Helmikuu 2013 Maaliskuu Huhtikuu Työnhakijoita laskentapäivänä Kaavio 3. Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Etelä-Karjalassa (Lähde: TEM, Työnvälitystilasto) Rakenteellinen työttömyys Rakenteellinen työttömyys Lappeenrannan seutukunnassa on ollut sitkeästi murrettavissa. Työttömyyden katkaiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

17 16 (33) on tärkeää. Tässä kokonaisuudessa Etelä-Karjalan työllisyyspoliittisella kuntakokeilulla on olennainen merkitys. Sosiaalinen yritys ja kumppanuudet Kumppanuudet ovat olleet tärkeä osa työllisyyden hoitoa Lappeenrannan alueella. Toiminta on kuitenkin ollut hieman hajanaista, mikä on saattanut aiheuttaa päällekkäisyyttä sekä samanaikaisesti katvealueita joillakin aloilla. Strategista kumppanuutta tulee ohjelmakauden aikana selkiyttää ja vahvistaa. Lähitulevaisuudessa tulee myös selvittää konkreettiset mahdollisuudet sosiaalisen yrityksen perustamiselle. Keskittyminen aikaisempaa voimakkaammin avoimille työmarkkinoille suuntautumiseen Työllisyyden hoidon päämääränä tulee olla sijoittuminen avoimille työmarkkinoille. Tästä syystä erilaisten toimintojen ja hankkeiden laatua on pystyttävä parantamaan. Sijoittuminen avoimille työmarkkinoille esimerkiksi hankkeiden kautta on ollut tähän saakka tosiasiallisesti vähäistä. Työllisyyden hoidon keskiössä tulee aina olla todellinen työllistyminen, ei esimerkiksi ansiosidonnaiselle päivärahalle pääseminen. Myös Lappeenrannan seutukunnassa tapahtuvat merkittävät investoinnit on pystyttävä ottamaan työllisyyden hoidossa huomioon, jotta uusiin toimijoihin tulisi rekrytoiduksi nimenomaan alueen omia työnhakijoita. Valmistautuminen siihen, että vastuu pitkäaikaistyöttömien asioiden hoidosta siirtyy aikaisempaa enemmän kunnille On todennäköistä, että vastuuta pitkäaikaistyöttömien asioiden hoidosta siirretään lähitulevaisuudessa enenevässä määrin kunnille. Tälle on lähtökohtaisesti olemassa perusteet, koska kunta hyötyy viime kädessä alueensa hyvästä työllisyysasteesta. Kunnille tulee kuitenkin antaa tätä kokonaisuutta varten tarvittavat resurssit. Valtiovallan suhteen asia on näin ollen tältä osin myös tärkeä edunvalvontatehtävä. 4.3 Ohjelmatyön tavoitteet Imatran kaupungin näkökulmasta Aktiivinen työllisyys- ja sosiaalipolitiikka on oikea lähtökohta työllisyyspoliittisessa toimenpideohjelmatyössä, samoin kuin tavoitteissa näkyvä verkottumisen ja monialaisen yhteistyön kehittäminen. Työllisyyspoliittisen ohjelman tulee painottua myös työvoimanäkökulmaan sosiaalisen työllistämisen ohella. Yhteys elinkeinopoliittisiin strategioihin ja elinkeinopoliittiseen ohjelmatyöhön on tärkeää. Kaikkein tärkein asia työllisyyden edistämisessä on työpaikkojen luominen ja yrittäjyyden lisääminen alueella. Tämä, jos mikä, on maakunnallista ohjelmatyötä, seudullisuuskin on tähän liian kapea näkökulma. Työelämälähtöisyys on nostettava typo-ohjelmassa entistä näkyvämmäksi, pelkkä sen "huomiointi" ei riitä. Kuten edellä Lappeenrannan kaupungin johdannosta käy ilmi, jo nyt on syytä varautua hallitusohjelmaan kirjattuun kuntien roolin ja vastuun lisäämiseen työttömyyden hoidossa: "Kuntien rooli ja vastuu pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostuu. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella luodaan mahdolli-

18 17 (33) suuksia yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pääsyyn aktivointitoimenpiteiden piiriin. Tämä toteutetaan vuoden 2015 alusta osana kuntien tehtävien arviointia ja työllisyyspolitiikan vastuunjaon tarkistusta." (Hallituksen kehysriihen linjaus 3/2013.) Imatran kaupungin kannalta ohjelmatyössä on tärkeää huomioida seuraavia tavoitteita jatkossakin: Työllisyysasteen nostaminen, pitkittyvän työttömyyden ehkäisy ja katkaisu Keskeisimmäksi tavoitteeksi on määriteltävä työllisyysasteen nostaminen. Suurin huolenaihe alueella on alhainen työllisyysaste, korkea työttömyysaste ei selitä kokonaan matalaa työllisyyttä. Ehkäisevä ote on välttämätön, ja palvelujen painopistettä on suunnattava työttömyyden varhaiseen katkaisuun (henkilön iästä riippumatta). Tärkeän ehkäisevän näkökulman lisäksi on panostettava myös korjaavaan työhön, pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun. Imatran kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset ovat edelleen korkeat ja ovat nyt olleet ensimmäistä kertaa myös kasvusuunnassa. Työmarkkinatuen kustannukset kunnalle kasvavat huomattavasti, jos maksuvelvollisuus laajenee 2015 vuoden alusta koskemaan yli 300 päivää työttömänä olleiden passiivitukea. Nuorisotyöttömyyden ehkäisy ja hoito Nuorten ikäryhmä pitää olla ohjelmatyön painopisteenä. Suunta on nyt huolestuttava. Kaakkois-Suomen työllisyyskatsauksessa (2/2013) todetaan: "Nuorten työttömyys kasvaa tällä hetkellä nopeammin kuin kokonaistyöttömyys.[ ] Lisäys on suurinta Imatran, Kouvolan ja Lappeenrannan seutukunnissa." Nuorten työllisyyden hoito sisältää sekä ehkäisevän että korjaavan työn tarvetta. Nuorten virta yli 3 kk:n työttömyyteen Huhtikuu Maaliskuu Helmikuu Tammikuu Vastavalmistuneet vuotiaat Alle 25-vuotiaat % Kaavio 4. Nuorten virta yli 3 kuukauden työttömyyteen (01 04/2013) Kumppanuus palveluntuottajien kanssa ja eri hankkeiden tiivis yhteistyö Kumppanuus palveluntuottajien kanssa tiivistyy entisestään, ja avoimuus ja yhteistyö lisääntyvät: Palveluissa ja hankkeissa tulee määritellä entistä tarkemmin

19 18 (33) yhteiset tavoitteet ja noudatettavat toimintamallit, jolloin palveluntuottajien palvelut ja hankkeet ja niissä oleva asiantuntemus tulevat "elimellisesti" osaksi asiakkaiden palvelukokonaisuutta. Ostopalveluiden ja hankkeiden laadun ja vaikuttavuuden seurantaa parannetaan. Toimintojen vaikuttavuuden ja laadun parantaminen Yksilökohtaisessa työssä lisätään vaikutusten tarkempaa arviointia, vaikuttavuutta sekä aktiivitoimenpiteiden kohdentamista oikeisiin asiakasryhmiin. Tähän kuuluvat Työvoiman palvelukeskuksen ja aikuissosiaalityön asiakkuuksien tarkempi profilointi. Asiakkaita ohjataan Työvoiman palvelukeskuksen moniammatillisen avun piiriin entistä varhaisemmin, kun työllistymiseen avoimille työmarkkinoille on kuntoutuksen ja muiden tukitoimien avulla hyviä mahdollisuuksia. Asiakastyössä suurin haaste on yksilöllisten, asiakaslähtöisten työllistymispolkujen rakentuminen avoimille työmarkkinoille, koulutukseen tai yrittäjyyteen asti. Edelleen työllistymispolkujen sijaan syntyy kehiä: kulkemista toimenpiteestä toiseen ja takaisin lähtöruutuun. Vaikka aktivointiaste on kohtalaisen korkea, "lopullisia" asiakkuuksista poistumisia toteutuu liian vähän. 4.4 Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus työllisyyspoliittisen toimenpideohjelman eteenpäin viemisessä mukana Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus osallistuu työllisyyspoliittisen toimenpideohjelman toteuttamiseen ja työskentelee kiinteässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palvelukeskus pitää ohjelmatyötä tärkeänä osana maakunnallista työllisyyden hoitoa. Yhteistyöllä voidaan myös varmistaa se, ettei tehdä päällekkäistä työtä. Työvoiman palvelukeskus kokee erityisen tärkeäksi nuorisotyöllisyyden ja osallistuu sen parantamiseen liittyviin toimenpiteisiin tiiviisti omaa moniammatillista osaamistaan hyödyntäen. Maakuntatasoisen yhteistyön vahvistaminen on tärkeää, sillä yhteistyön lisääminen koko Kaakkois-Suomen alueella vahvistaa myös Etelä-Karjalan asemaa. Työvoiman palvelukeskuksen moniammatillinen osaaminen on kaikkien kumppaneiden käytettävissä työllisyyttä parantavassa työskentelyssä. Eri toimijoiden säännöllinen ja systemaattinen tapaaminen lisää kokonaisymmärrystä työllisyystilanteesta ja erilaisista kehittämistarpeista. Tulevaisuudessa liikkuvien palvelujen edelleenkehittäminen on selvittämisen arvoinen asia myös työllisyysnäkökulmasta. Hyvä Tellu-autokokeilu voisi saada jatkoa pysyvämpänäkin mallina. Myös lakisääteisen kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen yritystoiminnan mahdollisuuksien tarkastelu voisi parantaa työn tekemisen mahdollisuuksia. Avoimen sektorin työpaikkoja tarvitaan lisää, kuten myös sosiaalisen työllistämisen mahdollisuuksia. Rajan läheisyys, venäjäosaaminen ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen on pidettävä jatkuvasti agendalla Kaakkois-Suomen työllisyyden vahvistamisessa. Nuorisotyöllisyyden hoidossa keskeisiksi asioiksi jo nuorisotakuustakin johtuen nousevat aikaisen (varhaisen) puuttumisen malli, elämänhallinnan kysymykset, työn perässä liikkuminen ja käytännön osaamisen vahvistaminen. Nuorisotakuu on tärkeä linjaus sille, että kaikki nuoret pääsevät peruskoulun jälkeen elämässä eteenpäin. Yhteiskunnan nuoret ansaitsevat ja tarvitsevat välittämistä ja ohjausta arkisiin asioihin ja yhdessä tekemiseen. Eri toimijoiden tulee yhdessä vastustaa

20 19 (33) nuorten syrjäytymistä ja päihteiden väärinkäyttöä. Nuoria tulee kuunnella ja kannustaa oman elämänsä haltuunottoon. 4.5 Ohjelmatyö työmarkkinoiden ja TE-toimiston näkökulmasta Työllisyyspoliittista toimenpideohjelmatyötä voidaan tarkastella pitkälti työmarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta. Ohjelmatyöllä pitää luoda edellytyksiä sille, että seudun asukkailla ja yrityksillä on hyvät mahdollisuudet hyvinvointiin ja menestykseen työnteon ja yrittäjyyden avulla. Tämä voisi pitää sisällään ainakin seuraavanlaisia asioita: 1. työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon, 2. seudun työllisyysasteen nostamisen, 3. myönteisen työpaikkakehityksen vahvistamisen ja 4. työmarkkinoiden tasa-arvon ja työhyvinvoinnin edistämisen. Pitkään työttömänä olleet, Etelä- Karjala 01-04/ vkoa vkoa 2-3 v. 3-4 v. 4-5 v. Yli 5 v. Kesto Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Kaavio 5. Pitkään työttömänä olleet Etelä-Karjalassa (Lähde: TEM, Työnvälitystilasto) Työllisyyspoliittisen toimenpideohjelmatyön tulee perustua tavoitteelliseen yhteistyöhön ja luottamuksellisiin suhteisiin seudun toimijoiden kesken. Valittujen linjausten ja toimenpiteiden tulee perustua tarpeeseen. Ohjelmatyössä mukana olevien asiantuntemusta tulee käyttää niin, että osataan erottaa hyvät ideat huonoista ja punnita niiden toteutettavuutta nyt ja tulevaisuudessa. Myönteisen työllisyyskehityksen aikaansaaminen edellyttää käytännön tasolle vietyä yhteistyötä elinkeino-, koulutus- ja työpolitiikan toimijoiden kesken. Kysymys on viime kädessä myös seudun kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden vahvistamisesta. Ohjelmatyö on parhaimmillaan jatkuvaa ja perustuu toimijoiden aitoon kumppanuuteen, yhteisiin arvoihin ja sitoutumiseen. Hyvän työllisyyspoliittisen toimenpideohjelman kriteereitä ovat seudun ja sen toimijoiden vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, tietoisuus seutua laajempien yhteyksien tuomista mahdollisuuksista, selkeät tavoitteet ja konkreettinen toimintasuunnitelma, aktiivinen seuranta, tuloksista tiedottaminen sekä toimijoiden roolien ja vastuiden selkeys.

21 20 (33) 4.6 Kelan näkökulma työllisyyspoliittisen toimenpideohjelman tarpeellisuuteen ja tavoitteenmukaisuuteen Aidosti asiakaslähtöisten prosessien luomisessa kiinteä ja suunnitelmallinen kumppanuus- ja sidosryhmäyhteistyö on keskeisintä. Työllisyyspoliittinen toimenpideohjelmatyöskentely luo mahdollisuuksia Kelan mukanaolon lisäämiselle asiakasyhteistyössä ja -prosessissa. Asiakasnäkökulmasta Kelan keskeisiä kehittämiskohteita lähivuosina ovat muun muassa: kuntoutustoimenpiteiden kehittäminen vastaamaan asiakkaiden tarpeita eri toimijoiden osaamisen lisääminen kuntoutustarpeen tunnistamisessa kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien käytön tehostaminen ja myös tämän avulla toimenpiteiden oikea-aikaisuuden lisääminen tiedon jakaminen Kelan kuntoutuksesta terveydenhuollolle kuntoutustarpeen arvioiden tekemistä ja lausuntojen laadintaa varten helppokäyttöisen ja vaivattoman yhteistyö- ja neuvontamallin luominen teknologian ja järjestelmien hyödyntäminen kumppanuusyhteistyössä tietosuojakysymykset huomioiden. Kelan asiakkuudenhallintahankkeen myötä kehitettävä asiakasryhmittely ja palvelumallin muutokset tulevat jatkossa tukemaan asiakkaiden ohjaamista Kelalta moniammatillisen kumppanuusyhteistyön piiriin nykyistä palvelumallia paremmin. Työllisyyspoliittisessa toimenpideohjelmassa tulee tulevaisuudessa roolittaa nykyistä tarkemmin kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän rooli suhteessa Työvoiman palvelukeskuksen rooliin ja selkeyttää se, miten asiakasohjaus eri toimijatahoilta hoidetaan. Kun sidosryhmä- ja kumppanuusyhteistyölle on luotu toimiva malli, asiakkaan ei tarvitse huolehtia siirtymistä toisen toimijan palveluprosessin piiriin. Asiakkaan näkökulmasta asia hoituu yhtenä kokonaisuutena riippumatta siitä, onko osaprosessista vastuussa Kela, sosiaalitoimi, terveydenhuolto vai TE-palvelut. 5 Hyvät mallit Seuraavana nostetaan esiin muutamia monistettavissa olevia hyviä malleja. Hyvä malli: Etsivän nuorisotyön ja TE-toimiston nuorten palvelujen yhteistyö Kun Etsivä tavoittaa kadoksissa olevan nuoren, hän voi ottaa yhteyttä välittömästi TE-toimiston nuorten palveluihin (päivystys). Toimintamallin tarkoituksena on, että asiakasprosessi nuoren kanssa käynnistyy heti. Kyseessä on suoran toiminnan malli, jossa etsivä kerää taustatietoja nuoren tilanteesta tarpeen mukaan. Kun nuori saadaan kiinni ja hän on valmis lähtemään mukaan asioidensa eteenpäin viemiseen, pitäisi myös viranomaisten tehdä parhaansa ja tarttua hetkeen.

22 21 (33) Hyvä malli: Lasten ja nuorten talo Eksoten tuleva Lasten ja nuorten talo (sekä tulevaisuudessa myös Aikuisten talo ja Ikäkeskus) tarjoaa mahdollisuuden moniammatilliseen yhteistyöhön. Moniammatillisuus on vahvasti esillä (ja mallina) nykyisin esimerkiksi Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen toiminnassa. Hyvä malli: Henkilökohtainen neuvoja Erityisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille on nimetty henkilökohtainen neuvoja, jolla kokonaisuus on hallussa ja joka jakaa asiakkaalle tarpeellista tietoa. Edellyttää toimiakseen moniammatillisuutta, työskentelytapojen muutosta ja työtehtävien tarkennusta asiakasmäärien osalta. Hyvä malli: Yhteistyötapaamiset osana työjärjestystä Hyvänä mallina on keskusteleva ja kuulumisia vaihtava tapaaminen, jolla vahvistetaan yhteistyötä. Esimerkiksi Nuorisopsykiatrian ja TYP:in keskustelutapaamiset toimivat vuosikellon mukaisesti. Tapaamiset toteutuvat nuorisopsykiatrian klinikkakokousten aikaan. Vastaavanalainen toiminta on luonnollisesti tarpeen myös muiden toimijoiden kanssa. Toimijat tavoitetaan helposti, kun tapaaminen on sovittu osaksi työjärjestystä. Hyvä malli: Arkipäiväistetty kanssakäyminen Esimerkiksi Kelan ja Kehitysvammapoliklinikan välillä on tehty onnistunutta moniammatillista yhteistyötä, josta mallia jaettavaksi muillekin. Toiminta on pitkäkestoista ja tavoitteellista, koko perheen huomioivaa. Hyvä malli: Maahanmuuttajien sivut Eksoten kotisivuilla Uusilla kotisivuilla esitellään kattavasti maahanmuuttajille tarpeellista tietoa. Siellä on myös tietopaketteja usealla kielellä. Sivujen tiedoista hyötyvät myös ne, jotka eivät ole viranomaisasiakkuudessa. Suunnitellaan muillekin erityisryhmille tietopaketteja esim. tätä varten haettavassa hankkeessa. Hyvä malli: Maahanmuuttajien yhteiskunnalliset luennot Maahanmuuttajille on tarjottu yhteiskunnallisia luentoja useampien vuosien ajan. Luennoilla jaetaan tietoa eri-ikäisille maahanmuuttajille suomalaisesta yhteiskunnasta ja luentomallia voitaneen muovata sopivaksi myös muille erityisryhmille. 6 Asiakaskuvaukset Työllisyyspoliittisen toimenpideohjelmatyöskentelyn yhteydessä asiakkaan odotuksilla ja kokemuksilla on merkitystä. Seuraavassa kuvataan kolme esimerkkiä, jotka kukin osaltaan nostavat pohdittavaksi yhteiskunnallisia asioita. 6.1 Asiakaskuvaus 1. Neiti S. Neiti S. on aikoinaan suorittanut peruskoulun ja opiskellut sen jälkeen ammatillisessa koulutuksessa, joka kuitenkin keskeytyi. Keskeyttämisen syytä neiti S. ei osaa kertoa; syynä lienee neiti S:n yleinen tunne siitä, ettei hän tiennyt, mitä ha-

23 22 (33) luaa, eikä opiskelu alalle kiinnostanut. Kukaan ei äitiä ja siskoa lukuun ottamatta ollut huolissaan, joten neiti S. päätti jäädä vain oleilemaan. Nyt useamman vuoden oleilun jälkeen opintojen keskeyttäminen harmittaa. Elämässä on tapahtunut erilaisia asioita vuosien aikana, jolloin neiti S. on oikeastaan vain ajelehtinut eteenpäin. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkuus on neidille tuttua, mutta sieltä saatu apu ei tuonut ratkaisua tilanteeseen. Neiti S. kokee, etteivät esimerkiksi läheisten neuvot ja kannustaminen vaikuta motivoivasti, jos itse pitää niitä turhina asioihin puuttumisena. Rahastakaan ei ole tarvinnut huolehtia, sillä toimeentulotukea on aina saanut. Neiti S. kokee, että hän on tällöinkin voinut vain olla. Muutos parempaan tapahtui, kun sosiaalitoimen edustaja vinkkasi neidistä etsivällä. Etsivän työn avulla neiti S. on saanut tukea ja kannustusta asioidensa selvittelyyn. Etsivän kanssa yhdessä toimiminen, kuten viranomaiskäynnit ja harrastuksiin kannustaminen, ovat tukeneet neiti S:n motivoitunutta suhtautumista tulevaisuuteen ja halukkuutta tarttua viimein tositoimiin. Neiti S. on huomannut, että viranomaiset haluavat auttaa. Pientä takapakkia on silti tullut: nuorisotakuun edellyttämä aikataulu TEtoimiston ajanvaraukselle pääsystä ei ole toteutunut toivotulla tavalla, eikä neiti S. myöskään päässyt hakemaansa työhallinnon koulutukseen. Hän haluaisi hetimiten päästä johonkin toimenpiteeseen/palveluun, kun on itse vihdoin herännyt oman elämänsä suunnitteluun. Neiti S. on kiinnostunut myyntityöstä ja toivoo saavansa alaan liittyvää koulutusta ja työpaikan. Neiti S. on velvoitettu hakemaan yhteishaussa, joskaan kouluttautuminen häntä itseään nuorempien seurassa ei kiinnosta. Sen sijaan aikuiskoulutus voisi olla yksi mielenkiintoinen mahdollisuus (myynti- tai sisustusala). Neiti S. on nyt innostunut ja katsoo valoisasti tulevaisuuteensa, koska kokee saavansa tukea suunnitelmilleen etenkin etsivältä. Suunnitteilla on yhteishaun lisäksi hakeutuminen työkokeiluun esimerkiksi sisustusliikkeeseen. Lisäksi Nuorten Taidepaja voisi tuoda arkeen sisältöä ja rytmiä. Neiti S. kokee saaneensa viranomaisilta hyvää palvelua ja sähköinen asiointi on hyvä vaihtoehto. Tärkeintä on, että viranomainen oikeasti kuuntelee nuorta ja on kiinnostunut tämän asiasta. Toisinaan viranomaisella, yhteiskunnalla ja asiakkaalla voi olla erilaiset odotukset tulevasta: tällöin olisi löydettävä kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Kommentti: Oikea-aikainen ohjaaminen ja tilanteeseen tarttuminen on tärkeää. Sähköisen asioinnin ohella on aina oltava mahdollisuus tavata kasvokkain, läsnäolo ja ajan antaminen voivat tarjota asiakkaalle uuden suunnan. Kuka on missäkin tilanteessa oikea tuenantaja? 6.2 Asiakaskuvaus 2. Rouva X. Rouva X. on naimisissa suomalaisen miehen kanssa. Pariskunta on muuttanut Venäjältä Suomeen kuusi vuotta sitten. Rouva X. on kotiutunut Suomeen, eikä suunnitelmissa ole muuttoa takaisin Venäjälle. Rouvalla on kaksi ammattia: sairaanhoitaja (toiminut hoitajana 15 vuotta) ja psykologi. Hän opiskelee parhaillaan psykologian opettajaksi Moskovassa. Rouva X:n

24 23 (33) toiveissa on työllistyä unelma-alalle psykologian pariin, ja hän onkin selvitellyt opiskelumahdollisuuksia ja yrittäjyyttä. Rouva X. kokee, että hänestä voisi olla apua ja hyötyä esimerkiksi sosiaalityössä tai koulumaailmassa. Nykyisin rouva X. toimii sosiaalialalla, joskin työ ei ole vakituista ja työmäärä vaihtelee. Hän ei varsinaisesti etsinyt nykyistä työtään, vaan työpaikka löysi hänet: naapuriavulla asiat etenivät työhön asti. Epäsäännöllisen/ennustamattoman työnsä vuoksi rouva X:n on vaikea suunnitella tulevaisuutta niin hyvin, kuin hän itse toivoisi. Asiointiapua hän kokee saaneensa esimerkiksi Kelalta ja edelleen tarvittaessa maahanmuuttopalveluista, vaikka kotoutumisaika onkin jo ohi ja asiakkuus virallisesti päättynyt. Suomeen tullessaan rouva X. pääsi Aktivan kielikoulutukseen vuodeksi (suoritti peruskurssin ja jatkokurssit) ja melkein heti sen jälkeen ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen. Rouva X. kokee saaneensa hyvää kielikoulutusta, ja hän on voinut harjoitella kieltä erilaisissa työharjoittelupaikoissa (kauppa, koulu ja sosiaalipalveluja tuottava yritys). Kotona miehen kanssa puhutaan kuitenkin venäjää. Aktiivinen olemus ja rohkeus puhua kieltä näyttäytyvät rouva X:n persoonassa vahvana: hän on aktiivinen kotoutuja ja vetänyt muun muassa kerhoa maahanmuuttajille. Suomeen tullessaan maahanmuuttajalla voi olla uudesta maasta suuria toiveita, maahan tullaan vaaleanpunaiset silmälasit silmillä. Jossain vaiheessa arki ja todellisuus iskevät. Ristiriitaisesti kylläkin, vanhassa kotimaassa käydessä moni kaipaa Suomea, sen puhdasta luontoa ja rauhaa. Maahanmuuttopalveluista saa tukea, jota tarvitaan usein koko perheelle. Perheen eri-ikäisille lapsille tulisi olla aktiivista tekemistä koulun jälkeen. Rouva X. pohtii, kuka kehittäisi maahanmuuttajanuorille esimerkiksi keskustelukerhoja sekä muuta ryhmä- ja harrastustoimintaa? Mistä saisi tietoa mahdollisesta toiminnasta ja toimintaan osallistumisesta? Kommentti: Kielikoulutuksen määrää tulee lisätä, sillä nyt hakijoita on moninkertaisesti enemmän kuin sisäänotettavia. Kieltä tulee päästä oppimaan mahdollisimman pian maahantulon jälkeen, ja etenkin nuorten kohdalla kieliopinnoilla(kin) on syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus. 6.3 Asiakaskuvaus 3. Rouva N. Rouva N. on ollut miehensä kanssa yhdessä parisenkymmentä vuotta, ja heillä on teini-ikäinen poika. Miehellä on Asperger ja pojalla koulunkäyntiin liittyviä terveydellisiä ongelmia. Sairaus vaikuttaa perheen arkeen suuresti ja vaikeuttaa arkipäivän toimintoja ja sosiaalista kanssakäymistä. Rouva N. toimii perheensä kokopäiväisenä apuna. Hakemus miehen omaishoitajuudesta on vireillä. Miehelle on haettu työkyvyttömyyseläkettä, jota ei ole myönnetty, vaikka mies useiden lääkäreiden mukaan ei ole työkuntoinen tai -kykyinen. Rouva N:n mukaan viranomaiset alkavat aluksi kyllä hoitaa asioita, mutta asioiden hoito jää jostain syystä kesken. Perhe on joutunut turvautumaan toimeentulotuen lisäksi ruoka-apuun. Perheen haasteellinen tilanne on vaikuttanut myös rouva N:n terveyteen, ja hän on hakies-

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016 Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4 15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.-27.9.2013 Välityömarkkinoita koskettavia hankkeita, uudistuksia ja

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin TE-toimiston kuntainfo 11.6.2015, strategiapäällikkö Tuija Ohtonen TE-palveluiden keskeiset

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Etunimi Sukunimi 8/31/2016 2 Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot