Rahoitusmarkkinoiden uhkakuvat: taloudellinen näkökulma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rahoitusmarkkinoiden uhkakuvat: taloudellinen näkökulma"

Transkriptio

1 BoF Online 2007 No. 1 Rahoitusmarkkinoiden uhkakuvat: taloudellinen näkökulma Sampo Alhonsuo Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Kirjallisuus Taloustieteellinen lähestymistapa Jatkuvuussuunnittelukirjallisuus Kirjallisuuden arviointia 10 3 Uhkakuvien määrittelyt ja luokittelut: tarkastelu Uhkakuvan käsite ja Rahoitushuoltopoolin nelijako YETT-strategian uhkamallit 15 4 Uhkakuviin varautuminen Eurojärjestelmä, Pohjoismaat ja Suomen rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden tärkeät kehitystrendit varautumisen kannalta Arviointia 24 5 Johtopäätökset 27 Lähdeluettelo 29 Liite 1. Taloustieteellistä kirjallisuutta sotien, konfliktien, terrorismin, katastrofien ja taloudellisen rikollisuuden seurauksista 32 Liite 2. Yhteyskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian (YETT-strategian) uhkamallit ja rahoitushuoltopoolin rahoitusmarkkinoiden uhkakuvat 34 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Rahoitushuoltopoolin varautumisohjeen (2005) uhkakuvien nelijako: 13 Taulukko 2. Rahoitusmarkkinoiden neljä uhkakuvaa ja toteutumisen taloudellisia vaikutuksia 14 Taulukko 3. YETT-strategian uhkamallit (Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea, Puolustusministeriö 2006): 16 Taulukko 4. Suomi sekä päätöksenteko ja toimenpiteet rahoitusjärjestelmän kriiseissä 21 Taulukko 5. Häiriöiden kolmijako sekä niiden todennäköisyydet, kustannukset, viranomaisten valmiustaso ja jatkuvuussuunnitelman merkitys 26 BoF Online Päätoimittaja Jouko Marttila ISSN (online) Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 160 Puhelin Y-tunnus HELSINKI Faksi (09) Kotipaikka Helsinki

3 BOF ONLINE 1 Johdanto "Nykyaikaisen yhteiskunnan toimintoihin sisältyvien uhkien kirjo on laaja ulottuen teknisten järjestelmien toimintahäiriöistä laajoihin tautiepidemioihin saakka." Näin todetaan Huoltovarmuuskeskuksen Internet-sivuilla, kun selostetaan erilaisia yhteiskunnan uhkakuvia yleisellä tasolla. Yllä olevaa ajatusta voi soveltaa rahoitusmarkkinoihin toteamalla, että rahoitusmarkkinoiden uhkakuvien kirjo on laaja sisältäen mm. teknisten järjestelmien toimintahäiriöt ja tautiepidemiat. Uhkakuvat täytyy kuitenkin määritellä, jotta niiden mahdollisia vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin voisi analysoida edes pinnallisesti. Tämä analysointi puolestaan edesauttaa sitä viranomaisten sekä pankkien ja muiden markkinaosapuolien tekemää työtä, jossa varaudutaan rahoitusmarkkinoiden pahoihin kriiseihin ja ongelmiin. Seuraavassa etsitään vastausta kahteen rahoitusmarkkinoiden varautumisen kannalta keskeiseen kysymykseen: 1. Miten rahoitusmarkkinoiden uhkakuvia voidaan luokitella ja mitä vaikutuksia niillä arvioidaan olevan erityisesti suomalaisilla rahoitusmarkkinoilla? 2. Miten rahoitusmarkkinoiden uhkakuviin voidaan varautua integroituvassa kansainvälisessä ympäristössä? Tämän selvityksen näkökulma on lähinnä taloudellinen. Se tarkoittaa tässä yhteydessä taloudellisen analyysin soveltamista rahoitusmarkkinoiden uhkakuviin. Lähtökohtana voi pitää rahoitusjärjestelmän ns. ulkoisvaikutuksia yhteiskunnassa, eli esimerkiksi rahoitussektorilla tapahtuvat pahat häiriöt ja kriisit aiheuttavat kustannuksia rahoitussektorin ulkopuolella. Voidaan myös sanoa, että esimerkiksi rahoitusjärjestelmän toimijoiden ylläpitämällä maksujärjestelmällä on julkishyödykkeen ominaisuuksia samaan tapaan kuin muulla yhteiskunnan infrastruktuurilla. Kriiseihin ja ongelmiin liittyy rahoitusjärjestelmässä jokin tartuntakanava (esimerkiksi lähtevät ja saapuvat maksut maksujärjestelmässä tai taseen saamiset ja velat). Riippuen ongelmien laadusta tai tartuntakanavien luonteesta voivat ongelmat ja kriisit muuttua systeemiseksi kriisiksi, eli pahimmillaan ongelmat uhkaavat koko rahoitusjärjestelmän olemassaoloa. Kriisitilanteisiin liittyy lisäksi monien markkinoiden muuttuminen ongelmissa jopa kokonaan toimimattomiksi, mikä pahentaa osaltaan tilannetta. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 2007 No. 1 3

4 BOF ONLINE Kriisit, ongelmat ja häiriöt toteutuvat aina tietyllä todennäköisyydellä. Tyypillisesti pieniä häiriöitä on usein, eikä niistä kertaluontoisesti aiheudu suuria kustannuksia. Sen sijaan systeemikriisin toteutuminen on erittäin epätodennäköistä, mutta toteutuessaan siitä on yhteiskunnalle erittäin suuret kustannukset. Kun kriisien vaikutukset ja kustannukset ovat potentiaalisesti hyvin isoja yhteiskunnalle, niihin halutaan varautua, vaikka todennäköisyys tapahtumille olisi hyvin pieni. Edellä sanottu korostaa kustannushyötyanalyysiä. Sen avulla voidaan arvioida uhkakuvien toteutumisen tai erilaisten tilanteiden toteutumisen kustannuksia ja toisaalta hyötyjä niihin varautumisesta. Se liittyy yritysten, rahoitussektorilla alan yritysten ja viranomaisten tekemään jatkuvuussuunnitteluun, jota tekemällä yksittäinen yritys tai viranomainen voi etukäteen varautua toimintaympäristönsä pahimpiin uhkiin. Yksittäinen yritys, esimerkiksi finanssikonserni, luonnollisesti varautuu jatkuvuussuunnittelulla oman toimintansa riskeihin ja analysoi riskin toteutumisen todennäköisyyttä ja niistä aiheutuvia kustannuksia ennen kaikkea omasta näkökulmastaan. Koko rahoitusjärjestelmän ja yhteiskunnan tasolla tämä ei riitä, koska rahoitusalan yritykset ovat toisiinsa sidoksissa monin tavoin ja systeemiriskin toteutuminen on mahdollista. Yksittäisen yrityksen jatkuvuussuunnittelu ei ota huomioon mahdollisia ongelmien ulkoisvaikutuksia. Uhkakuvien ja kriisien suhteen tärkeä politiikkakysymys on säännöstely versus markkinaehtoisempi toimintatapa. Rahoitusmarkkinoiden kriisejä voidaan torjua ja niiden toteutuessa niiden seurauksia hoitaa ainakin periaatteessa - tiukalla säännöstelyllä. Vaihtoehto tälle on luottaa markkinaehtoisempaan toimintaan. Toinen tärkeä politiikkakysymys on viranomaisten kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön muodot tilanteessa, jossa Suomen rahoitusmarkkinat integroituvat entistä tiiviimmin pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen rahoitusmarkkina-alueeseen. Luvussa 2 kuvataan aihepiirin kannalta relevanttia kirjallisuutta. Luvussa 3 määritellään uhkakuva(t) ja kuvataan kaksi eri luokittelua, joita Suomessa on käytetty ja joilla on merkitystä nimenomaan rahoitusmarkkinoiden kannalta. Luvussa arvioidaan uhkakuvia taloudellisesta näkökulmasta. Luvussa 4 kuvataan aluksi lyhyesti se päätöksenteon kehikko, jossa Suomi on rahoitusmarkkinoiden kriisien suhteen ja sitten ne kehitystrendit, jotka ovat vallitsevia Suomen rahoitusmarkkinoilla tällä hetkellä. Uhkakuva- ja varautumisproblematiikka arvioidaan tästä päätöksenteon ja kehitystrendien näkökulmasta käsin. Luvussa 5 on johtopäätökset tarkastelusta No. 1 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

5 BOF ONLINE 2 Kirjallisuus 2.1 Taloustieteellinen lähestymistapa Tämän työpaperin kannalta relevantti kirjallisuus pohjautuu luvussa 3 käsiteltyihin rahoitusmarkkinoiden uhkakuviin ja se jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisen osan muodostavat ne taloustieteelliset lähteet ja tutkimukset, joissa käsitellään 1. terrorismin, sotien ja konfliktien kustannuksia ja yleisempiä vaikutuksia talouteen, 2. erilaisten suurten häiriöiden tai epätodennäköisten tapahtumien vaikutuksia taloudessa sekä 3. petoksellista toimintaa erityisesti yrityksissä. Liitteessä yksi on kahdessa taulukossa pyritty tiivistämään 16 eri lähdettä kysymyksenasettelun, selitettävän ilmiön ja metodin, taloudellisten vaikutuskanavien ja tuloksien suhteen. Kolmesta teemasta eniten kirjallisuutta on viime vuosina ilmestynyt terrorismin ja sodan analysoinnista. Kysymyksenasettelussa korostuu terrorismin (sekä sotien ja konfliktien) vaikutusten analysointi esimerkiksi kustannusten, taloudellisen kasvun ja rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta. Käytetyt metodit ovat vaihtelevia alkaen verbaalisista survey-artikkeleista perinpohjaisiin ekonometrisiin tutkimuksiin saakka. Taloudellisia vaikutuskanavia löytyy yleensä paljon. Tutkimusten tulosten perusteella johtopäätös on se, että sotien ja terrorismin todelliset kustannukset ylittävät aina sen, mitä esimerkiksi heti sodan alettua tai terrori-iskun tapahduttua arvioidaan. Tämä johtuu pitkälti siitä, että helposti unohdetaan (tai ei voida analysoida) terrorismin/sodan pitkäaikaiset tai epäsuorat vaikutukset talouteen ja hyvinvointiin. Ecksteinin ja Tsiddonin (2004) tutkimus on puhutteleva: heidän arvionsa mukaan Israelin BKT per capita olisi 10% - 15% korkeampi ilman terroria, kun he käsittelevät terrorin vaikutuksia pitkän aikavälin taloudelliseen kasvuun. Esimerkki yleisellä tasolla olevasta taloustieteellisestä tutkimuksesta on Hessin (2003) tutkimus, jossa 147 maan muodostamalla paneeliaineistolla estimoitiin sotien ja konfliktien aiheuttamia hyvinvointitappioita kulutusfunktion kautta. Lähtökohta oli olettamus, että edustavat talouden toimijat ovat valmiita pysyvästi luopumaan jostain määrästä nykyisestä kulutuksesta, jos sillä saadaan vähennettyä kulutuksen vaihtelua yli ajan. Vaihtelu voi syntyä esimerkiksi sodankäynnistä tai kansanmurhista. Tulosten mukaan konflikteja käyvien maiden asukkaat ovat valmiita luopumaan pysyvästi jopa kahdeksasta prosentista kulutuksestaan, jos sillä turvataan pysyvästi rauhanomaiset olosuhteet. Sodan kustannukseksi per maailman asukas saatiin 72 dollaria, eli yli 55 euroa nykyisillä valuuttakursseilla. Tutkimuksen mukaan Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 2007 No. 1 5

6 BOF ONLINE väestön määrä ja estimoitu kulutusfunktio huomioiden viisi eniten rauhasta hyötyvää maata maailmassa olisivat Yhdysvallat, Kiina, Intia, Iran ja Irak. Näille viidelle maalle koituvat hyvinvointikustannukset erilaisista konflikteista olivat noin 250 miljardia dollaria, eli noin 200 miljardia euroa vuodessa. Bilmes ja Sitgliz (2006) arvioivat Yhdysvaltojen käymän Irakin sodan kustannuksia Yhdysvalloille. He tekevät tärkeän jaon suoriin budjettikustannuksiin (nyt jo käytetty raha sekä arviot tulevista menoista) sekä epäsuoriin makrotaloudellisiin kustannuksiin, joiden kautta arvioidaan todellisia kustannuksia. Bilmes ja Stigliz ottavat epäsuorina kustannuksina laskelmissaan huomioon kustannukset kasvaneesta turvattomuudesta, kysynnän vähentymisen USAn tuotteille maailmassa, öljyn hinnan kasvavan volatiilisuuden, rahapolitiikan kiristymisvaikutuksen, varallisuuserien heikomman kehityksen ja valtion heikentyneen fiskaalisen tilanteen. Tuloksissa tärkeintä on se, että epäsuorat kustannukset ovat todennäköisesti paljon suuremmat kuin suorat nykyhetken ja tulevaisuuden arvioidut budjettikustannukset. 1 Niitä on kuitenkin vaikeampi luotettavasti arvioida. Terrorismin vaikutuksia esimerkiksi turismiin on tutkittu ekonometrisin menetelmin (Fleischer ja Buccola 2002, Drakos ja Kutan 2003). Tulosten mukaan vaikutukset ovat merkittävästi negatiivisia mm. siksi, että turismiin liittyvien palveluiden tarjonta on hintajoustamatonta verrattuna kysynnän hintajoustoon. Drakos ja Kutan tuovat esille politiikkasuosituksissaan esimerkiksi eri maiden viranomaisyhteistyön kasvavat skaalatuotot terrorismin torjunnassa. Kattavan luettelon terrorismin taloudellisista vaikutuksista summarisoivat Frey, Luenchiner ja Stutzer (2004). Terrorismi vaikuttaa turismiin, ulkomaisiin suoriin investointeihin, säästämiseen ja kulutukseen, investointeihin, pörssikursseihin, ulkomaan kauppaan, kansantuloon ja sen kasvuun sekä kaupunkien taloudelliseen asemaan (urban economy). He peräänkuuluttavat aiempaa kokonaisvaltaisempaa terrorismin vaikutusten tutkintaa ja tekevät myös jaon terroritekojen suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Terrorismin vaikutukset ovat heidän mukaansa empiirisesti mitattavissa. Yhteiskunnan hyvinvointitappiot ovat aina suuremmat kuin pelkät taloudelliset tappiot. Johnston ja Nedelescu (2005) keskittyvät terrorismin vaikutuksien analysointiin rahoitusmarkkinoilla varsin yleisellä tasolla lähtökohdan ollessa New Yorkin vuoden 2001 ja Madridin vuoden 2004 terrori-iskut. Hekin tekevät jaon suoriin ja epäsuoriin kustannuksiin terrorismin yleisissä taloudellisissa vaikutuksissa. Suoria kustannuksia on helpompi laskea kuin epäsuoria, vaikka pidemmällä aikavälillä epäsuorat kustannukset muodostuvat suuremmiksi. Niistä 1 Bilmesin ja Stiglizin arvio Irakin sodan kokonaiskustannuksiksi pelkästään Yhdysvalloissa on konservatiivisessa skenaariossa yli triljoona dollaria (800 miljardia euroa) ja varovaisessa skenaariossa 2,2 triljoonaa (1,8 triljoonaa euroa) No. 1 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

7 BOF ONLINE tosin on hyvin vaikea tai mahdoton esittää luotettavia arvioita. Rahoitusmarkkinoita ajatellen politiikkasuosituksissaan he korostavat viranomaisten yhteistyötä ja hyvän jatkuvuussuunnittelun merkitystä niin yrityksissä kuin viranomaisten keskuudessa. 2 Lacker (2003) käsittelee New Yorkin tapahtumia maksujärjestelmien toiminnan näkökulmasta ja vertaa tapahtumia muutamiin pahoihin pankkien likviditeettiongelmiin tai "teknologisiin shokkeihin" 3. Hänen mukaansa maksujärjestelmä USA:ssa on aina ollut se kanava, jota pitkin ongelmien ja shokkien vaikutukset ovat levinneet tai uhanneet levitä laajemmalti rahoitusjärjestelmään. Lacker käsittelee asiaa nimenomaan maksujen välityksen kannalta, eikä analysoi arvopaperivälityksen ja säilytyksen reaktioita, vaikka hän lyhyesti kuvaakin USA:n pörssin toimintaa syyskuun 2001 tapahtumien yhteydessä. Suurten luonnonkatastrofien ja muiden epätodennäköisten tapahtumien vaikutuksia käsittelevät tutkimukset keskittyvät usein siihen, mikä vaikutus em. kaltaisilla tapahtumilla on pitkän aikavälin taloudelliseen kasvuun, miten kotitaloudet voivat varautua onnettomuuksiin tai miten vaikutukset näkyvät rahoitusmarkkinoilla. Joidenkin tutkimusten mukaan (Skidmore&Toya 2002) erityisesti suuret ilmasto-onnettomuudet kiihdyttävät taloudellista kasvua parantaessaan talouksien kokonaistuottavuutta. Toisaalta esimerkiksi isoilla maanjäristyksillä tätä vaikutusta ei ole. Epätodennäköisten, mutta suurten onnettomuuksien (sekä sotien) vaikutusta osakemarkkinoihin ja varallisuusesineiden hintoihin on tutkittu jonkin verran. Barron (2006) teoreettisen mallin ja empiirisen analyysin mukaan alhaisen todennäköisyyden tapahtumat (sodat ja lamat Barrolla) selittävät hyvin paljon eri maiden osakekurssien riskipreemioista, riskittömästä tuottotasosta ja osakkeiden tuoton volatiliteetista. Schneider ja Troeger (2006) tutkivat tarkemmin kolmen tapahtumaketjun, eli Israelin ja palestiinalaisten konfliktin, ensimmäisen Persianlahden sodan ja ex - Jugoslavian sotien vaikutusta pörssikursseihin. Heidän johtopäätöksensä on, että osakemarkkinat reagoivat maailmassa pääasiassa negatiivisesti, eli pörssikurssit pyrkivät laskemaan ao. tapahtumaketjujen seurauksena. He korostavat kurssivaikutuksien lisäksi tapahtumaketjujen suuria tulonjaollisia vaikutuksia. 2 Johnston ja Nedelescu siteeraavat tehtyjä arvioita vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terroristi-iskujen kustannuksista. Suorat kustannukset vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terroristi-iskuista New Yorkissa olisivat olleet 27,2 miljardia dollaria (runsaat 21 miljardia euroa nykykursseilla). Summa vastaa vain noin 0,0025 % USAn vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Terrorismin epäsuorat vaikutukset ja kustannukset Yhdysvalloissa ovat paljon suuremmat. 3 Lackerin muut esimerkit vuoden 2001 syyskuun 11. päivän lisäksi ovat pankkikriisit vuosina , vuoden 1974 Herstatt - pankin kaatuminen ja 1987 syksyn selvitysongelmat arvopaperijärjestelmissä. Kaikissa näissä kyse oli pankin tai monen pankin ajautumisesta likviditeettiongelmiin. Puhtaasti teknologinen shokki Lackerille on New Yorkin 2001 lisäksi Bank of New Yorkin tietokoneohjelmien pahat ongelmat ("software glitch") vuonna Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 2007 No. 1 7

8 BOF ONLINE Yritysten petoksellisen toiminnan analysointi keskittyy usein yritystason mikroanalyysiin, josta tulokset yleistetään koko yhteiskuntaa koskeviksi. Tämän aihepiirin tutkimuksissa kysymyksenasettelu liittyy yrityksen kustannusten määrään ja jakaantumiseen eri yritysten kesken rikollisen toiminnan seurauksena. Esimerkiksi rikollisesta kirjanpidosta koituu kustannuksia investointi- ja sijoituspäätösten epäonnistumisen vuoksi myös rehellisille yrityksille ja yhteiskunnalle. Tosin kustannusten tarkkaa määrää on lähes mahdotonta luotettavasti arvioida. Lainsäädännön ja hallintotavan tehokkuuden merkitys korostuvat petoksellisen toiminnan estämispyrkimyksissä. Näissä tutkimuksissa terminologia on varsin häilyvää. Esimerkiksi Rezaee (2003) käyttää termiä "financial statement fraud" ja Wang (2006) "securities fraud"- termiä, vaikka molempien tutkimusten kohde ja esikuvat ovat samoja (kirjanpitorikokset esim. seuraavissa yrityksissä: Global Crossing, Enron, Tyco ja WorldCom). 2.2 Jatkuvuussuunnittelukirjallisuus Toista lähestymistapaa työpaperin aihepiiriin edustaa (laajasti käsitettynä) liiketoiminnan jatkuvuussuunnitteluun keskittyvät julkaisut. Pankkien ja muiden rahoitussektorin yritysten hyvän jatkuvuussuunnittelun merkitystä on korostettu usein vuoden 2001 syyskuun New Yorkin terrori-iskun jälkeen. Jatkuvuussuunnittelu tarkoittaa laajasti määriteltynä yrityksen tai organisaation prosesseja, joilla pyritään yhtäältä turvaamaan toiminnan normaali jatkuminen kaikissa olosuhteissa ja toisaalta parantamaan yrityksen tai organisaation kriisinsietokykyä tai - kestävyyttä (resilience). Jatkuvuussuunnittelu liittyy lähes aina yritysten tietotekniikkaan, vaikka taustalla on varautuminen kaikkiin mahdollisiin häiriöihin, shokkeihin, kriiseihin tai uhkakuviin. Esimerkiksi Rahoitustarkastus (2003) toteaa useimpien rahoitusalan yritysten liiketoiminnan olevan täysin tietotekniikan varassa ja sen vuoksi on erityisen tärkeää varmistaa tietotekniikan toimivuus eriasteisissa häiriö- ja ongelmatilanteissa palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja asiakkaiden luottamuksen säilyttämiseksi. Rahoitustarkastuksen mielestä jatkuvuussuunnitelmat rahoitusalan yrityksissä tulisi laatia sekä normaali-, että poikkeusoloja varten. Rahoitustarkastuksen käsitteistössä jatkuvuussuunnittelu on osa riskienhallintaa 4. Joskus jatkuvuussuunnit- 4 Englannin kielen terminologia jatkuvuussuunnittelun osalta on joskus vaihtelevaa. Eri käyttäjästä riippuen käytetään ilmaisuja Business Continuity Planning tai Management sekä Contingency Planning (sananmukaisesti varautumissuunnitelma). Rahoitustarkastus viittaa artikkelissaan jatkuvuussuunnittelusta Baselin pankkivalvontakomitean suosituksiin, joissa jatkuvuussuunnittelu (nimenomaan Contingency Planning) on yksi operatiivisen riskin hallinnan peruselementeistä No. 1 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

9 BOF ONLINE teluun liittyen todetaan, että tärkeintä eivät ole ne syyt jotka esimerkiksi aiheuttivat pahan kriisin, vaan kriisin vaikutusten minimointi ja leviämisen estäminen. Jatkuvuussuunnittelusta on julkaistu erilaisia ohjeita ja suosituksia paljonkin sen suhteen, mitä hyvä jatkuvuussuunnittelu pitää sisällään. Esimerkiksi BCI:n (2005) suosituksissa määritellään jatkuvuussuunnittelu samaan tapaan kuin yllä 5 ja kuvataan tärkeimpiä jatkuvuussuunnittelun osa-alueita laajasti. Prosessiluonne tulee esiin silloin, kun jatkuvuussuunnittelun tekoa kuvataan yleisellä tasolla. BCI kuvaa asiaa pilkkomalla prosessin viiteen osaan. Kaiken pohjana on yrityksen/organisaation liiketoimintaidea ja strategia. Tämän pohjalta muotoutuu myös jatkuvuussuunnittelustrategia. Seuraavana vaiheena on varsinaisten suunnitelmien tekeminen eri osa-alueille. Neljäntenä ja usein haastavimpana vaiheena tulee esiin jatkuvuussuunnittelukulttuurin luominen yrityksessä tai organisaatiossa. Usein korostetaan sitä, että pahoihin ongelmiin varautumisessa on kyse normaalista ja jatkuvasta osasta organisaatioiden toimintaa. Viidentenä erillisenä vaiheena tuodaan esiin harjoittelu, ylläpito ja auditointi jatkuvuussuunnitteluun liittyen. EKP järjesti syyskuussa 2006 laajan konferenssin, jossa käsiteltiin rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin jatkuvuussuunnitelmia erityisesti euroalueen näkökulmasta 6. Konferenssin tarkoitus oli mm. vahvistaa jatkuvuussuunnittelun merkitystä rahoitusalan organisaatioiden ja yritysten toiminnassa. Nykyisten infrastruktuurin jatkuvuussuunnitelmien yleisinä puutteina nähtiin mm. kriisiskenaarioiden kapeus, järjestelmien keskinäisten riippuvuuksien vaikutusten aliarviointi ja yksittäisten jatkuvuussuunnitelmien yhteensopivuuden testaamattomuus. Euroalueen erityispiirteinä jatkuvuussuunnittelun näkökulmasta nousi esiin infrastruktuurin kompleksisuus ja konsolidoituminen sekä vahvat kansalliset intressit. Englannissa kolme rahoitusmarkkinoiden viranomaista (BoE, FSA ja Treasury) parantavat rahoitussektorin kriisiensietokykyä yhdessä ns. Tripartite Committee on Financial Stability organisoitumisen kautta. Tripartite on julkaissut mm. vuosiraportin rahoitussektorin jatkuvuussuunnittelun nykytilasta ja niistä toimenpiteistä, joilla sektorin ongelmien sietokykyä on parannettu. Tripartite toimii aktiivisesti: esimerkiksi Lontoon heinäkuun 2005 terrori-iskujen jälkeen Tripartite teki laajan kyselyn rahoitussektorin toimijoille jatkuvuussuunnitelmien toimi- 5 BCI (Business Continuity Insitute, yksityinen monessa maassa toimiva organisaatio) määrittelee jatkuvuussuunnittelun seuraavasti: "Business Continuity management (BCM) is an holistic management process " " BCM aims to improve an organisation's resilience. By identifying, in advance, the potential impact of a wide variety of sudden disruptions to the organisation's ability to succeed it is able to prioritise the efforts of various other specialists aiming to achieve in their areas of expertise such as security, facilities and IT." 6 ECB conference on market infrastructures' business continuity in an integrated euro area possible requirements in terms of interaction and coordination", September Konferenssin esitelmät ovat saatavissa EKP:n internet-sivuilta. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 2007 No. 1 9

10 BOF ONLINE vuudesta, vaikka terrori-iskuja ei erityisesti kohdistettu rahoitussektoriin. Kokemuksissa kiinnitettiin huomiota tiedonkulun varmistamiseen ja tietoliikenteeseen 7. Jatkuvuussuunnitelmia testataan Iso-Britannian finanssisektorilla vuosittain Tripartiten organisoimissa isoissa harjoituksissa. Viimeisen vuoden aikana jatkuvuussuunnittelussa ajankohtaisena asiana on noussut esiin laajalle leviävän lintuinfluenssapandemian aiheuttamat mahdolliset vaikutukset. Blitzer (2006) on selostanut sitä analyysiä, jota Kansainvälinen Valuuttarahasto IMF on tehnyt pandemian vaikutuksiin liittyen. Vaikutuksia on arvioitu niin reaalitalouden kehityksen kuin rahoitusmarkkinoiden kannalta. Reaalitaloudelliset vaikutukset esimerkiksi maailman bruttokansantuotteen kasvuun voivat olla pahimmissa skenaarioissa - 13 % vuositasolla. Rahoitusmarkkinoilla pandemia vaikuttaisi varallisuushintojen nopean alenemisen ja toiminnallisen riskin realisoitumisen kautta. Oleellista on, että negatiiviset vaikutukset jäisivät suurella todennäköisyydellä väliaikaisiksi. Johtopäätöksissä korostuu kuitenkin toiminnallisten häiriöiden (operational disruptions) suuri merkitys yhteiskunnissa ja rahoitusmarkkinoilla pandemian seurauksena. Toiminnalliset häiriöt voivat olla hyvin erilaisia ja niistä aiheutuvat kustannukset voivat koitua erittäin suuriksi, vaikka luotettavia laskelmia kustannuksista on hyvin vaikea tai mahdoton tehdä. Toiminnallisiin häiriöihin puolestaan voi varautua juuri jatkuvuussuunnittelun avulla. 2.3 Kirjallisuuden arviointia Rahoitusmarkkinoiden uhkakuviin liittyvä kirjallisuus on siis kaksijakoista. Toisaalta perinteinen taloustieteellinen lähestyminen on tuottanut paljonkin tutkimusta esimerkiksi terrorismista, suurista häiriöistä ja konflikteista liittyen erityisesti niiden vaikutusten ja kustannusten arviointiin. Metodit ovat monipuolisia ja jako suoriin ja epäsuoriin kustannuksiin/vaikutuksiin on tärkeä. Jatkuvuussuunnittelu puolestaan tuottaa näkemystä, analyysia ja työkaluja vastaamaan yksittäisen yrityksen tai organisaation varautumiskysymyksiin. Taloustieteellinen kirjallisuus lähestyy näitä ilmiöitä korostetun ex post- näkökulmasta: on havaittu isoja ongelmia tai ilmiöitä, joiden vaikutuksia analysoidaan. Politiikkasuositukset ovat hyvin yleisiä. Jatkuvuussuunnittelukirjallisuus on selkeästi tulevaisuusorientoitunutta luonteel- 7 Tripartite (2005) toteaa johtopäätöksissään: "There were also important lessons to be learned as part of wider government work, particularly on telecommunications. These were severely disrupted on July 7 across the capital. Such disruption could have a potentially significant impact on the financial sector because of the heavy dependence on telecommunications, both for normal operations and communications in a crisis." No. 1 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

11 BOF ONLINE taan: varaudutaan johonkin. Täsmälliset suunnitelmat ovat sitten yrityskohtaisia (ja yleensä salaisia). Viimeisen viiden vuoden terrorismi- ja sota-analyysien luonne kirjallisuudessa on rajoittunutta rahoitusmarkkinoiden kannalta, eli terrorismiksi ymmärretään vain sodankäyntiä muistuttavat tilanteet tai New Yorkin, Madridin ja Lontoon kaltaisten terrori-iskujen analysointi. Mikäli terrorismin käsite sisältäisi tietoteknisen terrorismin ja rikollisuuden, eli tietojärjestelmien ja liikenteen tuhoamisen tai rikollisen hyväksikäytön, olisi sitä lähestyttävä ehkä enemmän jatkuvuussuunnittelun termein ja käsittein. Tämä käsitteen sisältö ja rajaaminen on rahoitusmarkkinoiden uhkakuvien kannalta oleellista. Tärkeätä kirjallisuuden ja tutkimuksen hyödyllisyyden kannalta on myös arvioida terminologian merkitykset Suomen rahoitusmarkkinoiden uhkakuvien kannalta. Englanninkielinen ekonomistinen kirjallisuus käyttää monia ilmaisuja, joilla on pohjimmiltaan sama sisältö, eli jonkun suuren ongelman ilmeneminen (esim. Rare event, major shock, financial crisis, war, conflict, terrorist attack) ja sen vaikutukset yhteiskuntaan tai rahoitusmarkkinoihin. Jatkuvuussuunnittelussa käsite "major disruption" tai "operational disruption" eli suuri toimintahäiriö on keskeinen, ja lähes aina se liitetään ensiksi tietoteknisiin järjestelmiin ja sitten muihin järjestelmiin ja ilmiöihin. Suuri toimintahäiriö voi ilmetä myös yhdistyneenä mihin tahansa muuhunkin kriisiin, eli esimerkiksi New Yorkin terrori-isku (terrorist attack) aiheutti rahoitusmarkkinoilla suuren toimintahäiriön (major disruption), joka onneksi ei muuttunut suureksi systeemiseksi rahoituskriisiksi. Kriisit, ongelmat, häiriöt jne. voi jakaa myös joko 1. finanssikriiseihin, jolloin voidaan operoida perinteisillä rahoitusanalyysin käsitteillä (esimerkiksi likviditeettiriski), tai 2. vakaviin toimintahäiriöihin, jolloin operoidaan jatkuvuussuunnittelun käsitteillä. Jako tulee käytännössä esiin viimeistään silloin, kun järjestetään erilaisia rahoitustoimialan kriisiharjoituksia ja varaudutaan uhkakuviin. 8 8 Esimerkiksi Ison-Britannian Tripartite toteaa kommentoidessaan rahoitussektorin kriisivalmiuksia ja järjestettyjä harjoituksia, että. "The exercise was part of a tripartite programme to strengthen the authorities' arrangements dealing with both financial crises (typically where the initial trigger is a financial as opposed to physical event) and major operational disruption." Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 2007 No. 1 11

12 BOF ONLINE Uhkakuvien määrittelyt ja luokittelut: tarkastelu 3.1 Uhkakuvan käsite ja Rahoitushuoltopoolin nelijako Suomessa on voimassa valmiuslaki vuodelta 1991, jonka tarkoitus on antaa perusta yhteiskunnan varautumiselle erilaisia poikkeusoloja varten. Logiikka on yksinkertainen: mikäli jotkut uhkakuvat (tai -mallit) toteutuvat, vallitsevat yhteiskunnassa poikkeusolot. Uhkakuvien toteutuminen todetaan päätöksenteon kautta. Uhkakuvien toteutumisen estämiseksi tehdään varautumistoimenpiteitä etukäteen. Termiä "uhkakuva" on vaikea tyhjentävästi määritellä. Uhkakuvissa tai malleissa on toista ilmaisua käyttäen kyse skenaarioista, jotka voivat tulevaisuudessa toteutua. Skenaarioista termi "uhkakuva" eroaa siten, että uhkakuvissa on kyse aina negatiivisista tulevaisuuden tiloista, joihin täytyy varautua ja joiden toteutuminen pitää estää. Skenaariot voivat sen sijaan olla myös tavoiteltavia tulevaisuuden tiloja. Käsite "uhkamalli" on määritelty seuraavasti 9 : "Yleisellä tasolla oleva kuvaus turvallisuusympäristön häiriöistä, jotka toteutuessaan mahdollisesti vaikuttavat valtiolliseen itsenäisyyteen sekä väestön elinmahdollisuuksiin ja turvallisuuteen. Uhkamallissa esitetään sen luonteen mukaisesti uhkan vaikutusmekanismi, lähde, kohde ja vaikutus kohteessa, todennäköisyys sekä luetellaan uhkamalliin sisältyvät vakavimmat erityistilanteet." Tätä uhkamallin määrittelyä soveltaen rahoitusmarkkinoiden uhkakuva tarkoittaa nyt mitä tahansa rahoitusjärjestelmän kohtaamaa häiriötä, joka toteutuessaan vaikuttaa lamaannuttavasti koko järjestelmän toimintaan. Näin määriteltynä rahoitusmarkkinoiden uhkakuva on hyvin lähellä systeemikriisin ja riskin käsitettä 10. Rahoitusmarkkinoiden uhkakuvissa on kyse systeemikriisin toteutumisen uhkista. 9 Uhkamallin käsitteen määrittely on peräisin Valtioneuvoston toimesta tehdystä Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta, ns. YETT-strategiasta (2006). 10 Brandt ja Hartmann (2000) määrittelevät systeemikriisin ja systeemiriskin seuraavasti: " a systemic crisis (in the narrow and broad sense) can be described as a systemic event that affects a considerable number of financial institutions or markets in a strong sense, thereby severely impairing the general well-functioning (of an important part) of the financial system." "Systemic risk can be defined as the risk of experiencing systemic events in the strong sense." Barndtin ja Haartmanin ilmaus "strong sense" tarkoittaa tilannetta, jossa yksi tai useampi instituutio joutuu konkurssin omaiseen tilaan eikä pysty suoriutumaan vastuistaan (englanniksi "actually fails") alkuperäisen shokin tai häiriön seurauksena No. 1 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

13 BOF ONLINE Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan alainen Rahoitushuoltopooli (aiemmin Rahoitushuoltotoimikunta) on kuvannut rahoitusmarkkinoiden varautumisohjeessaan vuodelta 2005 rahoitusmarkkinoiden uhkakuvat. Rahoitushuoltopoolin kautta uhkakuvien määrittelyyn ovat osallistuneet sekä viranomaiset että rahoitustoimialan edustajat. Varautumisohjeessa oleva uhkakuvien nelijako voidaan ajatella rahoitusmarkkinoita koskeva sovellukseksi vuoden 1991 valmiuslain mukaisista poikkeusoloista. Taulukko 1. Rahoitushuoltopoolin varautumisohjeen (2005) uhkakuvien nelijako: 1.Energian (sähkön) saanti vaikeutuu tai loppuu 2.Tietojärjestelmät eivät toimi ja/tai tietoliikenne keskeytyy 3.Suuronnettomuudet ja terroriteot 4.Sodan luonteiset tilanteet Varautumisohje toteaa, että rahoitusmarkkinoiden uhkakuvat ovat eritasoisia ja ne voivat esiintyä toistensa seurauksina ja samanaikaisesti. Jokaisessa uhkakuvassa on erityisiä piirteitä, mutta myös yhteisiä piirteitä. Erityisinä piirteinä voi pitää esimerkiksi alueellista tai ajallista ulottuvuutta, jotka jokaisen uhkakuvan toteutuessa ovat toisistaan poikkeavia. Yhteisinä piirteinä voi pitää mm. aineellisia ja taloudellisia vahinkoja sekä joissain uhkakuvissa ihmishenkien menetyksiä. Tärkeää uhkakuvissa on varautumisohjeen mainitsema eskaloituminen, eli jokin tekijä laukaisee tapahtumaketjun, jossa yhdistyvät monien eri uhkakuvien piirteet. Esimerkiksi tietoliikenteen katkeamisen seurauksena tapahtuu suuronnettomuus ja rahoitusmarkkinoille voi syntyä paha kriisitilanne. Uhkakuvien toteutuessa niillä on varmasti ulkoisvaikutuksia yhteiskunnassa, eli esimerkiksi sähkön loppumisen seurauksena markkinat lakkaavat toimimasta normaalisti ja tästä koituu yhteiskunnalle sekä suoria että epäsuoria kustannuksia. Eräs tärkeä lisänäkökulma uhkakuvien toteutumisen kustannusten ja taloudellisen analyysin kannalta (sen lisäksi, mitä itse varautumisohjeessa on kuvattu) on pohtia sitä, ovatko uhkakuvat: rahoitusjärjestelmän kannalta ns. ulkoa annettuja (eksogeenisia), eli toteutuvatko uhkakuvat ensin laajasti muualla yhteiskunnassa ja heijastuvat sitten rahoitussektorille, vai alun perin rahoitusjärjestelmästä peräisin (endogeenisia), eli ne syntyvät ensin rahoitusjärjestelmän piirissä ja heijastuvat sitten muualle yhteiskunnan toimintaan. Seuraavan taulukon tarkoituksena on kuvata yo. neljää uhkakuvaa ja niiden taloudellisia vaikutuksia tiivistetysti. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 2007 No. 1 13

14 BOF ONLINE Taulukko 2. Rahoitusmarkkinoiden neljä uhkakuvaa ja toteutumisen taloudellisia vaikutuksia Oikealla: rahoitusmarkkinoiden uhkakuvat alla: taloudellisia vaikutuksia 1. Energian (sähkön) saanti vaikeutuu tai loppuu 2. Tietojärjestelmät eivät toimi ja/tai tietoliikenne keskeytyy 3. Suuronnettomuudet ja terroriteot 4. Sodan luonteiset tilanteet 1. Todennäköisyys Hyvin pieni Hyvin pieni Hyvin pieni Hyvin pieni 2. Suorat kustannukset Suuria sekä yhteiskunnalle että rahoitussektorille Suuria sekä yhteiskunnalle että rahoitussektorille Mahdoton ennakoida Suuret yhteiskunnalle 3. Epäsuorat kustannukset Suuria sekä yhteiskunnalle että rahoitussektorille Suuria sekä yhteiskunnalle että rahoitussektorille Mahdoton ennakoida Suuret yhteiskunnalle 4. Tartuntakanava(t) rahoitussektorille 5. M arkkinoiden toiminta Sähkönsiirto Tietotekniset ja tietoliikenteeseen liittyvät järjestelmät Monia eri tartuntakanavia esim. saatavat ja velat, sekä tietotekniikka Lamaantuu Vaikeutuu/lamaantuu Vaikeutuu mahdollisesti hetkellisesti Useita eri tartuntakanavia Sopeutuu 6. Ulkoisvaikutukset rahoitussektorilta muualle yhteiskuntaan 7. Jatkuvuussuunnittelun rooli organisaatiossa uhkakuvaan varautumisessa Suuria ja negatiivisia Suuria ja negatiivisia Vaikea arvioida Vaikea arvioida Keskeinen Keskeinen Keskeinen Keskeinen Eri uhkakuvat eivät poikkea toisistaan paljokaan silloin kun ajatellaan niiden toteutumisen todennäköisyyttä. Suorat ja epäsuorat kustannukset muodostunevat suuriksi kaikkien uhkakuvien toteutuessa. Enemmän eroja syntyy tartuntakanavien ja markkinoiden toiminnan luonteen arvioinnissa. Voi perustellusti arvioida, että sodan luonteiset tilanteet uhkakuvana poikkeaa oleellisesti muista kolmesta uhkakuvasta. Sodan luonteiset tilanteet eivät voi uhkakuvana realisoitua niin, että kyseessä olisi rahoitusmarkkinoilta peräisin oleva uhka, vaikka tämän uhkakuvan toteutumisella olisikin suuret vaikutukset rahoitusmarkkinoihin. Muiden kolmen uhkakuvan kohdalla voi kyseeseen tulla uhkien realisoituminen niin, että ne voivat olla sekä ulkoa annettuja että alun perin lähtöisin rahoitussektorista. Toisaalta ei ole realistista ajatella, että sähkön saanti loppuu vain rahoitussektorilta tai että sähkön loppumisen syy olisi alun perin lähtöisin rahoitussektorista. Uhkakuvista taloudellisilta seurauksiltaan rahoitusmarkkinoille vaikuttavimmat ovat uhkakuvat 1. ja 2. Tämä liittyy mahdollisiin kokonaiskustannuksiin (suorat ja epäsuorat) ja suuriin ulkoisvaikutuksiin. Lisäksi erilaiset markkinat (esim. luotto-, talletus-, osake-, arvopaperi-, varallisuudenhoito- ja sijoituspalvelumarkkinat) sekä palvelujen tuottaminen ja niiden kysyntä todennäköisesti lamaantuvat ainakin aluksi pahoin. Jos uhkakuvat 1. ja 2. toteutuvat niin, että ne ovat lähtöisin rahoitussektorista, merkitsee se ainakin, että jatkuvuussuunnittelu ja varau No. 1 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15 BOF ONLINE tuminen ongelmiin ovat jotenkin pettäneet yritys tai organisaatiotasolla. Lisäksi uhkakuvien 1. ja 2. toteutumiseen rahoitussektorissa liittyy todennäköisesti se, että ongelma on alun perin koskenut vain yhtä rahoitusalan yritystä tai joukkoa yrityksiä, mutta vaikutukset ovat levinneet koskemaan koko rahoitusjärjestelmää. Suuronnettomuuden tai terroriteon seurauksia on etukäteen vielä vaikeampi arvioida kuin kahta ensimmäistä uhkakuvaa, mutta tämän uhkakuvan toteutuminen on kustannuksiltaan rahoitusjärjestelmälle paljon kalliimpi, mikäli se toteutuu alun perin rahoitusjärjestelmässä ja vaikutukset leviävät sitten muualle yhteiskuntaan. Samoin kahden ensimmäisen uhkakuvan toteutuessa kustannukset rahoitusjärjestelmälle koituvat todennäköisesti sitä suuremmiksi, mitä enemmän uhkakuva toteutuu rahoitusjärjestelmästä käsin. Epäsuorat kustannukset muodostuisivat todennäköisesti suuremmiksi kuin suorat kustannukset 11. Aikaulottuvuus on uhkakuvien toteutumisessa olennainen. Tyypillisesti uhkakuvat voivat realisoitua rahoitusjärjestelmässä hyvin äkkiä. Jos uhkakuvan toteutumisessa on kyse ulkoa annetun uhkakuvan realisoitumisesta, niin rahoitusjärjestelmällä on todennäköisesti - aikaa reagoida tavalla, joka pienentää oleellisesti kokonaiskustannuksia. Se, kuinka tämä käytännössä tapahtuisi, riippuu paljolti jatkuvuussuunnitelmien laadusta ja toteuttamiskelpoisuudesta. 3.2 YETT-strategian uhkamallit Toinen tuore viranomaisten tekemä uhkamallien luettelo on Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa, eli ns. YETT-strategiassa oleva yhdeksän kohdan uhkamallien luettelo (taulukko 3). YETT-strategian mukaiset uhkamallit perustuvat vuoden 1991 valmiuslakiin. Poikkeusolot voivat tulla voimaan uhkamallien toteutuessa. Poikkeusolot on 11 Laskennallinen esimerkki häiriön toteutumisen kustannuksista: Suomessa on pyöristäen 24 miljoonaa verkkopankkitapahtumaa kuukaudessa (Suomen Pankkiyhdistyksen Tilastokatsaus 2006), eli Internetissä tapahtuu keskimäärin 6 tapahtumaa per verkkopankkisopimus per kuukausi. Pankit joutuvat lopettamaan esim. tietojärjestelmien vikojen/ongelmien seurauksena Internet-palvelut kuukaudeksi. Jokaisen 24 miljoonan tapahtuman käsittelystä jollain muulla tavoin koituisi pankeille ylimääräisiä kustannuksia vaikkapa 10 euroa per tapahtuma, eli yhteensä 240 miljoonaa euroa. Summa vastaa tällä hetkellä noin 13 prosenttia pankkien vuositason kuluista. Pankkien kannattavuus heikkenisi, mutta yksittäisenä tapahtumana pankkijärjestelmä kestäisi hyvinkin ylimääräiset kustannukset. Oleellista on, että 240 miljoonaa euroa on vain yksi suora kustannus pankeille, ja paljon suurempia kustannuksia sekä pankeille että koko yhteiskunnalle voisi koitua Internetin toiminnan loppumisen aiheuttamista muista häiriöistä ja ongelmista. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 2007 No. 1 15

16 BOF ONLINE määritelty laissa mm. juuri siksi, että poikkeusoloissa viranomaisten normaaleja toimivaltuuksia voidaan lisätä 12. Yhteiskunnassa on YETT-strategian mukaan seitsemän elintärkeätä toimintoa, joista yksi on talouden ja infrastruktuurin toiminta. Rahoitusjärjestelmää ei kokonaisuudessaan voida lukea tämän toiminnon alle, mutta eräiden rahoitusjärjestelmän keskeisten osien, kuten maksujärjestelmän hoitamisen, asiakastietojen säilyttämisen ja arvopaperisäilytyksen järjestämisen on ajateltu kuuluvan yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Taulukko 3. YETT-strategian uhkamallit (Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea, Puolustusministeriö 2006): 1.Sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen 2.Väestön terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminen 3.Taloudellisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen 4.Suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet 5.Ympäristöuhkat 6.Terrorismi sekä järjestäytynyt ja muu vakava rikollisuus 7.Väestöliikkeisiin liittyvät uhkat 8.Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus 9.Sotilaallisen voiman käyttö Tärkein havainto uhkamallien luettelosta on se, että monissa kohdissa (erityisesti kohdat 1,- 4. ja 6.) uhkamallin toteutumisella on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin. Tämä tulee ilmi myös YETT-strategian luettelemista uhkamallien erityistilanteista. Esimerkiksi sähköisen infrastruktuurin häiriintymisessä voi erityistilanne olla yleisiin tieto- ja viestintäjärjestelmiin kohdistunut laaja tuho tai toimintahäiriö. Esimerkkinä yleisistä tietojärjestelmistä YETT-strategia mainitsee pankkipalvelut. Liitteessä kaksi on taulukko, jossa on yhdeksän YETT-strategian mukaista uhkamallia, sitä lähinnä vastaava Rahoitushuoltopoolin uhkakuva, sekä lueteltu ne YETT-strategiassa olevat erityistilanteet, jotka ovat rahoitusmarkkinoiden kannalta tärkeitä. Tärkeydellä tarkoitetaan sitä, että toteutuessaan erityistilanne vaikuttaisi suoraan rahoitusmarkkinoiden toimintaan ja 12 Valmiuslain uudistamisesta valmistui vuonna 2005 Oikeusministeriön toimeksiannosta toimikuntamietintö. Siinä poikkeusolotilanteita on hieman uudistettu verrattuna vuoden 1991 lakiin. Toimikunnan uuden ehdotuksen mukaan poikkeusoloja yhteiskunnassa ovat: 1. Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys tai tällaisen hyökkäyksen välitön jälkitila, 2. Suomeen kohdistuva huomattava aseellinen uhka, 3. Väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka ja 4. Erityisen vakava suuronnettomuus, tällaisen onnettomuuden välitön jälkitila tai vaikutuksiltaan erittäin vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Tartuntataudin maininta poikkeusolojen aiheuttajana on uutuus verrattuna voimassa olevaan valmiuslakiin No. 1 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

17 BOF ONLINE aiheuttaisi suoria ja epäsuoria kustannuksia. YETT-strategian yhdeksään uhkamalliin liittyy yhteensä 61 erityistilannetta. Oleellista on, että 61 erityistilanteesta ainakin 16 on sellaista, että niillä voi olettaa olevan suoria ja epäsuoria vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin ja rahoitusjärjestelmän toimintaan. Seikka kuvastaa rahoitussektorin tärkeyttä kriittisenä toimialana kaikissa mahdollisissa yhteiskunnan suurissa kriiseissä ja ongelmatilanteissa. Lisäksi rahoitusjärjestelmän uhkakuvien toteutuminen endogeenisesti heijastuu ulkoisvaikutuksien kautta muuhun yhteiskuntaan. Todennäköisesti uhkakuvien toteutumisen kustannukset nousisivat yhteiskunnassa ja rahoitusmarkkinoilla erittäin suuriksi. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 2007 No. 1 17

18 BOF ONLINE Uhkakuviin varautuminen 4.1 Eurojärjestelmä, Pohjoismaat ja Suomen rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden uhkakuviin, kriiseihin ja ongelmiin varautumisessa Suomi ja Suomen rahoitusmarkkinat ovat asemoituneet risteykseen. Suomi on ainoana Pohjoismaana osa eurojärjestelmää ja sen päätöksentekoa. Toisaalta Suomen rahoitusmarkkinat ovat integroituneet tiiviiseen yhteyteen ja ulkomaiseen omistukseen nimenomaan muiden Pohjoismaiden kanssa pohjoismaisilla järjestelyillä. Tämä asema on tullut näkyviin valmiuslain muutoksen ja sen uudistamisesta tehdyn toimikuntamietinnön yhteydessä. Tärkeä näkökulma edellisessä luvussa käsiteltyihin uhkakuviin on kansainvälinen ulottuvuus. Mikäli rahoitusmarkkinoiden uhkakuvat toteutuisivat Suomessa ja rahoitusmarkkinat ajautuisivat kriisiin, olisi sillä todennäköisesti vaikutuksia rajojen yli. Tämä on seurausta Suomen rahoitusjärjestelmän voimakkaasta kansainvälistymisestä. Samalla tavalla voi olettaa, että muissa maissa tapahtuvat rahoitusjärjestelmän kriisit voivat heijastua voimakkaammin Suomeen. Valmislakia muutettiin vuonna 2003 ottamalla valuutansäännöstelyvaltuuksien lisäksi rahoitusmarkkinoiden säännöstelyä koskevat toimivaltuudet valmiuslakiin. Uudistuksen yhteydessä nousi esiin kysymys kansallisten viranomaisten toimivallasta talous- ja rahaliiton oloissa. Euroopan keskuspankin (EKP) kannan mukaan Suomen viranomaiset eivät voisi ryhtyä käyttämään eräitä valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia, jos EKP on toimintakykyinen. Euroopan unionin perustamissopimuksen pääsääntö (56 artikla) on, että kaikki rajoitukset, jotka koskevat pääomanliikkeitä ja maksuja valtioiden välillä ovat kiellettyjä. Puhtaasti taloudelliset syyt eivät siten oikeuta poikkeamaan perustamissopimuksen määräysten soveltamisesta. Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perustehtäviin kuuluvat toimet, kuten koroista päättäminen, valuuttavarantojen hallussapito ja hoito sekä maksujärjestelmien ylläpitäminen pysyvät EKP:n toimivallassa niin kauan kuin eurojärjestelmä on poikkeusoloissa toimintakykyinen. Perustamissopimuksen määräyksistä voidaan poiketa vain vakavien kansallisten turvallisuussyiden takia (297 artikla) No. 1 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

19 BOF ONLINE Vuonna 2006 oikeusministeriön valmiuslain uudistamista koskevaan toimikuntamietintöön liittyvässä lausunnossa 13 EKP on kiinnittänyt huomiota siihen, että ottaessaan euron käyttöön Suomi siirsi peruuttamattomasti yhteisölle rahapolitiikkaa koskevan toimivallan ja muut toimivaltuudet EKPJ:n tehtävien osalta. Näillä aloilla 14 rahapolitiikasta päättämistä koskevat toimivaltuudet ja norminantovalta kuuluvat yksinomaan Euroopan keskuspankin päätöksentekoelimille. Tämän vuoksi EKP:n tai Suomen Pankin toimiessaan osana EKPJ:tä toimintakyvyttömyys on varmistettava pyytämällä kiireellistä menettelyä noudattaen lausunto EKP:ltä ennen valmiuslain valtuuksien käyttöön ottamista. Toimikunnan mietintöön sisältyy myös ehdotus eräiden muiden lakien muuttamisesta. Arvo-osuusjärjestelmästä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi poikkeusoloihin varautumisvelvollisuuteen liittyen Arvopaperikeskuksen (APK) osalta siten, että sen toiminnan edellyttämiä keskustietojärjestelmiä olisi pidettävä Suomessa sijaitsevien laitteiden ja ohjelmistojen avulla. Hallituksen esitys valmiuslain muuttamisesta annettaneen eduskunnalle vuoden 2007 vaalien jälkeen. Edellä selostettu merkitsee sitä, että Suomi ja Suomen Pankki pysyy eurojärjestelmän osana kaikissa vakavissa rahoituskriiseissä ja poikkeusoloissa mahdollisimman pitkään ja ne hoidetaan tarvittaessa eurojärjestelmän yhteisillä toimenpiteillä tai sen tuella. Kansallinen varautuminen on kuitenkin edelleen avainasemassa eri maissa 15 ja tämä koskee vaihtelevassa määrin myös rahoitusmarkkinoita. Suomen Pankilla on Suomen rahaviranomaisena merkittävä rooli maksuliikkeen toimijana ja yleisvalvojana kaikissa poikkeustilanteissa. Kansallisella uhkakuvien arvioinnilla ja yhteiskunnan varautumisella on Suomessa pitkät perinteet ja tällä toiminnalla luonnollisesti pyritään ennalta ehkäisemään uhkakuvien ja kriisien toteutuminen. Risteyksen toinen puoli, eli Suomen rahoitusmarkkinoiden tiivis pohjoismainen integroituminen näkyy muutamassa kehityskulussa: Ruotsalaisen Nordea-konsernin rakennekehitys vuodesta 2001 alkaen ja Nordean Eurooppayhtiötavoite sekä suomalaisen Nordea Pankki Suomi Oyj:n asema Nordea-konsernin tytäryhtiönä 13 Katso Oikeusministeriön komiteamietintö 2005:2, Ehdotus uudeksi valmiuslaiksi ja Oikeusministeriön Internetsivuilta lausunnot 2006:5 Lausuntoyhteenveto valmiuslakitoimikunnan mietinnöstä. 14 Viitekoron asettaminen, likviditeetin lisääminen tai vähentäminen, valuuttavarantojen hoito, setelien liikkeeseen laskeminen ja eurojärjestelmän vakauden edistäminen. 15 Katso esim. Oikeusministeriön komiteamietinnön 2005:2 esimerkit Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Sveitsistä, Saksasta ja Ranskasta kuinka kriisilanteista ja poikkeusoloista päätetään lainsäädännössä. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 2007 No. 1 19

20 BOF ONLINE Pohjoismaisen OMX-pörssikonsernin muotoutuminen ja Suomen arvopaperikeskuksen (APK) liittyminen tytäryhtiönä osaksi pohjoismaista arvopaperikeskuskonsernia ("Nordic Central Securities Depository", NCSD) Sampo Pankki-konsernin myynti tanskalaiselle Danske Bank-konsernille Monen pohjoismaisen rahoituskonsernin tiivis ja kasvanut etabloituminen Suomen rahoitusmarkkinoille (Svenska Handelsbanken, SEB Group, DnB NOR, Swedbank) Viranomaisten (erityisesti keskuspankkien ja valvontaviranomaisten) vastaus rahoitusmarkkinoiden integraatioon kriisienhallinnan osalta on ollut mm. yhteistoimintasopimusten tai - pöytäkirjojen (Memorandum of Understanding, MoU) tekeminen. Yhteistoimintapöytäkirjoissa sovitaan yleensä yhteisestä tietojen vaihdosta, eri maiden viranomaisten yhteistyöstä ja mahdollisesta kriisiorganisaation voimantulosta kriisitilanteessa. MoU:t eivät ole juridisesti sitovia asiakirjoja. Euroopan Unionin tasolla solmittiin pankkivalvojien ja keskuspankkien kesken yhteistoimintapöytäkirja vuonna 2003 koskien periaatteita yhteistyöstä kriisinhallintatilanteissa useassa maassa vaikuttavien kriisien hallitsemiseksi. Vuonna 2005 hyväksyttiin koko EU:ta koskeva kriisinhallinnan MoU, johon osallistuvat keskuspankit, valvojat ja ministeriöt 16. Pohjoismaisten keskuspankkien solmimaa yhteistoimintapöytäkirjaa 17 sovelletaan tilanteessa, jossa rahoituskriisi uhkaa pankkia, jonka kotipaikka on jossakin Pohjoismaassa ja jolla on toimintaa kahdessa tai useammassa Pohjoismaassa. Rahoitusjärjestelmän uhkakuvien ja kriisien hoidossa ja mahdollisten poikkeusolojen uhatessa Suomen viranomaisten toiminnassa korostuu sekä eurojärjestelmä että pohjoismainen ulottuvuus rahoitusjärjestelmän kansainvälisyyden seurauksena. Seuraavan taulukon tarkoitus on tiivistää suomalaisten viranomaisten asemaa Suomessa ja mahdollisesti monessa muussa maassa vaikuttavan rahoituskriisin hoidossa. 16 Mainittu MoU ei ole julkinen asiakirja. Katso EKP:n lehdistötiedote Mainittu MoU löytyy Suomen Pankin Internetsivuilta, rahoitusmarkkinat/kansainvalinen yhteistyo/yhteistoimintapoytakirjat hakemisto. Suomen Rahoitustarkastus on allekirjoittanut pohjoismaisella tasolla valvontapöytäkirjat OMX:n, Nordea-konsernin ja Sampo-konsernin valvonnasta. Lisäksi Suomen Pankki ja Rahoitustarkastus ovat solmineet keskenään yhteistoimintapöytäkirjan rahoitusjärjestelmän kriisitilanteiden varalle vuonna No. 1 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 31 päivänä lokakuuta 2002,

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 31 päivänä lokakuuta 2002, FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 31 päivänä lokakuuta 2002, Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi valmiuslain muuttamisesta (CON/2002/27) A.

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet Studia monetaria Suomen Pankin rahamuseossa 15.3.2005 Heikki Koskenkylä Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 15.3.2005 RAHOITUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta.

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007 Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT 2003 Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa

Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa Vakuutusalan varautumisen uudet haasteet -koulutustilaisuus 1.2.2011 Jukka Vesala, apulaisjohtaja Fivan missio Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO. Lausuntopyyntö 21.12.2005: OM 32/41/2003

Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO. Lausuntopyyntö 21.12.2005: OM 32/41/2003 LAUSUNTO 1 (6) Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 21.12.2005: OM 32/41/2003 LAUSUNTO VALMIUSLAKITOIMIKUNNAN MIETINNÖSTÄ KOMITEAMIETINTÖ 2005:2 Oikeusministeriö on pyytänyt Rahoitustarkastukselta

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy Image size: 7,94 cm x 25,4 cm SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA Eeva Rantanen Ramboll CM Oy RISKIENHALLINNASTA KRIISINHALLINTAAN Lähde: Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. 2012

Lisätiedot

Miten suorien sijoitusten analysointi on vaikeutunut globalisaation myötä?

Miten suorien sijoitusten analysointi on vaikeutunut globalisaation myötä? Miten suorien sijoitusten analysointi on vaikeutunut globalisaation myötä? 22.3.2012 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Kysymyksiä Miten suoriin sijoituksiin

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Globaalistumisen haasteet rahapolitiikan tilastoinnille

Globaalistumisen haasteet rahapolitiikan tilastoinnille Globaalistumisen haasteet rahapolitiikan tilastoinnille Laura Vajanne Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastokeskuksen seminaari 19.4.2007 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Markkinat reippaassa pudotuksessa Omaisuuslajien kehitys, viimeiset 12 kk 2 Osakkeet eivät saavuttaneet

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI Pertti Woitsch 6.10.2015 1 Pertti Woitsch Security and Defense Industry Executive Senior Advisor, Geowise Oy Chairman, Surma Ltd. Director (non-exec), Temet Oy

Lisätiedot

TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi)

TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi) TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi) Valtakunnallinen TIVA-seminaari Riihimäki 9.5.2007 Pääsihteeri Pertti Hyvärinen Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea KOKONAISMAANPUOLUSTUKSEN

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden vaatimukset ja vaikutukset liiketoimintaan sekä yhteiskuntaan

Tietoturvallisuuden vaatimukset ja vaikutukset liiketoimintaan sekä yhteiskuntaan Tietoturvallisuuden vaatimukset ja vaikutukset liiketoimintaan sekä yhteiskuntaan Markku Siltanen CISA, CGEIT, CRISC Miksi yhteiskunta haluaa suojautua On viimeinkin ymmärretty tietotekniikan ja sen laadullisen

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Suomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki 20.4.2010 1 Teemat: Valtioiden velkaantuminen markkinoiden keskeisen huomion kohteena Vuoden ensimmäisten kuukausien

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Pääjohtajan tervehdys

Pääjohtajan tervehdys Suomen Pankki Pääjohtajan tervehdys Vakaa rahan arvo ja luotettavasti toimiva rahoitusjärjestelmä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Niistä huolehtiminen on keskuspankkien tehtävänä. Euroalueeseen

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Aktia Pankki Toimitusjohtaja Jussi Laitinen

Aktia Pankki Toimitusjohtaja Jussi Laitinen Aktia Pankki Toimitusjohtaja Jussi Laitinen Aktia lyhyesti Vakavarainen kotimainen pankki Banking, Vakuutus ja varainhoito palveluja 900 työntekijää, 50 konttoria 42 000 osakkeenomistajaa 300 000 asiakasta

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9.

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. 1 TAUSTA 2 Sääntelyn tausta Komission pitkäaikaisena tavoitteena ollut luoda tehokkaat eurooppalaiset

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

1.8. KORVAUSVAATIMUKSEN ESITTÄJÄN TILIPANKKINA TOIMIVA KANSALLINEN KESKUSPANKKI (ISOmaakoodi):

1.8. KORVAUSVAATIMUKSEN ESITTÄJÄN TILIPANKKINA TOIMIVA KANSALLINEN KESKUSPANKKI (ISOmaakoodi): TARGET-KORVAUSJÄRJESTELMÄ - KORVAUSHAKEMUSLOMAKE 1 (Täytä osiot 1-4 ja lähetä alkuperäinen allekirjoitettu lomake tilipankkina toimivalle kansalliselle keskuspankille) TOIMINTAHÄIRIÖN PÄIVÄMÄÄRÄ(T) 1.

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla BoF Online 5 2007 Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla Lauri Kajanoja Jukka Railavo Anssi Rantala Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan

Lisätiedot

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12. Muistio 1 (6) Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.2014 1 Tausta Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä ovat

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Suomen kannalta merkittävät. järjestelmät

Suomen kannalta merkittävät. järjestelmät Julkinen BoF Online 1 2014 Suomen kannalta merkittävät suurten maksujen järjestelmät Heli Snellman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin

Lisätiedot

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 2 Taantumapelot heiluttaneet markkinoita 3 Osakkeiden nousu tasaantunut Ristiriitaisia viestejä Taloudesta

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Yhteiskunnan toimijoiden sähköriippuvuus

Yhteiskunnan toimijoiden sähköriippuvuus 1 Yhteiskunnan toimijoiden sähköriippuvuus Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari 30.9.2009 Dosentti, tekn. tri Veli-Pekka Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Sähköenergiatekniikka 18.10.2009 Mikä

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011 toimistopäällikkö Tuomas Välimäki 1 Esityksen rakenne: 1. Rahapolitiikan toimeenpanon pohja:

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Rahastosalkun faktorimallin rakentaminen

Rahastosalkun faktorimallin rakentaminen Teknillinen korkeakoulu Mat 2.177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kevät 2007 Evli Pankki Oyj Väliraportti 28.3.2007 Kristian Nikinmaa Markus Ehrnrooth Matti Ollila Richard Nordström Ville Niskanen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Euro kansainvälisenä valuuttana

Euro kansainvälisenä valuuttana Euro kansainvälisenä valuuttana 2.4. 26 Tapio Korhonen neuvonantaja rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Euro on vakiinnuttanut asemansa dollarin jälkeen toiseksi tärkeimpänä valuuttana maailman valuuttamarkkinoilla.

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Muuttuva maailma. Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013

Markkinakatsaus. Muuttuva maailma. Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013 Markkinakatsaus Muuttuva maailma Toni Teppala Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013 Lehmanin romahduksesta viisi vuotta Lähde: ThomsonReuters Taloudet piristymässä, mutta tuskaisen hitaasti 65 Teollisuuden

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Kulta sijoituskohteena

Kulta sijoituskohteena Kulta sijoituskohteena Rahamuseo 28.10.2008 Eija Salavirta PT osasto SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Sisältö Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kultakronologia Kultamarkkinoiden kysyntä-tarjontarakenne

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj

Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 21/2003 Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 4.3.2003 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot