Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia -

Transkriptio

1 Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia - Jaakko Pekki

2 Kriisit suurentavat pienten heikkouksien merkittävyyttä! 2

3 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, s. 8 Kuntien rooli yhteiskunnan varautumisessa ja häiriötilanteiden hallinnassa on paikallishallinnossa keskeinen, koska peruspalveluiden ja muiden yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen järjestäminen on merkittäviltä osiltaan kuntien vastuulla. Kuntien varautumisvelvoite poikkeusoloihin perustuu valmiuslakiin mutta erityisesti normaaliolojen turvallisuuden ja normaaliolojen häiriötilanteiden hallinta edellyttävät kuntien varautumisen kehittämistä. 3

4 Kuntaliiton yleiskirje 13/80/2012, Jussi Rahikainen / eg, Kuntien valmiussuunnittelu ja uusi valmiuslaki Varautumisen ajatusmalli on muuttunut niin, että ensisijaisesti varaudutaan normaaliolojen häiriötilanteisiin ja tätä varautumisen mallia sovelletaan poikkeusoloissa. Käytännössä tämä tarkoittaa kuntien valmiussuunnitelmien päivittämistä. Riittävää varautumisen tasoa ei saavuteta kuitenkaan saavuteta pelkästään valmiussuunnitelmia tekemällä. Kunnan tulee varmistaa tarvittavan tilannekuvan saaminen esim. häiriötilanteiden johtamiseen sekä harjoitella esim. häiriötilanteiden johtamista johtoryhmässä vähintään kerran vuodessa. kuntien-valmiussuunnittelu-ja-valmiuslaki.aspx 4

5 Miksi kunta varautuu? Kuntalaki 365 / , Kunnan tehtävät Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kuntalaki 365 / , Kuntien itsehallinto Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Valmiuslaki 1552 / luku 12, Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. 5

6 Toimintokartoitus Suunnittelu Tieto tapahtuneesta Tilannekuva Kriisijohtaminen Arviointi Avaintoimintojen tunnistaminen Riskianalyysi Toimintojen priorisointi Riskin mukainen vaste - palvelutaso Määrittelyt / vastuut / valvonta (toimialat, yhteistoimintaviranomaiset, yhtymät, ulkoistetut palvelut) Toimintamallien luominen (esim. kriisijohtamisen toimintamalli) Laukaisukynnys Käynnistäminen Toimintamallien käyttöönotto Palautuminen Viestintä Kriisiviestintä Koulutus Kehittäminen 6

7 Ajattelumalli Totuttu riskienhallinta - haitallisten tapahtumien ehkäisy Laajempi riskienhallinnan ajattelutapa - jatkuvuuden turvaaminen keskiössä Kuvan lähde: ISO TC 223 luonnos 7

8 Onnettomuus suuronnettomuus häiriötilanne - poikkeusolot Tilanne (Turvallisuustilanne) Tapahtuma Valmiustila Poikkeusolot Täysvalmius Häiriötilanne Suuronnettomuus Tapahtuman: -laajuus -vaikutus, - kesto -voimavarat Tehostettu valmius Onnettomuus Perusvalmius Perustilanne 8

9 Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu ja omatoiminen varautuminen Väestönsuojelu 9

10 Jatkuvuudenhallinta Väestönsuojelu Jatkuvuudenhallinta Varautuminen Toiminnan valmius- / jatkuvuussuunnittelulla: määritetään organisaation avaintoiminnot, tunnistetaan häiriötilanteet ja uhat sekä kehitetään menettelytavat niiden toteutumisen ehkäisyyn sekä hallintaan. Tällä varmistetaan, että organisaatio kykenee vastaamaan tehokkaasti ja taloudellisesti häiriötilanteeseen ja jatkamaan mahdollisimman hyvin avaintoimintojen toimintaa. Painopiste tässä ja tänään! 10

11 Lähtökohta Yksityisellä sektorilla johdon tehtävänä on tuottaa omistajille rahaa takaamalla toimiva ja kannattava tuotanto tai palvelu kaikissa tilanteissa. Julkisella sektorilla johdon tehtävänä on huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista takaamalla välttämättömät palvelut kaikissa tilanteissa. Siksi organisaatiot suunnittelevatkin taloutta myyntiä ja markkinointia sekä tuotantoa ja palvelua. Mutta johdon yksi keskeisimmästä tehtävistä on aina kuitenkin myös kriittisen palvelun varmistaminen asiakkaille sekä arvon tuottaminen sidosryhmille kaikissa tilanteissa. 11

12 Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinta on organisaation prosessi, jonka tavoitteena on varmistaa organisaation toiminnan jatkuminen sekä arvon tuottaminen kaikissa tilanteissa varmistamalla organisaation avaintoiminnot mahdollisimman hyvin. Jatkuvuudenhallinnalla tuetaan organisaation toimintaa sen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa. Jatkuvuudenhallinta on keskeinen osa laatua. Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla organisaatio ennalta suunnitelluilla ja toteutetuilla järjestelyillä ja johtamismalleilla hallitsee erilaiset toimintaansa uhkaavat häiriötilanteet. 12

13 Avaintoiminnot ja prosessit Vaikutusanalyysi Mikä turvataan? (kohde) Varautuminen / Jatkuvuudenhallinta Mihin varaudutaan? (uhkat) YTS uhkamallit ja sis. / ulk. uhat Miten varaudutaan? (keinot, toiminta) Haavoittuvuusanalyysi Häiriötilanteenhallinta Hallintatoimenpiteet, kriisijohtaminen, kriisiviestintä.. 13

14 Järjestelmä jolla varmistetaan toiminnan jatkuminen mahdollisimman häiriöttömästi kaikissa tilanteissa. Visio Organisaation pysyvät perustehtävät Perustehtävä A Perustehtävä B Perustehtävä C Toiminnot jotka tulee turvata, jotta perustehtävä kyetään hoitamaan mahdollisimman hyvin kaikissa tilanteissa Avaintoiminto 1 Avaintoiminto 2 Avaintoiminto 3 Avaintoiminto 1 Avaintoiminto 2 Avaintoiminto 3 Merkittävimmät avaintoimintoja uhkaavat uhat Uhka 1 Uhka 2 Uhka 3 Uhka 1 Uhka 2 Uhka 3 Uhkien keskeisimmät hallintatoimenpiteet, joilla turvataan avaintoimintojen suorittaminen ja tätä kautta perustehtävä Hallintatoimenpide 1 Hallintatoimenpide 2 Hallintatoimenpide 3 Hallintatoimenpide 4 Hallintatoimenpide 1 Hallintatoimenpide 2 Hallintatoimenpide 3 Hallintatoimenpide

15 Varautumisessa sekä jatkuvuudenhallinnassa tulee selvittää: 1. Missä olemme nyt ja mitä haluamme kehittää? (nykytilan tunnistus ja kehityskohteet) 2. Mitä teemme, jotta varmistamme onnistumisen kaikissa tilanteissa? (jatkuvuudenhallintajärjestelmä / -prosessi) 3. Mitkä toiminnot ovat onnistumisemme takana? (avaintoimintojen tunnistus) 4. Mikä uhkaa onnistumistamme? (avaintoimintojen uhkien tunnistaminen) 5. Millä toimenpiteillä takaamme onnistumisemme? (Avaintoimintojen uhkien hallintatoimenpiteet) 6. Miten toimimme kriisi- ja häiriötilanteessa? (hälytysjärjestelyt, kriisijohtamisen toimintamalli, tilannekorttien laatiminen) 7. Mitkä ovat avainviestimme kriisi- ja häiriötilanteen eri vaiheissa? (kriisiviestintä) 8. Keiden kanssa toimimme kriisi- ja häiriötilanteessa ja miten? (yhteistoiminta) 9. Miten jalkautamme toimintamme ja varmistamme organisaatiomme kyvyn ja valmiuden? (täytäntöönpano ja seuranta) 15

16 Varautumisprosessi 16

17 Varautumisprosessi avattuna 17

18 Varautumisen toiminnallinen tavoite A. B. C. D. E. Toimintaoptimi Reagoivasta organisaatiosta ennakoivaan A. Kriisi ennakoidaan, sen toteutuminen estetään tai vaikutuksia pienennetään oleellisesti ja siihen varaudutaan tarkoituksenmukaisesti. B. Kriisi ennakoidaan, sen mahdollisia vaikutuksia hallitaan tarvittaessa ja siihen varaudutaan tarkoituksenmukaisesti. C. Kriisi ennakoidaan, sen vaikutuksia ei kyetä hallitsemaan mutta siihen varaudutaan tarkoituksenmukaisesti. D. Kriisiä ei ole ennakoitu, toteutuessa sen vaikutuksia kyetään kuitenkaan hallitsemaan mutta siihen ei ole ennakolta varauduttu. E. Kriisiä ei ole ennakoitu, toteutuessa sen vaikutuksia ei kyetä hallitsemaan, eikä näihin vaikutuksiin ole varauduttu. 18

19 YETTS:n ja YTS:n Uhkamallit Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat Laiton maahantulo ja turvallisuutta vaarantavat väestöliikkeet Väestön ravitsemukseen ja terveyteen kohdistuvat uhkat Ympäristöuhkat Taloudelliset uhkat Järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi Suuronnettomuus Kansainvälinen jännitystila Suomen alueellisen koskemattomuuden vakava loukkaus ja sodan uhka Aseellinen hyökkäys ja sota Sodan jälkitila 19 Sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen Väestön terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminen Taloudellisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen Suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet Ympäristöuhkat Terrorismi sekä järjestäytynyt ja muu vakava rikollisuus Väestöliikkeisiin liittyvät uhkat Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Sotilaallisen voiman käyttö Yhteiskunnan Elintärkeiden Toimintojen Turvaamisen Strategia (2003 ja 2006) Yhteiskunnan TurvallisuusStrategia (2010) Voimahuollon vakavat häiriöt Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt Kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt Elintarvikehuollon vakavat häiriöt Rahoitus- ja maksujärjestelmien vakavat häiriöt Julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt Suuronnettomuudet, luonnon ääri ilmiöt ja ympäristöuhkat Terrorismi sekä yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus Rajaturvallisuuden vakavat häiriöt Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Sotilaallisen voiman käyttö

20 Varautumisen tasot ja verkosto 20

21 Viranomaisten varautuminen Valtio Varautumisen jako Kunnat Omatoiminen varautuminen Yritykset Onko enää näin??? Ihmiset Liikelaitokset..ulkoistaminen, alihankintaketjut, sopimushankinta jne. Nykyään varautumisen verkosto! KOKONAISUUS!!! Yhteisöt 21

22 Kunnan varautumisen tasot, esimerkkinä sivistystoimen malli 22

23 Kunnan valmiussuunnittelu kuntatason riskit tiedottaminen kriisibudjetti Kunnan valmiussuunnitelma (yleinen osa) rakennemalli lait ja asetukset velvoittaa toimialan kunnan erityispiirteet toimialan avaintoiminnot toimialan uhat ja riskit Toimialan valmiussuunnitelma toimialan viestintä uhkien hallinta velvoittaa tulosalueen yhteistyökumppanit kriisijohtaminen toimialalla koulutus kertoo käytännön toteuttamistavan paikallistason tuntemus omatoiminen varautuminen Toiminto- ja toimipaikkakohtaiset tarkat suunnitelmat ja ohjeet tulosalueen avaintehtävät konkretia velvoittaa henkilöitä Painopiste: normaaliolojen häiriötilanteet 23

24 Keskeistä Ennakoiva riskienarviointi ja hallinta Verkostoituminen ja verkostot Yhteistoiminta ja tiedonvaihto Viestintä (esim. avainviestit kriisin eri vaiheissa) Tilanteiden jaottelu, laukaisukynnykset Hälyttämisjärjestelyt 24 / 7 Sovitut valmiuden nostamisen järjestelyt Oman toiminnan varmistaminen (esim. sähkö, viestintä) Sopimusten kattavuus myös häiriö- ja erityistilanteissa 24

25 JATKUVUUDENHALLINTA JA ONNISTUMISEN MAHDOLLISTAMINEN KAIKISSA TILANTEISSA Tukeminen ja koordinointi Verkostot ja sisäiset asiantuntijapalvelut Alku- ja kypsyysmäärittely Suunnittelu ja ennakointi Täytäntöönpano ja simulointi Häiriönhallinta ja kriisijohtaminen Kehittymisen polku ja sitoutuminen Organisaatiokulttuurin muutos Jatkuvan parantamisen seurauksena valmius ja kyky Onnistuminen kaikissa tilanteissa mahdollisimman hyvin Ulkoiset asiantuntijapalvelut Täydennyskoulutuspalvelut