RUOTSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

Transkriptio

1 RUOTSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Mika Vidlund

2 Ruotsin eläkejärjestelmä Päivitetty: tammikuu 2009 Lisätietoja: Mika Vidlund puh kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUS Puhelin Faksi (09) Pensionsskyddscentralen PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Tfn Fax (09) Finnish Centre for Pensions FI Eläketurvakeskus Finland Tel , Fax

3 Ruotsin eläkejärjestelmä 1 Eläkejärjestelmän rakenne Asumisperusteinen takuueläke (garantipension). Palkansaajat ja yrittäjät kattavat työeläke, joka jakaantuu kahteen osaan: ansioeläkkeeseen (inkomstpension) ja rahastoeläkkeeseen (premiepension). Työeläke määräytyy maksuperusteisesti. Vanhan eläkejärjestelmän etuusperusteinen lisäeläke (ent. ATP) on osittain voimassa vielä siirtymäkauden ajan. Eläke määräytyy osittain vanhojen ja osittain uusien sääntöjen mukaan vuosina syntyneille. Vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneiden eläke määräytyy kokonaan uuden lainsäädännön mukaan. Lakisääteisestä eläkejärjestelmästä maksetaan lisäksi perhe-eläkkeitä. Työkyvyttömyyseläkkeet maksetaan sairausvakuutusjärjestelmästä. Lakisääteisten eläkkeiden lisäksi Ruotsissa on erittäin kattavat työmarkkinasopimuksiin perustuvat lisäeläkejärjestelmät sekä julkisen että yksityisen sektorin palkansaajille. Sopimuseläkejärjestelmään kuuluminen on pakollista kaikille, jotka työskentelevät alalla, jota sopimus koskee. Lisäeläkejärjestelmät kattavat yli 90 % palkansaajista. Kuvio 1. Ruotsin eläkejärjestelmän kokonaiseläketurvan rakenne Hallinto Sosiaalivakuutuksen ylin valvonta sosiaaliministeriöllä (Socialdepartementet). Vakuutuskassa (Försäkringskassa) hallinnoi takuu- ja ansaintaeläkkeitä sekä muita sosiaalivakuutusetuuksia. Myös rahastoeläkkeiden maksu tapahtuu Vakuutuskassan kautta. Valuuttakurssi: 1 SEK = 0,093 euroa (keskikurssi joulukuu 2008) ELÄKETURVAKESKUS 3

4 Rahastoeläkkeitä hallinnoi Rahastoeläkeviranomainen (Premiepensionsmyndigheten, PPM), joka välittää maksut vakuutetun valitsemiin rahastoihin. Vakuutetulla on valittavanaan noin 90 rahastoyhtiötä ja lähes 800 rahastoa. Vakuutettu voi valita korkeintaan viisi eri rahastoa. Rahastoja voi vaihtaa maksutta. Mikäli vakuutettu ei tee valintaa, rahastoeläkevarat sijoitetaan valtiollisen Sjunde AP-fondenin hoitamaan Premiesparfondeniin. Valtiokonttori (Riksgäldskontoret) hoitaa vakuutusmaksuja niin kauan (noin 18 kuukautta), kunnes kunkin vuoden rahastoeläkeoikeus on vakuutuskassassa määritelty ja varat voidaan edelleen sijoittaa vakuutettujen valitsemille rahastoeläketileille. Valtio maksaa varoille korkoa kyseiseltä ajalta. Verovirasto (Skatteverket) kerää eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut verotuksen yhteydessä. Vanhuuseläkemaksut ohjataan Ruotsin eläkepuskurirahastoon, ns. yleiseen eläkerahastoon (AP-fonden), jonka varat on varattu ainoastaan tuloperusteisen vanhuuseläkkeen rahoittamiseen. Puskurirahaston muodostaa viisi hallinnollisesti erillistä rahastoa: ja 6. AP-rahasto. Vanhuuseläkemaksut ohjautuvat näistä kuitenkin vain neljään ensimmäiseen rahastoon. Kukin rahasto saa neljänneksen vanhuuseläkemaksutulosta ja osallistuu vastaavasti vanhuuseläkemenojen rahoittamiseen. Rahastoeläkkeitä hallinnoiva valtiollinen Sjunde AP-rahasto ei ole osa puskurirahastoa. Rahoitus Takuueläke rahoitetaan verovaroin. Vanhuuseläkejärjestelmän ansioeläke perustuu jakojärjestelmärahoitukseen. Rahastoeläke perustuu täyteen rahastointiin. Eläkkeet rahoitetaan työntekijä- ja työnantajamaksuin. Työntekijöiltä peritään ainoastaan yleistä eläkemaksua (allmän pensionsavgift). Maksu on 7 % palkasta ja se peritään ansiokaton alittavasta palkan osasta. Työnantajan maksu peritään koko palkasta. Lisäksi valtio maksaa eläkkeet sellaisilta ajoilta, joilta karttuu eläkettä laskennallisten tulojen mukaan (esim. lastenhoitoajalta). Työnantajalta ja yrittäjältä perittävät lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Sosiaalivakuutusmaksut Työnantaja, % Yrittäjä, % Vanhuuseläkemaksu Perhe-eläkemaksu Sairausvakuutusmaksu Vanhempainvakuutusmaksu Työtapaturmamaksu Työmarkkinamaksu Yleinen palkkamaksu 10,21 1,70 6,71 2,20 0,68 2,43 7,49 10,21 1,70 6,93* 2,20 0,68 0,50 7,49 Yhteensä 31,42 29,71 * Karenssipäiviä 0. Maksu on 6,89 %, jos karenssipäiviä on 3; jos karenssipäiviä on 30, maksu on 6,11 %. Ansiokatto Ansiokatto on kruunua (n ) vuonna 2009 (8,07 kertaa tuloperusmäärä). Ansiokaton ylittävästä palkan osasta perittävä työnantajamaksu siirretään valtion varoihin. 4 ELÄKETURVAKESKUS

5 Perusmäärät Sosiaalivakuutusmaksut ja -etuudet määräytyvät suhteessa perusmääriin. Käytössä on kolme perusmäärää. Hintaperusmäärää (prisbasbeloppet, PBB) tarkistetaan vuosittain yleensä kuluttajahintojen kehityksen mukaan. Vuosina ei koko kuluttajahintojen muutosta kuitenkaan otettu huomioon maksussa olevien eläkkeiden tarkistuksessa. Tämän vuoksi otettiin käyttöön myös korotettu hintaperusmäärä (det förhöjda prisbasbeloppet). Sitä tarkistettiin koko kuluttajahintojen muutoksella myös vuosina Vuonna 2009 hintaperusmäärä on kruunua ja korotettu hintaperusmäärä kruunua. Vuonna 2001 otettiin käyttöön tuloperusmäärä (inkomstbasbeloppet, IBB), jota käytetään tuloperusteisen vanhuuseläkkeen perusteena olevien tulojen määräytymisessä. Tuloperusmäärää tarkistetaan palkkojen kehitystä seuraavalla tuloindeksillä (inkomstindex). Tuloiksi lasketaan myös veronalaiset sosiaalivakuutusetuudet, kuten sairausajan päiväraha, vanhempainraha ja työttömyyspäiväraha. Tuloperusmäärä on kruunua vuonna Eläkeikä Takuueläke: 65 Työeläke: joustava eläkeikä 61 ikävuodesta alkaen. Vanhassa työeläkejärjestelmässä ennen 65 vuoden ikää otettuun eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys (0,5 %/kk) ja 65 vuoden iän jälkeen lykättyyn eläkkeeseen lykkäyskorotus (0,7%/kk). Vanhuuseläke Takuueläke Täysi takuueläke karttuu 40 vuodessa ja oikeus vanhuuseläkkeeseen edellyttää 3 vuoden asumisaikaa. Vakuutusaika lasketaan pääsääntöisesti 25 ikävuoden täyttämisestä. Jos täyttä 40 vuoden asumisaikaa ei ole, vähennetään eläkkeestä 1/40 jokaista puuttuvaa vuotta kohden. Takuueläke on työeläkevähenteinen. Takuueläkettä määrättäessä työeläke lasketaan ansaintaeläkkeen sääntöjen mukaan. Rahastoeläkkeestä johtuvia yksilöllisiä eroja eläkkeen määrässä ei oteta huomioon. Työmarkkinasopimuksiin perustuvat ja muut yksityiset eläkkeet eivät vähennä takuueläkettä. Täysi takuueläke on naimisissa olevalle kruunua (n. 630 ) (1,9 hintaperusmäärää) ja naimattomalle eläkkeensaajalle kruunua (n. 710 ) (2,13 hintaperusmäärää) kuukaudessa vuonna Takuueläkettä ei makseta, jos työeläke vuonna 2009 ylittää naimattomalla eläkkeensaajalla kruunua (n ) (3,07 hintaperusmäärää) ja naimisissa olevalla kruunua (n ) (2,72 hintaperusmäärää). Eläkkeensaajalle voidaan maksaa eläkeläisten asumislisää (bostadstillägg till pensionärer, BTP) tuloista ja asumiskustannuksista riippuen. Lisäksi voidaan myöntää erityistä eläkelisää (särskilt pensionstillägg) vuonna 1953 tai sitä ennen syntyneelle vanhemmalle, joka on ollut poissa ansiotyöstä sairaan tai vammaisen lapsensa hoidon vuoksi vähintään kuusi vuotta. ELÄKETURVAKESKUS 5

6 Työeläke Työeläkejärjestelmän vanhuuseläke perustuu prosentuaalisesti kiinteään maksuun, joka on 18,5 % eläkkeen perusteena olevista tuloista. Maksusta kertyy ansioeläkettä 16 prosenttiyksikköä ja 2,5 prosenttiyksikköä siirretään vakuutettujen valitsemiin rahastoihin rahastoeläkettä varten. Osittaista rahastoeläkemaksua on peritty jo vuodesta 1995 alkaen, mutta vuodesta 1999 eläkettä on kertynyt 2,5 prosentin maksun mukaan. Molemmat eläkkeet voi ottaa täytenä tai osaeläkkeenä, joka on ¾, ½ tai ¼ täydestä eläkkeestä. Ansio- ja rahastoeläke voidaan ottaa myös eri aikaan. Eläkepalkkakatto Eläkkeen perusteena olevia tuloja (pensionsgrundande inkomst, PGI) määrättäessä bruttotuloista vähennetään työntekijän eläkemaksu. Eläkkeen perusteena olevien tulojen yläraja (7,5 tuloperusmäärää) on kruunua (n /kk) vuonna Jos työntekijän bruttovuositulot ovat alle 42,3 prosenttia hintaperusmäärästä ( kruunua), ei eläkettä kerry. Varsinaisten ansiotulojen lisäksi sosiaalivakuutuksesta maksettavista veronalaisista etuuksista (esim. sairauspäiväraha, vanhempainraha, työttömyyskorvaus) kertyy työeläkettä. Eläkettä kertyy myös joiltakin sellaisilta ajoilta, joilta vakuutetulla ei ole edellä mainittuja tuloja. Eläkkeen perusteena ovat tällöin laskennalliset tulot (ns. pensionsgrundande belopp, PGB). Tällaista eläkettä kerryttävää aikaa ovat sairaus- ja aktivointikorvauksen maksuaika, opiskeluaika, asevelvollisuusaika ja lastenhoitoaika neljältä ensimmäiseltä vuodelta. Edellytyksenä on, että tulot ovat olleet vähintään kaksi tuloperusmäärää vuodessa viiden vuoden ajalta ennen kuin vakuutettu täyttä 70 vuotta. Ansioeläke Ansioeläkejärjestelmän laskennallista eläkepääomaa tarkistetaan vuosittain tuloindeksillä ja ikäluokan kuolleisuudesta määräytyvällä ns. periytyneellä tuotolla (arvsvinst) ja vähennetään hallintokuluilla. Eläkkeelle siirryttäessä koko kertynyt eläkepääoma muutetaan eläkkeeksi jakamalla se määrätyllä jakoluvulla. Jakoluku on sama kaikille samana vuonna syntyneille. Jakoluvun suuruuteen vaikuttaa keskimääräinen jäljellä oleva elinaika ja eläkkeelläoloajan oletettu kiinteä 1,6 %:n reaalitulokehitys (ns. sopeutustaso). Eliniän piteneminen nostaa jakolukua ja pienentää maksettavaa eläkettä. Toisaalta sopeutustaso pienentää jakolukua. Rahastoeläke Rahastoeläke määräytyy kertyneiden vakuutusmaksujen ja niille saadun tuoton mukaan. Eläkepääomaa pienentävät hallintokulut. PPM:n hallintokustannusten lisäksi rahastoyhtiöt perivät asiakkailtaan hoitokuluja. Nämä vaihtelevat rahastoittain ja rahastotyypeittäin. Pääoma muutetaan eläkkeeksi vakuutusperiaatteiden mukaisesti 2, miehille ja naisille kuitenkin samoilla ehdoilla. Rahat voidaan pitää rahastoissa myös eläkeaikana. Kuukausittain nostettavan eläkkeen määrä vaihtelee silloin sijoitusten tuoton mukaan. Toinen vaihtoehto on vaihtaa kertynyt pääoma PPM:n tarjoamaan ja takaamaan perinteiseen elinkorkovakuutukseen, jolloin kuukausittain maksettava määrä on kiinteä. Perhe-eläke voidaan valita vain, kun rahastoeläkkeen nostamista haetaan ensimmäistä kertaa. Mikäli kuolemantapaus tapahtuu ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä, jaetaan vakuutetun rahastoeläkevarat muiden eläkesäästäjien kesken (ns. periytynyt tuotto, arvsvinst). Vakuutettu voi kuitenkin siirtää kertyneen rahastoeläkemaksun vuosittain puolisolle. Puolisolle siirrettävää kertynyttä eläkemaksua vähennetään 8 %. 2 Eri jakoluku kuin ansioeläkkeessä 6 ELÄKETURVAKESKUS

7 Lisäeläke Lisäeläkettä (tilläggspension) maksetaan vuosina syntyneille, jotka saavat eläkkeensä osittain vanhojen (ATP-)sääntöjen mukaan. Vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneiden eläke määräytyy kokonaan maksuperusteisesti edellä kuvatun mukaisesti. Lisäeläke on etuusperusteinen ja eläke karttuu eläkepisteinä. Oikeus lisäeläkkeeseen edellyttää, että vakuutetulle on karttunut eläkepisteitä vähintään kolmelta vuodelta. Täyden eläkkeen saamiseksi eläkepistevuosia tulee olla 30. Jokainen puuttuva vuosi pienentää eläkettä 1/30. Eläkepiste (pensionspoäng) määräytyy seuraavasti: Eläkkeen perusteena olevat tulot (PGI) korotettu hintaperusmäärä Korotettu hintaperusmäärä Vanhuuseläke on 60 prosenttia 15 parhaan työvuoden keskimääräisestä eläkkeen perusteena olevasta tulosta. Eläkkeen perusteena oleva tulo on eläketapahtumavuoden hintaperusmäärä kerrottuna 15 parhaan vuoden eläkepisteiden keskiarvolla. Jos eläkepisteitä on lyhyemmältä ajalta kuin 15 vuodelta, lasketaan eläke kaikkien näiden vuosien eläkepisteiden keskiarvon mukaan. Eläke voidaan 61 vuoden iästä alkaen ottaa osittaisena samoin kuin edellä. Lisäeläkkeeseen maksettava täysi ns. kansaneläkeosa on naimattomalle 96 % hintaperusmäärästä (PBB) ja naimisissa olevalle 78,5 % hintaperusmäärästä. Naimisissa olevan lisäeläke määräytyy seuraavasti: (60 % x PBB x eläkepisteiden keskiarvo x ansaitut vuodet) + (78,5 % x PBB x ansaitut vuodet) Työkyvyttömyyseläke Aktivointikorvausta (aktivitetsersättning) maksetaan vuotiaalle, jonka työkyky on sairauden tai muun ruumiillisen tai henkisen suorituskyvyn heikkenemisen vuoksi alentunut ja työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan. Aktivointikorvaus myönnetään aina määräajaksi, joka voi olla enintään kolme vuotta. Sairauskorvaus (sjukersättning) myönnetään 30 vuotta täyttäneelle, jonka työkyky on pysyvästi alentunut. Sairaus- ja aktivointikorvaus voidaan myöntää ¼, ½, ¾ ja täyden työkyvyttömyyden perusteella. Työkyvyttömyysastetta arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun kyky hankkia toimeentulo millä tahansa työllä. Sairaus- ja aktivointikorvaus jakautuu takuuosaan ja ansiosidonnaiseen osaan. Takuukorvauksen määrä riippuu siitä, kuinka monta vuotta henkilö on asunut Ruotsissa. Vähimmäisasumisaika on 3 vuotta ja täyden takuukorvauksen saamiseksi tulee asumisaikaa ns. tuleva aika mukaan lukien olla 40 vuotta. Ansiosidonnaisessa osassa ei ole tulevaa aikaa, koska vakuutusaika ei vaikuta ansiosidonnaisen osan suuruuteen. ELÄKETURVAKESKUS 7

8 Jos työkyky on alentunut ¾, on eläke vastaava määrä täydestä eläkkeestä. Jos työkyky on alentunut vähemmän kuin ¾, mutta vähintään ½, on eläke puolet täydestä eläkkeestä. Jos työkyky on alentunut vähemmän kuin puolet on eläke neljänneksen täydestä. Täysi takuuosa 30 vuotta täyttäneille on 2,4 kertaa hintaperusmäärä eli kruunua (n. 800 ) kuukaudessa vuonna Alle 30-vuotiaille myönnettävän takuuosan täysi määrä riippuu vakuutetun iästä. Se on 2,10 kertaa hintaperusmäärä alle 21-vuotiaille nousten 0,05- kertaisella hintaperusmäärällä joka toinen vuosi 30 ikävuoteen asti. Ansiosidonnainen osa on 64 % etuuden perusteena olevasta ansiotulosta. Vakuutusaika ei vaikuta ansiosidonnaisen osan suuruuteen. Ansiosidonnaisen osan saaminen edellyttää, että vakuutetulla on eläkkeeseen oikeuttavia tuloja ainakin yhtenä työkyvyttömyyttä edeltävänä valintavuotena. Etuuden perusteena oleva ansiotulo määrätään ennen vakuutustapahtumavuotta olleiden viimeisten vuosien eli valintavuosien (ramtid) ansiotulojen perusteella. Valintavuosien määrä riippuu vakuutetun iästä vakuutustapahtumahetkellä. Valintavuosia otetaan huomioon seuraavasti: 53 vuotta tai vanhempi vuotta vuotta 46 vuotta tai nuorempi 5 valintavuotta 6 valintavuotta 7 valintavuotta 8 valintavuotta Perhe-eläke Valintavuosista valitaan pääsääntöisesti kolmen ansiotasoltaan parhaan vuoden ansiot, joista lasketaan keskimääräinen vuosiansio (antagandeinkomsten). Tulojen ylärajana on 7,5 kertaa hintaperusmäärä. Aktivointikorvaus voidaan määrätä kolmen parhaan vuoden sijasta kahden parhaan vuoden keskiansioista, jos se on vakuutetulle edullisempaa. Valintavuosia on tällöin kuitenkin vain kolme. Sairaus- ja aktivointikorvauksen saajalle voidaan maksaa eläkeläisten asumislisää. Sairausja aktivointikorvauksen saajalla voi olla oikeus myös vammaiskorvaukseen (handikappersättning). Sairaus- tai aktivointikorvausta saavalla henkilöllä on mahdollisuus tehdä työtä menettämättä oikeuttaan korvaukseen enintään 24 kuukauden ajan tai myönnetyn korvausajan loppuun asti (lepäävä sairaus- tai aktivointikorvaus). Leskelle eläkettä voidaan maksaa alkueläkkeenä (omställningspension) ja jatkettuna alkueläkkeenä (förlängd omställningspension). Lapselle maksetaan lapseneläkettä (barnpension). Lapselle maksetaan vähimmäisturvana erityistä perhe-eläketukea (efterlevandestöd till barn). Leskeneläkettä voidaan maksaa alle 65-vuotiaalle nais- tai miesleskelle, joka oli edunjättäjän kanssa avio- tai avoliitossa tämän kuollessa. Avioliittoon rinnastetaan myös rekisteröity parisuhde. Avoliitossa olleelta edellytetään, että hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa, tai että hän odotti lasta edunjättäjän kuollessa. Eläke voidaan myöntää myös, jos avopuoliso on aikaisemmin ollut naimisissa edunjättäjän kanssa. 8 ELÄKETURVAKESKUS

9 Eläkkeen määräytyminen Leskeneläke maksetaan riippumatta siitä, kuinka kauan avioliitto oli kestänyt, jos leskellä on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi. Muussa tapauksessa avioliiton edellytetään jatkuneen vähintään viisi vuotta. Leskelle myönnettävää alkueläkettä maksetaan 12 kuukauden ajan. Leskelle, joka huoltaa alle 18-vuotiasta lasta maksetaan tämän jälkeen jatkettua alkueläkettä vuoden ajan. Jatkettua alkueläkettä maksetaan kuitenkin niin kauan, kunnes nuorin lapsista täyttää 12 vuotta. Lesken alkueläkkeen maksaminen voi päättyä ennen vuoden määräaikaa, jos leski täyttää 65 vuotta kyseisenä ajanjaksona. Jatkettu alkueläke puolestaan lakkaa, jos leski solmii uuden avioliiton (myös avoliitto voi tietyn ehdoin lopettaa eläkkeen maksamisen) tai ei toimi enää lapsen huoltajana tai täyttää 65 vuotta. Lapseneläkkeeseen ja lapselle maksettavaan perhe-eläketukeen on oikeus alle 18- vuotiaalla lapsella, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat kuolleet. Jos lapsi on 18 vuotta täyttäessään peruskoulussa tai lukiossa, jatketaan eläkkeen tai tuen maksamista koulunkäynnin loppuun asti, korkeintaan kuitenkin sen vuoden kesäkuun loppuun, jonka aikana lapsi täyttää 20 vuotta. Lapselle maksettava perhe-eläketuki voidaan myöntää ilman edunjättäjän vakuutusaikaedellytystä. Edellytyksenä on, että lapsi asuu Ruotsissa. Takuueläkkeenä myönnettävä alkueläke ja jatkettu alkueläke on 2,13 hintaperusmäärää. Täysi eläke on kruunua (n. 710 ) kuukaudessa vuonna Tuloperusteinen alkueläke vähentää takuueläkkeenä myönnettävää alkueläkettä täysimääräisesti. Jos oikeutta täyteen eläkkeeseen ei edunjättäjän asumis- tai työskentelykausien perusteella ole, pienennetään eläkettä 1/40 jokaisesta puuttuvasta vuodesta. Eläkkeen myöntäminen koko tulevan ajan osalta edellyttää, että vakuutettu on asunut Ruotsissa vähintään neljä viidesosaa 16 ikävuoden täyttämisen ja eläketapahtumaa edeltävän vuoden välisestä ajasta. Jos asumisaikaa on vähemmän, otetaan tulevasta ajasta huomioon sama suhteellinen osuus kuin todellinen asumisaika ennen eläketapahtumaa on siitä ajasta, joka vaadittaisiin koko tulevan ajan hyväksi lukemiseen. Mikäli edunjättäjällä oli kuollessaan oikeus tuloperusteiseen vanhuuseläkkeeseen, on alkueläkkeen määrä 55 % edunjättäjän vanhuuseläkkeestä tai oletetusta vanhuuseläkkeestä. Huomioon otetaan eläketapahtumavuoden ja 64 ikävuoden välinen aika (tuleva aika), mikäli edunjättäjälle oli karttunut eläkettä vähintään kolme vuotta viiden viimeisimmän vuoden aikana. Tulevan ajan eläke lasketaan kolmen eläkkeen perusteena olevan vuositulon keskiarvona. Keskiarvoa laskettaessa jätetään pois tulotasoltaan korkein ja matalin vuosi. Lapseneläke on yhdelle alle 12-vuotiaalle lapselle 35 % ja seuraaville lapsille 25 % perheeläkkeen perusteesta. Kun nuorin lapsista täyttää 12 vuotta maksetaan yhdelle lapselle 30 % ja seuraaville 20 % perusteesta. Täysorvolle eläke on iästä riippumatta 35 % ja seuraaville 25 % molempien edunjättäjien vanhuuseläkkeiden perusteesta. Lasten eläkkeet lasketaan yhteen ja jaetaan tasan lasten kesken. Lapsille maksettava perhe-eläke voi yhteensä olla enintään perhe-eläkkeen määräytymisperusteen suuruinen. Lapsille maksettava eläke voi yhteensä olla enintään 80 % perusteesta, mikäli lapseneläkkeen lisäksi maksetaan leskeneläkettä. Lapseneläkkeen takuuosana myönnettävä perhe-eläketuki on 40 % hintaperusmäärästä eli kruunua (n. 130 ) kuukaudessa vuonna Eläke myönnetään siltä osin kuin tuloperusteinen lapseneläke on pienempi kuin myönnettävä perhe-eläketuki. Täysorvolle eläke maksetaan molempien vanhempien jälkeen. ELÄKETURVAKESKUS 9

10 Sopimuseläkkeet Sopimusjärjestelmistä maksetaan lakisääteisiä eläkkeitä täydentäviä lisäeläkkeitä (sekä muuta täydentävää sosiaaliturvaa) ja sopimuseläkkeet kattavat myös lakisääteisen järjestelmän eläkepalkkakaton ylittävät tulot. Ruotsin neljä suurinta lisäeläkejärjestelmää ovat yksityisen sektorin toimihenkilöiden lisäeläkejärjestelmä ITP (industrins och handelns tillägspension för tjänstemän) ja sopimuseläkejärjestelmä SAF-LO (Avtalspension SAF-LO) sekä julkisen sektorin PA-03 Tjänstepension ja kuntien KAP-KL -sopimuseläkejärjestelmä, jotka kattavat noin 80 % palkansaajista. Viime vuosina eläkejärjestelmiä on muutettu entistä enemmän maksuperusteisiksi. Esimerkiksi ITP-eläke muutettiin kokonaan maksuperusteiseksi vuonna Valtion ja kuntien sopimuseläkejärjestelmissä eläke määräytyy osittain etuusperusteisesti ja osittain maksuperusteisesti. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin yksityisen sektorin ITP- ja SAF-LO - järjestelmiä. Hallinto Pakollisten lisäeläkkeiden hallinto on hajautettu yksityisille yhtiöille. Julkisella sektorilla valtion palkka- ja eläkelaitos (SPV, Statens Pensionsverk) sekä kunnallinen eläkelaitos (KPA) ovat keskeisiä hallintoviranomaisia. SAF-LO eläkejärjestelmässä työnantaja maksaa vakuutusmaksut Fora-yhtiölle, joka siirtää maksut edelleen kunkin työntekijän valitsemalle rahastonhoitajalle. Fora tekee sopimukset kunkin eläkevaroja hoitavan yhtiön kanssa ja lähettää vakuutetuille vuosittain tiedot kertyneestä eläkepääomasta. Mikäli vakuutettu ei tee valintaa, järjestetään eläkevakuutus AMF Pensionissa. ITP-eläkevakuutuksissa järjestelmän yleishallinto, järjestelmään liittyminen, neuvontapalvelut ja maksujen periminen kuuluu hallintoyhtiö Collectumille. Collectum hallinnoi myös ITPK:ta välittämällä maksut edelleen vakuutetun valitsemaan yhtiöön. Työnantaja voi järjestää ITP-eläkevakuutuksen myös eläkesäätiössä tai kirjanpidollisin varauksin FPG/PRI - järjestelmässä. Mikäli vakuutettu ei tee valintaa, järjestetään eläkevakuutus Alectassa. Jos ITP-eläke rahoitetaan kirjanpidollisiin varauksiin perustuen, tulee yrityksen ottaa eläkevastuilleen luottovakuutus vakuutusyhtiö FPG:stä (Försäkringsbolaget Pensionsgaranti). Koska FPG edellyttää yrityksiltä riittävää luottokelpoisuutta, on kirjanpidollisiin varauksiin perustuvia järjestelyjä lähinnä suurilla ja keskisuurilla yrityksillä. PRI (Pensionsregistreringsinstitutet) on hallinnollinen yksikkö, joka hoitaa kirjanpidollisiin varauksiin perustuvien eläkejärjestelyjen eläkevastuiden laskennan ja rekisteröinnin sekä eläkkeiden maksamisen. Työnantaja korvaa maksetut eläkkeet PRI:lle. Rahoitus Sopimuseläkkeet ovat kokonaan työnantajan rahoittamia. SAF-LO -eläke on maksuperusteinen. Vanhuuseläkemaksu on 4 % ansiokaton alittavasta palkan osasta ja 12 % katon ylittävästä osasta vuonna Maksu nousee asteittain seuraavasti: 10 ELÄKETURVAKESKUS

11 Vuosi 7,5 IBB > 7,5 IBB ,9 % 4,0 % 4,1 % 4,3 % 4,5 % 6 % 12 % 18 % 24 % 30 % SAF-LO -eläkemaksun lisäksi työnantajalta peritään seuraavia maksuja: SAF-LO vakuutusmaksut 2009 SAF-LO - vanhuuseläkemaksu - maksuvapautusvakuutus TFA-työtapaturmavakuutus TGL-ryhmähenkivakuutus Työttömyysvakuutus AGS-sairausvakuutus 7,5 IBB >7,5 IBB 4,00 % 0,48 % 0,15 % 0,30 % 0,00 % 1,32 % 12,00 % 0,48 % 0,15 % 0,00 % Yhteensä 6,25 % 12,63 % ITP-lisäeläkejärjestelmä muuttui kokonaan maksuperusteiseksi vuonna Uudistus koskee vuonna 1979 ja sen jälkeen syntyneitä. Tätä ennen syntyneillä ITP-eläke määräytyy etuusperusteisesti, ja sitä täydentää maksuperusteinen ITPK-eläke (ITP-Komplettering). Uudessa järjestelmässä (ITP1) vanhuuseläkemaksu on 4,5 % palkasta 7,5 tuloperusmäärään asti ja 30 % palkasta tämän ylittävästä osasta. Vanhassa järjestelmässä (ITP2) eläkemaksu määrätään yksilöllisesti vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaan ja se vaihtelee vakuutetun tuloista, iästä ja vakuutushistoriasta riippuen. Maksu nousee 28 vuotta täyttäneillä, jolloin syntyy oikeus vanhuus- ja perheeläkkeeseen ja niillä, joiden tulot ylittävät lakisääteisen ansiokaton. Maksu on tavallisesti 5 20 % palkasta. ITPK-maksu on 2 % palkasta. Uuden ITP-järjestelmän maksut vuonna 2008 ITP1 7,5 IBB >7,5 IBB - vanhuuseläkemaksu - maksuvapautusvakuutus - sairausvakuutus TFA-työtapaturmavakuutus TGL-ryhmähenkivakuutus TRR, Työttömyysvakuutus 4,5 % 0,06 % 0,24 % 0,01 % 0,2 % 0,30 % 30,0 % 2,20 % 1,00 % 0,01 % 0,00 % 0,30 % Yhteensä 5,31 % 33,51 % ELÄKETURVAKESKUS 11

12 Vanhan ITP-järjestelmän maksut vuonna 2008 ITP2 ITP TGL-ryhmähenkivakuutus TFA-työtapaturmavakuutus TRR,Työttömyysvakuutus n. 11,00 %* n. 0,20 % 0,01 % 0,30 % Yhteensä 11,5 * arvio Eläkeikä Sopimuseläkejärjestelmien vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 55 vuoden iästä. SAF-LO -järjestelmässä vanhuuseläke karttuu 21 ikävuodesta alkaen ja ITP:ssä 25 ikävuodesta alkaen. Vanhassa ITP-järjestelmässä alaikäraja oli 28 vuotta. Eläkkeen voi ottaa vähintään viiden vuoden määräajaksi. Eläkkeen määräytyminen SAF-LO-, ITP1- ja ITPK-järjestelmässä eläke määräytyy kertyneiden vakuutusmaksujen ja niille saadun tuoton mukaan. Työntekijä voi itse valita vakuutusmaksujen sijoituskohteen. Vanhassa ITP-järjestelmässä eläke määräytyy etuusperusteisesti ansiotasosta riippuen ja täyden vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää 30 vakuutusvuotta. Sopimus Kattavuus DB* / DC** Etuus / maksu SAF-LO ITP2 + ITPK ITP1 (uusi) Yksityisen sektorin työntekijät 21-vuotiaasta Yksityisen sektorin toimihenkilöt 28-vuotiaasta Yksityisen sektorin toimihenkilöt 25-vuotiaasta DC DB DC DC 4 % palkasta < 7,5 IBB 12 % palkasta > 7,5 IBB 10 % perusteesta < 7,5 IBB 65 % perusteesta 7,5 20 IBB 32,5 % perusteesta IBB 2 % palkasta 4,5 % palkasta < 7,5 IBB 30 % palkasta > 7,5 IBB KAP-KL Kuntatyöntekijät 28-vuotiaasta DB 55 % perusteesta 7,5 20 IBB 27,5 % perusteesta IBB Kuntatyöntekijät 21-vuotiaasta DC 4,0 4,5 % palkasta (v kaikilla 4,5 %) PA 03 Valtion työntekijät 28- DB 60 % perusteesta 7,5 20 IBB vuotiaasta 30 % perusteesta IBB Valtion työntekijät 23- DC 2,5 % palkasta vuotiaasta DC, Kåpan 2,0 % palkasta Tjänste * Etuusperusteinen ** Maksuperusteinen Järjestelmistä maksetaan lakisääteistä sairauspäivärahaa, sairaus- ja aktivointikorvausta täydentäviä etuuksia (sjukpension). SAF-LO-järjestelmässä työkyvyttömyyseläke on osa AGS-sairausvakuutusta. Maksuperusteisissa SAF-LO:ssa, uudessa ITP-järjestelmässä ja ITPK:ssa osan vakuutusmaksusta voi halutessaan käyttää määräaikaiseen perhe-eläkevakuutukseen tai vakuutuk- 12 ELÄKETURVAKESKUS

13 sen voi järjestää ns. takaisinmaksusuojana (återbetalningsskydd), jossa kertynyt eläkepääoma maksetaan kuolemantapauksessa perheelle. Vakuutetun oma vanhuuseläke jää vastaavasti pienemmäksi. Etuusperusteisessa vanhassa ITP-järjestelmässä perhe-eläke lasketaan 7,5 -kertaisen tuloperusmäärän ylittävästä palkan osasta. Vakuutetulla on mahdollisuus luopua perhe-eläkeoikeudestaan ja siirtää vastaava eläkemaksun osuus osaksi maksuperusteista ITPK-eläkettä. Indeksiturva Takuueläke Takuueläkkeitä sekä sairaus- ja aktivointikorvauksia tarkistetaan hintojen kehityksen mukaan. Työeläke Maksussa olevia ansioeläkkeitä ja vanhan järjestelmän lisäeläkkeitä (ATP) tarkistetaan ns. sopeutusindeksillä (följsamhetsindex). Sopeutusindeksi lasketaan tuloindeksin (inkomstindex) vuosimuutoksen perusteella niin, että muutoksesta vähennetään oletettu 1,6 %:n reaalipalkkakehitys, ns. sopeutustaso. Sopeutustasoa käytetään eläkkeitä määrättäessä käytettävää jakolukua laskettaessa. Sopeutustasoa eli 1,6 % vastaava osuus on annettu koko eläkeajan osalta etukäteen korottamaan lähtöeläkkeen tasoa. Sen jälkeen eläkettä tarkistetaan vuosittain sopeutusindeksillä. Tuloindeksi lasketaan niin, että hintaindeksin muutokseen lisätään kolmen tarkistusvuotta edeltävän vuoden reaalitulojen muutoksen keskiarvo. Indeksi lasketaan alle 65-vuotiaiden vakuutettujen eläkkeen perusteena olevien keskitulojen muutoksen perusteella. Tuloista on vähennetty työntekijän eläkemaksu. Myös ansaintakaton ylittävät tulot otetaan indeksiä laskettaessa huomioon. Tuloihin sisältyvät myös eläkettä kerryttävät sosiaalivakuutusetuudet. Hintaindeksin muutos lasketaan kahden tarkistusvuotta edeltävän vuoden kesäkuun pistelukujen perusteella. Tasapainoindeksi (balansindex), ns. jarru, korvaa tuloindeksin, mikäli ansaintaeläkejärjestelmä ei ole taloudellisesti tasapainossa. Tasapainoindeksin määrittämiseksi lasketaan kunakin vuonna ansaintaeläkejärjestelmän tulojen ja menojen suhteen osoittava tasapainoluku. Järjestelmän tulot muodostuvat eläkemaksutuloista ja puskurirahastoista. Menot muodostuvat puolestaan karttuneista eläkeoikeuksista ja maksussa olevista eläkkeistä (vastuuvelka). Jos tasapainoluku on alle yksi, ei eläkkeiden tarkistuksessa käytetä tuloindeksiä vaan tasapainoindeksiä, joka saadaan, kun tuloindeksi kerrotaan tasapainoluvulla. Vuonna 2007 järjestelmän tulot ylittivät menot 0,26 %. Vuoden 2007 laskelmat vaikuttavat vuoden 2009 eläkkeiden tarkistuksiin. Ansaintaeläkejärjestelmän tasapainoluku , milj. SEK Puskurirahastot Maksutulo Tulot yht Vastuuvelka ylijäämä Tasapainoluku 1,0026 1,0149 1,0044 1,0014 1,0097 1,0105 1,03 ELÄKETURVAKESKUS 13

14 Etuusperusteisessa ITP -sopimuseläkejärjestelmässä ei ole sitouduttu eläkkeiden tarkistuksiin. Käytännössä indeksikorotukset on kuitenkin tehty vuosittain sekä vapaakirjoihin että maksussa oleviin eläkkeisiin, ja ne ovat vastanneet inflaation kehitystä. Verotus Lakisääteiset eläkkeet ovat muiden tulojen tavoin veronalaista tuloa. Työnantaja ja työntekijä voivat vähentää sosiaalivakuutusmaksut verotuksessa. Sopimuseläkkeiden vakuutusmaksut ovat määrätyin rajoituksin verovähennyskelpoisia työnantajalle. Vakuutusmaksuja ei lueta työntekijän verotettavaksi tuloksi. Maksussa olevat eläkkeet ovat veronalaista tuloa. Sen sijaan TGL-henkivakuutuksista ei peritä veroa. 14 ELÄKETURVAKESKUS