RUOTSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RUOTSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ"

Transkriptio

1 RUOTSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Mika Vidlund

2 Ruotsin eläkejärjestelmä Päivitetty: tammikuu 2009 Lisätietoja: Mika Vidlund puh kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUS Puhelin Faksi (09) Pensionsskyddscentralen PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Tfn Fax (09) Finnish Centre for Pensions FI Eläketurvakeskus Finland Tel , Fax

3 Ruotsin eläkejärjestelmä 1 Eläkejärjestelmän rakenne Asumisperusteinen takuueläke (garantipension). Palkansaajat ja yrittäjät kattavat työeläke, joka jakaantuu kahteen osaan: ansioeläkkeeseen (inkomstpension) ja rahastoeläkkeeseen (premiepension). Työeläke määräytyy maksuperusteisesti. Vanhan eläkejärjestelmän etuusperusteinen lisäeläke (ent. ATP) on osittain voimassa vielä siirtymäkauden ajan. Eläke määräytyy osittain vanhojen ja osittain uusien sääntöjen mukaan vuosina syntyneille. Vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneiden eläke määräytyy kokonaan uuden lainsäädännön mukaan. Lakisääteisestä eläkejärjestelmästä maksetaan lisäksi perhe-eläkkeitä. Työkyvyttömyyseläkkeet maksetaan sairausvakuutusjärjestelmästä. Lakisääteisten eläkkeiden lisäksi Ruotsissa on erittäin kattavat työmarkkinasopimuksiin perustuvat lisäeläkejärjestelmät sekä julkisen että yksityisen sektorin palkansaajille. Sopimuseläkejärjestelmään kuuluminen on pakollista kaikille, jotka työskentelevät alalla, jota sopimus koskee. Lisäeläkejärjestelmät kattavat yli 90 % palkansaajista. Kuvio 1. Ruotsin eläkejärjestelmän kokonaiseläketurvan rakenne Hallinto Sosiaalivakuutuksen ylin valvonta sosiaaliministeriöllä (Socialdepartementet). Vakuutuskassa (Försäkringskassa) hallinnoi takuu- ja ansaintaeläkkeitä sekä muita sosiaalivakuutusetuuksia. Myös rahastoeläkkeiden maksu tapahtuu Vakuutuskassan kautta. Valuuttakurssi: 1 SEK = 0,093 euroa (keskikurssi joulukuu 2008) ELÄKETURVAKESKUS 3

4 Rahastoeläkkeitä hallinnoi Rahastoeläkeviranomainen (Premiepensionsmyndigheten, PPM), joka välittää maksut vakuutetun valitsemiin rahastoihin. Vakuutetulla on valittavanaan noin 90 rahastoyhtiötä ja lähes 800 rahastoa. Vakuutettu voi valita korkeintaan viisi eri rahastoa. Rahastoja voi vaihtaa maksutta. Mikäli vakuutettu ei tee valintaa, rahastoeläkevarat sijoitetaan valtiollisen Sjunde AP-fondenin hoitamaan Premiesparfondeniin. Valtiokonttori (Riksgäldskontoret) hoitaa vakuutusmaksuja niin kauan (noin 18 kuukautta), kunnes kunkin vuoden rahastoeläkeoikeus on vakuutuskassassa määritelty ja varat voidaan edelleen sijoittaa vakuutettujen valitsemille rahastoeläketileille. Valtio maksaa varoille korkoa kyseiseltä ajalta. Verovirasto (Skatteverket) kerää eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut verotuksen yhteydessä. Vanhuuseläkemaksut ohjataan Ruotsin eläkepuskurirahastoon, ns. yleiseen eläkerahastoon (AP-fonden), jonka varat on varattu ainoastaan tuloperusteisen vanhuuseläkkeen rahoittamiseen. Puskurirahaston muodostaa viisi hallinnollisesti erillistä rahastoa: ja 6. AP-rahasto. Vanhuuseläkemaksut ohjautuvat näistä kuitenkin vain neljään ensimmäiseen rahastoon. Kukin rahasto saa neljänneksen vanhuuseläkemaksutulosta ja osallistuu vastaavasti vanhuuseläkemenojen rahoittamiseen. Rahastoeläkkeitä hallinnoiva valtiollinen Sjunde AP-rahasto ei ole osa puskurirahastoa. Rahoitus Takuueläke rahoitetaan verovaroin. Vanhuuseläkejärjestelmän ansioeläke perustuu jakojärjestelmärahoitukseen. Rahastoeläke perustuu täyteen rahastointiin. Eläkkeet rahoitetaan työntekijä- ja työnantajamaksuin. Työntekijöiltä peritään ainoastaan yleistä eläkemaksua (allmän pensionsavgift). Maksu on 7 % palkasta ja se peritään ansiokaton alittavasta palkan osasta. Työnantajan maksu peritään koko palkasta. Lisäksi valtio maksaa eläkkeet sellaisilta ajoilta, joilta karttuu eläkettä laskennallisten tulojen mukaan (esim. lastenhoitoajalta). Työnantajalta ja yrittäjältä perittävät lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Sosiaalivakuutusmaksut Työnantaja, % Yrittäjä, % Vanhuuseläkemaksu Perhe-eläkemaksu Sairausvakuutusmaksu Vanhempainvakuutusmaksu Työtapaturmamaksu Työmarkkinamaksu Yleinen palkkamaksu 10,21 1,70 6,71 2,20 0,68 2,43 7,49 10,21 1,70 6,93* 2,20 0,68 0,50 7,49 Yhteensä 31,42 29,71 * Karenssipäiviä 0. Maksu on 6,89 %, jos karenssipäiviä on 3; jos karenssipäiviä on 30, maksu on 6,11 %. Ansiokatto Ansiokatto on kruunua (n ) vuonna 2009 (8,07 kertaa tuloperusmäärä). Ansiokaton ylittävästä palkan osasta perittävä työnantajamaksu siirretään valtion varoihin. 4 ELÄKETURVAKESKUS

5 Perusmäärät Sosiaalivakuutusmaksut ja -etuudet määräytyvät suhteessa perusmääriin. Käytössä on kolme perusmäärää. Hintaperusmäärää (prisbasbeloppet, PBB) tarkistetaan vuosittain yleensä kuluttajahintojen kehityksen mukaan. Vuosina ei koko kuluttajahintojen muutosta kuitenkaan otettu huomioon maksussa olevien eläkkeiden tarkistuksessa. Tämän vuoksi otettiin käyttöön myös korotettu hintaperusmäärä (det förhöjda prisbasbeloppet). Sitä tarkistettiin koko kuluttajahintojen muutoksella myös vuosina Vuonna 2009 hintaperusmäärä on kruunua ja korotettu hintaperusmäärä kruunua. Vuonna 2001 otettiin käyttöön tuloperusmäärä (inkomstbasbeloppet, IBB), jota käytetään tuloperusteisen vanhuuseläkkeen perusteena olevien tulojen määräytymisessä. Tuloperusmäärää tarkistetaan palkkojen kehitystä seuraavalla tuloindeksillä (inkomstindex). Tuloiksi lasketaan myös veronalaiset sosiaalivakuutusetuudet, kuten sairausajan päiväraha, vanhempainraha ja työttömyyspäiväraha. Tuloperusmäärä on kruunua vuonna Eläkeikä Takuueläke: 65 Työeläke: joustava eläkeikä 61 ikävuodesta alkaen. Vanhassa työeläkejärjestelmässä ennen 65 vuoden ikää otettuun eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys (0,5 %/kk) ja 65 vuoden iän jälkeen lykättyyn eläkkeeseen lykkäyskorotus (0,7%/kk). Vanhuuseläke Takuueläke Täysi takuueläke karttuu 40 vuodessa ja oikeus vanhuuseläkkeeseen edellyttää 3 vuoden asumisaikaa. Vakuutusaika lasketaan pääsääntöisesti 25 ikävuoden täyttämisestä. Jos täyttä 40 vuoden asumisaikaa ei ole, vähennetään eläkkeestä 1/40 jokaista puuttuvaa vuotta kohden. Takuueläke on työeläkevähenteinen. Takuueläkettä määrättäessä työeläke lasketaan ansaintaeläkkeen sääntöjen mukaan. Rahastoeläkkeestä johtuvia yksilöllisiä eroja eläkkeen määrässä ei oteta huomioon. Työmarkkinasopimuksiin perustuvat ja muut yksityiset eläkkeet eivät vähennä takuueläkettä. Täysi takuueläke on naimisissa olevalle kruunua (n. 630 ) (1,9 hintaperusmäärää) ja naimattomalle eläkkeensaajalle kruunua (n. 710 ) (2,13 hintaperusmäärää) kuukaudessa vuonna Takuueläkettä ei makseta, jos työeläke vuonna 2009 ylittää naimattomalla eläkkeensaajalla kruunua (n ) (3,07 hintaperusmäärää) ja naimisissa olevalla kruunua (n ) (2,72 hintaperusmäärää). Eläkkeensaajalle voidaan maksaa eläkeläisten asumislisää (bostadstillägg till pensionärer, BTP) tuloista ja asumiskustannuksista riippuen. Lisäksi voidaan myöntää erityistä eläkelisää (särskilt pensionstillägg) vuonna 1953 tai sitä ennen syntyneelle vanhemmalle, joka on ollut poissa ansiotyöstä sairaan tai vammaisen lapsensa hoidon vuoksi vähintään kuusi vuotta. ELÄKETURVAKESKUS 5

6 Työeläke Työeläkejärjestelmän vanhuuseläke perustuu prosentuaalisesti kiinteään maksuun, joka on 18,5 % eläkkeen perusteena olevista tuloista. Maksusta kertyy ansioeläkettä 16 prosenttiyksikköä ja 2,5 prosenttiyksikköä siirretään vakuutettujen valitsemiin rahastoihin rahastoeläkettä varten. Osittaista rahastoeläkemaksua on peritty jo vuodesta 1995 alkaen, mutta vuodesta 1999 eläkettä on kertynyt 2,5 prosentin maksun mukaan. Molemmat eläkkeet voi ottaa täytenä tai osaeläkkeenä, joka on ¾, ½ tai ¼ täydestä eläkkeestä. Ansio- ja rahastoeläke voidaan ottaa myös eri aikaan. Eläkepalkkakatto Eläkkeen perusteena olevia tuloja (pensionsgrundande inkomst, PGI) määrättäessä bruttotuloista vähennetään työntekijän eläkemaksu. Eläkkeen perusteena olevien tulojen yläraja (7,5 tuloperusmäärää) on kruunua (n /kk) vuonna Jos työntekijän bruttovuositulot ovat alle 42,3 prosenttia hintaperusmäärästä ( kruunua), ei eläkettä kerry. Varsinaisten ansiotulojen lisäksi sosiaalivakuutuksesta maksettavista veronalaisista etuuksista (esim. sairauspäiväraha, vanhempainraha, työttömyyskorvaus) kertyy työeläkettä. Eläkettä kertyy myös joiltakin sellaisilta ajoilta, joilta vakuutetulla ei ole edellä mainittuja tuloja. Eläkkeen perusteena ovat tällöin laskennalliset tulot (ns. pensionsgrundande belopp, PGB). Tällaista eläkettä kerryttävää aikaa ovat sairaus- ja aktivointikorvauksen maksuaika, opiskeluaika, asevelvollisuusaika ja lastenhoitoaika neljältä ensimmäiseltä vuodelta. Edellytyksenä on, että tulot ovat olleet vähintään kaksi tuloperusmäärää vuodessa viiden vuoden ajalta ennen kuin vakuutettu täyttä 70 vuotta. Ansioeläke Ansioeläkejärjestelmän laskennallista eläkepääomaa tarkistetaan vuosittain tuloindeksillä ja ikäluokan kuolleisuudesta määräytyvällä ns. periytyneellä tuotolla (arvsvinst) ja vähennetään hallintokuluilla. Eläkkeelle siirryttäessä koko kertynyt eläkepääoma muutetaan eläkkeeksi jakamalla se määrätyllä jakoluvulla. Jakoluku on sama kaikille samana vuonna syntyneille. Jakoluvun suuruuteen vaikuttaa keskimääräinen jäljellä oleva elinaika ja eläkkeelläoloajan oletettu kiinteä 1,6 %:n reaalitulokehitys (ns. sopeutustaso). Eliniän piteneminen nostaa jakolukua ja pienentää maksettavaa eläkettä. Toisaalta sopeutustaso pienentää jakolukua. Rahastoeläke Rahastoeläke määräytyy kertyneiden vakuutusmaksujen ja niille saadun tuoton mukaan. Eläkepääomaa pienentävät hallintokulut. PPM:n hallintokustannusten lisäksi rahastoyhtiöt perivät asiakkailtaan hoitokuluja. Nämä vaihtelevat rahastoittain ja rahastotyypeittäin. Pääoma muutetaan eläkkeeksi vakuutusperiaatteiden mukaisesti 2, miehille ja naisille kuitenkin samoilla ehdoilla. Rahat voidaan pitää rahastoissa myös eläkeaikana. Kuukausittain nostettavan eläkkeen määrä vaihtelee silloin sijoitusten tuoton mukaan. Toinen vaihtoehto on vaihtaa kertynyt pääoma PPM:n tarjoamaan ja takaamaan perinteiseen elinkorkovakuutukseen, jolloin kuukausittain maksettava määrä on kiinteä. Perhe-eläke voidaan valita vain, kun rahastoeläkkeen nostamista haetaan ensimmäistä kertaa. Mikäli kuolemantapaus tapahtuu ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä, jaetaan vakuutetun rahastoeläkevarat muiden eläkesäästäjien kesken (ns. periytynyt tuotto, arvsvinst). Vakuutettu voi kuitenkin siirtää kertyneen rahastoeläkemaksun vuosittain puolisolle. Puolisolle siirrettävää kertynyttä eläkemaksua vähennetään 8 %. 2 Eri jakoluku kuin ansioeläkkeessä 6 ELÄKETURVAKESKUS

7 Lisäeläke Lisäeläkettä (tilläggspension) maksetaan vuosina syntyneille, jotka saavat eläkkeensä osittain vanhojen (ATP-)sääntöjen mukaan. Vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneiden eläke määräytyy kokonaan maksuperusteisesti edellä kuvatun mukaisesti. Lisäeläke on etuusperusteinen ja eläke karttuu eläkepisteinä. Oikeus lisäeläkkeeseen edellyttää, että vakuutetulle on karttunut eläkepisteitä vähintään kolmelta vuodelta. Täyden eläkkeen saamiseksi eläkepistevuosia tulee olla 30. Jokainen puuttuva vuosi pienentää eläkettä 1/30. Eläkepiste (pensionspoäng) määräytyy seuraavasti: Eläkkeen perusteena olevat tulot (PGI) korotettu hintaperusmäärä Korotettu hintaperusmäärä Vanhuuseläke on 60 prosenttia 15 parhaan työvuoden keskimääräisestä eläkkeen perusteena olevasta tulosta. Eläkkeen perusteena oleva tulo on eläketapahtumavuoden hintaperusmäärä kerrottuna 15 parhaan vuoden eläkepisteiden keskiarvolla. Jos eläkepisteitä on lyhyemmältä ajalta kuin 15 vuodelta, lasketaan eläke kaikkien näiden vuosien eläkepisteiden keskiarvon mukaan. Eläke voidaan 61 vuoden iästä alkaen ottaa osittaisena samoin kuin edellä. Lisäeläkkeeseen maksettava täysi ns. kansaneläkeosa on naimattomalle 96 % hintaperusmäärästä (PBB) ja naimisissa olevalle 78,5 % hintaperusmäärästä. Naimisissa olevan lisäeläke määräytyy seuraavasti: (60 % x PBB x eläkepisteiden keskiarvo x ansaitut vuodet) + (78,5 % x PBB x ansaitut vuodet) Työkyvyttömyyseläke Aktivointikorvausta (aktivitetsersättning) maksetaan vuotiaalle, jonka työkyky on sairauden tai muun ruumiillisen tai henkisen suorituskyvyn heikkenemisen vuoksi alentunut ja työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan. Aktivointikorvaus myönnetään aina määräajaksi, joka voi olla enintään kolme vuotta. Sairauskorvaus (sjukersättning) myönnetään 30 vuotta täyttäneelle, jonka työkyky on pysyvästi alentunut. Sairaus- ja aktivointikorvaus voidaan myöntää ¼, ½, ¾ ja täyden työkyvyttömyyden perusteella. Työkyvyttömyysastetta arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun kyky hankkia toimeentulo millä tahansa työllä. Sairaus- ja aktivointikorvaus jakautuu takuuosaan ja ansiosidonnaiseen osaan. Takuukorvauksen määrä riippuu siitä, kuinka monta vuotta henkilö on asunut Ruotsissa. Vähimmäisasumisaika on 3 vuotta ja täyden takuukorvauksen saamiseksi tulee asumisaikaa ns. tuleva aika mukaan lukien olla 40 vuotta. Ansiosidonnaisessa osassa ei ole tulevaa aikaa, koska vakuutusaika ei vaikuta ansiosidonnaisen osan suuruuteen. ELÄKETURVAKESKUS 7

8 Jos työkyky on alentunut ¾, on eläke vastaava määrä täydestä eläkkeestä. Jos työkyky on alentunut vähemmän kuin ¾, mutta vähintään ½, on eläke puolet täydestä eläkkeestä. Jos työkyky on alentunut vähemmän kuin puolet on eläke neljänneksen täydestä. Täysi takuuosa 30 vuotta täyttäneille on 2,4 kertaa hintaperusmäärä eli kruunua (n. 800 ) kuukaudessa vuonna Alle 30-vuotiaille myönnettävän takuuosan täysi määrä riippuu vakuutetun iästä. Se on 2,10 kertaa hintaperusmäärä alle 21-vuotiaille nousten 0,05- kertaisella hintaperusmäärällä joka toinen vuosi 30 ikävuoteen asti. Ansiosidonnainen osa on 64 % etuuden perusteena olevasta ansiotulosta. Vakuutusaika ei vaikuta ansiosidonnaisen osan suuruuteen. Ansiosidonnaisen osan saaminen edellyttää, että vakuutetulla on eläkkeeseen oikeuttavia tuloja ainakin yhtenä työkyvyttömyyttä edeltävänä valintavuotena. Etuuden perusteena oleva ansiotulo määrätään ennen vakuutustapahtumavuotta olleiden viimeisten vuosien eli valintavuosien (ramtid) ansiotulojen perusteella. Valintavuosien määrä riippuu vakuutetun iästä vakuutustapahtumahetkellä. Valintavuosia otetaan huomioon seuraavasti: 53 vuotta tai vanhempi vuotta vuotta 46 vuotta tai nuorempi 5 valintavuotta 6 valintavuotta 7 valintavuotta 8 valintavuotta Perhe-eläke Valintavuosista valitaan pääsääntöisesti kolmen ansiotasoltaan parhaan vuoden ansiot, joista lasketaan keskimääräinen vuosiansio (antagandeinkomsten). Tulojen ylärajana on 7,5 kertaa hintaperusmäärä. Aktivointikorvaus voidaan määrätä kolmen parhaan vuoden sijasta kahden parhaan vuoden keskiansioista, jos se on vakuutetulle edullisempaa. Valintavuosia on tällöin kuitenkin vain kolme. Sairaus- ja aktivointikorvauksen saajalle voidaan maksaa eläkeläisten asumislisää. Sairausja aktivointikorvauksen saajalla voi olla oikeus myös vammaiskorvaukseen (handikappersättning). Sairaus- tai aktivointikorvausta saavalla henkilöllä on mahdollisuus tehdä työtä menettämättä oikeuttaan korvaukseen enintään 24 kuukauden ajan tai myönnetyn korvausajan loppuun asti (lepäävä sairaus- tai aktivointikorvaus). Leskelle eläkettä voidaan maksaa alkueläkkeenä (omställningspension) ja jatkettuna alkueläkkeenä (förlängd omställningspension). Lapselle maksetaan lapseneläkettä (barnpension). Lapselle maksetaan vähimmäisturvana erityistä perhe-eläketukea (efterlevandestöd till barn). Leskeneläkettä voidaan maksaa alle 65-vuotiaalle nais- tai miesleskelle, joka oli edunjättäjän kanssa avio- tai avoliitossa tämän kuollessa. Avioliittoon rinnastetaan myös rekisteröity parisuhde. Avoliitossa olleelta edellytetään, että hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa, tai että hän odotti lasta edunjättäjän kuollessa. Eläke voidaan myöntää myös, jos avopuoliso on aikaisemmin ollut naimisissa edunjättäjän kanssa. 8 ELÄKETURVAKESKUS

9 Eläkkeen määräytyminen Leskeneläke maksetaan riippumatta siitä, kuinka kauan avioliitto oli kestänyt, jos leskellä on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi. Muussa tapauksessa avioliiton edellytetään jatkuneen vähintään viisi vuotta. Leskelle myönnettävää alkueläkettä maksetaan 12 kuukauden ajan. Leskelle, joka huoltaa alle 18-vuotiasta lasta maksetaan tämän jälkeen jatkettua alkueläkettä vuoden ajan. Jatkettua alkueläkettä maksetaan kuitenkin niin kauan, kunnes nuorin lapsista täyttää 12 vuotta. Lesken alkueläkkeen maksaminen voi päättyä ennen vuoden määräaikaa, jos leski täyttää 65 vuotta kyseisenä ajanjaksona. Jatkettu alkueläke puolestaan lakkaa, jos leski solmii uuden avioliiton (myös avoliitto voi tietyn ehdoin lopettaa eläkkeen maksamisen) tai ei toimi enää lapsen huoltajana tai täyttää 65 vuotta. Lapseneläkkeeseen ja lapselle maksettavaan perhe-eläketukeen on oikeus alle 18- vuotiaalla lapsella, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat kuolleet. Jos lapsi on 18 vuotta täyttäessään peruskoulussa tai lukiossa, jatketaan eläkkeen tai tuen maksamista koulunkäynnin loppuun asti, korkeintaan kuitenkin sen vuoden kesäkuun loppuun, jonka aikana lapsi täyttää 20 vuotta. Lapselle maksettava perhe-eläketuki voidaan myöntää ilman edunjättäjän vakuutusaikaedellytystä. Edellytyksenä on, että lapsi asuu Ruotsissa. Takuueläkkeenä myönnettävä alkueläke ja jatkettu alkueläke on 2,13 hintaperusmäärää. Täysi eläke on kruunua (n. 710 ) kuukaudessa vuonna Tuloperusteinen alkueläke vähentää takuueläkkeenä myönnettävää alkueläkettä täysimääräisesti. Jos oikeutta täyteen eläkkeeseen ei edunjättäjän asumis- tai työskentelykausien perusteella ole, pienennetään eläkettä 1/40 jokaisesta puuttuvasta vuodesta. Eläkkeen myöntäminen koko tulevan ajan osalta edellyttää, että vakuutettu on asunut Ruotsissa vähintään neljä viidesosaa 16 ikävuoden täyttämisen ja eläketapahtumaa edeltävän vuoden välisestä ajasta. Jos asumisaikaa on vähemmän, otetaan tulevasta ajasta huomioon sama suhteellinen osuus kuin todellinen asumisaika ennen eläketapahtumaa on siitä ajasta, joka vaadittaisiin koko tulevan ajan hyväksi lukemiseen. Mikäli edunjättäjällä oli kuollessaan oikeus tuloperusteiseen vanhuuseläkkeeseen, on alkueläkkeen määrä 55 % edunjättäjän vanhuuseläkkeestä tai oletetusta vanhuuseläkkeestä. Huomioon otetaan eläketapahtumavuoden ja 64 ikävuoden välinen aika (tuleva aika), mikäli edunjättäjälle oli karttunut eläkettä vähintään kolme vuotta viiden viimeisimmän vuoden aikana. Tulevan ajan eläke lasketaan kolmen eläkkeen perusteena olevan vuositulon keskiarvona. Keskiarvoa laskettaessa jätetään pois tulotasoltaan korkein ja matalin vuosi. Lapseneläke on yhdelle alle 12-vuotiaalle lapselle 35 % ja seuraaville lapsille 25 % perheeläkkeen perusteesta. Kun nuorin lapsista täyttää 12 vuotta maksetaan yhdelle lapselle 30 % ja seuraaville 20 % perusteesta. Täysorvolle eläke on iästä riippumatta 35 % ja seuraaville 25 % molempien edunjättäjien vanhuuseläkkeiden perusteesta. Lasten eläkkeet lasketaan yhteen ja jaetaan tasan lasten kesken. Lapsille maksettava perhe-eläke voi yhteensä olla enintään perhe-eläkkeen määräytymisperusteen suuruinen. Lapsille maksettava eläke voi yhteensä olla enintään 80 % perusteesta, mikäli lapseneläkkeen lisäksi maksetaan leskeneläkettä. Lapseneläkkeen takuuosana myönnettävä perhe-eläketuki on 40 % hintaperusmäärästä eli kruunua (n. 130 ) kuukaudessa vuonna Eläke myönnetään siltä osin kuin tuloperusteinen lapseneläke on pienempi kuin myönnettävä perhe-eläketuki. Täysorvolle eläke maksetaan molempien vanhempien jälkeen. ELÄKETURVAKESKUS 9

10 Sopimuseläkkeet Sopimusjärjestelmistä maksetaan lakisääteisiä eläkkeitä täydentäviä lisäeläkkeitä (sekä muuta täydentävää sosiaaliturvaa) ja sopimuseläkkeet kattavat myös lakisääteisen järjestelmän eläkepalkkakaton ylittävät tulot. Ruotsin neljä suurinta lisäeläkejärjestelmää ovat yksityisen sektorin toimihenkilöiden lisäeläkejärjestelmä ITP (industrins och handelns tillägspension för tjänstemän) ja sopimuseläkejärjestelmä SAF-LO (Avtalspension SAF-LO) sekä julkisen sektorin PA-03 Tjänstepension ja kuntien KAP-KL -sopimuseläkejärjestelmä, jotka kattavat noin 80 % palkansaajista. Viime vuosina eläkejärjestelmiä on muutettu entistä enemmän maksuperusteisiksi. Esimerkiksi ITP-eläke muutettiin kokonaan maksuperusteiseksi vuonna Valtion ja kuntien sopimuseläkejärjestelmissä eläke määräytyy osittain etuusperusteisesti ja osittain maksuperusteisesti. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin yksityisen sektorin ITP- ja SAF-LO - järjestelmiä. Hallinto Pakollisten lisäeläkkeiden hallinto on hajautettu yksityisille yhtiöille. Julkisella sektorilla valtion palkka- ja eläkelaitos (SPV, Statens Pensionsverk) sekä kunnallinen eläkelaitos (KPA) ovat keskeisiä hallintoviranomaisia. SAF-LO eläkejärjestelmässä työnantaja maksaa vakuutusmaksut Fora-yhtiölle, joka siirtää maksut edelleen kunkin työntekijän valitsemalle rahastonhoitajalle. Fora tekee sopimukset kunkin eläkevaroja hoitavan yhtiön kanssa ja lähettää vakuutetuille vuosittain tiedot kertyneestä eläkepääomasta. Mikäli vakuutettu ei tee valintaa, järjestetään eläkevakuutus AMF Pensionissa. ITP-eläkevakuutuksissa järjestelmän yleishallinto, järjestelmään liittyminen, neuvontapalvelut ja maksujen periminen kuuluu hallintoyhtiö Collectumille. Collectum hallinnoi myös ITPK:ta välittämällä maksut edelleen vakuutetun valitsemaan yhtiöön. Työnantaja voi järjestää ITP-eläkevakuutuksen myös eläkesäätiössä tai kirjanpidollisin varauksin FPG/PRI - järjestelmässä. Mikäli vakuutettu ei tee valintaa, järjestetään eläkevakuutus Alectassa. Jos ITP-eläke rahoitetaan kirjanpidollisiin varauksiin perustuen, tulee yrityksen ottaa eläkevastuilleen luottovakuutus vakuutusyhtiö FPG:stä (Försäkringsbolaget Pensionsgaranti). Koska FPG edellyttää yrityksiltä riittävää luottokelpoisuutta, on kirjanpidollisiin varauksiin perustuvia järjestelyjä lähinnä suurilla ja keskisuurilla yrityksillä. PRI (Pensionsregistreringsinstitutet) on hallinnollinen yksikkö, joka hoitaa kirjanpidollisiin varauksiin perustuvien eläkejärjestelyjen eläkevastuiden laskennan ja rekisteröinnin sekä eläkkeiden maksamisen. Työnantaja korvaa maksetut eläkkeet PRI:lle. Rahoitus Sopimuseläkkeet ovat kokonaan työnantajan rahoittamia. SAF-LO -eläke on maksuperusteinen. Vanhuuseläkemaksu on 4 % ansiokaton alittavasta palkan osasta ja 12 % katon ylittävästä osasta vuonna Maksu nousee asteittain seuraavasti: 10 ELÄKETURVAKESKUS

11 Vuosi 7,5 IBB > 7,5 IBB ,9 % 4,0 % 4,1 % 4,3 % 4,5 % 6 % 12 % 18 % 24 % 30 % SAF-LO -eläkemaksun lisäksi työnantajalta peritään seuraavia maksuja: SAF-LO vakuutusmaksut 2009 SAF-LO - vanhuuseläkemaksu - maksuvapautusvakuutus TFA-työtapaturmavakuutus TGL-ryhmähenkivakuutus Työttömyysvakuutus AGS-sairausvakuutus 7,5 IBB >7,5 IBB 4,00 % 0,48 % 0,15 % 0,30 % 0,00 % 1,32 % 12,00 % 0,48 % 0,15 % 0,00 % Yhteensä 6,25 % 12,63 % ITP-lisäeläkejärjestelmä muuttui kokonaan maksuperusteiseksi vuonna Uudistus koskee vuonna 1979 ja sen jälkeen syntyneitä. Tätä ennen syntyneillä ITP-eläke määräytyy etuusperusteisesti, ja sitä täydentää maksuperusteinen ITPK-eläke (ITP-Komplettering). Uudessa järjestelmässä (ITP1) vanhuuseläkemaksu on 4,5 % palkasta 7,5 tuloperusmäärään asti ja 30 % palkasta tämän ylittävästä osasta. Vanhassa järjestelmässä (ITP2) eläkemaksu määrätään yksilöllisesti vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaan ja se vaihtelee vakuutetun tuloista, iästä ja vakuutushistoriasta riippuen. Maksu nousee 28 vuotta täyttäneillä, jolloin syntyy oikeus vanhuus- ja perheeläkkeeseen ja niillä, joiden tulot ylittävät lakisääteisen ansiokaton. Maksu on tavallisesti 5 20 % palkasta. ITPK-maksu on 2 % palkasta. Uuden ITP-järjestelmän maksut vuonna 2008 ITP1 7,5 IBB >7,5 IBB - vanhuuseläkemaksu - maksuvapautusvakuutus - sairausvakuutus TFA-työtapaturmavakuutus TGL-ryhmähenkivakuutus TRR, Työttömyysvakuutus 4,5 % 0,06 % 0,24 % 0,01 % 0,2 % 0,30 % 30,0 % 2,20 % 1,00 % 0,01 % 0,00 % 0,30 % Yhteensä 5,31 % 33,51 % ELÄKETURVAKESKUS 11

12 Vanhan ITP-järjestelmän maksut vuonna 2008 ITP2 ITP TGL-ryhmähenkivakuutus TFA-työtapaturmavakuutus TRR,Työttömyysvakuutus n. 11,00 %* n. 0,20 % 0,01 % 0,30 % Yhteensä 11,5 * arvio Eläkeikä Sopimuseläkejärjestelmien vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 55 vuoden iästä. SAF-LO -järjestelmässä vanhuuseläke karttuu 21 ikävuodesta alkaen ja ITP:ssä 25 ikävuodesta alkaen. Vanhassa ITP-järjestelmässä alaikäraja oli 28 vuotta. Eläkkeen voi ottaa vähintään viiden vuoden määräajaksi. Eläkkeen määräytyminen SAF-LO-, ITP1- ja ITPK-järjestelmässä eläke määräytyy kertyneiden vakuutusmaksujen ja niille saadun tuoton mukaan. Työntekijä voi itse valita vakuutusmaksujen sijoituskohteen. Vanhassa ITP-järjestelmässä eläke määräytyy etuusperusteisesti ansiotasosta riippuen ja täyden vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää 30 vakuutusvuotta. Sopimus Kattavuus DB* / DC** Etuus / maksu SAF-LO ITP2 + ITPK ITP1 (uusi) Yksityisen sektorin työntekijät 21-vuotiaasta Yksityisen sektorin toimihenkilöt 28-vuotiaasta Yksityisen sektorin toimihenkilöt 25-vuotiaasta DC DB DC DC 4 % palkasta < 7,5 IBB 12 % palkasta > 7,5 IBB 10 % perusteesta < 7,5 IBB 65 % perusteesta 7,5 20 IBB 32,5 % perusteesta IBB 2 % palkasta 4,5 % palkasta < 7,5 IBB 30 % palkasta > 7,5 IBB KAP-KL Kuntatyöntekijät 28-vuotiaasta DB 55 % perusteesta 7,5 20 IBB 27,5 % perusteesta IBB Kuntatyöntekijät 21-vuotiaasta DC 4,0 4,5 % palkasta (v kaikilla 4,5 %) PA 03 Valtion työntekijät 28- DB 60 % perusteesta 7,5 20 IBB vuotiaasta 30 % perusteesta IBB Valtion työntekijät 23- DC 2,5 % palkasta vuotiaasta DC, Kåpan 2,0 % palkasta Tjänste * Etuusperusteinen ** Maksuperusteinen Järjestelmistä maksetaan lakisääteistä sairauspäivärahaa, sairaus- ja aktivointikorvausta täydentäviä etuuksia (sjukpension). SAF-LO-järjestelmässä työkyvyttömyyseläke on osa AGS-sairausvakuutusta. Maksuperusteisissa SAF-LO:ssa, uudessa ITP-järjestelmässä ja ITPK:ssa osan vakuutusmaksusta voi halutessaan käyttää määräaikaiseen perhe-eläkevakuutukseen tai vakuutuk- 12 ELÄKETURVAKESKUS

13 sen voi järjestää ns. takaisinmaksusuojana (återbetalningsskydd), jossa kertynyt eläkepääoma maksetaan kuolemantapauksessa perheelle. Vakuutetun oma vanhuuseläke jää vastaavasti pienemmäksi. Etuusperusteisessa vanhassa ITP-järjestelmässä perhe-eläke lasketaan 7,5 -kertaisen tuloperusmäärän ylittävästä palkan osasta. Vakuutetulla on mahdollisuus luopua perhe-eläkeoikeudestaan ja siirtää vastaava eläkemaksun osuus osaksi maksuperusteista ITPK-eläkettä. Indeksiturva Takuueläke Takuueläkkeitä sekä sairaus- ja aktivointikorvauksia tarkistetaan hintojen kehityksen mukaan. Työeläke Maksussa olevia ansioeläkkeitä ja vanhan järjestelmän lisäeläkkeitä (ATP) tarkistetaan ns. sopeutusindeksillä (följsamhetsindex). Sopeutusindeksi lasketaan tuloindeksin (inkomstindex) vuosimuutoksen perusteella niin, että muutoksesta vähennetään oletettu 1,6 %:n reaalipalkkakehitys, ns. sopeutustaso. Sopeutustasoa käytetään eläkkeitä määrättäessä käytettävää jakolukua laskettaessa. Sopeutustasoa eli 1,6 % vastaava osuus on annettu koko eläkeajan osalta etukäteen korottamaan lähtöeläkkeen tasoa. Sen jälkeen eläkettä tarkistetaan vuosittain sopeutusindeksillä. Tuloindeksi lasketaan niin, että hintaindeksin muutokseen lisätään kolmen tarkistusvuotta edeltävän vuoden reaalitulojen muutoksen keskiarvo. Indeksi lasketaan alle 65-vuotiaiden vakuutettujen eläkkeen perusteena olevien keskitulojen muutoksen perusteella. Tuloista on vähennetty työntekijän eläkemaksu. Myös ansaintakaton ylittävät tulot otetaan indeksiä laskettaessa huomioon. Tuloihin sisältyvät myös eläkettä kerryttävät sosiaalivakuutusetuudet. Hintaindeksin muutos lasketaan kahden tarkistusvuotta edeltävän vuoden kesäkuun pistelukujen perusteella. Tasapainoindeksi (balansindex), ns. jarru, korvaa tuloindeksin, mikäli ansaintaeläkejärjestelmä ei ole taloudellisesti tasapainossa. Tasapainoindeksin määrittämiseksi lasketaan kunakin vuonna ansaintaeläkejärjestelmän tulojen ja menojen suhteen osoittava tasapainoluku. Järjestelmän tulot muodostuvat eläkemaksutuloista ja puskurirahastoista. Menot muodostuvat puolestaan karttuneista eläkeoikeuksista ja maksussa olevista eläkkeistä (vastuuvelka). Jos tasapainoluku on alle yksi, ei eläkkeiden tarkistuksessa käytetä tuloindeksiä vaan tasapainoindeksiä, joka saadaan, kun tuloindeksi kerrotaan tasapainoluvulla. Vuonna 2007 järjestelmän tulot ylittivät menot 0,26 %. Vuoden 2007 laskelmat vaikuttavat vuoden 2009 eläkkeiden tarkistuksiin. Ansaintaeläkejärjestelmän tasapainoluku , milj. SEK Puskurirahastot Maksutulo Tulot yht Vastuuvelka ylijäämä Tasapainoluku 1,0026 1,0149 1,0044 1,0014 1,0097 1,0105 1,03 ELÄKETURVAKESKUS 13

14 Etuusperusteisessa ITP -sopimuseläkejärjestelmässä ei ole sitouduttu eläkkeiden tarkistuksiin. Käytännössä indeksikorotukset on kuitenkin tehty vuosittain sekä vapaakirjoihin että maksussa oleviin eläkkeisiin, ja ne ovat vastanneet inflaation kehitystä. Verotus Lakisääteiset eläkkeet ovat muiden tulojen tavoin veronalaista tuloa. Työnantaja ja työntekijä voivat vähentää sosiaalivakuutusmaksut verotuksessa. Sopimuseläkkeiden vakuutusmaksut ovat määrätyin rajoituksin verovähennyskelpoisia työnantajalle. Vakuutusmaksuja ei lueta työntekijän verotettavaksi tuloksi. Maksussa olevat eläkkeet ovat veronalaista tuloa. Sen sijaan TGL-henkivakuutuksista ei peritä veroa. 14 ELÄKETURVAKESKUS

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Espanja x Eläkkeitä tarkistetaan vuoden alussa tulevan vuoden kuluttajahintaindeksin

Espanja x Eläkkeitä tarkistetaan vuoden alussa tulevan vuoden kuluttajahintaindeksin MAKSUSSA OLEVIEN LAKISÄÄTEISTEN ELÄKKEIDEN TARKISTUS ERÄISSÄ MAISSA Alankomaat x Kansaneläkkeitä tarkistetaan tammi- ja heinäkuun alussa nettomääräisen vähimmäispalkan muutoksen. Alankomaissa ei ole lakisääteistä

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Elina Kirjalainen Romanian eläkejärjestelmä Tammikuu 2011 Lisätietoja: Elina Kirjalainen puh. 010 751 2160 e-mail: elina.kirjalainen@etk.fi kv-tiimi: Mika

Lisätiedot

LATVIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

LATVIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ LATVIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Elina Kirjalainen Latvian eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg, Antti Mielonen, Elina Kirjalainen

Lisätiedot

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen 1 Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg,

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

UNKARIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

UNKARIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ UNKARIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Elina Kirjalainen Unkarin eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Eläkesäätiöyhdistys ESY www.elakesaatioyhdistys.fi 1 Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Työnantajalla on mahdollisuus hoitaa johdon

Lisätiedot

NORJAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

NORJAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ NORJAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Mika Vidlund Norjan eläkejärjestelmä Päivitetty: joulukuu 2007 Lisätietoja: Mika Vidlund puh. 010 751 2614 e-mail: mika.vidlund@etk.fi kv-tiimi: Mika Vidlund,

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

SAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

SAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ SAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2010 Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg Saksan eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2010 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Eläkkeensaajana Espanjassa

Eläkkeensaajana Espanjassa Eläkkeensaajana Espanjassa Filippa Nikkinen Helmikuu 2010 Kelan Ulkomaan yksikkö Asiakkaitamme ovat: Ulkomailla asuvat eläkkeenhakijat ja saajat Ulkomaille muuttavat / ulkomailla asuvat vakuutetut lähetetyt

Lisätiedot

VIRON ELÄKEJÄRJESTELMÄ

VIRON ELÄKEJÄRJESTELMÄ VIRON ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2009 Elina Kirjalainen Viron eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Mikä on työeläke? Tämä julkaisu kertoo työeläkkeestä. Kun teet työtä ja saat palkkaa, sinulle kertyy työeläkettä. Ansaitset työeläkettä siis omalla työlläsi.

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Japanin eläkejärjestelmä (2012)

Japanin eläkejärjestelmä (2012) Japanin eläkejärjestelmä (2012) Yleistä Lakisääteinen eläketurva koostuu Japanissa kansaneläkejärjestelmästä ja palkansaajien työeläkejärjestelmästä. Valtion ja paikallishallinnon työntekijöillä sekä yksityiskoulujen

Lisätiedot

AUSTRALIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

AUSTRALIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ AUSTRALIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Jarna Bach-Othman Australian eläkejärjestelmä Päivitetty: joulukuu 2007 Lisätietoja: Jarna Bach-Othman puh. 010 751 2447 e-mail: jarna.bach-othman@etk.fi

Lisätiedot

Suunnitteluosasto 2011 Hannu Ramberg

Suunnitteluosasto 2011 Hannu Ramberg Suunnitteluosasto 2011 Hannu Ramberg Etelä-Korean eläkejärjestelmä Laadittu: elokuu 2011 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi kv-tiimi: Antti Mielonen, Hannu Ramberg,

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

PUOLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

PUOLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ PUOLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Elina Lappalainen Puolan eläkejärjestelmä Päivitetty: elokuu 2011 Lisätietoja: Elina Lappalainen puh. 010 751 2160 e-mail: elina.lappalainen@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] takuukorvauksena [garantiersättning] [ i form av garantiersättning]

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] takuukorvauksena [garantiersättning] [ i form av garantiersättning] Tietoa Vakuutuskassalta 1/1 2010 Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] takuukorvauksena [garantiersättning] [ i form av garantiersättning] Takuukorvauksena maksettava aktivointikorvaus takaa sinulle

Lisätiedot

KANADAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

KANADAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ KANADAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Yukon Territory Northwest Territories Nunawut British Columbia Alberta Newfoundland Manitoba and Saskatchewan Quebec Labrador Ontario Prince Edward New Island Brunswick OTTAWA

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 149/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin

Lisätiedot

JAPANIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

JAPANIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ JAPANIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2006 Jarna Bach-Othman Japanin eläkejärjestelmä Päivitetty: elokuu 2006 Lisätietoja: Jarna Bach-Othman puh. 010 751 2447 e-mail: jarna.bach-othman@etk.fi

Lisätiedot

Mela-turvaa omaiselle

Mela-turvaa omaiselle Mela-turvaa omaiselle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia elämän eri

Lisätiedot

MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE

MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE 1 PERHE-ELÄKE Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata omaisten toimeentulo perheenhuoltajan kuoleman jälkeen. Perhe-eläkkeen edunsaaja on henkilö, jolla on oikeus saada perhe-eläkettä

Lisätiedot

Maksuja ja maksamista koskevat säännöt

Maksuja ja maksamista koskevat säännöt Esikoulu Pedagoginen hoitotoiminta Vapaa-ajankoti Kuva: Lovisa Lindblom ja ja maksamista koskevat säännöt Enköpingin kunta SÄÄNNÖT 22.4.2013 Koululautakunnan tarkistama 16.5.2013 Koululautakunnan vahvistama

Lisätiedot

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7. Määräykset 5/2012 Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet Dnro FIVA 3/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång]

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Tietoa Vakuutuskassalta 1/1 2010 Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Jos koulunkäyntisi pitkittyy toimintarajoitteen vuoksi, voit saada aktivointikorvausta

Lisätiedot

KREIKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

KREIKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ KREIKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Suvi Ritola Kreikan eläkejärjestelmä Päivitetty: marraskuu 2007 Lisätietoja: Suvi Ritola puh. 010 751 2634 email: suvi.ritola @etk.fi www.etk.fi Kvtiimi:

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Seinäjoki 8.11.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä

Lisätiedot

SVEITSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

SVEITSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ SVEITSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2006 Juha Knuuti Sveitsin eläkejärjestelmä Päivitetty: Marraskuu 2006 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

LUXEMBURGIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

LUXEMBURGIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ LUXEMBURGIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Schengen Suunnitteluosasto 2009 Hannu Ramberg Luxemburgin eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2009 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi

Lisätiedot

TANSKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

TANSKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ TANSKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ KØBENHAVN Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Suvi Anttila Tanskan eläkejärjestelmä Päivitetty: helmikuu 2005 Lisätietoja: Suvi Anttila puh. 010 751 2634 e-mail: suvi.anttila@etk.fi

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINTO 170. SUORITUSTILAISUUS SOSIAALITURVA 12.5.2015 OHJEITA SUORITTAJALLE 1. Kirjekuoren sisältö Tämän ohjeen lisäksi kuoressa on tehtävä-

Lisätiedot

Tässä esitteessä kerromme lyhyesti yrittäjän

Tässä esitteessä kerromme lyhyesti yrittäjän YRITTÄJÄN eläke Yrittäjän YEL-eläke turvaa toimeentuloa silloin, kun yrittäjä täyttää eläkkeeseen oikeuttavan iän, yritystoiminta vähenee tai yrittäjätoiminta päättyy sairauden tai kuoleman vuoksi. Jos

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn

Lisätiedot

YHDYSVALTOJEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

YHDYSVALTOJEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ YHDYSVALTOJEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2006 Jarna Bach-Othman Yhdysvaltojen eläkejärjestelmä Päivitetty: Marraskuu 2006 Lisätietoja: Jarna Bach-Othman puh. 010 751 2447 e-mail: jarna.bach-othman@etk.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6. Suomen ja Liettuan. sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6. Suomen ja Liettuan. sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6 Suomen ja Liettuan sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 Sisällys Johdanto... 3 Keitä sopimus koskee... 3 Sosiaaliturvan määräytymisen

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

ALANKOMAIDEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ALANKOMAIDEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ALANKOMAIDEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Antti Mielonen Alankomaiden eläkejärjestelmä Päivitetty: joulukuu 2011 Lisätietoja: Antti Mielonen puh. 010 751 2472 e-mail: antti.mielonen@etk.fi Kv-tiimi:

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

VETURIMIESTEN ELÄKKEIDEN LASKENTAOPAS

VETURIMIESTEN ELÄKKEIDEN LASKENTAOPAS Sivu 1 / 9 18.12.2014 VETURIMIESTEN ELÄKKEIDEN LASKENTAOPAS 1. Yleistä eläkejärjestelmästä ja veturimiesten eläkkeiden muodostumisesta Veturimiesten eläkkeet ja eläketasot puhuttavat eri puolilla maata.

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 MYEL-EHDOT lisäeläke 1 (7) MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjä, joka on tehnyt vakuutussopimuksen

Lisätiedot

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1 TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE 1 Työeläke - osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta SOSIAALIVAKUUTUS Eläkevakuutus Sairausvakuutus Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus 2 Suomen

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Eläkkeen tulisi olla vakuutusajasta sidonnainen eläkkeelle jäännistä seuraavan tulonmenetyksen korvaus. Koska vakuutusmaksuihin vaikuttavat ansiotulot voivat vaihdella

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT 1. Vuoden 2015 vakuutusmaksu 1.1. Vuoden 2015 vakuutusmaksun rakenne Vuoden 2015 maksutasoa määrättäessä on käytetty seuraavia taloudellisia

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017

Työeläkeuudistus 2017 Työeläkeuudistus 2017 Eläkeuudistus vaikuttaa vuodesta 2017 alkaen Eläkeuudistus ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin. Uudistus ei vaikuta 2017 mennessä kertyneeseen eläkekarttumaan. Eläkekarttumat

Lisätiedot

Sairauskorvaus [Sjukersättning]

Sairauskorvaus [Sjukersättning] Tietoa Vakuutuskassalta 20/08 2009 Sairauskorvaus [Sjukersättning] Sairauskorvausta voit saada, jos työkykysi on pysyvästi alentunut vähintään yhdellä neljäsosalla. Sairauskorvauksen saaminen edellyttää,

Lisätiedot

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen 1 Yrityksen henkilövakuuttaminen Loppi 14.12.2011 Olli Halonen Yrityksen henkilöriskit Eniten huolestuttavat henkilöriskit Henkilöriskit Sairaudesta / tapaturmasta aiheutuvat kulut Ohimenevä työkyvyttömyys

Lisätiedot

Kansalaisaloitteen otsikko

Kansalaisaloitteen otsikko Kansalaisaloitteen otsikko Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi Aloitteen päiväys 24.9.2015 Aloitteen muoto Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä Oikeusministeriön asianumero OM 174/52/2015

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

PORTUGALIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

PORTUGALIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ PORTUGALIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Hannu Ramberg Portugalin eläkejärjestelmä Päivitetty: huhtikuu 2009 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ISRAELIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ISRAELIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ISRAELIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2008 Elina Kirjalainen Israelin eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2008 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

ELÄKETURVA LÄNSI-EUROOPASSA

ELÄKETURVA LÄNSI-EUROOPASSA ELÄKETURVA LÄNSI-EUROOPASSA 2002 ISBN 952-9639-99-6 Kannen kuva: Fennopress Oy Hakapaino Oy, Helsinki 2002 LUKIJALLE "Eläketurva Länsi-Euroopassa" perustuu aikaisemmin julkaistuun kirjaan Eläketurva muissa

Lisätiedot

Työeläke ei mikään vanhojen juttu!

Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Nuorena ei ehkä ihan ensimmäisenä tule mietittyä eläkeasioita onhan eläkkeelle jäämiseen vielä aikaa vuosikymmeniä! Työeläke kertyy jo 18 vuotta täytettyäsi Sinulle alkaa

Lisätiedot

BRITANNIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

BRITANNIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ BRITANNIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Juha Knuuti Britannian eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2005 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Eläkeinfo 20.10.2010

Eläkeinfo 20.10.2010 Eläkeinfo 20.10.2010 Henkilöstö- ja lakiasiat / Marjatta Virtanen 20.10.2010 1 Työeläkeote Yksityinen sektori lähettää otteen vuosittain huhtimarraskuun aikana www.työeläke.fi www.etk.fi 010 751 4225 Sisältää

Lisätiedot

IRLANNIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

IRLANNIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ IRLANNIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Juha Knuuti Irlannin eläkejärjestelmä Päivitetty: huhtikuu 2005 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

Kysely eläkekassoille ja -säätiöille

Kysely eläkekassoille ja -säätiöille Ohje 1 (7) Viimeisin muutos 31.12.2014 VL Kysely eläkekassoille ja -säätiöille VL-tiedonkeruussa kerätään vuosittaista tietoa eläkekassojen ja -säätiöiden toiminnasta. Tietoja käytetään Finanssivalvonnan

Lisätiedot

Mitä kautta työkyvyttömyys

Mitä kautta työkyvyttömyys Mitä työkyvyttömyys maksaa? Allan Paldanius / Kuntien eläkevakuutus k Mitä kautta työkyvyttömyys maksaa? Työkyvyttömyyden eri vaiheet työkyvyn menetys alkaa näkyä satunnaiset sairaslomat, sijaisten palkat,

Lisätiedot

11.5.2007/568. Kansaneläkelaki 11.5.2007/568. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

11.5.2007/568. Kansaneläkelaki 11.5.2007/568. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 33 18/04/2011 11:24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2007» 11.5.2007/568 11.5.2007/568 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Kansaneläkelaki

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

RAPORTTEJA. Mika Vidlund ja Jarna Bach-Othman (toim.) Eläkemaksutaso yhdeksässä Euroopan maassa vuonna 2005. Eläketurvakeskuksen raportteja 2008:3

RAPORTTEJA. Mika Vidlund ja Jarna Bach-Othman (toim.) Eläkemaksutaso yhdeksässä Euroopan maassa vuonna 2005. Eläketurvakeskuksen raportteja 2008:3 R RAPORTTEJA Mika Vidlund ja Jarna Bach-Othman (toim.) Eläkemaksutaso yhdeksässä Euroopan maassa vuonna 2005 Eläketurvakeskuksen raportteja 2008:3 RAPORTTEJA Mika Vidlund ja Jarna Bach-Othman (toim.)

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Ruotsissa

Sosiaaliturvaoikeudet. Ruotsissa Sosiaaliturvaoikeudet Ruotsissa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Kotoutumiskorvaus [Etableringsersättning]

Kotoutumiskorvaus [Etableringsersättning] Kotoutumiskorvaus [Etableringsersättning] Klicka här, skriv ev. Undertitel Voit saada kotoutumiskorvausta, jos olet vastikään muuttanut Ruotsiin. Kotoutumiskorvaus on raha, jota sinulle maksetaan, kun

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot