RUOTSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RUOTSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ"

Transkriptio

1 RUOTSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Mika Vidlund

2 Ruotsin eläkejärjestelmä Päivitetty: tammikuu 2009 Lisätietoja: Mika Vidlund puh kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUS Puhelin Faksi (09) Pensionsskyddscentralen PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Tfn Fax (09) Finnish Centre for Pensions FI Eläketurvakeskus Finland Tel , Fax

3 Ruotsin eläkejärjestelmä 1 Eläkejärjestelmän rakenne Asumisperusteinen takuueläke (garantipension). Palkansaajat ja yrittäjät kattavat työeläke, joka jakaantuu kahteen osaan: ansioeläkkeeseen (inkomstpension) ja rahastoeläkkeeseen (premiepension). Työeläke määräytyy maksuperusteisesti. Vanhan eläkejärjestelmän etuusperusteinen lisäeläke (ent. ATP) on osittain voimassa vielä siirtymäkauden ajan. Eläke määräytyy osittain vanhojen ja osittain uusien sääntöjen mukaan vuosina syntyneille. Vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneiden eläke määräytyy kokonaan uuden lainsäädännön mukaan. Lakisääteisestä eläkejärjestelmästä maksetaan lisäksi perhe-eläkkeitä. Työkyvyttömyyseläkkeet maksetaan sairausvakuutusjärjestelmästä. Lakisääteisten eläkkeiden lisäksi Ruotsissa on erittäin kattavat työmarkkinasopimuksiin perustuvat lisäeläkejärjestelmät sekä julkisen että yksityisen sektorin palkansaajille. Sopimuseläkejärjestelmään kuuluminen on pakollista kaikille, jotka työskentelevät alalla, jota sopimus koskee. Lisäeläkejärjestelmät kattavat yli 90 % palkansaajista. Kuvio 1. Ruotsin eläkejärjestelmän kokonaiseläketurvan rakenne Hallinto Sosiaalivakuutuksen ylin valvonta sosiaaliministeriöllä (Socialdepartementet). Vakuutuskassa (Försäkringskassa) hallinnoi takuu- ja ansaintaeläkkeitä sekä muita sosiaalivakuutusetuuksia. Myös rahastoeläkkeiden maksu tapahtuu Vakuutuskassan kautta. Valuuttakurssi: 1 SEK = 0,093 euroa (keskikurssi joulukuu 2008) ELÄKETURVAKESKUS 3

4 Rahastoeläkkeitä hallinnoi Rahastoeläkeviranomainen (Premiepensionsmyndigheten, PPM), joka välittää maksut vakuutetun valitsemiin rahastoihin. Vakuutetulla on valittavanaan noin 90 rahastoyhtiötä ja lähes 800 rahastoa. Vakuutettu voi valita korkeintaan viisi eri rahastoa. Rahastoja voi vaihtaa maksutta. Mikäli vakuutettu ei tee valintaa, rahastoeläkevarat sijoitetaan valtiollisen Sjunde AP-fondenin hoitamaan Premiesparfondeniin. Valtiokonttori (Riksgäldskontoret) hoitaa vakuutusmaksuja niin kauan (noin 18 kuukautta), kunnes kunkin vuoden rahastoeläkeoikeus on vakuutuskassassa määritelty ja varat voidaan edelleen sijoittaa vakuutettujen valitsemille rahastoeläketileille. Valtio maksaa varoille korkoa kyseiseltä ajalta. Verovirasto (Skatteverket) kerää eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut verotuksen yhteydessä. Vanhuuseläkemaksut ohjataan Ruotsin eläkepuskurirahastoon, ns. yleiseen eläkerahastoon (AP-fonden), jonka varat on varattu ainoastaan tuloperusteisen vanhuuseläkkeen rahoittamiseen. Puskurirahaston muodostaa viisi hallinnollisesti erillistä rahastoa: ja 6. AP-rahasto. Vanhuuseläkemaksut ohjautuvat näistä kuitenkin vain neljään ensimmäiseen rahastoon. Kukin rahasto saa neljänneksen vanhuuseläkemaksutulosta ja osallistuu vastaavasti vanhuuseläkemenojen rahoittamiseen. Rahastoeläkkeitä hallinnoiva valtiollinen Sjunde AP-rahasto ei ole osa puskurirahastoa. Rahoitus Takuueläke rahoitetaan verovaroin. Vanhuuseläkejärjestelmän ansioeläke perustuu jakojärjestelmärahoitukseen. Rahastoeläke perustuu täyteen rahastointiin. Eläkkeet rahoitetaan työntekijä- ja työnantajamaksuin. Työntekijöiltä peritään ainoastaan yleistä eläkemaksua (allmän pensionsavgift). Maksu on 7 % palkasta ja se peritään ansiokaton alittavasta palkan osasta. Työnantajan maksu peritään koko palkasta. Lisäksi valtio maksaa eläkkeet sellaisilta ajoilta, joilta karttuu eläkettä laskennallisten tulojen mukaan (esim. lastenhoitoajalta). Työnantajalta ja yrittäjältä perittävät lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Sosiaalivakuutusmaksut Työnantaja, % Yrittäjä, % Vanhuuseläkemaksu Perhe-eläkemaksu Sairausvakuutusmaksu Vanhempainvakuutusmaksu Työtapaturmamaksu Työmarkkinamaksu Yleinen palkkamaksu 10,21 1,70 6,71 2,20 0,68 2,43 7,49 10,21 1,70 6,93* 2,20 0,68 0,50 7,49 Yhteensä 31,42 29,71 * Karenssipäiviä 0. Maksu on 6,89 %, jos karenssipäiviä on 3; jos karenssipäiviä on 30, maksu on 6,11 %. Ansiokatto Ansiokatto on kruunua (n ) vuonna 2009 (8,07 kertaa tuloperusmäärä). Ansiokaton ylittävästä palkan osasta perittävä työnantajamaksu siirretään valtion varoihin. 4 ELÄKETURVAKESKUS

5 Perusmäärät Sosiaalivakuutusmaksut ja -etuudet määräytyvät suhteessa perusmääriin. Käytössä on kolme perusmäärää. Hintaperusmäärää (prisbasbeloppet, PBB) tarkistetaan vuosittain yleensä kuluttajahintojen kehityksen mukaan. Vuosina ei koko kuluttajahintojen muutosta kuitenkaan otettu huomioon maksussa olevien eläkkeiden tarkistuksessa. Tämän vuoksi otettiin käyttöön myös korotettu hintaperusmäärä (det förhöjda prisbasbeloppet). Sitä tarkistettiin koko kuluttajahintojen muutoksella myös vuosina Vuonna 2009 hintaperusmäärä on kruunua ja korotettu hintaperusmäärä kruunua. Vuonna 2001 otettiin käyttöön tuloperusmäärä (inkomstbasbeloppet, IBB), jota käytetään tuloperusteisen vanhuuseläkkeen perusteena olevien tulojen määräytymisessä. Tuloperusmäärää tarkistetaan palkkojen kehitystä seuraavalla tuloindeksillä (inkomstindex). Tuloiksi lasketaan myös veronalaiset sosiaalivakuutusetuudet, kuten sairausajan päiväraha, vanhempainraha ja työttömyyspäiväraha. Tuloperusmäärä on kruunua vuonna Eläkeikä Takuueläke: 65 Työeläke: joustava eläkeikä 61 ikävuodesta alkaen. Vanhassa työeläkejärjestelmässä ennen 65 vuoden ikää otettuun eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys (0,5 %/kk) ja 65 vuoden iän jälkeen lykättyyn eläkkeeseen lykkäyskorotus (0,7%/kk). Vanhuuseläke Takuueläke Täysi takuueläke karttuu 40 vuodessa ja oikeus vanhuuseläkkeeseen edellyttää 3 vuoden asumisaikaa. Vakuutusaika lasketaan pääsääntöisesti 25 ikävuoden täyttämisestä. Jos täyttä 40 vuoden asumisaikaa ei ole, vähennetään eläkkeestä 1/40 jokaista puuttuvaa vuotta kohden. Takuueläke on työeläkevähenteinen. Takuueläkettä määrättäessä työeläke lasketaan ansaintaeläkkeen sääntöjen mukaan. Rahastoeläkkeestä johtuvia yksilöllisiä eroja eläkkeen määrässä ei oteta huomioon. Työmarkkinasopimuksiin perustuvat ja muut yksityiset eläkkeet eivät vähennä takuueläkettä. Täysi takuueläke on naimisissa olevalle kruunua (n. 630 ) (1,9 hintaperusmäärää) ja naimattomalle eläkkeensaajalle kruunua (n. 710 ) (2,13 hintaperusmäärää) kuukaudessa vuonna Takuueläkettä ei makseta, jos työeläke vuonna 2009 ylittää naimattomalla eläkkeensaajalla kruunua (n ) (3,07 hintaperusmäärää) ja naimisissa olevalla kruunua (n ) (2,72 hintaperusmäärää). Eläkkeensaajalle voidaan maksaa eläkeläisten asumislisää (bostadstillägg till pensionärer, BTP) tuloista ja asumiskustannuksista riippuen. Lisäksi voidaan myöntää erityistä eläkelisää (särskilt pensionstillägg) vuonna 1953 tai sitä ennen syntyneelle vanhemmalle, joka on ollut poissa ansiotyöstä sairaan tai vammaisen lapsensa hoidon vuoksi vähintään kuusi vuotta. ELÄKETURVAKESKUS 5

6 Työeläke Työeläkejärjestelmän vanhuuseläke perustuu prosentuaalisesti kiinteään maksuun, joka on 18,5 % eläkkeen perusteena olevista tuloista. Maksusta kertyy ansioeläkettä 16 prosenttiyksikköä ja 2,5 prosenttiyksikköä siirretään vakuutettujen valitsemiin rahastoihin rahastoeläkettä varten. Osittaista rahastoeläkemaksua on peritty jo vuodesta 1995 alkaen, mutta vuodesta 1999 eläkettä on kertynyt 2,5 prosentin maksun mukaan. Molemmat eläkkeet voi ottaa täytenä tai osaeläkkeenä, joka on ¾, ½ tai ¼ täydestä eläkkeestä. Ansio- ja rahastoeläke voidaan ottaa myös eri aikaan. Eläkepalkkakatto Eläkkeen perusteena olevia tuloja (pensionsgrundande inkomst, PGI) määrättäessä bruttotuloista vähennetään työntekijän eläkemaksu. Eläkkeen perusteena olevien tulojen yläraja (7,5 tuloperusmäärää) on kruunua (n /kk) vuonna Jos työntekijän bruttovuositulot ovat alle 42,3 prosenttia hintaperusmäärästä ( kruunua), ei eläkettä kerry. Varsinaisten ansiotulojen lisäksi sosiaalivakuutuksesta maksettavista veronalaisista etuuksista (esim. sairauspäiväraha, vanhempainraha, työttömyyskorvaus) kertyy työeläkettä. Eläkettä kertyy myös joiltakin sellaisilta ajoilta, joilta vakuutetulla ei ole edellä mainittuja tuloja. Eläkkeen perusteena ovat tällöin laskennalliset tulot (ns. pensionsgrundande belopp, PGB). Tällaista eläkettä kerryttävää aikaa ovat sairaus- ja aktivointikorvauksen maksuaika, opiskeluaika, asevelvollisuusaika ja lastenhoitoaika neljältä ensimmäiseltä vuodelta. Edellytyksenä on, että tulot ovat olleet vähintään kaksi tuloperusmäärää vuodessa viiden vuoden ajalta ennen kuin vakuutettu täyttä 70 vuotta. Ansioeläke Ansioeläkejärjestelmän laskennallista eläkepääomaa tarkistetaan vuosittain tuloindeksillä ja ikäluokan kuolleisuudesta määräytyvällä ns. periytyneellä tuotolla (arvsvinst) ja vähennetään hallintokuluilla. Eläkkeelle siirryttäessä koko kertynyt eläkepääoma muutetaan eläkkeeksi jakamalla se määrätyllä jakoluvulla. Jakoluku on sama kaikille samana vuonna syntyneille. Jakoluvun suuruuteen vaikuttaa keskimääräinen jäljellä oleva elinaika ja eläkkeelläoloajan oletettu kiinteä 1,6 %:n reaalitulokehitys (ns. sopeutustaso). Eliniän piteneminen nostaa jakolukua ja pienentää maksettavaa eläkettä. Toisaalta sopeutustaso pienentää jakolukua. Rahastoeläke Rahastoeläke määräytyy kertyneiden vakuutusmaksujen ja niille saadun tuoton mukaan. Eläkepääomaa pienentävät hallintokulut. PPM:n hallintokustannusten lisäksi rahastoyhtiöt perivät asiakkailtaan hoitokuluja. Nämä vaihtelevat rahastoittain ja rahastotyypeittäin. Pääoma muutetaan eläkkeeksi vakuutusperiaatteiden mukaisesti 2, miehille ja naisille kuitenkin samoilla ehdoilla. Rahat voidaan pitää rahastoissa myös eläkeaikana. Kuukausittain nostettavan eläkkeen määrä vaihtelee silloin sijoitusten tuoton mukaan. Toinen vaihtoehto on vaihtaa kertynyt pääoma PPM:n tarjoamaan ja takaamaan perinteiseen elinkorkovakuutukseen, jolloin kuukausittain maksettava määrä on kiinteä. Perhe-eläke voidaan valita vain, kun rahastoeläkkeen nostamista haetaan ensimmäistä kertaa. Mikäli kuolemantapaus tapahtuu ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä, jaetaan vakuutetun rahastoeläkevarat muiden eläkesäästäjien kesken (ns. periytynyt tuotto, arvsvinst). Vakuutettu voi kuitenkin siirtää kertyneen rahastoeläkemaksun vuosittain puolisolle. Puolisolle siirrettävää kertynyttä eläkemaksua vähennetään 8 %. 2 Eri jakoluku kuin ansioeläkkeessä 6 ELÄKETURVAKESKUS

7 Lisäeläke Lisäeläkettä (tilläggspension) maksetaan vuosina syntyneille, jotka saavat eläkkeensä osittain vanhojen (ATP-)sääntöjen mukaan. Vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneiden eläke määräytyy kokonaan maksuperusteisesti edellä kuvatun mukaisesti. Lisäeläke on etuusperusteinen ja eläke karttuu eläkepisteinä. Oikeus lisäeläkkeeseen edellyttää, että vakuutetulle on karttunut eläkepisteitä vähintään kolmelta vuodelta. Täyden eläkkeen saamiseksi eläkepistevuosia tulee olla 30. Jokainen puuttuva vuosi pienentää eläkettä 1/30. Eläkepiste (pensionspoäng) määräytyy seuraavasti: Eläkkeen perusteena olevat tulot (PGI) korotettu hintaperusmäärä Korotettu hintaperusmäärä Vanhuuseläke on 60 prosenttia 15 parhaan työvuoden keskimääräisestä eläkkeen perusteena olevasta tulosta. Eläkkeen perusteena oleva tulo on eläketapahtumavuoden hintaperusmäärä kerrottuna 15 parhaan vuoden eläkepisteiden keskiarvolla. Jos eläkepisteitä on lyhyemmältä ajalta kuin 15 vuodelta, lasketaan eläke kaikkien näiden vuosien eläkepisteiden keskiarvon mukaan. Eläke voidaan 61 vuoden iästä alkaen ottaa osittaisena samoin kuin edellä. Lisäeläkkeeseen maksettava täysi ns. kansaneläkeosa on naimattomalle 96 % hintaperusmäärästä (PBB) ja naimisissa olevalle 78,5 % hintaperusmäärästä. Naimisissa olevan lisäeläke määräytyy seuraavasti: (60 % x PBB x eläkepisteiden keskiarvo x ansaitut vuodet) + (78,5 % x PBB x ansaitut vuodet) Työkyvyttömyyseläke Aktivointikorvausta (aktivitetsersättning) maksetaan vuotiaalle, jonka työkyky on sairauden tai muun ruumiillisen tai henkisen suorituskyvyn heikkenemisen vuoksi alentunut ja työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan. Aktivointikorvaus myönnetään aina määräajaksi, joka voi olla enintään kolme vuotta. Sairauskorvaus (sjukersättning) myönnetään 30 vuotta täyttäneelle, jonka työkyky on pysyvästi alentunut. Sairaus- ja aktivointikorvaus voidaan myöntää ¼, ½, ¾ ja täyden työkyvyttömyyden perusteella. Työkyvyttömyysastetta arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun kyky hankkia toimeentulo millä tahansa työllä. Sairaus- ja aktivointikorvaus jakautuu takuuosaan ja ansiosidonnaiseen osaan. Takuukorvauksen määrä riippuu siitä, kuinka monta vuotta henkilö on asunut Ruotsissa. Vähimmäisasumisaika on 3 vuotta ja täyden takuukorvauksen saamiseksi tulee asumisaikaa ns. tuleva aika mukaan lukien olla 40 vuotta. Ansiosidonnaisessa osassa ei ole tulevaa aikaa, koska vakuutusaika ei vaikuta ansiosidonnaisen osan suuruuteen. ELÄKETURVAKESKUS 7

8 Jos työkyky on alentunut ¾, on eläke vastaava määrä täydestä eläkkeestä. Jos työkyky on alentunut vähemmän kuin ¾, mutta vähintään ½, on eläke puolet täydestä eläkkeestä. Jos työkyky on alentunut vähemmän kuin puolet on eläke neljänneksen täydestä. Täysi takuuosa 30 vuotta täyttäneille on 2,4 kertaa hintaperusmäärä eli kruunua (n. 800 ) kuukaudessa vuonna Alle 30-vuotiaille myönnettävän takuuosan täysi määrä riippuu vakuutetun iästä. Se on 2,10 kertaa hintaperusmäärä alle 21-vuotiaille nousten 0,05- kertaisella hintaperusmäärällä joka toinen vuosi 30 ikävuoteen asti. Ansiosidonnainen osa on 64 % etuuden perusteena olevasta ansiotulosta. Vakuutusaika ei vaikuta ansiosidonnaisen osan suuruuteen. Ansiosidonnaisen osan saaminen edellyttää, että vakuutetulla on eläkkeeseen oikeuttavia tuloja ainakin yhtenä työkyvyttömyyttä edeltävänä valintavuotena. Etuuden perusteena oleva ansiotulo määrätään ennen vakuutustapahtumavuotta olleiden viimeisten vuosien eli valintavuosien (ramtid) ansiotulojen perusteella. Valintavuosien määrä riippuu vakuutetun iästä vakuutustapahtumahetkellä. Valintavuosia otetaan huomioon seuraavasti: 53 vuotta tai vanhempi vuotta vuotta 46 vuotta tai nuorempi 5 valintavuotta 6 valintavuotta 7 valintavuotta 8 valintavuotta Perhe-eläke Valintavuosista valitaan pääsääntöisesti kolmen ansiotasoltaan parhaan vuoden ansiot, joista lasketaan keskimääräinen vuosiansio (antagandeinkomsten). Tulojen ylärajana on 7,5 kertaa hintaperusmäärä. Aktivointikorvaus voidaan määrätä kolmen parhaan vuoden sijasta kahden parhaan vuoden keskiansioista, jos se on vakuutetulle edullisempaa. Valintavuosia on tällöin kuitenkin vain kolme. Sairaus- ja aktivointikorvauksen saajalle voidaan maksaa eläkeläisten asumislisää. Sairausja aktivointikorvauksen saajalla voi olla oikeus myös vammaiskorvaukseen (handikappersättning). Sairaus- tai aktivointikorvausta saavalla henkilöllä on mahdollisuus tehdä työtä menettämättä oikeuttaan korvaukseen enintään 24 kuukauden ajan tai myönnetyn korvausajan loppuun asti (lepäävä sairaus- tai aktivointikorvaus). Leskelle eläkettä voidaan maksaa alkueläkkeenä (omställningspension) ja jatkettuna alkueläkkeenä (förlängd omställningspension). Lapselle maksetaan lapseneläkettä (barnpension). Lapselle maksetaan vähimmäisturvana erityistä perhe-eläketukea (efterlevandestöd till barn). Leskeneläkettä voidaan maksaa alle 65-vuotiaalle nais- tai miesleskelle, joka oli edunjättäjän kanssa avio- tai avoliitossa tämän kuollessa. Avioliittoon rinnastetaan myös rekisteröity parisuhde. Avoliitossa olleelta edellytetään, että hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa, tai että hän odotti lasta edunjättäjän kuollessa. Eläke voidaan myöntää myös, jos avopuoliso on aikaisemmin ollut naimisissa edunjättäjän kanssa. 8 ELÄKETURVAKESKUS

9 Eläkkeen määräytyminen Leskeneläke maksetaan riippumatta siitä, kuinka kauan avioliitto oli kestänyt, jos leskellä on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi. Muussa tapauksessa avioliiton edellytetään jatkuneen vähintään viisi vuotta. Leskelle myönnettävää alkueläkettä maksetaan 12 kuukauden ajan. Leskelle, joka huoltaa alle 18-vuotiasta lasta maksetaan tämän jälkeen jatkettua alkueläkettä vuoden ajan. Jatkettua alkueläkettä maksetaan kuitenkin niin kauan, kunnes nuorin lapsista täyttää 12 vuotta. Lesken alkueläkkeen maksaminen voi päättyä ennen vuoden määräaikaa, jos leski täyttää 65 vuotta kyseisenä ajanjaksona. Jatkettu alkueläke puolestaan lakkaa, jos leski solmii uuden avioliiton (myös avoliitto voi tietyn ehdoin lopettaa eläkkeen maksamisen) tai ei toimi enää lapsen huoltajana tai täyttää 65 vuotta. Lapseneläkkeeseen ja lapselle maksettavaan perhe-eläketukeen on oikeus alle 18- vuotiaalla lapsella, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat kuolleet. Jos lapsi on 18 vuotta täyttäessään peruskoulussa tai lukiossa, jatketaan eläkkeen tai tuen maksamista koulunkäynnin loppuun asti, korkeintaan kuitenkin sen vuoden kesäkuun loppuun, jonka aikana lapsi täyttää 20 vuotta. Lapselle maksettava perhe-eläketuki voidaan myöntää ilman edunjättäjän vakuutusaikaedellytystä. Edellytyksenä on, että lapsi asuu Ruotsissa. Takuueläkkeenä myönnettävä alkueläke ja jatkettu alkueläke on 2,13 hintaperusmäärää. Täysi eläke on kruunua (n. 710 ) kuukaudessa vuonna Tuloperusteinen alkueläke vähentää takuueläkkeenä myönnettävää alkueläkettä täysimääräisesti. Jos oikeutta täyteen eläkkeeseen ei edunjättäjän asumis- tai työskentelykausien perusteella ole, pienennetään eläkettä 1/40 jokaisesta puuttuvasta vuodesta. Eläkkeen myöntäminen koko tulevan ajan osalta edellyttää, että vakuutettu on asunut Ruotsissa vähintään neljä viidesosaa 16 ikävuoden täyttämisen ja eläketapahtumaa edeltävän vuoden välisestä ajasta. Jos asumisaikaa on vähemmän, otetaan tulevasta ajasta huomioon sama suhteellinen osuus kuin todellinen asumisaika ennen eläketapahtumaa on siitä ajasta, joka vaadittaisiin koko tulevan ajan hyväksi lukemiseen. Mikäli edunjättäjällä oli kuollessaan oikeus tuloperusteiseen vanhuuseläkkeeseen, on alkueläkkeen määrä 55 % edunjättäjän vanhuuseläkkeestä tai oletetusta vanhuuseläkkeestä. Huomioon otetaan eläketapahtumavuoden ja 64 ikävuoden välinen aika (tuleva aika), mikäli edunjättäjälle oli karttunut eläkettä vähintään kolme vuotta viiden viimeisimmän vuoden aikana. Tulevan ajan eläke lasketaan kolmen eläkkeen perusteena olevan vuositulon keskiarvona. Keskiarvoa laskettaessa jätetään pois tulotasoltaan korkein ja matalin vuosi. Lapseneläke on yhdelle alle 12-vuotiaalle lapselle 35 % ja seuraaville lapsille 25 % perheeläkkeen perusteesta. Kun nuorin lapsista täyttää 12 vuotta maksetaan yhdelle lapselle 30 % ja seuraaville 20 % perusteesta. Täysorvolle eläke on iästä riippumatta 35 % ja seuraaville 25 % molempien edunjättäjien vanhuuseläkkeiden perusteesta. Lasten eläkkeet lasketaan yhteen ja jaetaan tasan lasten kesken. Lapsille maksettava perhe-eläke voi yhteensä olla enintään perhe-eläkkeen määräytymisperusteen suuruinen. Lapsille maksettava eläke voi yhteensä olla enintään 80 % perusteesta, mikäli lapseneläkkeen lisäksi maksetaan leskeneläkettä. Lapseneläkkeen takuuosana myönnettävä perhe-eläketuki on 40 % hintaperusmäärästä eli kruunua (n. 130 ) kuukaudessa vuonna Eläke myönnetään siltä osin kuin tuloperusteinen lapseneläke on pienempi kuin myönnettävä perhe-eläketuki. Täysorvolle eläke maksetaan molempien vanhempien jälkeen. ELÄKETURVAKESKUS 9

10 Sopimuseläkkeet Sopimusjärjestelmistä maksetaan lakisääteisiä eläkkeitä täydentäviä lisäeläkkeitä (sekä muuta täydentävää sosiaaliturvaa) ja sopimuseläkkeet kattavat myös lakisääteisen järjestelmän eläkepalkkakaton ylittävät tulot. Ruotsin neljä suurinta lisäeläkejärjestelmää ovat yksityisen sektorin toimihenkilöiden lisäeläkejärjestelmä ITP (industrins och handelns tillägspension för tjänstemän) ja sopimuseläkejärjestelmä SAF-LO (Avtalspension SAF-LO) sekä julkisen sektorin PA-03 Tjänstepension ja kuntien KAP-KL -sopimuseläkejärjestelmä, jotka kattavat noin 80 % palkansaajista. Viime vuosina eläkejärjestelmiä on muutettu entistä enemmän maksuperusteisiksi. Esimerkiksi ITP-eläke muutettiin kokonaan maksuperusteiseksi vuonna Valtion ja kuntien sopimuseläkejärjestelmissä eläke määräytyy osittain etuusperusteisesti ja osittain maksuperusteisesti. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin yksityisen sektorin ITP- ja SAF-LO - järjestelmiä. Hallinto Pakollisten lisäeläkkeiden hallinto on hajautettu yksityisille yhtiöille. Julkisella sektorilla valtion palkka- ja eläkelaitos (SPV, Statens Pensionsverk) sekä kunnallinen eläkelaitos (KPA) ovat keskeisiä hallintoviranomaisia. SAF-LO eläkejärjestelmässä työnantaja maksaa vakuutusmaksut Fora-yhtiölle, joka siirtää maksut edelleen kunkin työntekijän valitsemalle rahastonhoitajalle. Fora tekee sopimukset kunkin eläkevaroja hoitavan yhtiön kanssa ja lähettää vakuutetuille vuosittain tiedot kertyneestä eläkepääomasta. Mikäli vakuutettu ei tee valintaa, järjestetään eläkevakuutus AMF Pensionissa. ITP-eläkevakuutuksissa järjestelmän yleishallinto, järjestelmään liittyminen, neuvontapalvelut ja maksujen periminen kuuluu hallintoyhtiö Collectumille. Collectum hallinnoi myös ITPK:ta välittämällä maksut edelleen vakuutetun valitsemaan yhtiöön. Työnantaja voi järjestää ITP-eläkevakuutuksen myös eläkesäätiössä tai kirjanpidollisin varauksin FPG/PRI - järjestelmässä. Mikäli vakuutettu ei tee valintaa, järjestetään eläkevakuutus Alectassa. Jos ITP-eläke rahoitetaan kirjanpidollisiin varauksiin perustuen, tulee yrityksen ottaa eläkevastuilleen luottovakuutus vakuutusyhtiö FPG:stä (Försäkringsbolaget Pensionsgaranti). Koska FPG edellyttää yrityksiltä riittävää luottokelpoisuutta, on kirjanpidollisiin varauksiin perustuvia järjestelyjä lähinnä suurilla ja keskisuurilla yrityksillä. PRI (Pensionsregistreringsinstitutet) on hallinnollinen yksikkö, joka hoitaa kirjanpidollisiin varauksiin perustuvien eläkejärjestelyjen eläkevastuiden laskennan ja rekisteröinnin sekä eläkkeiden maksamisen. Työnantaja korvaa maksetut eläkkeet PRI:lle. Rahoitus Sopimuseläkkeet ovat kokonaan työnantajan rahoittamia. SAF-LO -eläke on maksuperusteinen. Vanhuuseläkemaksu on 4 % ansiokaton alittavasta palkan osasta ja 12 % katon ylittävästä osasta vuonna Maksu nousee asteittain seuraavasti: 10 ELÄKETURVAKESKUS

11 Vuosi 7,5 IBB > 7,5 IBB ,9 % 4,0 % 4,1 % 4,3 % 4,5 % 6 % 12 % 18 % 24 % 30 % SAF-LO -eläkemaksun lisäksi työnantajalta peritään seuraavia maksuja: SAF-LO vakuutusmaksut 2009 SAF-LO - vanhuuseläkemaksu - maksuvapautusvakuutus TFA-työtapaturmavakuutus TGL-ryhmähenkivakuutus Työttömyysvakuutus AGS-sairausvakuutus 7,5 IBB >7,5 IBB 4,00 % 0,48 % 0,15 % 0,30 % 0,00 % 1,32 % 12,00 % 0,48 % 0,15 % 0,00 % Yhteensä 6,25 % 12,63 % ITP-lisäeläkejärjestelmä muuttui kokonaan maksuperusteiseksi vuonna Uudistus koskee vuonna 1979 ja sen jälkeen syntyneitä. Tätä ennen syntyneillä ITP-eläke määräytyy etuusperusteisesti, ja sitä täydentää maksuperusteinen ITPK-eläke (ITP-Komplettering). Uudessa järjestelmässä (ITP1) vanhuuseläkemaksu on 4,5 % palkasta 7,5 tuloperusmäärään asti ja 30 % palkasta tämän ylittävästä osasta. Vanhassa järjestelmässä (ITP2) eläkemaksu määrätään yksilöllisesti vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaan ja se vaihtelee vakuutetun tuloista, iästä ja vakuutushistoriasta riippuen. Maksu nousee 28 vuotta täyttäneillä, jolloin syntyy oikeus vanhuus- ja perheeläkkeeseen ja niillä, joiden tulot ylittävät lakisääteisen ansiokaton. Maksu on tavallisesti 5 20 % palkasta. ITPK-maksu on 2 % palkasta. Uuden ITP-järjestelmän maksut vuonna 2008 ITP1 7,5 IBB >7,5 IBB - vanhuuseläkemaksu - maksuvapautusvakuutus - sairausvakuutus TFA-työtapaturmavakuutus TGL-ryhmähenkivakuutus TRR, Työttömyysvakuutus 4,5 % 0,06 % 0,24 % 0,01 % 0,2 % 0,30 % 30,0 % 2,20 % 1,00 % 0,01 % 0,00 % 0,30 % Yhteensä 5,31 % 33,51 % ELÄKETURVAKESKUS 11

12 Vanhan ITP-järjestelmän maksut vuonna 2008 ITP2 ITP TGL-ryhmähenkivakuutus TFA-työtapaturmavakuutus TRR,Työttömyysvakuutus n. 11,00 %* n. 0,20 % 0,01 % 0,30 % Yhteensä 11,5 * arvio Eläkeikä Sopimuseläkejärjestelmien vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 55 vuoden iästä. SAF-LO -järjestelmässä vanhuuseläke karttuu 21 ikävuodesta alkaen ja ITP:ssä 25 ikävuodesta alkaen. Vanhassa ITP-järjestelmässä alaikäraja oli 28 vuotta. Eläkkeen voi ottaa vähintään viiden vuoden määräajaksi. Eläkkeen määräytyminen SAF-LO-, ITP1- ja ITPK-järjestelmässä eläke määräytyy kertyneiden vakuutusmaksujen ja niille saadun tuoton mukaan. Työntekijä voi itse valita vakuutusmaksujen sijoituskohteen. Vanhassa ITP-järjestelmässä eläke määräytyy etuusperusteisesti ansiotasosta riippuen ja täyden vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää 30 vakuutusvuotta. Sopimus Kattavuus DB* / DC** Etuus / maksu SAF-LO ITP2 + ITPK ITP1 (uusi) Yksityisen sektorin työntekijät 21-vuotiaasta Yksityisen sektorin toimihenkilöt 28-vuotiaasta Yksityisen sektorin toimihenkilöt 25-vuotiaasta DC DB DC DC 4 % palkasta < 7,5 IBB 12 % palkasta > 7,5 IBB 10 % perusteesta < 7,5 IBB 65 % perusteesta 7,5 20 IBB 32,5 % perusteesta IBB 2 % palkasta 4,5 % palkasta < 7,5 IBB 30 % palkasta > 7,5 IBB KAP-KL Kuntatyöntekijät 28-vuotiaasta DB 55 % perusteesta 7,5 20 IBB 27,5 % perusteesta IBB Kuntatyöntekijät 21-vuotiaasta DC 4,0 4,5 % palkasta (v kaikilla 4,5 %) PA 03 Valtion työntekijät 28- DB 60 % perusteesta 7,5 20 IBB vuotiaasta 30 % perusteesta IBB Valtion työntekijät 23- DC 2,5 % palkasta vuotiaasta DC, Kåpan 2,0 % palkasta Tjänste * Etuusperusteinen ** Maksuperusteinen Järjestelmistä maksetaan lakisääteistä sairauspäivärahaa, sairaus- ja aktivointikorvausta täydentäviä etuuksia (sjukpension). SAF-LO-järjestelmässä työkyvyttömyyseläke on osa AGS-sairausvakuutusta. Maksuperusteisissa SAF-LO:ssa, uudessa ITP-järjestelmässä ja ITPK:ssa osan vakuutusmaksusta voi halutessaan käyttää määräaikaiseen perhe-eläkevakuutukseen tai vakuutuk- 12 ELÄKETURVAKESKUS

13 sen voi järjestää ns. takaisinmaksusuojana (återbetalningsskydd), jossa kertynyt eläkepääoma maksetaan kuolemantapauksessa perheelle. Vakuutetun oma vanhuuseläke jää vastaavasti pienemmäksi. Etuusperusteisessa vanhassa ITP-järjestelmässä perhe-eläke lasketaan 7,5 -kertaisen tuloperusmäärän ylittävästä palkan osasta. Vakuutetulla on mahdollisuus luopua perhe-eläkeoikeudestaan ja siirtää vastaava eläkemaksun osuus osaksi maksuperusteista ITPK-eläkettä. Indeksiturva Takuueläke Takuueläkkeitä sekä sairaus- ja aktivointikorvauksia tarkistetaan hintojen kehityksen mukaan. Työeläke Maksussa olevia ansioeläkkeitä ja vanhan järjestelmän lisäeläkkeitä (ATP) tarkistetaan ns. sopeutusindeksillä (följsamhetsindex). Sopeutusindeksi lasketaan tuloindeksin (inkomstindex) vuosimuutoksen perusteella niin, että muutoksesta vähennetään oletettu 1,6 %:n reaalipalkkakehitys, ns. sopeutustaso. Sopeutustasoa käytetään eläkkeitä määrättäessä käytettävää jakolukua laskettaessa. Sopeutustasoa eli 1,6 % vastaava osuus on annettu koko eläkeajan osalta etukäteen korottamaan lähtöeläkkeen tasoa. Sen jälkeen eläkettä tarkistetaan vuosittain sopeutusindeksillä. Tuloindeksi lasketaan niin, että hintaindeksin muutokseen lisätään kolmen tarkistusvuotta edeltävän vuoden reaalitulojen muutoksen keskiarvo. Indeksi lasketaan alle 65-vuotiaiden vakuutettujen eläkkeen perusteena olevien keskitulojen muutoksen perusteella. Tuloista on vähennetty työntekijän eläkemaksu. Myös ansaintakaton ylittävät tulot otetaan indeksiä laskettaessa huomioon. Tuloihin sisältyvät myös eläkettä kerryttävät sosiaalivakuutusetuudet. Hintaindeksin muutos lasketaan kahden tarkistusvuotta edeltävän vuoden kesäkuun pistelukujen perusteella. Tasapainoindeksi (balansindex), ns. jarru, korvaa tuloindeksin, mikäli ansaintaeläkejärjestelmä ei ole taloudellisesti tasapainossa. Tasapainoindeksin määrittämiseksi lasketaan kunakin vuonna ansaintaeläkejärjestelmän tulojen ja menojen suhteen osoittava tasapainoluku. Järjestelmän tulot muodostuvat eläkemaksutuloista ja puskurirahastoista. Menot muodostuvat puolestaan karttuneista eläkeoikeuksista ja maksussa olevista eläkkeistä (vastuuvelka). Jos tasapainoluku on alle yksi, ei eläkkeiden tarkistuksessa käytetä tuloindeksiä vaan tasapainoindeksiä, joka saadaan, kun tuloindeksi kerrotaan tasapainoluvulla. Vuonna 2007 järjestelmän tulot ylittivät menot 0,26 %. Vuoden 2007 laskelmat vaikuttavat vuoden 2009 eläkkeiden tarkistuksiin. Ansaintaeläkejärjestelmän tasapainoluku , milj. SEK Puskurirahastot Maksutulo Tulot yht Vastuuvelka ylijäämä Tasapainoluku 1,0026 1,0149 1,0044 1,0014 1,0097 1,0105 1,03 ELÄKETURVAKESKUS 13

14 Etuusperusteisessa ITP -sopimuseläkejärjestelmässä ei ole sitouduttu eläkkeiden tarkistuksiin. Käytännössä indeksikorotukset on kuitenkin tehty vuosittain sekä vapaakirjoihin että maksussa oleviin eläkkeisiin, ja ne ovat vastanneet inflaation kehitystä. Verotus Lakisääteiset eläkkeet ovat muiden tulojen tavoin veronalaista tuloa. Työnantaja ja työntekijä voivat vähentää sosiaalivakuutusmaksut verotuksessa. Sopimuseläkkeiden vakuutusmaksut ovat määrätyin rajoituksin verovähennyskelpoisia työnantajalle. Vakuutusmaksuja ei lueta työntekijän verotettavaksi tuloksi. Maksussa olevat eläkkeet ovat veronalaista tuloa. Sen sijaan TGL-henkivakuutuksista ei peritä veroa. 14 ELÄKETURVAKESKUS

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen 1 Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg,

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

36 Eläkevelvoitteet - TILINPÄÄTÖS

36 Eläkevelvoitteet - TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2012 1 36 Eläkevelvoitteet Lataa Excel Konserniyhtiöillä on erilaisia etuus- ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Kyseiset

Lisätiedot

LIETTUAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

LIETTUAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ LIETTUAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Elina Kirjalainen Liettuan eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Työeläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Tässä muistiossa esitetään Eläketurvakeskuksen päivitetty arvio kansalaisaloitteen mukaisen indeksimuutoksen kustannusvaikutuksista.

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin.

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Eläkkeen tulisi olla vakuutusajasta sidonnainen eläkkeelle jäännistä seuraavan tulonmenetyksen korvaus. Koska vakuutusmaksuihin vaikuttavat ansiotulot voivat vaihdella

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång]

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Tietoa Vakuutuskassalta 1/1 2010 Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Jos koulunkäyntisi pitkittyy toimintarajoitteen vuoksi, voit saada aktivointikorvausta

Lisätiedot

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista. Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta 22.10.2014 Sivu 1 Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta Olen vanhuuseläkkeellä. Vaikuttaako lakimuutos eläkkeeseeni? Miten käy perhe-eläkkeen ja hautausavustuksen? Lakimuutos

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen määrän laskenta

Lastenhoidon tuen määrän laskenta Lastenhoidon tuen määrän laskenta Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi, koska

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan omavastuuajan

Lisätiedot

Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana?

Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana? Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana? Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä 19.11.2016 11.11.2016 TYÖELÄKEYHTIÖ ELO Lakisääteinen sosiaalivakuutus

Lisätiedot

Kertoimien laskentakaava on seuraava:

Kertoimien laskentakaava on seuraava: Muistio 1 (7) Kertasuorituskertoimet 1.1.2017 alkaen Sisällys 1 Yleistä kertasuorituksista 2 Lapseneläkkeen kertasuorituskertoimet 1 Yleistä kertasuorituksista... 1 2 Lapseneläkkeen kertasuorituskertoimet...

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin.

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi määräaikaista,

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen 2 MYEL-vakuutus MYEL-eläkkeen perustana Maatalousyrittäjätyö liitännäisineen vakuutetaan MYELin mukaan MVL:n mukaan verotettu MYELiin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT Sivltk. 7.3.2017 17, Liite 5 VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Varhaiskasvatuksen asiakaspalvelumaksulaki astuu voimaan 1.3.2017. Laissa säädetään mm. varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille

Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille 7.3.2017 Janne Pelkonen Erityisasiantuntija Twitter: @JiiPelkonen Peruskallio pysyy, eläkeuudistus ei ole uusi maailmanjärjestys

Lisätiedot

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva 07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Sanna Tenhunen ja Janne Salonen Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva Maatalousyrittäjien työeläketurva perustuu omaan lakiin (MYEL). Pääosin eläketurva

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 217/2006 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 217/2006 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 217/2006 vp Hallituksen esitys vanhempainpäivärahoja ja työnantajakustannusten korvaamista koskevan lainsäädännön muuttamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä vanhempainpäivärahoja

Lisätiedot

Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti

Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti Lisätietoja: 06.05.2009 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti vuonna 2008 Vuosina 2001 2007 sekä kansaneläkkeensaajien lukumäärä,

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Apurahansaajien sosiaaliturvan mahdolliset uudistukset * Asiamies Riku Matilainen

Apurahansaajien sosiaaliturvan mahdolliset uudistukset * Asiamies Riku Matilainen Apurahansaajien sosiaaliturvan mahdolliset uudistukset * Asiamies Riku Matilainen Humanistisen tiedekunnan rahoitusja säätiöpäivä 8.2.2008 Jyväskylän yliopisto Tutkija Sosiaaliturva määräytyy palvelussuhteen

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

BULGARIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

BULGARIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ BULGARIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Mika Vidlund Bulgarian eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2007 Lisätietoja: Mika Vidlund puh. 010 751 2614 e-mail: mika.vidlund@etk.fi kv-tiimi: Mika

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Osittainen varhennettu vanhuuseläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Miten se vaikuttaa muihin etuuksiin? Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 1 Johdanto 3 2 Osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) pääpiirteet 3 3 OVE ja työkyvyttömyyseläke

Lisätiedot

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut 30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT LUKIEN

Kaarinan kaupunki VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT LUKIEN Kaarinan kaupunki VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT 1.3.2017 LUKIEN 1 VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen määräytymisperusteet Varhaiskasvatuslaissa tarkoitetusta päiväkoti- ja perhepäivähoitona

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän indeksit ja laskelmia niiden muuttamisen seurauksista. Syksyn 2016 laskelmiin perustuvat arviot

Eläkejärjestelmän indeksit ja laskelmia niiden muuttamisen seurauksista. Syksyn 2016 laskelmiin perustuvat arviot Eläkejärjestelmän indeksit ja laskelmia niiden muuttamisen seurauksista Syksyn 2016 laskelmiin perustuvat arviot Tausta diapaketille Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi

Lisätiedot

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajan asumistuesta annettua

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 333 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-2498 Esityslistan asia TJA/19 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta

Esimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Tutkija Sami Grönberg Muistio 18.1.216* Esimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta 216-217 Tarkasteltava kysymys Kuinka palkan, eläkkeen ja päivärahatulojen

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 228 1 272 1 333. 2011 toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 228 1 272 1 333. 2011 toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 48/2011 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 48/2011 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 48/2011 vp Hallituksen esitys laeiksi eräiden yksityisten alojen työeläkettä koskevien lakien sekä eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta Työeläkejärjestelmä kuvina Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. 19.1.2017 Eläkejärjestelmä ja sen hallinto Sosiaalivakuutus vuonna 2015, 39 mrd. 3 Eläkevakuutuksesta

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Lisäeläkesäännön muuttaminen

Lisäeläkesäännön muuttaminen 1 (7) Lisäeläkesäännön muuttaminen Lisäeläkesäännön 1 1 momentti, 3 1 ja 2 momentti sekä uusi 5 momentti, 4, 5 4 momentti, 9 ja 10. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Nykytila Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Väestöjaotteluun perustuva ennustemalli sairauspäiväraha ja vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutusten tarkastelu

Väestöjaotteluun perustuva ennustemalli sairauspäiväraha ja vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutusten tarkastelu Väestöjaotteluun perustuva ennustemalli sairauspäiväraha ja vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutusten tarkastelu Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous Tapio Isolankila 11.10.2016 Sisältö Sairauspäiväraha etuutena

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016) Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Eläkkeelle Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki. Lyhyesti ja selkeästi

Eläkkeelle Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki. Lyhyesti ja selkeästi Eläkkeelle Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Eläkkeelle 1 Mitä eläkettä voit saada? 2 Työeläke 3 Kelan eläkkeet 3 Kansaneläke 3 Takuueläke 4 Vanhuuseläke 5 Työkyvyttömyyseläke

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 125/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Asetuksessa annettavien kertoimien perusteet vuodesta 2017 alkaen: yksinkertaistettu malli

Asetuksessa annettavien kertoimien perusteet vuodesta 2017 alkaen: yksinkertaistettu malli Muistio 1 (7) Asetus eläkkeen muuntamisesta eläkkeellesiirtymisikään vuodesta 2017 alkaen Tässä muistiossa käydään läpi sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen eläkkeen vähentämisestä ja muuntamisesta

Lisätiedot

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet-sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä 1. Yhtiön toimialana ovat informaatioteknologiapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät.

2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä 1. Yhtiön toimialana ovat informaatioteknologiapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät. 9.5.2012 Liitemuistio 1 Palkitsemistiedot 1. a) Yhtiön nimi b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus 1. Tieto Oyj 2. 10,3 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä 1. Yhtiön toimialana ovat informaatioteknologiapalvelut

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Joustavasti vanhuuseläkkeelle

Joustavasti vanhuuseläkkeelle Joustavasti vanhuuseläkkeelle Vanhuuseläke ja osittainen varhennettu vanhuuseläke Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Eläketurvakeskus Työeläkejärjestelmän palvelukeskus Asiakaspalvelu ja käyntiosoite:

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön muuttamiseksi sekä laiksi kansaneläkelain 11 ja 55 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Yliopistosairaanhoitopiirien sihteeripäivät Finlandiatalo 27.5.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi 25.5.2016 2 Kevan neuvontapalvelut henkilöasiakkaille

Lisätiedot

Suomalainen eläkejärjestelmä - kehitystä ja sopeutusta. Eläkeläiset ry Valtuusto Kalevi Kivistö

Suomalainen eläkejärjestelmä - kehitystä ja sopeutusta. Eläkeläiset ry Valtuusto Kalevi Kivistö Suomalainen eläkejärjestelmä - kehitystä ja sopeutusta Eläkeläiset ry Valtuusto 27.4.2017 Kalevi Kivistö Esivaiheet Syy:nki (maatalous) Armovuosijärjestelmä (papiston lesket) Val:on virkamiesten eläkkeet

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslain työnantajalle maksettavan vuosilomakustannuskorvauksen määrää koskevaa säännöstä muutettavaksi.

Lisätiedot

Laki. julkisten alojen eläkelain muuttamisesta

Laki. julkisten alojen eläkelain muuttamisesta Laki julkisten alojen eläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan julkisten alojen eläkelain (81/2016) 92 :n 3 momentti ja 171 :n 2 momentti, muutetaan 3 :n 1 momentin 8 kohta, 12

Lisätiedot

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Kun sairastat -sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918 SISÄLLYS N:o Sivu 909 työntekijän eläkelain muuttamisesta... 2929 910 työntekijän eläkelain voimaanpanolain 10 :n

Lisätiedot

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Eläkejärjestelmien rahoitus EUmaissa. Mika Vidlund

Eläkejärjestelmien rahoitus EUmaissa. Mika Vidlund Eläkejärjestelmien rahoitus EUmaissa Mika Vidlund Esityksen rakenne Yleiskuva EU-maista väestö ikääntyy ja eläkemenot kasvaa Varautuminen kasvaviin eläkemenoihin: rahastoinnin lisääminen ja maksukatot

Lisätiedot